Tuli tuomio

Eron tuskaa

Piti tämäkin päivä vielä nähdä. Posti toi sen odotetun ja pelätyn kirjeen: teidät on tuomittu avioeroon.
Suunnaton suru, yksinäisyys, raastava kaipaus, pohjaton ahdistus, miljoonia kyyneleitä.
Kuinka kauan näitä tunteita täytyykään kestää. Tuleeko ilo koskaan takaisin elämään.

13

239

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tuomittu2

      Olen pahoillani sinun puolestasi. Suurella surulla muistan itse saamaani viestiä, jonka sain ilmoittamatta viime jouluna. Neljä vuotta mennyt surullisissa mielialoissa. Elän, mutta en oikeastaan tunne mitään täysillä, mikä johtuu ehkä masennuslääkkeistä. Ajattelen tulevia vuosiani. Jos suru kestää näin pitkään, on loput elinvuoteni ovat olemattomia. Kymmenessä vuodessa vanhenen ja heikkenen ikävän paljon. Surullista että mies lähti toisen matkaan 25 vuoden jälkeen. Surullista ettei hän arvostanut minua, vaan lähti uuden ihastuksen matkaan. Surullista, että kaikki hyväkin meni pilalle pettämisen takia. Ihmettelen miten olen voinut rakastaa ja uskoa ihmistä, joka ei meistä ole välittänyt. Toivon, etten olisi koskaan tavannut häntä, enkä elänyt hänen kanssaan. Täysin merkityksetön ja minut vahingoittanut suhde. Olisimpa löytänyt miehen, joka on uskollinen ja rakastanut meitä. Lapseni ei saanut arvoistaan isää. Valitsin todella huonosti. Miten olin niin tyhmä?

      • Eron tuskaa

        Tuomittu2. Lohduttomia sanoja. Ja fiiliskin on lohduton. Voiko se kestää vuosia...miten kestän, jos ei mikään enää koskaan tunnu miltään, mitä jos en enää koskaan pysty tuntemaan rakkautta ketään kohtaan, Psykologini kyllä kuuntelee ja olen hänelle vuodattanut lukemattomia kyyneleitä. Ottaa niin koville ettei mikään vielä ennen tässä elämässä ole ottanut näin koville.
        Meillä ei tietääkseni ollut kolmatta pyörää sanan perinteisessä mielessä, jos nyt tässä kertoisin eron syistä niin ei varmaan kukaan uskoisi. Minä panostin kaikkeni avioliittooni, mutta sain osakseni vain henkistä ja myös fyysistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan merkit kyllä paranevat, mutta se henkinen alistaminen jättää ikuiset jäljet sydämeen.


    • Harkintaa pari vuott

      Niin se vain on, että monet erot jättävät ikuiset jäljet, saattaa mennä todellakin vuosia ja lapsien kautta kyllä jatkuva asia elämässä.

      Mikään ei koskaan enää ole samaa. Ensimmäinen ihastuminen/rakastuminen ei himmene koskaan, vaikka eroon on jouduttu,

      No kannattaa aina harkita moneen kertaan nämä muutokset ja yrittää ottaa huomioon monenlaiset asiat.
      Joku päivä sitten oli ihmiset laittaneet jonkun iltalehden kyselyyn syynsä eroon ja ei voi kuin ihmetellä, järkeviä eivät olleet.

      Ei se elämä uuden kanssa saata olla pitemmän päälle yhtään sen kummenpaa ja tunteminenkin taitaa olla hakusessa.
      Ehkä eron jälkeen olisikin hyvä jäädä ihan yksin tai lasten kanssa parantelemaan haavojaan, taitaisi parin vuoden päästä olla jo selkeämpi pää ajatella uutta suhdetta ja osaisi vähän paremmin katsoa asioita eri suunnista.

      Liian moni rynnistää heti baanelle tai on jo jotenkin kieroillut, että joku on jo salasuhteena en viitsi sanoa ihan mitä ajattelin.
      Lapsiparat jos heitä on, todella heille hirveä paikka.

      • y ja h ja i,ei voi olla

        Tämä eron helvetti,jo toisen kerran.Miksi olin tyhmä ja otin takaisin,miksi. Pilasi elämääni monta hyvää vuotta.Jätti kaiken minun vastuulle.Käytti hyväkseen,miten luotan naiseen enää. Tuhosi itsetunnon,kaiken.Onko enää toivoa


      • Herätys, ap
        y ja h ja i,ei voi olla kirjoitti:

        Tämä eron helvetti,jo toisen kerran.Miksi olin tyhmä ja otin takaisin,miksi. Pilasi elämääni monta hyvää vuotta.Jätti kaiken minun vastuulle.Käytti hyväkseen,miten luotan naiseen enää. Tuhosi itsetunnon,kaiken.Onko enää toivoa

        Ap, kaipaatko oikeasti puolisoa, joka oli sekä henkisesti että fyysisesti väkivaltainen? Sinun pitäisi olla helpottunut, kun olet päässyt alistetusta parisuhteesta pois! Ex-mieheni bravuuri oli henkinen väkivalta, ja kun ilmoitin hänelle, että ota eron, oli se elämäni paras päätös.


      • vai paras
        Herätys, ap kirjoitti:

        Ap, kaipaatko oikeasti puolisoa, joka oli sekä henkisesti että fyysisesti väkivaltainen? Sinun pitäisi olla helpottunut, kun olet päässyt alistetusta parisuhteesta pois! Ex-mieheni bravuuri oli henkinen väkivalta, ja kun ilmoitin hänelle, että ota eron, oli se elämäni paras päätös.

        Miksi menit naimisiin jos tiesit henkisestä väkivallasta? Ja mitä se oli käytännössä.


      • Mahdoton mies
        vai paras kirjoitti:

        Miksi menit naimisiin jos tiesit henkisestä väkivallasta? Ja mitä se oli käytännössä.

        Taitaa olla helpompi huomata toisen harjoittama henkinen väkivalta kuin omat mahdolliset väkivaltaisuudet...


    • Hapatus sentään

      Kaipaatko oikeasti entistä puolisoa eron jälkeen.
      Tietyltä osin varmasti moni kaipaa ja toiselta puolelta melkein vihaa, jotka ovat aika lähekkäiset tuntemukset.

      Kaipaus on varmasti sekoitus erilaisia asioita, onhan se ollut koti kuitenkin, siellä on vietetty varmasti myös hyviä hetkiä, nekin muistuvat mieleen. Sitten on tavarat, lapset ja se vaksiseksi puolison kanssa. Kodin seinien sisällä on paljon muutakin eikä vähäinen ole se hämmennys miksi näin kävi.

      Se rakkaus toista kohtaan ei sammu samanaikaisesti, toisen on täysin hiipunut ja toisen liekehtii vielä. Rankaa on varmasti. Suru on aito ja hyväkin asia olla, jota elää hiljalleen pois. Eroa on monesti verrattu puolison kuolemaan, siinä surra voi näkyvästi kanssaihmisten ja läheisten kanssa.

      Eron surua ei voi elää samoin, se on hävettävää ja salattavaa, näin ei saisi olla, tässäkin olisi tärkeää läheisten kanssa yhdessä eteneminen. Sen eron häpeä vain tekee sen, että läheiset eivät edes tiedä asioista, salataan kaikki ja hankitaan se uusi suhde tai salasuhde pönkittämään eron jälkeistä aikaa.
      Kyllä eroa surraan silti läheistenkin piirissä.

      Näissä suruissa on vain se ero, että puolison kuolema on lopullinen ja suru siten luvattua ja se hiljalleen muuttuu kauniiksi muistoiksi.
      Sen sijaan eron suru/ kautta muut tunteet heittelehtivät, koska tämä ei lopu. Ex elää ja voi nyt aiheuttaa sitä surua lisää, onhan kamalaa huomata esim. että heti on uusi ja mennään uuden kanssa matkoille ja nautitaan elämästä, miksi se onnistunut liitossa, en kelvannut mihinkään mukaan.
      Lapsiperheissä ei päästä, kun lapset vaativat toisen ainakin luokseen, ainahan ei järjesty lapsenlikkaa.
      Toinen meneekin yksin ja löytää näitä salasuhteita.

      Uusperheessä on sitä lapsivapaata, kun lapset ovat ex:n luona, se tuntuu ihan hirvittävältä asialta monista, että sitten sen uuden kanssa mennään vailla vastuuta kaikesta.

      Se vain on niin, että lapset tässä joutuvat tilanteeseen, josta monikaan ei selviä tasapainoiseksi aikuiseksi.

      ERo aiheuttaa surua, joka on todella sielun rikkovaa ja monelle taholle.

      Miksi ihmiset eivät kestä perhe-elämää, siitähän tässä on kyse,
      Tässä aamun lehtiä selatessa sattui silmiini tutkimus jossa oli tutkittu pettämistä eron syynä ja se oli suurin syy eroihin. Kun se tulee tietoon eroaa aika suuri määrä heti, sitten on niitä, jotka anteeksiannosta huolimatta eivät pysty jatkossa elämään petturin kanssa. Vain hyvin harva pari jaksaa eteenpäin yhdessä.

      Asennemuutos on paikallaan, että hyväksyy pienet lapset ja sen aiheuttaman muutoksen parisuhteeseen, silloin perhe jaksaa. Tämä on kyllä järkyttävää lasten kannalta.
      Ei se uusikaan suhde ole yhtään erilainen muutoin, kuin enää ei välitetä edes omista pienistäkään lapsistaan, otetaan rillutteluaika kun laitetaan lapset ex:lle.

      • Eron tuskaa

        Kiitos vaan pitkästä kirjoituksestasi mutta mielestäni tuo kaikki ei liity mitenkään omaan tilanteeseeni. Olimme naimisissa vain 3 vuotta emmekä edes asuneet yhdessä, saati että olisi ollut yhteisiä lapsia. Ei ollut sivusuhteita eikä pettämistä (tietääkseni).
        Haaveilin yhteisestä kodista ja onnellisesta loppuelämästä yhdessä. Odotin koko ajan milloin päästäisiin rakentamaan yhteistä pesää. Odotus oli turhaa, mieheni ei lopulta ollutkaan valmis siihen. Luulin että tuo haave oli yhteinen mutta se olikin vain minun haaveeni.
        En ala tässä puimaan syitä, vaan aloitukseni tosiaan koski näitä surullisia tunteita ja suurta pettymystä, jonka avioero on aiheuttanut. Rakastimme kyllä toisiamme, tiedän että miehenikin rakasti minua ja rakastaa yhä, mutta ei se estä henkistä väkivaltaa. Ihmisen mieli on tutkimaton juttu, eletty elämä ja pettymykset voivat aiheuttaa sen ettei pysty enää koskaan tasapainoiseen suhteeseen.
        Olen niin surullinen.


      • löytäispä jostain
        Eron tuskaa kirjoitti:

        Kiitos vaan pitkästä kirjoituksestasi mutta mielestäni tuo kaikki ei liity mitenkään omaan tilanteeseeni. Olimme naimisissa vain 3 vuotta emmekä edes asuneet yhdessä, saati että olisi ollut yhteisiä lapsia. Ei ollut sivusuhteita eikä pettämistä (tietääkseni).
        Haaveilin yhteisestä kodista ja onnellisesta loppuelämästä yhdessä. Odotin koko ajan milloin päästäisiin rakentamaan yhteistä pesää. Odotus oli turhaa, mieheni ei lopulta ollutkaan valmis siihen. Luulin että tuo haave oli yhteinen mutta se olikin vain minun haaveeni.
        En ala tässä puimaan syitä, vaan aloitukseni tosiaan koski näitä surullisia tunteita ja suurta pettymystä, jonka avioero on aiheuttanut. Rakastimme kyllä toisiamme, tiedän että miehenikin rakasti minua ja rakastaa yhä, mutta ei se estä henkistä väkivaltaa. Ihmisen mieli on tutkimaton juttu, eletty elämä ja pettymykset voivat aiheuttaa sen ettei pysty enää koskaan tasapainoiseen suhteeseen.
        Olen niin surullinen.

        Minua harmittaa eniten ,jos hyvästä liitosta lähetään uutta hakemaan. Korni juttu ,todellisuudessa ei ole haettu kuin turvaa ,tehty lapset ja revitty miehen selkänahasta elintaso. Edelleen hoidan kaikki jopa lähteneen kuluja.Joskus vaan palaa pinna,ku, haluaisi YHDEN vapaapäivän vaikka viikonloppuna! Paskaa tulee ,mutta yhisä ei ole mitään. Seliseli edes lapsilisät neiti käyttää omaan vapaa-aikaan. Mitä *ittua teen,kiristetään lapsia manipuloimalla.


      • nyt yksin
        löytäispä jostain kirjoitti:

        Minua harmittaa eniten ,jos hyvästä liitosta lähetään uutta hakemaan. Korni juttu ,todellisuudessa ei ole haettu kuin turvaa ,tehty lapset ja revitty miehen selkänahasta elintaso. Edelleen hoidan kaikki jopa lähteneen kuluja.Joskus vaan palaa pinna,ku, haluaisi YHDEN vapaapäivän vaikka viikonloppuna! Paskaa tulee ,mutta yhisä ei ole mitään. Seliseli edes lapsilisät neiti käyttää omaan vapaa-aikaan. Mitä *ittua teen,kiristetään lapsia manipuloimalla.

        tilanne päällä .yhteisestä päätöksestä vaimo on ollut hoitmassa lapsia koton 20 vuotta.6lasta minä hommannut rahaa että kaikki ois ok.vaimo lähti töihin ,palkat ja ja lapsilisät menee mihin sattuu?mina huolehdin laskuista.nyt tilanne vaimo tehnyt lastensuojeluilmoituksen minusta ,sanoo että pelkää minua.minut on ajettu pois kotoa sossun tätit! en saatavata lapsiani kuin valvotusti 2tuntia viikossa.tällä hetkellä ovat jossain eikä kukaan ilmoita missä .haluaisin kuulla miten sait lapset?


      • poppoppop1
        löytäispä jostain kirjoitti:

        Minua harmittaa eniten ,jos hyvästä liitosta lähetään uutta hakemaan. Korni juttu ,todellisuudessa ei ole haettu kuin turvaa ,tehty lapset ja revitty miehen selkänahasta elintaso. Edelleen hoidan kaikki jopa lähteneen kuluja.Joskus vaan palaa pinna,ku, haluaisi YHDEN vapaapäivän vaikka viikonloppuna! Paskaa tulee ,mutta yhisä ei ole mitään. Seliseli edes lapsilisät neiti käyttää omaan vapaa-aikaan. Mitä *ittua teen,kiristetään lapsia manipuloimalla.

        "Minua harmittaa eniten ,jos hyvästä liitosta lähetään uutta hakemaan"

        Ei kuule ketään lähde hyvästä liitosta. Niin helposti saattaa kuvitella, mutta ei se niin mene.


    • poppoppop1

      Ilo pitää itse hommata takaisin. Kukaan ei sitä tarjottimella sinulle tuo, näin se vain on :(. Vain sinä tiedät mistä pidät, mistä nautit, ja miten pääset tavoitteeseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      60
      1957
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      49
      1692
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      53
      1609
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1537
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1525
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1445
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1316
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1291
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1183
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1158
    Aihe