lukion jälkeen..

Nykyään yliopistojen opiskelijavalinnoissa katsotaan hieman yo-todistusta, mutta pääasiassa yliopistoihin päästään valintakokeen perusteella. Ammattikorkeakouluissa taas katsotaan lukion päättötodistusta. Ylioppilastodistuksen merkitys on siis melko pieni, varmaan lähinnä symbolinen, joten kirjoitukset voitaisiin vaikka poistaa kokonaan. Tällaista uudistusta ei vain haluta ihan helpolla tehdä, koska yo-kirjoituksilla on pitkät perinteet.

Kirjoituksia ei olla poistamassa.

"Nykyään yliopistojen opiskelijavalinnoissa katsotaan hieman yo-todistusta, mutta pääasiassa yliopistoihin päästään valintakokeen perusteella."

Riippuu ihan mihin haet. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa ainakin historiaa lukemaan hakeneista (muistaakseni noin 580 hakijaa) karsittiin aluksi ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella noin 100 haastatteluun jonka perusteella sitten otettiin 30 sisään. Tällä menettelyllä nimenomaan haluttiin antaa arvoa kirjoitusten tuloksille.

Oulussa oli perinteinen pääsykoe, siinäkin hyvät arvosanat kirjoituksista olivat kuitenkin hakijoille avuksi kun puolet otettiin sisään kirjoitukset pääsykoe pistemäärällä, loput pelkän pääsykokeen perusteella.

Omalta luokaltani teknisille aloille pääsi monta suoraan sisään kirjoitusten tulosten perusteella ilman että tarvitsi osallistua pääsykokeisiin lainkaan.

YO-kirjoitukset mittaavat sitä olennaista osaamista edelleen erittäin hyvin eikä niistä olla luopumassa pitkään aikaan.

Itse ajattelin ja sain komppausta lähipiiristäkin, että "ei se huono yo-todistus mitään tee, nehän on pelkkiä kirjaimia paperilla". Tämä siis, kun omat kirjoitukseni menivät lähes totaalisesti penkin alle reaalien ja matikan osalta.

VÄÄRIN! Niillä kirjaimilla on ihan helkutisti merkitystä jatkon kannalta, mikäli mielit opiskelemaan mieleistäsi alaa ihan sama minne, amk:hon tai yliopistoon. Painoarvo tietysti vaihtelee alasta ja tiedekunnasta ja paikkakunnasta ja eri oppilaitosten käytännöistä riippuen. Esim. useimpiin Helsingin kouluihin on lähes järjestään rima korkeammalla kuin muualla ja täytyykin olla, kun ihmiset tuppaavat pakkautumaan juuri pääkaupunkiseudulle/etelään.

Voin luvata, että harmittaa menettää opiskelupaikka (huolimatta hyvästä menestyksestä valintakokeessa/soveltuvuuskokeessa, minkä eteen olet ehkä huhkinut tovin jos toisenkin) siitä syystä, että hakijalla B oli parempi yo-todistus kuin sinulla. Kyllä niillä kirjaimilla on väliä, mikäli ei halua tyytyä varavaihtoehdon varavaihtoehtoon. Erot hakijoiden välillä voi olla hyvinkin pieniä.

Tietysti teoriassa on mahdollista saavuttaa opiskelupaikka menestymällä täydellisen loistavasti valintakokeissa rupuisesta yo-historiasta huolimatta. Mutta moniko yltää huippusuorituksiin h-hetkellä, varsinkin jos hakijoiden välinen kilpailu on kova ja painetta pukkaa. Muutaman hassun pisteen vaje kokeessa voi käytännössä merkitä useita ei-toivottuja välivuosia (jotka toki kannattaa hyödyntää jotenkin produktiivisesti ja kehittävästi). Mutta lämpimästi suosittelen ihmisiä, varsinkin teitä tulevia abeja, panostamaan niihin kirjoituksiin heti 1. vuodesta lähtien ja valitsemaan kirjoitettavat aineet fiksusti! Esim. se, että loistaisi pelkästään kielissä koska nyt sattuu olemaan näissä aineissa lahjakas, on erittäin huono tekosyy kämmiä sanotaanko nyt matikka ja reaalit. Toimii vain, mikäli mielit lukemaan kieliä yliopistolle, muuten se on voi voi.

- - - - - > Valitkaa Sopiva määrä Sopivia aineita, ja satsatkaa niihin kunnolla! Lupaan, että se kannattaa. Teette asiat itsellenne niin paljon helpommaksi tulevaisuudessa.

Onneksi myöhäinen herääminen tilanteeseen ei estä menestymästä, voihan aineita myöhemminkin käydä uusimassa ja arvosanoja korottamassa. Tämä tosin voi tuottaa harmaita hiuksia ja katumuksen puuskia tyyliin "byhyy, miksen tehnyt tätä jo vuosia sitten..." mutta on kaiken sen vaivan arvoista, mikäli tie sinne unelmien opiskelupaikkaan (korostan, että kyseessä voi olla ihan mikä tahansa muukin koulutus kuin pyhä oikis-lääkis-kauppis -kolminaisuus) hyvällä yo-toikkarilla edes vähän siliää.

Pahoittelen mahdollisesti sekavaa tekstiäni, ajatus varmaan tuli kuitenkin selväksi.

Kaikkiin yliopistojen tiedekuntiin otetaan opiskelijoita pelkän pääsykokeen perusteella. Arvosanat, vaikka kaikki olisivat L, eivät ole kuin pieni vetoapu. Merkitys on siinä, että usein ne, jotka L:n kirjoittavat osaavat opiskella, ovat valmiita satsaamaan pääsykoekirjojen lukemiseen täysillä, eivätkä luku-urakan aikana biletä kavereiden kanssa.

Hyvä lukiolainen tietää jo valmiiksi, mitä opiskelu tarkoittaa, eikä kuvittele pääsevänsä minimisuorituksella sisään.

Pitkälti ja pitkälti. Kuka oikeasti edes haluaa opiskella historiaa Jyväskylässä?

"Kuka oikeasti edes haluaa opiskella historiaa Jyväskylässä?"

Aika moni, hakijoita oli viime keväänä 589 joista tosiaan noin 100 kutsuttiin haastatteluun ja sen perusteella sisään pääsi 30 hakijaa. Hakijoita historiaan oli siis huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi fysiikkaan ja kemiaan Jyväskylässä.

Itse kirjoitin hyvät paperit joiden avulla pääsin tuohon kyseiseen haastatteluun ja siitä sitten sisään.