Purjeista ja purjetasapainosta

"Purjetasapainolla tarkoitetaan kait sitä, että purjeiden aiheuttama sivuttainen voima on samalla akselilla kuin vedenalainen, rungon ja kölin aiheuttama vastavoima, jolloin vene kulkee suoraan. Jos nämä voimaresultantit ovat kaukana toisistaan, niin vene pyrkii kääntymään. Asiaan vaikuttaa paljon mm. veneen kallistus. "

No ei ihan. Jos kyse olisi ainoastaan sivuttaisesta voimasta vaikuttaisi kallistus huomattavasti vähemmän, ja joillain veneillä ei lainkaan.

Todellisuudessa kyse on kokonaisvoimasta, eikä sen sivukomponentista.
Kallistuessa nimenomaan eteenpäin vetävän komponentin vipuvarsi muuttuu ja paljon ja siksi kallistuksella on suuri vaikutus tasapainoon.

Lisäksi tulee huomata, että hyvastä tasapainosta puhuttaessa tarkoitetaan varsin usein tilannetta, jossa voimat ovat tasapainossa vain, kun peräsimenkin voimat on huomioitu, eikä suinkaan ilman niitä.

16 + 4 kirjoitti:

"Purjetasapainolla tarkoitetaan kait sitä, että purjeiden aiheuttama sivuttainen voima on samalla akselilla kuin vedenalainen, rungon ja kölin aiheuttama vastavoima, jolloin vene kulkee suoraan. Jos nämä voimaresultantit ovat kaukana toisistaan, niin vene pyrkii kääntymään. Asiaan vaikuttaa paljon mm. veneen kallistus. "

No ei ihan. Jos kyse olisi ainoastaan sivuttaisesta voimasta vaikuttaisi kallistus huomattavasti vähemmän, ja joillain veneillä ei lainkaan.

Todellisuudessa kyse on kokonaisvoimasta, eikä sen sivukomponentista.
Kallistuessa nimenomaan eteenpäin vetävän komponentin vipuvarsi muuttuu ja paljon ja siksi kallistuksella on suuri vaikutus tasapainoon.

Lisäksi tulee huomata, että hyvastä tasapainosta puhuttaessa tarkoitetaan varsin usein tilannetta, jossa voimat ovat tasapainossa vain, kun peräsimenkin voimat on huomioitu, eikä suinkaan ilman niitä.

Lue lisää

Joo, ainahan voimat vaikuttavat kokonaisuutena, mutta noin yksinkertaistaen: kun vene kulkee pystyssä, niin vastakkain ovat tuulen aiheuttama sivuttainen voima ja tätä vastustava hydrodynaaminen voima, joka johtuu veneen vedenalaisesta rungosta. Jos nuo voimat (tai niiden resultantit) vaikuttavat eri etäisyydellä veneen pituussuunnassa, aiheutuu venettä kääntävä momentti, jota sitten kompensoidaan peräsimen asennolla.

Kun vene sitten kallistuu, niin edellisten lisäksi vedenalaisesta osasta tulee menosuuntaan nähden epäsymmetrinen. Kallistuksen puolen kulkuvastus kasvaa ja tämä myös pyrkii kääntämään venettä pois tuulesta.

retkivene kirjoitti:

Joo, ainahan voimat vaikuttavat kokonaisuutena, mutta noin yksinkertaistaen: kun vene kulkee pystyssä, niin vastakkain ovat tuulen aiheuttama sivuttainen voima ja tätä vastustava hydrodynaaminen voima, joka johtuu veneen vedenalaisesta rungosta. Jos nuo voimat (tai niiden resultantit) vaikuttavat eri etäisyydellä veneen pituussuunnassa, aiheutuu venettä kääntävä momentti, jota sitten kompensoidaan peräsimen asennolla.

Kun vene sitten kallistuu, niin edellisten lisäksi vedenalaisesta osasta tulee menosuuntaan nähden epäsymmetrinen. Kallistuksen puolen kulkuvastus kasvaa ja tämä myös pyrkii kääntämään venettä pois tuulesta.

Lue lisää

Kun vielä vetävä voi siirtyy kallistuessa pois veneen keskilinjalta jopa veneen ulkopuolelle.

12+9 kirjoitti:

Kun vielä vetävä voi siirtyy kallistuessa pois veneen keskilinjalta jopa veneen ulkopuolelle.

Siirtyessään suojan puolelle veneen kallistuessa aiheuttaa tuuleen päin kääntävän voiman kuin myös kallistuksen aiheuttama epäsymmetria - lyhyempi vesilinja tuulen puolella pitempi suojan puolella saa veneen kääntymään tuuleen päin. Tästä johtuen pursi ominaisuuksistaan riippuen pyrkii puuskissa enemmän tai vähemmän nousemaan tuuleen vaikka on balanssissa tuulella mihin on purjeet säädetty. Vastaavasti tuulen heiketessä kurssi laskee...

Herkemmin kallistuvaa venettä kuten kanoottiakin voi ohjata kallistelemalla pelkästään rungon epäsymmetrian ohjaustaipumuksella.

Vetävä voima kirjoitti:

Siirtyessään suojan puolelle veneen kallistuessa aiheuttaa tuuleen päin kääntävän voiman kuin myös kallistuksen aiheuttama epäsymmetria - lyhyempi vesilinja tuulen puolella pitempi suojan puolella saa veneen kääntymään tuuleen päin. Tästä johtuen pursi ominaisuuksistaan riippuen pyrkii puuskissa enemmän tai vähemmän nousemaan tuuleen vaikka on balanssissa tuulella mihin on purjeet säädetty. Vastaavasti tuulen heiketessä kurssi laskee...

Herkemmin kallistuvaa venettä kuten kanoottiakin voi ohjata kallistelemalla pelkästään rungon epäsymmetrian ohjaustaipumuksella.

Lue lisää

Ok, olen käsittänyt hieman väärin. Johtunee siitä, että kallistuksessa venee painopiste myös siirtyy kallistuksen suuntaan. Ja tuosta eteenpäin vetävän voima siirtymisestä myös sivulle.

Mutta on mielenkiintoinen tämä purjeveneen dynamiikka ihan näin teoriassakin pohtia, kun on melkoisen monta tekijää mukana. Ja hyvä tuo Larssonin kija, oikeastaan erinomainen.

"Haittapuolena tällainen purje on tavallista kalliimpi varsinkin kuituvahvisteisena. Kuituvahviste estämässä purjeen venymistä on hyvä varsinkin rullapurjeessa, se varmistaa purjeen istuvuuden reivattuna purjeen ikäännyttyäkin. "

Eipä muita purjeita taida markkinoilla edes olla kuin kuituvahvisteisia, eikä ole ollut ennenkään. Aluksi puuvillakuitua, sitten polyesteriä dacronin tai teryleenin nimillä, ja nykyään voi valita jo vaikka kuinka monesta kuidusta.

Ehkäpä leluveneitä lukuunottamatta, tarkoitan siis niin pieniä etteivät kanna edes yhtä ihmistä. Niissä toki voi käyttää jopa kuidutonta mylaria.

17 + 11 kirjoitti:

"Haittapuolena tällainen purje on tavallista kalliimpi varsinkin kuituvahvisteisena. Kuituvahviste estämässä purjeen venymistä on hyvä varsinkin rullapurjeessa, se varmistaa purjeen istuvuuden reivattuna purjeen ikäännyttyäkin. "

Eipä muita purjeita taida markkinoilla edes olla kuin kuituvahvisteisia, eikä ole ollut ennenkään. Aluksi puuvillakuitua, sitten polyesteriä dacronin tai teryleenin nimillä, ja nykyään voi valita jo vaikka kuinka monesta kuidusta.

Ehkäpä leluveneitä lukuunottamatta, tarkoitan siis niin pieniä etteivät kanna edes yhtä ihmistä. Niissä toki voi käyttää jopa kuidutonta mylaria.

Lue lisää

Saivartelemalla saa lähes minkä tahansa asian sekaisin. Jos jotain tiedät purjeista, tiedät hyvin myös, että triradiaalileikkauksella saadaan lähes venymätön purje, kun käytetään vedon suuntaan suunnattuja erikoiskuituja vahvikkeena. Usein nuo kuidut ovat kiinni jossain kalvossa ja suojattu molemmin puolin ohuella kankaalla, dacronilla.

Totta maar tavallisetkin kankaat sisältävät kuituja, kuten leipäkin. Ymmärsit varmaan ihan hyvin, etten näistä kuiduista nyt puhunut.

http://www.wb-sails.fi/Portals/209338/docs/wb-news86.pdf

Cruiserpurjeet kirjoitti:

Saivartelemalla saa lähes minkä tahansa asian sekaisin. Jos jotain tiedät purjeista, tiedät hyvin myös, että triradiaalileikkauksella saadaan lähes venymätön purje, kun käytetään vedon suuntaan suunnattuja erikoiskuituja vahvikkeena. Usein nuo kuidut ovat kiinni jossain kalvossa ja suojattu molemmin puolin ohuella kankaalla, dacronilla.

Totta maar tavallisetkin kankaat sisältävät kuituja, kuten leipäkin. Ymmärsit varmaan ihan hyvin, etten näistä kuiduista nyt puhunut.

http://www.wb-sails.fi/Portals/209338/docs/wb-news86.pdf

Lue lisää

Triradiaalileikkausta voi aivan hyvin käyttää dacronkankaasta tehdyssä purjeissa.

Et selvästikään taida tietää mistä puhut. Uudessa postauksessasi ei ole sen enempää pointtia kuin edellisessäkään oli. Olet sentään löytänyt linkin sivulle jossa asioista ymmärretään, joten olet ilmeisesti oppimiskykyinen. Toivotan siinä prosessissa onnea ja menestystä.

17 + 11 kirjoitti:

Triradiaalileikkausta voi aivan hyvin käyttää dacronkankaasta tehdyssä purjeissa.

Et selvästikään taida tietää mistä puhut. Uudessa postauksessasi ei ole sen enempää pointtia kuin edellisessäkään oli. Olet sentään löytänyt linkin sivulle jossa asioista ymmärretään, joten olet ilmeisesti oppimiskykyinen. Toivotan siinä prosessissa onnea ja menestystä.

Lue lisää

Kirjoitit: "Triradiaalileikkausta voi aivan hyvin käyttää dacronkankaasta tehdyssä purjeissa."

Tietysti voi, ei kai kukaan ole täällä muuta väittänyt. Kirjoitin:
""Tähtimäinen triradial-leikkaus purjeessa antaa sille hyvän muodon myös reivattuna, kun keulaliesmassa on rullaustoppaus tms. vetämässä purjeen keskiosaa sisään rullattaessa hieman purjeen ylä- ja alaosaa enemmän. Haittapuolena tällainen purje on tavallista kalliimpi VARSINKIN KUITUVAHVISTEISENA."

Kirjoitit: "Et selvästikään taida tietää mistä puhut. Uudessa postauksessasi ei ole sen enempää pointtia kuin edellisessäkään oli."

Ehkä sinun kannattaisi antaa hieman varovaisempia lausuntoja, jos et tiedä kohteestasi mitään. Olen purjehtinut noin 50 vuotta ja yli 70.000 mailia, valtaosan tuosta Itämerta suuremmilla merillä. Nykyiset purjeeni ovat juuri tuollaiset kuvaamani.

Veneissä on myös eroja ja säädöissä mukana makuasioita. Joku vene on luonnostaan luovikärkäs ja edellyttää pinnasta vetoa.

Itse tykkään säätää purjeet niin, että pinna on lähes tai täysin neutraali. Kun tasaisella tuulella (ja mainingittomalla merellä) pinnan voi jättää ja käydä keulassa kurkkaamassa genuan virtauslankoja tuulen puolelta, eikä tarvitse pitää kiirettäkään, on purjeiden säätö kohdallaan. Pinna yleensä pikkuisen vaeltelee keulassa käynnin aikana keskiasennon molemmin puolin.

Kovassakin kelissä neutraali on miellyttävä kun vastaavissa oloissa luovikärkästä saa tosissaan vääntää ja pinnamiestä vaihtaa.

Ei tuo nyt aivan pidä paikkaansa. Loistavassa balanssissa olevan veneen purjeita täytyy säätää puuskissa ja nykyaikaisissa veneissä vielä herkemmin. Tasapaino muuttuu veneen kallistuessa sekä veneen runkomuodon takia että voimakomponenttien suunnan muutoksesta.
Peräsimen taas tulee olla liki suorassa ja tuolla aiemmin Seppomartti jo totesikin, että 3-5 astetta kryssillä on sopiva luovikärkkäys (3-astetta taitaa olla North purjetrimmausvideon nyrkkisääntö J-35 veneelle). Tasapainosta sen verran, että eräs erittäin kokenut kilpapurjehtija sekä purjemaakari on todennut keulapurjeen olevan purjeveneen moottorin, isopurjeen olevan veneen peräsin ja peräsimen olevan veneen jarru. Noita oppeja noudattaen on veneen purjetasapaino kohdillaan ja kulku hyvää. Tasaopainoa ei saavuteta pelkästään purjeita säätämällä tai niiden kokoa muuttamalla, vaikka niillä paljon saakin aikaan. Maston asennolla on myös suuri merkitys.

Antilla-36 kirjoitti:

Ei tuo nyt aivan pidä paikkaansa. Loistavassa balanssissa olevan veneen purjeita täytyy säätää puuskissa ja nykyaikaisissa veneissä vielä herkemmin. Tasapaino muuttuu veneen kallistuessa sekä veneen runkomuodon takia että voimakomponenttien suunnan muutoksesta.
Peräsimen taas tulee olla liki suorassa ja tuolla aiemmin Seppomartti jo totesikin, että 3-5 astetta kryssillä on sopiva luovikärkkäys (3-astetta taitaa olla North purjetrimmausvideon nyrkkisääntö J-35 veneelle). Tasapainosta sen verran, että eräs erittäin kokenut kilpapurjehtija sekä purjemaakari on todennut keulapurjeen olevan purjeveneen moottorin, isopurjeen olevan veneen peräsin ja peräsimen olevan veneen jarru. Noita oppeja noudattaen on veneen purjetasapaino kohdillaan ja kulku hyvää. Tasaopainoa ei saavuteta pelkästään purjeita säätämällä tai niiden kokoa muuttamalla, vaikka niillä paljon saakin aikaan. Maston asennolla on myös suuri merkitys.

Lue lisää

Maston asennolla on suuri merkitys vain silloin, kun se on totaalisesti pielessä, eli sivusuuntaan tolkuttomasti kallellaan veneeseen nähden. Normaalisti maston rakea säätämällä saadaan lähes olematon vaikutus tasapainoon. Mastokaarta säätämällä vaikutus on ison takia jo selvästi suurempi, mutta keulaharuksen kireys vaikuttaa sitäkin enemmän.

Todellakin 3-5 astetta kryssillä on sopiva peräsinkulma monessa veneessä. Jos sen jätät laskuista pois päädyt täysin eri tilanteeseen kuin sen huomioimalla. Tasapainolaskuja ei siis todellakaan tehdä peräsinvoimia huomioimatta, ellet puhu purje- tai leijalaudoista joissa peräsintä ei edes ole.

Peräsinkulmalla on paljon suurempi vaikutus peräsintasapainoon kuin maston asennolla, joten se on ehdottomasti huomioitava.

Jos peräsin on vinossa, se jarruttaa aina. Tai kenties vain silloin, kun se on sorron suhteen vinossa? Mutta varmaan voi silti olla pieniä mieltymyseroja. Mä olen huomannut, että pitkäkölinen vene (ainakin mun) on tunnottomampi tasapainolle kuin eväkölinen. Pitkä köli ottaa varmaan sivuttaisvoimat pois, ja ehkä jarruttaa samalla sen, minkä eväkölinen jarruttaisi peräsimellä. Eväkölisen kanssa on hankalampi luovia pelkällä etupurjeella

Bossu kirjoitti:

Jos peräsin on vinossa, se jarruttaa aina. Tai kenties vain silloin, kun se on sorron suhteen vinossa? Mutta varmaan voi silti olla pieniä mieltymyseroja. Mä olen huomannut, että pitkäkölinen vene (ainakin mun) on tunnottomampi tasapainolle kuin eväkölinen. Pitkä köli ottaa varmaan sivuttaisvoimat pois, ja ehkä jarruttaa samalla sen, minkä eväkölinen jarruttaisi peräsimellä. Eväkölisen kanssa on hankalampi luovia pelkällä etupurjeella

Lue lisää

Peräsin vinossa jarruttaa, mutta samalla köli mahdollisesti jarruttaa vähemmän. Jossain on se optimi. Oleellista on todellinen kohtauskulma, johon vaikuttavat peräsimen asento, sorto sekä kölin aiheuttama virtauksen kääntyminen (tai siis virtaus, vesihän oli paikallaan ennen köliä).

Ei minulla ole ollut pienintäkään ongelmia luovia eväkölisellä pelkällä etupurjeella. Varsinkin kovalla tuulella vene on oikein hyvn tasapainossa pelkällä fokalla.

3 + 11 kirjoitti:

Maston asennolla on suuri merkitys vain silloin, kun se on totaalisesti pielessä, eli sivusuuntaan tolkuttomasti kallellaan veneeseen nähden. Normaalisti maston rakea säätämällä saadaan lähes olematon vaikutus tasapainoon. Mastokaarta säätämällä vaikutus on ison takia jo selvästi suurempi, mutta keulaharuksen kireys vaikuttaa sitäkin enemmän.

Todellakin 3-5 astetta kryssillä on sopiva peräsinkulma monessa veneessä. Jos sen jätät laskuista pois päädyt täysin eri tilanteeseen kuin sen huomioimalla. Tasapainolaskuja ei siis todellakaan tehdä peräsinvoimia huomioimatta, ellet puhu purje- tai leijalaudoista joissa peräsintä ei edes ole.

Peräsinkulmalla on paljon suurempi vaikutus peräsintasapainoon kuin maston asennolla, joten se on ehdottomasti huomioitava.

Lue lisää

Purjelaudassa on kiinteä peräsin ja lautaa ohjataan rakea muuttamalla. Eli maston asennolla on suurikin merkitys tasapainoon.

Bossu kirjoitti:

Jos peräsin on vinossa, se jarruttaa aina. Tai kenties vain silloin, kun se on sorron suhteen vinossa? Mutta varmaan voi silti olla pieniä mieltymyseroja. Mä olen huomannut, että pitkäkölinen vene (ainakin mun) on tunnottomampi tasapainolle kuin eväkölinen. Pitkä köli ottaa varmaan sivuttaisvoimat pois, ja ehkä jarruttaa samalla sen, minkä eväkölinen jarruttaisi peräsimellä. Eväkölisen kanssa on hankalampi luovia pelkällä etupurjeella

Lue lisää

Pitkäkölinen on myös luultavasti runkolinjoiltaan "vanhanaikainen" eli symmetrinen eikä muutu nykyveneiden lailla apäsymmeriseksi kallistuessaan. Trimmin muutostarpeet ovat pienempiä vaikka peräsin on tehottomampi. Näitähän saattoi purjehtia parras vedessä..
Jos peräsin tai köli ovat virtauksen suuntaisia, ei synny sivuttaisvoimaa, mikä on välttämätön kryssissä. Kölin on kuljettava pienessä kulmassa, minkä sorron suuruuden helposti näkee rannikkopurjehduksessa vanavedestä . Lienee usein luokkaa 5 astetta ja suurenee kelin koventuessa. Myös peräsin kannattaa pitää kryssissä 3-5 asteen kulmassa. Silloin sen sivuttaisvastus on suuri ja jarrutus eli väliaineen vastus ei vielä kasva. Peräsimen osuus sorron estossa voi olla lähelle kölin luokkaa kun se on köliä syvempi pinta. Jos pinnasta joutuu vetämän esim 10 astetta on syytä tehdä jotain, yleensä reivattava.
Eväkölisenkin pystyy useissa olosuhteissa trimmaaman täysin neutraaliksi mutta se tuskin on nopein luoviessa. Pisin veneen itsestään purjehtima matka oli Barcelona- Bodrum/ Turkki n 2000mpk.. Uuden veneen autopilotista puuttui osia mutta päiväkausia eväkölinen vene kulki ruoriin koskematta

Antilla 36 kirjoitti:

Purjelaudassa on kiinteä peräsin ja lautaa ohjataan rakea muuttamalla. Eli maston asennolla on suurikin merkitys tasapainoon.

Kuten jo sanoin:"Tasapainolaskuja ei siis todellakaan tehdä peräsinvoimia huomioimatta, ellet puhu purje- tai leijalaudoista joissa peräsintä ei edes ole."

Jos puhuu noista toisten puhuessa veneistä asiaa mainitsematta ei kannata ihmetellä tultuaan väärinymmärretyksi.

Mutta veneissä rakea lisättäessä purjealan painopiste siirtyy taakse ja samalla voimaa siirtyy isosta keulapurjeeseen (solaefektin muutos). Niiden vaikutus lähes kumoaa toisensa, joten rakella ei juuri ole vaikutusta peräsintasapainoon.

3 + 11 kirjoitti:

Kuten jo sanoin:"Tasapainolaskuja ei siis todellakaan tehdä peräsinvoimia huomioimatta, ellet puhu purje- tai leijalaudoista joissa peräsintä ei edes ole."

Jos puhuu noista toisten puhuessa veneistä asiaa mainitsematta ei kannata ihmetellä tultuaan väärinymmärretyksi.

Mutta veneissä rakea lisättäessä purjealan painopiste siirtyy taakse ja samalla voimaa siirtyy isosta keulapurjeeseen (solaefektin muutos). Niiden vaikutus lähes kumoaa toisensa, joten rakella ei juuri ole vaikutusta peräsintasapainoon.

Lue lisää

Sinä sanot, että Hyvä purjetasapaino on jo makuasia, jolla tarkoitetaan sitä kuinka paljon peräsintä joudutaan poikkeuttamaan veneen kulkemiseksi suoraan. Oikeasti kulma on hyvin pieni ja kaikki muu on huonoa tasapainoa ja jarruttaa. Sinä väität, että purjelaudassa ei ole peräsintä eikä rake vaikuta tasapainoon. Minä sanon, että purjelaudassa on kiinteä peräsin ja sitä jopa ohjataan rakea muuttelemallla. Lisäksi sanot, että hyvin tasapainossa olevan veneen purjeita ei tarvitse säätää puuskissa, jos tasapaino on ollut ennen puuskaa kunnossa. Minä olen ollut MM kisatiimin ison trimmaajana ja voin kertoa, että jo pienikin tuulenvoimakkuuden muutos vaatii etenkin ison säätöä, jotta tasapaino pysyisi kunnossa. Yrität myös yleistää, että solaefekti kumoaa raken vaikutuksen purjeveneessä. Tuo pitää pieneltä osin paikkansa tietyillä takilatyypeillä. Yksipurjeisessa veneessä ei ole solaa muuten ollenkaan. Kryssillä kaksipurjeisessa riippuu kovin paljon takilan tyypistä ja myös itse veneestä. X-99 takilaan voi laittaa rakea paljonkin ja sen vaikutus balanssiin on aika pieni. Eniten solaan vaikuttaa kuitenkin purjeiden keskinäinen twisti, jolla solan muotoa säädellään. Lisäksi peräsintasapainoa (=pinnapaine) on monessa veneessä vaikea arvioida muuta kuin tuolla kulmalla. Esim Inferno 31:ssä peräsin on lähes täysin taspainotettu eli paineita ei juuri tunne. Omassani on taas 90% tasapainottamaton peräsin ja paineen muutokset tuntee helposti. Itseasiassa en oikein edes ymmärrä peräsintasapainosta tai -laskelmista puhumistasi, kun keskutelu oli purjetasapainosta.
Mutta, saat olla ihan mitä mieltä haluat. Veikkaan kumminkin, että minun ohjeillani vene on paremmassa tasapainossa ja näin ollen nopeampi.

Antilla 36 kirjoitti:

Sinä sanot, että Hyvä purjetasapaino on jo makuasia, jolla tarkoitetaan sitä kuinka paljon peräsintä joudutaan poikkeuttamaan veneen kulkemiseksi suoraan. Oikeasti kulma on hyvin pieni ja kaikki muu on huonoa tasapainoa ja jarruttaa. Sinä väität, että purjelaudassa ei ole peräsintä eikä rake vaikuta tasapainoon. Minä sanon, että purjelaudassa on kiinteä peräsin ja sitä jopa ohjataan rakea muuttelemallla. Lisäksi sanot, että hyvin tasapainossa olevan veneen purjeita ei tarvitse säätää puuskissa, jos tasapaino on ollut ennen puuskaa kunnossa. Minä olen ollut MM kisatiimin ison trimmaajana ja voin kertoa, että jo pienikin tuulenvoimakkuuden muutos vaatii etenkin ison säätöä, jotta tasapaino pysyisi kunnossa. Yrität myös yleistää, että solaefekti kumoaa raken vaikutuksen purjeveneessä. Tuo pitää pieneltä osin paikkansa tietyillä takilatyypeillä. Yksipurjeisessa veneessä ei ole solaa muuten ollenkaan. Kryssillä kaksipurjeisessa riippuu kovin paljon takilan tyypistä ja myös itse veneestä. X-99 takilaan voi laittaa rakea paljonkin ja sen vaikutus balanssiin on aika pieni. Eniten solaan vaikuttaa kuitenkin purjeiden keskinäinen twisti, jolla solan muotoa säädellään. Lisäksi peräsintasapainoa (=pinnapaine) on monessa veneessä vaikea arvioida muuta kuin tuolla kulmalla. Esim Inferno 31:ssä peräsin on lähes täysin taspainotettu eli paineita ei juuri tunne. Omassani on taas 90% tasapainottamaton peräsin ja paineen muutokset tuntee helposti. Itseasiassa en oikein edes ymmärrä peräsintasapainosta tai -laskelmista puhumistasi, kun keskutelu oli purjetasapainosta.
Mutta, saat olla ihan mitä mieltä haluat. Veikkaan kumminkin, että minun ohjeillani vene on paremmassa tasapainossa ja näin ollen nopeampi.

Lue lisää

Et selvästikään ymmärrä lukemaasi ja pistät jatkuvasti sanoja suuhuni, joita en ole sanonut. Esimerkkejä olkiukkoilustasi ovat seuraavat puppuväitteesi:
" Sinä väität, että purjelaudassa ei ole peräsintä"
"Lisäksi sanot, että hyvin tasapainossa olevan veneen purjeita ei tarvitse säätää puuskissa, jos tasapaino on ollut ennen puuskaa kunnossa."

Et myöskään tunnu käsittävän edes pinnapaineen ja tasapainon eroa.
Kun lähes täysin tasapainotettuulla peräsimellä balanssi on pielessä, ei pinnapainetta juuri ole. Käsitteillä on siis huomattava ero.

"Itseasiassa en oikein edes ymmärrä peräsintasapainosta tai -laskelmista puhumistasi, kun keskutelu oli purjetasapainosta. "
Se on helppo huomata ja uskoa ettet ymmärrä. Kun keskustelu on purjetasapainosta on selvää ettei puhuta yksipurjeisesta veneestä eikä purjelaudasta. Jos ei syytä tähän ymmärrä ei tiedä mitä käsite purjetasapaino tarkoittaa.

"Minä sanon, että purjelaudassa on kiinteä peräsin"
Sinä voit sanoa mitä haluat. Alalla yleisesti käytössä olevassa termistössä purjelaudassa on peräevä. Peräsin taas on sellainen evä jota ohjaamalla käännetään pystysuoran (tai suunnilleen sellaisen) akselin ympäri.

8 + 7 kirjoitti:

Et selvästikään ymmärrä lukemaasi ja pistät jatkuvasti sanoja suuhuni, joita en ole sanonut. Esimerkkejä olkiukkoilustasi ovat seuraavat puppuväitteesi:
" Sinä väität, että purjelaudassa ei ole peräsintä"
"Lisäksi sanot, että hyvin tasapainossa olevan veneen purjeita ei tarvitse säätää puuskissa, jos tasapaino on ollut ennen puuskaa kunnossa."

Et myöskään tunnu käsittävän edes pinnapaineen ja tasapainon eroa.
Kun lähes täysin tasapainotettuulla peräsimellä balanssi on pielessä, ei pinnapainetta juuri ole. Käsitteillä on siis huomattava ero.

"Itseasiassa en oikein edes ymmärrä peräsintasapainosta tai -laskelmista puhumistasi, kun keskutelu oli purjetasapainosta. "
Se on helppo huomata ja uskoa ettet ymmärrä. Kun keskustelu on purjetasapainosta on selvää ettei puhuta yksipurjeisesta veneestä eikä purjelaudasta. Jos ei syytä tähän ymmärrä ei tiedä mitä käsite purjetasapaino tarkoittaa.

"Minä sanon, että purjelaudassa on kiinteä peräsin"
Sinä voit sanoa mitä haluat. Alalla yleisesti käytössä olevassa termistössä purjelaudassa on peräevä. Peräsin taas on sellainen evä jota ohjaamalla käännetään pystysuoran (tai suunnilleen sellaisen) akselin ympäri.

Lue lisää

Heh, ai minun "olkiukkoilustani", no ymmärsin asian, vaikka tuosta voisi tyhmempi jo sivaltaa.
Ensiksi väität sen olevan puppua, että olisit väittänyt purjelautaa peräsittömäksi ja saman postauksen lopussa perustelet että siellä on evä eikä peräsin?
No sovitaan niin, etten ymmärrä mitään. Toista sataa kilpapurjehduspalkintoa on kaapissa. On hyvä tietää, että tällaiset mitään tietämättömätkin saavat veneen kulkemaan hyvässä balanssissa, ovat ne sitten yksi- tai useampipurjeisia, (tai myönnetään, jolla-ajoista on jo aikaa, ai niin, eihän yksipurjeisissa ole purjetasapainoa).
Olet muuten aivan oikeassa, että peräsin on kääntyvä. Pahoittelen väärän termin käyttöä, yritin vain havainnollistaa asiaa. Peräsin tai evä ei ollut purjelautaesimerkin pointti, vaan se, että rakella on merkitystä tasapainoon, tai siis minulle on sinulle ei. Oikein mukavaa Joulun odotusta sinulle ja muille purjehtijoille! Minun osaltani juupas eipäs keskustelu jää tähän.

Rullalaite ei edes kannen päällä olevana ole syynä siihen, että keulapurjeen alaliikki on irti kannesta. Alaliikki voi mennä kohtisuorassa etustaagiin nähden (tuota alempana rullaituisi huonosti), jolloin se voi saavuttaa kannen reilun metrin päässä keulastaagista. Usein rullapurjeet eivät ole tällaisia, mutta syynä on silloin muut kuin rullalaitteesta johtuvat. Kuten parempi näkyvyys, aaltojen meno purjeen ali ja alaliikin kaiteisiin tarttumisen välttäminen. Myös skuuttikiskoa joutuu käyttämään ahkerammin, jos kulma on alempana.

12 m/s vastatuulessa tulee helposti suuria eroja taidosta ja varustuksesta riippumatta siitä onko veneessä rullapurje vai ei. 15 astetta luovikulmaeroa ei kyllä selitä muu kuin taitoero. Ei edes fokaksi rullattu genua, joka on kyllä huono valinta tuohon keliin.

Foilia en suosittelisi kenellekään ei kisaavalle. Jos ei rullaa käytä, niin hakaset ovat paljon käytännöllisempi ratkaisu. Laskettaessa purje ei tipu mereen, sen voi viikatakin kiinni etustaagissa ja nosto ei vaadi samanlaista huolellisuutta ja usein myös gastia syötttämässä purjetta keulakannella.

Kaikkea täältä oppii. Miten siihen kanteen ulottuvaan foiliin kiinnitetään purje?

"Kunnon purjeveneessä onkin kanteen asti ulottuvia foiliin nostettavia irtopurjeita"
Jos kyseessä on muu kuin kisavene niin väite on täyttä roskaa. Baltic 33:ssa oli ko varustus ja noin tusina purjeita. Soolona Puolaan, Tanskaan ja Norjaan ja takaisin opetti purjeen vaihtoa. Ei koskaan enää.

Nöyräksi vetää kirjoitti:

Kaikkea täältä oppii. Miten siihen kanteen ulottuvaan foiliin kiinnitetään purje?

Kaikenmoisen jodlariroskan ohittaen, se kanteen saakka tuleva foili on samanlainen kuin rullalaitteeseen kiinnittyväkin. Itse asiassa se foili ei suinkaan tule kanteen saakka, se jää yli puolen metrin korkeuteen, mutta purje tulee kanteen. Ja onhan se foilikin sen verran toisenlainen, että se on ohut ja muovinen.

Muutoin Joakim kertoi kaiken muun oleellisen. Se on purjehtijan kannalta se vaivalloisin, mutta kilpailemisen kannalta paras (ainoa) vaihtoehto. Siksi minäkin sen ylimääräisen vaivan myös matkapurjehduksella siedän.

Joakim1 kirjoitti:

Rullalaite ei edes kannen päällä olevana ole syynä siihen, että keulapurjeen alaliikki on irti kannesta. Alaliikki voi mennä kohtisuorassa etustaagiin nähden (tuota alempana rullaituisi huonosti), jolloin se voi saavuttaa kannen reilun metrin päässä keulastaagista. Usein rullapurjeet eivät ole tällaisia, mutta syynä on silloin muut kuin rullalaitteesta johtuvat. Kuten parempi näkyvyys, aaltojen meno purjeen ali ja alaliikin kaiteisiin tarttumisen välttäminen. Myös skuuttikiskoa joutuu käyttämään ahkerammin, jos kulma on alempana.

12 m/s vastatuulessa tulee helposti suuria eroja taidosta ja varustuksesta riippumatta siitä onko veneessä rullapurje vai ei. 15 astetta luovikulmaeroa ei kyllä selitä muu kuin taitoero. Ei edes fokaksi rullattu genua, joka on kyllä huono valinta tuohon keliin.

Foilia en suosittelisi kenellekään ei kisaavalle. Jos ei rullaa käytä, niin hakaset ovat paljon käytännöllisempi ratkaisu. Laskettaessa purje ei tipu mereen, sen voi viikatakin kiinni etustaagissa ja nosto ei vaadi samanlaista huolellisuutta ja usein myös gastia syötttämässä purjetta keulakannella.

Lue lisää

"Foilia en suosittelisi kenellekään ei kisaavalle. Jos ei rullaa käytä, niin hakaset ovat paljon käytännöllisempi ratkaisu."

Ei ole, sormille turhaa näpäräämistä, kädet kohmeessa veemäistä hommaa pulata hakasten kanssa. Ohjurin kanssa purje nousee mukisematta foiliin. Pitää se hakasilla oleva myös sitoa jotta tuuli ei vieä kuminarulla ja keulassa on usein kaiteissa verkotus

seppomartti kirjoitti:

"Kunnon purjeveneessä onkin kanteen asti ulottuvia foiliin nostettavia irtopurjeita"
Jos kyseessä on muu kuin kisavene niin väite on täyttä roskaa. Baltic 33:ssa oli ko varustus ja noin tusina purjeita. Soolona Puolaan, Tanskaan ja Norjaan ja takaisin opetti purjeen vaihtoa. Ei koskaan enää.

Lue lisää

syy oli asenteesi oli soolopurjehdus ja baltic 33. Olisi mennyt mumm 36:llä miehistön kanssa, niin asenne olisi toinen.

Joakim1 kirjoitti:

Rullalaite ei edes kannen päällä olevana ole syynä siihen, että keulapurjeen alaliikki on irti kannesta. Alaliikki voi mennä kohtisuorassa etustaagiin nähden (tuota alempana rullaituisi huonosti), jolloin se voi saavuttaa kannen reilun metrin päässä keulastaagista. Usein rullapurjeet eivät ole tällaisia, mutta syynä on silloin muut kuin rullalaitteesta johtuvat. Kuten parempi näkyvyys, aaltojen meno purjeen ali ja alaliikin kaiteisiin tarttumisen välttäminen. Myös skuuttikiskoa joutuu käyttämään ahkerammin, jos kulma on alempana.

12 m/s vastatuulessa tulee helposti suuria eroja taidosta ja varustuksesta riippumatta siitä onko veneessä rullapurje vai ei. 15 astetta luovikulmaeroa ei kyllä selitä muu kuin taitoero. Ei edes fokaksi rullattu genua, joka on kyllä huono valinta tuohon keliin.

Foilia en suosittelisi kenellekään ei kisaavalle. Jos ei rullaa käytä, niin hakaset ovat paljon käytännöllisempi ratkaisu. Laskettaessa purje ei tipu mereen, sen voi viikatakin kiinni etustaagissa ja nosto ei vaadi samanlaista huolellisuutta ja usein myös gastia syötttämässä purjetta keulakannella.

Lue lisää

" Ei edes fokaksi rullattu genua, joka on kyllä huono valinta tuohon keliin. "

Sehän on muodoton lauta tai säkki ja rullalla oleva purje rikkoo virtauksen.

23+2 kirjoitti:

"Foilia en suosittelisi kenellekään ei kisaavalle. Jos ei rullaa käytä, niin hakaset ovat paljon käytännöllisempi ratkaisu."

Ei ole, sormille turhaa näpäräämistä, kädet kohmeessa veemäistä hommaa pulata hakasten kanssa. Ohjurin kanssa purje nousee mukisematta foiliin. Pitää se hakasilla oleva myös sitoa jotta tuuli ei vieä kuminarulla ja keulassa on usein kaiteissa verkotus

Lue lisää

Tulipa taas lisää jodlariroskaa. Jodlari tosin nostaakin purjeen vain sataman suojassa ja reivatessakin ensin laskee koko purjeen. Kuten Joakim kertoi, foilista lasketuva purje pyrkii lentämään mereen, ellei joku ole sitä kannelle keräämässä. Ja usein gastia tarvitaan myös auttamaan purjetta merellä nostaessa. Noi nyt vain ovat täysin faktoja, jotka kaikki foilia käyttävät tietävät. Mutta paljon paremman etuliikin säätömahdollisuuden ja lennossa tehtävien purjeenvaihtojen takia itse nuo huonot ominaisuudet siedän.

3434343 kirjoitti:

syy oli asenteesi oli soolopurjehdus ja baltic 33. Olisi mennyt mumm 36:llä miehistön kanssa, niin asenne olisi toinen.

"3434343" ohjeistaa venevalinnasta, olisi pitänyt valita Mumm eikä Baltic. Mumm 36 ilmestyi markkinoille 14v. ko purjehduksen jälkeen. Baltic oli sen aikakauden hyvä tuote ja SM1. eli ei se vene aivan kelvoton valinta ollut. Miehistön kanssa purjeita toki vaihdettiin mutta reissuveneessä pelkkä foili on huonoin mahdollinen monista vaihtoehdoista. Yleisimpiä ovat 1-2-3 kpl rullapurjetta keulakannella veneen koon mukaan. Kuten yllä Joakim hakasia kehuu niin olen samaa mieltä.
Hieman foilin kanssa ilman rullaa toimiessa kokemuksistani, että vaihdoin genoa- ja spinnufallit maston tyven kansivinsseille. Silloin pystyin kuorintavaihdon aikana aika pikälle syöttämään keulassa purjetta foiliin käsillä vetäessä. Samoin oli näppärämpää juosta vinssin ja foilin väliä. Edelleen oli helpompi keulakannella ottaa purje talteen ja samalla hallita falli. Kerran yöllä aalto vei genoa 1:n kannelta veneen alle ja jäi vain halssikulmasta kiinni. Tuuliperäsin ajoi ja meni pitkään ennen kuin keksin miten pelastaa uusi hieno Hoodin genoa.

seppomarti kirjoitti:

"3434343" ohjeistaa venevalinnasta, olisi pitänyt valita Mumm eikä Baltic. Mumm 36 ilmestyi markkinoille 14v. ko purjehduksen jälkeen. Baltic oli sen aikakauden hyvä tuote ja SM1. eli ei se vene aivan kelvoton valinta ollut. Miehistön kanssa purjeita toki vaihdettiin mutta reissuveneessä pelkkä foili on huonoin mahdollinen monista vaihtoehdoista. Yleisimpiä ovat 1-2-3 kpl rullapurjetta keulakannella veneen koon mukaan. Kuten yllä Joakim hakasia kehuu niin olen samaa mieltä.
Hieman foilin kanssa ilman rullaa toimiessa kokemuksistani, että vaihdoin genoa- ja spinnufallit maston tyven kansivinsseille. Silloin pystyin kuorintavaihdon aikana aika pikälle syöttämään keulassa purjetta foiliin käsillä vetäessä. Samoin oli näppärämpää juosta vinssin ja foilin väliä. Edelleen oli helpompi keulakannella ottaa purje talteen ja samalla hallita falli. Kerran yöllä aalto vei genoa 1:n kannelta veneen alle ja jäi vain halssikulmasta kiinni. Tuuliperäsin ajoi ja meni pitkään ennen kuin keksin miten pelastaa uusi hieno Hoodin genoa.

Lue lisää

Niistä ajoista on tosiaan veneet muuttuneet, foilit ei. Ja foilien kanssa pelaaminen yllättäin ei ole muuttunut sekään. Se Baltic oli muuten silloin tuttu kisakumppani, kertaakaan en ollut sitä voittamassa.

tälleen kirjoitti:

Kaikenmoisen jodlariroskan ohittaen, se kanteen saakka tuleva foili on samanlainen kuin rullalaitteeseen kiinnittyväkin. Itse asiassa se foili ei suinkaan tule kanteen saakka, se jää yli puolen metrin korkeuteen, mutta purje tulee kanteen. Ja onhan se foilikin sen verran toisenlainen, että se on ohut ja muovinen.

Muutoin Joakim kertoi kaiken muun oleellisen. Se on purjehtijan kannalta se vaivalloisin, mutta kilpailemisen kannalta paras (ainoa) vaihtoehto. Siksi minäkin sen ylimääräisen vaivan myös matkapurjehduksella siedän.

Lue lisää

Entäs tuollainen matala säilytysrulla, siis purje joko kokonaan auki tai rullalla. Jos on vähän keulapurjeita (tyyliin melges24 aina sama) ja vakiolot tiedossa, niin käyttää rullalla. Spinnun nostoissa helpompi kuin purjeen nosto. Myös rannassa nopea ja helppo.

Jos on pitkät legit ja tarvitaan nopea purjeenvaihtomahdollisuus, nostetaan foiliin normaalisti nostimella, ilman laakeria.

Retkipurjehdukset hoidetaan fokalla ja isoa reivaamalla säädetään purjeala keliin sopivaksi. Pikkufokka sitten varalta mukana, jos tuulee yli 15 m/s.

12+9 kirjoitti:

Entäs tuollainen matala säilytysrulla, siis purje joko kokonaan auki tai rullalla. Jos on vähän keulapurjeita (tyyliin melges24 aina sama) ja vakiolot tiedossa, niin käyttää rullalla. Spinnun nostoissa helpompi kuin purjeen nosto. Myös rannassa nopea ja helppo.

Jos on pitkät legit ja tarvitaan nopea purjeenvaihtomahdollisuus, nostetaan foiliin normaalisti nostimella, ilman laakeria.

Retkipurjehdukset hoidetaan fokalla ja isoa reivaamalla säädetään purjeala keliin sopivaksi. Pikkufokka sitten varalta mukana, jos tuulee yli 15 m/s.

Lue lisää

Jos löytyisi paikalle sopiva, kannen alle tuleva rulla, saattaisin minäkin sellaisen asentaa. Seldenillä on melkein sopiva. Ja siihen rullalle yksi genoa matkakäyttöön. Ei haittaisi kilpailemista ja lomilla ei tarvitsisi aina viikkailla purjetta. Melkein kaikissa 6mR-veneissä on omanlaisensa rullalaite, mutta purjeet hakasilla. Se rulla on todella pistämätön ratakisoissa, vaikka purjetta ei sitten rullalla pidempään säilytetäkään. Yön yli seuraavaan kisapäivään kylläkin.