Normaali näön raja?

Juu. näkö 1,2 tai 1,25 tai 1,5 (taulusta riippuen) on erinomainen näkö, vaikka joku kirjain siltä riviltä jäisikin näkemätttä (juuri sen vuoksi niitä kirjaimia tai numeroita on rivillä niin monta).

1,0 visus eli näöntarkkuus on NORMAALIN näöntarkkuuden raja. Jos asiakas EI saavuta tätä (näkee esim. vain 0,8 riviltä kirjaimia/numeroita)
lähetän hänet optikkona silmälääkärin pakeille. Laki määrää näin. On myös potilasturvallisuutta, eikös vaan?

Näöntarkkuuksissa ihmisillä on vaihtelua. Itse näen laseilla vain tuon 1,0 rivin ja 2 kirjainta riviltä 1,2, mutta jotkut asiakaaani näkevät leikiten 1,2 rivin jopa ilman laseja.

Anniina kirjoitti:

Juu. näkö 1,2 tai 1,25 tai 1,5 (taulusta riippuen) on erinomainen näkö, vaikka joku kirjain siltä riviltä jäisikin näkemätttä (juuri sen vuoksi niitä kirjaimia tai numeroita on rivillä niin monta).

1,0 visus eli näöntarkkuus on NORMAALIN näöntarkkuuden raja. Jos asiakas EI saavuta tätä (näkee esim. vain 0,8 riviltä kirjaimia/numeroita)
lähetän hänet optikkona silmälääkärin pakeille. Laki määrää näin. On myös potilasturvallisuutta, eikös vaan?

Näöntarkkuuksissa ihmisillä on vaihtelua. Itse näen laseilla vain tuon 1,0 rivin ja 2 kirjainta riviltä 1,2, mutta jotkut asiakaaani näkevät leikiten 1,2 rivin jopa ilman laseja.

Lue lisää

Eli lisäksi saavutettu näöntarkkuus voi vaihdella oman vireystilan ym. seikkojen perusteella, ja myös tutkimustilasta riippuen. Näöntutkimuslaitteiden projektoreissa voi olla hienoisia eroja, jolloin toisessa huoneessa pystyy lukemaan helpommin pienimpiä rivejä kuin toisessa. Erot eivät kuitenkaan ole oikean refraktion kannalta merkittäviä.

Normaali näöntarkkuuskin on hieman häilyvä käsite - nuorella pitäisin tuota 1.0:aa "vähimmäisvaatimuksena", vanhuksilla 0.8 menee vielä normaalin rajoihin.

oculus kirjoitti:

Eli lisäksi saavutettu näöntarkkuus voi vaihdella oman vireystilan ym. seikkojen perusteella, ja myös tutkimustilasta riippuen. Näöntutkimuslaitteiden projektoreissa voi olla hienoisia eroja, jolloin toisessa huoneessa pystyy lukemaan helpommin pienimpiä rivejä kuin toisessa. Erot eivät kuitenkaan ole oikean refraktion kannalta merkittäviä.

Normaali näöntarkkuuskin on hieman häilyvä käsite - nuorella pitäisin tuota 1.0:aa "vähimmäisvaatimuksena", vanhuksilla 0.8 menee vielä normaalin rajoihin.

Lue lisää

jos tuota 1.0:aa pidetään normaalina, laseilla tai ilman, niin miksi minulla sitten on ymmärtääkseni laseilla 1.0 ja 0.9. ei tuo varmaan vaikuta käytännössä mitään mutta aika mielenkiintoista, että miksi se on noin. olen kuitenkin nuori ja terve, ikää 22v. lasini on sitä paitsi vaan jotain -0.50 vahvat, eli miten on mahollista ettei toinen silmä nää 1.0?

kiinnostunut kirjoitti:

jos tuota 1.0:aa pidetään normaalina, laseilla tai ilman, niin miksi minulla sitten on ymmärtääkseni laseilla 1.0 ja 0.9. ei tuo varmaan vaikuta käytännössä mitään mutta aika mielenkiintoista, että miksi se on noin. olen kuitenkin nuori ja terve, ikää 22v. lasini on sitä paitsi vaan jotain -0.50 vahvat, eli miten on mahollista ettei toinen silmä nää 1.0?

Lue lisää

...nimittäin tuo "normaali näöntarkkuus". Sanoin ehkä hiukan väärin, että pitäisin 1.0:aa vähimmäisvaatimuksena nuorella ihmisellä - normaalina näöntarkkuutena pidetään arvoja 0.8-2.0. Tuo 1.0 on ns. KESKIMÄÄRÄINEN normaalivisus. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, että useimmat nuoret ihmiset saavuttavat vähintään 1.0:n näöntarkkuuden.

Laseilla korjattu näöntarkkuus ei ole riippuvainen taittovirheen määrästä. -0.50:n taittovirheinen voi nähdä enintään 0.9:n testitaulun, ja -10.0:n lasikorjauksella varustettu henkilö voi nähdä helposti 1.5:n taulun. Tai toisin päin.

oculus kirjoitti:

...nimittäin tuo "normaali näöntarkkuus". Sanoin ehkä hiukan väärin, että pitäisin 1.0:aa vähimmäisvaatimuksena nuorella ihmisellä - normaalina näöntarkkuutena pidetään arvoja 0.8-2.0. Tuo 1.0 on ns. KESKIMÄÄRÄINEN normaalivisus. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, että useimmat nuoret ihmiset saavuttavat vähintään 1.0:n näöntarkkuuden.

Laseilla korjattu näöntarkkuus ei ole riippuvainen taittovirheen määrästä. -0.50:n taittovirheinen voi nähdä enintään 0.9:n testitaulun, ja -10.0:n lasikorjauksella varustettu henkilö voi nähdä helposti 1.5:n taulun. Tai toisin päin.

Lue lisää

aika kummallista tuo silti on. jokunen vuosi sitten pystyin näkemään ilman laseja helposti 1.0 ja ylikin, mutta nyt on näkö huonotunut. ihmetyttää, että enkö voi saavuttaa tuota ennen laseja ollutta näköä nyt laseilla? ihan hyvin näen nytkin, siis laseilla, mutta aika vaikea kuvitella miten henkilö jolla näkö vaikka 1.5 tai 2.0 näkee. senhän täytyy olla "supertarkasti".

kiinnostunut kirjoitti:

aika kummallista tuo silti on. jokunen vuosi sitten pystyin näkemään ilman laseja helposti 1.0 ja ylikin, mutta nyt on näkö huonotunut. ihmetyttää, että enkö voi saavuttaa tuota ennen laseja ollutta näköä nyt laseilla? ihan hyvin näen nytkin, siis laseilla, mutta aika vaikea kuvitella miten henkilö jolla näkö vaikka 1.5 tai 2.0 näkee. senhän täytyy olla "supertarkasti".

Lue lisää

Näöntarkkuutesi ILMAN laseja huononee taittovirheen kasvaessa. Jos taittovirheesi on nyt -0.50:n luokkaa, niin veikkaan, että korjaamaton näöntarkkuutesi (ns. vapaa visus) on noin 0.5-1.0 riippuen lähtöarvoista.

Taittovirheesi mukaisilla LASEILLA näöntarkkuuden sen sijaan ei pitäisi laskea (olettaen siis, että silmälasisi ovat "ajan tasalla"). Jos siis muutama vuosi sitten näit -0.50:n laseillasi vaikka 1.2:n rivin, ja enää et näe, niin sinulla on mitä todennäköisimmin edessä uusien, vahvempien silmälasien hankinta.

Jos taas vahvemmallakin silmälasikorjauksella näöntarkkuus jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin pari vuotta sitten, niin olisi aiheellista käydä silmälääkärillä jatkotutkimuksissa.

Näöntarkkuus on aina subjektiivinen kokemus. 1.0:n näöntarkkuudella voi kokea näkevänsä aivan yhtä hyvin ja tarkasti kuin 1.5:n näöntarkkuudella - pienimmät rivit vain ovat niin pieniä ettei niitä erota, vaikka näkö olisikin terävä. Toisaalta molemmat tulokset voidaan saavuttaa myös siten, että rivit pystytään luettelemaan, mutta näkeminen ei ole kovin tarkkaa - merkit erottuvat, mutta hieman sumuisina.

oculus kirjoitti:

Näöntarkkuutesi ILMAN laseja huononee taittovirheen kasvaessa. Jos taittovirheesi on nyt -0.50:n luokkaa, niin veikkaan, että korjaamaton näöntarkkuutesi (ns. vapaa visus) on noin 0.5-1.0 riippuen lähtöarvoista.

Taittovirheesi mukaisilla LASEILLA näöntarkkuuden sen sijaan ei pitäisi laskea (olettaen siis, että silmälasisi ovat "ajan tasalla"). Jos siis muutama vuosi sitten näit -0.50:n laseillasi vaikka 1.2:n rivin, ja enää et näe, niin sinulla on mitä todennäköisimmin edessä uusien, vahvempien silmälasien hankinta.

Jos taas vahvemmallakin silmälasikorjauksella näöntarkkuus jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin pari vuotta sitten, niin olisi aiheellista käydä silmälääkärillä jatkotutkimuksissa.

Näöntarkkuus on aina subjektiivinen kokemus. 1.0:n näöntarkkuudella voi kokea näkevänsä aivan yhtä hyvin ja tarkasti kuin 1.5:n näöntarkkuudella - pienimmät rivit vain ovat niin pieniä ettei niitä erota, vaikka näkö olisikin terävä. Toisaalta molemmat tulokset voidaan saavuttaa myös siten, että rivit pystytään luettelemaan, mutta näkeminen ei ole kovin tarkkaa - merkit erottuvat, mutta hieman sumuisina.

Lue lisää

optikko sanoi että toinen silmä, jossa näkö 0.9, on jotenkin hankala tutkia. muistaakseni hän mainitsi jotain suurista pupilleista?! ja lisäsi että automaattisella näönmittauksella voitaisiin saada varsin erilaisia tuloksia, siis vahvuuksien suhteen. hän kuitenkin totesi asian olevan ok eikä lähettänyt silmälääkärille. näkö ilman laseja oli jotain 0.6.

kiinnostunut kirjoitti:

optikko sanoi että toinen silmä, jossa näkö 0.9, on jotenkin hankala tutkia. muistaakseni hän mainitsi jotain suurista pupilleista?! ja lisäsi että automaattisella näönmittauksella voitaisiin saada varsin erilaisia tuloksia, siis vahvuuksien suhteen. hän kuitenkin totesi asian olevan ok eikä lähettänyt silmälääkärille. näkö ilman laseja oli jotain 0.6.

Lue lisää

Automaattinen silmän taittovoiman mittauslaite (autorefraktometri) ei aina anna oikeaa mittaustulosta, siksipä sen perusteella ei tulisi koskaan tehdä silmälasimääräystä. Etenkin nuorilla ihmisillä saattaa silmän oma akkommodaatio vääristää tuloksia. Lisäksi automaattihan ei mitenkään voi mitata sitä, millaisella lasikorjauksella asiakas itse kokee näkevänsä parhaiten.

Sarveiskalvon optiset vääristymät eli kuvautumisvirheet lisääntyvät reuna-alueille päin, joten mitä suurempi mustuaisaukko, sen enemmän vääristymät vaikuttavat katsottavan kohteen kuvautumiseen. Lisäksi suuresta mustuaisaukosta pääsee verkkokalvolle suurempi kimppu valonsäteitä, jolloin reunimmaiset säteet eivät osu verkkokalvon tarkan näkemisen alueelle. Sikäli siis mustuaisen koko vaikuttaa näöntarkkuuteen. Jos pupillisi ovat mahdollisesti erikokoiset, selittyisi myös tuo visusero silmiesi välillä. Näöntarkastuksessa pyritään aina saamaan molempien silmien näöntarkkuus mahdollisimman lähelle samaa arvoa, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Koetko kuitenkin näkeväsi hyvin?

oculus kirjoitti:

Automaattinen silmän taittovoiman mittauslaite (autorefraktometri) ei aina anna oikeaa mittaustulosta, siksipä sen perusteella ei tulisi koskaan tehdä silmälasimääräystä. Etenkin nuorilla ihmisillä saattaa silmän oma akkommodaatio vääristää tuloksia. Lisäksi automaattihan ei mitenkään voi mitata sitä, millaisella lasikorjauksella asiakas itse kokee näkevänsä parhaiten.

Sarveiskalvon optiset vääristymät eli kuvautumisvirheet lisääntyvät reuna-alueille päin, joten mitä suurempi mustuaisaukko, sen enemmän vääristymät vaikuttavat katsottavan kohteen kuvautumiseen. Lisäksi suuresta mustuaisaukosta pääsee verkkokalvolle suurempi kimppu valonsäteitä, jolloin reunimmaiset säteet eivät osu verkkokalvon tarkan näkemisen alueelle. Sikäli siis mustuaisen koko vaikuttaa näöntarkkuuteen. Jos pupillisi ovat mahdollisesti erikokoiset, selittyisi myös tuo visusero silmiesi välillä. Näöntarkastuksessa pyritään aina saamaan molempien silmien näöntarkkuus mahdollisimman lähelle samaa arvoa, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Koetko kuitenkin näkeväsi hyvin?

Lue lisää

Tuli tässä töissä kokeiltua autorefraktometriä taas. Nyt hieman yli 3-kymppisenä sain rennosti katsottuna arvon noin -0,80 ja kun oikein akkomodoin, ilmoitti laite -5,0 (noin kymmenen vuotta sitten sain vielä aikaan -6,0 lukemat)! Eli jos potilas tekee samaa eli akkomodoi tutkimuksen aikana (ja tätä voi tapahtua ihan tahtomattakin), voi optikko tai silmälääkäri huomata sen "heiluvina" arvoina...
Jos halutaan saada sitten tarkat lukemat (esim. pikkulapsilla joilla epäillään heikkonäköisyyttä tai karsastusta) voidaan akkomodaatio lamauttaa silmätipoilla (esim. atropiini tai syklopentolaatti). "Haittana" on sitten se, että näkö voi olla sumea jopa pari viikkoa (atropiini) tai 1-2 päivää (syklopentolaatti). Mutta pienillä lapsilla tämä voi olla ainoa keino saada luotettavia lukemia.

oculus kirjoitti:

Automaattinen silmän taittovoiman mittauslaite (autorefraktometri) ei aina anna oikeaa mittaustulosta, siksipä sen perusteella ei tulisi koskaan tehdä silmälasimääräystä. Etenkin nuorilla ihmisillä saattaa silmän oma akkommodaatio vääristää tuloksia. Lisäksi automaattihan ei mitenkään voi mitata sitä, millaisella lasikorjauksella asiakas itse kokee näkevänsä parhaiten.

Sarveiskalvon optiset vääristymät eli kuvautumisvirheet lisääntyvät reuna-alueille päin, joten mitä suurempi mustuaisaukko, sen enemmän vääristymät vaikuttavat katsottavan kohteen kuvautumiseen. Lisäksi suuresta mustuaisaukosta pääsee verkkokalvolle suurempi kimppu valonsäteitä, jolloin reunimmaiset säteet eivät osu verkkokalvon tarkan näkemisen alueelle. Sikäli siis mustuaisen koko vaikuttaa näöntarkkuuteen. Jos pupillisi ovat mahdollisesti erikokoiset, selittyisi myös tuo visusero silmiesi välillä. Näöntarkastuksessa pyritään aina saamaan molempien silmien näöntarkkuus mahdollisimman lähelle samaa arvoa, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Koetko kuitenkin näkeväsi hyvin?

Lue lisää

kyllä näen ihan hyvin, joten siltä kannalta ei tuolla asialla ole väliä. käsittääkseni pupillini ovat samankokoiset, en ainakaan ole huomannut niissä mitään eroa. ainoa asia minkä olen huomannut on että kun teen tietokoneella töitä oikea silmä väsyy. on aika hassu tunne kun toinen silmä on normaali ja toinen ei. muita ongelmia ei ole.

kiinnostunut kirjoitti:

kyllä näen ihan hyvin, joten siltä kannalta ei tuolla asialla ole väliä. käsittääkseni pupillini ovat samankokoiset, en ainakaan ole huomannut niissä mitään eroa. ainoa asia minkä olen huomannut on että kun teen tietokoneella töitä oikea silmä väsyy. on aika hassu tunne kun toinen silmä on normaali ja toinen ei. muita ongelmia ei ole.

Lue lisää

Mitäs tuo autorefraktometri ja akkomodointi tarkoittaa? :)

mitä tarkoittaa kirjoitti:

Mitäs tuo autorefraktometri ja akkomodointi tarkoittaa? :)

Refraktio tarkoittaa silmän taittovoimaa tai pikemminkin sitä linssikorjausta, jonka avulla silmä näkee lepotilassa kauas. Akkomodaatio tarkoittaa mykiön muodon mukauttamista siten, että silmän taittovoima on niin suuri, että katseltava kohde piirtyy terävästi verkkokalvolle. Eli mykiön muoto muuttuu kun katse siirretään kaukaa lähelle.

Autorefraktometri on automaattinen laite, joka mittaa silmän taittovoimaa. Taittovoima voidaan myös mitata "käsipelillä" eli skiaskopialla (yksinkertaistaen selitettynä valonlähdettä heilutetaan silmän edessä ja siitä, millainen heijaste silmänpohjasta tulee, voidaan päätellä millainen taittovirhe silmässä on) tai subjektiivisesti kokeilemalla, jolloin asetetaan eri linssejä silmän eteen ja tutkittava kertoo itse, näkeekö paremmin tai huonommin. Näistä luotettavimmat tutkimustulokset saadaan skiaskopialla (etenkin sykloplegiassa eli silmän lihas lamautetaan silmätipoilla, esim. syklopentolaatilla tai atropiinilla) sillä tällöin potilas ei itse voi esim. akkomodoimalla vaikuttaa niin paljoa tutkimustulokseen ja esim. mahdollisen harmaakaihin voi todeta punaheijasteesta, esim. kaihi voi "sekoittaa" autorefraktometrin mittauksia.

Anniina kirjoitti:

Juu. näkö 1,2 tai 1,25 tai 1,5 (taulusta riippuen) on erinomainen näkö, vaikka joku kirjain siltä riviltä jäisikin näkemätttä (juuri sen vuoksi niitä kirjaimia tai numeroita on rivillä niin monta).

1,0 visus eli näöntarkkuus on NORMAALIN näöntarkkuuden raja. Jos asiakas EI saavuta tätä (näkee esim. vain 0,8 riviltä kirjaimia/numeroita)
lähetän hänet optikkona silmälääkärin pakeille. Laki määrää näin. On myös potilasturvallisuutta, eikös vaan?

Näöntarkkuuksissa ihmisillä on vaihtelua. Itse näen laseilla vain tuon 1,0 rivin ja 2 kirjainta riviltä 1,2, mutta jotkut asiakaaani näkevät leikiten 1,2 rivin jopa ilman laseja.

Lue lisää

Mun äiti näki nuorena molemmilla silmillä
erikseen rivin 1,5 vaivattomasti ilman laseja!

logistiikka1 kirjoitti:

Mun äiti näki nuorena molemmilla silmillä
erikseen rivin 1,5 vaivattomasti ilman laseja!

^ Kiitos! Tuo olikin niin tärkeä tieto, että kannatti kaivaa yli seitsämän vuotta vanha ketju "naftaliinista".