Törmäsin netissä laajaan tieteelliseen tutkimukseen, joka koskee myös osteoporoosia. Tutkimusta on esitelty sivuilla www.thechinastudy.com . Tutkimuksessa on laajasti selvitelty ravitsemuksen ja eri sairauksien välisiä yhteyksiä. Yksi tuloksista on, että eläinproteiin kuten lihan ja maidon proteiini lisää kalsiumin erittymistä virtsaan. Eli tutkimuksen mukaan paras tapa välttää osteoporoosi on lopettaa maidon ja lihan syönti. Kyseessä ei ole mikään eläinten suojelijoiden juttu, vaan laaja tieteellinen ravitsemustutkimus. Tilasin uteliaisuuttani ko kirjan Amazonista ja olen nyt lukenut vähän matkaa sitä. Kirja on todella hyvä, suosittelen niille jotka englantia taitavat. En ole vegaani enkä aio sellaiseksi ruvetakaan, mutta tukka nousee pystyyn kun lukee, miten paljon sairauksia liha ja erityisesti maito aiheuttaa (esim. sydän sairauksia, osteoporoosia ja syöpää). Koska kaukoidässä ei juuri maitotuotteita käytetä, ei siellä juuri osteoporoosista kärsitä, toisin kuin täällä. Eli se siitä maidon välttämättömyydestä...
Lisää tietoa löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.strongbones.org/
http://www.afpafitness.com/articles/MilkCal2.htm
http://www.afpafitness.com/articles/MILKMYTH.HTM
Lisää tietoa löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.strongbones.org/
http://www.afpafitness.com/articles/MilkCal2.htm
http://www.afpafitness.com/articles/MILKMYTH.HTM
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mistä saadaan luiden vaatima kalsium, jos lopetetaan maidon juonti.
Lujan luuston tärkeimmät komponentit ovat riittävä d-vitamiinin saanti, kalsium ja liikunta.
Kahta ensimmäistä saadaan pääasiassa maidosta. Minun mielestä taas osteoporoosi saataisiin kokonaan pois jos ihmiset nostaisivat d-vitamiinitasot kesäisille lukemille ympäri vuoden. Siihen ei muuten riitä nykyinen virallinen suositus.
Tiesitkö muuten että nykyään on taas ilmaantunut riisitautia, kun "valistuneet" vanhemmat uskovat että rintamaito riittää lapselle eikä d-vitamiinitippoja tarvita.
Kalsiumia saa vihreistä vihanneksista. Kyseisessä tutkimuksessa painotetaan nimen omaan sitä, että tärkeää ei ole ainoastaa saada runsaasti kalsiumia vaan myös estää sitä poistumasta elimistöstä. Siksi eläinproteniin (liha, maitotuotteet) runsasta syöntiä pitäisi välttää.
D-vitamiinin suhteen olet varmaankin oikeassa. Siksihän sitä lisätään elintarvikkeisiin. Mutta ei varmaan tee haittaa, jos sitä syö myös vitamiinipillereinä.
parsa 14 mg/100g
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=340&lang=fi
pinaatti 88mg/100g
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=332&lang=fi
manteli 276.0 mg/100g
tofu kalsium 128.0 mg/100g
maito kalsium 120.0 mg/100g
Eipä noissa kasviksissa sitä kalsiumia kovin paljoa ole. En keksinyt tähän muita vihreitä kasviksia. Pinaattia pitäisi syödä päivässä yli kilo mikäli aikoo saada kalsium tarpeen tyydytettyä. Osteoporoosipotilaan tarve on vielä suurempi.
Olen d-vitamiinista samaa mieltä että se kannattaa ehdottomasti ottaa pillereinä tai sitten kalasta ja pillereistä.
En tiedä kuka tuon kalsiumin tarpeen on määritellyt. Tiedän vain sen, että Thaimaassa eivät ihmiset juo maitoa tippaakaan, eivätkä silti kärsi osteoporoosista. Toki D-vitamiinin saanti siellä päin ei ole ongelma, kun aurinkoa riittää. Joka tapauksessa he saavat riittävän määrän kalsiumia, vaikka eivät maitotuotteita käytä.
Hyvä kysymys. Onko kalsiumin saanti loppujen lopuksi tärkein tekijä vai onko se että saadaan liian vähän d-vitamiinia. Uskon enemmän tuohon jälkimmäiseen. Tästä oli jossain tutkimuksiakin, tai luin aiheesta jostain.
Maidosta vielä sen verran, että minä en ainakaan täällä pohjolassa jättäisi sitä pois ruokavaliosta mikäli korvaavaa d-vitamiinilähdettä ei järjestetä. Viranomaiset tuskin ihan lähitulevaisuudessa suosittelevat kansalaisille d-vitamiinitapletteja.
Yksi lysti paljon maidossa on kalsiumia, jos se ei ole imeytyvässä muodossa. Lisäksi maidon eläinproteiinit kaiken lisäksi liuottavat luuston kalkkivarastoja. Esim. kaalin kalsium imeytyy tehokkaasti.
Tämä kalsiumiproblematiikka ei ole niin yksinkertainen että "juo vain tarpeeksi maitoa", tai että popsii kalkkitabletteja. Luuston perusaine on proteini nimeltä kollageeni. Kalsiumi on se aine joka kalsifioi kollageenin. Kalsiumin imeytymiseen tarvitaan mm. D-vitamiini, joka on rasvaliukoinen vitamiini. Ilman hyvälaatuisa rasvaa ei (ravinnon) D vitamiini imeydy. Kalsiumi toimii yhdessä magnesiumin kanssa. Eli kalsium yksistään ei riitä. Jotkut tutkimukset puhuvat sitä että pastöroidun lehmänmaidon kalsium ei imeydy hyvin lainkaan. Siksi esiintyy meilläpäin ja muualla osteoporoosia niissä jotka ovat ikänsä litkineet pastöroitua lehmänmaitoa ja vielä lisänneet siihen (tietämättömien) lääkärien suosittelemat kalkkitabletit. Aivan turhaa. On paikkoja missä ei juoda maitoa lainkaan mutta missä ei niinkään tiedetä osteoporoosista. Vertaa esim. Grönlannin eskimoot jotka elävät perinteisellä eskimodietillä (ei yhtään maitoa, eikä vihanneksia myöskään).
Tämä nykyinen kalsiumpropaganda on paljolti meijeriteollisuuden aikaansaannosta. Samaten nuo tuollaiset milligrammaluvut mitä annetaan, että niin ja niin monta milligrammaa kalsiumia tulisi syödä päivässä jotta säästyisi osteroporoosista. Jotkut Afrikan maiden naiset eivät syö yhtään maitoa, mutta kantavat päänsä päällä monta kilometriä raskaita vesiruukkuja. He eivät tiedä mistään osteoporoosista mitään. Ja heidän päivittäinen kalsiumsaantinsa on aika lailla pienempi kuin meidän maitoa juovien naisten. Siinä main 300 - 500 mg/pv.
Sitten sanoisi että synteettiseen D vitamiiniin kannattaa suhtautua skeptisesti. Itse en sitä ottaisi millään hinnalla. Jos imettävä nainen syö terveellisesti niin lapsi saa maidon kautta kaiken tarvittavan D vitamiinin, eikä tarvitse huolehtia D vitamiinin lisäämisestä.
H M Granbacka
Ymmärsinkö oikein? Kalsiumia ei helpolla voi saada liian vähän jos ylipäätään syö terveellisesti, mutta D vitamiinia me saadaan liian vähän. Ennen vanhaa suomalaiset saivat D vitamiininsa maidosta, ja se on pitänyt meidät hengissä, mutta maito oli silloin täyttä tavaraa, käsittelemätöntä, ihan eri juttu kuin tämän päivän kaupan maito. Nykyään meijerit pilaavat maidon, eikä se enää pelasta meitä osteorporoosilta. MItä ovat ne kovat juustot ja se ulkolainen pastöroimaton juusto, joita suosittelet, voitko antaa nimiä?
Hei, Kristiina. Ymmärsit oikein. Kalsiumia on vaikea saada liian vähän nykyään jos syö terveellisesti. Eri asia sitten on kuinka hyvin tämä syöty ruoan kalsiumi imeytyy. Siihen vaikuttaa juuri mm. D vitamiini ym. seikat.
Nyt minulla on tällä hetkellä jääkaapissa kaksi ulkolaista juustoa, molemmat valmistettu pastöroimattomasta lehmänmaidosta. Kokkolassa, jossa asun, on mahdollisesti vielä yksi tai pari muuta vastaavanlaista ulkolaista juustoa. Tutkin asiaa paraikaa. Uskon että isommissa kaupungeissa on vielä enemmän tällaisia. No, nimet ovat seuraavasti.
1. Zanetti Grana Padano. Tämä on Italialainen sisältäkypsytetty juusto, eli ns. kova juusto. Joissakin kaupoissa täälläpäin sitä myydään 250 gramman pakkauksissa. Eräässä marketissa oli sekä tämä että kilon pakkaus. Kilohinta edullisimmassa paikassa n. 20 euroa. Toisessa n. 22 euroa. Tästä juustosta olen tiennyt jo 4 vuotta, ja itse pidän siitä paljon. Löysin netistä sen ravintotiedot (per 100 g.), englanniksi. Tässä copypastaan ne
Water content g 32
Acidi linoleici coniugati. Ica mg 200/220
Total proteins g33
Potassium mg 120
Fats g28
Vitamin A mcg 224
Calcium mg 1165
Vitamin B1 mcg 17
Phosphorus mg 692
Vitamin B2 mcg 360
Ca/P 1.7
Vitamin B6 mcg 117
NaCl g 1.6
Vitamin B12 mcg 3
Fe mg 0,14
Vitamin PP mcg 3
Magnesium mg 63
Vitamin D3 mcg 0.5
Zinc mg 11
Vitamin E mcg 206
Cupper mg 0.5
Panthothenic acid mcg 246
Se mcg 12
Choline mg 20
Iodine mcg 35.5
Biotin mcg 6
Soluble phosphopeptides g 1,5
Carbohydrat assenti
Total aminoacids g 6
(tuo ylläoleva lista löytyi tuottajan kotisivulta)
Jos tuo on hankala niin annan tässä mielestäni tärkeimmät (kun juustoista ja maitotuotteista puhutaan) tiedot suomeksi.
Proteiinia 33 grammaa. Eli hyvin proteiinipitoinen, mikä on hyvä asia. Rasvaa 28 grammaa. Etiketissä taitaa lukea että tämä on "keskirasvainen". Ja tämä rasva on hyvälaatuista/terveellistä. Kalsiumia 1165 grammaa, eli runsaasti. D-vitamiinia (D3) 0.5 mikrogrammaa. Sinkkiä 11 milligrammaa, eli runsaasti. Seleeniä 12 mikrogrammaa, eli aika hyvin. Koliinia 20 milligrammaa, eli aika hyvin (koliini on tärkeä erit. aivoille). Hiilihydraattia likempänä nolla grammaa, ainakin hyvin vähän, jos oikein ymmärsin tuota "assenti" sanaa. Eli tämä juusto sopii erittäin hyvin myös sellaisille jotka laihduttavat nk. alakarppi (vähähiilari) systeemillä.
2. Gruyere. Tämä on Sveitsiläinen sisältäkypsytetty juusto. Löysin sen pari päivää sitten. Ei ollut kuin yhdessä marketissa. Muista en löytänyt. Sekä 225 gramman että kilon pakkauksissa tuossa kys. marketissa. Pienissä ei ollut valmistajan etikettiä, vaan marketin väki oli varmaan leikannut isommasta, ja pakannut uudestaan muovikelmuun, ja hintatarra päälle. Mutta kilon pakkauksessa oli etiketti. Muistaakseni siinä luki Gruyere:n lisäksi "Switzerland". Hinta kun ostin oli n. 22½ euroa kilolta. Netistä löysin kys. juuston ravintotietoja, englanniksi. Tässä ne ovat:
Water (g/100g) 33.19
Food Energy (Calories) (kcal/100g) 413
Protein (g/100g) 29.81
Total Lipid (fat) (g/100g) 32.34
Ash (g/100g) 4.3
Carbohydrate (g/100g) 0.36
Total Dietary Fibre (g/100g) 0
Total Sugars (g/100g) 0.36
Calcium (mg/100g) 1011
Iron (mg/100g) 0.17
Magnesium (mg/100g) 36
Phosphorus (mg/100g) 605
Potassium (mg/100g) 81
Sodium (mg/100g) 336
Zinc (mg/100g) 3.9
Copper(mg/100g) 0.032
Manganese (mg/100g) 0.017
Selenium (µ/100g) 14.5
Vitamin C (mg/100g) 0
Thiamin (mg/100g) 0.06
Riboflavin (mg/100g) 0.279
Niacin (mg/100g) 0.106
Pantothenic Acid (mg/100g) 0.562
Vitamin B6 (mg/100g) 0.081
Folate (µg/100g) 10
Folic Acid (µg/100g) 0
Food Folate (µg/100g) 10
Folate (Dietary Folate Equivalents/100g) 10
Vitamin B12 (µg/100g) 1.6
Vitamin A (µg/100g) 948
Vitamin A (IU/100g) 271
Retinol (µg/100g) 268
Vitamin E (µg/100g) 0.28
Vitamin K (µg/100g) 2.7
Alpha-carotene (µg/100g) 0
Beta-carotene (µg/100g) 33
Beta-crytoxanthin (µg/100g) 0
Lycopene (µg/100g) 0
Lutein & Zeazanthin (µg/100g) 0
Saturated Fatty Acid (g/100g) 18.913
Monosaturated Fatty Acids (g/100g) 10.043
Polyunsaturated Fatty Acids (g/100g) 1.733
Eli tämän tiedon mukaan ehkä ei niin ravinteikas kuin Zanetti. Mutta kuitenkin runsaasproteiininen. Ja vielä enemmän rasvaa, mikä on vain hyvä asia, koska se on samaten hyvää rasvaa. Maistoin sitä vasta eilen ja se oli aika voimakkaan makuinen. Äitini joka tietää paremmin juustojen maun päälle sanoi muistaakseni että muistutti Edamia, tai, Emmentaalia, en nyt muista kumpaa.
Jos vielä kiinnostaa tietää lisää näistä niin voit löytää tietoa netistä, esim. Yahoo hakua tekemällä, esim.
"Zanetti" & "Grana Padano"
"Gruyere" & "Swiss" & "cheese"
Voi myös lisätä "unpasteurized" (pastöroimaton). Molemmilla juustoilla on omat kotisivut.
Jos asut isommalla paikkakunnalla tai on mahdollisuutta käydä isommassa marketissa missä hyvä juustovalikoima niin voi varmaan kysellä pastöroimattomasta maidosta valmistettuja ulkolaisia juustoja.
Sitten uskon että löytyy sieltä täältä Roquefort -niminen Ranskalainen pastöroimattomasta lampaanmaidosta tehty juusto. Muistaakseni sinihomejuusto. Sitten, ellen erehdy niin näin jossain kaupassa Sveitsiläistä kovaa juustoa nimeltä Appenzeller. Lehmänmaidosta. Jälkeenpäin kun kotona surffasin netillä niin tämä nimi tuli vastaan, ja muistin että olin nähnyt. Sanottiin että pastöroimattomasta maidosta tehty. Taisin kaupassa vilkaista sitä mutta nyt en muista mitä etiketissä sanottiin.
Sitten, lopussa sanoit "ne kovat juustot". En nyt muista mitä olin aiemmin kirjoittanut. Mutta jos puhuin kotimaisista merkeistä niin tarkoitin yleensäkin sisältäkypsytettyjä ("kovia") juustoja. Mitä kovempi/kauemmin kypsytetty sen parempi. Mutta kaikista terveellisimmät ovat juuri pastöroimattomasta maidosta tehdyt juustot. Eritoten sisältäkypsytetyt (kovat) sellaiset.
H M Granbacka
vastauksesta. Nyt vaan juustoja kokeilemaan. T. Kristiina
Pitää varmasti paikkansa, että eläntuotteilla edistetään sydän- ja verisuonitautien riskiä varsinkin jos niitä syödään liikaa. Asia on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi. Esimerkiksi lihavuus (jota ei juuri vegaaneilla esiinny) veltostuttaa ja omalta osaltaan edesauttaa verisuonten tukkeutumista ja kudosten heikompaa hapensaantia. Kun metabolia ei ole kunnossa, ei voi olettaa että luutkaan voimistuisivat.
Ja entäpä kaukoidässä? Siellä eletään huomattavasti etelämpänä kuin me suomalaiset. Sen vuoksi auringonvalo synnnyttää siellä lähes ympärivuotisesti D-vitamiinia iholla, mikä on ihmisen ylivoimaisesti tärkein D-vitamiinin lähde. Mitkään vitamiinipillerit tai kala-ateriat eivät korvaa auringonvalosta saatavaa D-vitamiinia, jota ei kaiken lisäksi voi koskaan syntyä liiallisia määriä. Vaikka D-vitamiini onkin rasvaliukoinen, ei sekään varastoidu kudoksiin niin pitkäksi ajaksi että riittävä määrä säilyisi koko pohjolan pimeän talven ajan. Japanilaisilla tilanne on jo huomattavasti parempi. Jos emme saa tarpeeksi D-vitamiinia, ei suurellakaan kalsiumin saannilla ole juuri merkitystä. Erityisen hankalassa asemassa ovat vähän ulkoilevat esim. laitoshoidossa olevat vanhukset. Ei lienekään ihme, että suurin osa osteoporoosipotilaist kuuluukin tähän ryhmään.
En ehtinyt tutustua kunnolla linkkeihisi, mutta olen kyllä yhtä mieltä siitä, että ravinnon ja tautien yhteyksistä puhutaan liian vähän. Uskon, että mainintasi tieteellisistä dokumenteistä pitävät paikkansa. Valitettvasti ravitsemushoidot jäävät vain kovin usein pimentoon ja onhan lääkärinkin helpompi kirjoittaa resepti, kuin valistaa pitkä aika sopivasta ravinnosta ja sen merkityksestä (jos ylipäänsä siitä tietää).
Ja vielä lisää uutta (tai oikeammin uusvanhaa) tietoa osteoporoosista. Kirjoitin vajaa kuukausi sitten sivuilleni, miten otsoniterapiaauttoi huomattavasti tehostamaan osteoporoosista kärsivien naisten luun tiheyden kasvua ja sen pysyvyyttä. Artikkeliin voi tutustua osoitteessa:
http://www.otsoniterapia.net/taudit/osteoporoosi.htm
Tämäkin tutkimus tehtiin jo vuonna 1988. Vaan eipä sellaisia hoitomuotoja liiemmin markkinoida, joissa tuloksia saadaan ilman hurjan hintaisia lääkkeitäkin.
yli 10 vuotta sitten ja lääkityksellä yhtä kauan.
Olen tullut siihen tulokseen, että omalla kohdallani on kyse imeytymishäiriöstä.
Olen jo lapsena kärsinyt kalkin ja D-vitamiinin puutteesta.
Menen tutkimuksiin nyt kuun vaihteessa ja saas nähdä mitkä ovat tulokset.
Keliakia pitäisi kaikkinen osteoporoosia sairastavien tutkituttaa.
Varoitan myös liialisesta D-vitaminin nauttimisesta. Itse jouduin jättämään annoksen puoleen eli 400 ky ja kuitenkin suositellaan jo 800-1000 ky:tä.
D-vitamiini varastoituu elimistöön.
En minäkään missään tapauksessa kehottanut ottamaan D-vitamiinia yli oman sietokyvyn. Auringonvalo vain sattuu olemaan luonnollinen D-vitamiinin lähde. Auringon UVB-säteily (erityisesti aallonpituudet 290-305 nm) saa 7-dehydrokolesterolin muuttumaan prekalsiferoliksi eli D-vitamiinin esiasteeksi. Tämä voi reagoida edellen D-vitamiiniksi tai joko lumisteroliksi tai takhysteroliksi. Nekin voivat tarvittaessa muuttua takaisin prekalsiferoliksi ja edelleen D-vitamiiniksi.
Kun vitamiinia on riittävästi, syntyy lumisterolia ja takhysterolia. Kun sitä on liian vähän, syntyy D-vitamiinia. Tämä on syy, miksi auringonvalosta saa nopeasti sopivan annoksen, mutta ei koskaan liikaa. Siksi aurinko on elimistön ylivoimaisesti paras D-vitamiinin lähde. Kukaan ei ole koskaan saanut D-vitamiinimyrkytystä pelkästä auringonvalosta, mutta monetkin ovat ladanneet sillä nopeasti varastonsa täyteen.
Sanoit että D-vitamiini varastoituu elimistöön. Niin tekee, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi. Suomen pitkän talven aikana sen pitoisuus alkaa kevättalvella olla varsin vähäinen - usein liiankin vähäinen. Tämä on yksi syy, miksi osteoporoosia esiintyy enemmän laitoshoidossa olevilla vanhuksilla, jotka ulkoilevat vähän.
Terveisin: Miika Sallinen
Kiitos hyvästä ja informatiivisestä viestistä.
Osaisitko kertoa milloin suomessa saadaan riittävä määrä noita uvb-säteitä d-vitamiinin tuottamiseen?
Täältä löytyi tälläinen taulukko http://www.inchem.org/documents/ehc/ehc/ehc160.htm
Missä näkee levysasteen ja uvb -säteet eri kuukausina. Todennäköisesti tuo taulukko ei ole luettavassa muodssa tuossa alapuolella, mutta kannattaa käydä katsomassa se tuon linkin takaa.
-----
Table 3.2 Calculated clear sky noontime erythemally effective UVB
irradiances (mW m-2 CIE erythemally weighted) on a horizontal
surface as a function of latitude (°) and time of year for the sea
level in the Northern Hemisphere using typical ozone values
(Driscoll, 1992).
Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec
0 229 251 260 229 210 207 214 233 278 248 226 221
5 212 232 242 235 214 213 220 241 258 227 207 206
10 203 220 229 248 226 225 232 255 244 215 198 175
15 155 199 201 227 221 226 234 240 223 198 155 135
20 127 183 191 215 234 239 247 227 212 184 127 111
25 95 134 165 185 203 227 219 200 194 143 101 84
30 79 110 157 176 192 215 208 190 186 117 85 56
35 42 80 114 146 160 188 182 166 148 93 50 31
40 28 61 93 139 152 178 172 158 121 73 33 21
45 16 33 66 105 126 158 153 128 93 42 21 13
50 12 22 54 85 119 150 145 104 77 28 15 8
55 6 14 33 65 92 130 114 81 48 18 8 4
60 4 10 21 53 75 105 93 67 31 12 5 2
65 0 6 14 35 59 85 76 42 21 7 2 0
70 0 3 10 23 48 70 62 29 15 4 0 0
75 0 0 6 15 30 53 39 20 9 0 0 0
80 0 0 3 11 20 33 26 14 5 0 0 0
85 0 0 2 7 14 23 18 9 2 0 0 0
90 0 0 0 4 10 16 13 5 0 0 0 0
Kyllä tuon taulukon antamat lukemat ovat varsin hyvin suuntaa antavia. Esimerkiksi Helsingin korkeudella alkaa vasta näihin aikoihin (maaliskuun lopulla) olla D-vitamiinin syntyyn riittävästi UVB-säteilyä. Eri vuosien vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi pilvet estävät UVB-säteilyn pääsyn maahan. Toisaalta kylmä ilma (eli vaatteet) pitää usein huolen, ettei D-vitamiinia voi syntyä kuin kasvoilla. Siksi meneekin yleensä pitkälle huhti/toukokuulle, ennen kuin D-vitamiinivarastot alkavat täyttyä auringonvalon vaikutuksesta. Lapissa tietysti myöhemmin kuin Helsingissä.
Miten on että vaikuttaako tuo säteiden voimakkuus siihen miten tehokkaasti d-vitamiinia muodostuu? Vai riittääkö että altistaa ihon tuolle säteilylle, olkoon se kuinka pientä tahansa. Onkohan ihmisissä yksilöllisiä eroja?
Hei!
Kuulin joskus TV:stä jostain terveys-ohjelmasta, että kesällä riittää, kun on T-paitaisillaan käsivarret paljaana ulkona auringonvalossa noin 30 min päivässä, niin saa D-vitamiinin tarpeen tyydytettyä...
Keskikesällä koko kropalle aurinkoa 20 minuuttia tuottaa 250 ug d-vitamiinia. Tuo määrä on 50 kertainen verrattuna tämän päivän saantisuositukseen verrattuna. Kesällä veren d-vitamiini tasot nousevat helposti yli 80 nmol/l jota pidetään tänäpäivänä tutkijoiden piirissä minimipitoisuutena ja alle menevät arvot ovat heidän mielestään merkki puutoksesta.
Laboratorien viitearvot ovat 20-105 nmol/l eli 20 arvokin pidetään vielä normaalina vaikka silloin puhutaan jo merkkittävästä puutoksesta nykytietämyksen mukaan.
Tässä turkulainen tutkija lääkäri veromaa kertoo asian paremmin http://www.omaplus.fi/2002/lehti_ajankohtaista_juttu.php3?id=1065701620
Hmm, ei pidä unohtaa että kaukoidässä ihmiset ovat fysiikaltaan hiukkasen meikäläisistä poikkeavia ehkä huononpaan, ehkä parempaan suuntaan - he nimittäin kykenevät käyttämään meitä paremmin hyväkseen erilaisia meren eläviä ja merestähän saa erittäin korkealaatuista kalsiumia esimerkiksi nyt vaikka helmet, jos niitä raaskii käyttää ravinnokseen:-) No mutta käytännössä parasta kalsiumia on joissakin meri- tai järvilevissä. Japanilaisten perinteistä herkkua on myös syödä helposti hyväksikäytettävää K-vitamiinia sisältävää ruokaa säännöllisesti ja K-vitamiinihan kai auttaa pitämään kalsiumin kiinni luissa. Myöskin naiset tuntuvat tästä K-vitamiinisapuskasta tykkäävän, ehkä siksi että sen valmistus kuuluu perinteisesti heille. Mainitsen naiset, koska hormonaalisista syistä tiettyyn ikään ehtineet naiset ovat erityisesti luukadon riskiryhmässä. Yllättäen Japanissa kulutetaan myös aika lailla ihan maitopohjaista jäätelöä. Mutta siis osteoporoosi taitaa olla enemmänkin meidän eurooppalaisten ongelma, ehkäpä koska meidän on vaikea käyttää ravinnoksemme joitakin hyviä kalsiumin lähteitä, kuten nyt vaikka useita maitotuotteita. Mahdollisesti syynä ovat heikot vatsahapot ja vähäinen eläinrasvojen sulattamiseen tarvittavien entsyymien eritys. Varmastikin valio ja kumppanit ovat koettaneet tehdä asiaa helpommaksi, mutta tuntuisi olevan karhunpalvelus - minä ainakin joudun kalsiumini hakemaan tableteista. Jonkin verran kalsiumin imeytymistä voi kai auttaa syömällä A-vitamiini- ja karoteiinipitoista ruokaa kuten parsakaalia, pinaattia ja porkkanaa, jotakin sopivaa kalsiumpitoista maitoa kuten kutunmaitoa, purkkikalaa ruotoineen ja tietysti harrastamalla jotakin rauhallista liikuntaa.
Lopetin maidon juonnin ja huomasin, että kynnet vahvistuivat silmissä. Outoa, mutta jotain paikkansapitävyyttä tuossa teoriassa varmasti on.
Kannattaa kokeilla luomumaitoa, sen ominaisuudet ovat niin paljon paremmat kuin tavallisessa.
Mainitsemasi kirja on todella hyvä.Suosittelen lämpimästi kaikille jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydestään ja siitä mitä lääke- ja elintarviketeollisuden voiton ja vallanhimoiset lobbarit selkämme takana tekevät terveydestämme piittaamatta.
Nuo antamasi linkit ovat mielenkiintoisia...ja tässä on muutama lisää:
Preventing and Reversing Osteoporosis
http://www.pcrm.org/health/prevmed/osteoporosis.html
----
What's Wrong with Dairy Products?
http://www.pcrm.org/health/veginfo/dairy.html
-----
New York Times / maitokeskustelu
http://www.vegsource.com/articles/campbell_nyt_brody2.htm
--------
Two New Studies Sour Milk's Image, One Study Confirms Link with Ovarian Cancer; Second Disproves Dairy-Weight Loss Claims
http://www.pcrm.org/news/release041202.html
----
www.dontdrinkmilk.com
China studysta on myös hyvä referaatti suomeksi osoitteessa:
http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/1995/kevat/vegaia195kiina.html