Persoonallisuushäiriöt yms

Psykiatrian alalla löytyy monia ristiriitaisia käsityksiä mm.persoonallisuushäiriöistä. Jotkut todellakin uskovat niiden olevan varhaisen vuorovaikutusen tulosta. Niimpä kansainväliset diagnoosiluokitukset ei ota kantaa ongelman syntyyn, vaan kuvailevat ongelman piirteitä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että näennäisesti samanlainen käyttäytyminen voi johtu monesta eri tekijästä. Riippuu millaisesta "persoonallisuushäiriöstä" on kyse.

Jos autismi luetaan persoonallisuushäiriöihin, kuten kirjoittajan mukaan aiemmin tehtiin silloin väite pitää paikka. Varsinainen persoonallisuushäiriö voi kehittyä autistiselle ihmiselle siinä kuin nt:llekin ristiriitaisen kasvatuksen tuloksena. Esimerkiksi monet Englantiin rehabitoidut Romanialaiset lastenkotilapset diagnisoitiin aluksi autisteiksi, kunnes hyvissä olosuhteissa autistiset piirteet katosivat. Tämä auttaa meitä ymmärtämään autismin ja persoonallisuushäiriön eroa.

Lisätietoja uusimmasta tutkimuksesta saa mm tällä palstalla mainitusta marraskuun Scientific American Autismi-numerosta. Kannattaa käydä ostamassa lehti ennen kuin se loppuu. Löytyy vielä mm. Pasilan R-kioskilta!

Kuulostaa niin Suomelta! Mikä helpotus, ettei tarvitse enää asua siellä.

Psykologeissa on kyllä muuallakin päin maailmaa tuon tapaista käyttäytymistä. Moni hakeutuu psykologiksi, jos ei ole tarpeeksi hyvät paperit muille aloille, vaikka toisten mielten kanssa työskenteleminen vaatisi mielestäni tavallista ymmärtäväisemmän ihmisen. Joillekin psykologin työstä on tullut suojatyöpaikka. Omaa osaamattomuutta yritetään peitellä juuri tuollaisin uhkauksin ja viranomaisiin vetoamalla. Omaa pätemisentarvetta siinä pönkitetään.

Mitä sillä heille on väliä, jos lapsen mielenterveys ja itsetunto murskataan ja vanhemmille aiheutetaan kärsimystä.

Olisi hyvä saada kyseisen laitoksen ja ko. 'hoito'-henkilöiden nimet.

Älykäs Assi kirjoitti:

Kuulostaa niin Suomelta! Mikä helpotus, ettei tarvitse enää asua siellä.

Psykologeissa on kyllä muuallakin päin maailmaa tuon tapaista käyttäytymistä. Moni hakeutuu psykologiksi, jos ei ole tarpeeksi hyvät paperit muille aloille, vaikka toisten mielten kanssa työskenteleminen vaatisi mielestäni tavallista ymmärtäväisemmän ihmisen. Joillekin psykologin työstä on tullut suojatyöpaikka. Omaa osaamattomuutta yritetään peitellä juuri tuollaisin uhkauksin ja viranomaisiin vetoamalla. Omaa pätemisentarvetta siinä pönkitetään.

Mitä sillä heille on väliä, jos lapsen mielenterveys ja itsetunto murskataan ja vanhemmille aiheutetaan kärsimystä.

Olisi hyvä saada kyseisen laitoksen ja ko. 'hoito'-henkilöiden nimet.

Lue lisää

lukemaan on kylläkin tällä hetkellä esim. Suomessa vaikeempi päästä lukemaan kuin lääkikseen. Siinä mielessä ajattelusi menee alkumetreillä jo pieleen.

psykologiaa kirjoitti:

lukemaan on kylläkin tällä hetkellä esim. Suomessa vaikeempi päästä lukemaan kuin lääkikseen. Siinä mielessä ajattelusi menee alkumetreillä jo pieleen.

siinä. Täällä päin on huomattavasti helpompi päästä lukemaan psykologiaa - luulin asian olevan samalla lailla Suomessa.

Joka tapauksessa olen tavannut useita psykologeja (en asiakkaana - ei ole tarvittu), joilla saattoi olla koulusta hyvä todistus, mutta joilla ei ymmärrystä kovin paljon ole. Viisaus, ymmärtäminen on ihan eri asia kuin koulun arvosanat.

ennakkoluulojani kirjoitti:

siinä. Täällä päin on huomattavasti helpompi päästä lukemaan psykologiaa - luulin asian olevan samalla lailla Suomessa.

Joka tapauksessa olen tavannut useita psykologeja (en asiakkaana - ei ole tarvittu), joilla saattoi olla koulusta hyvä todistus, mutta joilla ei ymmärrystä kovin paljon ole. Viisaus, ymmärtäminen on ihan eri asia kuin koulun arvosanat.

Lue lisää

En usko, että psykologit on sen tyhmempiä, kuin muukaan väestö. Kyllä kysymys on koulutuksesta. Suomesakin esimerkiksi vanhempien psykodynaamisesti suuntautuneiden psykologien piirissä Helsingissä ei tunnusteta vieläkään aspergeria... Muualla Suomessa asia on paremmin esimerkiksi Oulussa.

oppikunnista kirjoitti:

En usko, että psykologit on sen tyhmempiä, kuin muukaan väestö. Kyllä kysymys on koulutuksesta. Suomesakin esimerkiksi vanhempien psykodynaamisesti suuntautuneiden psykologien piirissä Helsingissä ei tunnusteta vieläkään aspergeria... Muualla Suomessa asia on paremmin esimerkiksi Oulussa.

Lue lisää

Kyllä psykologit varmaan ihan yhtä fiksuja on, kuin muutkin. Eihän siinä mitään. Tilastollisesti kuitenkin kaikissa oppilaitoksissa suurin osa on ihan normaali-älyisiä. : )

Suurin ongelma koulutuksessa kuitenkin ilmeni teidän keskustelussanne tuossa aiheessa.

Sillä kaksi asiaa menee vikaan, jos ajatellaan, että psykologiaa on "helpompi" päästä lukemaan ja opiskelijat ovat sitä parempia, mitä vaikeampi pääsyisillä aloilla he ovat ja siinä, että opiskelijat arvioidaan suhteessa toisiinsa ja että he kilpailevat tämän perusteella.

Siis mitä hevettiä...

Minkähän ihmeen perusteella nämä psykologit sitten valitaan? Jos "paperit" päättävät sen, kuka on mitäkin, niin ei hyvin mene.
Eivät paperit mittaa sitä, kuka on psykologi ja kuka ei.
Toinen, kun kilpaillaan opiskelupaikasta sen vaatimustason suhteen, kilpaillaan rahasta ja maineesta, ei siitä, kuka osaa jotain paremmin.

Tuollaiset ihmiset eivät voi koskaan osata yhtään mitään.

Olen erittäin vakuuttunut siitä, että ainakin yliopistojen psykologian ja filosofian laitokset ovat yhteiskunnan mätäpaiseita, sillä ne kouluttavat ihmisiä, jotka papereiden mukaan osaavat jotain, vaikkeivat he edes tiedä, mitä he ovat opiskelleet.

Kysymys näissä yliopistojen laitoksissa on pää-asiassa tiedon vääristämisestä. Oli suuntaus sitten psykodynaaminen, tai mikä tahansa muu.
Silloin kyse on poliittisista mielipiteistä, joita sovelletaan käytäntöön, ilman, että edes tiedetään mitä psykologia on...

On todella kummallista, että on kirjoitettu aivan mullistavia psykologisia teoksia, mutta nämä teokset on "haudattu".

Ainoa mahdollisuus saada toimiva järjestelmä mielentutkijoille, on kaiken kilpailun ja politiikan poistaminen koulutusjäjestelmästä ja palkkojen minimointi.
Kuulostaa ehkä kommunistiselta, muttei sitä ole, sillä tässähän juuri koitan sanoa sitä, kuinka politiikkaa haittaa koulutusta.
Kyse on pelkästään asioiden hoitamisesta kunnolla. Nykyisessä jäjestelmässä on vain pinnallista tietoa lähinnä arvovallan nimissä ja setelin kuvat silmissä. Ei mitään mielentutkimukseen kuuluuvaa siis.

Kyllähän minä sitä rahaa soisin heille, mutta eipä ole homma toiminut tällä kohtaa, kun on kilpailtu rahasta ei pelkästään kilpailevien kollegoiden, vaan myös potilaiden ja koko tieteen kustannuksella.

Kilpailun pohjalla oleva suurin synti on vertailukohdissa. Ja nimenomaan siinä, että vertailukohdat ovat vääriä ja mittaavat olemassa olemattomia ja mihinkään liittymättömiä asioita.
Toinen synti on siinä, että se olettaa ihmisellä olevan jonkin rahallisen arvon, vaikka mitään vertailukohtaa ei siis ole mahdollista olla.

ritalin kirjoitti:

Kyllä psykologit varmaan ihan yhtä fiksuja on, kuin muutkin. Eihän siinä mitään. Tilastollisesti kuitenkin kaikissa oppilaitoksissa suurin osa on ihan normaali-älyisiä. : )

Suurin ongelma koulutuksessa kuitenkin ilmeni teidän keskustelussanne tuossa aiheessa.

Sillä kaksi asiaa menee vikaan, jos ajatellaan, että psykologiaa on "helpompi" päästä lukemaan ja opiskelijat ovat sitä parempia, mitä vaikeampi pääsyisillä aloilla he ovat ja siinä, että opiskelijat arvioidaan suhteessa toisiinsa ja että he kilpailevat tämän perusteella.

Siis mitä hevettiä...

Minkähän ihmeen perusteella nämä psykologit sitten valitaan? Jos "paperit" päättävät sen, kuka on mitäkin, niin ei hyvin mene.
Eivät paperit mittaa sitä, kuka on psykologi ja kuka ei.
Toinen, kun kilpaillaan opiskelupaikasta sen vaatimustason suhteen, kilpaillaan rahasta ja maineesta, ei siitä, kuka osaa jotain paremmin.

Tuollaiset ihmiset eivät voi koskaan osata yhtään mitään.

Olen erittäin vakuuttunut siitä, että ainakin yliopistojen psykologian ja filosofian laitokset ovat yhteiskunnan mätäpaiseita, sillä ne kouluttavat ihmisiä, jotka papereiden mukaan osaavat jotain, vaikkeivat he edes tiedä, mitä he ovat opiskelleet.

Kysymys näissä yliopistojen laitoksissa on pää-asiassa tiedon vääristämisestä. Oli suuntaus sitten psykodynaaminen, tai mikä tahansa muu.
Silloin kyse on poliittisista mielipiteistä, joita sovelletaan käytäntöön, ilman, että edes tiedetään mitä psykologia on...

On todella kummallista, että on kirjoitettu aivan mullistavia psykologisia teoksia, mutta nämä teokset on "haudattu".

Ainoa mahdollisuus saada toimiva järjestelmä mielentutkijoille, on kaiken kilpailun ja politiikan poistaminen koulutusjäjestelmästä ja palkkojen minimointi.
Kuulostaa ehkä kommunistiselta, muttei sitä ole, sillä tässähän juuri koitan sanoa sitä, kuinka politiikkaa haittaa koulutusta.
Kyse on pelkästään asioiden hoitamisesta kunnolla. Nykyisessä jäjestelmässä on vain pinnallista tietoa lähinnä arvovallan nimissä ja setelin kuvat silmissä. Ei mitään mielentutkimukseen kuuluuvaa siis.

Kyllähän minä sitä rahaa soisin heille, mutta eipä ole homma toiminut tällä kohtaa, kun on kilpailtu rahasta ei pelkästään kilpailevien kollegoiden, vaan myös potilaiden ja koko tieteen kustannuksella.

Kilpailun pohjalla oleva suurin synti on vertailukohdissa. Ja nimenomaan siinä, että vertailukohdat ovat vääriä ja mittaavat olemassa olemattomia ja mihinkään liittymättömiä asioita.
Toinen synti on siinä, että se olettaa ihmisellä olevan jonkin rahallisen arvon, vaikka mitään vertailukohtaa ei siis ole mahdollista olla.

Lue lisää

Voiko kommunikaatio olla sairaus?

Kyllä ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää lähimmäisilleen, mutta ongelma tässä autismin ja aspergerin ymmärtämisessä on ne lasit joiden läpi viranomaiset tätä ongelmaa katsovat. itseasiassa kysymys on toleranssista. Siedämmekö ihmisiä, jotka kommunikoivat eri lailla?

Ennen mielisairaalainstituutiota meillä oli "kylähullut" joita kunnioitettiin heidän erikoistaipumustensa takia. Foucault kertoo hulluuden historiikissään, kuinka käsitys hulluudesta muuttui keskiajalla ja valtiovalta koki sen uhaksi yhteiskunnalle. Hullut poltettiin noitina ja pantiin myöhemmin vankiloihin. Valistuksen aikana syntyivät mielisairaalat.

Tarinaa jatkaa Maija Holmer Nadesan kirjassaan 'Constructing Autism Unravelling the "Truth" and Understanding the Social'. (Vielä näytti yksi kirja olevan Akatemisen hyllyssä Helsingissä, kun kävin tässä lomalla katsastamassa alan uusinta kirjallisuutta).

ritalin kirjoitti:

Kyllä psykologit varmaan ihan yhtä fiksuja on, kuin muutkin. Eihän siinä mitään. Tilastollisesti kuitenkin kaikissa oppilaitoksissa suurin osa on ihan normaali-älyisiä. : )

Suurin ongelma koulutuksessa kuitenkin ilmeni teidän keskustelussanne tuossa aiheessa.

Sillä kaksi asiaa menee vikaan, jos ajatellaan, että psykologiaa on "helpompi" päästä lukemaan ja opiskelijat ovat sitä parempia, mitä vaikeampi pääsyisillä aloilla he ovat ja siinä, että opiskelijat arvioidaan suhteessa toisiinsa ja että he kilpailevat tämän perusteella.

Siis mitä hevettiä...

Minkähän ihmeen perusteella nämä psykologit sitten valitaan? Jos "paperit" päättävät sen, kuka on mitäkin, niin ei hyvin mene.
Eivät paperit mittaa sitä, kuka on psykologi ja kuka ei.
Toinen, kun kilpaillaan opiskelupaikasta sen vaatimustason suhteen, kilpaillaan rahasta ja maineesta, ei siitä, kuka osaa jotain paremmin.

Tuollaiset ihmiset eivät voi koskaan osata yhtään mitään.

Olen erittäin vakuuttunut siitä, että ainakin yliopistojen psykologian ja filosofian laitokset ovat yhteiskunnan mätäpaiseita, sillä ne kouluttavat ihmisiä, jotka papereiden mukaan osaavat jotain, vaikkeivat he edes tiedä, mitä he ovat opiskelleet.

Kysymys näissä yliopistojen laitoksissa on pää-asiassa tiedon vääristämisestä. Oli suuntaus sitten psykodynaaminen, tai mikä tahansa muu.
Silloin kyse on poliittisista mielipiteistä, joita sovelletaan käytäntöön, ilman, että edes tiedetään mitä psykologia on...

On todella kummallista, että on kirjoitettu aivan mullistavia psykologisia teoksia, mutta nämä teokset on "haudattu".

Ainoa mahdollisuus saada toimiva järjestelmä mielentutkijoille, on kaiken kilpailun ja politiikan poistaminen koulutusjäjestelmästä ja palkkojen minimointi.
Kuulostaa ehkä kommunistiselta, muttei sitä ole, sillä tässähän juuri koitan sanoa sitä, kuinka politiikkaa haittaa koulutusta.
Kyse on pelkästään asioiden hoitamisesta kunnolla. Nykyisessä jäjestelmässä on vain pinnallista tietoa lähinnä arvovallan nimissä ja setelin kuvat silmissä. Ei mitään mielentutkimukseen kuuluuvaa siis.

Kyllähän minä sitä rahaa soisin heille, mutta eipä ole homma toiminut tällä kohtaa, kun on kilpailtu rahasta ei pelkästään kilpailevien kollegoiden, vaan myös potilaiden ja koko tieteen kustannuksella.

Kilpailun pohjalla oleva suurin synti on vertailukohdissa. Ja nimenomaan siinä, että vertailukohdat ovat vääriä ja mittaavat olemassa olemattomia ja mihinkään liittymättömiä asioita.
Toinen synti on siinä, että se olettaa ihmisellä olevan jonkin rahallisen arvon, vaikka mitään vertailukohtaa ei siis ole mahdollista olla.

Lue lisää

syy siihen miksi psykologit ovat alipalkattuja. Käsitys rahastamisesta tulee leffoista, ei ole todellisuutta. Ja ainakin minä viestilläni halusin tuoda esiin, en sitä, että se miten vaikea johonkin on päästä lukemaan, olisi mittari, vaan sen, että nykyään voidaan jotakin sanoa siitä, onko joku soveltuva alalle vai ei vaikeiden ja soveltuvuuskokeet sisältävien pääsykokeiden kautta. Ei kerro ehkä älykkyydestä, se on totta, kertoo halusta ja kutsumuksesta. Kuka vain, sellainen esim. joka haluaa oma traumojaan pohtia, ei todellakaan pääse soveltuvuuskokeista läpi. Filosofiasta olen osin samaa mieltä kanssasi, mutta sillä ei olekaan mitään tekemistä psykan kanssa.

tässä ehkäpä kirjoitti:

syy siihen miksi psykologit ovat alipalkattuja. Käsitys rahastamisesta tulee leffoista, ei ole todellisuutta. Ja ainakin minä viestilläni halusin tuoda esiin, en sitä, että se miten vaikea johonkin on päästä lukemaan, olisi mittari, vaan sen, että nykyään voidaan jotakin sanoa siitä, onko joku soveltuva alalle vai ei vaikeiden ja soveltuvuuskokeet sisältävien pääsykokeiden kautta. Ei kerro ehkä älykkyydestä, se on totta, kertoo halusta ja kutsumuksesta. Kuka vain, sellainen esim. joka haluaa oma traumojaan pohtia, ei todellakaan pääse soveltuvuuskokeista läpi. Filosofiasta olen osin samaa mieltä kanssasi, mutta sillä ei olekaan mitään tekemistä psykan kanssa.

Lue lisää

Pointtini ei ollut niinkään siinä, että psykologit ja kumppanit rahastaisivat ihmisiä. Päin vastoin, koitin sanoa sitä, että rahalla ei pidä olla näissä asioissa merkitystä.

Pyrin sanomaan sitä, että kilpailuttaminen ei johda siihen, että psykologien osaamisen laatu paranisi, kuten kapitalismin filosofia väitää, vaan siihen, että kilpailua käydään sekä toisten opiskelijoiden, myöhemmin kollegoiden, että potilaiden ja tieteen kustannuksella.

En tarkoittanut, että potilaat kärsisivät liian suurien maksujen takia. Vaan siitä, että heidän hoitonsa kärsii.
Väärät diagnoosit, mistä puhutaan, kuten assi arvioidaan skitsofreenikoksi, eivät ole seurausta mistään vanhanaikaisesta mielentutkinnan koulukunnasta, vaan länsimaisesta talouspoliittisesta yleisaatteesta.
Kilpailu johtaa välttämättä siihen, myös tässä, että heikommassa asemassa olevilla on huonommat mahdollisuudet.
Mielentutkijoilla ei ole oikeaa kiinnostusta ymmärtää potilaitaan, eikä heillä ole ymmärrystä tieteenalansa laadusta.

Ongelmat on siinä, että ei koiteta tutkia totuutta, vaan pistetään erilaiset ajatukset kilpailemaan toisiaan vastaan ja sitten valitaan niistä parhaimmalta näyttävä, uskottavimmalta näyttävä vaihtoehto.
Ongelma on sellainen jonkinlainen mielen laiskuus, sosiologinen psykoosi. Ehkä yleinen kuvitelma siitä, että raha on totuutta tärkeämpää.
Mutta mitä tehdä rahalla, jos ei ole mitään ostettavaa...

On eri asia olla hyvä pääsykokeissa, kuin olla hyvä psykologi. Tämä ongelma on siinä, että ne jotka sopivat parhaiten kilpailuun ja laitostyyppiseen koulutukseen ovat huonoimmin sopivia ammatteihin, joihin laitokset väittävät kouluttavansa.
Yleislahjakkuus kilpailuun on psykopatia. Yleislahjakkuus tutkimukseen on aito kiinnostus siitä, kuinka asiat ovat, eli psykopatian vastakohta.
Mutta kilpailu painottaa sitä, kuka osaa saada asiat näyttämään hyvältä, ei sitä, kuka oikeasti tekee asiat hyvin.
Ja sen vuoksi kannustetaan toimimaan epä-eettisellä tavalla.

Filosofia on kyllä erityyppinen ala, mutta se kärsii mielestäni samoista ongelmista, kuin psykologia.
Tästä aiheesta pitäisi luultavasti kirjoittaa kirja, jotta saisin sanottua pointtini selkeästi ja ymmärrettävästi, mutta ongelma näissä molemmissa aloissa on niiden luonteessa.

Ammatteihin pitää ihmisiä kouluttaa, ei ajatteluun, mikä on vain luonnollista.

Filosofiaa ei voi edes opiskella. Sitä vähemmän tuntee filosofiaa, sitä enemmän sitä lukee.
Filosofia on aina seurausta henkilön omasta luonnollisesta ajattelutavasta ja sen keskeisin osa on tavoite ymmärtää.
Filosofian opiskelu kouluissa tapahtuu rahan kannustamana ja mikä on vielä typerämpää, kaikissa opiskelualoissa haaveillaan jostain kahvinjuomisesta, arvostuksesta... ym. Sen sijaan, että tehtäisiin jotain järkevää.
Ne ihmiset ketkä hakeutuvat yliopistoihin juomaan kahvia ovat yleisen mielipiteen mukaan yhteiskuntamme älykkäimpiä ihmisiä.

Mielestäni näille ihmisille voitaisiin alkaa maksamaan sairaseläkettä ja päästää heidät juomaan kahvia ja kilpailemaan keskenään mitä mielikuvituksellisimmissa asioissa, sillä yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi, kun he saisivat vapaasti harjoittaa omaa kutsumstaan ilman, että he kilpailemalla turmelisivat tieteet.

Kilpailu on aina sosiaalista kamppailua auktoriteettiasemasta. Eikä kenelläkään ole oikeutta ottaa itselleen auktoriteetin asemaa. Psykopaatit pistävät merkittävän paino-arvon auktoriteetille ja tavoittelevat sellaista asemaa.


Tämä kirjoitus sopisi ehkä enemmän jollekkin toiselle palstalle, siitä tuli nyt hieman pitkä aiheen puolesta.

ritalin kirjoitti:

Pointtini ei ollut niinkään siinä, että psykologit ja kumppanit rahastaisivat ihmisiä. Päin vastoin, koitin sanoa sitä, että rahalla ei pidä olla näissä asioissa merkitystä.

Pyrin sanomaan sitä, että kilpailuttaminen ei johda siihen, että psykologien osaamisen laatu paranisi, kuten kapitalismin filosofia väitää, vaan siihen, että kilpailua käydään sekä toisten opiskelijoiden, myöhemmin kollegoiden, että potilaiden ja tieteen kustannuksella.

En tarkoittanut, että potilaat kärsisivät liian suurien maksujen takia. Vaan siitä, että heidän hoitonsa kärsii.
Väärät diagnoosit, mistä puhutaan, kuten assi arvioidaan skitsofreenikoksi, eivät ole seurausta mistään vanhanaikaisesta mielentutkinnan koulukunnasta, vaan länsimaisesta talouspoliittisesta yleisaatteesta.
Kilpailu johtaa välttämättä siihen, myös tässä, että heikommassa asemassa olevilla on huonommat mahdollisuudet.
Mielentutkijoilla ei ole oikeaa kiinnostusta ymmärtää potilaitaan, eikä heillä ole ymmärrystä tieteenalansa laadusta.

Ongelmat on siinä, että ei koiteta tutkia totuutta, vaan pistetään erilaiset ajatukset kilpailemaan toisiaan vastaan ja sitten valitaan niistä parhaimmalta näyttävä, uskottavimmalta näyttävä vaihtoehto.
Ongelma on sellainen jonkinlainen mielen laiskuus, sosiologinen psykoosi. Ehkä yleinen kuvitelma siitä, että raha on totuutta tärkeämpää.
Mutta mitä tehdä rahalla, jos ei ole mitään ostettavaa...

On eri asia olla hyvä pääsykokeissa, kuin olla hyvä psykologi. Tämä ongelma on siinä, että ne jotka sopivat parhaiten kilpailuun ja laitostyyppiseen koulutukseen ovat huonoimmin sopivia ammatteihin, joihin laitokset väittävät kouluttavansa.
Yleislahjakkuus kilpailuun on psykopatia. Yleislahjakkuus tutkimukseen on aito kiinnostus siitä, kuinka asiat ovat, eli psykopatian vastakohta.
Mutta kilpailu painottaa sitä, kuka osaa saada asiat näyttämään hyvältä, ei sitä, kuka oikeasti tekee asiat hyvin.
Ja sen vuoksi kannustetaan toimimaan epä-eettisellä tavalla.

Filosofia on kyllä erityyppinen ala, mutta se kärsii mielestäni samoista ongelmista, kuin psykologia.
Tästä aiheesta pitäisi luultavasti kirjoittaa kirja, jotta saisin sanottua pointtini selkeästi ja ymmärrettävästi, mutta ongelma näissä molemmissa aloissa on niiden luonteessa.

Ammatteihin pitää ihmisiä kouluttaa, ei ajatteluun, mikä on vain luonnollista.

Filosofiaa ei voi edes opiskella. Sitä vähemmän tuntee filosofiaa, sitä enemmän sitä lukee.
Filosofia on aina seurausta henkilön omasta luonnollisesta ajattelutavasta ja sen keskeisin osa on tavoite ymmärtää.
Filosofian opiskelu kouluissa tapahtuu rahan kannustamana ja mikä on vielä typerämpää, kaikissa opiskelualoissa haaveillaan jostain kahvinjuomisesta, arvostuksesta... ym. Sen sijaan, että tehtäisiin jotain järkevää.
Ne ihmiset ketkä hakeutuvat yliopistoihin juomaan kahvia ovat yleisen mielipiteen mukaan yhteiskuntamme älykkäimpiä ihmisiä.

Mielestäni näille ihmisille voitaisiin alkaa maksamaan sairaseläkettä ja päästää heidät juomaan kahvia ja kilpailemaan keskenään mitä mielikuvituksellisimmissa asioissa, sillä yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi, kun he saisivat vapaasti harjoittaa omaa kutsumstaan ilman, että he kilpailemalla turmelisivat tieteet.

Kilpailu on aina sosiaalista kamppailua auktoriteettiasemasta. Eikä kenelläkään ole oikeutta ottaa itselleen auktoriteetin asemaa. Psykopaatit pistävät merkittävän paino-arvon auktoriteetille ja tavoittelevat sellaista asemaa.


Tämä kirjoitus sopisi ehkä enemmän jollekkin toiselle palstalle, siitä tuli nyt hieman pitkä aiheen puolesta.

Lue lisää

liittyy diagnoosin oikeellisuuteen?

kapitalismi kirjoitti:

liittyy diagnoosin oikeellisuuteen?

Kysymyksesi oli erikoisesti muotoiltu, mutta jos sinua kiinnostaa erityisesti kapitalismin vaikutus vääriin diagnooseihin, voin antaa suuntaa antavaa, joskaan en mitään täsmällistä vastausta.

Mielestäni kapitalismi ei ole varsinaisesti ole se tekijä, vaan paremminkin seuraus.
Väärät diagnoosithan johtuvat siitä, että diagnosoija tekee virheen.

Koitin tuoda esille sitä asiaa, että yleensä, psykologiassa on ongelmana se, että tuosta tieteestä ei olla kiinnostuttu, eikä sitä kyetä ymmärtämään.
Tämä kiinnostuksen ja ymmärryksen puute on mielestäni merkittävä syy psykologian parissa oleviin ongelmiin.

Luulenpa, että myönnät, että hyvin harva tutkii mielentieteitä siksi, että on kiinnostunut sen tutkimuksen kohteista itsensä kohteen vuoksi. Eli tekisi objektiivista tutkimusta.
Sen sijaan itsekkäin perustein toimitaan aivan yleisesti. Itsekkäät perusteet ovat sellaisia, että asian parissa ollaan siitä saatavan hyödyn, ei niinkään siksi, että oltaisiin asiasta oikeasti kiinnostuttu.
Eli kyseessä on subjektiivinen tutkimus.
Subjektiivisen tutkimuksen tulos ei ole riippuvainen tutkittavan kohteen luonteesta, vaan tutkimusta tekevän henkilön luonteesta ja siitä, millaisista tutkimustuloksista tutkija hyötyy eniten.

Psykologiaa opiskelevat eivät ole tosissaan kiinnostuneita tuosta tieteestä, eivätkä ymmärrä sitä lainkaan.
He kuitenkin osaavat olla toisiaan parempia. Huom! Psykologian opiskelua jos pidetään esimerkkinä, siinä on kyse jatkuvasta vertailusta ja opiskelijoiden laittamisesta paremmuusjärjestykseen. Tämä vertailu luo tietyt määreet ja mittaustavat, jotka määräävät, kuka on toista parempi, tai kuka osaa jotain, tai mikä on totta ja mikä ei.
Mutta vertailu aiheuttaa kilpailua. Täten psykologiasta tulee tieteenäkin vain sitä, kuka on hatusta vedettyjen vertailukriteerien mukaan oikeassa ja kuka väärässä.
Koko tieteestä tulee pelkkää peliä ja kilpailua ja tiedon etsimistä pidetään jopa moraalittomana.

Mutta kilpailun keskeinen ongelma ovat kilpailukriteerit. Sillä kriteerit määrittävät henkilöt määrittävät ne mieluisensalaisiksi. Myös kriteerien, totuuksien vallitsemisesta tulee kilpailun kohde; kenellä on riittävästi arvostusta totuuden määrittämiseen.

Kyse on sosiaalisen luottamuksen saamisesta. Ajatellaan, että kuka on taloudellisesti kannattavinta sijoittaa johonkin tiettyyn asemaan. Ihmisten keskenäistä vertailuahan tarvitaan juuri tähän. Vertaillaan sitä, kuka on parempi ja kuka on huonompi.
Tuohan aiheuttaa sen, että ihmisten täytyy kilpailla keskenään siitä, kuka on parempi ja kuka huonompi. Tällöin ei anneta muuta vaihtoehtoa.
Mutta tutkitaanko silloin asioiden luonnetta objektiivisesti, vai kilpaillaanko silloin vain keskenään?

Vastaisin, että kilpaillaan vain keskenään, sillä objektiivinen tutkimus on kilpailun vastakohta. Ymmärrys ja kilpailu ovat toistensa vastakohdat, kuten jo järkikin sanoo.

Kysynkin sinulta, että kuinka voidaan saada tietoa vaikkapa kiven rakenteesta, jos tavoitteena ei ole kiven rakenteen ymmärtäminen, vaan oleminen jotakuta toista ihmistä parempi siinä, kuka kertoo hienoiten, mitä kivi on?
Eikö tällöin kiven ymmärtämistä häiritse se, että täytyy olla jotakuta parempi jossain asiassa, mikä ei koske kiveä lainkaan ja erityisesti se, että kukaan ei edes voi olla toista parempi. Voi olla vain oikeassa, tai väärässä.
Sosiaalisesti totta on se, mikä näyttää hyvältä. Mutta oikeasti totta on se, mikä on totta.
Eikö kilpailu juuri silloin kannusta olemaan kiinnostumatta tutkittavan kohteen luonnetta ja käännä kiinnostuksen vertailuun siitä, millainen on suhteessa toiseen ihmiseen.
Ja vertailu toiseen ihmiseen on aina subjektiivista, eli se riippuu vertailijasta, eikä tutkittavasta kohteesta.

Kirkko päätti, että maailma on litteä, mutta kuten tiedämme, näillä päättäjillä ei ollut minkäänlaista käsitystä astronomiasta. Mutta heillä oli sosiaalinen valta.

Kapitalismi nimenomaan tukee tällaista sosiaalisista seikoista riippuvien totuuksien maailmaa ja estää todellisista seikoista riippuvien totuuksien kommunikaationaalista tutkintaa.

Vai oletko sitä mieltä, että sata yksittäistä ihmistä, jotka ovat yksittäisiä ihmisiä kaikkine ominaisuuksineen, tulisi muuttua joksikin toisiksi, kuin mitä he ovat, silloin, kuin heidän välillään on vuorovaikutus?
Eikö silloin ole niin, että nämä asiat, mitä he eivät ole ilman vuorovaikutusta, eivät olekaan lainkaan niissä ihmisissä, vaan paremminkin vuorovaikutuksessa?
Eikö silloin ole juuri kyse siitä, että vuorovaikutus on vääristynyttä?

Miksi sitten kilpaillaan siitä, kuka tekee vuorovaikutuksessa olevista asioista niissä asioissa olevia asioita, joiden välillä vuorovaikutus on ja vieläpä parhaiten hämäävimmin, niin että niitä asioita joiden välillä vuorovaikutus on, olisi mahdotonta ymmärtää sen takaa, miltä vuorovaikutuksessa olevat asiat saisivat näyttämään ne asiat, joiden välillä vuorovaikutus on????
Eikä nyt ole kyse ihmisistä, vaan luonnosta.


Vielä lopuksi, kyse ei ole pelkästään kapitalismin vaikutuksesta, vaan ymmärtämättömyyden ja itselleenvalehtelun vaikutuksesta, jonka tuote kapitalismi on.
Kyse ei ollut myöskään siitä, että olisin omakohtaisesti arvostellut koulutusjärjestelmää, vaan siitä, että ne ihmiset joita nämä asiat koskettavat, ovat arvostelleet yliopistoja niiden saamattomuudesta itsekkäiden motiivien vuoksi ja poliittisten tekijöiden vaikutuksesta siihen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Kapitalismi on siinä mielessä erityisasemassa, että se on tällä hetkellä vallitseva aate fasismin, tai kommunismin tai kirkon sijaan.

sairautta? kirjoitti:

Voiko kommunikaatio olla sairaus?

Kyllä ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää lähimmäisilleen, mutta ongelma tässä autismin ja aspergerin ymmärtämisessä on ne lasit joiden läpi viranomaiset tätä ongelmaa katsovat. itseasiassa kysymys on toleranssista. Siedämmekö ihmisiä, jotka kommunikoivat eri lailla?

Ennen mielisairaalainstituutiota meillä oli "kylähullut" joita kunnioitettiin heidän erikoistaipumustensa takia. Foucault kertoo hulluuden historiikissään, kuinka käsitys hulluudesta muuttui keskiajalla ja valtiovalta koki sen uhaksi yhteiskunnalle. Hullut poltettiin noitina ja pantiin myöhemmin vankiloihin. Valistuksen aikana syntyivät mielisairaalat.

Tarinaa jatkaa Maija Holmer Nadesan kirjassaan 'Constructing Autism Unravelling the "Truth" and Understanding the Social'. (Vielä näytti yksi kirja olevan Akatemisen hyllyssä Helsingissä, kun kävin tässä lomalla katsastamassa alan uusinta kirjallisuutta).

Lue lisää

"Siedämmekö ihmisiä, jotka kommunikoivat eri lailla?"

Aivan... Kyse on ensisijaisesti erilaisuudesta suhteessa valtaväestöön. Ja nimenomaan siitä, että sitä erilaisempi ihminen on suhteessa valtaväestöön, sitä helpompi hänestä on tehdä syyllinen, tai syntipukki, tai vihollinen.
Mutta aina on erilaisia. Kukaan ei ole täysin samanlainen. Vähemmistö on jokatapauksessa aina kusessa.
Sitä helpompi uhri, sitä varmemmin käy kalpaten.

Jos erilaisuutta ei ole riittävästi, sitä täytyy luoda. Sotapropagandassa vihollisista tehdään hirviöitä. Elokuvissakin monissa on vihollisina hirviöitä, jotka eivät herätä myötätuntoa.

Mitä hulluuden historiaan tulee... Asperger henkilöt eivät yleisesti ole niin selkeästi mielisairaalta vaikuttavia henkilöitä, kuin erikoisia.
Tosin esim. Rooman aikana erästä aspergerista keisaria jo pidettiin hulluna, tosin syystä.

Erilaisuudelle on vihankohteeksi tekemisen ohella ollut myös toinen piirre, sillä sitä on pyritty aina selittämään erilaisin konstein.
Kyseessä on nimenomaan subjektiivinen ymmärtäminen, josta puhuin toisessa tänään lähettämässäni viestissä tuossa alempana.

Sillä erilaisuuden selittäminen on aina riippuvainen siitä, missä suhteessa erilainen ihminen on ympäristönsä kanssa.
Selittäminen vaihtelee ympäristön mukaan.

Tällaisessa juuri ilmenee se, mitä toisessa viestissä sanoin: jos ihmisen ominaisuudet vaihtelevat ympäristön mukaan, nämä ominaisuudet eivät ole lainkaan tässä ihmisessä kenessä ominaisuuksien väitetään olevan, vaan ainoastaan siinä, kuka väittää näitä ominaisuuksia olevan.
Ja nimenomaan ovat tämän väittäjän ajatusmallin peili.

Sitten tulemmekin siihen, että eri aikakausina kulttuurin muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten käsityksiin maailmasta ja ihmisistä ja täten heidän ajattelunsa on muuttunut ajan kuluessa.

Huomatkaa! Tässä näkyy se, kuinka ihminen on näennäisesti sitä, mitä hän oppii ympäristöltään olemaan.
Mutta ei ole sitä oikeasti, sillä käsitykset muuttuvat.

Vielä erilaisuuden muodosta: jos ympäristö kokee hyötyvänsä siitä, että henkilö on erilainen, erilaista henkilöä pidetään toisia parempana.
Jos erilaisella henkilöllä on huono maine suhteessa ympäristöön, hänet voidaan sitten vaikkapa polttaa noitana.

ritalin kirjoitti:

Kysymyksesi oli erikoisesti muotoiltu, mutta jos sinua kiinnostaa erityisesti kapitalismin vaikutus vääriin diagnooseihin, voin antaa suuntaa antavaa, joskaan en mitään täsmällistä vastausta.

Mielestäni kapitalismi ei ole varsinaisesti ole se tekijä, vaan paremminkin seuraus.
Väärät diagnoosithan johtuvat siitä, että diagnosoija tekee virheen.

Koitin tuoda esille sitä asiaa, että yleensä, psykologiassa on ongelmana se, että tuosta tieteestä ei olla kiinnostuttu, eikä sitä kyetä ymmärtämään.
Tämä kiinnostuksen ja ymmärryksen puute on mielestäni merkittävä syy psykologian parissa oleviin ongelmiin.

Luulenpa, että myönnät, että hyvin harva tutkii mielentieteitä siksi, että on kiinnostunut sen tutkimuksen kohteista itsensä kohteen vuoksi. Eli tekisi objektiivista tutkimusta.
Sen sijaan itsekkäin perustein toimitaan aivan yleisesti. Itsekkäät perusteet ovat sellaisia, että asian parissa ollaan siitä saatavan hyödyn, ei niinkään siksi, että oltaisiin asiasta oikeasti kiinnostuttu.
Eli kyseessä on subjektiivinen tutkimus.
Subjektiivisen tutkimuksen tulos ei ole riippuvainen tutkittavan kohteen luonteesta, vaan tutkimusta tekevän henkilön luonteesta ja siitä, millaisista tutkimustuloksista tutkija hyötyy eniten.

Psykologiaa opiskelevat eivät ole tosissaan kiinnostuneita tuosta tieteestä, eivätkä ymmärrä sitä lainkaan.
He kuitenkin osaavat olla toisiaan parempia. Huom! Psykologian opiskelua jos pidetään esimerkkinä, siinä on kyse jatkuvasta vertailusta ja opiskelijoiden laittamisesta paremmuusjärjestykseen. Tämä vertailu luo tietyt määreet ja mittaustavat, jotka määräävät, kuka on toista parempi, tai kuka osaa jotain, tai mikä on totta ja mikä ei.
Mutta vertailu aiheuttaa kilpailua. Täten psykologiasta tulee tieteenäkin vain sitä, kuka on hatusta vedettyjen vertailukriteerien mukaan oikeassa ja kuka väärässä.
Koko tieteestä tulee pelkkää peliä ja kilpailua ja tiedon etsimistä pidetään jopa moraalittomana.

Mutta kilpailun keskeinen ongelma ovat kilpailukriteerit. Sillä kriteerit määrittävät henkilöt määrittävät ne mieluisensalaisiksi. Myös kriteerien, totuuksien vallitsemisesta tulee kilpailun kohde; kenellä on riittävästi arvostusta totuuden määrittämiseen.

Kyse on sosiaalisen luottamuksen saamisesta. Ajatellaan, että kuka on taloudellisesti kannattavinta sijoittaa johonkin tiettyyn asemaan. Ihmisten keskenäistä vertailuahan tarvitaan juuri tähän. Vertaillaan sitä, kuka on parempi ja kuka on huonompi.
Tuohan aiheuttaa sen, että ihmisten täytyy kilpailla keskenään siitä, kuka on parempi ja kuka huonompi. Tällöin ei anneta muuta vaihtoehtoa.
Mutta tutkitaanko silloin asioiden luonnetta objektiivisesti, vai kilpaillaanko silloin vain keskenään?

Vastaisin, että kilpaillaan vain keskenään, sillä objektiivinen tutkimus on kilpailun vastakohta. Ymmärrys ja kilpailu ovat toistensa vastakohdat, kuten jo järkikin sanoo.

Kysynkin sinulta, että kuinka voidaan saada tietoa vaikkapa kiven rakenteesta, jos tavoitteena ei ole kiven rakenteen ymmärtäminen, vaan oleminen jotakuta toista ihmistä parempi siinä, kuka kertoo hienoiten, mitä kivi on?
Eikö tällöin kiven ymmärtämistä häiritse se, että täytyy olla jotakuta parempi jossain asiassa, mikä ei koske kiveä lainkaan ja erityisesti se, että kukaan ei edes voi olla toista parempi. Voi olla vain oikeassa, tai väärässä.
Sosiaalisesti totta on se, mikä näyttää hyvältä. Mutta oikeasti totta on se, mikä on totta.
Eikö kilpailu juuri silloin kannusta olemaan kiinnostumatta tutkittavan kohteen luonnetta ja käännä kiinnostuksen vertailuun siitä, millainen on suhteessa toiseen ihmiseen.
Ja vertailu toiseen ihmiseen on aina subjektiivista, eli se riippuu vertailijasta, eikä tutkittavasta kohteesta.

Kirkko päätti, että maailma on litteä, mutta kuten tiedämme, näillä päättäjillä ei ollut minkäänlaista käsitystä astronomiasta. Mutta heillä oli sosiaalinen valta.

Kapitalismi nimenomaan tukee tällaista sosiaalisista seikoista riippuvien totuuksien maailmaa ja estää todellisista seikoista riippuvien totuuksien kommunikaationaalista tutkintaa.

Vai oletko sitä mieltä, että sata yksittäistä ihmistä, jotka ovat yksittäisiä ihmisiä kaikkine ominaisuuksineen, tulisi muuttua joksikin toisiksi, kuin mitä he ovat, silloin, kuin heidän välillään on vuorovaikutus?
Eikö silloin ole niin, että nämä asiat, mitä he eivät ole ilman vuorovaikutusta, eivät olekaan lainkaan niissä ihmisissä, vaan paremminkin vuorovaikutuksessa?
Eikö silloin ole juuri kyse siitä, että vuorovaikutus on vääristynyttä?

Miksi sitten kilpaillaan siitä, kuka tekee vuorovaikutuksessa olevista asioista niissä asioissa olevia asioita, joiden välillä vuorovaikutus on ja vieläpä parhaiten hämäävimmin, niin että niitä asioita joiden välillä vuorovaikutus on, olisi mahdotonta ymmärtää sen takaa, miltä vuorovaikutuksessa olevat asiat saisivat näyttämään ne asiat, joiden välillä vuorovaikutus on????
Eikä nyt ole kyse ihmisistä, vaan luonnosta.


Vielä lopuksi, kyse ei ole pelkästään kapitalismin vaikutuksesta, vaan ymmärtämättömyyden ja itselleenvalehtelun vaikutuksesta, jonka tuote kapitalismi on.
Kyse ei ollut myöskään siitä, että olisin omakohtaisesti arvostellut koulutusjärjestelmää, vaan siitä, että ne ihmiset joita nämä asiat koskettavat, ovat arvostelleet yliopistoja niiden saamattomuudesta itsekkäiden motiivien vuoksi ja poliittisten tekijöiden vaikutuksesta siihen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Kapitalismi on siinä mielessä erityisasemassa, että se on tällä hetkellä vallitseva aate fasismin, tai kommunismin tai kirkon sijaan.

Lue lisää

Mielenkiintoinen tuo vertaus kiveen. Totta tosiaan jos verrataan kiveä ja munaa ne ovat perusolemukseltaan aivan erilaisia. Ne reagoivat ulkoisiin vaikutuksiin eri tavoin, koska niiden koostumus on erilainen. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkoisen vaikutuksen voimasta kivestä ei voi syntyä lintua. Sen sijaan sopivissa olosuhteissa muna voi muuttua linnuksi. Näin on myös autismin laita.

Autisti ei ole idiootti, kuten jopa uudessa terveysportissa kansalle uskotellaan. Siinä ei ole kysymys tiedottomasta ja jopa älyttömästä kehitysvammaisesta ihmisestä. On kysymys vain viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan on viisas suomalainen sananparsi. Kun uskotaan että autistinen ihminen voi oppia ja toimitaan sen mukaan lapsi voi myös oppia. Tästä kertoi mm. norjalainen tv-ohjelma jossa kerrottiin lapsesta, joka Bergenissä tuomittiin idiootiksi, mutta vanhemmat veivät lapsen Osloon saamaan ajanmukaista koulutusta ja ihme tapahtui lapsi, johon ei saatu Bergenissä kontaktia alkoi oppia.

Terveysportissa edelleen ehdotetaan lapsen hoitopaikaksi laitosta, vaikka tuloksena on vain laitostuminen. Ei siis ymmärretä, että lapsi ei ole kivi, vaan yksilö kaikkine mahdollisuuksineen. Näin myös Tuomas Alatalo, jota pidettiin kehitysvammaisena idioottina on jo pystynyt osoittamaan kykynsä oppia ja opettaa meitä muita, että vaikeakin viestinnän este voidaan uuden teknologian avulla voittaa, kun vain ympärillä olevat ihmiset uskovat, että lapsi ei ole kivi.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti

Kirjoita hakusanaksi autismi

kiveä kirjoitti:

Mielenkiintoinen tuo vertaus kiveen. Totta tosiaan jos verrataan kiveä ja munaa ne ovat perusolemukseltaan aivan erilaisia. Ne reagoivat ulkoisiin vaikutuksiin eri tavoin, koska niiden koostumus on erilainen. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkoisen vaikutuksen voimasta kivestä ei voi syntyä lintua. Sen sijaan sopivissa olosuhteissa muna voi muuttua linnuksi. Näin on myös autismin laita.

Autisti ei ole idiootti, kuten jopa uudessa terveysportissa kansalle uskotellaan. Siinä ei ole kysymys tiedottomasta ja jopa älyttömästä kehitysvammaisesta ihmisestä. On kysymys vain viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan on viisas suomalainen sananparsi. Kun uskotaan että autistinen ihminen voi oppia ja toimitaan sen mukaan lapsi voi myös oppia. Tästä kertoi mm. norjalainen tv-ohjelma jossa kerrottiin lapsesta, joka Bergenissä tuomittiin idiootiksi, mutta vanhemmat veivät lapsen Osloon saamaan ajanmukaista koulutusta ja ihme tapahtui lapsi, johon ei saatu Bergenissä kontaktia alkoi oppia.

Terveysportissa edelleen ehdotetaan lapsen hoitopaikaksi laitosta, vaikka tuloksena on vain laitostuminen. Ei siis ymmärretä, että lapsi ei ole kivi, vaan yksilö kaikkine mahdollisuuksineen. Näin myös Tuomas Alatalo, jota pidettiin kehitysvammaisena idioottina on jo pystynyt osoittamaan kykynsä oppia ja opettaa meitä muita, että vaikeakin viestinnän este voidaan uuden teknologian avulla voittaa, kun vain ympärillä olevat ihmiset uskovat, että lapsi ei ole kivi.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti

Kirjoita hakusanaksi autismi

Lue lisää

"Mielenkiintoinen tuo vertaus kiveen."

Kyllä. Hauskinta oli, että ennustin sen oikein (osoittaa, että pystyn objektiiviseen ajatteluun, joka on ainoa mahdollinen tapa ennustaa täsmällisesti tulevaisuutta, Zenon Elealainen). Arvelin, että tuo kohta on kaikkein helpoiten väärin ymmärrettävä kohta kirjoituksessani, niin, että monet ovat taipuvaisia näkemään kiven vertauksena autistiin.
Siksi liitinkin kivi sanan eteen sanan vaikkapa: "vaikkapa kiven", jotta näyttäisi sopimattomalta, että kivellä olisi vertauskuvallinen merkitys.

Eli en tarkoittanut, että sanalla kivi olisi mitään vertauskuvallista merkitystä sinällään. Kirjoituksessani kivi esiintyi kivenä, mutta sanan kivi paikalla voisi olla yhtä hyvin mikä tahansa luonnon osaa kuvaava sana, joten autistikin kelpaa sanan kivi paikalle.

"että lapsi ei ole kivi, vaan yksilö kaikkine mahdollisuuksineen."

Jos olisit ymmärtäny kirjoitukseni, olisit huomannut, että osoitin vahvasti perusteltuna asian yksilöydestä. Saman asian, jota sinä sanot.

ritalin kirjoitti:

"Mielenkiintoinen tuo vertaus kiveen."

Kyllä. Hauskinta oli, että ennustin sen oikein (osoittaa, että pystyn objektiiviseen ajatteluun, joka on ainoa mahdollinen tapa ennustaa täsmällisesti tulevaisuutta, Zenon Elealainen). Arvelin, että tuo kohta on kaikkein helpoiten väärin ymmärrettävä kohta kirjoituksessani, niin, että monet ovat taipuvaisia näkemään kiven vertauksena autistiin.
Siksi liitinkin kivi sanan eteen sanan vaikkapa: "vaikkapa kiven", jotta näyttäisi sopimattomalta, että kivellä olisi vertauskuvallinen merkitys.

Eli en tarkoittanut, että sanalla kivi olisi mitään vertauskuvallista merkitystä sinällään. Kirjoituksessani kivi esiintyi kivenä, mutta sanan kivi paikalla voisi olla yhtä hyvin mikä tahansa luonnon osaa kuvaava sana, joten autistikin kelpaa sanan kivi paikalle.

"että lapsi ei ole kivi, vaan yksilö kaikkine mahdollisuuksineen."

Jos olisit ymmärtäny kirjoitukseni, olisit huomannut, että osoitin vahvasti perusteltuna asian yksilöydestä. Saman asian, jota sinä sanot.

Lue lisää

Sun kirjotuksias ei täällä kukaan näytä ymmärtävän koskaan oikein. Onkohan vika kirjoittajassa itsessään vai lukijassa?!

Sivustaseuraaja kirjoitti:

Sun kirjotuksias ei täällä kukaan näytä ymmärtävän koskaan oikein. Onkohan vika kirjoittajassa itsessään vai lukijassa?!

kukin omalla tavallaan. Keskustelussa ei aina ole kysymyksessä antiteesi. Kysymys on siitä, että assina meidän on vaikea ymmäertää vertauskuvallista kieltä, sillä otamme kiven kivenä ulkoisten merkkien perusteella, vaikka kiven sisässä saattaakin olla muna!

ritalin kirjoitti:

"Mielenkiintoinen tuo vertaus kiveen."

Kyllä. Hauskinta oli, että ennustin sen oikein (osoittaa, että pystyn objektiiviseen ajatteluun, joka on ainoa mahdollinen tapa ennustaa täsmällisesti tulevaisuutta, Zenon Elealainen). Arvelin, että tuo kohta on kaikkein helpoiten väärin ymmärrettävä kohta kirjoituksessani, niin, että monet ovat taipuvaisia näkemään kiven vertauksena autistiin.
Siksi liitinkin kivi sanan eteen sanan vaikkapa: "vaikkapa kiven", jotta näyttäisi sopimattomalta, että kivellä olisi vertauskuvallinen merkitys.

Eli en tarkoittanut, että sanalla kivi olisi mitään vertauskuvallista merkitystä sinällään. Kirjoituksessani kivi esiintyi kivenä, mutta sanan kivi paikalla voisi olla yhtä hyvin mikä tahansa luonnon osaa kuvaava sana, joten autistikin kelpaa sanan kivi paikalle.

"että lapsi ei ole kivi, vaan yksilö kaikkine mahdollisuuksineen."

Jos olisit ymmärtäny kirjoitukseni, olisit huomannut, että osoitin vahvasti perusteltuna asian yksilöydestä. Saman asian, jota sinä sanot.

Lue lisää

pidin kirjoituksestasi ja voi olla että käsitin väärinkin, mutta tästä asiasta puhutaan aika vähän ja pienissä piireissä. Sellaista elämä on. Ainahan on niitäkin jotka potkivat vastaan.

Sivustaseuraaja kirjoitti:

Sun kirjotuksias ei täällä kukaan näytä ymmärtävän koskaan oikein. Onkohan vika kirjoittajassa itsessään vai lukijassa?!

Anteeksi vain, jos annoin sellaisen kuvan, että syyttäisin minua ymmärtämättömiä.
Jos minua ei ymmärretä, mutta haluataan kuitenkin ymmärtää, on minun parannettava kommunikointia. Rakenne on varmasti huono ja kerronta. Lisäksi en osaa painottaa oikeita asioita viestin selvän muodon syntymiseksi.

Ja kiitos niille, jotka kehuivat. En tunne itseäni ihan täysin hulluksi. : )

ritalin kirjoitti:

Kysymyksesi oli erikoisesti muotoiltu, mutta jos sinua kiinnostaa erityisesti kapitalismin vaikutus vääriin diagnooseihin, voin antaa suuntaa antavaa, joskaan en mitään täsmällistä vastausta.

Mielestäni kapitalismi ei ole varsinaisesti ole se tekijä, vaan paremminkin seuraus.
Väärät diagnoosithan johtuvat siitä, että diagnosoija tekee virheen.

Koitin tuoda esille sitä asiaa, että yleensä, psykologiassa on ongelmana se, että tuosta tieteestä ei olla kiinnostuttu, eikä sitä kyetä ymmärtämään.
Tämä kiinnostuksen ja ymmärryksen puute on mielestäni merkittävä syy psykologian parissa oleviin ongelmiin.

Luulenpa, että myönnät, että hyvin harva tutkii mielentieteitä siksi, että on kiinnostunut sen tutkimuksen kohteista itsensä kohteen vuoksi. Eli tekisi objektiivista tutkimusta.
Sen sijaan itsekkäin perustein toimitaan aivan yleisesti. Itsekkäät perusteet ovat sellaisia, että asian parissa ollaan siitä saatavan hyödyn, ei niinkään siksi, että oltaisiin asiasta oikeasti kiinnostuttu.
Eli kyseessä on subjektiivinen tutkimus.
Subjektiivisen tutkimuksen tulos ei ole riippuvainen tutkittavan kohteen luonteesta, vaan tutkimusta tekevän henkilön luonteesta ja siitä, millaisista tutkimustuloksista tutkija hyötyy eniten.

Psykologiaa opiskelevat eivät ole tosissaan kiinnostuneita tuosta tieteestä, eivätkä ymmärrä sitä lainkaan.
He kuitenkin osaavat olla toisiaan parempia. Huom! Psykologian opiskelua jos pidetään esimerkkinä, siinä on kyse jatkuvasta vertailusta ja opiskelijoiden laittamisesta paremmuusjärjestykseen. Tämä vertailu luo tietyt määreet ja mittaustavat, jotka määräävät, kuka on toista parempi, tai kuka osaa jotain, tai mikä on totta ja mikä ei.
Mutta vertailu aiheuttaa kilpailua. Täten psykologiasta tulee tieteenäkin vain sitä, kuka on hatusta vedettyjen vertailukriteerien mukaan oikeassa ja kuka väärässä.
Koko tieteestä tulee pelkkää peliä ja kilpailua ja tiedon etsimistä pidetään jopa moraalittomana.

Mutta kilpailun keskeinen ongelma ovat kilpailukriteerit. Sillä kriteerit määrittävät henkilöt määrittävät ne mieluisensalaisiksi. Myös kriteerien, totuuksien vallitsemisesta tulee kilpailun kohde; kenellä on riittävästi arvostusta totuuden määrittämiseen.

Kyse on sosiaalisen luottamuksen saamisesta. Ajatellaan, että kuka on taloudellisesti kannattavinta sijoittaa johonkin tiettyyn asemaan. Ihmisten keskenäistä vertailuahan tarvitaan juuri tähän. Vertaillaan sitä, kuka on parempi ja kuka on huonompi.
Tuohan aiheuttaa sen, että ihmisten täytyy kilpailla keskenään siitä, kuka on parempi ja kuka huonompi. Tällöin ei anneta muuta vaihtoehtoa.
Mutta tutkitaanko silloin asioiden luonnetta objektiivisesti, vai kilpaillaanko silloin vain keskenään?

Vastaisin, että kilpaillaan vain keskenään, sillä objektiivinen tutkimus on kilpailun vastakohta. Ymmärrys ja kilpailu ovat toistensa vastakohdat, kuten jo järkikin sanoo.

Kysynkin sinulta, että kuinka voidaan saada tietoa vaikkapa kiven rakenteesta, jos tavoitteena ei ole kiven rakenteen ymmärtäminen, vaan oleminen jotakuta toista ihmistä parempi siinä, kuka kertoo hienoiten, mitä kivi on?
Eikö tällöin kiven ymmärtämistä häiritse se, että täytyy olla jotakuta parempi jossain asiassa, mikä ei koske kiveä lainkaan ja erityisesti se, että kukaan ei edes voi olla toista parempi. Voi olla vain oikeassa, tai väärässä.
Sosiaalisesti totta on se, mikä näyttää hyvältä. Mutta oikeasti totta on se, mikä on totta.
Eikö kilpailu juuri silloin kannusta olemaan kiinnostumatta tutkittavan kohteen luonnetta ja käännä kiinnostuksen vertailuun siitä, millainen on suhteessa toiseen ihmiseen.
Ja vertailu toiseen ihmiseen on aina subjektiivista, eli se riippuu vertailijasta, eikä tutkittavasta kohteesta.

Kirkko päätti, että maailma on litteä, mutta kuten tiedämme, näillä päättäjillä ei ollut minkäänlaista käsitystä astronomiasta. Mutta heillä oli sosiaalinen valta.

Kapitalismi nimenomaan tukee tällaista sosiaalisista seikoista riippuvien totuuksien maailmaa ja estää todellisista seikoista riippuvien totuuksien kommunikaationaalista tutkintaa.

Vai oletko sitä mieltä, että sata yksittäistä ihmistä, jotka ovat yksittäisiä ihmisiä kaikkine ominaisuuksineen, tulisi muuttua joksikin toisiksi, kuin mitä he ovat, silloin, kuin heidän välillään on vuorovaikutus?
Eikö silloin ole niin, että nämä asiat, mitä he eivät ole ilman vuorovaikutusta, eivät olekaan lainkaan niissä ihmisissä, vaan paremminkin vuorovaikutuksessa?
Eikö silloin ole juuri kyse siitä, että vuorovaikutus on vääristynyttä?

Miksi sitten kilpaillaan siitä, kuka tekee vuorovaikutuksessa olevista asioista niissä asioissa olevia asioita, joiden välillä vuorovaikutus on ja vieläpä parhaiten hämäävimmin, niin että niitä asioita joiden välillä vuorovaikutus on, olisi mahdotonta ymmärtää sen takaa, miltä vuorovaikutuksessa olevat asiat saisivat näyttämään ne asiat, joiden välillä vuorovaikutus on????
Eikä nyt ole kyse ihmisistä, vaan luonnosta.


Vielä lopuksi, kyse ei ole pelkästään kapitalismin vaikutuksesta, vaan ymmärtämättömyyden ja itselleenvalehtelun vaikutuksesta, jonka tuote kapitalismi on.
Kyse ei ollut myöskään siitä, että olisin omakohtaisesti arvostellut koulutusjärjestelmää, vaan siitä, että ne ihmiset joita nämä asiat koskettavat, ovat arvostelleet yliopistoja niiden saamattomuudesta itsekkäiden motiivien vuoksi ja poliittisten tekijöiden vaikutuksesta siihen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

Kapitalismi on siinä mielessä erityisasemassa, että se on tällä hetkellä vallitseva aate fasismin, tai kommunismin tai kirkon sijaan.

Lue lisää

olet saanut päähäsi? Psykologia on ehkä kaikkein vähiten kilpailua sisältävä tieteen ala. Ai miksikö? Siksi, että psykologeista pieni osa on tutkijoita, jos verrataan muiden tieteen alojen edustajiin. Ja tunnetusti tutkijoilla kilpailua, koska tutkimuksiin tarvitaan rahaa. Eikä pidä paikkaansa, että ihmisten "vertailu" olisi aina subjektiivista. Sehän psykologiasta tekee tieteen, että sen tutkimusmenetelmät ovat alistetut tieteen säännöille.

ihmeestä tällaista kirjoitti:

olet saanut päähäsi? Psykologia on ehkä kaikkein vähiten kilpailua sisältävä tieteen ala. Ai miksikö? Siksi, että psykologeista pieni osa on tutkijoita, jos verrataan muiden tieteen alojen edustajiin. Ja tunnetusti tutkijoilla kilpailua, koska tutkimuksiin tarvitaan rahaa. Eikä pidä paikkaansa, että ihmisten "vertailu" olisi aina subjektiivista. Sehän psykologiasta tekee tieteen, että sen tutkimusmenetelmät ovat alistetut tieteen säännöille.

Lue lisää

Katsoppas tuota Autismi videota - huomaat, että meidän tunne-elämä on lähellä eläinten tunne-elämää ja siiinä korostuu hengissäpysymiseen liittyvä pelko. Hienovarainen sosiaalisten tilanteiden ymmärrys puuttuu.

Ei siis ihme, että meitä pidetään tunteettomina - se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Toisaalta elokuvat, jotka perustuvat ihmissuhteisin, kuten Ingmar Bergmanin fimit on vaikea ymmärtää. Myös aviopuolisoa on vaikea ymmärtää, kun hän pitää meikäläistä kylmänä. Omasta mielestäni en ole kylmä, en vaan osaa reagoida enkä havaita toisen ajatuksia. Minua ihmetyttää kuijnka voisin lukea hänen tunteitaan. Mitä hän oikein ajattelee se on vaiikeaa...

Yritä nyt ymmärtää meikäläistä hyvä ystävä!

ihmeestä tällaista kirjoitti:

olet saanut päähäsi? Psykologia on ehkä kaikkein vähiten kilpailua sisältävä tieteen ala. Ai miksikö? Siksi, että psykologeista pieni osa on tutkijoita, jos verrataan muiden tieteen alojen edustajiin. Ja tunnetusti tutkijoilla kilpailua, koska tutkimuksiin tarvitaan rahaa. Eikä pidä paikkaansa, että ihmisten "vertailu" olisi aina subjektiivista. Sehän psykologiasta tekee tieteen, että sen tutkimusmenetelmät ovat alistetut tieteen säännöille.

Lue lisää

Olen saanut sellaista päähäni lähinnä yleisen pohdinnan kautta. Mielipidettäni ja itseluottamustani mielipiteeseeni on huomattavasti vahvistanut joidenkin merkittävien henkilöiden hyvinperustellut mielipiteet.
Myönnän kyllä, että olen nyt soveltanut psykologiaan sellaisia teorioita, jotka eivät ole kehitetty juuri psykologiaa varten, mutta koska kyseessä on ollut nimenomaan suurempaan kokonaisuuteen liittyvä kritiikki, joka koskettaa aivan yhtä hyvin kaikkia tieteen aloja, katson sen sopivan myös tähän.

Tuosta tutkimuksen teostahan on aivan yleisesti tiedossa, että niihin tarvitaan rahaa tasan sen vuoksi, että tutkimuksen teettäjä haluaa mieleisensä lopputuloksen ja tutkija rahasta saa sellaisia sopivalta näyttäviä tuloksia aikaan.
On jopa sellaisia yliopistoja, jotka teettävät tutkimuksia rahan vuoksi tuloksista välittämättä.
Näistä tutkimuksista käytetään myös sellaista nimeä, kuin propaganda.

Olen itse tehnyt ihan huvin vuoksi joitain tutkimuksia, pelkästään tiedonjanon vuoksi ja siksi ihmettelenkin, että eikö se juuri haittaisi tutkimuksen tekemistä, jos joku ulkopuolinen sotkeutuisi sen tekoon.
Minä en ainakaan halauaisi kenenkään sotkeutuvan, tai rajoittavan tutkimuksen tekemistä millään tavoin.
Ja missään tapauksessa en suostuisi ottamaan siitä vastaan rahaa, sillä tekisin sitä huvikseni.

Palkkaahan vaaditaan sellaisesta, mitä joutuu tekemään elääkseen, vaikkei siitä pitäisikkään. Voisiko näin sanoa?
Väärän tutkimuksen tekemisestä on siis ymmärrettävää vaatia palkkaa.

Mutta siinä kohtaa tuleekin juuri kysymys siitä, että ovatko nämä olleet tieteen asialla, jotka ovat tehneet tilaustutkimuksen.

Joskus olen pelleillyt täällä jollain assien älykkyyteen liittyvillä luvuilla. Asioita pyörittelemällä saa ne näyttämään miltä tahansa.

Kyllä vertailu on aina subjektiivista, sillä vertailulle on aina joku määre, joka määrää, mikä on "oikein" ja mikä on "väärin".
Se määrittelee myös tavoiteltavat asiat. Koska vertailussa on tavoite olla toisia parempi joidenkin ihmisten silmissä, voidaan unohtaa se tavoite, minkä yleensä luullaan olevan tavoite.
Vertailun tavoitteena on aina hakea jotain tiettyä tietyllä tavalla, mutta ennen kaikkea vertailijan näkökulmasta.

Psykologiasta tekee tieteen se, että sen tutkimusmenetelmät ovat alistetut tieteen säännöille, mutta ei se, että valtion taloudelliset intressit sanelevat tieteelle säännöt.

ritalin kirjoitti:

Olen saanut sellaista päähäni lähinnä yleisen pohdinnan kautta. Mielipidettäni ja itseluottamustani mielipiteeseeni on huomattavasti vahvistanut joidenkin merkittävien henkilöiden hyvinperustellut mielipiteet.
Myönnän kyllä, että olen nyt soveltanut psykologiaan sellaisia teorioita, jotka eivät ole kehitetty juuri psykologiaa varten, mutta koska kyseessä on ollut nimenomaan suurempaan kokonaisuuteen liittyvä kritiikki, joka koskettaa aivan yhtä hyvin kaikkia tieteen aloja, katson sen sopivan myös tähän.

Tuosta tutkimuksen teostahan on aivan yleisesti tiedossa, että niihin tarvitaan rahaa tasan sen vuoksi, että tutkimuksen teettäjä haluaa mieleisensä lopputuloksen ja tutkija rahasta saa sellaisia sopivalta näyttäviä tuloksia aikaan.
On jopa sellaisia yliopistoja, jotka teettävät tutkimuksia rahan vuoksi tuloksista välittämättä.
Näistä tutkimuksista käytetään myös sellaista nimeä, kuin propaganda.

Olen itse tehnyt ihan huvin vuoksi joitain tutkimuksia, pelkästään tiedonjanon vuoksi ja siksi ihmettelenkin, että eikö se juuri haittaisi tutkimuksen tekemistä, jos joku ulkopuolinen sotkeutuisi sen tekoon.
Minä en ainakaan halauaisi kenenkään sotkeutuvan, tai rajoittavan tutkimuksen tekemistä millään tavoin.
Ja missään tapauksessa en suostuisi ottamaan siitä vastaan rahaa, sillä tekisin sitä huvikseni.

Palkkaahan vaaditaan sellaisesta, mitä joutuu tekemään elääkseen, vaikkei siitä pitäisikkään. Voisiko näin sanoa?
Väärän tutkimuksen tekemisestä on siis ymmärrettävää vaatia palkkaa.

Mutta siinä kohtaa tuleekin juuri kysymys siitä, että ovatko nämä olleet tieteen asialla, jotka ovat tehneet tilaustutkimuksen.

Joskus olen pelleillyt täällä jollain assien älykkyyteen liittyvillä luvuilla. Asioita pyörittelemällä saa ne näyttämään miltä tahansa.

Kyllä vertailu on aina subjektiivista, sillä vertailulle on aina joku määre, joka määrää, mikä on "oikein" ja mikä on "väärin".
Se määrittelee myös tavoiteltavat asiat. Koska vertailussa on tavoite olla toisia parempi joidenkin ihmisten silmissä, voidaan unohtaa se tavoite, minkä yleensä luullaan olevan tavoite.
Vertailun tavoitteena on aina hakea jotain tiettyä tietyllä tavalla, mutta ennen kaikkea vertailijan näkökulmasta.

Psykologiasta tekee tieteen se, että sen tutkimusmenetelmät ovat alistetut tieteen säännöille, mutta ei se, että valtion taloudelliset intressit sanelevat tieteelle säännöt.

Lue lisää

ja tutkiskelun rajat menneet sekaisin. Mistä luulet, että autismin tutkimukset ovat lähtöisin? Ja onkohan ne tehty ilmaiseksi? Ja mitä tulee vielä "vertailuun", ei sitä tehdä oikein-väärin akselilla, vaan vuosien ajan kerättyihin normeihin. Ymmärrän kyllä (tämä siis myös hänelle, joka halusi ymmärrystä), että assit ja autistiset eivät halua olla koekaniineja ja siksi psykologian tutkimukset saattavat herättää vimmaa. Todellisuutta kuitenkin on se, että ilman tutkimuksia ja normitietoja emme ymmärtäisi sitäkään mitä nyt ymmärrämme.

nyt on tutkimuksen kirjoitti:

ja tutkiskelun rajat menneet sekaisin. Mistä luulet, että autismin tutkimukset ovat lähtöisin? Ja onkohan ne tehty ilmaiseksi? Ja mitä tulee vielä "vertailuun", ei sitä tehdä oikein-väärin akselilla, vaan vuosien ajan kerättyihin normeihin. Ymmärrän kyllä (tämä siis myös hänelle, joka halusi ymmärrystä), että assit ja autistiset eivät halua olla koekaniineja ja siksi psykologian tutkimukset saattavat herättää vimmaa. Todellisuutta kuitenkin on se, että ilman tutkimuksia ja normitietoja emme ymmärtäisi sitäkään mitä nyt ymmärrämme.

Lue lisää

Näemmä todella sekoitit tarkoitusperäni. Aliarviointia ei sanoa ymmärtämiseksi. Jos niin kuvittelet, olet käsittänyt itse jotain väärin. Aliarviointia kutsuisin erittäin subjektiiviseksi toiminnaksi, sen tarkoituksena on joko saada toinen näyttämään typerältä muiden silmissä, tai yritys valehdella itselleen toisen olevan ymmärtämätön.

Autismiin liittyviä tutkimuksia ei ole tehty varmaankaan ilmaiseksi. : )
Et tunnu oikein nyt hahmottavan juttuni kokonaisuutta...

"autistiset eivät halua olla koekaniineja ja siksi psykologian tutkimukset saattavat herättää vimmaa."

Ehkä tämä valottaa asiaa minulle. Sinä olet varmaan joku asian parissa työskentelevä henkilö ja otit henkilökohtaisena loukkauksena, että arvostelen psykologian tutkimusta.
Kyse ei ollut siitä, että olisin nimenomaan arvostellut psykologian tutkimusta ensisijaisesti. Psykologia on vain yksi osa.
Kuten aiemmin sanoin, että aihe ei sovi tälle palstalle, koska se ei käsittele autismia mitenkään.
Kyse ei ollut nyt mistään niin yksinkertaisesta asiasta, kuin että olisin ollut tyytymätön autismin tutkimukseen. En tunne autismin tutkimusta niin tarkkaan, että voisin esittää siitä mitään suoraa väärän toiminnan kuvaa.

Tarkoitukseni ei ollut tulla valittamaan, vaan oikaista eräs harhaluulo ja selittää erään järjestelmän alaisuudessa olevien asioiden todellinen laita.

Ja tuo vertailu-juttu liittyi kilpailuun, eikä tutkimuksen tekemiseen.

Jos olet psykologi, tai muuten työskentelet alalla, niin kiitos panoksestasi ja voimia työhön.

ps. tuli väärään ketjuun. Ei liity otsikkoon, vaan tuli edellisestä viestistä mieleen.

väärinkäsityksiä kirjoitti:

ps. tuli väärään ketjuun. Ei liity otsikkoon, vaan tuli edellisestä viestistä mieleen.

ps.

Sellaistakin sattuu, että ihmiset niinkuin ajattelevat, että minä en liity omiin kokemuksiini, Se on aika hämmentävää.