Homeiden ja bakteerien raja- arvoista

Työhuoneessani oli pyyhintäalusta sekä huoneen seinästä otettiin poraamalla materiaalinäytteitä.

Onko siis näin, että nämä ns. plussat eivät kerro oikeastaan mitään mahdollisista terveysriskeistä?

Kiitoksia etukäteen kirjoitti:

Työhuoneessani oli pyyhintäalusta sekä huoneen seinästä otettiin poraamalla materiaalinäytteitä.

Onko siis näin, että nämä ns. plussat eivät kerro oikeastaan mitään mahdollisista terveysriskeistä?

Lue lisää

Sisäilman viranomaisraja-arvot on annettu asuntoja varten. Sisäilmapitoisuus joka ylittää 100 cfu/m3 katsotaan kohonneeksi, pintanäytteessä yli 1000 cfu/cm2 pidetään kohonneena arvona ja materiaalinäytteessä yli 10 000 cfu/g katsotaan kohonneeksi arvoksi. Kolmen ja neljän plussan semikvantitatiivinen näyte tarkoittaa noiden raja-arvojen ylittymistä ja indikaattorimikrobien löytyminen viittaa kosteusvaurioon ja kertoo sekä terveysriskistä että vaurioituneen rakenteen korjaaminen on välttämätöntä.
TTL on antamassa ehdotuksen toimistorakennusten uusiksi viitearvoiksi ja ne ovat ilmanäytteiden osalta huomattavasti asuntojen raja-arvoa matalampia.

Kiitoksia etukäteen kirjoitti:

Työhuoneessani oli pyyhintäalusta sekä huoneen seinästä otettiin poraamalla materiaalinäytteitä.

Onko siis näin, että nämä ns. plussat eivät kerro oikeastaan mitään mahdollisista terveysriskeistä?

Lue lisää

Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti ( / ) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ovat kyllä nuo Aspergillus versicolor ja Streptomyces.

tutkija2 kirjoitti:

Sisäilman viranomaisraja-arvot on annettu asuntoja varten. Sisäilmapitoisuus joka ylittää 100 cfu/m3 katsotaan kohonneeksi, pintanäytteessä yli 1000 cfu/cm2 pidetään kohonneena arvona ja materiaalinäytteessä yli 10 000 cfu/g katsotaan kohonneeksi arvoksi. Kolmen ja neljän plussan semikvantitatiivinen näyte tarkoittaa noiden raja-arvojen ylittymistä ja indikaattorimikrobien löytyminen viittaa kosteusvaurioon ja kertoo sekä terveysriskistä että vaurioituneen rakenteen korjaaminen on välttämätöntä.
TTL on antamassa ehdotuksen toimistorakennusten uusiksi viitearvoiksi ja ne ovat ilmanäytteiden osalta huomattavasti asuntojen raja-arvoa matalampia.

Lue lisää

kyseessä on siis terveysriskit? Työpaikalla on tehty aikaisemmin myös hometutkimus, jolloin on ilmennyt työhuoneissa erittäin runsaasti mikrobikasvustoa, mm. A. versicoloria , mutta työnantaja ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin asian tiimoilta, vaan ko. tutkimus pidettiin salassa näihin päiviin saakka.

tutkija2 kirjoitti:

Sisäilman viranomaisraja-arvot on annettu asuntoja varten. Sisäilmapitoisuus joka ylittää 100 cfu/m3 katsotaan kohonneeksi, pintanäytteessä yli 1000 cfu/cm2 pidetään kohonneena arvona ja materiaalinäytteessä yli 10 000 cfu/g katsotaan kohonneeksi arvoksi. Kolmen ja neljän plussan semikvantitatiivinen näyte tarkoittaa noiden raja-arvojen ylittymistä ja indikaattorimikrobien löytyminen viittaa kosteusvaurioon ja kertoo sekä terveysriskistä että vaurioituneen rakenteen korjaaminen on välttämätöntä.
TTL on antamassa ehdotuksen toimistorakennusten uusiksi viitearvoiksi ja ne ovat ilmanäytteiden osalta huomattavasti asuntojen raja-arvoa matalampia.

Lue lisää

Tiedätkö milloin tämä TTL:n ehdotus ehkä julkaistaisiin? Omassa työhuoneessani on materiaalinäytteestä seinän sisältä, joka kastunut koko rakennuksen oloajan sateella löytynyt mm. sädesieniä yli 150 000 cfu/g. Selkeä yhteys sisäilmaan on olemassa, mutta tilanteelle ei ole tehty mitään. Kiinnostaisi tietää milloin työhuone/työtila suljettaisiin vaarallisena terveydelle.

sökönä... kirjoitti:

Tiedätkö milloin tämä TTL:n ehdotus ehkä julkaistaisiin? Omassa työhuoneessani on materiaalinäytteestä seinän sisältä, joka kastunut koko rakennuksen oloajan sateella löytynyt mm. sädesieniä yli 150 000 cfu/g. Selkeä yhteys sisäilmaan on olemassa, mutta tilanteelle ei ole tehty mitään. Kiinnostaisi tietää milloin työhuone/työtila suljettaisiin vaarallisena terveydelle.

Lue lisää

Raja-arvo on ylittynyt moninkertaisesti. Materiaalinäytteille sädesienten raja-arvo on siis 500 cfu/g. Jos et siis ole sikalassa tai navetassa työssä, tuolle pitää kiireesti tehdä jotakin. Sulkea tila tai siirtää sieltä työntekijät pois. Yhteys työsuojelupiiriin tarvittaessa! Missä läänissä tämä on?
Julkaisu on Salonen ym 2008.
http://64.233.183.104/search?q=cache:UD1hG5goUroJ:www.sisailmayhdistys.fi/attachments/kehityshankkeet/niemela.pdf Salonen S TTL&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi

tutkija2 kirjoitti:

Raja-arvo on ylittynyt moninkertaisesti. Materiaalinäytteille sädesienten raja-arvo on siis 500 cfu/g. Jos et siis ole sikalassa tai navetassa työssä, tuolle pitää kiireesti tehdä jotakin. Sulkea tila tai siirtää sieltä työntekijät pois. Yhteys työsuojelupiiriin tarvittaessa! Missä läänissä tämä on?
Julkaisu on Salonen ym 2008.
http://64.233.183.104/search?q=cache:UD1hG5goUroJ:www.sisailmayhdistys.fi/attachments/kehityshankkeet/niemela.pdf Salonen S TTL&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi

Lue lisää

Kuten alempana kerroinkin, työsuojeluorganisaatioilta ei saa apua. Raha ratkaisee, parempiin tiloihin ei ole kuulemma vuokrarahaa, neliöhinta ratkaisee. Valtiolla vain on näin, ainakin joissain virastoissa. Kukaan ei uskalla ottaa kantaa onko työtila vaarallinen. Työsuojeluvaltuuttu ei taida uskaltaa tehdä mitään. Ei ole vielä edes käynyt ko. työpisteessä, vaikka vuosia on kierähtänyt. Uudellamaallahan tämä on, mutta samanlaisia löytyy koko Suomesta.

sökönä kirjoitti:

Kuten alempana kerroinkin, työsuojeluorganisaatioilta ei saa apua. Raha ratkaisee, parempiin tiloihin ei ole kuulemma vuokrarahaa, neliöhinta ratkaisee. Valtiolla vain on näin, ainakin joissain virastoissa. Kukaan ei uskalla ottaa kantaa onko työtila vaarallinen. Työsuojeluvaltuuttu ei taida uskaltaa tehdä mitään. Ei ole vielä edes käynyt ko. työpisteessä, vaikka vuosia on kierähtänyt. Uudellamaallahan tämä on, mutta samanlaisia löytyy koko Suomesta.

Lue lisää

Työsuojelupiiri on eri asia kuin työpaikan sisäinen työsuojelusta vastaava organisaatio tai työsuojeluvaltuutettu.

http://www.tyosuojelu.fi/fi/

meni näin kirjoitti:

Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti ( / ) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ovat kyllä nuo Aspergillus versicolor ja Streptomyces.

Lue lisää

Miksi ihmeessä materiaalinäytteet pitäisi viljellä ja sitten tuloksista arvuutellaan, kasvaakohin näytteissä jotakin vai ei. Onko liian helppoa preparoida näyte mikroskooppiin ja kertoa saman tien todellinen tulos. Mikroskopoimalla ei voi erehtyä, ei tarvitse kirjoittaa: mikrobikasvu on todennäköistä tai viittaa mikrobikasvuun. Voidaan ihan suoraan sanoa, että joko kasvaa tai sitten ei. Sitäpaitsi, miksi viljellä, kun siinähän se viljelmä on jo valmiina materiaalinäytteen pinnalla. Ei muuta kun lajistoa tunnistamaan ja lausuntoa kirjoittamaan.

Muuten mikroskopoimalla saatu todellinen tulos poikkeaa melkein aina ja ratkaisevasti samasta näytteestä tehdyn viljelyn tuloksesta. Melkein aina Stachy jää tulematta esiin viljelyssä, vaikka itse näytteessä ei juuri muuta kasvaisikaan.

Kuka kertoo, miksi STM:n Asumisterveysohjeen mukaista näytteiden suoraa mikroskopointia ei tehdä. Onko se liian helppoa ja liian varma tukimusmenetelmä mikrobikasvun toteamiseksi ?
Koluttajani Hollannissa kuitenkin painottivat, että muistakaa aina tutkia näyte mikroksopoimalla, että puhutte totta kun ilmoitatte viljelytuloksia.

Viljelijöille kirjoitti:

Miksi ihmeessä materiaalinäytteet pitäisi viljellä ja sitten tuloksista arvuutellaan, kasvaakohin näytteissä jotakin vai ei. Onko liian helppoa preparoida näyte mikroskooppiin ja kertoa saman tien todellinen tulos. Mikroskopoimalla ei voi erehtyä, ei tarvitse kirjoittaa: mikrobikasvu on todennäköistä tai viittaa mikrobikasvuun. Voidaan ihan suoraan sanoa, että joko kasvaa tai sitten ei. Sitäpaitsi, miksi viljellä, kun siinähän se viljelmä on jo valmiina materiaalinäytteen pinnalla. Ei muuta kun lajistoa tunnistamaan ja lausuntoa kirjoittamaan.

Muuten mikroskopoimalla saatu todellinen tulos poikkeaa melkein aina ja ratkaisevasti samasta näytteestä tehdyn viljelyn tuloksesta. Melkein aina Stachy jää tulematta esiin viljelyssä, vaikka itse näytteessä ei juuri muuta kasvaisikaan.

Kuka kertoo, miksi STM:n Asumisterveysohjeen mukaista näytteiden suoraa mikroskopointia ei tehdä. Onko se liian helppoa ja liian varma tukimusmenetelmä mikrobikasvun toteamiseksi ?
Koluttajani Hollannissa kuitenkin painottivat, että muistakaa aina tutkia näyte mikroksopoimalla, että puhutte totta kun ilmoitatte viljelytuloksia.

Lue lisää

vaan viljellään ja näytteistä löytyy jo tosiaankin kaikki muut, paitsi Stachy. On se vaan kummaa.

ior kirjoitti:

Työsuojelupiiri on eri asia kuin työpaikan sisäinen työsuojelusta vastaava organisaatio tai työsuojeluvaltuutettu.

http://www.tyosuojelu.fi/fi/

Lue lisää

Toki työsuojelupiiri on eri asia kuin työpaikan oma työsuojeluorganisaatio. Mutta kun työsuojelupiiri (työsuojelutarkastaja) kehottaa hoitamaan ongelman omassa organisaatiossa. Sen verran on kokemusta, että usko tsp:iin on kyllä mennyt. Ehkä viranomaisen ei kannata olla kovin aktiivinen, sitä ei katsota hyvällä ja voi vaikka ura kärsiä.

sökönä. kirjoitti:

Toki työsuojelupiiri on eri asia kuin työpaikan oma työsuojeluorganisaatio. Mutta kun työsuojelupiiri (työsuojelutarkastaja) kehottaa hoitamaan ongelman omassa organisaatiossa. Sen verran on kokemusta, että usko tsp:iin on kyllä mennyt. Ehkä viranomaisen ei kannata olla kovin aktiivinen, sitä ei katsota hyvällä ja voi vaikka ura kärsiä.

Lue lisää

työsuojelupiiristä saatu ja ne eivät tosiaankaan ole mairittelevia. Kannattaa tarkastajankin pokkuroida työnantajaa ja antaa sen mukaisia ohjeita niille, jotka työsuojelupiiriin erehtyvät soittamaan apua hakeakseen. Se ura voi kärsiä ja siitä on pidettävä huoli, viis heidän urista, jotka ovat peruuttamattomasti sairastuneet. Usko ja luottamuskin tsp:iin mennyt niin kovin, että pakostakin tulee mietittyä koko instanssin tärkeyttä.

mutta silti kirjoitti:

vaan viljellään ja näytteistä löytyy jo tosiaankin kaikki muut, paitsi Stachy. On se vaan kummaa.

Niin, miksi vaikeat asiat tehdään helpoiksi ja yksinkertaiset asiat monimutkaisiksi, kun puhutaan homevaurioiden tutkimisesta.

Olen sitä mieltä, että ihan hyvä, että viljelläänkin, mutta kyllä painopisteen tulisi olla mikroskopoinnissa. Mikroskopoimnalla saadaan OIKEA TULOS: kasvaa eli ei ja usein vielä lajistokin voidaan tunnistaa. Mikroskopoimalla saadaan esiin myös elinkyvyttömät kasvustot. Nämä jäävät viljemällä kokonaan löytämättä !!!

Viljelystä vielä sen verran, että miksi ihmeessä viljely pitäisi tehdä hankalalla laimennossarjamenetelmällä. Tutkimuksilla on osoitettu (Kuopion alue -TTL), että suoravilelyssä saadaan paremmin lajistoa esiin. Muuten tulokset ovat "samanlaiset" laimennossarjaviljelyn kanssa.

Suoraviljelystä on olemassa hyviä kaupallisia valmiita järjestelmiä.

Riippumatta rakennuksen iästä, ei noin runsaita kasvustoja saisi olla rakenteissa joista on tai voi olla yhteys sisäilmaan. Tähän kuuluvat mm seinien eristevillat. Runsas kasvusto on terveysriski joka on syytä poistaa vaikka kukaan ei vielä oireilisi.
TTL:n ehdotus raja-arvoiksi julkaistiin maaliskuussa 2008 Sisäilmastoseminaarissa. Luentoyhteenvedot saa Sisäilmayhdistyksestä.
Sädesienille raja-arvo on 500 cfu / g materiaalinäytteessä ja 10 cfu / m3 ilmanäytteessä.
Työturvallisuuslaissa on velvoite että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtilojen turvallisuudesta ja poistamaan haitat, jos niitä todetaan. Lait löytyvät nettisivulta www.finlex.fi ja hakusana 'työturvallisuuslaki' tai asuntokohteissa 'terveydensuojelulaki'. Asumisterveysopas jossa asuntojen raja-arvot ovat löytyy www.stm.fi PDF-muodossa josta sen voi printata. Kirjana sen saa ostaa Sisäilmayhdistyksestä.

tutkija2 kirjoitti:

Riippumatta rakennuksen iästä, ei noin runsaita kasvustoja saisi olla rakenteissa joista on tai voi olla yhteys sisäilmaan. Tähän kuuluvat mm seinien eristevillat. Runsas kasvusto on terveysriski joka on syytä poistaa vaikka kukaan ei vielä oireilisi.
TTL:n ehdotus raja-arvoiksi julkaistiin maaliskuussa 2008 Sisäilmastoseminaarissa. Luentoyhteenvedot saa Sisäilmayhdistyksestä.
Sädesienille raja-arvo on 500 cfu / g materiaalinäytteessä ja 10 cfu / m3 ilmanäytteessä.
Työturvallisuuslaissa on velvoite että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtilojen turvallisuudesta ja poistamaan haitat, jos niitä todetaan. Lait löytyvät nettisivulta www.finlex.fi ja hakusana 'työturvallisuuslaki' tai asuntokohteissa 'terveydensuojelulaki'. Asumisterveysopas jossa asuntojen raja-arvot ovat löytyy www.stm.fi PDF-muodossa josta sen voi printata. Kirjana sen saa ostaa Sisäilmayhdistyksestä.

Lue lisää

Lait eivät paljoa paina näissä asioissa. Työsuojeluorganisaatioiltakaan ei apua tipu. Eräs työnantajamyönteinen tutkija totesi, kun sädesieniä oli jotain 60 kpl/m3, vaikka ilmastointi oli säädetty maksimille, että joku on käynyt maakellarissa tai tuonut hevostallilta tullessaan. Missään nimessä eivät olleet rakennuksesta peräisin!

tutkija2 kirjoitti:

Riippumatta rakennuksen iästä, ei noin runsaita kasvustoja saisi olla rakenteissa joista on tai voi olla yhteys sisäilmaan. Tähän kuuluvat mm seinien eristevillat. Runsas kasvusto on terveysriski joka on syytä poistaa vaikka kukaan ei vielä oireilisi.
TTL:n ehdotus raja-arvoiksi julkaistiin maaliskuussa 2008 Sisäilmastoseminaarissa. Luentoyhteenvedot saa Sisäilmayhdistyksestä.
Sädesienille raja-arvo on 500 cfu / g materiaalinäytteessä ja 10 cfu / m3 ilmanäytteessä.
Työturvallisuuslaissa on velvoite että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtilojen turvallisuudesta ja poistamaan haitat, jos niitä todetaan. Lait löytyvät nettisivulta www.finlex.fi ja hakusana 'työturvallisuuslaki' tai asuntokohteissa 'terveydensuojelulaki'. Asumisterveysopas jossa asuntojen raja-arvot ovat löytyy www.stm.fi PDF-muodossa josta sen voi printata. Kirjana sen saa ostaa Sisäilmayhdistyksestä.

Lue lisää

"noin runsas kasvusto" tekstissäni, jossa viittasin mittaustuloksiin väliltä ( ) tai ja yli?

Mikäli meidän talosta pyrittäisiin poistamaan kaikki kasvustot, myös luokkaa , se pitäisi tosiaan kokonaan purkaa, kuten ilmeisesti kaikki talot tässä maassa, niitä ei vain vielä ole tutkittu yhtä perusteellisesti. Kun parempaakaan mittaria kuin omat oireeni ei näytä olevan, niin talo on toistaiseksi pystyssä :-) Oireilen liki kaikissa rakennuksissa, siitä ei ole epäilystäkään enää usean vuoden sairastamisen jälkeen. Uuden talon rakentamiseen on pakko perehtyä tavanomaista huomattavasti huolellisemmin.

Aistinvaraisesti tämän talon totesi puhtaaksi edellisten korjausten jälkeen terveystarkastaja ja näytteistä sekä aistinvaraisesti kolme(!) alan ammattilaista. Silti löysin itse homevaurion seinän sisältä, jota juuri parasta aikaa korjataan. En aio kustantaa yhtäkään näytteenottajaa enää, näytän löytävän homeet paremmin muilla tavoin. Näytteet vain sekoittivat, kun olin siinä harhaluulossa että olen yliherkkä ja oireilen turhasta.

Arvioideni mukaan talossa on edelleen korjaustarvetta, jotka täytyisi paikantaa viimeistään ennen myyntiä kuntotutkimuksessa. (Terveisiä tuttaville, älkää pyytäkö minua kylään tai teiltäkin menee yöunet ;-)

sökönä.. kirjoitti:

Lait eivät paljoa paina näissä asioissa. Työsuojeluorganisaatioiltakaan ei apua tipu. Eräs työnantajamyönteinen tutkija totesi, kun sädesieniä oli jotain 60 kpl/m3, vaikka ilmastointi oli säädetty maksimille, että joku on käynyt maakellarissa tai tuonut hevostallilta tullessaan. Missään nimessä eivät olleet rakennuksesta peräisin!

Lue lisää

siksi, että sitä rikotaan, siltä ainakin tuntuu. Aina löytyy samat selitykset, miten ne mittauksissa löydetyt kantautuu rakennukseen ihmisten vaatteissa tai jotain muuta yhtä naurettavaa.

sökönä.. kirjoitti:

Lait eivät paljoa paina näissä asioissa. Työsuojeluorganisaatioiltakaan ei apua tipu. Eräs työnantajamyönteinen tutkija totesi, kun sädesieniä oli jotain 60 kpl/m3, vaikka ilmastointi oli säädetty maksimille, että joku on käynyt maakellarissa tai tuonut hevostallilta tullessaan. Missään nimessä eivät olleet rakennuksesta peräisin!

Lue lisää

Ilmanäytteistä voi kuka tahansa kommentoida noin jos haluaa olla hävytön. Materiaalinäytteet ovat luotettavampia siinä suhteessa ettei homeisia eristevilloja kukaan kanna taskussaan töihin. Jos joku kyseenalaistaan ilmanäytteen merkityksen, voi aina pyytää uusimista. Ohjeissa suositellaan aina useita peräkkäisiä näytteitä, mutta käytännössä niitä ei juuri oteta. Materiaalinäytteet ja kosteusvaurion rakennustekninen tutkiminen on tärkeintä.