Suomessa ei hoideta kipua

Mika P

Omien kokemuksieni mukaan Suomessa ei hoideta kipua kunnolla. Kroonisiin hermokipuihin annetaan mietoja opioideja tai niiden kaltaisia yhdisteitä ja kipukynnystä alentavia lääkkeitä.

Mietoihin opioideihin, eli kodeiiiniin sekoitetaan mukaan parasetamolia. Parasetamolia sekoitetaan siksi, ettei lääkettä voida määrätä kuin pieninä annoksina. Parasetamoli lääkkeessä aiheuttaa maksavaurioita ja isoina annoksina on tappava, letaali.

Kipukynnystä alentaviin lääkkeisiin tottuu hyvin nopeasti ja niiden sivuvaikutukset ovat todella moninaiset ja yksilökohtaiset. Kipukynnys alenee hetkellisesti lääkkeen sivuvaikutuksena, mutta monilla palautuu todella nopeasti ennalleen. vaihtoehtoisena lääkkeenä voisi toimia sokerinpalat markkinanimi voisi olla esim. Plaseri (plasebo ja sokeri). Tiedän kyllä, että toisilla kipukynnyslääkkeet auttavat, hyvä niin.

Keskivahvoja ja vahvoja opioideja saa vain harvat ja valitut ja syöpäsairaat. Syöpään lääkkeen saa heti huolimatta siitä, että kivut eivät aina ole lähellekään yhtä pahat kuin hermokivut. Rahalla saa ja myös yhteiskunnallisella asemalla, mutta ei aina niilläkään. Kivun hoito on niin kuuma tabu, ettei mitään tolkkua. Julkisuudessa kyllä annetaan ymmärtää, että kaikki tehdään, mutta totuus on aivan toisin.

Ihmisen annetaan tappaa itsensä kipuihinsa, mutta ei auteta. Kipupotilaan annetaan tehdä tuhoa yhteiskunnalle ja sosiaaliselle ympäristölleen, mutta ei auteta. Ei vaikka apu olisi apteekin hyllyllä ja vaikka muualla euroopassa tehdään toisin. Meillä syyllistetään, vähätellään ja paheksutaan kipupotilas maan rakoon.

Itsellä tosin kesti vuosia ennen kuin tämän asian ymmärsin. Alkuun olin todella pihalla, kun ehdotin, että josko koitettaisiin jotain vahvempaa. Lääkäri suuttui ja alkoi huutaa, siis ihan todella huutaa. Kun sitten kipuklinikkojen ja kaikenmaailman muiden älyttömien lääkekokeilujen jälkeen aloin soittelemaan yhdistyksiin ja keräilemään kipupotilaiden yhteystietoja, alkoi asia hiljalleen valjeta. Kaikilla systemaattisesti sama asia. Hieman asuinpaikasta ja paljon asemasta riippuen.

Lääkäri nojaili käteensä ja epätoivon murtamana sanoi, että on yrittänyt kaikkensa, eikä tiedä mitä tehdä...(hieno esitys) silloin en vielä tiennyt, että kymmeniä lääkkeitä oli kokeilematta. Minut valtasi epätoivo ja ensimmäisiä kertoja ajattelin, että minulla ei taida olla kuin kaksi mahdollisuutta, joko jotenkin saan itseni kuntoutettua tai öljyän kuitusekoitteisen puutarhaletkun ja lopetan kipuni, toimeentulokamppailuni ja häpeäni.

Monet suomalaiset hakevat kovat lääkkeensä Ruotsista tai Virosta. Varsinkin Ruotsissa kivunhoito paljon Suomea parempi. Svenska talande bättre folk, joo det stämmer i denna saken.

Mitä sitten saavutettaisiin asiallisella ja kontrolloidulla kivun hoidolla? Aika helvetin moni suomalainen omavaraiseksi tekemään töitä, ansaitsemaan elantonsa ITSE ja sama osa suomalaisista saisi ylpeytensä ja ihmisyytensä takaisin. Paljon suurempi osa, uskallan väittää yli miljoona ihmistä saisi lähimmäisensä takaisin. Lapset saisivat vanhemmuutta ja paremmat elinolosuhteet. Valtio säästäisi kymmeniä miljoonia! Kelan korvaukset vähenisivät, turhat lääkekorvaukset vähenisivät, toimimattomat lääkeyhdistelmät vähenisivät, sairauspoissaolot vähenisivät jne.

Puhuhn kipukroonikoista, jotka eivät kipunsa vuoksi pysty keskittymään mihinkään, eivät pysty nukkumaan, eivät hankkimaan toimeentuloaan, eivät peseytymään, eivät harrastamaan, eivät tekemään terveellistä ruokaa saati käymään kaupassa, eivät siivoamaan, eivät kasvattamaan lapsiaan. saavat epileptisia kohtauksia kivusta, menettävät tajuntansa, ovat vihaisia jatkuvasti, masentuvat, alkoholisoituvat. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, enkä tarkoita, että kaikilla olisi kaikki piirteet, mutta se joka on yhtäjaksoista kipua kokenut ilman tietoa, että se joskus loppuu tietää, miten mahdotonta on selviytyä ja tietää miten asiat ja koettu kipukin jotenkin takautuu.

Ennen kaikkea onnellisuus koko maassa lisääntyisi hyvästä ja kontrolloidusta, inhimillisestä kipulääkityksestä.

Asiallinen kipulääkitys auttaa myös todella paljon kipupotilasta rakentamaan elämälleen muuta mielekästä tekemistä ja mahdollisesti kuntoutumaan fyysisesti ainakin parempaan kuntoon. Kun kipulääkitys on kohdallaan, kykenee harrastamaan liikuntaa paljon paremmin, keskittymään harrastuksiin tai vaikkapa kirjan lukemiseen. puhumattakaan sosiaalisista kontakteista. Kaikki todella tärkeitä pieniä elementtejä elämässämme.

Tämäkään kipulääke ei sovi kaikille. Ei päihderiippuvaisille, ennen riippuvuuden purkamista. Eikä missään tapauksessa alkoholin kanssa. Lääkitys saattaa joillakin ihmisillä laukaista sappikohtauksen.

Mainittakoon vielä, että vahvojenkin opioidien sivuvaikutukset hyvin pieniä, kunhan niihin totutaan ja annostellaan oikein ja kontrolloidusti. Vakava haittavaikutus on riippuvuus, joka pitää tiedostaa eli lääke on jokainen kerta otettava. Kipukroonikon elämässä riippuvuus ei muuten haittaa. Huimaukset ja muistihäiriöt alussa, kunnes annokseen totutaan noin parissa viikossa. Vaste kipuun säilyy todella hyvin, annoksia ei kivunhoidossa ole mitään tarvetta nostaa, elleivät kivut pahene. Annokset kivun hoidossa todella pieniä. Kuten joissakin etenevissä sairauksissa. Eivät rasita kehon "suodatin elimiä", kuten esimerkiksi käsikaupan lääkkeet. Eivät ärsytä mahalaukun tai suoliston limakalvoja.

Tämä ei todella ole mikään minusta tuntuu asia, vaan olen vuosikymmeniä seurannut tilannetta. Minulla on näkökulmaa, sillä kummatkin vanhempani olivat/on kipukroonikkoja. Sitä olen nyt sitten ollut vuosia itsekin.

48

3539

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Miss99

      Oma kokemukseni on osittain sama, tosin aina ei syöpäpotilaatkaan saa kunnon kipulääkkeitä. Olen kuullut, että vuodessa n. 200 kipupotilasta tekisi itsemurhan.

      Analyysini tilanteen ongelmista:

      1) luterilainen asenne joillakin hoitohenkilökunnalla ja jopa potilailla on "kärsi, kärsi saat kirkkaamman kruunun". Siksi erot maiden välillä (esim. morfiinia määrätään vain 1/6 verrattuna Ruotsiin).

      2) kivunhoito on aliarvostettu ala, opetusta yleislääkäreille ym. on liian vähän. ei tarpeeksi alalle erikoistuneitakaan. Harva seuraa alan kehitystä kansainvälisesti juuri em. syistä.

      3) monet kipukroonikot ovat seurausta terveydenhoidossa tapahtuneista hoitovirheistä, on jätetty hoitamatta akuutti kipu tai leikattu väärin tms. Voi olla että siksi kivun kroonistumista ei haluta todeta, jottei myöskään tarvitse korvata. Hoitamatta jättäminen näyttää papereissa siltä, että kipu onkin potilaan keksimää. (Siksi kai usein yritetään laittaa kipupotilaat psykiatreille?).

      4) Kuten edellä on useassa kohdassa syynä raha, niin on laajemminkin järjestelmässä. Ruotsin kivunhoitoyhdistyksen lääkäri on sanonut ettei kivunhoito ole ”poliittisesti seksikäs” aihe, joten päättäjät eivät ole kiinnostuneita ottamaan asiaa esille saadakseen lisäresursseja kivunhoitoon. (vrt. esim kuinka paljon puhutaan nuorison mielenterveyspalveluista tai vanhuspalveluista).

      5) Hallinnolliset ongelmat: sairaanhoito on nykyään bisnestä ja kaiken toiminnan tarkoitus tuntuu olevan säästää rahaa - eikä tarjota laadukkaita palveluja. Siksi lääketiedettä ymmärtämättömät sentinvenyttäjät tekevät päätöksiä asioissa, jotka kuuluisivat alan asiantuntijoille (lasken potilaat mukaan asiantuntijoihin). Siksi potilaat voidaan tiputtaa terveysasemalle hoitoon (erikoissairaanhoidon sijaan), vaikka terveysasemalla ei yhdelläkään lääkärillä olisi valtuuksia edes kirjoittaa potilaan tarvitsemaa erikoisvahvaa kipulääkettä.

      Olen leikitellyt ajatuksella lähettää kirjeen jonekin säästökuuria suunnittelevalle byrokraatille: "Säästä 35 miljoonaa euroa!"

      Eli: kun Suomen eräs näkyvin kivunhoidosta puhuva lääkäri Jukka Pekka Kouri arvioi kirjassaan Selkävoitto kivusta, että yhden 35-vuotiaan kipupotilaan onnistunut hoito säästäisi yhteiskunnalle n. 175,000 euroa. Laskin, että kun maassamme on varovaisenkin arvion mukaan noin 400 000 kivusta kärsivää, hoitoon voisi kevyesti heittää 35 miljoonaa, ja jäisi samanmoinen summa säästöön.

      • kiputaso8

        Tosi kiinnostavat kohdat ja selkeä kirjoitus. Itsellä tuppasi liikaa tekstiä. On sääli, ettei hoideta, vaikka toinen nousisi lääkityksellä ylös pedistä ja alkaisi tekemään normaalia arkirutiinia. Siis sitä säästöä ja pelkoa siitä, että jotain voidaan hoitaa huumausaineilla, huolimatta, että normaali narkkari nauraisi niille annoksille.

        Lääketehtaat varmasti menettäisivät paljon, sillä niin jonnin joutavia lääkkeitä määrätään ja monia lääkkeitä päällekkäin.

        Todella toiset potilaat nielleet koukun ja vastustavat lääkkeiden käyttöä! Siis kärsivät äreät ihmiset kieltävät kipunsa. Jos heiltä jotain kysyy suuttuvat. Monista näkee, että lääke ei auta juuri mitään, mutta silti vaan kehuvat, että kyllä on elämä muuttunut. Ihan kuin laissa sanottaisiin, että lääkärin määräämä lääke on tehottava ja sitä pitää kehua. Rangaistavana pidetään lääkkeestä valittamista ja luoja paratkoon voimakkaamman lääkkeen haluamista.

        Yksi tuttu kävi selkäleikkauksessa ja jäi sen jälkeen sairaseläkkeelle. Kehuu kuinka kivut jäivät leikkauspöydälle. Kyseinen henkilö on todella kipeä, ei pysty juuri puutarhaansa hoitamaan. Ainoa asia mikä on helpottunut, on se, että hänen ei tarvitse käydä töissä. Kivuista valittaa kuten ennenkin. Eli kun ollaan selkä leikattu, se on parantunut, vaikka kaikki samat vaivat ovat tallella. Tämä on täyttä totta.

        Minullekin tarjottiin eläkevaihtoehtoa, jos olisin alistunut heidän tarjoamiin masennusdiagnooseihin. En ole vielä tuntenut yhtään kipupotilasta, jota ei oltaisi sovitettu ensin masentuneeksi. Minullakin luki sairasrahahakemuksessa kohdassa diagnoosit tärkeysjärjestyksessä ensin diagnoosi masennuksesta ja sen jälkeen diagnoosi kivuista.

        En yhtään ihmettele, että melutaan kuinka paljon masennustapaukset ovat kasvaneet. Kun kaikki diagnosoidaan masennukseksi. Se diagnoosi kun mielletään paljon enemmän ihmisen omaksi syyksi kuin muut sairaudet (vääryys sinänsä). Sen lisäksi voidaan myydä tarpeettomia mielialalääkkeitä.


      • hoidettu
        kiputaso8 kirjoitti:

        Tosi kiinnostavat kohdat ja selkeä kirjoitus. Itsellä tuppasi liikaa tekstiä. On sääli, ettei hoideta, vaikka toinen nousisi lääkityksellä ylös pedistä ja alkaisi tekemään normaalia arkirutiinia. Siis sitä säästöä ja pelkoa siitä, että jotain voidaan hoitaa huumausaineilla, huolimatta, että normaali narkkari nauraisi niille annoksille.

        Lääketehtaat varmasti menettäisivät paljon, sillä niin jonnin joutavia lääkkeitä määrätään ja monia lääkkeitä päällekkäin.

        Todella toiset potilaat nielleet koukun ja vastustavat lääkkeiden käyttöä! Siis kärsivät äreät ihmiset kieltävät kipunsa. Jos heiltä jotain kysyy suuttuvat. Monista näkee, että lääke ei auta juuri mitään, mutta silti vaan kehuvat, että kyllä on elämä muuttunut. Ihan kuin laissa sanottaisiin, että lääkärin määräämä lääke on tehottava ja sitä pitää kehua. Rangaistavana pidetään lääkkeestä valittamista ja luoja paratkoon voimakkaamman lääkkeen haluamista.

        Yksi tuttu kävi selkäleikkauksessa ja jäi sen jälkeen sairaseläkkeelle. Kehuu kuinka kivut jäivät leikkauspöydälle. Kyseinen henkilö on todella kipeä, ei pysty juuri puutarhaansa hoitamaan. Ainoa asia mikä on helpottunut, on se, että hänen ei tarvitse käydä töissä. Kivuista valittaa kuten ennenkin. Eli kun ollaan selkä leikattu, se on parantunut, vaikka kaikki samat vaivat ovat tallella. Tämä on täyttä totta.

        Minullekin tarjottiin eläkevaihtoehtoa, jos olisin alistunut heidän tarjoamiin masennusdiagnooseihin. En ole vielä tuntenut yhtään kipupotilasta, jota ei oltaisi sovitettu ensin masentuneeksi. Minullakin luki sairasrahahakemuksessa kohdassa diagnoosit tärkeysjärjestyksessä ensin diagnoosi masennuksesta ja sen jälkeen diagnoosi kivuista.

        En yhtään ihmettele, että melutaan kuinka paljon masennustapaukset ovat kasvaneet. Kun kaikki diagnosoidaan masennukseksi. Se diagnoosi kun mielletään paljon enemmän ihmisen omaksi syyksi kuin muut sairaudet (vääryys sinänsä). Sen lisäksi voidaan myydä tarpeettomia mielialalääkkeitä.

        >Siis kärsivät äreät ihmiset kieltävät kipunsa. Jos heiltä jotain kysyy suuttuvat.

        Koska lääkäri on ehkä sanonut heidän vain kuvittelevan kipunsa. Tai kehoittanut heitä vain hyväksymään kivut ja opetella elämään niiden kanssa.


        >Eli kun ollaan selkä leikattu, se on parantunut, vaikka kaikki samat vaivat ovat tallella. Tämä on täyttä totta.

        Kun lääkäri on mielestään korjannut kipujen syyn, niin lääkärin mielestä potilas on parantunut.


        >En yhtään ihmettele, että melutaan kuinka paljon masennustapaukset ovat kasvaneet. Kun kaikki diagnosoidaan masennukseksi.

        Tottahan se kipu masentaa. Tosin läkärit joskus vihjailevat että masennus aiheuttaa kuvitellun kivun tunteen. Voihan niinkin ehkä joskus tapahtua...


      • pjojala
        kiputaso8 kirjoitti:

        Tosi kiinnostavat kohdat ja selkeä kirjoitus. Itsellä tuppasi liikaa tekstiä. On sääli, ettei hoideta, vaikka toinen nousisi lääkityksellä ylös pedistä ja alkaisi tekemään normaalia arkirutiinia. Siis sitä säästöä ja pelkoa siitä, että jotain voidaan hoitaa huumausaineilla, huolimatta, että normaali narkkari nauraisi niille annoksille.

        Lääketehtaat varmasti menettäisivät paljon, sillä niin jonnin joutavia lääkkeitä määrätään ja monia lääkkeitä päällekkäin.

        Todella toiset potilaat nielleet koukun ja vastustavat lääkkeiden käyttöä! Siis kärsivät äreät ihmiset kieltävät kipunsa. Jos heiltä jotain kysyy suuttuvat. Monista näkee, että lääke ei auta juuri mitään, mutta silti vaan kehuvat, että kyllä on elämä muuttunut. Ihan kuin laissa sanottaisiin, että lääkärin määräämä lääke on tehottava ja sitä pitää kehua. Rangaistavana pidetään lääkkeestä valittamista ja luoja paratkoon voimakkaamman lääkkeen haluamista.

        Yksi tuttu kävi selkäleikkauksessa ja jäi sen jälkeen sairaseläkkeelle. Kehuu kuinka kivut jäivät leikkauspöydälle. Kyseinen henkilö on todella kipeä, ei pysty juuri puutarhaansa hoitamaan. Ainoa asia mikä on helpottunut, on se, että hänen ei tarvitse käydä töissä. Kivuista valittaa kuten ennenkin. Eli kun ollaan selkä leikattu, se on parantunut, vaikka kaikki samat vaivat ovat tallella. Tämä on täyttä totta.

        Minullekin tarjottiin eläkevaihtoehtoa, jos olisin alistunut heidän tarjoamiin masennusdiagnooseihin. En ole vielä tuntenut yhtään kipupotilasta, jota ei oltaisi sovitettu ensin masentuneeksi. Minullakin luki sairasrahahakemuksessa kohdassa diagnoosit tärkeysjärjestyksessä ensin diagnoosi masennuksesta ja sen jälkeen diagnoosi kivuista.

        En yhtään ihmettele, että melutaan kuinka paljon masennustapaukset ovat kasvaneet. Kun kaikki diagnosoidaan masennukseksi. Se diagnoosi kun mielletään paljon enemmän ihmisen omaksi syyksi kuin muut sairaudet (vääryys sinänsä). Sen lisäksi voidaan myydä tarpeettomia mielialalääkkeitä.

        WHO:n diagnoosilistaus on kaiketi symptoomapohjainen. Vaikea löytää esim.geneettistä taustaa, jos ICD-rivi kertoo vaan että "potilas saapuu vastaanotolle pyörätuolissa". Tai mikä ero on sormen amputaatiolla 1. ja 2. nivelestä.

        Sairaudet suomeksi
        http://www.helsinki.fi/~pjojala/ICD10-Diagnoosit.htm

        Sjukdomarna på svenska
        http://www.helsinki.fi/~pjojala/ICD10-Sjukdomar.htm


      • suometar3
        hoidettu kirjoitti:

        >Siis kärsivät äreät ihmiset kieltävät kipunsa. Jos heiltä jotain kysyy suuttuvat.

        Koska lääkäri on ehkä sanonut heidän vain kuvittelevan kipunsa. Tai kehoittanut heitä vain hyväksymään kivut ja opetella elämään niiden kanssa.


        >Eli kun ollaan selkä leikattu, se on parantunut, vaikka kaikki samat vaivat ovat tallella. Tämä on täyttä totta.

        Kun lääkäri on mielestään korjannut kipujen syyn, niin lääkärin mielestä potilas on parantunut.


        >En yhtään ihmettele, että melutaan kuinka paljon masennustapaukset ovat kasvaneet. Kun kaikki diagnosoidaan masennukseksi.

        Tottahan se kipu masentaa. Tosin läkärit joskus vihjailevat että masennus aiheuttaa kuvitellun kivun tunteen. Voihan niinkin ehkä joskus tapahtua...

        Lääkärit ovat omalla käytöksellään saaneet kipupotilaat työkyvyttömiksi. Kyllä kipu masentaa ihmisen kun pahoinpitelyn jäljet alkavat tuotta kovaa kipua. ei pysty kävelemään ei istumaan ei nukkumaan. Minulle on toitotettu riippuvuudesta ja nyt kun olen vanha vedotaan muistin heikkenemiseen. Minä haluan vielä elää..Olis aika saada kunnon kivunhoitolääkkeet.Suvi¨-Tuuli Simojoki.sekotti kaiken. Vatsalääkkeet (omeprazol) ym.


    • Näköjään.

      Lainatakseni Mikaa:

      "Keskivahvoja ja vahvoja opioideja saa vain harvat ja valitut ja syöpäsairaat. Syöpään lääkkeen saa heti huolimatta siitä, että kivut eivät aina ole lähellekään yhtä pahat kuin hermokivut."

      Epäilen. Todistan. Kuollut.

    • kritiiikkiä

      Saisiko tähän vielä jonkun vastuullisen kipuasiantuntijan kommentoimaan?

      Olen itse kokenut ja koen edelleen vuosien kipukierteen ja kipuun erikoistuneiden lääkäreiden hoidossa.

      Söin tulehduskipulääkkeitä vuosia pahaan hermokipuun(Burana, Voltaren) huonoin tuloksin => vatsa meni rikki ja kipu pysyi => lopetin lääkkeen => lääkärin (siiskipu...) lausunto => potilas voi nyt paremmin, pyrkinyt välttämään kipulääkkeitä koska vatsa vihoittelee.. => verenpaineet nousivat kivusta 170/110 => oli pakko mennä terveyskeskuksen päivystykseen, jossa kuulin että hikoilu, pahoinvointi, verenpaine jne johtuu kivusta => heureka! sain kuulla ensimmäisen kerran, että on olemassa vatsaystävällisiä tulehduskipulääkkeitä!!! Ja huomatkaa olin ollut kivun takia erikoislääkärin hoidettavana useita vuosia.

      Minullekin työnnettiin 1. diagnoosiksi masennus, siis siinäpä pulma johtuiko kipuni masennuksesta? Mutta kuinka se voi niin olla, kun kipu oli jo vuosia ennen..? Eli kumpi oli ensin muna vai kana...?

      Itse räätälöin ja pyysin lääkäreiltä oman "sekoituksen": Tramalia hermokipuun 100 mg tarvittaessa, 120 mg tarvittaessa Arcoxia hermokivun aiheuttamaan tulehduskipuun ja sitten kun nämä ei ehdi mukaan niin panadolia 1000 mg kyytipojaksi. Tällä itsetekemällä seoksella pärjäilen nyt paremmin kuin vuosikymmeneen erikoislääkäreiden kivunhoidossa:):)

      Näitä tarinoita on varmaan Suomessa satoja tuhansia...

      • hätädiagnooseja

        Joo, kyllä minusta masennus on aivan jotain muuta, kun kivun, pitkäaikaisen kivun aiheuttama uupumus, ärtymys, toivottomuus ja jopa itkuisuus, kun aina vaan koskee.

        Mutta mistäs ne sitä tietää, kun kipukin on vieras elementti monille lääkäreille. Oma kokemus vasta muuttaa luetun ymmärrettävyydeksi.

        Juu aikanaan monien vuosien jatkuvat jokapaikan kivut uuvuttivat voimat, kun mistään ei helpotusta saa, niin TK-omalääkäri kirjoitti lausuntoon tärkeimmäksi diagnoosiksi masennuksen. Toki minulla oli diagnosoitu kipua tuottavat sairaudet arvostetuissa sairaaloissa, mutta silti TK lääkäri ei tilanneta kyennyt hahmottamaan.

        Kun näytin lausuntoa tutuille ja vein Kelan toimistoon, silläkin tuttu virkailija naureskeli partaansa (hänkin kipupotilas) että voi herran tähden, jos sinä olet masentunut, niin sitten ovat kaikki ihmiset, että eikö se lääkäri kykene erottamaan kivun aiheuttamaa uupumusta masennuksesta?

        Samaa naureskelivat tuttavat, että kyllä lekurilla on puurot ja vellit täysin sekaisin.


      • Miss99
        hätädiagnooseja kirjoitti:

        Joo, kyllä minusta masennus on aivan jotain muuta, kun kivun, pitkäaikaisen kivun aiheuttama uupumus, ärtymys, toivottomuus ja jopa itkuisuus, kun aina vaan koskee.

        Mutta mistäs ne sitä tietää, kun kipukin on vieras elementti monille lääkäreille. Oma kokemus vasta muuttaa luetun ymmärrettävyydeksi.

        Juu aikanaan monien vuosien jatkuvat jokapaikan kivut uuvuttivat voimat, kun mistään ei helpotusta saa, niin TK-omalääkäri kirjoitti lausuntoon tärkeimmäksi diagnoosiksi masennuksen. Toki minulla oli diagnosoitu kipua tuottavat sairaudet arvostetuissa sairaaloissa, mutta silti TK lääkäri ei tilanneta kyennyt hahmottamaan.

        Kun näytin lausuntoa tutuille ja vein Kelan toimistoon, silläkin tuttu virkailija naureskeli partaansa (hänkin kipupotilas) että voi herran tähden, jos sinä olet masentunut, niin sitten ovat kaikki ihmiset, että eikö se lääkäri kykene erottamaan kivun aiheuttamaa uupumusta masennuksesta?

        Samaa naureskelivat tuttavat, että kyllä lekurilla on puurot ja vellit täysin sekaisin.

        Edellisen viestini tiedot (ne kriittiset mielipiteet) eivät ole vain oman kokemuksen kautta tulleita vaan samoja asioita ovat esittäneet julkisuudessa kipuun erikoistuneet lääkärit sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta.

        Kritiikin kohde ei pidä siis olla kivunhoidon asiantuntijat vaan terveydenhoidon koulutuksesta, potilashoidon järjestelyistä yms asioista vastaavat - loppukädessä siis poliitikot ja julkisen terveydenhuollon hallinnolliset johtajat.

        Krooninen kipu on vaikeasti hoidettavaa, siihen tarvitaan moniammatillinen tiimi hoitamaan (kivunhoidon asiantuntija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ehkä neurologi, psykologi, vertaisutukeakin yms.)

        Silti, kuiten palstan kokemuksissa esiin tulee, potilas pyörii terveysasemalla, kun tarve olisi päästä a) erityissairaanhoidon pariin ja b) kuntoutukseen.

        Terveysasemalääkäreitä ei voi kokonaan syyttää, koska heillä on ne ahtaat raamit: hoida potilas 20 minuutissa - tuossa ajassa ei kipupotilaan asiaa saada edes alkuun. Terveysaseman lääkäreillä eivät ole tietenkään asiantuntijoita kivunhoidossa, eikä usein valtuuksia kaikkien lääkkeiden määräämiseenkään. Vika ei siis ole heissä vaan järjestelmässä!

        Tereysaseman lääkärit ovat myös tietoisia siitä kuinka vaikea kipuklinikalle on päästä. Mutta usein unohtuu, että he voisivat konsultoida kollegoitaan erikoissairaanhoidossa - silloin potilaalle voitaisiin saada väliaikaisesti tehokkaampi lääkitys ja hoito, siihen asti kun hän pääsee kivunhoitoon/kuntoutukseen.

        On kummallista lukea tätäkin palstaa, miten monet ihmiset lähetetään kotiin kivun kanssa ilman mitään toimivaa ratkaisua. Sitä sitten kutsutaan "hoidoksi"(???). Mahdollisuuksia hoitoon siis on, mutta portti halutaan säästösyistä pitää ahtaana ja suuri osa potilaista jää ulkopuolelle.

        Masennuslääkkeiden käyttö on asiallista kivunhoidossa joskus - ei sen takia että potilas olisi masentunut vaan siksi että tietyt masennuslääkkeet parantavat kipukynnystä ja unta. Samoin esim. hermosärkyyn voidaan määrätä epilepsialääkkeitä, vaikkea potilaalla ko. diagnoosia ole. Kyse on siis kemiasta, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet eivät kaikki ole täsmälääkkeitä yhteen vaivaan, vaan koska kipukin on kemiaa, näillä lääkkeilä voidaan asiaan vaikuttaa.

        Jotkut lääkäritkään eivät tätä kuitenkaan ymmärrä, vaan kiinnittävät huomion "masennukseen". Koskaan en ole masennusdiagnoosia saanut, mutta olen useita kertoja joutunut korjauttamaan papereistani ko. tietoa. Ihan kuten kommentoijalle kävi yllä. Ongelmaksi tulee tietysti, että jos asiaa ei kristallinkirkkaasti korjaa, aletaankin sua hoitaa masennuspotilaana, eikä kipupotilaana. Ne puurot ja vellit.

        "kipukin on vieras elementti monille lääkäreille. Oma kokemus vasta muuttaa luetun ymmärrettävyydeksi."

        Hyvin sanottu. Lääkärikin on vaan ihminen, jonka on helpompi ymmärtää näkyvä vaiva (luu törröttää katkenneesta jalasta), kuin näkymätöntä eli kipua.


      • hätädiagnoosi
        Miss99 kirjoitti:

        Edellisen viestini tiedot (ne kriittiset mielipiteet) eivät ole vain oman kokemuksen kautta tulleita vaan samoja asioita ovat esittäneet julkisuudessa kipuun erikoistuneet lääkärit sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta.

        Kritiikin kohde ei pidä siis olla kivunhoidon asiantuntijat vaan terveydenhoidon koulutuksesta, potilashoidon järjestelyistä yms asioista vastaavat - loppukädessä siis poliitikot ja julkisen terveydenhuollon hallinnolliset johtajat.

        Krooninen kipu on vaikeasti hoidettavaa, siihen tarvitaan moniammatillinen tiimi hoitamaan (kivunhoidon asiantuntija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ehkä neurologi, psykologi, vertaisutukeakin yms.)

        Silti, kuiten palstan kokemuksissa esiin tulee, potilas pyörii terveysasemalla, kun tarve olisi päästä a) erityissairaanhoidon pariin ja b) kuntoutukseen.

        Terveysasemalääkäreitä ei voi kokonaan syyttää, koska heillä on ne ahtaat raamit: hoida potilas 20 minuutissa - tuossa ajassa ei kipupotilaan asiaa saada edes alkuun. Terveysaseman lääkäreillä eivät ole tietenkään asiantuntijoita kivunhoidossa, eikä usein valtuuksia kaikkien lääkkeiden määräämiseenkään. Vika ei siis ole heissä vaan järjestelmässä!

        Tereysaseman lääkärit ovat myös tietoisia siitä kuinka vaikea kipuklinikalle on päästä. Mutta usein unohtuu, että he voisivat konsultoida kollegoitaan erikoissairaanhoidossa - silloin potilaalle voitaisiin saada väliaikaisesti tehokkaampi lääkitys ja hoito, siihen asti kun hän pääsee kivunhoitoon/kuntoutukseen.

        On kummallista lukea tätäkin palstaa, miten monet ihmiset lähetetään kotiin kivun kanssa ilman mitään toimivaa ratkaisua. Sitä sitten kutsutaan "hoidoksi"(???). Mahdollisuuksia hoitoon siis on, mutta portti halutaan säästösyistä pitää ahtaana ja suuri osa potilaista jää ulkopuolelle.

        Masennuslääkkeiden käyttö on asiallista kivunhoidossa joskus - ei sen takia että potilas olisi masentunut vaan siksi että tietyt masennuslääkkeet parantavat kipukynnystä ja unta. Samoin esim. hermosärkyyn voidaan määrätä epilepsialääkkeitä, vaikkea potilaalla ko. diagnoosia ole. Kyse on siis kemiasta, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet eivät kaikki ole täsmälääkkeitä yhteen vaivaan, vaan koska kipukin on kemiaa, näillä lääkkeilä voidaan asiaan vaikuttaa.

        Jotkut lääkäritkään eivät tätä kuitenkaan ymmärrä, vaan kiinnittävät huomion "masennukseen". Koskaan en ole masennusdiagnoosia saanut, mutta olen useita kertoja joutunut korjauttamaan papereistani ko. tietoa. Ihan kuten kommentoijalle kävi yllä. Ongelmaksi tulee tietysti, että jos asiaa ei kristallinkirkkaasti korjaa, aletaankin sua hoitaa masennuspotilaana, eikä kipupotilaana. Ne puurot ja vellit.

        "kipukin on vieras elementti monille lääkäreille. Oma kokemus vasta muuttaa luetun ymmärrettävyydeksi."

        Hyvin sanottu. Lääkärikin on vaan ihminen, jonka on helpompi ymmärtää näkyvä vaiva (luu törröttää katkenneesta jalasta), kuin näkymätöntä eli kipua.

        Kerran olen kipuklinikalla päässyt käymään, mutta käynti otti vesiperän. Siellä sanottiin, että liian vaikea kipu hallittavaksi. Monen tekijän kipua emme osaa hoitaa, joten jatkokäyntejä ei tullut ja jäin taas riittämättömän kivunhoidon uhriksi.

        Olisin mielelläni nähnyt, että tästä olisi poikinut jatkolähete osaavampaan kivunhallintayksikköön, mutta näin ei tapahtunut.
        Tämä oman Yliopistollisen keskussairaalan kipuklinikka vasta aloitteli silloin (tästä on jo toistakymmentä vuotta aikaa) toimintaansa, joten olivat vasta silloin "noviisivaiheessa".

        Nyt hiljakkoin olin vuodeosastolla liikuntakyvyttömänä 5 viikkoa ja armoton lonkka- ja jalkasärky yötä päivää. Pyysin, kerjäsin ja anelin että edes hetkeksi saisin rauhan ja levättyä repiviltä säryiltä, mutta turhaan. Para-Tapseja vain jotka eivät näihin särkyihin tehonneet.

        Leikkaussalissa, kun laittoivat kanyylin kaulalaskimoon, sain hetken vapautuksen siitä mielettömästä repivästä särystä. Pyysin että laittakaa sellainen kipupiikki, että edes nää tuskat katoaa toimenpiteen ajaksi, ja sain sellaisen.

        Viidennellä viikolla aloin raivota, ettei edes sairaalassa korviaan lotkauteta yötä päivää repivistä kivuista. Sitten lääkäri antoi Tramaalia 50 mg. Ei mitään vaikutusta. Perusteltiin, että kun jo saan Para-Tapseja 8 kpl/vrk, mutta mitä sitten ku ne ei pure, yhtähyvin niitä voi vähentääkkin että jää tilaa tehokkaammille kipulääkkeille.

        Kuudennella viikolla lääkäri antoi luvan tuplata Tramalin, ja sitten tehosi 4:ksi tunniksi, mutta ongelmaksi muodostuivat lääkkeen jakajat.
        Usein iltaisin oli vain yksi Tramal, ja kun soitin kelloa, että toinen Tramal puuttuu, väitettiin, että kyllä lääkkeen jakaja on jakanut oikein. Eikä puuttuvaa tramaalia tullut.

        Huonot kokemukset ovat keskussairaalan kivunhoidosta. Hoitokyvyt ovat kerrassaan olemattomat.


    • ja mielenkiintoinen

      sekä vielä täyttä totuuttakin. Itse olen kauan aikaa "taistellut" omaiseni kipujen määrittämistä, eli selvittämistä, mistä johtuvat. Tosin menestys on ollut -0, eli samaa p.....Omaisellani on mielenterveysongelmia, ei kovinkaan kauan ollut, mutta hirveitä kipuja, ja näitähän ei noteerata, yksin saa kärsiä/itkeä. Hoitohenkilökunta, sekä lääkärit ovat yleensä asennoituneet niin, että joka vaiva, kivutkin ovat VAIN esim. seurausta masennuksesta, ja näin kivun aiheuttaja/t jätetään selvittämättä. Pillereitä vaihdellaan, poistetaan yksi ja laitetaan tilalle kaksi jne. eli hoidetaan pelkästään näillä lääkkeillä. Potilaallahan voi olla vaikka millaista neurologista sairautta , joita ei ole tutkittu, eikä halutakkaan tutkia, nappeja vaan lisää. Kuinka tuollaisissa tapauksissa voi edes masennus helpottaa, kun hoitajat/lääkärit eivät välitä? Kuka välittää?

      • kyllä

        joskaan ei potilaasta, bisneksestä ja maallisesta mammonasta kyllä.
        Yleensä.
        Poikkeuksiakin voi olla?


    • uskoisin niin

      Kroonikko , hieno sana. Äitisi ja isäsikin olivat. Hyvä että löysit syyn ja jopa löysit siitä elämäsi kiihkeän tutkielman, johon olet perehtynyt. Oletko OLLENKAAN huomannut, että sulle on annettu elämä, tossa sun kipu kiihkossasi? En vähättele suinkaan kipujasi, mutta sinua kyllä. OLISIKO asia niin,että alkoholisoituneitten vanhenpien lapest JOUTUVAT juomaan viinaa, tai käyttämään vielä vahvenpia aineita. Näinhän on.. toisinaan ja liian usein. KOSKA lapset ottavat esimerkkiä vanhemmistaan. Sääli teitä lapsia kohtaan ,koska olette syyttömiä, ainoastaan opin ottaneita. Sinulle viitteeksi kertoisin ihan kokemuksesta, että kipu ei lievity vikoja ja puutteita etsimällä, koska niitä löytyy aina. Kokeilisitko uutta järjestelmää .... ETSI SYY ITSESTÄSI. Vanhempasi ovat oman elämänsä herroja, sinä sinun elämäsi.

      • Miss99

        Kommenttisi ei mitenkään helpota kenenkään kipupotilaan elämää, kunhan purat omia turhautumiasi ymmärtämättä mistä on kysymys.

        Karua kertomaa on aloittajan ja hätädiagnoosin tarinat, osoita hieman empatiaa, se ei maksa sulle mitään, voisit itsekin saada paremman olon itsellesi.


      • suometar3

        Ainakin naiset joutuvat mustallelistalle jos joutuvat lääkäriin tajuttomana ja alkoholia on varessä. Miehillä on Suomessa kovat nyrkit ja mahtavat lihakset jota Peijaksen lääkäri Mäyrä ei noteerannut.Nainen on aina huonommassa asemassa kuin miehet.. Takaapäin kun isketään susikoiran ketjuilla niin kyllä siinä teitää mitä jälkeä siitä tulee.Rautaketjut ja puukot ne ovat pikkumiesten aseet.Olen nyt 75 v Kivut ovat jakuvaa.Ei minua hyödyttänyt että mies joutui linnaan.


    • selkäleikattu...!

      Moron, Mika P! Ja kiitokset mielenkiintoisesta ja asiallisesta viestistäsi!

      Minulla on selkäydinkanavan ahtauman takia poistettu ristiluusta nikamakaari ja 2 muusta kohdasta luuta. Liikkuminen ennen leikkausta oli hyvä, ei ollut kipuja. Oli vain toistokatetrointeja vaativa virtsaumpi ja ulosteinkontinenssi. Lääkärit kehoittivat leikkaukseen, jossa parantuminen olisi hyvä.

      3 kk tulee pian leikkauksesta ja kipulääkkeenä on tehottomat, mutta astmaatikolle sopivat Panadol 1g / vaihtoehtoisesti Panacod. Ne ei auta yhtään. Mainitsin siitä lääkärille, mutta hän ei ottanut siihen mitään kantaa.

      Mulla on nyt krooniset, pahentuneet kivut ja jäykkähalvaus tuli leikkauksen jälkeen jalkaan.

      Olen yrittänyt tehdä hiukan jalkaliikkeitä kevyesti minkä pystyn. Selkä ei kestä venytyksiä ja nikamien laitto / manipulaatiohoito on ehdottomasti kielletty.

      Olen hautonut kylmällä, vuoroin lämpimällä. Kumpikaan ei auta 15 minuuttia kauempaa ja navasta alaspäin ei ole mitään tuntoa lämmön eikä kylmän suhteen, että sikäli kai sama...?

      Olen yrittänyt rentoutua, kohdistaa ajatukset muuanne ( käsityöt, ristikot, tietovisat ), mutta ei ole poistanut kipua.

      Aion jälleen mainita kivusta lääkärille, mutta ei siitä taida olla apua.

      Saan fysioterapiaa, joka pahentaa kipuja, mutta joka toivottavasti sitten joskus auttaa.

      Aivan kuten joku jo aiemmin tässä viestiketjussa kirjoittikin, kroonikoilla ja juuri leikkauksen jälkeen kipuaan valittavilla pidetään sitä psyykkisenä ongelmana. Kai siitä varmaan tulee jos se pahenee vain, eikä saa hoitoa.

      Ja ainakin minä koen työkyvyttömyyseläkeläisenä sen, että ei aleta mitään tutkimaan, kun ei ole yhteiskunnalle enää hyötyä. Ja lääkkeitä ei määrätä.

      Niin ikään selkäleikattu ja eläkeläinen sukulaismies meni pyytämään kuntoutuslääkäriltä vahvempia kipulääkkeitä, kun burana ei enää auttanut. Laitettiin tuloksetta psykiatrin juttusille 10 kerraksi - eikä tullut mitään lopputulosta, eikä saanut lääkkeitä. Nyt hän käyttää Ardinexia ( ibuprof. kodeiini) 6 x 2 tbl päivässä, eli selkeän yliannostuksen. Hetkeksi kivut lievittyy...

      Mulla ei lääkäri edes tutki selkää, eikä ota magneettikuvaa, jotta onko tullut jo arpikudosta joka painaa hermoja, vai onko oireiden perusteella fysioterapeutin epäilemänä uusi ahtauma...

      Tää on uuvuttavaa. Kun on lääkkeitä, miksi ei niitä käytetä?!

      Mulla on kasvolihaksetkin niin kireenä kun oon vaan yrittäny purra hampaita yhteen ja jatkaa...

      On tosin mukavaa, että voin olla kotona, ettei tarttee olla laitoksissa ja kerran tai pari viikossa pääsee invataksimiehen hypittämänä raput alas ja kuntoutukseen tai lapsuuskotini pihamaalle ajelemaan pyörätuolilla.

      Kivut... ne muuttaa ulkonäköä (kireät kasvojen piirteet, väsymys) ja käyttäytymistä (en jaksa liiemmin jutella puhelimessa, kireä äänensävy). Ja harmittaa, kun toinen ei ole syyllinen kipuihin ja minun kireä äänensävy on kuin hyökkäys toista vastaan - aiheetta / ansiotta.

      Ennen sanottiin, että aikuisen pitää kärsiä kipunsa valittamatta... ja monet yrittääkin kärvistellä sillä perusteella vaieten, eikä saa sitten mahdollisesti auttavia lääkkeitä...

      Rohkeutta ja voimia jokaiselle!

      • aiheellinen?

        Yritä päästä kipupoliklinikalle. Pyydä / vaadi omasta sairaanhoitopiiristä lähete (sano vaikka, että hermot alkaa olla siinä kunnossa, että et mene enään takuuseen itsestäsi...), tai investoi itse itsesi takia yhden käynnin verran. Ensimmäisen käynnin jälkeen kipupoliklinikalta pyydetään sinulle jatkomaksusitoumukset seuraavia käyntejä varten.

        AamuTV:stäkin tuttu Kouri löytyy Invalidisäätiöstä Ortonista!! Muut keskustelijat tietänevät muitakin asiallisia ja hyviä..?

        Tämän asian kanssa on kaikki keinot sallittu, siksi että sinut otettisiin todesta. Yritä tämän verran, saat ainakin asiantuntijan apua:) Jaksamista Sinulle!


      • en ymmärrä
        aiheellinen? kirjoitti:

        Yritä päästä kipupoliklinikalle. Pyydä / vaadi omasta sairaanhoitopiiristä lähete (sano vaikka, että hermot alkaa olla siinä kunnossa, että et mene enään takuuseen itsestäsi...), tai investoi itse itsesi takia yhden käynnin verran. Ensimmäisen käynnin jälkeen kipupoliklinikalta pyydetään sinulle jatkomaksusitoumukset seuraavia käyntejä varten.

        AamuTV:stäkin tuttu Kouri löytyy Invalidisäätiöstä Ortonista!! Muut keskustelijat tietänevät muitakin asiallisia ja hyviä..?

        Tämän asian kanssa on kaikki keinot sallittu, siksi että sinut otettisiin todesta. Yritä tämän verran, saat ainakin asiantuntijan apua:) Jaksamista Sinulle!

        "AamuTV:stäkin tuttu Kouri löytyy Invalidisäätiöstä Ortonista!!"

        Kokeiltu, ei apua.

        "Muut keskustelijat tietänevät muitakin asiallisia ja hyviä..? "

        Ei niitä hyviä ainakaan missään Kipupolilla ole. Asiallisista mainitsemattakaan.


      • Miss99
        en ymmärrä kirjoitti:

        "AamuTV:stäkin tuttu Kouri löytyy Invalidisäätiöstä Ortonista!!"

        Kokeiltu, ei apua.

        "Muut keskustelijat tietänevät muitakin asiallisia ja hyviä..? "

        Ei niitä hyviä ainakaan missään Kipupolilla ole. Asiallisista mainitsemattakaan.

        Netissä selatessa löytyy hakusanoilla kipupoliklinika ja kipuklinikka vaikka kuinka monta kivunhoitoon oman ilmoituksensa mukaan erikoistunutta hoitolaa (yksityistä ja julkista).

        On vaikea ymmärtää ettei potilaat ole sieltä mitään apuua saaneet. Tietenkin on kohdattava tosiasiat: kroonista kipua ei yleensä saada enää kokonaan pois, mutta sitä voidaan helpottaa.

        Minä kyllä ajattelisin niin, että menisin aina bumerangina takaisin hoitopaikkaan kunnes jotain apua löytyy.

        Miksi muka Ortonin kipupoliklinikasta ei ollut apua? Luulisin, että on maan parasta asiantuntemusta HUS kipuklinikan lisäksi.

        Itse olen ollut Ortonin kipukuntoutuksessa ja siitä oli apua.


      • selkäleikattu...!
        aiheellinen? kirjoitti:

        Yritä päästä kipupoliklinikalle. Pyydä / vaadi omasta sairaanhoitopiiristä lähete (sano vaikka, että hermot alkaa olla siinä kunnossa, että et mene enään takuuseen itsestäsi...), tai investoi itse itsesi takia yhden käynnin verran. Ensimmäisen käynnin jälkeen kipupoliklinikalta pyydetään sinulle jatkomaksusitoumukset seuraavia käyntejä varten.

        AamuTV:stäkin tuttu Kouri löytyy Invalidisäätiöstä Ortonista!! Muut keskustelijat tietänevät muitakin asiallisia ja hyviä..?

        Tämän asian kanssa on kaikki keinot sallittu, siksi että sinut otettisiin todesta. Yritä tämän verran, saat ainakin asiantuntijan apua:) Jaksamista Sinulle!

        Moron! Kävin lekurin juttusilla ja sanoin kivuista ja lääkkeistä, jotka ei auta. Hän totesi että jalka on todella spastinen eli jäykkä ja refleksit ei toimi kunnolla. Hän kysyi annostusta kyllä, mutta sanoi sitten, että sinun täytyy mennä psykiatrille. Et kuvittele kipuja, mutta joskus ne voi tulla tiedostamatta...?! Et ole masentunut... Siis mitä ihmettä?! Psykiatrille vain kipulääkkeiden sijaan?! Just niin... Että tällaista on nykyaikainen kivun hoito?! Huh!


      • kipuinen
        selkäleikattu...! kirjoitti:

        Moron! Kävin lekurin juttusilla ja sanoin kivuista ja lääkkeistä, jotka ei auta. Hän totesi että jalka on todella spastinen eli jäykkä ja refleksit ei toimi kunnolla. Hän kysyi annostusta kyllä, mutta sanoi sitten, että sinun täytyy mennä psykiatrille. Et kuvittele kipuja, mutta joskus ne voi tulla tiedostamatta...?! Et ole masentunut... Siis mitä ihmettä?! Psykiatrille vain kipulääkkeiden sijaan?! Just niin... Että tällaista on nykyaikainen kivun hoito?! Huh!

        Kyllä kipupoliklinikalta avun saa,olen ollut just 2viikkoa kipukuntoutuksessa,ja HUS.n kipuklinikalla olen käynyt 3kertaa,ja käyn vieläkin...ei tarkoita että olet seonnut,jos laitetaan psykiatrille,,,,siellä myös keskustelulla pyritään vaikuttamaan masennukseen,kyllähän jokainen masentuu,kun on kipuja vuosi tolkulla...seuraava aika minulla on psykiatrille,olen käynyt siellä 2kertaa lääkärillä ,ja kerran psygolookilla.....ja lääkkeet täällä vaihdettiin uusiin..


      • Miss99
        selkäleikattu...! kirjoitti:

        Moron! Kävin lekurin juttusilla ja sanoin kivuista ja lääkkeistä, jotka ei auta. Hän totesi että jalka on todella spastinen eli jäykkä ja refleksit ei toimi kunnolla. Hän kysyi annostusta kyllä, mutta sanoi sitten, että sinun täytyy mennä psykiatrille. Et kuvittele kipuja, mutta joskus ne voi tulla tiedostamatta...?! Et ole masentunut... Siis mitä ihmettä?! Psykiatrille vain kipulääkkeiden sijaan?! Just niin... Että tällaista on nykyaikainen kivun hoito?! Huh!

        Jos ymmärsin oikeen, tilanteesi on selkäydinkanavan ahtauma leikattu, ja sen seurauksena spastinen pareesi jalassa ja muut "seuraukset".

        Yleensä lääkärit uskovat, että leikkaus parantaa kivut ja muut oireet jonkin ajan kuluessa. Koska leikkauksestasi ilmeisesti useampi kuukausi kulunut, on selvää, että sinusta tuntuu, ettei tilanteesi ole paljonkaan parempi kuin ennen operaatiota.

        Koska kyseessä on arka paikka, selkäydin, hermosto yms., ei paraneminen ole nopeaa. Tuntemasi kipu ei johdu enää selän ahtaumasta (sehän leikattiin) vaan leikkauksen aiheuttamasta kudos- ja hermovauriosta, jonka paraneminen vie oman aikansa. Ajattele, että kehosi vaan "protestoi" sitä että siihen kajottiin ja tarvitsee aikaa toipua.

        Jalan jäykkyys ja inkontinenssi paranevat todennäköisesti ajanoloon kun kudos paranee, joten fysioterapiaa kannattaa ehdottomasti jatkaa, ettei lihakset rupsahda toipilasaikana, mutta aina omien tuntemusten mukaan ja omaan tahtiin. Hitaasti nousujohteinen harjoittelu.

        Sinun näkökulmastasi ongelma on kuinka kestää siihen asti kun tilanne paranee. Siksi on hyvä, että pääset psykiatrille, monet psykiatrit tuntevat hyvin lääkkeiden vaikutuksia, paremmin kuin nuo yleislääkärit. Nykyisin kivunhoitoon käytetään nimenomaan psyykenlääkkeitä. Koska kipukokemukseen vaikuttavat osittain samat aivon kemialliset välittäjäaineet kuin esim. masennukseen, voi noihin välittäjäaineiisin vaikuttava lääke nostaa myös kipukynnystä.

        Koska kipusi on todennäköisesti ns. neuropaattista kipua, siihen voidaan opioidien lisäksi kokeilla masennuslääkkeitä: amitriptyliini, doksepiini, duloksetiini, venlafaksiini, milnasipraani. Tai epilepsialääkkeitä: gabapentiini, pregabaliini, lamogtriini, karbamatsepiini jne.

        Joten suhtaudu asiaan mahdollisuutena. Pääasia, että saat apua jostakin.


      • selkäleikattu...!
        Miss99 kirjoitti:

        Jos ymmärsin oikeen, tilanteesi on selkäydinkanavan ahtauma leikattu, ja sen seurauksena spastinen pareesi jalassa ja muut "seuraukset".

        Yleensä lääkärit uskovat, että leikkaus parantaa kivut ja muut oireet jonkin ajan kuluessa. Koska leikkauksestasi ilmeisesti useampi kuukausi kulunut, on selvää, että sinusta tuntuu, ettei tilanteesi ole paljonkaan parempi kuin ennen operaatiota.

        Koska kyseessä on arka paikka, selkäydin, hermosto yms., ei paraneminen ole nopeaa. Tuntemasi kipu ei johdu enää selän ahtaumasta (sehän leikattiin) vaan leikkauksen aiheuttamasta kudos- ja hermovauriosta, jonka paraneminen vie oman aikansa. Ajattele, että kehosi vaan "protestoi" sitä että siihen kajottiin ja tarvitsee aikaa toipua.

        Jalan jäykkyys ja inkontinenssi paranevat todennäköisesti ajanoloon kun kudos paranee, joten fysioterapiaa kannattaa ehdottomasti jatkaa, ettei lihakset rupsahda toipilasaikana, mutta aina omien tuntemusten mukaan ja omaan tahtiin. Hitaasti nousujohteinen harjoittelu.

        Sinun näkökulmastasi ongelma on kuinka kestää siihen asti kun tilanne paranee. Siksi on hyvä, että pääset psykiatrille, monet psykiatrit tuntevat hyvin lääkkeiden vaikutuksia, paremmin kuin nuo yleislääkärit. Nykyisin kivunhoitoon käytetään nimenomaan psyykenlääkkeitä. Koska kipukokemukseen vaikuttavat osittain samat aivon kemialliset välittäjäaineet kuin esim. masennukseen, voi noihin välittäjäaineiisin vaikuttava lääke nostaa myös kipukynnystä.

        Koska kipusi on todennäköisesti ns. neuropaattista kipua, siihen voidaan opioidien lisäksi kokeilla masennuslääkkeitä: amitriptyliini, doksepiini, duloksetiini, venlafaksiini, milnasipraani. Tai epilepsialääkkeitä: gabapentiini, pregabaliini, lamogtriini, karbamatsepiini jne.

        Joten suhtaudu asiaan mahdollisuutena. Pääasia, että saat apua jostakin.

        Heippa, Miss99!

        Tuntuu vaan jotenkin oudolta mennä psykiatrille, kun ei ole edes masennusta! Vain järjettömät kivut ja spastinen pareesi eli jäykkähalvaus. Pärjään kyllä kremppoineni muuten, mutta nää kivut väsyttää, kun ei mikään auta.

        Ja ennen leikkausta ei ollut lainkaan kipuja, jalka toimi normaalisti! Ortopedi tosin oli avannut selkärankaa niin pitkälle, että oli nähnyt, jotta vasempaan jalkaan vaikuttaa se nikamakaaren madaltuma. Kysyin sitä nyt lääkäriltä ja se sanoi, että ei se vaikuta jalan oireistoon...

        Ihmetyttää vain, ettei kuvata, kun fysioterapeuttikin sitä toivoisi, sillä hänen pitkällä kokemuksellaan todennäköisesti joku painaa hermoa. Lääkärin mielestä ei ole tullut mitään hermo - eikä kudosvaurioita, kuvaus on liian kallis sairaalalle?!

        Oon treenannu kyllä ja ft ihmettelee voimakkaita lihaksiani kaikesta huolimatta! Kyllä treenausta jatkan ja toiveet on parempaan suuntaan! Olishan se kiva kulkee ihan omin jaloin rappuja ja päästä vielä joskus sienestämään ja puusavottaan, mitä oli ennen leikkausta!

        Mutta harmittaa - ja lannistaa! - se, ettei leku ota kipujani tosissaan... Hän sanoo, että et ole masentunut, mutta silti vain psykiatriselle laittaa... No, käytävä siellä on, mutta en usko että tilanne paranee.

        Mutta kiitos, Miss99! Toivotan Sinulle oikein hyvää syksyä ja vointia! Joskus on vain niin vaikeaa ajatella noin laajasti ja realistisesti. Siinä vain tulee suppeasti ajateltua, että leku pitää mua vain teeskentelijänä tvst. Kyllähän se on niin, että kivut pidemmän päälle käy myös psyykkeeseen. Ja vaikka oon aina ollu positiivinen ihminen ja yrittäny olla niin urhea ja reipas ( kun toiset on surreet ja huolissaan terveydestäni jne.), niin ehkä se jatkuva kipu syö voimavaroja eri tavoin. Ei onneks oo vielä masennusta tai muuta ja jaksan mennä kohti tulevaa.

        Halauksin, selkäleikattu.


      • Miss99
        selkäleikattu...! kirjoitti:

        Heippa, Miss99!

        Tuntuu vaan jotenkin oudolta mennä psykiatrille, kun ei ole edes masennusta! Vain järjettömät kivut ja spastinen pareesi eli jäykkähalvaus. Pärjään kyllä kremppoineni muuten, mutta nää kivut väsyttää, kun ei mikään auta.

        Ja ennen leikkausta ei ollut lainkaan kipuja, jalka toimi normaalisti! Ortopedi tosin oli avannut selkärankaa niin pitkälle, että oli nähnyt, jotta vasempaan jalkaan vaikuttaa se nikamakaaren madaltuma. Kysyin sitä nyt lääkäriltä ja se sanoi, että ei se vaikuta jalan oireistoon...

        Ihmetyttää vain, ettei kuvata, kun fysioterapeuttikin sitä toivoisi, sillä hänen pitkällä kokemuksellaan todennäköisesti joku painaa hermoa. Lääkärin mielestä ei ole tullut mitään hermo - eikä kudosvaurioita, kuvaus on liian kallis sairaalalle?!

        Oon treenannu kyllä ja ft ihmettelee voimakkaita lihaksiani kaikesta huolimatta! Kyllä treenausta jatkan ja toiveet on parempaan suuntaan! Olishan se kiva kulkee ihan omin jaloin rappuja ja päästä vielä joskus sienestämään ja puusavottaan, mitä oli ennen leikkausta!

        Mutta harmittaa - ja lannistaa! - se, ettei leku ota kipujani tosissaan... Hän sanoo, että et ole masentunut, mutta silti vain psykiatriselle laittaa... No, käytävä siellä on, mutta en usko että tilanne paranee.

        Mutta kiitos, Miss99! Toivotan Sinulle oikein hyvää syksyä ja vointia! Joskus on vain niin vaikeaa ajatella noin laajasti ja realistisesti. Siinä vain tulee suppeasti ajateltua, että leku pitää mua vain teeskentelijänä tvst. Kyllähän se on niin, että kivut pidemmän päälle käy myös psyykkeeseen. Ja vaikka oon aina ollu positiivinen ihminen ja yrittäny olla niin urhea ja reipas ( kun toiset on surreet ja huolissaan terveydestäni jne.), niin ehkä se jatkuva kipu syö voimavaroja eri tavoin. Ei onneks oo vielä masennusta tai muuta ja jaksan mennä kohti tulevaa.

        Halauksin, selkäleikattu.

        edelleen noita lääkärin ajatuksia, jos ft:kin haluaisi kuvausta. No jaa, "kudosvaurioita ei ole" tarkoittaa lääkärille, että leikkaus meni hyvin, mutta meille maalikoille kyllä se, että kirurgi leikkaa viiltää selän auki on kudosvaurio jo sinällään. Selkäsi on varmaan samaa mieltä.

        Toivon, että pääset psykiatrille ja saat kipukynnystä ja unen laatua parantavaa lääkettä. Sillä pääsee alkuun, että saa lisää voimia ottaa hoito omiin käsiin.

        Uskon että tilanteesi paranee kyllä. Sanon tämän täysin oman kokemuksen pohjalta, selkäkivut olivat erittäin pahat, olin välillä lähes liikuntakyvytön, mutta neljän vuoden taistelun jälkeen kivut lähes poissa ja toimintakyky aika hyvä.

        Itselläni auttoi se, että rupesin ymmärtämään kroonista kipua. Menin kipukuntoutukseen, kokeilin kaikkia eri metodeja. Ei pidä ripustautua pillerin varaan. Oletko kokeillut TENS-hoitoa? Akupunktiota? Rentoutustekniikkoja? Pahana päivänä raahauduin uimahalliin, vaikka en pystynyt uimaan, mutta lilluin lämminvesialtaassa porekylvyssä. Minulle apua oli TENS-laitteesta, itse hankkimani vehje on seikkaillut mukanani ympäri maailmaakin.

        Tässä tietoa:
        www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=ykt00412

        Jos kivut jatkuvat 6 kk ajan, on kyse kroonisesta kivusta. Silloin pyydät lääkäriltäsi B-lausunnon kipukuntoutukseen. (Jos ei usko kipuihisi, vaihda lääkäriä). Olin itse Ortonin kuntoutuksessa mutta noita on muitakin.

        Parempia vointeja!


    • Nimetön

      On Suomessa yhtä kuin masentunut! Asiallista Kipulääkitystä saavat vain harvat ja valitut. Kuntoutukseen voi päästä, jos on tarpeeksi hyvä ja asiantunteva fysiatri suosittelemassa ja todistuksia kirjoittelemassa. Mutta kuntoutusta saa max kerran kahdessa vuodessa ja se ei tarkoita sitä, että lääkitystä muuteettaisiin tai korjattaisiin mitenkään.Kipu todetaan ja sitten touhutaan erilaisissa liikunnallisissa jopa liikuttavissa merkeissä ja kotiin lähdetään samojen uni,psykoosi ja masennuslääkkeiden kanssa, joita huoletta syötetään, mutta vahvoja kipulääkkeitä, jotka vaikuttaisivat pantataan, eikä niistä edes keskustella.

      En myöskään ole nähnyt yhtään kipupotilasta, joka ei viimein masentuisi. Mutta kumpi oli ensin muna vai kana? Miksi Suomessa pitää ja saa olla masentunut, mutta ei sairaan kipeä???

      • hoito.

        Sehän on pillereitä, pillereitä ja lisää pillereitä.
        Uusimpia ja kalleimpia pillereitä.

        Kipuklinikalta saa nämä uusimmat ja kalleimmat.
        Jos kokemukseen on uskomista.


      • Miss99
        hoito. kirjoitti:

        Sehän on pillereitä, pillereitä ja lisää pillereitä.
        Uusimpia ja kalleimpia pillereitä.

        Kipuklinikalta saa nämä uusimmat ja kalleimmat.
        Jos kokemukseen on uskomista.

        Kipu voi johtua niin monesta syystä, että on vaikea yksiselitteisesti asiaan sanoa juuta tai jaata. Pillerit auttavat moneen ja ensihätään, mutta sen lisäksi pitää olla muutakin.

        Varsinkin kun puhutan ihmisestä, jolla on pitkäaikaiset kroonistuneet kivut, jotka johtuvat tules-ongelmista tms. pitää ajatella, että kipu heijastaa potilaan koko elämäntilannetta ja -historiaa, sekä persoonallisuutta, joten varmasti fiksuin vaihtoehto on holistinen kivunhoito, jossa otetaan huomioon koko paketti.

        Itse uskon pillereihin vain siinä vaiheessa, jossa potilas ei kivun ja uupumuksen takia jaksa paneutua kokonaisvaltaiseen hoitoon.

        Mutta siis riippuu tietysti mikä tilanne on. Esim. terminaalisyöpäpotilas ei todellakaan pärjää ilman lääkkeitään.


    • MäMitäänTiedä

      Tämä opioideja ylistävä ihminen ei taida kivunhoidosta tietää mitään.

      Lukekaa hyvät ihmiset ensin tutkimuksia: hermokipuun ainoat auttavat lääkitykset ovat hermokipulääkkeet Lyrica/Gabrion/Trileptal sekä kipukynnystä nostavat lääkkeet Triptyl/Cymbalta/Noritren jne.

      Opioidit eivät auta mietoina, keskivahvoina tai vahvoina hermokipuun. Antaahan ne toki hyvän olon..ei enää ahdista elämä.

      Perehtykää asioihin paremmin.

      Ei tässä elämässä mitään paranneta pillereillä. Näin se vaan on, hyvät ihmiset.

      • Sulla ei hermokipuja

        Sulla ei ilmeisesti ole ollut hermokipuja koskaan.

        Itse kärsin voimakkaista hermokivuista ja mulla on ollut kaikki mainitsemasi lääkkeet, yhtäaikaa. Vältän opioideja, mutta kovaan läpilyöntikipuun ne ovat vallan tehokkaita.

        Eikä kuule tule opioideista hyvä olo, vaan kamala pahoinvointi johon joudun ottamaan lisäksi pahoinvointilääkkeen. Yäk!

        Otan tällä hetkellä Lyricaa, Trileptalia, Triptyliä, Cymbaltaa, Panadolia ja näistä huolimatta on läpilyöntikipua päivittäin. Siihen otan Oxynormia 10 mg x 1-3 ja Zofran 8 mg x 1 nauseaan.

        Ja sanot, että tässä elämässä ei mitään paranneta pillereillä, holy shit sulle vaan! Mä olen päässyt takaisin työelämään pillereiden ansiosta ja en ole enää sairauslomalla. Veroprossani on 50 % joten olen tosi kallis yhteiskunnalle jos makaan toimettomana kotona. Mitäs siihen sanot?

        Opioidit kroonisen kivun hoidossa-tutkittua tietoa
        Julkaistu: 13.3.2011 | Kirjoittanut: Riitta
        Lähde: Noble M ym. Cochrane Database of Systematic Reviws 2010;Issue 1, www.cochrane.org


        Olen lukenut runsaasti tutkimuksia aiheesta ja toki on niin etteivät opioidit ole ensilinjan lääkkeitä, mutta jos em. lääkitys ei auta niin sitten niitä käytetään.

        Toivon, että saat kunnon spinaalistenoosin tai neuropaattisen helvetin plexusoireineen, parestsioineen ja constipaatioineen, kunnon insomnian, depression ja postoperatiivisen helvetin!



        .


      • 09767788975443576

        10 vuotta olen opioideja syönyt neuropaattiseen kipuun mikä syntyi kun veitsi lipsahti hermoon selkäleikkauksessa, JOTEN VOIN KYLLÄ KERTOA ETTÄ NE OVAT AINOITA LÄÄKKEITÄ MITKÄ LIEVENTÄVÄT KIPUA JA SINULLA SE YLEINEN VÄÄRÄ LUULO JOSTAIN KIKSEISTÄ, MIKSIKÖHÄN SITTEN MINULLA ON MYÖS PAHOINVOINTI LÄÄKKEET??
        ÄLKÄÄ TE TIETÄMÄTTÖMÄT TULKO KERTOMAAN HYVÄN OLON TUNTEISTA TÄNNE MITÄÄN.


      • Jotain tiedän minä

        Olen 12v kärsinyt hermo kivusta ja minulle monen kokeilun jälkeen ovat vahvat opioidit.Annosta titraan tarpeen mukaan.Hyvin olen sietänyt ja tokkuraista oloa ei ole.
        Riippuu henkilöstä että mikä on paras vaihtoehto.Ummetusta on ajoittain,mutta siihen on apunsa.
        Ei voi suoralta kädeltä sanoa,mikä sopii ja mikä ei.Tekstissäsi mainitut lääkkeet ovat kaikki kokeiltu ja aivan hirveitä haittavaikutuksia tuli.Todella!!


    • ??--???

      miten saat kirjotettua noin paljon textiä tohon ku ite kirjotan ni ei mahu puoliakaan kun sun textin määrän?

    • Kivusta

      Todella mielenkiintoista tämä suomalainen kivunhoito.

      Kipuhan on eräänlainen hälytysmerkki, siitä että jotain on vialla, ja siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Ilman SYYTÄ kipua, tuota hälytysmerkkiä tuskin tulee. Siksi on tärkeätä myös selvittää tuon viestin SYY. Vain kipupillerien syöminen ja kivun turruttaminen niillä ei paranna varsinaista kivun SYYTÄ. Luonto tulee usein avuksi, ja parantaa myös vaivat ja kipujen syyt.
      Onkin mielenkiintoista, että kipuijen SYYT eivät juurikaan tunnu kiinnostavan lääkäreitä. Toivottavasti kuitenkin sellaisiakin on. Tavallinen tapaushan on, että kivuista valittavalle potilaalle kirjoitetaan kipupilleriresepti, ja sitten apteekkiin hakemaan kipupillerit. Tämä "pilleriralli" jatkuu, kunnes pahemmat ongelmat tulevat esille, joista aikaisemmat kivut jo varoittivatkin!

      Ps. Suurin syy lääkärille menoon kerrotaan olevan kipu, jota siis hoidetaan kipupillereillä?

    • ymmärrettävää..

      Kipu on oikeaa, se pitäisi jo pahuksen lääkäreidenkin ymmärtää.

      Ymmärrän itse hyvin kuinka valelekurit pärjää kuukausitolkulla:)

      Pillerit auttaa, tottakai ne auttaa, mikä tahansa mikä turruttaa ihmisen vaimentaa kipua. Eri ihmisille, eri tavalla, eri aineet.

      Otan noita uusia pillereitä, toivon parasta, ja hengitän syvään.
      Yritän nukkua, ja kerätä voimia lähteä taas uudestaan kysymään sitä syytä.

      • kipumies

        Suomessa on todellakin täysin perseestä koko terveydenhuolto. Mulla "hajos" selkä 10v sitte johon sitten silloinen tt-lekuri määräs parhaillaan 200-300kpl 100mg tramaleita, no mähän söin kun en tajunnu mihin se johtaa, no vuosien riippuvuuteen tietysti... .söin siis yli annostusten kun se auttoi murtuneeseen selkään ja välilevyn pullistuksiin paremmkn kun ne määrättt 2nappia. No tääkään ei oo se pointtk vaan se että jouduin 3krt katkolle niistä tramaleista ja nyt on Husin alueella joka vitun koneella ja tiedoissa se, että olen ollut ns.väärinkäyttäjä vaikka koukkuuntuminen oli osittain vahinko.ja että olen ollut katkolla kolmesti. Se taas tarkoittaa sitä että mää en sää muuta kun jonku räkäisen voltaren piikin kipuun. Mulla on urheiluajoilta jäänyt rikkinäinen olkapää joka on jo kerran leikattu, leikkauksen jälk. Meni vaan huonommaksi ja kivut oli sellaiset että olin lähellä tappaa itteni. Ei kipulääkettä:) tilanne on tänä päivänä niin paha, että viimeisen viikon aikana olkapää on lähtenyt sijoiltaan 9kertaa!! Pahinpana päivänä lähti 6kertaa paikoiltaan. Ei kipulääkettä. Mutt on viety useesti ampparilla sairaalaan kun kättä ei olla ite saatu himassa takas kuoppaan, yks kerta odotin päivystyksessä vittu 3h, en saanu kipulääkettä , sanottiin ettei ole akuutti asia!!! Käsi oli niskan takana luonnottomassa asennossa eikä saanu hengitettyä kunnolla, samalla viivalla jonku nuhakuumeen kans, sijoiltaan oleva raaja/nivel täytyy saada mahd. Pian takaisin sillä jokainen hetki rikkoo olkaa enemmän. Tämän 3h jälkeen sitten paloi hermo ja marssin hoitsujen luokse ja sanoin että tehdään sitten nii että väännän sen takaisin ite ilman puudutusta tai lääkettä, hoitsu meuhkas ettet sää voi, se vok mennä enenmmän rikki, vittu kehtaskin alkaa viisasteleen. No otin terveellä kädellä sijoilta olevasta kiinni ja aloin vääntää, hoitsu huutaa, että lopeta!!! Huusin vaan että teidän se kuuluis laittaa mutta ette laita jote tää on ainoo vaiht. Väänsin niin paljon ku 115kg entinen voimanostaja jaksaa, ei meinannut voimat riittää eikä taju pysyä kun sattu niin saatanasti!! Sitä kipua ei voi sanoin kuvata. Sitte kuului helvetillinen rusaus ja käsi pomppasi takaisin paikalleen. Sattui nii paljon että taju lähti hetkeksi, tai ei kokonaan mutta sillain että pistin lattialle makuulle ja oli jotenki aivanhukassa sen kivun takia.
        Ja ei tietenkään kipulääkettä. Sama toistui viime viikolla, rapsutin niskaa ku käsi lähti sijoiltaan ja jäi taas luonnottomaan asentoon, no terkkariin ja siellä ois pitäny ottaa röntgenit, mutt kipul.ei ois saanut. Olisin joka tap. Joutunut taas Peijakseen päiv. Joten e menny röntg. Vaan suoraa peijakseen, alle 5min tuli nuori koppava hoitsu jonku voltaren piiki kaa, en tod.ottanut sitä ku siit oo mitään apua. Hetken päästä se tuli sanoon etten pääse ollenkaan lääkärille.....????!!!! Sanoin et huomaatko et mulla on käsi paikaltaan ollu jo tunteja.olin kuulema jo saant hoitoa, tarkoitti sitä pellekäyntiä teekoossa, se terkkari ois menny kiinnikkin 30min päästä eikä sille tosiaan tehty mitään. No, MUT AJETTIIN PEIJAKSEN PÄIVYSTYKSESTÄ VARTIJOIDEN SAATTAMANA ULOS KÄSI EDELLEEEN LUONNOTTOMASSA ASENNOSSA! Ja tämä tarina ei ole tosiaan satua vaan täyttä totta .Näinhän ei uskoisi tässä ns. Hyvinvointivaltiossa olevan mahd. Käydä mutta kyllä vaa voi! Sillon oli toinen kerta ku "joudun" toimimaan lääkärinä ja vääntää käsi ns. Raakana paikalleen, kaikin voimin väänsin ja käsi posahti takaisin mutta perkele taju lähti.... Mulla meni käsi paikaltaan kerran jopa terkkarissa, hoitsut katto suu auki ja huusi lääkäriä paikalle, nl sillon käsi saatiin aika nätisti takas, muttei kipul. Nimittäin se olkap. On aivan sairaan kipee pari päivää sen jälk. Ku se menee sijoiltaan. Vaikka mulla olis jänteet poikki tai jalat murtunut niin en saa kipulääkettä. Syynä on juurikin se että olin koukussa tramaliin!!! Suomessa kuulemma määrätään vahvoja opiaatteja 1/6 siitä mitä ruotsissa.... aika iso ero. En ihmettele yhtään että suomessa tekee oliko nyt 200 vai 500 kipupotilasta itsemurhan kun eivät saa apua kipuihin..... Itketään jostain riippuvuudesta, vitut! Kipuja varten ne on pitää antaa jos ihminen tarvii, ainakin ite oon täysin sitä mieltä että ennemmin riippuvainen kun joka pv saatanan kipee, jokainen päivä on helvettii kipujen kanssa mutt vittuuko se riippuvuus haittaa jos se tulee oikeasta käytöstä ja syystä. Meinaan ettei kehitä riippuvuutta käyttämällä yliann. Riippuvuuden voi hoitaa kun ihmsen kivut saadaan hoidettua vaikka leikkauksella tms. Olihan tekstiä HYVÄÄ KIPUPÄIVÄÄ KAIKILLE


      • ErikoisLääkäri
        kipumies kirjoitti:

        Suomessa on todellakin täysin perseestä koko terveydenhuolto. Mulla "hajos" selkä 10v sitte johon sitten silloinen tt-lekuri määräs parhaillaan 200-300kpl 100mg tramaleita, no mähän söin kun en tajunnu mihin se johtaa, no vuosien riippuvuuteen tietysti... .söin siis yli annostusten kun se auttoi murtuneeseen selkään ja välilevyn pullistuksiin paremmkn kun ne määrättt 2nappia. No tääkään ei oo se pointtk vaan se että jouduin 3krt katkolle niistä tramaleista ja nyt on Husin alueella joka vitun koneella ja tiedoissa se, että olen ollut ns.väärinkäyttäjä vaikka koukkuuntuminen oli osittain vahinko.ja että olen ollut katkolla kolmesti. Se taas tarkoittaa sitä että mää en sää muuta kun jonku räkäisen voltaren piikin kipuun. Mulla on urheiluajoilta jäänyt rikkinäinen olkapää joka on jo kerran leikattu, leikkauksen jälk. Meni vaan huonommaksi ja kivut oli sellaiset että olin lähellä tappaa itteni. Ei kipulääkettä:) tilanne on tänä päivänä niin paha, että viimeisen viikon aikana olkapää on lähtenyt sijoiltaan 9kertaa!! Pahinpana päivänä lähti 6kertaa paikoiltaan. Ei kipulääkettä. Mutt on viety useesti ampparilla sairaalaan kun kättä ei olla ite saatu himassa takas kuoppaan, yks kerta odotin päivystyksessä vittu 3h, en saanu kipulääkettä , sanottiin ettei ole akuutti asia!!! Käsi oli niskan takana luonnottomassa asennossa eikä saanu hengitettyä kunnolla, samalla viivalla jonku nuhakuumeen kans, sijoiltaan oleva raaja/nivel täytyy saada mahd. Pian takaisin sillä jokainen hetki rikkoo olkaa enemmän. Tämän 3h jälkeen sitten paloi hermo ja marssin hoitsujen luokse ja sanoin että tehdään sitten nii että väännän sen takaisin ite ilman puudutusta tai lääkettä, hoitsu meuhkas ettet sää voi, se vok mennä enenmmän rikki, vittu kehtaskin alkaa viisasteleen. No otin terveellä kädellä sijoilta olevasta kiinni ja aloin vääntää, hoitsu huutaa, että lopeta!!! Huusin vaan että teidän se kuuluis laittaa mutta ette laita jote tää on ainoo vaiht. Väänsin niin paljon ku 115kg entinen voimanostaja jaksaa, ei meinannut voimat riittää eikä taju pysyä kun sattu niin saatanasti!! Sitä kipua ei voi sanoin kuvata. Sitte kuului helvetillinen rusaus ja käsi pomppasi takaisin paikalleen. Sattui nii paljon että taju lähti hetkeksi, tai ei kokonaan mutta sillain että pistin lattialle makuulle ja oli jotenki aivanhukassa sen kivun takia.
        Ja ei tietenkään kipulääkettä. Sama toistui viime viikolla, rapsutin niskaa ku käsi lähti sijoiltaan ja jäi taas luonnottomaan asentoon, no terkkariin ja siellä ois pitäny ottaa röntgenit, mutt kipul.ei ois saanut. Olisin joka tap. Joutunut taas Peijakseen päiv. Joten e menny röntg. Vaan suoraa peijakseen, alle 5min tuli nuori koppava hoitsu jonku voltaren piiki kaa, en tod.ottanut sitä ku siit oo mitään apua. Hetken päästä se tuli sanoon etten pääse ollenkaan lääkärille.....????!!!! Sanoin et huomaatko et mulla on käsi paikaltaan ollu jo tunteja.olin kuulema jo saant hoitoa, tarkoitti sitä pellekäyntiä teekoossa, se terkkari ois menny kiinnikkin 30min päästä eikä sille tosiaan tehty mitään. No, MUT AJETTIIN PEIJAKSEN PÄIVYSTYKSESTÄ VARTIJOIDEN SAATTAMANA ULOS KÄSI EDELLEEEN LUONNOTTOMASSA ASENNOSSA! Ja tämä tarina ei ole tosiaan satua vaan täyttä totta .Näinhän ei uskoisi tässä ns. Hyvinvointivaltiossa olevan mahd. Käydä mutta kyllä vaa voi! Sillon oli toinen kerta ku "joudun" toimimaan lääkärinä ja vääntää käsi ns. Raakana paikalleen, kaikin voimin väänsin ja käsi posahti takaisin mutta perkele taju lähti.... Mulla meni käsi paikaltaan kerran jopa terkkarissa, hoitsut katto suu auki ja huusi lääkäriä paikalle, nl sillon käsi saatiin aika nätisti takas, muttei kipul. Nimittäin se olkap. On aivan sairaan kipee pari päivää sen jälk. Ku se menee sijoiltaan. Vaikka mulla olis jänteet poikki tai jalat murtunut niin en saa kipulääkettä. Syynä on juurikin se että olin koukussa tramaliin!!! Suomessa kuulemma määrätään vahvoja opiaatteja 1/6 siitä mitä ruotsissa.... aika iso ero. En ihmettele yhtään että suomessa tekee oliko nyt 200 vai 500 kipupotilasta itsemurhan kun eivät saa apua kipuihin..... Itketään jostain riippuvuudesta, vitut! Kipuja varten ne on pitää antaa jos ihminen tarvii, ainakin ite oon täysin sitä mieltä että ennemmin riippuvainen kun joka pv saatanan kipee, jokainen päivä on helvettii kipujen kanssa mutt vittuuko se riippuvuus haittaa jos se tulee oikeasta käytöstä ja syystä. Meinaan ettei kehitä riippuvuutta käyttämällä yliann. Riippuvuuden voi hoitaa kun ihmsen kivut saadaan hoidettua vaikka leikkauksella tms. Olihan tekstiä HYVÄÄ KIPUPÄIVÄÄ KAIKILLE

        Kuulostat aivan selkeältä Opioidi päihteiden ruinaavalta henkilöltä kuten myös muut täällä ketkä kerjäävät opioideja mutta mikään muu esim "ruokavalio/liikunta tai muu harmiton" ei käy... laiskuuden ja opioidi himon ja opioidi hakuisuuden takia.

        Viellä ihmettelette miksi ette saa.... Kyllä kodeiini(panacod) riittävät täydellisen hyvin ja nekin myös ei krooniseen käyttöön. Oikeat kipulääkket eli vahvat opioidit (bupre, oxy, morfiini yms) ovat tarkoitettu jos tekosyyt jättää pois ja puhuu suoraan niin ainoastaan. SYÖPÄ TAI TODELLA IKÄVIIN SAIRAUKSIIN ESIM Lihas sairauksiin yms.

        Itse syön vahvoja opioideja sekä vahvoja bentsoja, kun olen ne ansainnut. En käytä mitään muita päihteitä en tupakkaa edes. Ja en ole koskaan kuulostanut noin epätoivoselta saamaan opioideja joten nuo faktat sallisivat minulle tuon harvinaisen avun. Vaikkei mikään ratkaisu olekkaan.



        Taidat olla jokin ketä opioideihin on koukkuun jäänyt (selvästi "hyvän olon hakuisena käytettynä" eikä pelkän kivun poistoon.) ja luulet että se oikea hyvä olo tuli kun ei ole kipua?....VÄÄRIN ja nytten sitten epätoivoisena varmaan ottaisit jopa vipin tai tuhlaisit rahaa useampiin yksityislääkäreihin "Opioidien toivossa" tuloksia saamatta.

        Unohtakaa päihdyttävät lääkkeet. Ainoa johon itse lääkärinä jos saisin päättää niin soisin kannabista(jos voisin) mutta ehdot olsivat erittäin tarkat eli ei alkoholia tippaakaan eikä muita päihteitä.


      • AitaMatalin...
        kipumies kirjoitti:

        Suomessa on todellakin täysin perseestä koko terveydenhuolto. Mulla "hajos" selkä 10v sitte johon sitten silloinen tt-lekuri määräs parhaillaan 200-300kpl 100mg tramaleita, no mähän söin kun en tajunnu mihin se johtaa, no vuosien riippuvuuteen tietysti... .söin siis yli annostusten kun se auttoi murtuneeseen selkään ja välilevyn pullistuksiin paremmkn kun ne määrättt 2nappia. No tääkään ei oo se pointtk vaan se että jouduin 3krt katkolle niistä tramaleista ja nyt on Husin alueella joka vitun koneella ja tiedoissa se, että olen ollut ns.väärinkäyttäjä vaikka koukkuuntuminen oli osittain vahinko.ja että olen ollut katkolla kolmesti. Se taas tarkoittaa sitä että mää en sää muuta kun jonku räkäisen voltaren piikin kipuun. Mulla on urheiluajoilta jäänyt rikkinäinen olkapää joka on jo kerran leikattu, leikkauksen jälk. Meni vaan huonommaksi ja kivut oli sellaiset että olin lähellä tappaa itteni. Ei kipulääkettä:) tilanne on tänä päivänä niin paha, että viimeisen viikon aikana olkapää on lähtenyt sijoiltaan 9kertaa!! Pahinpana päivänä lähti 6kertaa paikoiltaan. Ei kipulääkettä. Mutt on viety useesti ampparilla sairaalaan kun kättä ei olla ite saatu himassa takas kuoppaan, yks kerta odotin päivystyksessä vittu 3h, en saanu kipulääkettä , sanottiin ettei ole akuutti asia!!! Käsi oli niskan takana luonnottomassa asennossa eikä saanu hengitettyä kunnolla, samalla viivalla jonku nuhakuumeen kans, sijoiltaan oleva raaja/nivel täytyy saada mahd. Pian takaisin sillä jokainen hetki rikkoo olkaa enemmän. Tämän 3h jälkeen sitten paloi hermo ja marssin hoitsujen luokse ja sanoin että tehdään sitten nii että väännän sen takaisin ite ilman puudutusta tai lääkettä, hoitsu meuhkas ettet sää voi, se vok mennä enenmmän rikki, vittu kehtaskin alkaa viisasteleen. No otin terveellä kädellä sijoilta olevasta kiinni ja aloin vääntää, hoitsu huutaa, että lopeta!!! Huusin vaan että teidän se kuuluis laittaa mutta ette laita jote tää on ainoo vaiht. Väänsin niin paljon ku 115kg entinen voimanostaja jaksaa, ei meinannut voimat riittää eikä taju pysyä kun sattu niin saatanasti!! Sitä kipua ei voi sanoin kuvata. Sitte kuului helvetillinen rusaus ja käsi pomppasi takaisin paikalleen. Sattui nii paljon että taju lähti hetkeksi, tai ei kokonaan mutta sillain että pistin lattialle makuulle ja oli jotenki aivanhukassa sen kivun takia.
        Ja ei tietenkään kipulääkettä. Sama toistui viime viikolla, rapsutin niskaa ku käsi lähti sijoiltaan ja jäi taas luonnottomaan asentoon, no terkkariin ja siellä ois pitäny ottaa röntgenit, mutt kipul.ei ois saanut. Olisin joka tap. Joutunut taas Peijakseen päiv. Joten e menny röntg. Vaan suoraa peijakseen, alle 5min tuli nuori koppava hoitsu jonku voltaren piiki kaa, en tod.ottanut sitä ku siit oo mitään apua. Hetken päästä se tuli sanoon etten pääse ollenkaan lääkärille.....????!!!! Sanoin et huomaatko et mulla on käsi paikaltaan ollu jo tunteja.olin kuulema jo saant hoitoa, tarkoitti sitä pellekäyntiä teekoossa, se terkkari ois menny kiinnikkin 30min päästä eikä sille tosiaan tehty mitään. No, MUT AJETTIIN PEIJAKSEN PÄIVYSTYKSESTÄ VARTIJOIDEN SAATTAMANA ULOS KÄSI EDELLEEEN LUONNOTTOMASSA ASENNOSSA! Ja tämä tarina ei ole tosiaan satua vaan täyttä totta .Näinhän ei uskoisi tässä ns. Hyvinvointivaltiossa olevan mahd. Käydä mutta kyllä vaa voi! Sillon oli toinen kerta ku "joudun" toimimaan lääkärinä ja vääntää käsi ns. Raakana paikalleen, kaikin voimin väänsin ja käsi posahti takaisin mutta perkele taju lähti.... Mulla meni käsi paikaltaan kerran jopa terkkarissa, hoitsut katto suu auki ja huusi lääkäriä paikalle, nl sillon käsi saatiin aika nätisti takas, muttei kipul. Nimittäin se olkap. On aivan sairaan kipee pari päivää sen jälk. Ku se menee sijoiltaan. Vaikka mulla olis jänteet poikki tai jalat murtunut niin en saa kipulääkettä. Syynä on juurikin se että olin koukussa tramaliin!!! Suomessa kuulemma määrätään vahvoja opiaatteja 1/6 siitä mitä ruotsissa.... aika iso ero. En ihmettele yhtään että suomessa tekee oliko nyt 200 vai 500 kipupotilasta itsemurhan kun eivät saa apua kipuihin..... Itketään jostain riippuvuudesta, vitut! Kipuja varten ne on pitää antaa jos ihminen tarvii, ainakin ite oon täysin sitä mieltä että ennemmin riippuvainen kun joka pv saatanan kipee, jokainen päivä on helvettii kipujen kanssa mutt vittuuko se riippuvuus haittaa jos se tulee oikeasta käytöstä ja syystä. Meinaan ettei kehitä riippuvuutta käyttämällä yliann. Riippuvuuden voi hoitaa kun ihmsen kivut saadaan hoidettua vaikka leikkauksella tms. Olihan tekstiä HYVÄÄ KIPUPÄIVÄÄ KAIKILLE

        Etkä tajua riippuvuudesta Hittoakaan. Kylllä huomaat ketä itkee kun vahvojen opioidien tai bentson riippuvuuteen joudut ja koet vierousoireet, SE on 100x pahempaa kun tuollaiset kivut.

        Joten kyllä ne on ainoastaan sellaisille ketkä todella ansainneet:esim
        -syntyneet perinnöllisen sairauden kanssa tai syöpäpotilaat ja muut kenellä oikeita ongelmia ja eivät ole voineet nauttia elämästä yms eivätkä polta/juo.

        Eikä tarkoitettu tuollaisille perus suomalaisille jotka vetää vaan makkaraa,possun lihaa ja tupakoi sekä juo alkoholia.

        Ruvetkaa elämään terveellisesti. Jättäkää alkoholi ja tupakka kokonaan sekä unohtakaa possun liha ja liika punainen liha. Sekä jos mahdollsta niin ottakaa hieman ganjaa ja samoin kahvi juokaa max 1kuppi päivässä.

        Ja jos ei kelpaa niin sitten vellota vaan omissa "tuskissa" itsepäisesti ja hoida elintavoistasi johtuva "masennu" joka ei ole sairaus niin masennus"lääkkeillä" (myrkyillä) ja sitten voivottele kuinka huono elämä sinulla on....

        ON ihmisiä joilla on kuvaamattoman pahemmat kärsimykset kuin sinulla jotka eivät ole juoneet eivätkä polttaneet. Eivätkä nekään ole yhtään maseentuneita eli alakuloisia ja ovat kestäneet jo noini 20v jotka tiedän.


      • Vihapommipurkaja
        ErikoisLääkäri kirjoitti:

        Kuulostat aivan selkeältä Opioidi päihteiden ruinaavalta henkilöltä kuten myös muut täällä ketkä kerjäävät opioideja mutta mikään muu esim "ruokavalio/liikunta tai muu harmiton" ei käy... laiskuuden ja opioidi himon ja opioidi hakuisuuden takia.

        Viellä ihmettelette miksi ette saa.... Kyllä kodeiini(panacod) riittävät täydellisen hyvin ja nekin myös ei krooniseen käyttöön. Oikeat kipulääkket eli vahvat opioidit (bupre, oxy, morfiini yms) ovat tarkoitettu jos tekosyyt jättää pois ja puhuu suoraan niin ainoastaan. SYÖPÄ TAI TODELLA IKÄVIIN SAIRAUKSIIN ESIM Lihas sairauksiin yms.

        Itse syön vahvoja opioideja sekä vahvoja bentsoja, kun olen ne ansainnut. En käytä mitään muita päihteitä en tupakkaa edes. Ja en ole koskaan kuulostanut noin epätoivoselta saamaan opioideja joten nuo faktat sallisivat minulle tuon harvinaisen avun. Vaikkei mikään ratkaisu olekkaan.



        Taidat olla jokin ketä opioideihin on koukkuun jäänyt (selvästi "hyvän olon hakuisena käytettynä" eikä pelkän kivun poistoon.) ja luulet että se oikea hyvä olo tuli kun ei ole kipua?....VÄÄRIN ja nytten sitten epätoivoisena varmaan ottaisit jopa vipin tai tuhlaisit rahaa useampiin yksityislääkäreihin "Opioidien toivossa" tuloksia saamatta.

        Unohtakaa päihdyttävät lääkkeet. Ainoa johon itse lääkärinä jos saisin päättää niin soisin kannabista(jos voisin) mutta ehdot olsivat erittäin tarkat eli ei alkoholia tippaakaan eikä muita päihteitä.

        Jos sinä olet erikois-mikään, saati sitten valmistunut tai edes opiskeluissa kohtuupitkällä oleva LÄÄKÄRI, niin minä olen sitten J. Edgar Hoover. Infantiili trollisi jossa vetelit ilmeisimmistä naruista ja soitit poskea kuin pikkulapsi vailla täysin mitään perusteluita, asiantuntemusta, saati tietoa (tahi edes oikeinkirjoitusta tai alkeellisintakaan ymmärrystä)... Tavallaan naurut mutta liian infantiilia... Voi MINÄ OLEN OKSINI JA MORFIININ ANSAINNUT MUTTA TE ETTE; KYLLÄ SE PANAKODI RIITTÄÄ LEIKKAUSKIPUIHIN TAI MS-TAUTIIN TAI LUKEMATTOMIIN MUIHIN, EIHÄN SIINÄ OLE EDES KATTOEFEKTIÄ... eikun on.. Jos olisit edes tiennyt että kodeiinihan muuntuu ensikierron metaboliassa maksan sytokromin P450 entsyymillä CYP2D6 MORFIINIKSI joka on sen primääri farmakologisesti aktiivinen metaboliitti, ois voinut mennä läpi... *hohhoijjaa*.

        Onneksi et ole lääkäri, ja jos et ollut TOSI KÄNNISSÄ niin olet niin tyhmä ettet voisi olla edes sairaalan aulavahti.

        Ignoroikaa nuo. Puhukaa lääkäreille, verratkaa hoitoa KAIKKIALLA muualla tänne, jossa ihmisiä kidutetaan turhaan, olkaa yhteydessä poliitikkoihin (mm. Esko Seppänen) jonka syöpään kuollut poikakaan ei saanut läheskään riittävää apua. Asenneilmapiiri lääkäreiden koulutuksen alusta asti ja harjoittelujaksona ja myöhemmin erikoistuessa vaan ajaa vuosi toisensa jälkeen heidät jatkamaan tätä omituista valansa rikkomista joka lopputuloksena kuitenkin ajaa vanhukset toivomaan kuolemaa vaikka heillä olisi vielä kivut oikein hallittuna paljon elämää jäljellä ja varsinkin ne heikot ja eniten pulassa olevat joilla ei ole mahdollisuutta ratkaista ongelmaa rahalla (Ruotsiin vain, siellä motto on "on aivan hullua kärsiä turhasta kivusta kenenkään" - kuten kaikkialla muuallakin. Järjenvastaistahan se on.) Täällä pikkusieluisuus, sadismi, nurkkapaikkakuntalaisuus, rasismi ja yleisesti se suurin ja suosituin kansanhuvi eli muiden kärsimyksestä nauttiminen ja mieluiten vielä kontrollin heiluttaminen tai ainakin sen vaatiminen jotta muut eivät voisi ainakaan paremmin kuin perämetsän alkoholisoitunut ja täysin sivistyksestä, koko muusta maailmasta ja ihan kaikesta muustakin aika lailla totaalisesti tietämätön maakuoppakansa (pahoittelen yleistystä - yritän kuvata sielunmaisemaa tälläisen selvästi pahaa mieltä ja pahoinvointia aiheuttamaan suunniteltuun pahan olon oksennuskirjoitukseen kuten tuokin oli...)

        Post-Renesanssimies.

        What would JESUS say today? (Finnish, the so-called "refugee crisis".)
        "Antakaa pakolaisten tulla teidän tykönne, sillä totisesti sanon teille, että joka sydämensä ja ovensa heikoimmille avaa, on vanhurskas. Ne jotka taas eivät kaikkensa menettäneitäkään vihansa takia haluaisi tykönsä tai edes maahansa päästää, ei totisesti tulla taivasten valtakuntaan päästämään. Sillä te olette kaikki pakolaisia Minun silmissäni")


    • Schwester Gertrud

      Hoitajana olen aivan järkyttynyt kirjoituksestasi. Laitapa nyt muutama valitus potilasasiamiehelle...

      • Hyvää hoitoa

    • suometar3

      Mika P 27.8.08 Olen lukenut kommenttisi kivusta sen lääkitsemisestä. Olen samaa mieltä ollut 25 vuotta. En ole Suomessa vielä saanut apua. Nyt olen 75 v.

    • Post-renesanssimies

      "Ei soville kaikille, ei päihderiippuvaisille ennen riippuvuuden purkua". Muutoin aika helposti ymmärrettävä ja pedestriaani kuvaus tilanteesta sinulla, yksinkertaistettuna, mutta tuo lause mm. oli kyllä ihan täysin jotain muuta kuin tieteeseen tai tutkimukseen perustuvaa. Muutaman täys MU-agonisti opioidin/opiaatin pakkaus-selosteissa taidetaan jotain moista vielä harhauttavasti sivuta, mutta siis. Jos sinulla on kipua, olet oikeutettu saamaan siihen juuri niin tehokkaan kipulääkkeen kunnes auttaa. (teoriassa lääketieteen linjaus täällä) - se että olet tehnyt ja jättänyt tekemättä jotain aikaisemmin ei millään tavalla vähennä ihmisarvoasi tai oikeuttasi mihinkään hoitoon (perusihmisoikeudet ja myös tätä gospelia suomilääkärit "kauniissa puheissa saarnaa") ja varsinkin jos joku on vaikka jo opioidi-riippuvainen niin silloinhan esim. riippuvuusriski-juna on jo lähtenyt (esim. korvaushoidossa oleva potilas joka joutuu sairaalahoitoon ja kovat kivut, syöpä, krooninen kipu tai oikeastaan mikä tahansa tilanne jossa esim. buprenorfiini (joka on keskimieto kipulääke PARHAIMMILLAAN, muuten, ei "vahva" kuten jopa DOSENTTIEN tasoiset ihmiset rutiininomaisesti kuvalehtiin ja vastaaviin kirjoittelee noita "taviksille informatiivisia artikkeleita" kun kipulääkkeitä käsittelevät. Se on se toinen linja, massoja johdetaan harhaan varsinkin kun suurin osa ei, onneksi, vielä ennen vanhuutta joudu kivusta kärsimään, että homma on kunnossa, Panacod "keskivahva-vahva" (ja parasetamoli, ibuprofeeni ardinexissa poikkeuksetta mainitaan TEHOSTAVAN HUOMATTAVASTI kodeiinin analgeettista vaikutusta vaikka siitä ei juurikaan ole minkäänlaista tutkimusfaktaa suuntaan tai toiseen. Ibuprofeeni toimii TULEHDUSkipuun, hermokipuihin joita nämä kovemmat lähes poikkeuksetta ovat enemmän tai vähemmän, se ei vaikuta mitenkään. Tietty jos on vähän molempia, joku Ardinex (Kodeiini/Ibuprofeeni) voi olla ihan hyvä yhdistelmä. Myös, kodeiinin kattoefekti (n. 240-300mg)/vrk tekee sen aivan turhaksi määrätä tai yrittää edes käyttää yhtään enempää. Mutta parasetamolia käytetään kyllä denaturointiin, varsinkin maailmalla (useimmissa länsimaissa panacodin vastine on esim. Vicodin (hydrokodoni/parasetamoli - hydrokodoni morfiinin vahvuista) tai Percocet tyyppiset (oksikodoni/parasetamoli - myös morfiinin vahvuista (paitsi PO morfiini menettää noin 50% tehostaan mahalaukussa tuhoutumalla) mutta ennen sitä ne on noin 1:1. Näissä varsinkin usein se parasetamoli kyllä on selkeästi "denaturaatioon" käytetty aine, sillä kummassakaan em. kodoneista ei ole mitään kattovaikutuksia ja suomessa tuollaiset yhdistelmävalmisteet luokiteltaisiin yhtä ankarasti kuin puhdas oxy, morfiini, fentanyli yms.) Mutta se että niitä on, antaa MUUALLA lääkäreille VÄLTTÄMÄTTÖMÄN työkalun hoitaa vaikka kuinka LYHYTAIKAISESSA kivussakin potilasta aina tehokkaasti. Esim. suurimmassa osassa muuta läntistä maailmaa ei hammaslääkäri ikinä poista hammasta ja jätä potilasta vain korkeintaan buranan varaan kärsimään viikoksi kivusta HUUTAEN kuten täällä käy lähes aina (ellei hammas irtoa tosi helposti.) - juuri ylevän suomi-lrin "KIPU KUULUU HOITAA"-kaunopuheen vuoksi hekin voi 14vrk H-reseptejä kirjoittaa. KAIKKIALLA muualla on ilmiselvää - lyhyt(kin) kipu hoidetaan esim. em yhdistelmävalmisteita jotka toimivat kovaankin kipuun hyvin, väärinkäyttö-potentiaali varsinkin pienillä (2-4vk max) kuureilla, saati addiktioriski täysin nolla, ihminen vaan saa kunnollista, riittävää hoitoa MYÖS kipuunsa mikä KAIKKIALLA muualla jo kohta 100 vuotta on ilmiselvyys. Suomessa nämä on erinäisistä historiallisista ja "tiedekunnan" sisäsiittoisista asennesyistä täysin unohdettu. Jokainen lääkäri tietää epäkohdan, mutta ei halua puhua, ei halua kuulla ja "kyllä nyt viikon kipua kestää" jne. Kun fakta on että osana vaikka hampaanpoistoa, angiinaa, sormen murtumaa yms. jatkuvasti sattuvaa pikkuhaaveria se että jätetään potilas ilman asianmukaista riittävää kipulääkitystä ja ennenkaikkea se että tilalle tyrkytetään lähinnä ibuprofeenia, joskus ehkä JOPA ONNEKKAILLE panacodia ja HUONO-ONNISILLE tramadolia (jota maailmalla ei käytetä edes eläimille monesti sen yleisen toksisuuden ja helposti vakavienkin elimistöllisten sivuvaikutusten vuoksi - etenkin kun sen analgeettinen teho taas on vähintäänkin täysin kyseenalainen. Se ei vaikuta lainkaan niihin opioidireseptoreihin jotka nimenomaan tiedetään olevan yhteydessä kivunlievitykseen.) Tämä on periaatteessa oikeastaan tietoista potilaiden vahingoittamista. Vaikeneminen on "maan tapa". Kaunopuheissa teoriassa kipu on hoidettava aina kuten syykin. Käytännössä se on usein ongelma joka estää työnteon, matkustamisen, murtuman kuntoutuksen, heti liikkumisen jatkamisen yms.

      Jos tämä on teistä ikävä asioiden tila, niin ajatelkaapa mikä tilanne on senioriväestön kohdalla tässä maassa - joita kohdellaan täysin samalla lailla. 94% isossa tutkimuksessa noin vuosi sitten mainitsi hoitamattoman kivun ainoana syynä itsenäisen elämän päättymiseen.

      Siunausta ettette kipua kohtaa

    • hate7

      Narkkari sinä olet

    • Kivutonko

      Kodeiini ei ole vahva kipulääke.
      Tramadoli ei ole vahva kipulääke.

      Esimerkiksi Morfiini, Oksikodoni ja Fentanyyli ovat vahvoja kipulääkkeitä.

      Miksi lääkärit kuvittelevat että kipu on psyykkistä ja määräävät mielialalääkkeitä kipuun ?
      Ei masennuslääkkeet lievitä kipua.

    • Anonyymi

      Lääkkeettömillä kivunhoitomenetelmillä ja hyvällä motivaatiolla kohti kivuttomampaa elämää... yeah sure... Kaikkia ihmisiä jotka kärsivät kivusta ja kertovat siitä lääkärille leimataan narkomaaneiksi ja/tai luulotautisiksi.

      Ja eikun masennuslääkereseptiä ja/tai neuroleptireseptiä vaan kehiin.

      Ihan naurettavaa touhua.

    • Anonyymi

      Juu määrätään vaan buranaa vaikka olisi kuolemassa syöpään.

      Tai sitten hirveän saarnan seurauksena joku 10 tabletin paketti panacodia (Joka ei todellakaan ole mikään vahva kipulääke)

      Tai sitten luokitellaan luulotautiseksi ja saat neuroleptireseptin ja/tai masennuslääke reseptin.

    • Anonyymi

      Mikä siinä nyt on niin hirveää jos kipukroonikko jää lääkekoukkuun?

      Onko siinä tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin joko raskas lääkitys tai kys jos mikään ei helpota. Miksi opiaattiriippuvuus on niin paha asia vaikka sen avulla voitaisiin helpottaa varmaan kymmenien tuhansien ihmisten elämää?

      Krooninen kipu on kuin syöpä ja ajaa ihmisiä itsemurhaan. Kyllä opiaattiriippuvuus on itsemurhaa inhimillisempi vaihtoehto

    • Anonyymi

      Neurolepteillä ja Masennuslääkkeillä hoidetaan kipua tässä maassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1876
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1638
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1574
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1517
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1405
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1138
    Aihe