AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Karjala tulisi palauttaa

Karjala tulisi palauttaa

103 Vastausta 1 174 Lukukertaa
Karjala ei ole se unohdettu asia, jollaisena monet tahot haluavat sen esittää. Sen sijaan se on tukahdutettu iso asia.

Karjala tulisi palauttaa Suomelle lukemattomista syistä, muun muassa siksi, että Suomi on ainoa emämaastaan irtautunut uusi valtio, jonka tunnustettuja, laillisia alueita entinen emämaa on sodilla, sopimusrikkomuksilla ja uhkavaatimuksilla itselleen anastanut. Se on tappava, etnisiä puhdistuksia toteuttava ennakkotapaus, jollaista ei tässä maailmassa saa sallia.

Karjalan palautus toisi ihmisoikeudet alkuperäisasukkaille, oikeudenmukaisuuden kahdenvälisiin suhteisiin naapurimaiden kesken, täystyöllisyyden ja sitä kautta vaurastumista suomalaisille, luottamuksen Venäjän ja Suomen suhteisiin, ratkaisuja Suomen puupulaan, biokasvien saatavuuteen ja kallistuvien elintarvikkeiden tuotantoon sekä runsaasti muita hyötyjä.

Karjalan palautus nostaisi nyt alueella asuvien venäläisten elintasoa, rakennettujen datshojen arvoa ja Pietarin asukkaiden mahdollisuutta laadukkaaseen vapaa-ajanviettoon ja ostosmahdollisuuksiin lähiseuduilla.

Karjalan palautusta kannattavia luokitellaan, leimataan ja mustamaalataan ihan periaatteenkin vuoksi – sen periaatteen, ettei Suomella ole samoja valtiollisia oikeuksia kuin kaikilla muilla itsenäistyneillä mailla, tai että Venäjä joka tapauksessa saa tehdä ihan mitä se itse haluaa, tai että leimaamalla muita voi tavallinen rivikansalainen ansaita lisäpisteitä muilta suomettuneilta, Venäjältä tai oletetuilta mielipidejohtajilta.

Karjalan palautuksen kannatus ei ole automaattinen tie Karjalan palautukseen. Ei mikään mielipide johda automaattisesti ongelman poistumiseen.

Mielipiteitä ilmaistaan arvojen tai moraalisen kehikon rakennuspalikkana. Karjalan anastaminen itsenäiseltä monipuoluevaltiolta oli niin räikeä rikos, että sitä on vastustettava jo arvopohjalta.

Jos mitä tahansa kiistakysymystä (Karjalan palautuksesta, maahanmuutosta, seksuaalivähemmistöistä, ilmastonmuutoksesta, evoluutiosta) pidetään väkisin predestinoituna yhtenä ainoana totuutena, on jo periaatteen vuoksi annettava vastakkaista käsitystä edustava kannanotto. Tämäkään kannanotto ei edusta edes lausujansa näkökulmasta koko totuutta, vaan arvopohjaista, tasapainottavaa moniarvoista keskustelukulttuuria.

Kannanotto Karjalan palautuksen puolesta on vaatimus siitä, että Suomi olisi oikeusvaltio, luotettava tekijä kansainvälisessä politiikassa ja omien kansalaistensa etua ajava suvereeni valtio.

Karjalan palautusta kannattava toivoo, että Suomi tunnustaisi oman historiansa, omat rajansa ja omat sopimukset sellaisena kuin ne ovat itsenäisen Suomen alusta alkaen tapahtuneet. Suomen on itsensä muistettava, että Suomi itsenäistyi kokonaisena, Karjala, Itä-Salla ja Itä-Kuusamo osana Suomea. Suomen on itsensä tunnustettava ne rajat, joissa Suomi suvereenit ensiaskeleensa otti. Suomen on itse muistettava Tarton rauhansopimus tai hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932.

Siksi: Karjala olisi palautettava.

Alusta alkaen

”Suomi tunnustaisi oman historiansa, omat rajansa ja omat sopimukset sellaisena kuin ne ovat itsenäisen Suomen alusta alkaen tapahtuneet.”

Meillehän ei olisi tullut mitään Karjalan menetystä, jos Suur-Suomea rikollisesti tavoittelevat Karjalan palauttaja fasistilahtarit olisivat muistaneet, ettei tule rikkoa tehtyjä sopimuksia alusta alkaen.

Suur-Suomea rikollisesti tavoittelevat Karjalan palauttaja fasistilahtarit olivat ennakkotapaus, jollaista ei tässä maailmassa saa sallia enää ikinä.

Ai niin mutta eihän lahtarien kirjoittamia historian satukirjoja pelkästään lukevat tiedä lahtarien tekemistä rikoksista mitään alusta alkaen.

Miksi ei liitetä Suomea takaisin Venäjään?

Suomi on kuulunut Venäjään pitemmän ajan kuin Karjala Suomeen.

Ei kuin Ruotsin

Suomi on kuulunut Ruotsiin pitemmän ajan kuin Venäjään

Vastaus

Kuules käpykaartilaisen pojan poika, et vittuilisi täällä satuinesi jos isä aurinkoinen olisi pääsyt rosvoarmeijansa avulla Suomen miehittämään, paimentaisit punaperse älykääpiö valtion poroja ruokapalkalla toppatakki päällä Siperiassa, et olisi kuullukaan jostain tietokoneista, mieti vähän mitä möläytyksiä suusta päästät pelle.
Turha vouhkaaminen senkun jatkuu. Miksi? Kas kun ei joku pyydä Inkerinmaata, missä sielläkin asui suomalaisia??
Karjalaiset ovat jo vuosikymmeniä sitten asettuneet aloilleen Suomeen. Pietari on kasvanut miljoonakaupungiksi ja tarvitsee tilaa asukkaiden datsoille. Ja rajan läheisyys ja etäisyys oli jo sotien aikaan tärkeä strateginen asia, siksi suuret sotapäällikkömme eivät liittyneet Pietarin saartoon ja ahdistamiseen.
Tosiasioiden tunnustaminen on aikamoinen osa valtiomiesten viisautta.
Ylläolevat vastaukset ovatkin jo segmentoineet ja selventäneet tämän tavattoman epäloogisen kirjoituksen.
Markus haluaa provoillen ja epäsuorasti valheita viljellen saada kritiikkiä itsellen. Sen hän saakin, mutta samalla menettää vähäisenkin kiinnostavuutensa ja objektiivisuutensa kirjoittajana. Miten saitkin kyhättyä näin asiattoman sepustuksen?

Fennia felix!

Miten onnellinen Suomen kansa onkaan, kun sillä on Markuksen kaltainen polymaatti, joka tietää Karjalana palautuvan ensi viikolla, maahanmuuttajien vievän suomalaisten miesten naiset ja työpaikat, homojen kuolevan sukupuuttoon, ilmastonmuutoksen olevan stalinistinen salaliitto ja maailman tulleen luoduksi lokakuussa 4004 eaa.

Vaatimattomuuttaan hän tällä kertaa jätti mainitsematta sen, kuinka vain hän ymmärtää, etteivät työntekijät maksa ollenkaan veroja.

Ja kaikki tuo ilman minkäänlaista koulutusta!

hehheh

"Karjala ei ole se unohdettu asia,"
Valitettavasti ei, mutta minä haluaisin sen jo unohtaa.

"Karjalan palautus toisi ihmisoikeudet alkuperäisasukkaille"
Kaikilla näillä sadallatuhannella on ihmisoikeudet ja hyvä paikka vanhainkodissa.

"Karjalan palautus nostaisi nyt alueella asuvien venäläisten elintasoa, "
Kyllä ja se maksasi meille todella paljon - itse asiassa liikaa

loppua en viitsi enää kommentoida. Niiden mukaan mitkä hyvänsä nykyiset valtioiden rajat voitaisiin siirtä millä hyvänsä perusteelle mihin hyvänsä tunnetun historian aikanan olleeseen toiseen paikkaan.

Me emme tarvitse Karjalaa yhtään mihinkään. Piste.

Suomi jälleen kokonaiseksi!

Kysely Karjalan palautuksesta 19.03.2008 Sonera Plaza sivustolla
Ilkka Kanerva - Karjalan palautus Turussa uutisen pohjalta.

Haluaisitko Karjalan takaisin?
Vastaus Vastanneiden osuus
Kyllä. 57,04 %
En. 39,86 %
Jotain muuta, kommentoi. 3,09 %

Yllä oleva kysely ei täytä varsinaisesti mielipidetiedustelun kriteereitä mutta saman suuntaisia
tulokset ovat olleet nettikyselyissä .

Tutkimus Karjalan palautuksen kannatuksesta joulukuussa 2007
Karjala-lehti julkaisi itsenäisyyspäivänä 2007 puolueettomasti tehdyn MC-Info Oy:llä teettämänsä
tutkimuksen Karjalan palautuksen kannatuksesta. Suomalaisista 38 prosenttia kannattaa Suomen
pakkoluovuttaman Karjalan palautusta. Sitä vastustaa 43 prosenttia ja 19 prosenttia ei osaa sanoa
mielipidettään asiassa. Kannatuksen kasvu parissa vuodessa on ollut pari prosenttia ja vastustajien määrä on romahtanut 51 prosentista 43 prosenttiin, jota voidaan pitää suomalaisessa mielipideilmastossa merkittävänä.

Huomattavan uutisarvoista on myös se, että suomalaisista nyt 47 prosenttia kannattaa Suomen ja
Venäjän hallitusten välisiä keskusteluja palautuksesta. Pari vuotta sitten heitä oli 43 prosenttia.
Vastaavasti neuvottelujen vastustajien määrä on pudonnut 49 prosentista 43 prosenttiin, joka sekin
on hyvin merkittävä muutos ja uutinen.

Karjala-lehden tutkimuksessa huomattavaa on myös se, että se tehdään johdattelematta, kuten
pitääkin. Meillähän on teetetty palautuskyselyitä, joissa on kysytty, kannattaako vastaaja palautusta,
jos se tietää sotaa tai jos verotus kiristyy. Sodanuhkaa ei ole perusteltu eikä palautuksen tuloja ole
esitetty menojen vastapainoksi.

Tuorein palautusgallup sivuutettiin suomalaisissa tiedotusvälineissä lähes tyystin tai huomioitiin
pienin pakollisin uutisin. Aihe ei kohonnut puoluemittausten mukaisesti sähköisen median
pääuutiseksi. Sitä ei käsitelty television ajankohtaislähetyksissä eikä se ollut keskusteluohjelmien
valttikortti. Osa maakuntalehdistä vaikeni STT:n pikku-uutisen kokonaan. Uutisen vähäisyydestä ei ole kysymys, vaan paljon puhutusta Karjala-traumasta, joka tuntuu myös uutisvälineissä. Tämä on tietenkin inhimillistä, jos sitä oireilee osa kansaa, niin totta kai sitä tapahtuu myös uutistoimituksissa.

Osa tiedotusvälineistä myötäilee poliitikkoja, jotka pyrkivät vaientamaan palautusasian
vaikenemisella tai Pariisin rauhansopimus -liturgialla. Tämä koetaan turvalliseksi ratkaisuksi
monessa toimituksessa. Asiaa ei ole, koska poliitikot eivät siitä puhu.

Karjala-lehden MC-Info -tutkimuksessa uutisen arvoinen asia on myös se, että puolueetonta tietoa
on vähän saatavissa palautuksesta. Liian vähän tietoa saaneiden joukko on kasvanut 42 prosentista
45:een. Kaksi vuotta sitten tietoa sai mielestään riittävästi 50 prosenttia, mutta nyt enää 44
prosenttia. Opiskelijat ja alle 25-vuotiaat ovat selkeimmin sitä mieltä, että he eivät ole saaneet riittävästi
palautustietoa. Palautus siis kiinnostaa nuorta sukupolvea, kuten palautusjärjestöt ovat toitottaneet
maailmalle jo pitkään. Silti palautus on haluttu leimata monessa tiedotusvälineessä menneen ajan
asiaksi - tarkoitushakuisesti.

Tiedon tarve ja mielenkiinto palautusta kohtaan on selkeästi kasvanut. Poliitikot ja tiedotusvälineet
pyrkivät tästä huolimatta vaikenemaan palautuksesta ja sen käytännön seikkojen käsittelystä.
Mikä olisikaan kansalaisten tiedon taso, jos palautusneuvotteluista käytäisiin julkista keskustelua,
palautuksen jälkeisen jälleenrakentamisen tulot ja menot asetettaisiin puolueettomasti vaakakuppiin
ja tarkasteltaisiin Pariisin rauhansopimuksen loppujenkin artiklojen korvaamista Tarton
rauhansopimuksella.

Tätähän juuri poliitikot pelkäävät; avointa keskustelua ja todellisen tiedon levittämistä. Voidaan
vain ihmetellä, miksi tiedotusvälineet ovat lähteneet myötäilemään poliitikkoja tässä kysymyksessä.

Suomen alueiden palautuksessa ei siis noudateta journalismin pyhiä periaatteita, vaan jotain muuta.
Samoin poliitikot eivät keskustele tämän kysymyksen osalta siitä mistä kansalaiset keskustelevat.
Aluepalautus ry ja muut palautusjärjestöt tietävät, mitä kansalaiset ajattelevat ja miten huutava
yleinen tiedon ja keskustelun tarve on. Se on tullut kenttätyössä esiin ja siitä järjestöillä on jo yli 15
vuoden kokemus.

Nyt on kuitenkin jo aika julkisesti puhua Suomen palautuvista alueista, koska poliitikkojen ja
mediapäättäjien jarrutuksesta huolimatta palautuksen muuri kaatuu kohta väistämättä.
Rutinaa tietenkin kuulu muurin murtuessa, mutta se kuuluu asiaan.

Venäläiset tiedotusvälineet ovat toki kertoneet tuoreimmasta Suomen alueiden
palautustutkimuksesta. Jokainen suomalainen Venäjälle matkaava poliitikko joutuu toistuvasti
vastaamaan tätä asiaa koskeviin Venäjän median kysymyksiin, vaikka siitä ei meille kerrota
Suomessa. Palautus kiinnostaa Venäjää.

Koita nyt koota itsesi ensin

Kauas on sinulta karannut tuo todellisuus jo, näemmä :)

Kysymys on pitkälti kansainvälisoikeudellinen.

Kysymys on pitkälti kansainvälisoikeudellinen. Ruotsi on luopunut Suomesta alueena, kun taas Venäjä on luovuttanut Suomen alueen Suomen itsenäiselle kansalle muodostettavaksi kansallisvaltioksi. Näin ollen Ruotsilla ei olisi mitään perusteita vaatia Suomea enää liitettäväksi yhteyteensä.

Nykyinen Venäjä ilmoittaa olevansa Neuvostoliiton kansainvälisoikeudellinen seuraaja. Sille on sen ilmoituksen mukaan siirtynyt yleisseurantona niin Neuvostoliiton oikeudet, kuin velvollisuudetkin. Ongelma piilee kuitenkin siinä, ettei Venäjä täytä velvollisuuksiaan Neuvostoliiton seuraajana.

Kun, Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle jotka se liitti yhteyteensä, teki se kansainvälisoikeudellisen rikkomuksen. Kun Venäjä on ottanut Neuvostoliiton paikan kansainvälisessä yhteisössä, jatkaa se kansainvälisoikeudellisten sääntöjen mukaisesti myös Neuvostoliiton rajarikkomusta. Tämän rajarikkomuksen korjaaminen on Venäjän velvollisuus, siis palauttaa pakkoluovutetut alueet takaisin Suomen yhteyteen. Mikäli Venäjä ei täytä tällaisia kansainvälisoikeudellisia velvollisuuksiaan, ei sen tulisi olla oikeutettu nauttimaan myöskään Neuvostoliitolta perittyjä oikeuksiaan (kuten pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa).

Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Suomenlahden ulkosaaret, eli Suursaaren, Lavansaaren, Peninsaaren, Seiskarin sekä Suur- ja Pien-Tytärsaaren, runsaat puolet Suomen Karjalan historiallisesta maakunnasta, eli itäisen ja läntisen Karjalankannaksen (mukaan lukien myös alue sen ja uuden rajan välillä), Laatokan-Karjalan ja Suomelle kuuluneen osan Aunuksen Karjalaa eli Raja-Karjalan, silloisten Sallan ja Kuusamon kuntien itäosat, ja Petsamon. Jos Suomella olisi yhteys Jäämerelle, ei tarvitsisi keskustella Pohjois-Suomen köyhtymisestä ja muuttotappioista. Laivarahtiliikenne menisi pitkälti Jäämeren kautta, Suomi olisi öljymaa ja yksi maailman suurimmista nikkelintuottajista. Meillä olisi myös oikeus käyttää suuria maakaasuesiintymiä Jäämerellä. Myös tätä kannattaa miettiä, kun keskustellaan siitä mitä kokonaisuudessaan, jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle.

Ihme tulkinoja

" Ongelma piilee kuitenkin siinä, ettei Venäjä täytä velvollisuuksiaan Neuvostoliiton seuraajana."

Karjalan palauttaminen ei sellaisiin velvollisuuksiin kuulunut Neuvostoliitolle eikä kuulu Venäjällekään.

"Kun, Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle jotka se liitti yhteyteensä, teki se kansainvälisoikeudellisen rikkomuksen. "

Miten niin muka teki? Perustele, jos osaat. Mistään rajarikkomuksesta ei ole kyse vaan laillisesta aluemuutoksesta, koska Suomen eduskunta päätti siirtää rajaa niin kuin se valtiosäännön mukaan voi tehdä. Ilman sopimuksia ja lakeja rajan muutoksesta kysymys voisi olla avoin, mutta näinhän ei todellisuudessa ole. Karjalan palauttajien fantasioissa kyse on ehkä avoimesta rajakiistasta, mutta milloinpa ne fantasiat ennenkään ovat vastinetta todellisuudesta löytäneet.

"Laivarahtiliikenne menisi pitkälti Jäämeren kautta"

Miksi muka menisi? Satama pohjoisessa ja rahdin tarvitsijat etelässä. Järjettömät kuljetuskustannukset Petsamosta eteläiseen Suomeen. Kaiken päälle Suomen rahtiliikennekin tulee sellaisista maista, joiden kuljetuksiin Petsamo toisi aivan järjettömän logistisen mutkan. Kannattaisi vähän miettiä miten ja millaista rahtia Suomeen/Suomesta kulkee ennen kuin päästelee tuollaisia aivopieruja :)

"Meillä olisi myös oikeus käyttää suuria maakaasuesiintymiä Jäämerellä."

Hölöpön pölöppöä. Ne on jo jaettu, eikä Suomea päästetä enää osille vaikka Petsamon saisikin.

Pakkoluovutetut alueet

ANTREA
HEINJOKI
HIITOLA
IMPILAHTI
JAAKKIMA
JOHANNES
JÄÄSKI
KANNELJÄRVI
KAUKOLA
KIRVU
KIVENNAPA
KOIVISTO

KOIVISTON MLK
KONEVITSA
KORPISELKÄ
KUOLEMAJÄRVI
KURKIJOKI
KÄKISALMEN KAUPUMKI
KÄKISALMEN MLK
LAHDENPOHJA
LUMIVAARA
METSÄPIRTTI
MUOLAA
PYHÄJÄRVI

RAUTU
RUSKEALA
RÄISÄLÄ
SAKKOLA
SALMI
SOANLAHTI
SORTAVALAN KAUPUNKI
SORTAVALAN MLK
SUISTAMO
SUOJÄRVI
SÄKKIJÄRVI
TERIJOKI

UUSIKIRKKO
VAHVIALA
VALAMO
VALKJÄRVI
VIIPURIN KAUPUNKI
VIIPURIN MLK
VUOKSELA
VUOKSENRANTA
AYRÄPÄÄ
RAJASEUTU
ITÄ-ILOMANTSI
ITÄ-LAPPEE

ITÄ-RUOKOLAHTI
ITÄ-RAUTJÄRVI
ITÄ-NUIJAMAA
ITÄ-PARIKKALA
ITÄ-SAARI
ITÄ-SIMPELE
ITÄ-UUKUNIEMI
ITÄ-KITEE
ITÄ-PALKJÄRVI
ITÄ-TOHMAJÄRVI
ITÄ-VIROLAHTI
ITÄ-VÄRTSILÄ
ITÄ-YLÄMAA

Evakot eli pakolaiset omassa kotimaassaan

Suomi joutui pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle Suomenlahden ulkosaaret, eli Suursaaren, Lavansaaren, Peninsaaren, Seiskarin sekä Suur- ja Pien-Tytärsaaren, runsaat puolet Suomen Karjalan historiallisesta maakunnasta, eli itäisen ja läntisen Karjalankannaksen (mukaan lukien myös alue sen ja uuden rajan välillä), Laatokan-Karjalan ja Suomelle kuuluneen osan Aunuksen Karjalaa eli Raja-Karjalan, silloisten Sallan ja Kuusamon kuntien itäosat, ja Petsamon,alueiden kokonaispinta-alan ollessa noin 45 000 km2.

Yhteensä lähes 450 000 suomalaista menetti Karjalassa kotiseutunsa ja maaomaisuutensa. Karjalan kannakselta noin 301 000 suomalaista joutui pakenemaan Suomen länsiosiin, Laatokan Karjalasta noin 140 800 suomalaista.

Pakkoluovutetun karjalan pinta-alan ollessa noin 24 700 km² eli noin kymmeneksen Suomen pinta-alasta. Alue oli hyvin suomenkielinen. Viipurin läänissä oli vuonna 1920 ruotsinkielisiä vain 1,4 %, kun muualla Suomessa lukema oli 13 %. Alueella oli 450 teollisuuslaitosta ja kokonaistuotanto vastasi 10 % Suomen teollisuustuotannosta. Erityisen tärkeitä olivat selluloosatehtaat, joiden tuotanto oli neljäsosa koko maan selluloosatuotannosta. Alueella oli 12 % maan peltopinta-alasta ja 11 % metsäpinta-alasta.

Nykytilanne Alueella on noin 350 000 asukasta, joista suurin on kansallisuudeltaan venäläisiä. Alueen asutus on keskittynyt Viipuriin ja Pietarin esikaupungeiksi muuttuneisiin Kannaksen pitäjiin. Suurin osa sovhooseista ja kolhooseista on hylätty ja tuhottu. Ensossa oleva sellutehdas edustaa alueen tärkeintä teollisuutta. Alueella sijaitsevat Koiviston ja Uuraan öljysatamat öljyputkineen. Lukuisat sotilaskohteet on jätetty rappeutumaan ja Useat talot ovat tyhjillään ja lahoavat.

Suomalaisvoimin on kohennettu tiettyjä rakennuksia ja alueita. Monrepos'n huvilapuistoa restauroidaan ja Alvar Aallon suunnittelemaa Viipurin kirjastoa kunnostetaan. Joillekin karjalaisille on muodostunut jokakesäisten kotiseutumatkojen toimeksi hautausmaiden siistiminen, tärkeänä osana oman suvun hautakivien etsiminen ja pystyyn nostaminen.

Nyt luovutetut Karjalan alueet jakautuvat kolmen eri alueen hallinnon alle: Leningradin alue (Karjalan Kannas), Karjalan tasavalta (Laatokan Karjala ja Raja-Karjala) ja Pietarin hallinnoima alue."

Lähde: Pakkoluovutetut alueet WikiKarelia

Stalinin Neuvostoliiton alue ryöstöt, isompi painosti pienempää ja rajasiirrolla siirsi alueet itselleen toistamiseen Moskovan rauhanneuvottelujen yhteydessä. Stalinilla Neuvostoliitolla oli tarkoitus miehittää koko Suomi, jossa eivät kumminkaan onnistuneet. Rajasiirrolla onnistuttiin viemään ne alueet, joita Stalin vaati Suomelta jo ennen talvisotaa 1939. Suomen ja Venäjän välille syntyy todellinen luottamus ja ystävälliset suhteet vasta, kun Stalinin aikaiset vääryydet ovat korjattu ja Karjala kysymys on kokonaisuudessaan käsitelty. Tarton rauhan 1920 Suomen valtion ainoat oikeat rajat ovat palautettu jälleen voimaan ja pakkoluovutetut alueet palautettu jälleen Suomen yhteyteen. Voidaan siis täysin perustellusti sanoa, että Venäjä on jatkanut Neuvostoliiton aikaista miehityspolitiikkaa pakkoluovutetuilla alueilla.

Copypasteaminen ei nyt auta

Jos et osaa väittämiäsi perustella niin ihan turhaan sinä yrität jonkun Saksin Veksin tekstejä palstan täyteen copypasteamalla täällä "keskustella".

"Voidaan siis täysin perustellusti sanoa, että Venäjä on jatkanut Neuvostoliiton aikaista miehityspolitiikkaa pakkoluovutetuilla alueilla. "

MISSÄ sinä tuon siis perustelit ja millä tavalla muka? Tekstiä sulla oli hirveästi, mutta ei sinun teksteilläsi eikä lainauksellasi tuota väitettä perusteltu millään tavalla.

Alueet luovutettiin eduskunnan päätöksellä ja siihen loppui miehitys, alue siirtyi LAILLISEKSI osaksi Neuvostoliittoa. Aivan yhtä LAILLINEN osa se on Venäjää tänä päivänä. Katsos kun eduskunta meillä rajan paikan määrää, ei Stalin, Putin etkä sinä ja eduskunnan päätöksistä se laillisuus löytyy. Avointa rajakysymystä ei ole olemassa, eikä minkäänlaista Suomen alueiden miehitystä.

Ja paskaakos se Venäjä sinun luottamuksellasi tekee? Enemmän sillä on käyttöä Karjalalle.

Tais mennä pussillinen herneitä nenään.;)

Äläkä noin nokkiis ota :) se koira älähtää johon kalikka kajahtaa.
Totuus tekee aina kipeää, niin ilmeisesti tässäkin tapauksessa. :)

Kaivele vaan omaa nenääsi

Siis ei vastausta. Eikö löytynyt enää copypastettavaa mitä et olisi jo aiemmin tänne heittänyt?

:)

eivät he ymmärrä

"Alueet luovutettiin eduskunnan päätöksellä ja siihen loppui miehitys, alue siirtyi LAILLISEKSI osaksi Neuvostoliittoa. Aivan yhtä LAILLINEN osa se on Venäjää tänä päivänä. Katsos kun eduskunta meillä rajan paikan määrää, ei Stalin, Putin etkä sinä ja eduskunnan päätöksistä se laillisuus löytyy. Avointa rajakysymystä ei ole olemassa, eikä minkäänlaista Suomen alueiden miehitystä."

Asia on täsmälleen näin! Nyt kun vielä saataisiin nämä natisevat karjalaiset lähtemään sinne karjalaan, niin alkaisi Suomi olla puhdistettu venäläisvaikutteista.

Kaikkien alojen erikoisasiantuntija Lehtipuu

Larry Silverstein >>
Ei pidä uskoa kaikkea
13.10.2009 0.17 | Markus Lehtipuu | Yleinen
Lueskelin keskusteluja aiheesta ”nigerialaishuijarit”. Voi taas ihmetellä suomalaisten sinisilmäisyyttä.
Lehtiuuta itseään lainaten: "ÄLKÄÄ USKOKO mitään! Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta."

Siis mikähän näissä Lehtipuun lupauksissa on liian hyvää ollakseen totta? Kaikki :)

Lisää Lehtipuun totuuksia:

"Ei virallinen totuus ole aina totuus. Joskus virallinen totuus on absoluuttinen valhe.

Usein viranomaisten julkilausuma on valhe, jolla pyritään peittämään totuus.

Totuus on joskus suurin loukkaus, ja on poliittisesti korrektia valehdella. Totuuden puhuja joutuu usein vaikeuksiin, tai hänestä tehdään tutkintapyyntöjä, joskus heitetään vankilaan.

”Viranomaiset” ovat tavallisia ihmisiä joilla on liikaa valtaa. Valta korruptoi, eikä korruptoitunut viranomainen välttämättä puhu totta.

Ei ole lottovoitto syntyä Suomeen, Suomen terveydenhoito ei ole maailman paras, eikä verorahoille saada vastinetta.

Hyvinvointivaltio on oikeasti pahoinvointivaltio, ay-liike tuhoaa työpaikkoja ja verot ja eläkkeet oikeasti maksaa työnantaja.

Poliitikot valehtelevat ennen vaaleja ja tekevät vaalien jälkeen mitä huvittaa.

Karjala ei kuulu Venäjälle, eikä suinkaan ole niin, että Stalinilla ”varmasti oli hyvä syy miksi hän tarvitsi Karjalaa”. Stalin halusi koko Suomen, ja sen jälkeen koko maailman, ja suomalaiset vain pelkäävät suurempaa eivätkä uskalla uskoa omiin oikeuksiinsa.

Se, joka hymyilee lehtien sivuilla, on todellisuudessa tylsä ja ärtynyt kusipää. Kun taas ne oikeasti hauskat ja mukavat ihmiset eivät koskaan tule julkisuuteen.

Ilmasto ei oikeasti ole lämmennyt eikä tule lämpenemäänkään. Jäätiköt eivät koskaan sula eivätkä merenpinnat nouse.

Yritykset eivät oikeasti piittaa vähääkään ympäristöstä tai ilmastosta. Ne ainoastaan käyttävät eko-aspektia myydäkseen lisää tuotteitaan.

Sikainfluenssaa ei ole vieläkään tullut, eikä sitä tulekaan. Puolet lehdissä olevista uutisista on joko yritysten tai puolueiden mainoksia tai valhetta, jotka perustuva inhimilliseen virheeseen, mainokseen, kilpailijan mustamaalaukseen tai toimittajaan laiskuuteen, propagandaan tai erehdykseen.

Mainoksen jugurtti ei oikeasti ole vatsalle parempi kuin muut, shampoo ei oikeasti tee hiuksista 73% tai 3 kertaa kiiltävämpiä eikä tosi-TV:n tunnekuohut oikeasti ole aitoja. Lapin Kullassa ei ole tunturipurojen raikkautta eikä Finlandia-vodkaa ole tehty jäätiköiden ikivanhasta vedestä.

Eli älkää nyt hyvät ihmiset uskoko kaikkea mitä teille syötetään. Aina ei voi voittaa, mutta aina voi hävitä!"

JEEE ;)

Karjalan palautus

Suomelta on ryöstetty vastoin kansainvälistä oikeutta 12 % sen pinta-alasta. Karjala on ollut osa Suomea vuodesta 1812 lähtien. Vuoden 1920 Tarton rauhan rajat ovat Suomen oikeat rajat, kuten jalkaväenkenraali Ehrnrooth sanoi 17.12.2003: "Olen sitä mieltä, että rajat, jotka solmittiin Tarton rauhassa, ovat oikeita rajoja ja jotka ehdottomasti pitäisi palauttaa."

Nyt on tullut aika puhua asiasta, josta oli pakko vaieta suomettuneisuuden vaikeina aikoina.

Karjalan palautuksessa ei ole kyse siitä, tapahtuuko se. Kyse on vain siitä, milloin se tapahtuu.
Luultavasti viimeistään vuonna 2014. Silloin on kulunut 70 vuotta Karjalan anastuksesta. Päättyisikö Karjalan ja Suomen 70-vuotinen Baabelin vankeus silloin?

Uskon myös Itä-Karjalan, Vienan ja Aunuksen Karjalan, yhdistyvän tulevaisuudessa Suomen kanssa. Vaikka Itä-Karjala ei ole koskaan kuulunut Suomeen, uskon, että tulee aika, jolloin itäisemmätkin Karjalan alueet liittyvät sinne, mihin ne luonnollisesti kuuluvat. Suomen sukuiset kansat vapautuvat slaavilaisesta ikeestä ja ne voivat rakentaa yhdessä yhteiseen perintöön perustuvaa kulttuuriaan. Tavallaan voisi ajatella, että suur-Suomen aika oli ja meni 1940-luvulla. Inhimillisesti katsoen asia on niin. Karjala ja Itä-Karjala ovat sodan jälkeen venäläistyneet kovaa vauhtia eikä Suomen sukuisten kansojen kielien osaajia ole enää paljoa jäljellä.

Uusissa historian tilanteissa kaikki voi kuitenkin muuttua - taas kerran. Sain 9.1.2009 rohkaisevan raamatunpaikan Jesajan kirjan luvusta 58, jae 12, joka kuuluu seuraavasti:
"Ammoin raunioituneet asumuksesi sinä rakennat jälleen, pystytät rakennuksia muinaisille perustuksille, ja niin sinun nimesi on oleva: sortuneiden muurien korjaaja, maan asutuksen elvyttäjä."

Alunperin tuo raamatunkohta puhuu Israelin ja Jerusalemin uudelleenrakentamisesta, mutta yhtä hyvin se voi puhua raunioituneen Karjalan rakentamisesta, korjaamisesta ja Suomen sukuisten kansojen asutuksen elvyttämisestä.

http://www.kolumbus.fi/jouko.piho/sivu27.htm
Jallu-lehdessä sanottiin 6.4.1987 että karjala pysyköön palauttamatta. Samoin kirjoitti vessanseinässä Lanneveden kansakoulun poikain käymälässä Olli 8 v, että "karjala on rysien"
Että sellaista tietoutta ohi muiden rokumenttien..........

Tähän on tultu

Jouko Pihon lähteet ovat moittettomat: mielikuvitusystävä, joka puhuu hänelle niin ettei kukaan muu kuule.

Karjalan palauttajien viisauden lähde

”Ehrnrooth sanoi 17.12.2003: "Olen sitä mieltä, että rajat, jotka solmittiin Tarton rauhassa, ovat oikeita rajoja ja jotka ehdottomasti pitäisi palauttaa."

Jälki viisastelija ehrnrooth taisi olla silloin perivitiini höyryissää kun hän astui yli Tarton rauhassa solmitun rajan jos hän kerran oli oikeasti tuota mieltä.

”Sain 9.1.2009 rohkaisevan raamatunpaikan Jesajan kirjan luvusta 58, jae 12, joka kuuluu seuraavasti:” Sain viimeinkin perivitiini lähetyksen itselleni käyttöön.

Nythän on niin, ettei Karjala palaudu

Ei palaudu vaikka joitain alueita todennäköisesti jossain hämärässä tulevaisuudessa tuleekin palautumaan. Sitä Karjalaa ei enää ole. Se on kylmä totuus. Sitä Karjalaa ei voi enää palauttaa, eikä rakentaa uudelleen. Sen aika on ohi.

Ratkaisuehdotuksia

Ratkaisuehdotuksia pakkoluovutettujen alueiden palauttamiseksi / kehittämiseksi

*Palautus Tarton rauhan rajoihin.

*Osittainen palautus – on ehdotettu, että luovutettuja alueita ei palautettaisikaan kokonaan.
Esimerkiksi Terijoki on kasvanut niin paljon Pietarin yhteyteen, että palauttaminen ainakin tyhjänä olisi hankalaa.

*Toisaalta varsinkin Petsamon, Sallan ja Kuusamon luovutetut alueet on nähty Venäjälle hyödyttöminä periferioina, joista sen olisi helppo luopua.

*Erillinen talousalue – alue palautuisi Suomelle ja sitä pidettäisiin erillään siten, että alueen verotulot ohjattaisiin vain alueelle.

*Vuokraus – alue vuokrattaisiin siirtymäajaksi, jonka jälkeen se palautuisi Suomelle.

*Yhteinen kehityskohde – alue ei olisi kummankaan omistuksessa vaan yhdessä kehittäen se toisi hyödyt ja haitat molemmille.

*Euroopan unionin kehitysavun käyttämistä alueen kehittämiseen on myös ehdotettu.

Nuo eivät ole ratkaisuja

Yllä ei ole lueteltu ainoatakaan ratkaisuehdotusta venäläisen Karjalan liitämiseksi Suomeen -- kirjoittaja on vain luetellut liittämisen eri asteita.

Ainoa ratkaisu väitettyyn palautuskysymykseen on Venäjän luopuminen laillisista ja sille strategisesti tärkeistä alueista. Kirjoittaja ei ole esittänyt ainuttakaan tapaa, jolla tämä saataisiin tapahtumaan.

Vääriä termejä

Käytät vääriä termejä. Karjala EI ole Venäjän oma alue. vaan Suomelta N:liiton ryöstämä alue, joka on pakkovoimalla liitetty N:liittoon ja sitten Venäjä on tämän ryöstösaaliin siltä perinyt. Ja pitää puhua Karjalan PALAUTTAMISESTA Suomeen, EI liittämisestä.

Sinulle ne termit ovat hukassa

Karjala ON osa laillinen osa venäjää. Sen on Suomen hallitus venäjälle luovuttanut korvauksena sotatoimilla aiheuttamistaan vahingoista. Juridisesti juttu on näin, vietpä sen mihin hyvänsä tuomioistuimeen, kysytpä sitä minkä maan hallitukselta hyvänsä - Suomen hallitus mukaan lukien.

Asia olisi muuten tosi paska juttu, mutta kun se alue kulttuurisesti kuuluukin venäjään, niin ei ole edes syytä ryhtyä muuttamaan asiaintilaa muuksi.

Jos asiaa nyt haluttaisiin hienosäätää, niin Suomessa asuvat karjalaiset, siis nämä venäläismieliset "karjala takaisin" -ihmiset voisivat muuttaa sinn karjalaan. Mitä pikemmin, sitä parempi. Niin saataisiin tämäkin joutavanpäivänen ja voimavaroja tuhlaava keskustelu loppumaan ja voitaisiin keskittyä todellisen Suomen edelleen rakentamiseen.

En halua venäläistää Suomea enää yhtään enempää, joten antaa karjalan olla ja pistetään kaikenlaiselle "kulttuurivaihdolle" muutenkin stoppi.

Totuus!

"Jos asiaa nyt haluttaisiin hienosäätää, niin Suomessa asuvat karjalaiset, siis nämä venäläismieliset "karjala takaisin" -ihmiset voisivat muuttaa sinn karjalaan. Mitä pikemmin, sitä parempi. Niin saataisiin tämäkin joutavanpäivänen ja voimavaroja tuhlaava keskustelu loppumaan ja voitaisiin keskittyä todellisen Suomen edelleen rakentamiseen."

Evakot pääsevät palaamaan takaisin kotiin, heti kun Tarton rauhan rajat 1920 palautetaan voimaan, ja pakkoluovutetut alueet palautettu Suomen yhteyteen.

HUOM! Evakko karjalaiset ovat suomalaisia

"Karjala ON osa laillinen osa venäjää. Sen on Suomen hallitus venäjälle luovuttanut korvauksena sotatoimilla aiheuttamistaan vahingoista. Juridisesti juttu on näin, vietpä sen mihin hyvänsä tuomioistuimeen, kysytpä sitä minkä maan hallitukselta hyvänsä - Suomen hallitus mukaan lukien."

Ei niitä alueita luovutettu korvaukseksi sotatoimista, vaan ne ryöstettiin rajasiirrolla isomman "oikeudella",
sodan aloittaneelle osapuolelle. Ei siinä kysytty Suomen hallituksen mielipidettä, vaan ilmoitettiin, että jos haluatte rauhaa, me haluamme nämä ja nämä alueet, siis ihan selkeetä sanelu politiikkaa ja painostamalla siirrettiin rajoja paperilla.

Tuolla sinun logiikalla isompi / vahvempi ihminen voi vapaasti ryöstää pienemmän / heiveröisemmän ihmisen, ilman minkäänlaisia seurauksia.

Suomi oli ihan samassa tilanteessa Neuvostoliiton kanssa, joka sodan jälkeenkin jatkoi painostamalla puutumista suomen sisäisiin asioihin.

Kummassakin esimerkissä on kysymys ihan samasta asiasta, isompi ryöstää / painostaa pienemmän.

Karjala tulisi palauttaa

Tarkoitan pakkoluovutetuilla alueilla niitä alueita, jotka Suomi viime sotien seurauksena joutui pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolla (Suomen Karjala eli vanha Suomi, osa Sallasta, Petsamosta, Kuusamosta, eräitä Suomenlahden saaria). Yleisnimenä käytän usein näistä Karjalaa ja puhun Karjalan palautuksesta, koska useimmat ihmiset Suomessa silloin tietävät, mistä on kyse. Venäläisille tämä olisi hyvä selvittää.

Mielestäni Suomella on yksiselitteinen oikeus näihin pakkoluovutettuihin alueisiin. Historiallisesti ne ovat olleet suomalaista aluetta jo ainakin tuhat vuotta. Lähde: http://prokarelia.net/fi/ Reformi, historia-osa. Ensimmäisen kerran alueesta tuli venäläisen väestön asuttama vasta 1944.

Tärkeämpi perusta on se, että alueet kuuluvat itsenäisen Suomen alueeseen. Tarton rauhassa, jossa itsenäisen Suomen rajat vahvistettiin 1920, nämäkin alueet vahvistettiin Suomen alueeksi.

Kun Venäjä aloitti talvisodan 1939 ja otti alueet, Kansainliitto tuomitsi NL:n ja erotti sen jäsenyydestään. Joten kansainvälinenkin yhteisö kriminalisoi NL:n teon.

Nämä Suomen kuuluvat alueet ovat nyt Venäjän valtion osia, joten neuvottelu on ainoa mahdollisuus ja oikea muoto asioitten korjaamiselle.

Tämä Karjalan hoitamattomuus pitäisi verrata Venäjän karjalan muihin -alueisiin, jotta saisi perspektiiviä. Jos täällä on joku ahkera satunnainen matkaaja, niin älä pistä kynttilääsi vakan alle. Joka tapauksessa suomalaiseen kehittyneeseen talouteen verrattuna Karjala on kamalassa kunnossa. On tietysti eri asia puhua niistä Venäjän karjalan -alueista, mitkä ovat aina kuuluneet sille ja sitten näistä pakkoluovutetuista alueista. Minulla on monia valokuvia esim. Käkisalmesta ja Räisälästä ennen sotia ja samoilta alueelta 90-luvulta, eli hoitamattomuus pistää silmään.

Erittäin havainnollisen kuvan Karjalan tilasta antaa matkakirjailija Markus Lehtipuun noin 40 käyntiä Karjalassa. Hän kävi henkilökohtaisesti 234 Kannaksen kylässä ja teki vertailua vuoteen 1939. Selvityksen tulokset ovat seuraavat:

Nimettyjä kyliä nyt: 274 kpl vuonna 1939: 842 kpl
Tehtaita: 16 / 424
Maatiloja: 32 / 20187
Hotellit: 64 / ?
Kauppoja: 270 / 948

Lehtipuu ei löytänyt kaikkia kyliä, koska osaan ei ollut ajokelpoista tietä. Lisäksi joissakin kylissä on voinut olla jotain liiketoimintaa, mitä hän ei ole havainnut, mutta ei se isoa voi olla. Lehtipuun muutkin artikkelit kertovat siitä kurjuudesta, missä Karjala nyt on. Toisaalta hän mykistyy Karjalan kauneuden edessä ja näkee siellä paljon mahdollisuuksia esim. luontomatkailussa, maa ja metsätaloudessa.

Karjala on vielä osa Suomea

"Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Risto Kuisma on varovainen palautuksen ajankohdan ennakoinnissa. Pitää tosin muistaa, että jo nyt on kulunut 2 – 3 sukupolvea siitä, kun Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet jouduttiin luovuttamaan."

"Kuisma uskoo silti tulevaisuuteen: ”Uskon, ettei mikään vääryys voi jäädä ikuiseksi. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Siihen voi tosin kulua aikaa vielä yhden sukupolven verran: Mutta vielä kerran, jos Luoja suo, kotiseutumme, menetetty Karjala, on osa Suomea.”

http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/polfi/20090623165121/

Karjalan palautus

Kannatatko Karjalan palauttamista Suomelle?
http://karjalan-palautus.blogspot.com/2009/09/taa-on-viimeinen-taisto.html

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Suomi joutui pakkoluovuttamaan suuren osan Karjalaa, osan Sallaa ja Kuusamoa, Petsamon Kalastajasaarennon sekä Suomenlahdella sijaitsevat Suursaaren, Tytärsaaren ja Lavansaaren. Koska luovutetusta Karjalasta evakuoidun suomalaisen väestön lukumäärä oli paljon suurempi kuin harvaan asutusta pohjoisesta tai Suomenlahden saarilta evakuoidun, alueluovutukseen liittyvät ongelmat leimautuivat nimenomaan "Karjala-kysymykseksi". Pääministeri Ryti olisi Paasikiven ja Tannerin tukemana halunnut taloudellisista syistä jättää ainakin osan karjalaisista luovutetulle alueelle. He suunnittelivat karjalaisille mahdollisuutta valita kanta-Suomeen muuttamisen ja kotiseudulleen jäämisen välillä. Lähes kaikki karjalaiset kuitenkin päättivät itse, etteivät jää Neuvostoliiton asukkaiksi.

Syntynyt Karjala-kysymys painottui evakkojen asuttamiseen, mutta myös palautuksen vaatimiseen. Karjalaiset kunnat ja seurakunnat perustivat Karjalan liiton puolustamaan karjalaisten etuja, ja eduskunta sääti pika-asutuslain, jonka käsittelyssä pääministeri Ryti antoi karjalaisia katkeroittaneen lausunnon, ettei evakoilla ole oikeutta korvauksiin. Eduskunta päätti kuitenkin toisin 9. elokuuta 1940, ja pieni osa karjalaisten menetyksistä korvattiin.

Jatkosodan aikana Suomi valloitti menetetyt alueet takaisin ja miehitti lisäksi suuren osan Itä-Karjalaa. Eduskunta päätti 6. joulukuuta 1941 liittää Moskovan rauhassa menetetyt alueet takaisin Suomeen, mutta Neuvostoliitto ei päätöstä hyväksynyt. Suuri osa karjalaisista evakoista palasikin sodan aikana kotiseudulleen. Toivottiinpa sodan aikana ratkaisua myös Itä-Karjalan kysymykseen Suomen armeijan edetessä syvemmälle Neuvostoliiton alueelle. Vuonna 1944 karjalaiset kuitenkin joutuivat lähtemään suurhyökkäyksen tieltä uudelleen evakkoon. Evakkoon lähtö tapahtui kiireesti ja harva sai mukaansa paljon omaisuutta.

Moskovan välirauhansopimuksessa 19. syyskuuta 1944 kaikki vuonna 1940 pakkoluovutetut alueet jouduttiin uudestaan pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle samoin, kuin niiden lisäksi myös koko Petsamo.

Suomessa ei täysin ymmärretty, eikä hyväksyttykään evakkoon lähtöä. Moni siirtokarjalainen joutui kokemaan ryssittelyä. Tilojaan osittain luovuttamaan joutuneet länsisuomalaiset saattoivat katkerina tokaista, että "olisitte jääneet sinne Karjalaanne" kun taas siirtokarjalaiset katsoivat jäämisen mahdottomaksi, seurauksena olisi ollut kyyditykset Siperiaan ja muunlaisia vainoja.

Pariisin rauhanneuvotteluissa Paasikiven johtama valtuuskunta olisi halunnut keskustella rajakysymyksestä, mutta Suomen annettiin antaa vain yksi lausunto näkemyksistään eikä rajantarkastuksista keskusteltu. Pariisin rauhansopimuksessa Suomen rajat vahvistettiinkin samoiksi kuin ne olivat olleet jo vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaan. Karjalan palautuskysymys käsitti nyt myös Petsamon aluepalautuksen.

Neuvostoliiton hajottua Venäjä on jatkanut pakkoluovutettujen alueiden miehittämistä, jo olisi aika korjata Stalinin aikaiset alue ryöstöt ja palauttaa pakkoluovutetut alueet taas osaksi Suomea.

Neuvostoliiton "Stalinin" aikaiset vääryydet on korjattava ja tunnustettava tosiasioiksi, ei niitä voi vain lakaista maton alle ja esittää että kaikki on hyvin.!

Hieno juttu

Hyvin ja koskettavasti kirjoitettu juttu. Itse kävin veteraani-ukkini kanssa Sortavalassa 90-luvun alussa, edellisen kerran ukki oli nähnyt kotinsa vuonna 1944. Kotitalo oli yhä pystyssä ja nykyiset asukkaat vieläpä pitäneet siitä hyvää huolta, ainakin moniin muihin taloihin verrattuna. Silti reissu oli ukille shokki, oli jälkikäteen sitä mieltä että olisi saanut jäädä tekemättä. Niin perusteellisesti oli tuo rakas, muistoissa niin kaunis kotikaupunki päästetty rappeutumaan. Mm. Talvisodassa kaatuneiden suomalaisten sankarihautausmaan päällä oli jonkinlainen epävirallinen kaatopaikkaviritelmä.

Kyllä Karjala Suomelle kuuluu, se on selvä asia. Palautuksen tiellä vaan on omaltakin kannaltamme monia käytännön esteitä, joista melkein suurimpana alueella nyt asuvat 300,000 venäläistä. Jos Karjala Suomelle palautuisi, pitäisi se saada ainakin miltei tyhjänä. Mielipiteeni ei perustu minkäänlaiseen rasismiin vaan siihen, että noin suuri venäläisvähemmistö tai edes puolet siitä olisi arvaamaton turvallisuuspoliittinen riski. Venäjä saisi tästä täydellisen tekosyyn puuttua sisäisiin asioihimme ja jopa provosoida uusia konflikteja. Lisäksi alueen kunnostamisen aiheuttamista kustannuksista pitäisi saada aikaan jonkinlainen kohtuullinen sopimus itänaapurin kanssa.

Ehdottomasti Karjala pitää palauttaa Suomelle

Ehdottomasti Karjala pitää palauttaa Suomelle, niin kuin muutkin sodassa vääryydellä ryöstetyt alueet. Tarton rauhan rajat ovat ainoat oikeat RAUHAN AIKANA SOVITUT rajat.
Samoin myös Viron ja Venäjän välinen raja on saatava Tarton rauhan mukaisiksi.

Suomessa pitäisi olla asiasta enemmän keskustelua historian tunneilla. Omalla kohdallani aikoinaan yläasteella nämä asiat sivuutettiin nopealla tahdilla. Myös Yhteiskuntaopin tunnilla pitäisi puhua, millaista oli Suomessa asua ennen sotaa ja minkälainen asema Viipurilla oli Suomelle toiseksi suurimpana kaupunkina kaupankäynnin, taiteen ja kulttuurin kohtaamispaikkana.

Vai rauhan aikana

Tarton rauha solmittiin sotimisen lopettamiseksi, kuten rauhansopimukset yleensäkin. se vaan helposti unohtuu, kun hyökkäävänä osapuolena silloin olivat suomalaiset.

Yksipuolinen tulkinta

Yksipuolinen tulkinta venäläiset tukivat sisällissodassa punaisia heidän tarkoituksena oli liittää Suomi takaisin Venäjään ja suomalaiset tukivat Suomen sukuisten alueiden itsenäistymistä, autonomisen alueen syntyä Venäjälle, kyseisenä aikana esiintyi kumminkin puoleisia rajarikkomuksia.

Tarton rauhassa 1920 määriteltiin Suomen, uuden valtion viralliset rajat, jotka noudattivatkin Petsamoa lukuun ottamatta Suomen ruhtinaskunnan rajoja, Petsamonkin Venäjän Keisari oli luvannut liitettäväksi Suomen ruhtinaskunnan yhteyteen n, sata vuotta aiemmin, näin ollen Tarton rauhassa määritellyt ja vahvistetut rajat ovat Suomen ainoat oikeat rajat, jotka pitää palauttaa ennalleen, pakkoluovutettujen alueiden palautuksella taas Suomen yhteyteen.

Historiallinen näkökulma asiaan:
Vuodesta 1581 alkaen ruotsalaiset olivat nimittäneet hallitsemiaan suomalaisalueita Suomen Suuriruhtinaskunnaksi. Vanha Suomi (mm. Kannaksen alueet) olivat 1721 lähtien Venäjän valtakuntaa ja siihen yhdistettiin myös muu osa Suomea Suomen Sodan jälkeen Haminan rauhassa 1809.

Ruotsin laki jäi voimaan, Ruotsin kieli jäi viralliseksi kieleksi, eikä suomalaisten perusoikeuksiin kajottu. Kun Ruotsilta perittyyn lakiin tarvittiin muutoksia, ne laadittiin säätyvaltiopäivillä Suomessa jonka jälkeen Venäjän keisari vahvisti ne. Suomi oli saanut autonomian ja omat rajat. Suomalaisalueista Venäjän hallintaan jäivät kuitenkin Pietarin kaupungin eteläpuolinen Inkerinmaa, Itä-Karjala ja Viena.

Haminan rauhan myötä Venäjän keisari Aleksanteri I tuli Suomen ruhtinaskunnan suuriruhtinaaksi. Hän kutsui koolle Porvoon valtiopäivät ja perusti kansanedustuslaitoksen säätyvaltiopäivien muotoon.

On hyvä huomata että vasta tämän jälkeen, Suomen saatua yhtenäisen Suuriruhtinaskunnan aseman Aleksanteri I alaisuudessa, yhtenäinen Suomi oli mahdollista käsitteellisestikin luoda. Kansallisuusaatteen synty Elias Lönnrotin työn pohjalta 1820-luvulta alkaen oli sadan vuoden mittainen prosessi joka päätyi Suomen itsenäisyyteen 1917. Tavallaan voidaan jopa käsittää venäläisvallan luoneen autonomisen aseman myöntämisen kautta edellytykset Suomen ja suomalaisuuden synnylle!

KARJALA

Pakkoluovutettu Karjala on suomalaisille enemmän, kuin vain kiinnostava matkailukohde. Sieltä olemme etsineet ja etsimme edelleen Kalevalaisia juuriamme, sieltä suomalaiset taiteilijatkin ovat saaneet kirjallista ja taiteellista innoitusta sekä luoneet pohjaa yhtenäiselle kansalliselle identiteetillemme. 1800-luvulla Elias Lönnrot kokosi Karjalan matkoillaan paikallisten runonlaulajien kertomuksia Kantelettareen ja näihin runoihin pohjautuu pitkälti kansalliseepoksemme Kalevala. 1800-1900 luvun vaihteessa kansallisromantikkomme samosivat Maanselän jylhiä asumattomia vaaroja ja rakensivat Ruovedelle ja Tuusulajärven rannoille ateljeekoteja, joiden esikuvana olivat karjalaiset hirsirakennukset. Tunnetuimpia näistä upeista hirsihuviloista ovat Gallen-Kallelan ”Kalela” Ruovedellä, Pekka Halosen ”Halosenniemi” Tuusulassa ja Emil Wikströmin ”Visavuori” Tarttilassa. Myös säveltäjämme ammensivat vaikutteitaan jylhiltä itäisiltä erämaaseuduilta; Kajanuksen runosinfonia ”Aino” (1885) ja Sibeliuksen ”Kullervo” (1892) ovat karelianismia parhaimmillaan.

Karjalaan liittyy myös paljon tuskaa. Talvi- (1939- 1940) ja Jatkosodassa (1941-1944) n. 450 000 suomalaista menetti kotinsa ja omaisuutensa alueiden pakkoluovutusten takia. Pitkä ja raskas evakkomatka ja karjalaisten uudelleenasutus jättivät jälkensä kansakuntaamme moneksi vuosikymmeneksi.

Tietoa kolmesta suomalaisesta kaupungista.

VIIPURI:
Viipuri oli Suomen suurimpia ja kansainvälisimpiä kaupunkeja aina Talvisodan 1939 alkamiseen saakka. Viipurin kehitys alkoi Ruotsin vallan alla. Silloin rakennettiin mm. Viipurin linna (1293) ja Pyöreä torni (1550) puolustamaan Viipuria venäläisten toistuvilta valloitusyrityksiltä. Ruotsin suurvaltakaudella Viipuri kasvoi Suomen tärkeimmäksi kauppakaupungiksi. 1710 Viipuri antautui Pietari I:n joukoille ja hieman yli sadan vuoden ajan Venäjä piti hallussaan kaupunkia, kunnes Suomi julistettiin suurruhtinaskunnaksi 1812 ja alueet liitettiin kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskunnan yhteyteen. Viimeiset venäläiset sotilaat, lähtivät Viipurin kaupungista vasta 1918, kun valkoiset valloittivat Viipurin linnan. Suomalaisvaikutus näkyy komeasti Viipurin kaupunkikuvassa: kauniit jugendtalot, tyylikkäät funktionalistiset rakennukset ja Monrepos’n puisto ovat suomalaista kaupunkimaisemaa parhaimmillaan. Neuvostovuosikymmenien aikana Viipuri rapistui pahoin. Silti kaupunki henkii vielä entistä arvokkuuttaan ja on mielenkiintoinen matkailukohde uudemmankin sukupolven edustajille. Suosittuja nähtävyyksiä ovat Viipurin linnan ja Pyöreän tornin lisäksi Alvar Aallon suunnittelema kirjasto, Viipurin taidemuseo ja Monrepos`n puisto. Etäisyys Helsingistä 288km, Imatralta 55km ja Lappeenrannasta 59km.

KÄKISALMI:
Käkisalmi on Karjalan vanhimpia kaupunkeja. Asutusta alueella on ollut jo 700-luvulta asti, mutta ensimmäiset kirjalliset maininnat Käkisalmesta löytyvät 1300-luvun alussa kirjoitetusta ruotsalaisesta Eerikin kronikasta. Karjalasta käytiin pitkää kädenvääntöä Novgorodin ja Ruotsin välillä, ja Käkisalmi valloitettiin useampaan otteeseen. Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Karjala jaettiin: Viipurin puoli luovutettiin Ruotsi- Suomelle, Käkisalmen puoli Novgorodille. Käkisalmen linnan pyöreä kivinen torni valmistui vuonna 1364. Kaupunki kasvoi ja kehittyi 1400-1500 –luvulla, jolloin Käkisalmen mainitaan olleen Novgorodin toiseksi suurin kaupunki. Ruotsin vallan alla, 1500-luvun lopulla, Käkisalmen linnan ympärille rakennettiin uudet kiviset vallit ja tornit, sodat ja tulipalot tuhosivat Käkisalmen useaan otteeseen.
Vasta Suomen itsenäistyminen ja rautatien saapuminen vuonna 1919 aloitti laajemmat rakennus hankkeet. Käkisalmesta kehittyi koulu- ja varuskuntakaupunki, joka tunnettiin tuhansista kukkivista omenapuistaan. 1929 kaupunkiin perustettiin myös Waldhofin selluloosatehdas. Suomalaisen ajan vaikutukset ovat vieläkin nähtävissä Kauppatorin aukion laidalla, jossa parhaiten säilyneet komeat kansallisromanttiset jugend-rakennukset somistaa Kauppatorin ympäristöä.

SORTAVALA:
Sortavalan alue on ollut asutettu jo esihistoriallisella kaudella ja rautakaudella seudulla on ollut pysyvä kyläyhteisö. Ensimmäinen, Pietari Brahen perustama Sortavala (1643) tuhoutui Isonvihan taisteluissa 1710. Katariina II:n aloitteesta Sortavala rakennettiin uudelleen 1783. Suomen suurruhtinaskunnan aikana Sortavalaan perustettiin opettajankoulutuslaitos ja rakennettiin rautatie. Itsenäisen Suomen aikana kohosivat kauniit puuleikkauksin koristellut hirsihuvilat ja komeat kansallisromanttiset jugend-rakennukset somistamaan Sortavalan keskustaa. Suosittu turistikohde Sortavalassa on Gogolevin ateljee, jossa on esillä yli 300 taiteilijan veistämää puutyötä. Kauniista jugendrakennuksista mainittakoon Eliel Saarisen suunnittelema Leanderin talo ja Uno Ullbergin Pohjoismaiden yhdyspankki, kaupungin viehättävimpiin puurakennuksiin lukeutuvat keltainen puiston ympäröimä kaupungintalo ja hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva matkustajakoti Päivölä.

Kyllä, kyllä

Olisi hienoa saada vanha osa Suomea takaisin. Varmasti tarjoaisi alkaneen laman myötä työttömiksi jo joutuneille ja vielä joutuville mielekästä tekemistä. Onneksi en ole tullut hankkineeksi velka-asuntoa ja periaatteessa työttömäksi joutuessani olisin melko vapaa muuttamaan perheineni, vaikkapa Laatokalle kalastelemaan.

Kyllä - tekemistä todella olisi paljon

" Varmasti tarjoaisi alkaneen laman myötä työttömiksi jo joutuneille ja vielä joutuville mielekästä tekemistä."

Kyllä ja todella paljon siinä sitä mielekästä(?) tekemistä olisikin - mutta kuka ne palkat maksaisi !?

Sovitaanko niin, että Kaikki ne, jotka haluavat karjalan palaututusta maksavat karjalan uudelleen rakentamisen ja nykyväestön uudelleen asuttamisen, jookos?

Kannatan karjalan palauttamista jos
1. se projekti maksetaan niiden toimesta, jotka sitä haluavatkin.
- joko taskusta löytyvillä rahoilla tai
- menevät sinne elämään luontaistaloutta
2. yhtään nykyisin siellä asuvaa ei Suomen puolelle jätetä

Karjala tulisi palauttaa

Kesällä lehdet peittävät näkymän, talvella se näkyy: Suur-Merijoen lentokenttä, jonne laskeutui Suomen ensimmäinen reittilento Helsingistä Viipuriin vappuna 1937. Vaikka lentokenttä ehkä tunnetaan, harvempi tietää Suur-Merijoen tragediasta.

Kaikkialla Karjalassa on piilossa konkreettisia merkkejä tragediasta, joka on syventynyt viimeisten 13 vuoden aikana. Koko Neuvostoliiton Karjalaan perustama uusi yhteiskunta on lakannut olemasta. Sen sijaan on noussut vain vähän uutta.

Vanha Suur-Merijoen kartano on kadonnut. Navetasta on jäljellä hieman kiviseinää. Kuuluisa jugend-tyylinen Metsälinna on enää kivikasa. Kartanon mailla on rapistuvia kerrostaloja.

Lentokenttä kasvaa risukkoa. Rakennukset seisovat pystyssä, raunioituneina, mutta ihmisiä ei näy missään. Neuvostoliitto rakensi kentän paikalle laajan kasarmialueen pitkine varikkorakennuksineen.

Paikkoja on Karjalassa satoja: missä koulu on enää luuranko, missä tehtaan koneet ovat ruostuneet ja katosta tippuu vettä rojua täynnä olevalle lattialle, missä pioneerileirin ennen värikkäät leikkipaikat rapistuvat. Neuvostoliittoa ei enää ole, eikä uutta yhteiskuntaa ole vielä rakennettu.

Iso kasarmirakennus Suur-Merijoella on nelikerroksinen kolossi, jossa on pitkät käytävät ja paljon huoneita. Lattialankut on viety pois, ikkunoissa ei ole lasia, edes rojua ei ole jätetty.

Vieressä on huoltorakennus, jonka seinässä on ollut valtava maalaus puna-armeijan hyökkäyksestä. Maalaus on rapistunut, ja huoneessa vallitsee hävityksen kauhistus. Viereinen rakennus paljastuu suomalaiseksi rakennukseksi. Se on tuhottu polttamalla.

Suur-Merijoki on vain yksi yli sadasta kohteesta eri puolilla Karjalaa. Kohteisiin kuuluu myös tuhansia suomalaisia rakennuksia, jotka ovat olleet käytössä Neuvostoliiton aikana. Jääsken kansakoulu rikottiin vasta 1990-luvulla. Kuusaan hovi Muolaassa on hajonnut vasta viimeisen viiden vuoden aikana, ja samalla on rikottu sen ympäristössä olleet kaikki noin 30 lastenleirin neuvostoaikaista rakennusta.

Lahdenpohjan lähellä Huuhanmäen laajat suomalaiset kasarmit (Viipurin rykmentti) rikottiin vasta 2000-luvulla, läheinen Rauhalan RT elokuussa 2003. Suistamon legendaarinen nuorisoseuran talo Väinämöisen viikate katosi maisemasta vuoden 2004 alussa.

Eniten tragedia koskettaa neuvostoaikaisia rakennelmia. Viipurin maalaiskunnan Suur-Perossa oli valtava tehdasalue, jonka toinen halli on nyt tyhjillään, toinen rakennus on purettu osa kerrallaan. Impilahden Syskyänsaaressa oli punatiilisen ortodoksikirkon molemmin puolin raskaat teollisuusrakennukset. Nyt ne ovat hylättyinä raunioituneet.

Kivennavan Pihlaisissa oli vielä 1998 huippusalainen ohjustukikohta. Nyt siilot ovat tyhjillään, ja karttoihin merkitsemättömät pikkutiet alkavat peittyä kasvillisuuden sekaan.

Karjala alkoi tuhoutua. Ateistinen Neuvostoliitto häpäisi suomalaisille pyhät kirkot ja hautausmaat päästyään väkivallalla Karjalan isännäksi. Sotien jälkeen Karjala sulkeutui noin 45 vuodeksi. Alueen alkuperäisasukkailta evättiin pääsy kotiseudulleen.

Vasta 1990-luvulla on ollut mahdollista arvioida Karjalan tragediaa empiirisesti. Useat havainnot vahvistavat yllättävän havainnon: tragedia on vain pahentunut vuoden 1991 jälkeen! Rakennuksia on rikottu kiihtyvään tahtiin. Kirjalliset maininnat 1990-luvun alusta kertovat kolhooseista, lastenleireistä ja teollisuuslaitoksista. Nyt niiden paikalla on raunioita.

Karjalan asuttaminen vuodesta 1944 on paljastunut erehdykseksi. Venäläisten alueanastus tarkoitti aluksi koko maapinta-alan käyttöönottoa: pellot otettiin käyttöön, kolhooseissa oli eläviä eläimiä, tehtaat laitettiin käyntiin.

Vuonna 2004 ei tätä yhteiskuntaa enää ole. Kokeilu on epäonnistunut, suurin osa maapinta-alasta on jäänyt heitteille.

Tässä ei kuitenkaan ole Karjalan koko kuva. Viipurissa on rakennettu kauppoja ja jopa asuinkerrostaloja. Enson tehtaat siirtyivät amerikkalaisomistukseen. Terijoella on luksusravintoloita. Koivistolla on erinomainen öljysatama. Asfalttiteitä on rakennettu.

Karjala, etenkin Kannas, on lupaava, strateginen alue osana avointa, kaupallisesti kiinnostavaa Pohjois-Eurooppaa. Karjalassa on yksittäisiä alueita, jotka ovat jo nyt elinvoimaisia. Kaikki ainekset elinvoimaisen Karjalan kasvulle ovat jo olemassa. Mutta suomalaisten omistamat tontit, maatilat, metsät ja pellot ovat enimmäkseen autioina.

Karjalan tragedia muistuttaa, että epäonnistuneen neuvostokokeilun jäljiltä Karjala on vapautumassa palautuskeskustelua varten alueeksi, josta Suomi ja Venäjä voivat yhdessä kehittää Euroopan merkittävimmän kasvualueen. Ainoa ehto on pakkoluovutettujen alueiden palauttaminen takaisin suomelle.

Kesällä 2004 kuoppainen tie Suur-Merijoen lentokentälle oli tukossa: sateet tekivät siitä satojen metrien pituisen lätäkön, johon henkilöauto uppoaa. Mutta Karjalan palauduttua voi Suur-Merijoella olla taas vilkas lentokenttä, jonne laskeutuu koneita muualta Suomesta ja ulkomailta asti.

Aloitetaan Viipurista

Ainakin Viipurin palautuksessa olisi suurtakin järkeä sillä koko luoteinen Venäjä ja pohjois-Karjala Suomen puolella hyötyisivät, kun Viipurista muodostuisi portti EU-markkinoille.

Suomen talouden painopiste siirtyisi vahvasti itään päin ja tämä ei taida olla kaikkien ja vähiten turkulaisten mieleen.;)

Pietarin seutu hyötyisi paljon, kun Viipuri olisi suomalaisten kädessä. Viipurista muodostuisi suomalais-venäläinen korkeakoulu- ja teknologian- tutkimus ja kehittymiskeskus hyvin nopeassa aikataulussa.

Viipuri suomalaisten kädessä olisi todellinen piristysruiske kaikenkaikkiaan suomalais-venäläiselle kanssakäymiselle kaupan ja teknologian alueella, ja alkusysäys kaikkien pakkoluovutettujen alueiden palauttamiseksi takaisin suomen yhteyteen. :)

Puolueet ja poliitikot ovat pelkureita!

Suomessa ei uskalleta vieläkään keskustella avoimesti N-Liitolle (Venäjälle) pakkoluovutetuista alueista.
Suomen poliitikot ovat kuin kusi sukassa asian suhteen ja uus-suomettuminen tuntuu vain vahvistuvan esim. kansanedustajien pelkurimaisissa riveissä. Tätä pelkurijoukkoa johtaa ”ansiokkaasti” presidentti Tarja Halonen.

Yksikään puolue, eikä yksikään kansanedustaja uskalla edes keskustella julkisesti asiasta.

Takaisin vaatimisesta/saamisesta tehdään valheellisesti ihmisten silmissä järjetöntä ja vain erittäin kallista asiaa maallemme. Valitettavasti tähän valheeseen ja propagandaan on kovin moni ihminen ainakin tähän saakka uskonut.

Karjalan Liitto on tässä asiassa täysin munaton ja siitä onkin tullut kansanedustajien ja muiden luteiden pellekerho. Kerho joka järjestää lähinnä kansantanhu juhlia ja juhlii samalla jäseniensä rahat. Tämän kerhon toimintaa johtavat suurimmaksi osaksi henkilöt joilla ei ole mitään todellista kosketuspintaa sen enempää karjalaisuuteen kuin Karjalaankaan.

On muistettava, että näihin pakkoluovutettuihin alueisiin kuuluvat myös Petsamon, Sallan-Kuusamon alueet ja Suomenlahden eräät ulappasaaret

Missä on suomalaisten poliitikkojen selkäranka tässäkin asiassa?!

Suikka kallellaan

Suomessa on vaikea keskustella venäläisen Karjalan pakkoliittämisestä Suomeen, sillä liittämisen ehtona on että kaikki panevat lentoemämännän suikan tyttömäisen kallelleen päähän ihankuin prinsessaeverstinna Putkinen. Tai sitten uskovat, että maailma luotiin lokakuussa 4004 pelkästään työnantajien maksamilla veroilla, kuten eräs nimikuulu matkakirjailija on meille kertonut.

Mietippä...

"Yksikään puolue, eikä yksikään kansanedustaja uskalla edes keskustella julkisesti asiasta."

Oletko ajatellut, ettei asiassa ehkä ole keskustelemista. Venäjä on ilmaissut selkeästi, ettei aio alueistaan luopua, eikä meillä ole painostuskeinoja keskustelemisen aloittamiseksi. Nauretava kaivoshanke vain paljastaa suomalaisten keinojen vähyyden. Toisaalta ei poliitikot edustavat kansaa, eli enemmistön ääntä, eikä enemmistö halua Karjalaa rasitteekksi.

Tässäpä se taustalla oleva totuus oli!

Karjalan haluvat takaisin ne, jotka haluavat venäläistää Suomen!

" Viipurista muodostuisi suomalais-venäläinen korkeakoulu- ja teknologian- tutkimus ja kehittymiskeskus hyvin nopeassa aikataulussa." Jep. Että tähän malliin. Tai "Viipuri suomalaisten kädessä olisi todellinen piristysruiske kaikenkaikkiaan suomalais-venäläiselle kanssakäymiselle kaupan ja teknologian alueella, ja alkusysäys kaikkien pakkoluovutettujen alueiden palauttamiseksi takaisin suomen yhteyteen." Ja muun suomen liittäminen myös osaksi venäjää.....?

Kuten aiemmin olen todennutkin, karjalainen kulttuuri ei ole suomalaista kulttuuria vähimmässäkään määrin; suomaalaisuus ei ole juurikaan saanut karjalaisia vaikutteita. Onneksi.

Karjalaisuus on yhtä kuin venäläisyys. Ainoa erottava tekijä on kieli. Aivan kuten venäjän alueella muutenkin on - siellähän puhutaan kymmeniä muitakin vähemmistökieliä. Tavat ja tapakuolttuuri sen sijaan on yllättävän yhtenäinen suuresta maantieteelliestä koosta huolimatta. Kaikkea sitä väkivallalla saadaan aikaan - enkä tässä tarkoita pelkästään Bolševiikkeja ja Stalinia vaan koko brutaalia ja väkivaltaista Venäjän historiaa....

SUOMI

SUOMI
Maailmassa on noin 5,0 milj. suomen kielen puhujaa (myös :reA101 +:A126).

Aivan yleisesti voidaan sanoa, että suomen kielen rakenne ja sanaston ydin on hyvin vanhaa ja itäisemmästä suunnasta (uralilainen kantakieli), mutta sanasto on täydentynyt vuosituhansien kuluessa läntiseksi (indoeurooppalaisista erivaiheisista (kanta)kielistä)(:re:A127).
suomi-sanan alkuperä
(Re: A33:) sana suomi on samaa kantaa kuin häme ja saame. Muuntuminen alkoi yli 4000 vuotta sitten esibaltin (re:A106s25: kantagermaanin sämä) maata tarkoittavasta sanasta zeme, josta tuli kantasuomeen sana šämä, josta ym. kolme sanaa kehittyivät. Toisen tulkinnan mukaan zeme tarkoittaa alavaa maata ja sellaisella asuvaa kansaa. (Re:A90: em. suomi-kytkentä epävarmempi.) (Re:A129s29: suomi johtuu indoeurooppalaisesta (=ihminen)-kantasanasta, josta myös latinan homo =ihminen, mies.)

Murteet:

Länsimurteet:
1. Lounaismurteita kaksi: a. Turusta pohjoiseen/Vakka-Suomi ja b. Salo

(re:A128:) pohjoisryhmä ja itäryhmä

2. Lounaisia siirtymä- eli välimurteita viisi: kapea vyöhyke Pori-Lohja

(1-2 voitaisiin lukea omaksi lounaismurteiden pääryhmäksi)

3. Hämäläismurteita kuusi: (ylä-)Satakunnasta Kymenlaaksoon
4. Etelä-Pohjanmaan murre
5. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteita kaksi
6. Peräpohjan eli -pohjolan murteita viisi: on mm. Ruotsissa ja Ruijassa

Itämurteet:
7. Savolaismurteita kahdeksan (9.:nä Vermlannin "finnskogar"):
Keski-Suomesta ja Saimaalta Kainuuseen, sekä
Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan
Pohjois-Karjalassa, Joensuun Karjalassa puhutaan itäistä savolaismurretta,
jossa on jälkiä karjalan kielestä (:re:A:196)
8. Kaakkoismurteita on kolme-neljä päämurretta:
(Re:A196:) voi puhua suomen karjalaismurteista, jos ei haluta
käyttää nimitystä kaakkoismurre tai savolaismurre
Kaakkoismurteet:
Nykyisiä puhuma-alueita ovat tietysti vain Lappeenrannan ja Imatran seudut.
- eteläkarjala, eli varsinainen kaakkoismurre,
josta nykyään erotetaan länsi- ja itä-Kannaksen murteet;
raja myötäleiksee Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajaa!
Sekaannusta esiintyy nimityksissä eteläkarjala ja pohjoiskarjala,
koska ko. murteita on sekä suomen että karjalan kielessä!!
-- länsi-Kannaksen murteet
-- itä-Kannaksen murteet
- inkeri (äyrämöis- ja savakko-alimurteet)
- siirtymämurteet:
-- Savitaipaleen/Lemin/Lappeen seudun (siirtymä)murre
-- Sortavalan seudun (siirtymä)murteet
Huomaa tässä kohtaa erityisesti:
- suomen kielen "karjalan" murre on eri asia kuin karjalan kieli!
- suomen kielen inkerin murre on eri asia kuin inkerois-kieli!
Historiallisesti kaakkoismurteiden kehitys on ollut lyhyt ja murroksinen:
- synty 1300-luvulla Viipurin Karjalan syntyessä
- on mahdollista, että n. v. 1500 Viipurin tienoilla puhuttiin jo kaakkoismurteiden esimuotoa eikä enää karjalaa (:re:A85s369) eikä inkeroista, joilla on ollut varmastikin vaikutusta ko. esimuotoon
- valtavaa murrosta koko 1600-luku Käkisalmen Karjalan ja Inkerin suomalaistuessa, savolaistuessa ja hämäläistyessä
- rauhallinen kehitys n.v.:sta 1700 lähtien Karjalan ja Inkerin ollessa Venäjän vallan alla (ns. Vanha-Suomi), jolloin väestömuuttoja juuri ollut.

Karjalan kieli on eri asia kuin ne suomen murteet, joita puhuttiin Neuvostoliitolle luovutetussa Suomen Karjalassa.

http://www.kolumbus.fi/rastas/kieli/imskie_a.html

Karjalan kieli

Taustaa:
(vanhentuneita nimityksiä: karjala-aunus, (suomen kielen) itäkarjalaismurteet)
karjalan kieli on suomen kielen lähin sukukieli
Historiaa:
Itä(myöhäis)kantasuomesta muodostui Laatokan kantakieli. Siitä eriytyivät n. v. 700 muinaisvepsä Laatokan kaakkoispuolella ja muinaiskarjala sen länsirannikolla (:re:A28, A187). (Ks. myös muinais-Karjalan synty.)

(Re:A85s368:)
Novgorodin venäläisten ääntämistavat ja sanasto saattoivat tarttua varsinkin kaksikielisten muinaiskarjalaisten puheeseen, jolloin syntynyt murre oli varmaan lähellä nykyistä karjalan kieltä, joka levisi uudisasutuksen mukana Suomen pohjois-Karjalaan, Vienaan ja (pohjois-)Aunukseen.

(ReA187:)
Suomenlahden pohjukan tienoilla em. itäkantasuomesta eriytyi noin v. 900 jKr "oma" ns. suomenlahdenkarjala, josta myöhemmin erkani Inkerin inkeroinen ja länsi-Kannaksen äyrämöinen, josta kehittyi myöhemmin ns. viipurinkarjala. Vastaavasti laatokkalaisesta kantakielestä erkani laatokankarjala, josta ns. käkisalmenkarjala sai alkunsa. Noin v. 1500 jKr Karjalassa puhuttin v. 1323-rajan jakamina viipurinkarjalaa ja käkisalmen- (eli muinais)karjalaa, sekä Savossa karjalais-hämäläis-sekoitteista muinaissavoa.

Ruptuurin jälkeen väestön joukkosiirtymiä ei ollut, ja siten karjalan kieli sai kehittyä rauhassa Venäjällä ja Suomessa II maailmansotaan asti.

(Re:A197s380:)
Varsinaiskarjala on kehittynyt lähinnä muinaiskarjalasta, kun taas aunus eli livvi on syntynyt sekä karjalaista että vepsäläisistä aineksista.
Vanhin asiakirja:
Vanhin karjalan kielinen, oikeammin kaiketi muinaiskarjalan kielinen, ehkä voisi sanoa "itämerensuomen" kielinen asiakirja on tuohikirje, ollen manaus tai vala, kyrillisin kirjaimin, 1200-luvun Novgorodista. On siis samalla vanhin "suomen"kielinen asiakirja! Tuohikirjeitä on löytynyt todella runsaasti, ovat pääasiassa muinaisvenäjää, käsittelevät monasti Karjalaa (:re:A186 hyvä selostus).
Karjalan kielen nykytilanne Karjalan Tasavallassa
Karjalan kielen nykytilanne Suomessa:
Ennen II maailmansotaa oli silloisessa Suomessa "varsinaisia" karjalaisia, siis karjalan kieltä puhuvia, kaikkiaan n. 40 000 henkeä, eli n. 10% Suomen Karjalan asujamistosta. Sodan jälkeen "varsinaisen" karjalaisen siirtoväen kielimuodot, eteläkarjala ja livvi, ovat uusilla asuinsijoilla vähitellen hiipuneet, eikä vanhimmankaan siirtolaispolven karjala ole enää samaa kuin se oli vielä 1930-luvulla. Nykyään Suomessa on muutama tuhat henkeä, jotka puhuvat tai ymmärtävät karjalaa. Rajaseudulla Kainuussa olevien pienten vienalaiskylien alkuperäinen kieli (vienankarjala) on sekin väistynyt, ja tilalle on tullut lähiympäristön suomen kainuulaismurre (re: B6:Virtaranta).

(Re: Karjala-lehti 24.03.2005:) Karjalan kieltä puhuu 5.000 ihmistä ja ymmärtää vajaat 20.000. Kansaned. M. Laukkasen kysely: mihin toimiin (Suomen) hallitus aikoo ryhtyä antaakseen karjalan kielelle vähemmistökielen aseman.
Erinomainen kysymys, olisi vain pitänyt tehdä jo 90 vuotta sitten, kun Suomi itsenäistyi, tai viimeistään heti sotien jälkeen. (Vrt. saamen kielen asema ja puhujien määrä.) Vastaus puuttuu. Lisäksi em. luvut tuntuvat kovin suurilta.
V. 2007 puuhataan sentään Karjalan kielen professuuria Joensuun YO:oon.

Joka tapauksessa kuitenkin:
Suomessa puhutaan nykyään karjalan kieltä varsin vähän eikä "alkuperäistä" enää ollenkaan!
On pakko todeta, että suomalainen yhteiskunta ei voi ylpistellä karjalaisuuden säilyttämisellä.
Ennen sotiahan vaikuttivat suomalaistamisaatteet, ja sotien jälkeen ilmeisesti torjuttiin itänaapurin epäluuloisuutta, koska sillä puolen oli "epäilyttävien" karjalaisten enemmistö. Eli siis molemmin puolin karjalaisia, taas kerran, sorrettiin.

Suosittelen tutustumaan alla oleviin sivustoihin.!

http://www.kolumbus.fi/rastas/kieli/karkiel1.html

http://www.kolumbus.fi/rastas/kieli/karkiel1.html#murteet

http://www.kolumbus.fi/rastas/kieli/urkiel_a.html#urkikehi

http://www.kolumbus.fi/rastas/carelia0.html#kaks04

Virtuaali Viipuri 1939

Virtuaali Viipuri 1939
http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/kohteet.php?lang=fi

Viipurin linna perustettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1293. Viipurista muodostui tärkeä linnoitus- ja hallintokaupunki: kaupunkioikeudet Viipuri sai vuonna 1401. Ruotsin Karjalanalueen hallintokeskuksena Viipuri toimi vuoteen 1710 asti, jolloin kaupunki joutui Venäjän vallanalaiseksi; myöhemmin Viipuri liitettiin yhdessä muun Suomen kanssa Suomen suurruhtinaskuntaan.

Pyöreätorni torin varrella on yksi Viipurin tunnetuimmista rakennuksista. Pyöreätorni rakennettiin vuosina 1547-1550 tykkitorniksi; tykkitorni oli osa nyttemmin lähes kokonaan tuhoutunutta ja purettua kaupunginmuuria. Pyöreässä tornissa on kahvila. Alvar Aallon suunnittelemaa ja vuonna 1935 avattua Viipurin kirjastotaloa pidetään Aallon funktionalismin tärkeimpiin rakennuksiin. Rapistunutta arkkitehtuurin helmeä on alettu korjata viime vuosina mm. suomalaisin varoin. Viipurin tori ja kauppahalli ovat kuuluisia ostospaikkoja turistien keskuudessa.

Linnasalmen länsipuolella olevalla Linnasaarella, sijaitsee kuuluisa Monreposin puisto. Puiston historia juontaa yli 300-vuoden taakse, jolloin alueella oli pieni kartano. 1750-luvulla alueelle syntyi ensimmäiset puutarha-alueet. Monrepois nimen alue sai sen jälkeen kun prinssi Friedrich Wilhelm osti alueen; monrepois ranskalainen nimi tarkoittaa vapaasti käännettynä minun rauhaani/lepoani tai paikkaa missä sisäinen rauha saavutetaan. Seuraavan omistajan eli Nikolayn suvun halussa alue oli pari sataa vuotta ja alueella tehtiin paljon korjaus- ja laajennustöitä; mm. kartanon päärakennusta laajennettiin ja rakennettiin ns. rantatemppeli (Neptunuksen temppeli), joka tuhoutui joskus vuoden 1944 jälkeen. Neuvostoliiton aikana alueen nimi muutettiin Park Kalinaksi ja alue rapistui ja puistoalueet rehevöityi. Puistoa on alettu entisöimään ja korjaamaan 1990-luvun lopulla suomalaisvoimin; mm. Neptunuksen temppelin kopio valmistui vuonna 1999 ja kaarisillan kopio valmistui vuonna 1998. Puistoalue on harvinainen ja kauniskokonaisuus.

Viipuri oli uuden Suomen valtion ehkä kansainvälisin kaupunki, suurin varuskuntakaupunki ja Itä-Suomen keskus. Viipuriin valmistui uutta rakennuskantaa kuten Alvar Aallon suunnittelema kirjasto ja rautatieasema sekä kirkkoja. Sotien jälkeen ensimmäinen suomalainen turistibussi saapui Viipuriin vuonna 1958. Viipurin nähtävyyksiin kuuluu luonnollisesti Viipurin linna. Ns. päälinnassa, joka sijaitsee tornin vieressä on nykyisin linnan museo. Päälinna paloi kahteen kertaa 1800-luvulla;sisätiloissa ei säilynyt mitään alkuperäistä ja päälinna entisöintiin 1890-luvulla. Museossa on esillä mm. vanhoja aseita, metalliesineitä, valokuvia, tilliä, rajanvalvontaan liittyvä näyttely, sotahistoriallinen näyttely, luonto- ja eläinnäyttely sekä mm. suomalainen aapinen. Linnan tiloissa on myös ns. vedenalaisen arkeologiannäyttely, jossa on esillä erilaisia Viipurin lähistöltä merestä löytyneitä esineitä kuten tykinkuulia, karttoja ja aseita. Lisäksi linnan tiloissa on tilapäisnäyttelyitä.

Linnasalmen itäpuolella olevalla niemellä on Viipurin vanha keskusta, josta löytyy useita satoja vuosia vanhaa arkkitehtuuria. Vanhaa Viipuria on restaroitu ahkerasti, ja myös suomalaiset ovat osallistuneet vapaaehtoisvoimin Monreposin puiston, linnan ja Alvar Aallon Viipuriin suunnitteleman kirjastotalon kunnostamiseen. Paljon on vielä tekemättä, ja niin kunnostustyöt jatkuvat eri puolilla kaupunkia.

Viipurin historia on pitkä ja värikäs. Suomen itsenäisyyden aikaan Viipuri oli kansainvälinen, vireä kulttuuri- ja varuskuntakaupunki, ja väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin (lähes 85 000 asukasta vuonna 1937) ja kauppakaupunkina Suomen vilkkain, ja palauduttuaan Suomen yhteyteen olisi sitä jälleen, kaupan, taiteen ja kulttuurin kohtaamispaikka.! Viipurilla on loistava sijainti Helsingin ja Pietarin välissä, luovutetun Karjalan keskuksena, Viipuri ja muut pakkoluovutetut alueet takaisin Suomen yhteyteen.

Historiallisesti merkittävä kaupunki, pitää kunnostaa ja palauttaa vanhaan loistoonsa, pääosa vanhoista keskustan rakennuksista on vielä entisöinti kelpoisia.

Tänäänkin Viipuri tarjoaa kulttuuria ja tapahtumia, sekä hurmaavia putiikkeja ja tavarataloja, joissa ostoksia voi tehdä edullisesti. Lisäksi tarjolla on historiallisia nähtävyyksiä, idyllisiä kahviloita ja ravintoloita, joista kuuluisin on Kustaa Vaasan rakennuttamassa Pyöreässä Tornissa.

Kun Viipuri kuuluu taas Suomelle avaa se ihan erilaisen matkailun ja turistien virran kaupunkiin, mitä Venäjän välinpitämättömyys kaupunkia kohtaan ja viisumi rajoitukset voi koskaan laajemmalle kansainväliselle turismille tarjota, ja toiseksi Viipurista tulisi taas luovutetun karjalan hallinnon ja kaupan keskus.

Hyvä kirjoitus!

Suosittelen kaikille tutustumaan virtuaaliseen Viipuriin 1939 sivustoon, hienoa työtä.!
http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/kohteet.php?lang=fi

Kirjoitus on täyttä asiaa, Viipuri takaisin Suomelle ja muutkin pakkoluovutetut alueet.

On vain ajan kysymys, milloin viralliset neuvottelut alueiden palauttamisesta Suomen yhteyteen aloitetaan,
kysymys on kummankin osapuolen eduista, Suomella on kyky ja taito kehittää alueita ja kauppa, matkailu ja turismi tekisi alueesta taas kansainvälisen kaupungin ja taloudellisesti kannattavan hankeen.!

Alueella on aina asunut suomalaisten lisäksi esim. ruotsalaisia, saksalaisia ja venäläisiä,
siksi alue oli ennen Talvisotaa, Suomen kansainvälisin kaupunki, kaupan ja kulttuurin keskus.

Sellaistahan

Kyliä autioituu maaltamuuton seurauksena. Työpaikat keskittyvät isompiin taajamiin ja kaupunkeihin.
Ei kehitys Venäjällä ole sen kummempaa kuin missä muussa maassa tahansa. Ei työpaikkoja voi luoda millään mahtikäskyllä, eikä asukkaita saada väkisin pysymään maaseudulla. Markkinatalouden lait pätevät Venäjälläkin.
Huonokuntoisia autioituvia rakennuksia ei kannata säilyttää.
Maanviljelyn ongelmat ovat aivan samanlaisia, mitä muuallakin maailmassa.
Ei ole olemassa mitään "Karjalan tragediaa". Samalla tavalla voitaisiin puhua Itä-Suomen tragediasta tai Kainuun tragediasta.
Tapahtumille pitää löytää selitys, eikä taivastella nykytilaa. Sellainen taivastelu ei johda mihinkään, eikä lisää ymmärrystä tapahtuneesta.
Palautetaan samaan syssyyn Norja Ruotsille, hajotetaan Italia, palautetaan Ottomaanien valtakunnan alueet Turkille, Kalifornia Meksikolle ja vanha kunnon Itävalta(-Unkarikin) olisi kiva saada taas kartalle.

Yess!

Tämä on se pointti!
missä on "oikea" raja? Jos pitäisi valita venäläisyys ja karjala takaisin tai Suomi osakis Ruotsia. niin VALITSE RUOTSIN!!!!!!!
J"os pitäisi valita venäläisyys ja karjala takaisin (jotka ovat siis sama asia) tai Suomi takaksin osaksi Ruotsia, niin VALITSEN RUOTSIN!"

Jep, niin minäkin ja ihan 6-0

en ole vasuri

hirveitä visioita teillä. Kuinka joku edes voi kuvitella oksentamatta valitsevansa Ruotsin, Hyi yök.

Rajat ovat auki, sinne vaan

Olen niin kauan joutunut kuuntelemaan näitä "Kaik jäi" -valituksia, että mikä tahansa on parempi. Paitsi ryssät, joka on ihan samam kuin karjalaiset.

Miteä kovempaa karjalaa itketään "takaisin", sitä kovemmin vaadin Ruotsia ottamaa Suomen takaisin. Tosin ruotsi ei Suomea ota niin kauan kuin täällä on näitä venäläistä tapakulttuuria ihannoivia karjalaisia.

Eli karjalaisista on jotenkin päästävä. Miksette muuta sinne karjalaan? Rajat ovat auki sinne vaan!

mee jo

mee SÄ sinne Ruotsiin ku ne on niin iiiihania siellä. Sinne vaan svenskapojkarnien kanssa häitä pitämään. Me suomalaiset ei ruotsalaisia kaivata, mut sä et selvästi ole ainakaan suomenkielinen suomalainen.

btw. nöyrinä valtaväestöä kohtaan käyttäytyvät ruotsinkieliset suomalaiset saa jäädä. Itsekin tunnen monia sellaisia. Nöyrät tietää siitä, ettei ne yritä sönköttää valtaväestölle ruotsia, koska Suomessa puhutaan suomalaiselle SUOMEA.

ihan suomeksi:

Ihan suomeksi olen koittanut sanoa, että "karjalaiset takaisin karjalaan!"

Mitä tuossa sinä et ymmärrä? Olen pahoillani, mutta en osaa sanoa sitä sinulle venäjäksi. Enkä aio opetellakaan, joten mene sinä sinne venäjälle. Karjalais-venäläinen tapakulttuuri on sinulla varmaan vielä hallussa, niin ei pitäisi olla sopeutumisvaikeuksia.

Olet säälittävä pelle

Et ole suomalainen, taidat itse olla ruotsalainen tai venäläinen, suomalaista sinusta ei saa tekemälläkään, mistä lie tänne tullut.

Kommenttisi tällä palstalla ilmaisee sinun sivistymättömyytesi, olet ottamassa kantaa asiaan, kun asiaan vaikka et siitä mitään tietäisikään, silti on vain pakko kirjoittaa, jotain sontaa palstalle.
Oletettavasti yleissivistyksesi täytyy olla aika alhaisella tasolla.!

Olet häpeäksi nimimerkillesi, väittäissäsi olevasi suomalalinen.;)

Karjala uuteen kukoistukseen!

On totta, että Karjala on kuvaannollisesti raiskattu siitä, mitä se oli ennen sotia, mutta maa ja maaperä on sama.

On Suomen, Venäjän, EU:n ja kaikkien sinne pyrkivien yritysten ja sinne työtä tekemään tulevien ihmisten asia rakentaa entiseen Karjalaan uusi ja uljas Karjala.

Karjalan sijaintikin on kerrassaan mahtava. Siksi se oli ennen sotia niin merkittävä alue kaikkineen.

On muistettava, mikä on se taho, joka on pääsyyllinen Karjalan rappioon. Se taho on myös päävastuullinen sen jälleenrakentamisesta.

Kun Karjala palautuu, se tulee samalla EU:n alueeksi ja Suomen hallintoalueena sen luottoluokitus kohoaa kertaheitolla. Silloin siitä tulee sijoittajille houkutteleva. Siinä Suomelle tulevaisuuden talousveturi, joka työllistää ja luo kokonaan uuden ulottuvuuden Pietarin uutena talousvyöhykkeenä. Alueesta tulee jälleen merkittävä ja samalla se ylläpitää tervettä naapuruutta ja yhteistyötä Venäjän kanssa.

Karjalan kulttuuriarvot ovat pohjattomat ja kesannolla olevat pellot vain odottavat luomuviljelijöitä. Rakennusala odottaa rakentajia, jotka voivat loihtia vaikka uuden talotehtaan karjalaismalliston luomuksia. Mikä estäisi rakentamasta entisten tuhottujen mallien mukaisia koteja. Niistä on arvokasta tietoa säilötty, minkä pohjalta rakentaa uudestaan entistä miljöötä.

He, jotka ovat vastaan ja peruspessimistejä, eivät ole pakotettuja muuttamaan Karjalaan ja rakentamaan sitä. Sinne asettuu toisenlaisia, optimistisia ja uutta elämää rakentavia, yrittäjähenkisiä ihmisiä.

Ja käki kukkuu, kun 100-vuotias Suomi on jälleen kokonainen. Terve isänmaallisuus kasvaa Suomessa ja kalevalaiset identiteetin juuret versovat uutta kulttuuria vanhan jatkeeksi.

Venäjällä on riittävästi tilaa ilman meiltä anastettua Karjalaa, Sallaa, Petsamoa ja Suomenlahden ulappasaaria.

Perusongelma

"Karjalan sijaintikin on kerrassaan mahtava. Siksi se oli ennen sotia niin merkittävä alue kaikkineen."

Sotien jälkeen on tapahtunut melkoinen rakennemuuutos, minkäjlkeen monet merkittävät alueet ovat menettäneet merkityksensä.

"Karjalan kulttuuriarvot ovat pohjattomat ja kesannolla olevat pellot vain odottavat luomuviljelijöitä. Rakennusala odottaa rakentajia, jotka voivat loihtia vaikka uuden talotehtaan karjalaismalliston luomuksia. Mikä estäisi rakentamasta entisten tuhottujen mallien mukaisia koteja. Niistä on arvokasta tietoa säilötty, minkä pohjalta rakentaa uudestaan entistä miljöötä.

Sinäkään et halua tunnustaa aluueen perusongelmaa. Jos alue joskus mahdollisesti palautettaisi se tekisi siitä tyhjiön. Siellä on nytkin hyvin vähän perusteollisuutta. Mahdollinen palautus tappaisi senkin vähän. Tyhjiön täyttäminen niiltä oson kun sinne syntyisi uutta teollisuutta olisi muualta siirtyvää, pääoson muualta suomesta. Jos Karjalaan perustettisi paperitehdas olisi se jostain muualta pois ja aihettaisi sinne työttömyyttä ja taloudelllisia ongelmia.

Maanviljelys ei ole kannattavaa näillä leveysasteilla muuten kuin mittasvien tukien avulla, ihan sama viljellääänkö sitten luomua vai juomua.

Mitä sinä odotat?

Myy maasi täältä, osta uusi karjalasta ja muuta sinne.

Sinä uskot niin lujasti karjalaan. Me muut emme usko, mutta sinä saat mennä. Emme estele. Mutta emme tule sitä rahoittamaankaan. Katsos, kun totuus on, että karjalassa ei ole yhtään mitään. Sen sijainti ei ole mitenkään edullinen tai hyödyllinen. sielä ei ole minkäänlaisia luonnonvaroja. Karjalan kulttuuri on yhtä kuin venäjän kulttuuri. Se ei oikeita suomalaisia kiinnosta.

Mitä sinne

Mitä rakennetaan, miksi, kenelle?
Kuka siellä asuisi? Miksi pitäisi viljellä? Ketä varten?

Hyvinkin pitkälti kaksipiippuinen juttu.

Totta kai alueen kunnostaminen vaatisi suuria investointeja, mutta vanhempamme ja isovanhempamme ovat joutuneet jättämään sinne kotinsa, ja taistelleet siellä isänmaamme puolesta.
En pysty ymmärtämään nuoria, joita ei tällaiset jutut kiinnosta. Kyse on kuitenkin erittäin tärkeästä osasta maamme historiaa. (Itse olen 31-v.)

Köyhyyttä siellä toki riittää, mutta "ties mihin tauteihin" en ole törmännyt. Käyn siellä usein, ja jaksan aina ihastella uskomattoman kauniita maisemia. Jopa harmaat mökkikylät hivelevät silmää. Pakkoluovutetussa Karjalassa riittäisi muuten viljeltävää maata, joten siitä saisi Suomi ainakin osan alueen kunnostukseen tarvittavista rahoista takaisin.

Asian toinen puoli on se, että mihin nyt alueella asuvat venäläiset asutettaisiin? Venäjän tuntien luulen, ettei sillä valtiolla riitä intressejä sellaisen asian hoitamiseen. Alue on nyt kuitenkin siellä asuvien ihmisten koti. Ei ole heilläkään ollut aikanaan helppoa, kun heidät pakko asutettiin toisten ihmisten jättämiin koteihin.

Sallan ja Kuusamon pakkoluovutetut alueet tyhjillään

Sallan ja Kuusamon ryöstetyt itäosat ovat täysin asumattomia. Vain yksi Alakurtti Vanhan - Sallan itäreunassa on vanhana rappeutuneena sotilastukikohtana lähes puolityhjänä. Muu asutus puuttuu näiltä alueilta ja vanhat suomalaisten jäljet on täysin tuhottu.

Petsamon ja Virtaniemen asutus on vain kaksi kaivosta nikkelitehtaineen ja muutama rappeutunut sotilastukikohta. Väestöä ei ole enempää vaan vähemmän vuonna 1939. Venäläisiltä puuttuu kaikki taito , kyky ja perinne hyödyntää näiden alueiden maa - ja metsätalousvaroja.

Puutavarakin rahdattiin aiemmin tukkeina Suomeen jalostettavaksi. Maataloutta ei ole oikeastaan koskaan ollutkaan vuoden 1944 jälkeen näillä alueilla.

Niin että

mitä helvettiä me tekisimme niillä alueilla, kun meillä on asumatonta ja hyödyntämätöntä lappia ja pohjoiskarjalla jo muutenkin?

Olisihian se kivaa, elvistellä isolla malla jos vaikka koko siperia kuuluisi Suomeen, mutta jos siitä pitäsi jotain oikein maksaa....?

Ihan sama koskee karjalaa. Joku esitti, että kun siellä olisi peltomaata. Mitä sitten? Meillä on jo nyt verovaroin tuettua ylituotantoa. Mihin me sen lisä tuotannon myisimme. Ja millä hinnalla? uplella siitä, minka me veronmaksajat maksamme?

Unohtakaa nämä "pakkoluovutetut alueet". Ne ovat sodassa menetettyjä alueita ja sellaista on sodissa tapahtunut kautta aikojen ja tapahtuu edelleen. Yritetään nyt pitää edes nämä rajat ja ilman sotia.

Karjala ja Kuriilit

Karjalan ja Kuriilien kysymyksellä on yhteisiä piirteitä. Pääero on siinä, että Japani oli viime sodassa hyökkääjävaltio, joka ei aluekysymyksissä saa kovin suurta sympatiaa osakseen. Karjalan osalta Neuvostoliitto oli yksiselitteisesti hyökkääjävaltio, joka anasti suorastaan ryösti Suomelta alueita. Puna-armeija sai vallattua vain noin 1/3 pakkoluovutetuista alueista, noin 2/3 Neuvostoliitto otti rauhansopimuksessa. Pakkoluovutetut alueet ovat yhteensä noin 45 000 km2.

Kuriilien palautus on Karjalan kysymyksen ratkaisun osalta tärkeä. Se avaa lukkiutuneita mieliä tajuamaan, ettei luottamus voi palata maitten välille, ennen kuin vanhat aggressiot on tasapuolisesti selvitetty ja sovittu.

Kuriilien palautus on erittäin kiinnostava Suomelle

Ehkä näille spekulaatioille ja tilannevaihteluille nyt saadaan myönteinen loppu. Tilanne on Suomen kannalta erittäin kiinnostava, jos Japani ja Venäjä löytävät asiassa sovinnon. Usein sanotaan, että Karjalan palauttamisesta ei voida puhua, ennen kuin Kuriilit on palautettu, koska Kuriileihin liittyy erittäin merkittäviä taloudellisia panostuksia Japanin puolelta.

Esimakua Venäjän linjasta saatiin, kun marraskuussa 2007 Newsru.com ja Gazeta GCT uutisoivat, että Venäjä palauttaa Kiinalle tammikuussa 2008 Habarovskin kaupungin lähellä Amur-joessa olevan Tarabarov-saaren ja puolet Bolsoi Ussuriskij –saaresta.

Kuriilien jälkeen Suomen alueiden vuoro

Kuriilien saarten sopimuksen jälkeen on luonnollista ryhtyä käsittelemään Karjalan, Petsamon, Sallan, Kuusamon ja Suomenlahden eräiden ulappasaarten palauttamista Suomelle eli Tarton rauhan 1920 rajojen palauttamista.

Sekä Habarovskin alueen palautus, Neuvostoliiton satelliittien uudelleen itsenäistyminen ja Kuriilien palautus ovat selvästi poliittisesti hyvin voitollisia Venäjälle. Maa on saanut palautuksista arvostusta ja positiivista imagoa.

Taloudellisesta näkökulmasta Kuriilien palautus tuo Venäjälle lisää pääomia ja ilmeisesti lisää vahvuutta uuden kaasuputken rakentamiseen. Venäjä saa myös tarvitsemaansa tukea Kiinan kanssa neuvotteluilleen. The New York Times 06.02.2005 kertoo, että Venäjä ja Japani voivat allekirjoittaa maanantaina 07.02.05 rauhansopimuksen.

Lehden lyhyt artikkeli sivulla 2 on seuraava:

”Maailmansodan päättyminen. Japani ja Venäjä ovat päättäneet kunnioittaa maitten välisen diplomaattisen sopimuksen 150. vuosipäivää panemalla lopun II maailmansodalle. Virallinen rauhansopimus, joka selittää vihollisuuksien loppumisen saatetaan allekirjoittaa maanantaina edellyttäen, että riita neljästä Hokkaidosta pohjoiseen olevasta saaresta, jotka ovat olleet Venäjän miehittämiä II maailmansodasta lähtien, voidaan ratkaista.

Venäjä on myöntänyt palauttavasta kaksi saarta, mutta ei luovuta muita, kunnes rauhansopimus on allekirjoitettu. Japani vastustaa allekirjoitusta, kunnes se saa kaikki saaret. Konflikti, joka on kestänyt vuosikymmeniä, saatetaan silti ratkaista tällä viikolla.”

Tästä uutisesta ei ole saatu tietoa muista lähteistä ja kuten The New York Times toteaa, allekirjoittaminen voi viipyäkin.

Kuriilien kysymys on ollut täydellisessä uutispimennossa Venäjällä 21.11.04 jälkeen. Tuolloin Venäjän television Ykköskanava ilmoitti, että Venäjä ja Japani ovat päässeet sopimukseen puolesta Kuriilien kysymyksessä.

Marraskuussa Kuriilien kysymys oli paljon esillä venäläisissä tiedotusvälineissä. Moscow Newsin mukaan (16.11) ulkoministeri Sergei Lavrov on 14.11 luvannut palauttaa Kuriilien saarista kaksi Hrutshevin aikana annetun lupauksen mukaisesti.

Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11) kieltäytyy hyväksymästä presidentti Putinin ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. - Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu, on pääministeri Juichiro Koizumi sanonut UPI:n mukaan.

Japani siten vaatii kaikkien neljän saaren palauttamista. Presidentti Putin on toistaiseksi vahvistanut pitäytyvänsä vain 1956 solmitussa Neuvostoliiton ja Japanin välisessä sopimuksessa, jonka mukaan Habomain saariryhmä ja Shikotan saari palautetaan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen.

On mahdollista, että Kuriilien kysymys jää vielä maanantaina avoimeksi ja se otetaan näyttävästi esille rauhansopimuksen solmimisen kanssa maaliskuussa presidentti Putinin vieraillessa Japanissa.

Kuriilien kysymystä on usein verrattu Karjalan kysymykseen. Viime sotien seurauksena Neuvostoliitto pakko-otti Suomelta Karjalan, että näihin pakkoluovutettuihin alueisiin kuuluvat myös Petsamon, Sallan-Kuusamon alueet ja Suomenlahden eräät ulappasaaret, alueiden kokonaispinta-alan ollessa noin 45 000 km2. Kansalaiskeskustelu Suomessa tästä asiasta on alkanut. Poliitikot kuitenkin loistavat poissaolollaan tästä keskustelusta, eikä virallinen Suomi puhu asiasta mitään.

Hyvä pointti

Kurillien kysymys on todellakin todellakin avain asemassa kun puhutaan Karjalan paluttamisesta. Vikea kuvitella, että Venäjä alkaisi neuuvottelemaan uudellen jo sovittuja rajoja, niin kauan kuin sillä on avoimia rajakysymyksiä muiden valtioiden kanssa.

Kuriilit antaa myös vertailupohjaa tähän palautus asiaan. Kun näkee kuinka vaikeaa on sopia avointa rajakysymystä ja antaa periksi asiassa, missä Japani on taloudellisine painonostuskeinoineen niskan päällä voi vain kukuvitella miten vaikeaa olisi Venäjän alkaa neuvottelemaan sovituista rajoista.

Faktaa

"Kuriilit antaa myös vertailupohjaa tähän palautus asiaan. Kun näkee kuinka vaikeaa on sopia avointa rajakysymystä ja antaa periksi asiassa, missä Japani on taloudellisine painonostuskeinoineen niskan päällä voi vain kukuvitella miten vaikeaa olisi Venäjän alkaa neuvottelemaan sovituista rajoista."

On muistettava, että Tarton Rauhan 1920 jälkeisissä rauhansopimuksissa oli käytännössä vain yksi osapuoli, joka saneli, vaati ja painosti Suomea luovuttamaan alueet, rauhansopimuksen syntymiseksi, siis isompi kiristi pienempää, Italian mafian elkein. On naurettavaa väittää, että kysymyksessä olisi ollut tasapuoliset neuvottelu asetelmat, Neuvostoliitto Stalinin johdolla hyökkäsi kahdesti Suomeen, tarkoituksenaan vallata koko Suomi. Kysymyksessä oli alue ryöstö, vaadittiin kolminkertainen alue pakkoluovutettavaksi, mitä sotatoimin pystyttiin koskaan valloittamaan "miehittämään" että se niistä sovituista rajoista, vielä älyttömät sotakorvaukset, mitkä jouduttiin maksamaan sodan aloittaneelle osapuolelle ja lopuksi sotasyyllisyys kysymys missä Neuvostoliiton toimesta painostettiin tuomitsemaan Suomen korkeinta johtoa, joka joutui noina vaikeina aikoina tekemään päätöksiä, Suomen kohtaloon liittyvissä kysymyksissä ja itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Taas mielikuvitus lentää

Ongelmana on vain se, että Kuriilien palautuksesta ei ole ensimmäistäkään merkkiä.

Tietääkö Veikko Saksi

että copypasteat tänne hänen tekstejään ominasi?

Sekavaan viestiisi pieni kommentti

Jos Venäjä on Suomen "EMÄMAA" niin eikö olisi loogista palauttaa Suomi takaisin perheyhteyteensä? Eikä yrittää lohkoa "EMÄMAATA" vielä lisää, siitä kun on huonoja kokemuksia menneiltä vuosilta niinkuin historiasta muistamme.

OLISI ja TULISI, Markus,

mutta tuskin uskot tuota itsekään!

Tartton sopimuksen aikaa se paha vanha vainooja oli heikko, mutta Karjalan ottaja 40-luvulla oli vahva, ainakin vahvassa asemassa. Ryti ja Airo voimistelivat aikansa linnassa. Niin se meni, vaikka hatutti. Nykyiset kaveritkin saisivat laskea panssarinsa ja vertailla. Niin se menee!

Ei auttanut sekään, että

vesijohto-Vickkersit vaihdettiin 75-millisiin Sturmeihin. Oli menty väärään kyökkiin, eivätkä päättäjät pystyneet sitä edes itselleen myöntämään. Ja että päättömyys tiivistyisi, mentiin vielä oman Karjalan rajojen yli. Tänäänkin sota ja selkkaukset ovat kuin lupiini; helppo kantaa joka tontille, mutta huono päästä eroon!

Karjalassa nimenomaan kasvaa metsää ja paljon!

Karjalassa nimenomaan kasvaa metsää ja paljon! Todella hyvää maa-ainesta myös viljelyyn ja karjankasvatukselle, se joka väittää ettei siellä muka kasva, ei tiedä asiasta juuri mitään. Se joka kuittaa koko aiheen väittämällä, että asia muka olisi jo vanhentunut, on laiska ja itsekäs. Alue maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä - kahdessakymmenessä vuodessa. Nyt kun sinne viedään rahaa, kun alue on venäläisillä, se on kuin heittäisi rahaa kaivoon, mutta Suomen lipun alla tilanne olisi täysin toinen, meillä suomalaisilla on ihan erilaiset intressit kehittää ja hyödyntää alueita. Suomella on kyseenalaistamatta hyvin paljon käyttöä niillä mailla mitkä on pakkoluovutettu, unohtamatta kaupan ja matkailun "turismin" tuomia tuloja. Mitä enemmän asiaa tutkii, sitä selvempää se on, että alueet tulisi palauttaa takaisin Suomen yhteyteen. Toisin väittävät vain heittävät jonkun pallon ilmaan ja luulevat kuulostavansa vakuuttavilta, ilman että he todellisuudessa näkisivät vähäistäkää vaivaa kyseisen asian kanssa, sen sijaan kuulostavatkin tyhmiltä. Kun puhutaan, että suomalaisten tulisi saada ostaa maata venäjän puolelta karjalasta, koska hekin voivat tehdä niin täällä Suomessa, niin voisin esittää kysymyksen, että kuinka monta kertaa te, hyvät ihmiset olette valmiit ostamaan saman tontin, kiinteistön uudelleen? Ne maat ja kiinteistöt on, jo aikoinaan hankittu ja kuuluvat niille, jotka ovat ne omistukseensa hankkineet ja heidän perillisilleen. Ihmiset ovat laumaeläimiä ja, kun joku epäisämaallinen pelkuri sanoo kuuluvasti, ettei sitä tarvita, niin alkaa mielipiteettömät seuraajat ja asiaan milläänkään tavalla perehtymättömät sanoa samaa. Totuus on, että Karjalan ja muiden (toistaiseksi) menetettyjen pakkoluovutettujen alueiden palautuksen kannattajia on hyvin paljon ja monen ikäisiä, kaikissa sukupolvissa. Itse olen v. 1986 -syntynyt ja aion omillekin jälkeläisillenikin kertoa ja opettaa näistä tärkeistä asioista, jotka liittyvät pakkoluovutettuihin alueisiin ja niiden palauttamiseen.

Höpö höpö

kun sinä nyt olet vielä noin nuori, niin sinulla on vielä yli viisikymmentä vuotta aikaa miettiä kuinka typeriä ajatuksia sinulla nyt on.

Karjalalla ei ole mitään muuta arvoa, kuin sen maa-ala. Se taas ei ole yhtään sen kummallisempaa kuin muuallakaan eteläisessä Suomessa. Suomi on täynnä metsää ja sen käyttöön saaminen on puhtaasti poliittinen ja talouspoliittinen kysymys, joka pikkuhiljaa on ratkeamassa - kiitos venäjän puutullien.

Peltoa me emme tarvitse yhtään hehtaaria enempää. Jo nyt, "peltojen paketoimisesta huolimatta" ylituotantoa on ongelmaksi saakka. Vientiin taas viljaa ei näillä leveysasteilla voi joka tapauksessa tuottaa. Emme siis tarvitse niitä peltoja mihinkään. Mitään muuta siellä ei sitten olekaan. Patisi aivan helvetisti ongelmajätettä, purettavaa infrastruktuuria ja tietysti aluetta asuttavat ryssät, joista et pääse millä eroon.

Puppua

"Karjalassa nimenomaan kasvaa metsää ja paljon! Todella hyvää maa-ainesta myös viljelyyn ja karjankasvatukselle, se joka väittää ettei siellä muka kasva, ei tiedä asiasta juuri mitään"

Niin kasvaa. Mutta kun metsäteollisuutta ei kiinnosta metsän osto länsimaisilla hinnoilla. Myös paperin kulutus on pysyvästi vähentynyt. Tosiasia vain on, että paperia on edullisempaa tuoda kiinasta, kuin tehdä Suomessa. Ja jos mahdollisesti palautuvaan Karjalaan niin se tietäisi vähintään yhden tehtaan lopettamista muualla Suomessa.

Totta myös, eää Karjalassa on hyvää maa ainesta. Totuus vain on, että näillä leveysasteilla ei ole järkevää viljellä maata kuin omavaraisuuden varmistamiseksi ja sekin vaati melkoista yhteiskuna tukea kannattaakseen edes jotenkin.

"Suomella on kyseenalaistamatta hyvin paljon käyttöä niillä mailla mitkä on pakkoluovutettu, unohtamatta kaupan ja matkailun "turismin" tuomia tuloja. "

Kuinkahan paljon turismia sinne suuntautuisi sen jälkeen kun kaikki kivijalat ja hautuumaat siellä on käyty itkemässä ?

"Toisin väittävät vain heittävät jonkun pallon ilmaan ja luulevat kuulostavansa vakuuttavilta, ilman että he todellisuudessa näkisivät vähäistäkää vaivaa kyseisen asian kanssa, sen sijaan kuulostavatkin tyhmiltä."

Kuten sinäkin nyt, kaikesta näkee että et ole kovin syvällisesti pohtinut tätä asiaa, tuskin olet edes käynyt Karjalassa katsomassa , mieten asiat siellä oikeasti ovat.

Historiallinen oikeus toteutukoon!

On kaikin puolin vääryys, että edesmennyt Neuvostoliitto ryösti Suomelta Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan alueen ja Petsamon!

Lisää tietoa asiasta: http://wikikarelia.com/index.php/Pakkoluovutetut_alueet

Vaikka olenkin maanpuolustushenkinen, en kannata missään tapauksessa sotaa. Mutta nykyisen Venäjän kanssa pitäisi pystyä neuvottelemaan, edes suurimman osan pakkoluovutettujen alueiden takaisin palauttamisesta. Entinen NL on edelleen Suomelle velkaa huomattavasti. Lisäksi kun otetaan huomioon NL:n Suomelle aiheuttamat ihmis- ja taloudelliset tappiot sekä kaiken huippuna maksetut "sotakorvaukset", voisi Venäjä NL:n perijänä "lahjoittaa" palauttaa kaikki luovutetut alueet ja majoittaa pakkosiirretyt omat kansalaisensa takaisin "Äiti-Venäjän" maille. Sittenhän kaikki olisivat onnellisia omilla maillaan ja historiallinen oikeudenmukaisuus toteutuisi. Ilman ylimääräisen venäläisen väistön siirtymistä Suomeen!

Ei kai sitä Karjalaa ja muita pakkoluovutettuja alueita, tarvitsisi muutaman vuoden kuluessa korjata kehittää, muun Suomen tasolle ja asuttaa yhtä tiheästi tai harvasti? Järjenkäyttö ei ole kiellettyä tässäkään asiassa.

Luulen, että menneisyyden Stalinin aikaisten rikosten ja vääryyksien korjaaminen myös helpottaisi suomalaisten suhtautumista venäjään ainakin ajankanssa. Jo pelkästään siksi, että ihmisten olisi paljon helpompi suhtautua venäläisiin asiallisesti ja ystävällisesti. Jos joku on eri mieltä, niin miettiköön kuitenkin ensin, olisiko sinun helppo tulla toimeen henkilön kanssa, joka ryösti kotisi ja omaisuutesi ja vei vielä hengen monelta läheiseltäsi?

Minusta on todella mielenkiintoista se, että alueiden likaisuutta on vahvasti liioiteltu, ja millä ihmeen perusteella ihmiset tänä päivänä sanovat, että Karjalan palautus on huuhaa, unelma, toivoton tapaus, ei Venäjä sitä koskaan anna, järjetöntä edes ajatella, Kuka sinne sitten muuttaisi, en minä ainakaan... jne...

En voi muuta kuin kysyä, kuinka niin? Miksi ei antaisi? Tai miksi asiasta neuvotteleminen on mahdotonta?
Vaikka et jaksakaan siitä vääntää kättä, niin mieti kuitenkin, miksi? Vai vastustetaanko asiaa vain vastustamisen vuoksi? Vai tiedon puutteesta?

Ottakaa hyvät ihmiset asioista selvää tutustumalla Suomen historiaan, niin ei tarvitse perustaa mielipidettä mututuntuman varaan ja käykää tutustumassa alueisiin paikan päällä.!

Tämä kysymys tulee hetki hetkeltä ajankohtaisemmaksi jo siksi, että Venäjä antaa alueen ja sen infrastruktuurin raunioitua "rapistua", ihmisten selvitä miten tahtovat, väestön muuttaa pois ... Venäjä on vetänyt lähes kaikki armeijan yksiköt pois.

Osoittaako Venäjän toiminta, että se ehdottomasti haluaa pitää kynsin hampain Karjalasta kiinni?

Muutamia hankkeita lukuun ottamatta, Venäjä ei ole kehittänyt eikä panostanut alueisiin millään tavalla,
eikä Venäjän poliittinen, taloudellinen tilanne ja ulkomaalaisten yritysten sijoitusten puute helpota yhtään asiaa, koska riskit ovat liian suuret ylipäätänsä sijoittaa Venäjälle.

Jos kaikki venäläiset ovat samaa mieltä, että Karjala on pidettävä, niin miksi NTV teki sangen positiivisen prime-aikaan esitetyn filmin - Karjalan palautuksesta? Kanava on Putinin näppien alla. Miksi Karjalan ihmiset kaksin käsin olisivat valmiit äänestämään palautuksen puolesta (sanoo Duuman jäsen Mäki)?

Koska Suomella on intressit, kyky ja taito kunnostaa ja kehittää alueita idän ja lännen portiksi kaupan keskukseksi.

Eihän Venäjä anna Kuriilienkaan saaria pois tai Kaliningradia? Ulkoministerit silti neuvottelevat parhaillaan Kuriileista. Kaliningradista on eräiden tietojen mukaan jo valmiiksi sovittu Saksan kanssa.

Alueiden palautuksen jälkeen olisin valmis siirtämään oman sähköalan yritykseni " 20 työntekijää" Viipuriin, heti kun se olisi mahdollista.

Mielikuvitus lentää

Ongelma on vain siinä, että kukaan ei neuvottele Kuriileista eikä Kaliningradista ole sovittu mitään.
"Ei kai sitä Karjalaa ja muita pakkoluovutettuja alueita, tarvitsisi muutaman vuoden kuluessa korjata kehittää, muun Suomen tasolle ja asuttaa yhtä tiheästi tai harvasti? Järjenkäyttö ei ole kiellettyä tässäkään asiassa."

Ei niin, mutta mikäli Karjala joskus palautuu, sinne on pakko alkaa rakentaa infraa, terveyspalveluita ym yhteiskunnan varoilla. Samoin aluuella palautuksenaiheuttman massatyöttömyyden kohteeksi joutuneiden toimeen tuilo on turvattava tämä kaikki tapahtuu vuosia ennen kuin alue alkaa tuttämaan yhtään mitään.

"En voi muuta kuin kysyä, kuinka niin? Miksi ei antaisi? Tai miksi asiasta neuvotteleminen on mahdotonta?"

Kysy vaan. Neuvotteluihin tarvitaan kaksi osapuolta. Venäjä on antanut selkeitä signaaleita siitä ettei aio luopua alueistaan. Suomi ts. enemmistö suomalaisista ei halua Karjalaa takaisin. Järjenkäyttö sallittu kun lasket yhteen 1-1, eli montako neuvottelevaa osapuolta olisi.

"Koska Suomella on intressit, kyky ja taito kunnostaa ja kehittää alueita idän ja lännen portiksi kaupan keskukseksi."

Suomi voi tai voisi toimia nytkin kaupankeskuksena jos sille olisi tilausta mahdollinen palautus ei paljon vaikuttaisi tähän.

"Alueiden palautuksen jälkeen olisin valmis siirtämään oman sähköalan yritykseni " 20 työntekijää" Viipuriin, heti kun se olisi mahdollista."

Ovatko työntijäsi myös halukkaita ? Vai veisitkö yrityksen ja jaäättäisit 20 työtöntä???

Historiallinen oikeus toteutukoon!

Alueen kehittämisen voitaisiin aloittaa Viipurista, siirtyä sen jälkeen Käkisalmeen, lopuksi kunnostettaisiin Sortavalan kaupunki ja Petsamo. Suomalainen metsäteollisuuskin elpyisi, valtion metsäomaisuus moninkertaistuisi, millä voitaisiin turvata metsäteollisuuden puun tarve pitkälle tulevaisuuteen.

Toki alueelle siirtyisi myös metsäteollisuutta, joka on luonnollista siirrytään lähemmäksi raaka-ainetta jo kuljetus kustannusten vähentämiseksi, joka saattaisi tietää jonkin Pohjois- Suomen tehtaan alas ajoa, on muistettava, että työpaikat jäisivät tässäkin tapauksessa suomeen ja parantaisi metsäteollisuuden kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla.

"Samoin aluuella palautuksenaiheuttman massatyöttömyyden kohteeksi joutuneiden toimeen tuilo on turvattava tämä kaikki tapahtuu vuosia ennen kuin alue alkaa tuttämaan yhtään mitään."

Koska kaikki kynnelle kykenevät rakennus ja kuljetus alan ihmiset tarvitaan töihin, toden näköisesti meillä olisi työvoima pulaa seuraavat 20 vuotta.! Sosiaalikulut kasvaisi alussa, tasaantuisivat melko nopeasti, työvoima tarpeen kasvaessa kaikilla aloilla.! Ensinhän alueelle siirtyisi rajavartiosto, tulli, terveydenhuollon henkilöstö, poliisi ja paloviranomaiset ... Heti, kun on mahdollista alueelle siirtyisi idänkauppaan keskittyneet yritykset varastoineen. Muutto paineet Uudenmaan alueelle vähenisi, kun näiden kaupunkien ympäristöstä olisi mahdollista saada isompia ja kohtuu hintaisia tontteja, etäisyydet pysyessä silti kohtuullisena Helsinkiin nähden n 250 - 400kilometrissä.

Viipurin sijainti 130 kilometrin päässä Pietarin lähes 7 miljoonan ihmisen talousalueesta on loistava, joka toimisi varmasti piristys ruiskeena koko alueella, Helsinkiin ollessa matkaa 288 kilometriä.

"Ovatko työntijäsi myös halukkaita ? Vai veisitkö yrityksen ja jaäättäisit 20 työtöntä???"

Olemme keskustelleet kahvitunneilla erityksen siirtymisestä Viipuriin, kun alueet ovat palautettu Suomelle.
sihteeriä lukuun ottamatta, löytyy uudisraivaaja henkeä, että työntekijät perheineen olisivat valmiit siirtymään yrityksen mukana Viipuriin heti, kun siihen on luotu mahdollisuudet.

Totta on, että ensimmäinen vuosi tai pari menisi perus palveluiden luomiseen alueelle ennen, kuin laajamittaisempi yritys toiminta ja muutto alueelle olisi mahdollista.

On myös muistettavaa, että alueilta muuttaa ihmisiä pois, pelkästään Viipurin alueelta n. 4000 ihmistä per vuosi Pietarin talousalueelle, ihmiset ovat ikääntyneitä ja venäjän kielisten määrä laskee voimakkaasti koko alueella ollessa tällä hetkellä n. 300.000 asukasta. Osa ihmisistä jää alueelle osa muuttaa pois, n. 20 vuoden sisällä venäjän kieliset vanhukset ovat kuolleet ja muut saatu osaksi yhteiskuntaa, tällöin venäjän kielisten määrä on pudonnut alle puoleen verrattuna lähtö tilanteeseen. Alueella on aina asunut suomenkielisiä, ruotsinkielisiä, saksankielisiä, venäjänkielisiä ja karjalankieltä puhuvia ihmisiä.

Siirtymä ajaksi alueelle jääville venäjänkielisille voitaisiin antaa muukalaispassi, joka oikeuttaisi heidät peruspalveluihin, asua, opiskella ja tehdä töitä palautetun karjalan alueella, kielitaidon karttuessa ja suomen kansalaisuuden saatuaan rajoitus poistuisi ja uudessa kotimaassaan he voisivat asua ja työskennellä missä haluaisivat. Tämä takaisi heille perus oikeudet alueella, mutta rajoittaisi muuttoa muualle Suomeen siirtymä ajan aikana, joka voisi olla maksimissaan esimerkiksi 20 vuotta.

Suomen kielen opiskelussa. kannustimena voisi olla esimerkiksi 1 tasolla 1000€, 2 tasolla 2500€ ja 3 tasolla läpäisystä 5000€, tämä voisi koskea kaikkia Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
Tällä toimenpiteellä ihmisten opiskelu, työelämään pääsy helpottuisi ja heidän olisi helpompi sulautua osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

"Kysy vaan. Neuvotteluihin tarvitaan kaksi osapuolta. Venäjä on antanut selkeitä signaaleita siitä ettei aio luopua alueistaan. Suomi ts. enemmistö suomalaisista ei halua Karjalaa takaisin. Järjenkäyttö sallittu kun lasket yhteen 1-1, eli montako neuvottelevaa osapuolta olisi."

Karjalan palautuksen kannatus on kasvanut tasaisesti, ollessa tällä hetkellä n. 35% luokkaa, kun ihmiset saa oikeaa tietoa ja avoin keskustelu jatkuu, eikä heitä pelotella kaikenlaisilla negatiivisilla mielikuvilla, jotka ei tosiasiassa pidä edes paikkansa. Ihmisten tajutessa, kuinka suuret mahdollisuudet alueiden palautukset tuovat tullessaan Suomelle, niin Karjalan palautuksen kannatus jatkaa tasaista kasvuaan edelleen.!

On vain ajan kysymys, kun neuvottelu pöydässä istuu kaksi osapuolta, keskustelemassa Karjalan palautukseen liittyvistä asioista. Tämä on kummankin 0sapuolen etu, menneet Stalinin aikaiset vääryydet on selvitettävä ja korjattava, niin voidaan jatkaa rinnakkais eloa puhtaalta pöydältä, maiden välinen luottamus ja ystävyys voi kasvaa kehittyä, ilman että taustalla vaikuttaa koko ajan selvittämättömät asiat.!

Karjalan palautuksessa on kysymys kaikkien pakkoluovutettujen alueiden palauttamisesta Suomen yhteyteen, ei pelkästään Karjalan.

Toisaalta

"Suomalainen metsäteollisuuskin elpyisi, valtion metsäomaisuus moninkertaistuisi, millä voitaisiin turvata metsäteollisuuden puun tarve pitkälle tulevaisuuteen."

Metsäteollisuus hyötyy nykytilasta kaikkein eniiten, saadessaan Venäjältä Karjalan mäntyä huomattavasti halvemmalla, kuin kotimaasta. Kuten varmaan olet huomannut, metaäteollisuudella ei oloe ollut puusta pulaa, vaan haluttomuus maksaa kotimaisia hintoja. Tähän ei mahdollinen alueiden palautus vaikuta mitenkään.

"Toki alueelle siirtyisi myös metsäteollisuutta, joka on luonnollista siirrytään lähemmäksi raaka-ainetta jo kuljetus kustannusten vähentämiseksi, joka saattaisi tietää jonkin Pohjois- Suomen tehtaan alas ajoa, on muistettava, että työpaikat jäisivät tässäkin tapauksessa suomeen ja parantaisi metsäteollisuuden kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Työpaikat jäisivät Suomeen, tämä varmaan lohduttaa siellä missä tehtaat lopetetaan, että evakkoon vaan. Metsäteollsuus on hakeutumassa halvan raaka aineen ja työvoiman perässä mm. Kiinaan, sillä sitä kilpailukykyä haetaan. Pohjoisen tehtailla on raaka ainetta lähistöllä ja hyvät satamat.

"On myös muistettavaa, että alueilta muuttaa ihmisiä pois, pelkästään Viipurin alueelta n. 4000 ihmistä per vuosi Pietarin talousalueelle, ihmiset ovat ikääntyneitä ja venäjän kielisten määrä laskee voimakkaasti koko alueella ollessa tällä hetkellä n. 300.000 asukasta. "

Saman suuntainen on väestö kehitys ollut rajan tääläkin puolella, esim. Pohjois-Karjalassa. Kannattaa huomata, että Viipurin kohentuessa on viimevuosina väestökehitys on kääntynyt muuttovoittoiseksi mm. suurten telakkakestusten myötä. Muuttotappio on vähentynyt kauttta linjan. Ongelma on se, että luotettavien tietojen saaminen on vaikeaa, varsinkin kun Venäjällä ei suorteta säänöllistä väestön laskentaa. Viipurin alueen viimeaikainen kehitys antaa kyllä enemmän viitteitä muuttovirran suunnan kääntymiseen. Kannattaa ottaa myös huomioon, että jos joskus alkaisi näkyä merkkejä palautuksesta, sinne virtaisi väkeä, ellei sitten Venäjän elintaso olisi noussut Suomen tasolle siihen mennessä. Täälä hetkelllä on mahdotonta arvioida mikä olisi alueen väestömäärä silloin jos mahdollisesti joitan alueita palautuisi.

"Koska kaikki kynnelle kykenevät rakennus ja kuljetus alan ihmiset tarvitaan töihin, toden näköisesti meillä olisi työvoima pulaa seuraavat 20 vuotta.! Sosiaalikulut kasvaisi alussa, tasaantuisivat melko nopeasti, työvoima tarpeen kasvaessa kaikilla aloilla.! Heti, kun on mahdollista alueelle siirtyisi idänkauppaan keskittyneet yritykset varastoineen. Muutto paineet Uudenmaan alueelle vähenisi, kun näiden kaupunkien ympäristöstä olisi mahdollista saada isompia ja kohtuu hintaisia tontteja, etäisyydet pysyessä silti kohtuullisena Helsinkiin nähden n 250 - 400kilometrissä."

Ei se työvoimapula niin nopeasti synny. Ensimmäiset vuodet ovat aika synkkiä paikalliselle väestölle. Alueella nykyisin toimivista teollisuuslaitoksista kovinkaan moni ei kykenisi jatkamaan palautuksen jälkeen. Ei nykyisinkään monet idänkauppaa käyvistä yrityksistä sijaotse rajanpinnassa. Hyvin paljon riippuu myös miten suotuisissa olosuhteissa mahdollinen alueiden palautus tapahtuu, siitä riippuu Karjalan elinmahdollisuudet.

Pääkaupungin ulkopuolelta on mahdollisuus saada nytkin isoja ja edullisia tontteja. Syyt pääkaupunkiseudulla viihtymiseen on aivan muualla. Vipuri tai Kivennapa ei ole enää kovin kohtuullisen lähellä Helsinkiä. Virolahtikin on kohtuu kaukana.

"Siirtymä ajaksi alueelle jääville venäjänkielisille voitaisiin antaa muukalaispassi, joka oikeuttaisi heidät peruspalveluihin, asua, opiskella ja tehdä töitä palautetun karjalan alueella, kielitaidon karttuessa ja suomen kansalaisuuden saatuaan rajoitus poistuisi ja uudessa kotimaassaan he voisivat asua ja työskennellä missä haluaisivat. Tämä takaisi heille perus oikeudet alueella, mutta rajoittaisi muuttoa muualle Suomeen siirtymä ajan aikana, joka voisi olla maksimissaan esimerkiksi 20 vuotta."

Tähän et voi uskoa itsekkään. Tuollainen väestön eriarvoistaminen ei ole nyky yhteiskunnassa mahdollista.

"Karjalan palautuksen kannatus on kasvanut tasaisesti, ollessa tällä hetkellä n. 35% luokkaa, kun ihmiset saa oikeaa tietoa ja avoin keskustelu jatkuu, eikä heitä pelotella kaikenlaisilla negatiivisilla mielikuvilla, jotka ei tosiasiassa pidä edes paikkansa."

Tilastojen mukaan kannatuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Olisi hyvä, että ihmiset saisivat oikeaa tietoa mahdollisen palautuksen kaikista seurauksista ja vaikutuksista. Asian "markkinamiehet vaan tuppaavat tarjoamaan ruusisia haavekuvia ilman todellisuuspohjaa. Kustannuksista on esitetty jos jonkinlaisia arviota, mutta yhtään laskelmaa ei tässäkään foorumissa ole tuotu näkyville. Myös negatiivisista puolista on pystyttävä keskustelemaan rehellisesti.

On mahdollista, että Karjalasta , tai ainakin osasta siitä voisi tulla tuottava osa yhteiskuntaamme jos se jokus palaisi mutta ei se varmaa olisi.

Kuuhun minäkin haluaisin mennä...

koska muutkin ovat siellä käyneet jos en pääse sehän on syrjintää ja epätasaarvoista.
Olen ollut 6 vuotta Karjalassa töissä ja tiedän kyllä sen tilanteen...
Että Herrat jotka kirjoittavat Karjalan palauttamisesta ja jaksavat kirjoittaa pitkiä repostuksia siitä...ollos hyvä vaan ja avaamaan kukkaron nyörejä ja maksamaan kulut mitä tulee.
Ei edes Amerikalla olisi varaa moiseen.

Kun pidetään faktat käsissä niin palautuskirjoittelu on pelkkää Fantasiaa.

Osa voittomaista

Täällä kun on kovasti vedottu tuohon Karjalan ikiaikaiseen Suomeen kuulumiseen, niin se hieman ihmetyttää. Suomeahan ei itse asiassa ole edes käsitteellisesti voitu todentaa siinä muodossaan kuin se muotoutui Tarton rauhassa 1920 kuin vasta autonomian aikana ja ansiosta.

Suomen suurruhtinaskunnan myötä Suomen suurruhtinaskuntaan liitettiin takaisin ns. Vanhan Suomen alue, josta myös käytettiin nimitystä voittomaat. Tämä alue oli liitetty Ruotsin valtakuntaan Stolbovan rauhassa v. 1617 ja alueeseen kuuluivat Käkisalmen lääni, Pähkinälinna ja osa Inkeriä. Venäjä ja Ruotsi sotivat Suuren Pohjansodan 1700-luvun alussa, jonka myötä Ruotsi menetti v.1720 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan ja Käkisalmen läänin eteläosan sekä Viipurin. Toisin sanoen reilut sata vuotta aiemmin saadut voittomaat siirtyivät pohjoisosaa lukuunottamatta takaisin Venäjän alaisuuteen. Vuoden 1812 autonomian alussa suoritettiin rajantarkistus, jonka myötä muodostettiin Suomen suurruhtinaskunnalle hallinnollinen itäraja. Sen myötä mm. voittomaat siirrettiin suurruhtinaskunnan alaisuuteen. Moskovan rauhansopimuksessa v. 1940 nämä voittomaat siirtyivät takaisin Neuvostoliiton (Venäjän) alaisuuteen, mikä vahvistettiin sitten v. 1947 Pariisin rauhansopimuksessa.

Itse asiassa taitaa olla tilanne, että Venäjällä on vielä vaatimatta sitä viimeistä palauttamatta jäänyttä voittomaata takaisin itselleen ennemmin kuin Suomen pakkoluovutettua Karjalaa Venäjältä. Käytännössä tämä tarkoittaisi Pohjois-Karjalan liittämistä Venäjän Federaatioon. Tuolloin tulisi asiat korjatuiksi niiden kronologisessa järjestyksessä.

Tuon logiikan

(Stolbovan rauha) Venäjän pitäisi palauttaa Vuoksen eteläpuolinen Kannas ja meidän pieniä alueita Pohjois-Karjalasta.

älä vääristä

Kyllä se vastaa käytännössä lähes kokonaan nykyisen Pohjois-Karjalan käsittävää aluetta ja lisäksi Laatokan koillispuoleisia alueita ja Laatokan länsipuolelta aina rajalinjan Valkjärvi-Muolaa-Rautjärvi itäpuolelta. Lisäksi Venäjä sai Ruotsilta koko Kannaksen alueen v. 1721 Uudenkaupungin rauhassa itselleen.

http://modersmal-t.skolutveckling.se/images/stories/File/timo/Suomen_rajat-1617.jpg

Totuus

Koittakaahan lapset pysyä asiassa, tällä palstalla keskustellaan Karjalan palautukseen liittyvistä asioista.
Itsenäisen Suomen ainoat oikeat viralliset rajat määriteltiin ja vahvistettiin Tarton Rauhassa 1920. Sen jälkeen tehdyt niin sanotut rauhat, ovat perustuneen Stalinin ryöstö politiikkaan, alue vaatimuksiin ja sotatoimiin itsenäistä Suomea kohtaan, eivätkä näin ollen ole tasapuolisten neuvottelujen tulosta.!

Karjala kysymys koko laajuudessaan käsittää näiden rajojen palauttamista jälleen voimaan ja pakkoluovutettujen alueiden palautumista takaisin Suomen yhteyteen.

http://wikikarelia.com/index.php/Pakkoluovutetut_alueet

Ihmis oikeus rikos

Staalin on varastanut sinulta oikein kirjoitus säännöt, ennen muuta yhdys sana koskevat. Tämä on maailman historian hirmuisin ihmis oikeus rikos, joka ei koskaan vanhene ja josta jokainen voi tehdä kanteen raas tuvan oikeuteen.

Huhhuh..

Katso sanankirjasta mitä merkitsevät sanat haave ja realismi. Sitten voit alkaa miettiä mitä tarkoittaa sana osapuolet.

Tässä historiaa, joka on tunnustettava

Valtakunnan raja määritellään vuoden 1940 rauhansopimuksessa:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400003/19400003_2

Karjalan osalta rajat säilyvät vuoden 1947 rauhansopimuksessa:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2

Eduskunnan säätämä laki, joka määrää rauhansopimuksen sisällön sitovaksi:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470019/19470019_1

Lakiin perustuva asetus sopimuksen voimaansattamisesta:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_1

Uudet rajat ja uusi sopimus syntyy vain sotimalla - oletko valmis siihen? Minä en.

Lopuksi:
Vuonna 1191 Novgorodilaiset hyökkäsivät laivoilla karjalaisten kanssa länsisuomalaisia vastaan.
Tästä olen vieläkin katkera;-) Karjalaiset ovat ryssiä.

KarjalaKarjala

Karjalan Suomelle palauttamisessa olisi, ennen muuta kyse historiallisten vääryyksien myöntämisestä. Palauttaessaan Karjalan ja muut pakkoluovutetut alueet, Venäjä myöntäisi, että Stalin ja Neuvostoliitto kävi aggressiivista hyökkäyssotaa pienempiä naapurikansojaan vastaan.

Suomen tiedotusvälineiden uutisointi Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden palauttamiskysymyksestä on aika surullista seurattavaa; Muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta uutisoinnin sävy on ollut hyvin negatiivista, muistaen varmasti joka käänteessä tuoda yksipuolisesti esiin jälleenrakennuksen kustannukset, alueella asuvan nykyisen väestön kohtalon tai vaikkapa vedotaan Pariisin rauhasopimukseen. Tyypillisesti näitä uutisointeja on muistettu tehostaa kuvilla raunioituvista suomalaisten sata vuotta sitten rakennetuista taloista. Ei siis mikään ihme, että tiedotusvälineiden kautta ohjatun kansan mielipidekyselyjen mukaan enemmistö meistä ei ole innostunut Karjalan palauttamiskysymyksen rauhanomaista ja sopuisasti tapahtuvaa esiin ottamista Venäjän kanssa.

En ole lainkaan vakuuttunut että mielipidekyselyiden tulokset näyttäisivät samalta, mikäli Karjalan ja pakkoluovutettujen alueiden palauttamiskysymystä ruodittaisiin nykyistä objektiivisemmin ja ennen kaikkea pintaa syvemmältä. Missä tuotaisiin kuvin esille kaunis luonto vaikkapa Laatokan järvialueelta, Karjala oli pala kauneinta Suomea ja olisi sitä jälleen palautuksen jälkeen, luontomatkailun kiinnostuu kasvaa kokoajan maailmanlaajuisestikin, ja alueen värikäs historia rakennuksineen toisi alueelle turisteja kaikkialta Euroopasta ja Aasiasta.

Tunnustat siis vain

Viron neuvostorajat. Nekin määrätiin sotien jälkeen ja Pariisin rauhansopimuksessa.

Kaikkein kusipäisimpiä paskiaisia ovat sellaiset, jotka haukkuvat muita suomalaisia. Kuten sinä.

ajattele ensin ja kirjoita sitten

karjalaiset eivät ole suomalaisia, he ovat mm. tapakulttuuriltaan lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia neljäjkymmentä luvulta, jotka eivät ole vieläkään kunnolla integroituneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mitä tulee rajojen tunnustamiseen, niin kyllä minä henkilökohtaisesti tunnustaisin mitkä vaan rajat, jonka sisällä on suomalaisia tai suomalaisen tapakulttuurin hyväksyviä maahanmuuttajia.

Viron ja Suomen tilanne on/oli aivan eri. Viro itsenäistyi Viron alueella asuvien, puolentoista miljoonan ihmisen tahdosta, osana sitä prosessia, joka neuvostovenäjällä oli käynnissä.

Karjalassa taas ei asu kuin kourallinen ihmisiä, jotka haluaisivat karjalan itsenäistyvän (tai osaksi suomea). Suomessa asuvat karjalaiset ovat ja olivat neuvostovenäjän näkökulmasta ulkomaalaisia!

Mieti vähän: mikä valtio hyväksyisi sen, että puolimiljoonaa ulkomaalaista ihmistä tulisi vaatimaan sen aluetta uuden valtion persutamiseksi tai sen liittämstiä toiseen valtionn. Noin vain!?

Isiemme perintö

ajattele ensin ja kirjoita sitten
suomalainen. 5.11.2009 15:14

Samaa voin suositella myös sinulle.!
Sinä et näe pelkojesi lävitse, niitä mahdollisuuksia mitä alueiden palautus toisi, ja olet unohtanut että kyseiset alueet ovat isiemme maata, mitä ase kädessä puolustettiin.

N. 450 000 EVAKKOA, JOTKA JOUTUIVAT SIIRTYMÄÄN MAILTAAN JÄTTÄMÄÄN KOTINSA OLIVAT SUOMALAISIA.! KARJALAN MURRE " KAAKKOISMURTEET" ON TÄYSIN ERIASIA, KUIN KARJALAN KIELI.

"Kaakkoismurteet: Varsinaiset kaakkoismurteet, Inkerin suomalaismurteet, Lemin seudun välimurteet,
Sortavalan seudun välimurteet ja lisäksi Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet"
Lähde:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=368
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/murrealu.html

Suomalaiset ovat asuneet alueella satoja vuosia ennen, Ruotsi-Suomen syntyä.

Ehdottaisin sinulle tutustumaan Suomen historiaan niin voisit lopettaa tuon lannoittamisen.

Neuvostoliitto toimi Suomea kohtaa samalla periaatteella, kuin Italian mafia hankki omaisuutensa aikoinaan.
Kiristämällä, painostamalla, ryöstämällä ja väkivallalla uhaten saadakseen kauppakirjoihin omistajalta nimen, näin omaisuus karttui, eikä rahaa tarvinnut käyttää.

"Suomi joutui pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle Suomenlahden ulkosaaret, eli Suursaaren, Lavansaaren, Peninsaaren, Seiskarin sekä Suur- ja Pien-Tytärsaaren, runsaat puolet Suomen Karjalan historiallisesta maakunnasta, eli itäisen ja läntisen Karjalankannaksen (mukaan lukien myös alue sen ja uuden rajan välillä), Laatokan-Karjalan ja Suomelle kuuluneen osan Aunuksen Karjalaa eli Raja-Karjalan, silloisten Sallan ja Kuusamon kuntien itäosat, ja Petsamon,alueiden kokonaispinta-alan ollessa noin 45 000 km2.

Yhteensä lähes 450 000 suomalaista menetti Karjalassa kotiseutunsa ja maaomaisuutensa. Karjalan kannakselta noin 301 000 suomalaista joutui pakenemaan Suomen länsiosiin, Laatokan Karjalasta noin 140 800 suomalaista."
Lähde:
http://wikikarelia.com/index.php/Pakkoluovutetut_alueet

Neuvostoliitto kykeni valloittamaan jatkosodan lopussa suurhyökkäyksen aikana yhden kolmanneksen pakkoluovutetusta karjalasta loput alueista vietiin paperilla, eli kaksi kolmasosaa, Sallan ja Kuusamon kuntien itäosat ja Petsamo vietiin kokonaan paperilla samoin osa Suomenlahden ulkosaarista.
käyttäen hyväksi pienemmän valtion hädänalaista tilaa, aloittamalla ensin sodan kahteen otteeseen, kun valloitus sota ei tuottanutkaan haluttua tulosta, vietiin paperilla niin paljon, kun pystyttiin ja vaadittiin vielä sotakorvaukset 300 000 000 USD, pakkoluovutettavien alueiden lisäksi. Tämä kaikki tehtiin kiristämällä ja uhkaamalla Suomen päättäjiä, jotta sotatoimet suostuttiin lopettamaan.

Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa 10. helmikuuta 1947 Pariisin rauhankonferenssin
(29. heinäkuuta – 15. lokakuuta) jälkeen. Suomelle annettiin ainoastaan yksi lyhyt puheen vuoro, rajoista ei annettu puheenvuoroa lainkaan, näin ollen Neuvostoliitto sai paperilla kiristämänsä alueet itselleen.
Eikä Suomelle annettu minkäänlaisia mahdollisuuksia puolustaa itseään, vaikka oli ajateltu että Moskovan rauhan 1944 liittyen voitaisiin tuoda näkemys rajasta ja sotakorvauksista esille.! Näin ei kumminkaan Suomen valtuuskunnan pettymykseksi tapahtunut.

On oikeus ja kohtuus, että nämä asiat käsitellään perusteellisesti, ja pakkoluovutetut alueet palautetaan Suomen yhteyteen, näitä alueita puolustettaessa maksettiin niistä korkein mahdollinen hinta,
poliittiset ja taloudelliset esteet, eivät voi olla syy ettei asioista pyrittäisiin neuvottelemaan Venäjän kanssa. Neuvottelujen käynnistäminen ja sopiminen milloin alueet palautetaan Suomelle, ideaali tilanne: tyhjänä ilman venäläistä väestöä. Olemme tämän velkaa veteraaneille ja sodassa kaatuneille sankari vainajille, he puolustivat koko Suomea, eikä vain tynkä Suomea.

Kannatan asioista julkista keskustelua ja aktiivista neuvottelu yhteyden hakemista Venäjän kanssa,
vasta alueiden palautus normalisoi maiden välit ja yhteistyötä ja maiden välistä ystävyyttä päästään rakentamaan puhtaalta pöydältä.

Isiemme perintö

Ehdottaisin sinulle tutustumaan Suomen historiaan, niin voisit lopettaa tuon lannoittamisen.

Suomalaisia Karjalassa on asunut vasta 1600-luvulta saakka. Tuolloin se asutettiin savolaisilla, alueen karjalaisten alkuperäisasukkaiden paettua uskonvainoja Venäjälle. Karjalaisille pako Venäjälle ole luonnollinen vaihtoehto, sillä heidän kulttuurinsa on aina ollut lähempänä Venäjää kuin heille vierasta pohjoismaista Suomea.

Juuri näin!

Lainaus: "Karjalaisille .... heidän kulttuurinsa on aina ollut lähempänä Venäjää kuin heille vierasta pohjoismaista Suomea. "

Tämä on ydinkysymys!

Isiemme perintö

"Suomalaisia Karjalassa on asunut vasta 1600-luvulta saakka. Tuolloin se asutettiin savolaisilla, alueen karjalaisten alkuperäisasukkaiden paettua uskonvainoja Venäjälle. Karjalaisille pako Venäjälle ole luonnollinen vaihtoehto, sillä heidän kulttuurinsa on aina ollut lähempänä Venäjää kuin heille vierasta pohjoismaista Suomea."

Ehdottaisin sinulle tutustumaan Suomen historiaan, niin voisit lopettaa tuon lannoittamisen.!

"Karjala ja Suomen itsenäistyminen

Venäjä pyrki 1800-luvun lopulla venäläistämään reuna-alueensa. Venäläistämistä vastustettiin ankarasti koko Suomessa ja Karjalassa. Venäjällä tapahtui vuonna 1917 vallankumous, jonka aiheuttamassa sekasortoisessa tilanteessa Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Tarton rauhassa vuonna 1920 itsenäisen Suomen itäraja kulki autonomian aikaisten rajojen mukaisesti."
"Venäjän sekavasta tilanteesta johtuen Itä-Karjala pyrki itsenäistymään tai liittymään Suomeen. Suomalaiset heimosoturit tekivät sotaretkiä Vienaan ja Aunukseen 1920-luvulla auttaakseen itä-karjalaisten pyrkimyksiä. Venäjän puna-armeija kukisti nämä yritykset. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta perustettiin vuonna 1923 ja se oli osa Neuvostoliittoa. Itä-Karjalan rakentamiseen osallistuivat myös suomalaiset punaiset aktivistit, jotka pakenivat Suomesta vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. He kokivat myöhemmin traagisen kohtalon Neuvostoliiton johtajan Stalinin vainoissa. Stalinin vainot kohdistuivat myös karjalaisiin ja 1930-luvulla noin 11 000 henkilöä vangittiin Neuvosto-Karjalassa."
Lähde: Lähde: http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/

Olen tutkinut lisää Suomen historia,
Suomen esihistoriaa.

Anteeksi virheeni luovutetulla karjalan alueella on ollut suomalaisten esi- isiä tuhansia vuosia ennen
Ruotsi-Suomen syntyä.!

Karjalan palautuksen ja muiden pakkoluovutettujen alueiden palautusta vastustavat, vääristelevät, jopa historiallisia tosiasioita, eivätkä ymmärrä että karjalan kieli ja karjalan murteet "kaakkois murteet", "Savolaismurteet" ovat eri asia, vaikka ovatkin sukua toisilleen.
Lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Murteet:
Suomen murteet, Suomenruotsin murteet ja Suomen sukukielet
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=7

"Murteella tarkoitetaan yleiskielestä poikkeavaa kansankieltä. Suomen kielen murteet jaetaan länsi- ja itämurteisiin. Nämä puolestaan jakautuvat useaan murreryhmään. Itämurteiden ryhmä muodostuu
savolais- ja kaakkoismurteista. Usean karjalaisen evakon kieliympäristö muuttui siirtolaisuuden myötä. Heidän murteensa jäi usein vähemmistöksi, ja sitä saatettiin jopa pilkata. Ajan myötä siirtoväki omaksui vaikutteita sekä yleiskielestä että ympäristönsä murteista."
Lähde: http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/

Suomen esihistoria:
"Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten, minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen koillisesta tai etelästä, luultavimmin Kundan kulttuuriin piiristä nykyisen Viron alueelta. Varhaisimpaan asutukseen liittyviä löytöpaikkoja on mm. Lahden Ristolassa, Orimattilassa ja Suomussalmen Kalmosärkällä. Tämän vaiheen ehkä kuuluisin Suomen alueeseen liittyvä muinaisjäännös löydettiin 1914 Karjalankannakselta Antreasta. Kyseessä on pajun niinestä 8400–8100 eaa. valmistettu erääseen aikaan maailman vanhimpana tunnettu kalastusväline" "Antrean verkko".
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_esihistoria

Tutustukaa myös näihin sivustoihin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset
http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/su-history.html
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/yo.html

Demokratia ja suvaitsevaisuus

Älä sekoita Suomen historiaa ja venäjän historiaa toisiinsa. Karjala on osa venäjää niin kulttuurillisesti kuin maantieteellisestikin. Suomella ja karjalalla ei ole muuta yhteistä kuin raja ja vähäistä ristisiitosta.

Luovutettujen alueiden suhteen ei ole ensinkään kysymys "isiemme perinnöstä" suomalaisia koskien. Suomessa asuu yli 4.500.000 - lähes viisi miljoona ihmistä, joiden iseillä ei ole mitään tekemistä karjalan kassa, joten puhu vain omasta isästäsi tai korkeintaan niistä reilusta sadastatuhannesta muusta venäläismielisestä, joita vielä on jäljellä.

Länsisuomalaisen ja itäsuomalaisen (pohjoiskarjala ja karjala) väestön geeniperimän erot jo osoittavat varsinaissuomalaisten, pohjalaisten ja hämäläisten olevan "eri sukua" karjalaisten kanssa. Jopa sairaudet ja sairastavuus ovat erilaiset. Tapakulttuurista ja kielestä puhumattakaan!

Kansakunta muodostuu samaa tapakulttuuria (ehkä uskontoakin) harjoittavasta ja samaa kieltä puhuvista ihmisistä, jota asuvat samalla maantieteellisellä alueella ja ennen kaikkea tunnustavat samoja arvoja. Karjala ja karjalaiset eivät kuulu Suomeen tai suomalaisuuteen. En tällä tarkoita olla suvaitsematon - hyväksyn erilaiset ulkomaalaiset ihmiset joukkoomme, kuitenkin sillä edellytyksellä, että he eivät syö suomalaista identiteettiä, tapakultturia, hyvinvointia jne. ja haluavat integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, tekevät työtä, hoitavat oman osansa yhteisistä asioista. Suomenruotsalaiset ovat hyvä esmierkki suomalaisuutta rikastuttaneesta väestöstä. Suomenruotsalaisuuden vaikutus sivistykseen, kansainvälisyyden, yms yms. on myönteinen ja se on hyväksytty osaksi suomalaisuutta pääosin mukisematta. Karjalaisuus ei ole, kuten vaikkapa Prokarelian artikkelit osoittavat.

Karjalaisia ja mustalaisia sen sijaan yhdistää paitsi ei-Suomalainen tapakulttuuri, niin röyhkeä pyrkimys käyttää valtaväestöä taloudellisesti hyväkseen. "Karjala takaisin" olisi maailman historiassa ennen kuulumaton taloudellinen panostus häviävän pienen, sopeutumattoman etnisen ryhmän mielihalujen tyydyttämiseksi . Jo sen suuntaiset pyrkimykset herättävät kansainvälisesti paheksuntaa ja jotkut toimet rasittavat jopa valtioden välisiä suhteita (vrt. kaasuputki kiristysyritys).

Demokratia ja suvaitsevaisuus.

Demokratiassa toimitaan enemmistön, tässä tapauksessa huomattavan suuren enemmistön, toiveiden edellyttämällä tavalla. Yhteiskunnan ei tule osallistua "karjala takaksin" -hankkeisiin millään tavoin. Eikä se ole osallitunutkaan, onneksi.

Valtaväestön taas on suvaittava joukossaan vähemmistöjä niin, että he voivat harjoittaa omaa kulttuuriaan. Se tarkoittaa esimerkiksi, että sinä saat puhua kotonasi karjalaa ja opettaa sitä lapsillesi; sinä voit harjoittaa ortodokisista uskontoasi; sinä saat julkaista karjalankielisiä painotuotteita; käyttää vaikka karjalaisia kansallipukuja - jne.

Se EI tarkoita suomalaisuuden värittämistä väkisin venäläis-karjalaisella tapakulttuurilla; se EI tarkoita suomalasten ihmisten työllään ansaitsemien verotulojen käyttämistä karjalaisuuden levittämiseen.

Jokainen saa toki harrastaa karjalankieltä tai sanskriittiä siinä kuin latinaa tai espanjaa, mutta omalla kustannuksellaan. Jokainen saa harrastaa karjalaisia kansanlauluja siinä kuin amerikkalaista country -musiikkia.

Mutta usko nyt, että suomalaisuus ja karjalaisuus ovat kaksi eri asiaa!
Jos karjalaisuus ei ole mikään itsenäinen kulttuuri, niin sen pikemmin osa venäläisyyttä kuin osa suomalaisuutta (venäläisyydellä en tarkoita neuvostoliittolaisuutta)

Isiemme perintö

"Älä sekoita Suomen historiaa ja venäjän historiaa toisiinsa. Karjala on osa venäjää niin kulttuurillisesti kuin maantieteellisestikin. Suomella ja karjalalla ei ole muuta yhteistä kuin raja ja vähäistä ristisiitosta.

Luovutettujen alueiden suhteen ei ole ensinkään kysymys "isiemme perinnöstä" suomalaisia koskien. Suomessa asuu yli 4.500.000 - lähes viisi miljoona ihmistä, joiden iseillä ei ole mitään tekemistä karjalan kassa, joten puhu vain omasta isästäsi tai korkeintaan niistä reilusta sadastatuhannesta muusta venäläismielisestä, joita vielä on jäljellä."

Vaikka vastustatkin, jostain syystä pakkoluovutettujen alueiden palauttamista Suomelle, voisit silti lopettaa asioiden vääristelyn ja ottaa asioista selvää, ennen palstalle kommentoimista.
Kommenttisi ei perustu mihinkään tietoon, heittelet niitä mututuntumalta.
Ehdottaisin sinulle tutustumista Suomen historiaan, niin voisit lopettaa tuon lannoittamisen.!

Olen tutkinut lisää Suomen historiaa,
Suomen esihistoriaa.

Anteeksi virheeni luovutetulla karjalan alueella on ollut suomalaisten esi- isiä tuhansia vuosia, ennen
Ruotsi-Suomen syntyä.!

Karjalan heimo syntyy:
"Karjalaisten heimo muodostui noin 700 jKr, jolloin elettiin viikinkien kulta-aikaa. Varsinainen karjalainen kulttuuri alkoi muovautua, kun Länsi-Suomesta alkoi muuttaa uudisasukkaita Karjalan kannakselle ja Laatokan luoteisrannikolle sulautuen itäsuomalaisen kantaväestön keskuuteen. Erinomaisten vesi- ja kauppareittien ansiosta Karjalassa elettiin 900-1300 -luvuilla nousukauden aikaa. Karjalan kukoistus perustui erityisesti lappalaisten pakkoverotukseen ja arvoturkisten hankintaan sekä myyntiin."

"Karjalaiset eivät muodostaneet yhtenäistä kansaa tai valtiota. Tärkeimmät asutusalueet kasvoivat itsenäisinä yksikköinä laajalla alueella. Asutuksen keskusalueita olivat Karjalan kannas, Viipurinlahden ympäristö, Laatokan pohjoisosan rannikkoseutu sekä Äänisjärven ympäristö. Suppeammat karjalaisten asutusalueet syntyivät Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle ja Vienan rannikolle. Karjalaisten asutus- ja nautintaseutuja oli 1200- ja 1300-luvulla myös Pyhäjoen, Oulunjoen, Iijoen, Kemijoen sekä Tornionjoen varsilla." Lähde: Lähde: http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/

Suomen historiaan kuuluu olennaisena osana sekä Ruotsin että Venäjän historia, vaikutteita on tullut kummastakin suunnasta, suomalaiseen kulttuuriin, koostumme silti lähtötilanteellisesti eri heimoista.

Olet täysin unohtanut, että Suomi koostuu eri heimoista ja murteista, joista on pikkuhiljaa kehittynyt nykyinen Suomenkieli ja kulttuuri, johon kaikki heimot ovat antaneet omat mausteensa.Voidaan sanoa, että olennainen osa Suomalaisuutta on Karjalan heimon ja murteiden tuoma rikkaus, joka periytyy yli tuhannen vuoden takaa. Suomalaisten heimojen alkuperä: http://www.kolumbus.fi/rastas/su_he_sy.html

olet ilmeisesti sen verran nuori, ettet kykene hahmottamaan Suomen historiaa, etkä edes halua ymmärtää lukemaasi, huolestuttavin on se, ettet edes viitsi ottaa asioista selvää, ennen tänne kirjoittamista.

Suomen kansan heimot

"Demokratia ja suvaitsevaisuus

Demokratiassa toimitaan enemmistön, tässä tapauksessa huomattavan suuren enemmistön, toiveiden edellyttämällä tavalla. Yhteiskunnan ei tule osallistua "karjala takaksin" -hankkeisiin millään tavoin. Eikä se ole osallitunutkaan, onneksi.

Kansakunta muodostuu samaa tapakulttuuria (ehkä uskontoakin) harjoittavasta ja samaa kieltä puhuvista ihmisistä, jota asuvat samalla maantieteellisellä alueella ja ennen kaikkea tunnustavat samoja arvoja. Karjala ja karjalaiset eivät kuulu Suomeen tai suomalaisuuteen. En tällä tarkoita olla suvaitsematon - hyväksyn erilaiset ulkomaalaiset ihmiset joukkoomme, kuitenkin sillä edellytyksellä, että he eivät syö suomalaista identiteettiä, tapakultturia, hyvinvointia jne. ja haluavat integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, tekevät työtä, hoitavat oman osansa yhteisistä asioista. Suomenruotsalaiset ovat hyvä esmierkki suomalaisuutta rikastuttaneesta väestöstä. Suomenruotsalaisuuden vaikutus sivistykseen, kansainvälisyyden, yms yms. on myönteinen ja se on hyväksytty osaksi suomalaisuutta pääosin mukisematta."

Sinä se jaksat halventaa, vähätellä ja solvata karjalan heimoon kuuluvia suomalaisia, verraten heitä ties mihin, tästä on suvaitsevaisuus kaukana.!

Suomen heimojen ja murteiden alkuperä kielihistorian valossa
http://victorian.fortunecity.com/christy/32/murteet.html

Löysin divarista vanhan kirjan, on ollut mukava lukea vanhaa kirjoitettua suomenkieltä, tämä sopii hyvin aiheeseen.

SUOMEN KANSAN HEIMOT
Suomalaiset ovat tänne tullessaan jakaantuneet kahteen pääheimoon : hämäläisiin ja karjalaisiin. Edelliset asettuivat maamme länsi- ja jälkimmäiset itäosiin. Näistä ovat muodostuneet
myöhemmin savolaiset, pohjalaiset ja kainulaiset.

HÄMÄLÄINEN on vankka varreltaan, harteikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Hän on luonteeltaan totisempi ja vähäpuheisempi kuin karjalainen. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva. Maan viljelykseen hän on innostunut.

KARJALAINEN on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelykseen niin suurta halua, kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa.

VARSINAISSUOMALAISET ovat hämäläistä heimoa, joihin on sekaantunut ruotsalaista väestöä. Varsinaissuomalainen on pitempi kuin varsinainen hämäläinen. Hän on vilkas ja puhuu hyvin lyhytsanaista murretta.

POHJALAISET ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä.

SAVOLAINEN heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen; hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista.

RUOTSALAISET kuuluvat germaanisten kansojen ryhmään, samaan kuin norjalaiset, tanskalaiset ja saksalaiset. He ovat pitkiä, solakoita, kaitakasvoisia ja suoranenäisiä. Luonteeltaan he ovat hilpeitä sekä vielä puhtautta rakastavia. Maassamme asuvat ruotsalaiset jaetaan asuinpaikkojen mukaan Ahvenanmaan, Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan ruotsalaisiin.

LAPPALAISIA asuu nykyisin Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kunnissa, sekä Venäjän, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Elinkeinojen mukaan jaetaan heidät poro- ja kalastajalappalaisiin. Lappalainen on lyhyt ja hintelä ; kasvot ovat leveät, poskipäät ulkonevat, nenä litteä ja tukka musta tai ruskea. Porolappalaiset
asuvat joko puusta tehdyissä majoissa tai nahkaisissa teltoissa, joita siirretään paikasta toiseen. Kalastajalappalaiset asuvat puusta tehdyissä pirteissä.
Lähde: Kaarlo Hänninen, "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten",
Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy, Helsinki 1929, neljäs painos (s. 51)

Suomen kielen karjalaismurteet
Suomen kielen kaakkoismurteita: Lappeen murre edustaa Lappeenrannan seudun kieltä, Kurkijoen murre luovutetussa Karjalassa Laatokan luoteisrannalla puhuttua kieltä ja Hietamäen murre inkerinsuomea, joka siis myös kuuluu kaakkoismurteisiin. Itäisistä savolaismurteita: Pielisjärven murre edustaa pohjoisia ja Kiteen murre eteläisiä murteita. http://yle.fi/teema/karjala/index.php

Loppu kommentti:
Se että karjala on jakautunut kahtia historian saatossa, ei tarkoita että alueelta evakkoon joutuneet suomalaiset olisivat vähempi arvoisia suomalaisia, vain sen takia että elivät ja asuivat pakkoluovutetun karjalan alueella. he ovat rakentaneet sodan jälkeistä Suomea samalla tavalla, kuin muutkin. Ainoana erona että pakkoluovutettujen alueiden mukana menettivät maansa, kotinsa, ja joutuivat aloittamaan sodan jälkeen kaiken alusta.

Kirjoitat

Kirjoitukseesi on helppo yhtyä. Karjalaisuus on osa suomalaisuutta. Esimerkiksi noin sata vuotta sitten tuolloisessa autonomisessa suurruhtinaskunnassamme vallitsi kulttuurielämässä erittäin voimakas karelianismin aikakausi. Tuon ajan taide on kiinteä osa maamme kansallisen taiteen merkkiteoksia ja tuota taidesuuntausta pidettiin yhtenä merkittävänä osa kansallisen itsetuntomme nousussa.

Karsastan tässäkin ketjussa esiintynyttä nationalismista hurmosta, joka perustuu vieläpä voimakkaaseen tosiasioiden vääristelyyn. Suoraan sanottuna harva JanneJanne pystyisi kulkemaan saman tien kuin pakkoluovutetun Karjalan evakot ovat kulkeneet. Itse perushämäläisenä henkilönä nostan hattua evakoille ja olen tyytyväinen siitä, että ovat iloisella tapakulttuurillaan rikastuttamassa suomalaisuutta.

Varsin suorasanainen, mutta

asiapitoinen näkökulma. Mainitut liki viisimiljoona suomalaista allekirjoittanee tuon sisällön.
 /   /  / Karjala tulisi palauttaa

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta