Sanojen konkreettisuus

Pidän sanoista, osaan sanoja, käytän niitä silloin tällöin. Ne välittävät viestiä. Itselle ja muille.

Nojuu kirjoitti:

Pidän sanoista, osaan sanoja, käytän niitä silloin tällöin. Ne välittävät viestiä. Itselle ja muille.

Välitätkö itseltäsi itsellesi viestin sanojen välityksellä vai miten?

0k kirjoitti:

Välitätkö itseltäsi itsellesi viestin sanojen välityksellä vai miten?

Kyllä välitän. Lisäksi keskustelen itseni kanssa sanoilla. Sitä sanotaan ajatteluksi.

Nojuu kirjoitti:

Kyllä välitän. Lisäksi keskustelen itseni kanssa sanoilla. Sitä sanotaan ajatteluksi.

Eikö se olisi hidasta ajattelua, jos ajatellessaan ehtisi sanoja muodostaa mielessään?

0k kirjoitti:

Eikö se olisi hidasta ajattelua, jos ajatellessaan ehtisi sanoja muodostaa mielessään?

Tietoinen puoli ajattelusta on hidasta. Ei sinunkaan ulosantisi vaahtopäiseltä ja -suiselta tajunnanvirralta vaikuta.

Nojuu kirjoitti:

Tietoinen puoli ajattelusta on hidasta. Ei sinunkaan ulosantisi vaahtopäiseltä ja -suiselta tajunnanvirralta vaikuta.

Minä en usko, että kukaan on niin hidas ajattelija, että ajatellessaan ajattelisi sanoilla. Vain ulosanti on sanoja.

0k kirjoitti:

Minä en usko, että kukaan on niin hidas ajattelija, että ajatellessaan ajattelisi sanoilla. Vain ulosanti on sanoja.

Olet ihan oikeassa. Mieleen ilmaantuvat kielelliset ajatukset ovat varsinaisen ajattelun sivutuote, ei itse ajattelua. Tätä kielellistä ajattelua voidaan käyttää apuvälineenä testaamaan ei-tietoisen ajattelun tuloksien, päätelmien logiikkaa, mutta kielellinen ajattelu ei itse tuota mitään. Kielellisen, käsitteellisen ajattelu avulla luodaan abstrakteja käsitteitä, mutta ei-kielellinen, ei-tietoinen ajattelu oppii käyttämään niitäkin ja tuottaa niitä hyödyntäviä ajatushahmoja, jotka se pukee kielelliseen muotoon. Kielellinen ajattelu ei itse kieltä käyttäen osaa rakentaa käyttämiään lauseita.

Yusa kirjoitti:

Olet ihan oikeassa. Mieleen ilmaantuvat kielelliset ajatukset ovat varsinaisen ajattelun sivutuote, ei itse ajattelua. Tätä kielellistä ajattelua voidaan käyttää apuvälineenä testaamaan ei-tietoisen ajattelun tuloksien, päätelmien logiikkaa, mutta kielellinen ajattelu ei itse tuota mitään. Kielellisen, käsitteellisen ajattelu avulla luodaan abstrakteja käsitteitä, mutta ei-kielellinen, ei-tietoinen ajattelu oppii käyttämään niitäkin ja tuottaa niitä hyödyntäviä ajatushahmoja, jotka se pukee kielelliseen muotoon. Kielellinen ajattelu ei itse kieltä käyttäen osaa rakentaa käyttämiään lauseita.

Lue lisää

Kiellät siis tietoisuuden olemassaolon.

Nojuu kirjoitti:

Kiellät siis tietoisuuden olemassaolon.

En. Tai riippuu siitä, miten sinä määrittelet tietoisuuden.

Nojuu kirjoitti:

Kyllä välitän. Lisäksi keskustelen itseni kanssa sanoilla. Sitä sanotaan ajatteluksi.

Väittäisin että puhut käsitteistä etkä sanoista. Miten esimerkiksi koko ikänsä kuuro kykenisi ajattelemaan jos se vaatisi sanoja?

? kirjoitti:

Väittäisin että puhut käsitteistä etkä sanoista. Miten esimerkiksi koko ikänsä kuuro kykenisi ajattelemaan jos se vaatisi sanoja?

Eikö kuuro pysty ajattelemaan aivan samalla tavalla kuin sokeat saati normaalit ihmiset? Kyse oletettavasti sanojen merkityksestä. Oletetaan, että henkilö on kuuro ja sokea. Hän ei kuule eikä näe mitään, joten ainoa keino ymmärtää on pistekirjoitus. Pistekirjoituksen avulla hänelle on opetettu jonkin asian merkitys, mutta epäilen, että pystyykö hän sanomaan pistekirjoituksen pohjalta, että kissa puhuessaan kissasta. Ajattelemaan hän taas oletettavasti pystyy, vaikka ei sanoja tiedäkään.

EinoKirjonen kirjoitti:

Eikö kuuro pysty ajattelemaan aivan samalla tavalla kuin sokeat saati normaalit ihmiset? Kyse oletettavasti sanojen merkityksestä. Oletetaan, että henkilö on kuuro ja sokea. Hän ei kuule eikä näe mitään, joten ainoa keino ymmärtää on pistekirjoitus. Pistekirjoituksen avulla hänelle on opetettu jonkin asian merkitys, mutta epäilen, että pystyykö hän sanomaan pistekirjoituksen pohjalta, että kissa puhuessaan kissasta. Ajattelemaan hän taas oletettavasti pystyy, vaikka ei sanoja tiedäkään.

Lue lisää

Tarkoitatko, ettei kuurosokea pystyisi yhdistämään tiettyjä ominaisuuksia kissan esim. pintarakennetta, muotoa tai hajua? Vai sitä, ettei kuuro sokean käsitys kissasta riitä häntä erottamaan kissaa esim. koirasta?

? kirjoitti:

Tarkoitatko, ettei kuurosokea pystyisi yhdistämään tiettyjä ominaisuuksia kissan esim. pintarakennetta, muotoa tai hajua? Vai sitä, ettei kuuro sokean käsitys kissasta riitä häntä erottamaan kissaa esim. koirasta?

Lue lisää

En, vaan tarkoitan sitä, että ihmiset jotka pystyvät lukemaan ja kuulevat sanan kissa tietävät, että kyseessä on otus jonka merkit kirjoitetaan kissa ja jonka merkitys on tietty karvainen otus, mutta pistekirjoituksella kissa on jotakin mitä se on ja tarkoittaa samaa otusta, mutta merkit taas ovat erit kuin kirjoitettuna eli kuulevana ja näkevänä en pysty sanomaan, että tietyt pistekirjoituksen merkit tarkoittavat kissaa, koska en pistekirjoitusta osaa ja oletan, että kuurosokea, joka ei ole mykkä, ei osaa lausua kissaa, koska hän ei ikinä ole kuullut miten se sanotaan eli merkit ja merkitys eivät kohtaa joten oletettavasti sanat eivät ole kovinkaan konkreettisia. Toisena esimerkkinä voisi ottaa nuolenpääkirjoituksen. Epäilen, että kovinkaa moni ei pysty sanomaan mitä tietyt nuolenpääkirjoituksella kirjoitetut sanat tarkoittavat, joten ovatko sanat silloin konkreettisia vai ainoastaan sovittuja?