Valikko
Etsi

Tiede

Keskustelua tieteistä ja tutkimuksista.

ALOITA UUSI KESKUSTELU

Keskustelut

Tänään 12.52
Nosturin muutos tundralla painovoimalakien avulla
Sillä aikaa, kun suomalaiset ovat "tundralla", on Moskovasta tullut tarjouskysely Suomeen lyhentää siltanosturi. Asentajathan ovat jo valmiiksi paikalla. Tarjouskysely koskeaa siltanosturia 16,5 m jännevälillä, nostokyky 5000 kg (50 kN), nostokoneisto ja sen mukana liikkuva suojakatos yhteispainoltaan 9 kN. Siltanosturin vastaanoton yhteydessä todettu sillan taipuma 3,3 cm/ kuorma 50 kN. Työnä on lyhentää liian taipuisan nosturin jänneväli vastaamaan taipumasuhdetta L/800, nosturin suurimmalla kuormalla. Työn voi laskuttaa tuntityönä, Suomen ilmoittamalla uudella jännevälillä jne. Suomen konttorilla ollaan ihmeissään puuttellisista tiedoista, mutta kysely välitetään tundralle. Tutkijat Ilja ja Vladimir pyytävät tarjouspyynnöstä kopion. Seuraavana aamuna tutkijat antavat asentajille lapun, jossa yksinkertaisesti lukee jänneväli 1339 cm. Vilaukselta asentajat näkevät laskelmat, jotka ovat lyhyemmät, kuin tämän lauseen kaksi ensimmäistä sanaa. Pian polttopilli palaa kirkkaasti Iljan ja Vladimirin antamalla luvalla, heidän kuultua yrityksen tuntiveloituksen. Sinä päivänä, kun vahvistus työstä saatiin tundralle, oli nosturi käytössä. Asentajatkin olivat palanneet Suomeen. Kuinka teidän yrityksessä tämä olisi hoidettu? Tai, mikä tässä oli epäselvää ja eivätkö nopeat syö hitaat tarjoajat? Tämä on tiedepalsta, pyytämättä koneenrakennukseen liittyvää, vain fysiikkaa painovoimaan liittyen. Kenties yrityksessänne ollaan kuutamolla, vaikka osaamisella voi saada maailmalta tehtäviä. Kenties joku suunnittelee laskennallisen siltanosturin, jota käymme läpi ja toteamme konkreettisesti lasketun vastaavan todellisuutta. Ehkä jotkut pääsevät tästä mukaan tarkasteluun. Oletan eräiden hallinneen vastauksen kysymykseen jo tuhansia vuosia sitten. Tässä ajassa sitä ei ehkä osata? Tämänkin todistat päinvastaisesti kertomalla kuinka määrität uuden jännevälin.
56
Fysiikka 
Tänään 12.16
Asiallista tietoa ilmastonmuutoksesta
Tämä tiedepalsta on jatkuvasti aivan käsittämättömän massiivisen häiriköinnin kohteena. Sen vastapainoksi palstalla on hyvä olla tarjolla myös asiallista tietoa ilmastonmuutoksesta. Suomen Ilmatieteen laitoksen kokoama palstan UKKI eli Usein Kysytyt Kysymykset Ilmastonmuutoksesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen jne. yhteistyössä kokoama tietopaketti ilmastonmuutoksesta: http://www.ilmasto-opas.fi/ Pari poimintaa edellisestä, eli kirjaimellisesti palstan aiheen mukaisia esityksiä siitä, miten ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen ihmiskunnan tupruttelujen seurauksena näkyy jo: http://ilmasto-opas.fi/oppimismoduulit/muutoksen-merkit/ http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-ja-visualisoinnit/-/artikkeli/178e8529-faff-4f28-a2eb-f9c322eefe54/ipcc5-infografiikat-osa-1-luonnontieteellinen-tausta.html ----- Englanninkielen taitoisille paljon hyvää tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta eli nykyisestä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä: NASA:n sivustoja aiheesta: http://climate.nasa.gov/ http://www.giss.nasa.gov/ http://data.giss.nasa.gov/gistemp/ http://earthobservatory.nasa.gov/Features/GlobalWarming/ NOAA:n sivustoja aiheesta: http://www.noaa.gov/climate.html http://www.ncdc.noaa.gov/oa/climate/globalwarming.html http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/ http://www.climate.gov/ Muita tieteellisiä sivustoja: http://www.ipcc.ch/ http://www.metoffice.gov.uk/climatechange/ http://globalchange.mit.edu/ http://www.wmo.int/pages/themes/climate/index_en.php http://epa.gov/climatechange/ http://royalsociety.org/climate-change-summary-of-science/ http://www2.ucar.edu/climate http://www.climate.gov/ ----- Lisätäänpäs vielä - varsinkin koska jopa MIT eli yksi maailman arvostetuimmista ilmastontutkimusta tekevistä yliopistoista sitä suosittelee - australialaisen aurinkofyysikko John Cookin ylläpitämä kansainvälisesti palkittu erinomainen tiedesivusto, jossa osoitetaan kaikki ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja globaalin lämpenemisen kieltäjien väittämät vääriksi. Sivustolle kirjoittelee myös noin 30 muuta eri tieteenalojen ammattilaista ja aktiivista harrastajaa päivittäin hyviä artikkeleja ilmastonmuutoksesta. Sinne kootaan jatkuvasti myös runsaasti tieteellisiä julkaisuja muista lähteistä. Kielitaidottomillekin löytyy paljon suomenkielistä sisältöä Suomen lippua klikkaamalla. Kannattaa tutustua: http://www.skepticalscience.com/ Tuolta löytyy se MIT:n suositus: http://globalchange.mit.edu/news-events/education/resources/top10 ----- Palstalla asuva häirikkö todennäköisesti spämmää tämänkin alle roskiaan ja lapsellisuuksiaan, mutta ei välitetä niistä.
6
Ilmastonmuutos 
Tänään 10.01
Empiirinen tiede
Vaikka on tapana sanoa, että luonnontieteet ovat loogis-empiirisiä, itse asiassa ne ovat empiirisiä. Metematiikan ja logiikan sopivuus luonnon selittämisessä ei perustu johonkin filosofiseen oppiin, vaan HAVAINTOON, että monet luonnonilmiöt ovat matemaattisesti kuvailtavissa. Itse matematiikka taas on riippumaton kaikesta tutkimisesta. Se ei sijaitse missään ja on ikuista totuutta, joka on voimassa kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja vaikka maailmaa ei olisikaan. Matemaattinen TUTKIMUS taas ei luo mitään. Se vain paljastaa matematiikan ikuisia lainalaisuuksia. Mitä on sanottu matematiikasta, koskee myös logiikkaa, sillä ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Ennen nykyaikaista empiiristä tiedettä ei ollut suinkaan ihmisille selvää, että maailma noudattaa matemaattisia kaavoja. Pitkään uskottiin, että jumalat kuljettivat kiviä sun nuolia, miten tahtoivat, eikä liikeradoilla ollut mitään hahmoa. Sitten filosofit rupesivat aivan virheellisesti kuvailemaan maailmaa, koska eivät tehneet havaintoja ja verranneet niitä todellisuuteen. Lopulta kuitenkin pikku hiljaa löysimme empiirisen tieteen. Vastoin filosofioita empiirisellä tieteellä ei ole minkäänlaisia ennakko-odotuksia tai metafilosofiaa. Tehdään vain havaintoja, ja katsotaan noudattavatko ne jotakin matemaattisesti ilmaistavaa kaavaa. Yleensä noudattavat. Luonnontieteet saavat yhdenmukaisia tuloksia. Jos ne eivät ole toistaiseksi yhdenmukaisia, jossakin on virhe ja se etsitään. Filosofiset rakennelmat taas ovat loputtoman moninaiset, eikä sillä menetelmällä ole koskaan saavutettu yhtään tulosta.
2
Filosofia 
Tänään 09.49
Kaikki tiedepalstan kiistat filosofisia (!/?)
Olen jo vuosia seurannut useita tieteellisiä keskustelupalstoja ja päätynyt siihen tulokseen että kaikki suuret (ikuisuus-) kiistat ovat aina pohjimmiltaan filosofisia ja maailmankatsomuksellisia. Jos kiista olisi pelkästään jostain konkreettisesta havainnosta tai konkreettisesta tieteellisen kokeen tuloksesta niin kiista loppuisi ja loppuu usein nopeasti. Kyse ei ole myöskään usein siitä että kiistan toinen osapuoli olisi ei tuntisi aihetta vaan lähinnä siitä että samaa asiaa tarkastellaan erilaisista näkökulmista ja kiistan molemmat osapuolet ovat usein ainakin osittain sillä tavalla "oikeassa" että heidän kantansa on hyvin perusteltu vaikkakin teoreettiset lähtökohdat ovat usein erilaisia. Jompikumpi tai molemmat kiistan osapuolet voivat tietysti yrittää väittää että juuri heidän kantansa on nimenomaan tieteellinen ja vastustajan kanta taas vastaavasti puhtaasti filosofinen tai uskonnollinen vaikka todellisuudessa molempien kannat ovat ainakin keskustelun ajankohtana usein puhtaasti filosofisia ja vähintäänkin aikansa tieteen kokeellisen tutkimuksen ulottumattomissa. Tieteellisiä kiistoja ei voi ratkaista vetoamalla auktoriteettiin tai tietyn kannan oletettuun suosioon tieteenalan ammattilaisten keskuudessa varsinkin jos kyse on asiasta joka toimii sen tieteenalan perinteisenä taustaoletuksena. (Esim. genetiikan perusteet varmasti toimivat siitä riippumatta onko evoluution mekanismi puhtaasti sattumaan ja luonnonvalintaan palautettavissa eikä genetiikan tuloksia voi käyttää evoluutioteorian mekanismin todistamiseen koska genetiikassa oletetaan jo etukäteen a priori että mutaatiot ovat sattumanvaraisia ja sellainen päättely olisi selkeä kehäpäätelmä.)
7
Filosofia 
Tänään 07.19
metodologinen mietintö
ainoa tiedettä ja muuta vastaavaa miettimistä kannattava syy, mikä kertoo mitä mieltä olen tilastotieteestä on tilastotiedettä vastustava tiede ja pohdinto on immuuni subjektiivisuudelle, joka esiinty tilastotieteessä. oli sitten se mikä tahansa, vaikka analyyttinen lukuteoria, tai kemiallinen aineen esiintymistilasto, niin tilastotiede on riippuvainen aikakaudesta, koska eri aikana, tulee siihen eri tulos; tämän takia ajattelijan ei kannata käyttää tilastotiedettä (lue loppuun asti, jos käytät tilastotiedettä) , koska jos uskoo yhtä aikakautta, niin silloin liittää sen helposti toiseen kauteen silloin, kun ei pitäisi ja silloin kun hän ei ehkä huomaa ja myös silloin kun hän tietää liittävänsä sen toiseen kauteen ja mm. se houkuttelee kannattamaan tilastotiedettä, ja myös sitä, jota hän kirjaa minnekään, vaan miettii vaan sitä, niin sen kauden hän liittää toiseen kauteen ja tämän myöhemmän kauden sotkee sellaiseksi, joka ei pidä paikkaansa, koska jälkimmäisestä hän ei pidä kirjaa, kumman ottaisit ennemmin, datan joko kokemukselliseen tutkimukseen tai teoreettiseen tutkimukseen se, joka vaihtuu 5 vuoden välein, vai ei vaihdu, jos haluna ei ole tutkia 5 vuoden välein vaihtuvaa tietoa; koska tilastotieteellinen tieto vaihtuu useammin kuin sekunnin välein. Tämäkin todistaa teoreettisen tutkimuksen tässä kohtaa paremmaksi. nuo ovat kivijalkasyyt, miksi en kannata tilastotiedettä, ja sivusyy on se, että se vaatii tavaran, jolla tehdä tilastotutkimusta, kun vertaa sellaiseen tutkimukseen, jossa ei käytetä tilastotiedettä, niin siihen tarttee joko wordin tai excelin tai pelkät aivot.
0
Yleistä tieteestä 

Sivu /4664