Polttoainetankki

Molemmat

Kuten jo edellä on pariin kertaan todettu, ei kondenssivettä voi sellaista määrää syntyä. Se on kertakaikkiaan mahdotonta. Yhden pisaran ympärillä ei leväkään kasva.

Jos tankista löytyy vettä, se on tullut jostain muualta. Tunnetusti tankatessa voi saada vaikka mitä. Itse sain vähän monimutkaisemmin. Täyttöhela vuosi kannen välistä ja helassa oleva letkuklemmari oli löystynyt letkun kai antaessa periksi. Tippakaan ei mennyt vuotovedestä muualle kuin tankkiin, jonne sitä kertyi ainakin yli litra, ehkä jopa pari. Eli tarkkana ihan muiden asioiden kanssa kuin tankin täytenä pitämisen.

no kun ei kirjoitti:

Kuten jo edellä on pariin kertaan todettu, ei kondenssivettä voi sellaista määrää syntyä. Se on kertakaikkiaan mahdotonta. Yhden pisaran ympärillä ei leväkään kasva.

Jos tankista löytyy vettä, se on tullut jostain muualta. Tunnetusti tankatessa voi saada vaikka mitä. Itse sain vähän monimutkaisemmin. Täyttöhela vuosi kannen välistä ja helassa oleva letkuklemmari oli löystynyt letkun kai antaessa periksi. Tippakaan ei mennyt vuotovedestä muualle kuin tankkiin, jonne sitä kertyi ainakin yli litra, ehkä jopa pari. Eli tarkkana ihan muiden asioiden kanssa kuin tankin täytenä pitämisen.

Lue lisää

Tankin pitäminen täysinäisenä on ihan yhtä helppoa kuin pitäminen tyhjänä. Miksi pitäisin tyhjänä?

15+18 kirjoitti:

Tankin pitäminen täysinäisenä on ihan yhtä helppoa kuin pitäminen tyhjänä. Miksi pitäisin tyhjänä?

Kun ei tarvitse pitää sen enempää tyhjänä kuin täytenäkään, aivan sama. Ellei siis vahvasti usko, että keväällä diesel maksaa viisi kertaa enemmän.

älä pidä kirjoitti:

Kun ei tarvitse pitää sen enempää tyhjänä kuin täytenäkään, aivan sama. Ellei siis vahvasti usko, että keväällä diesel maksaa viisi kertaa enemmän.

just näin! Dieseltankkini on 400 l ja yleensä täytän sen näihin aikoihin ennen telakointia, kun asemilla on talvilaatuista dieseliä. Dieselin hinta on viime vuodet ollut nousussa, joten säästöä on tullut. Todennäköisesti tulee taas, koska polttonesteiden hinnat luultavasti jatkavat nousuaan.

Ennen talviseisokkia olen käyttänyt lämppäriä talvilaatuisella dieselillä, ettei sen ohuet pa kanavat tukkeutuisi kesälaatuisen dieselin parafiinista. Osaako joku kertoa onko tämä täysin tarpeeton juttu. Tankin täyttäminen ei ole rahansäästön takia!

15+18 kirjoitti:

Tankin pitäminen täysinäisenä on ihan yhtä helppoa kuin pitäminen tyhjänä. Miksi pitäisin tyhjänä?

Ei ole. Ei kaikilla ole tankkauspaikkaa telakan vieressä. Helpompaa on jättää vajaaksi kuin pistää täyteen. Ja täysi tankki lisää kuivilla olevan veneen painoa. Ei hyvä

entä webaston pa? kirjoitti:

just näin! Dieseltankkini on 400 l ja yleensä täytän sen näihin aikoihin ennen telakointia, kun asemilla on talvilaatuista dieseliä. Dieselin hinta on viime vuodet ollut nousussa, joten säästöä on tullut. Todennäköisesti tulee taas, koska polttonesteiden hinnat luultavasti jatkavat nousuaan.

Ennen talviseisokkia olen käyttänyt lämppäriä talvilaatuisella dieselillä, ettei sen ohuet pa kanavat tukkeutuisi kesälaatuisen dieselin parafiinista. Osaako joku kertoa onko tämä täysin tarpeeton juttu. Tankin täyttäminen ei ole rahansäästön takia!

Lue lisää

Talvidiesel ei voitele jakajapumppua niin liukkakksi kuin suvidiesel. Jakajapumppu on äkkiä sökö, jos sen menee väärällä karkealla viinadieselillä pilaamaan. Itse tankkaan vain parasta kesädieseliä. Eihän sillä veneeellä pakkasella ajella.

kynttilää koneeseen kirjoitti:

Talvidiesel ei voitele jakajapumppua niin liukkakksi kuin suvidiesel. Jakajapumppu on äkkiä sökö, jos sen menee väärällä karkealla viinadieselillä pilaamaan. Itse tankkaan vain parasta kesädieseliä. Eihän sillä veneeellä pakkasella ajella.

Lue lisää

Monissa dieselautoissa on webasto tai eberi lisälämmittimenä. En ole kuullut, että niiden jakajapumput menevät sököksi. Talvilaatuista dieseliä nekin käyttävät.
Sitäkään en ole kuullut, että talvilaadussa olisi "viinaa". Luulin, että parafiiniä olisi vähemmän kuin kesälaadussa.

Eipäs ole. kirjoitti:

Ei ole. Ei kaikilla ole tankkauspaikkaa telakan vieressä. Helpompaa on jättää vajaaksi kuin pistää täyteen. Ja täysi tankki lisää kuivilla olevan veneen painoa. Ei hyvä

Eipäs-juupas. Kerro kuitenkin, millä tavalla täysi polttoainetankki käytännössä haittaa telakointia? Puhuit painosta. Luulisin, että polttoaineen osuus on aika vähäinen osa purjeveneen kokonaispainosta.
Sitäkään en oivaltanut, että joillakin olisi "tankkauspaikka telakan vieressä". Tavallisesti olen tankannut säiliön täyteen syyspurjehduksen yhteydessä esim. Barösundissa tai muussa kulkureitille sattuvassa paikassa. Toisinaan olen täyttänyt jerrykannulla ylösnoston jälkeen.
Keväällä tuntuu aina kivalta, kun vesillelaskun jälkeen ei tarvitse lähteä puolityhjällä tankilla hakemaan talven kuluessa kallistunutta dieselpolttoainetta.
Kondenssikysymystäkään ei tarvitse pohtia, kun tankki on täynnä.

Sen ohjeen on kyllä kirjoittanut humanisti, ei fyysikko.

umpihöpö kirjoitti:

Sen ohjeen on kyllä kirjoittanut humanisti, ei fyysikko.

Japanilainen insinööri on kylläkin älykkäämpi kuin yksikään suomalainen.

http://www.yanmar.fi/mallisto/merimoottorit

umpihöpö kirjoitti:

Sen ohjeen on kyllä kirjoittanut humanisti, ei fyysikko.

Miten kuvittelit kodensentoivan veden tulevan tankkiin, jos ei huohotinputken kautta? Vinkiksi: 100 litrassa 23 asteista ilmaa on enimmillään (100% kosteus) noin 2 grammaa vettä, joka voi kondensoitua. Kylmemmässä selvästi vähemmän, vaikkapa 5 asteisessa enään 0,7 grammaa. Tuota enempää ei siis voi kondensoitua ellei ilma vaihdu.

Joakim_ kirjoitti:

Miten kuvittelit kodensentoivan veden tulevan tankkiin, jos ei huohotinputken kautta? Vinkiksi: 100 litrassa 23 asteista ilmaa on enimmillään (100% kosteus) noin 2 grammaa vettä, joka voi kondensoitua. Kylmemmässä selvästi vähemmän, vaikkapa 5 asteisessa enään 0,7 grammaa. Tuota enempää ei siis voi kondensoitua ellei ilma vaihdu.

Lue lisää

Entä mitä tapahtuu, kun 10 asteisessa säässä tulpataan huohotinputki ja sitten talvella lämpötila putoaa -30:een. Pitääkö tulppaus, tankin korkki ja muut liitokset?

umpihöpö kirjoitti:

Entä mitä tapahtuu, kun 10 asteisessa säässä tulpataan huohotinputki ja sitten talvella lämpötila putoaa -30:een. Pitääkö tulppaus, tankin korkki ja muut liitokset?

Tuosta vaihtelusta 10 ja -30 välillä tulee 0,15 bar paine-ero. Kyllä sen kestävä tulppaus on mahdollinen, mutta ei tarpeen. Tuossa syklissä vaihtuu 100 litran ilmatilasta 15 litraa eli tankkiin tulee n. 0,1 grammaa lisää vettä. Kuinkas monta tuollaista sykliä tulee talven aikana? Muista, että tankki on veneen sisällä, joten tasaantuminen ulkolämpötilaan kestää pitkään. Sadasta syklistä voisi tulla hurjat 10 grammaa eli jo lähes 1 mm kerros vedenerottimen pohjalle!

Jos sen sijaan on iso huohotinputki, josta ilma vaihtuu tuulen ansioista tai jopa ilman tuulta, voi oikeasti tulla lämmintä ilmaa kylmään tankkiin suuria määriä, jolloin kondensoitumistakin voi tapahtua jo havaittavia määriä. En ole nähnyt ainoassakaan purjeveneessä sellaita huohotinjärjestelyä, että tämä olisi todennäköistä tukkimattakaan.

Joakim_ kirjoitti:

Tuosta vaihtelusta 10 ja -30 välillä tulee 0,15 bar paine-ero. Kyllä sen kestävä tulppaus on mahdollinen, mutta ei tarpeen. Tuossa syklissä vaihtuu 100 litran ilmatilasta 15 litraa eli tankkiin tulee n. 0,1 grammaa lisää vettä. Kuinkas monta tuollaista sykliä tulee talven aikana? Muista, että tankki on veneen sisällä, joten tasaantuminen ulkolämpötilaan kestää pitkään. Sadasta syklistä voisi tulla hurjat 10 grammaa eli jo lähes 1 mm kerros vedenerottimen pohjalle!

Jos sen sijaan on iso huohotinputki, josta ilma vaihtuu tuulen ansioista tai jopa ilman tuulta, voi oikeasti tulla lämmintä ilmaa kylmään tankkiin suuria määriä, jolloin kondensoitumistakin voi tapahtua jo havaittavia määriä. En ole nähnyt ainoassakaan purjeveneessä sellaita huohotinjärjestelyä, että tämä olisi todennäköistä tukkimattakaan.

Lue lisää

Siinäpä se, tässä palataan lähtöruutuun. Miksi ihmeessä se huohotin pitäisi tulpata? Fyysikko olisi osannut tuon laskun, humanisti luottanut uskomukseen. Ja sitä tarkoitin.

Joakim_ kirjoitti:

Tuosta vaihtelusta 10 ja -30 välillä tulee 0,15 bar paine-ero. Kyllä sen kestävä tulppaus on mahdollinen, mutta ei tarpeen. Tuossa syklissä vaihtuu 100 litran ilmatilasta 15 litraa eli tankkiin tulee n. 0,1 grammaa lisää vettä. Kuinkas monta tuollaista sykliä tulee talven aikana? Muista, että tankki on veneen sisällä, joten tasaantuminen ulkolämpötilaan kestää pitkään. Sadasta syklistä voisi tulla hurjat 10 grammaa eli jo lähes 1 mm kerros vedenerottimen pohjalle!

Jos sen sijaan on iso huohotinputki, josta ilma vaihtuu tuulen ansioista tai jopa ilman tuulta, voi oikeasti tulla lämmintä ilmaa kylmään tankkiin suuria määriä, jolloin kondensoitumistakin voi tapahtua jo havaittavia määriä. En ole nähnyt ainoassakaan purjeveneessä sellaita huohotinjärjestelyä, että tämä olisi todennäköistä tukkimattakaan.

Lue lisää

Jatketaan vielä teorotisointia miettimällä asiaa polttoaineen kannalta. Nesteen dieselissä on tyypillisesti 60 mg/kg vettä (liuennut pisarat) ja laaturajana on 200 mg/kg. http://www.neste.fi/doc/150240_fi.pdf

Tuo 140 mg/kg marginaali vastaa 100 kg polttoainemäärässä 14 grammaa vettä. Tuon verran voi siis vettä kaataa tankkiin ja polttoaine pysyy edelleen myyntispekseissä ellei sitä ole jo asemalla pilattu. Biodieseliin liukenee vettä paljon enemmän, jopa 1600 mg/kg, joten se on vielä epäherkempi vedelle.

Joakim_ kirjoitti:

Tuosta vaihtelusta 10 ja -30 välillä tulee 0,15 bar paine-ero. Kyllä sen kestävä tulppaus on mahdollinen, mutta ei tarpeen. Tuossa syklissä vaihtuu 100 litran ilmatilasta 15 litraa eli tankkiin tulee n. 0,1 grammaa lisää vettä. Kuinkas monta tuollaista sykliä tulee talven aikana? Muista, että tankki on veneen sisällä, joten tasaantuminen ulkolämpötilaan kestää pitkään. Sadasta syklistä voisi tulla hurjat 10 grammaa eli jo lähes 1 mm kerros vedenerottimen pohjalle!

Jos sen sijaan on iso huohotinputki, josta ilma vaihtuu tuulen ansioista tai jopa ilman tuulta, voi oikeasti tulla lämmintä ilmaa kylmään tankkiin suuria määriä, jolloin kondensoitumistakin voi tapahtua jo havaittavia määriä. En ole nähnyt ainoassakaan purjeveneessä sellaita huohotinjärjestelyä, että tämä olisi todennäköistä tukkimattakaan.

Lue lisää

Ennemmin kannattaa varoa tuollaista -150 mbar vacuumia. Alipaineella on paljon tuhoisammat vaikutukset kuin samalla ylipaineella. Esim. tankkilaivan varoventtiilit on säädetty aukeamaan -35 mbar paineessa ja 220 mbar. On tapauksia jossa tankit on menneet lommolle pahastikin. Eli ei ehkä kannata lähteä tulppailemaan kovinkaan hyvin paikkoja, ainakaan kovin lämpimällä talvea varten:)

Ehkä yksi pisara kertyy. Saman verran tai enemmän menee, jos tankkaa sateessa tai täyttöaukon reunalta vierähtää putkeen tippa.

Tankkiin ei mahdu suurta määrää vettä ilman mukana, se ei mitenkään ilman muuta kondensoidu sinne, eivätkä lämpötilavaihtelut tuo merkittävää määrää lisää vettä tilavuusmuutoksilla. Katso, mitä Mr Nagapate juuri yllä kirjoitti vuosikymmenten kertymästä.

Kansi on märkä joka aamu kondenssivedestä. Polttoaineeseen kertyy vettä 365 päivässä vähemmän kuin pisara lasiseen sakkakuppiin. Turha kehitellä tästä suurta ongelmaa.