Ionin malli

Ioni¤
24.4.2011

Tällä hetkellä - kuten tiedämme - on olemassa laki, jossa määritellään valtion virkamiesten kielitaitovaatimukset. Vaatimukset vaihtelevat riippuen hallintoalueen kielijakaumasta ja virkamiehen koulutuksesta. Samoin kunnallisissa virkasäännöissä on määräyksiä kielitaidosta. Kun otetaan huomioon ruotsinkielen käyttämisen todellinen - varsin vähäinen tarve - virka- ja tuomioistuintoiminnassa, voitaisiin mielestäni siirtyä järjestelmään, jossa voitaisiin tukeutua olemassa olevaan kielitaitoon. Etenkin yksikielisillä alueilla, jotka muodostavat maamme kuntien ja valtion piirihallintoalueiden valtaosan, ruotsin kielen käyttö on minimaalista. Lisäksi suurimmassa osassa kaksikielisiä alueita ja viranomaisia ruotsin kielen käyttö ei ole merkittävän laajaa. Kielilaki on eräänlainen paperitiikeri, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla vähäiseksi.

Se seikka, onko maa yksi- vai kaksikielinen, ei ole olennainen kysymys. Olennainen sen sijaan on kysymys siitä, miten ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Jäljempänä ehdottamani järjestelmä ei puutu siihen, että maa edelleenkin perustuslain tasolla on kaksikielinen kahden kansalliskielen järjestelmänä. Myöskään kielilain sisältöä ei tarvitse keskeiseltä sisällöltään muuttaa.

Poistamalla todelliseen palvelujen kysyntään nähden ylimitoitetut julkisen sektorin henkilöstön kielitaitovaatimukset voidaan päästä tilanteeseen, jossa perustuslain suojaiset ja kielilaissa todetut kielelliset oikeudet voidaan toteuttaa. Tarjonta tulee saattaa kysyntää vastaavaksi. Perustuslaki takaisi edelleenkin kummankin kieliryhmän yhdenvertaisuuden eikä esimerkiksi oikeudesta omalla kielellä tapahtuvaan koulutukseen tarvitse silloin luopua.

Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Virkamiehiin siten kuin lailla valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä myös kunnallisissa johtosäännöissä on säädetty ja viranomaisiin siten kuin kielilaissa on säädetty. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.

Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä

"23 a §

Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen"

Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki. Tulevaisuutta varten voitaisiin varautua muuttamaan lakia siten, että ehkäpä venäjän kieli saisi vastaavan aseman kuin suomen ja ruotsin kieli. Voisi olla kolmikielisiä viranomaisia , kaksikielisiä (myös suomi-venäjä) kuin tietenkin pelkästään yksikielisiä viranomaisia. Luonnollisesti tarvitaan ehkä teknisiä täsmennyksiä muun muassa oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin.

Tässä mallissa ei tarvita palvelujen toteuttamiseen pakollista ruotsin kielen opiskelua. Kielilakia ei tarvitse muuttaa.

Tässä mallissa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia kielitaitoresursseja, joiden uskon ehdottomasti riittävän kielilaissa todettujen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Tarvittaisiinko tuolloin pakollista ruotsinkielen opetusta? Ei todellakaan!

Nykyinen kielilaki asettaa viranomaisvelvoitteen tarjota kansalliskieliset palvelut ja saamelaisalueilla lisäksi saamenkieliset. Kielilain valmistelutöiden yhteydessä (Hallituksen esitys 92/2002) nimenomaisesti korostettiin niitä mahdollisuuksia ja keinoja, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi valtakunnallisena puhelinpalveluna. Mielenkiintoinen näköala on videoneuvottelut ja niihin liittyvä tulkkaus. Edelleenkin tulee muistaa se, että kielilain mukaiset palveluvelvoitteet ovat erilaisia yksikielisissä viranomaisissa, tuomioistuimissa tai kunnissa verrattuina vastaaviin kaksikielisiin

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643

Ionin selostus on niin pitkä ja sekava, että siitä ei saa tolkkua, mitä hän oikeastaan ajaa takaa.

Todellakin pelkistäminen ja nasevuus on oleellinen taito yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Asia ei voi olla niin monimutkainen, että sitä ei voisi muutamalla lauseella esittää ja pelkistää.

Näet aina kun svekot jaarittelevat loputtomiin, niin takana on joku kierous.

Olisiko tiivimpi tässä:

Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin.

Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen.

Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.

Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä 23 a §
Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen"

Lyhykäisyydessään se että virastojen kielivelvoite ei enään perustuisi siihen että jokainen virkamies suorittaa virkamiesruotsin, vaan että jokainen virasto vatsaa siitä että heillä on tarjota hyvää ruotsinkielistä palvelua.

Hyvin järkevä lähtökohta joka toisaalta poistaisi virkamiesruotsin, ja sitä kautta mahdollistaisi pakkoruotsista luopumisen, mutta joka myös varmistaisi että ruotsinkieliset oikeasti saavat omakielistä palvelua. Virkamiesruotsin taso on aika nopeasti pudonnut nii ettei sen suorittaneet pysty hoiyamaan kielivelvoitetta.

Ionin malli myös loisi oikealle ruotsintaidolle aitoa kysyntää kun virastot pestaavat tarpeeksi virkamiehiä joilla tämä taito oikeasti on.

Mallin ongelma suomenkielisen poliitikkoenemmistön kannalta lienee kuitenkin se että se mitä ilmeisimmin kasvattaisi tuloeroja vähemmistön hyväksi. Suomenkielinen ei enään voisi näennäsikielitaidolla kilpailla aidosti kielitaitoisen kanssa. Ruotsinkieliset ovat keskimäärin huomattavasti kielitaitoisempia.

"Minä olen aika varma että tulemme näkemään uuden maailman jossa kaikki osavat toisaalta kansallisia kieliä ja toisaalta englantia."

Mitkä ovat Ruotsin kansalliset kielet?