Pärjäisköhän havsfidralla maailmankierrolla?
Tarkoitus lähteä yksin.
Himene taitaa olla 27 jalkaa, havsfidra 20.
Havsfidralla maailmalle
dhdjfkfgotoruey
49
2049
Vastaukset
- seppomartti
Miksei 1-2 pärjäisi mutta on kyllä mietittävä varusteet kuin kanoottiretkelle. Ahdasta ja askeettista tulisi olemaan, se kai olisi suurin rajoittava tekijä. Ei Storfidra olisi sen kalliimpi investointi. Vai onko jonkinlainen urheilusuoritus mielessä- ajelehtia mahdollisimman pienellä veneellä pallon ympäri?
- dhdjfkfgotoruey
Pääsyy: Köyhyys.
Siitä niitä "urheilusuorituksia" kumpuaa. - qqqqqqqqqqqqqqw
dhdjfkfgotoruey kirjoitti:
Pääsyy: Köyhyys.
Siitä niitä "urheilusuorituksia" kumpuaa.Maailmanympäri kiertäessä kymppitonnin ero veneen hinnassa on mitätön osuus kokonaiskustannuksista. Jos ei ole varaan ostaa karvan verran havsfridaa kalliimpaa, niin ei ole varaa lähteä ollenkaan.
(tällä en tarkoita, etteikö havsfridalla voisi lähteä jos se itselle sopii)
- hkjh
Himene Nuku hivalla.
- tumpelotumppi
Ensimmäinen suomalainen yksinpurjehdus maailmanympäri olisi tehty Storfidralla, ellei purjehtija, en muisa nimeä, olisi kuollut paluumatkalla keuhkokuumeeseen jossain Afrikan keskivaiheilla. Kaitpa Havsfidralla että Storfidralla joku ruotsalainen on kierroksen tehnyt
- ehkäliianhidas
Laurin 28:lla yksinpurjehduksia maailman ympäri on tehty ennenkin. Ruotsalainen "TUA-TUA" teki retkensä muistamani n. 30 vuotta sitten ja kippari kirjoitti siitä kirjan (ehkä kirjassa olisi jotain vinkkejä muillekin). Suomalainen Allegro 27:llä purjehtiva pariskunta taitaa parhaillaan olla maapallon vastakkaisella puolella.
Aikanaan tutustuin kaverini Havsfidraan, joka kyllä oli onnettoman hidas verrattuna hänen seuraavaan veneeseensä joka oli Laurin 28. Itse olen aikoinaan purjehtinut puisella Laurin 27:llä, 28:ssa olin vain gastina. Merikelpoisia ja yllättävän tilaviakin pikkukosteriksi.
Kyllähän Havsfidra on sympaatisen näköinen, mutta pitkillä reissuilla varmastikin kyllästyttävän hidas pullukka. Ehdotan, että sittenkin harkitset isompaa kosteria (jos kosteriin olet päätynyt): Allegro 27, Laurin 28 ja Storfidra voisivat olla käypiä vaihtoehtoja.
(Itse olen tämän vuosituhannen alussa kiertänyt pallon vähän isommalla paatilla , mutta tavannut useita pienehköllä paatilla kiertäneitä yksinpurjetijoita. Yhtään Havsfidralla purjehtivaa en tavannut enkä muista nähneeni ainuttakaan Havsfidraa kaukaisissa satamissakaan)- toisellakierroksella
Lisätietoa Tua-Tua:sta. Se (Laurin 28) tuli tunnetuksi ensimmäisestä pallonkierrostaan, jonka veneen silloinen omistaja Göran Cederström teki yksinään 1970-luvulla. Cederströmin kirjoittaman kirjan nimi on “Från hav till hav med Tua-Tua”.
Ruotsalainen purjehduslehti På Kryss kirjoitti v. 2011, että Tua-Tua purjehtii jälleen maailmalla. Tällä kertaa 24-vuotiaiden ruotsalaisten Pontuksen ja Maleen omistuksessa, violetin värisen runkovärin saaneena. Uutta pallonkiertoa varten veneeseen oli tehty perusremontti, josta on kuvia:
https://tuatuasailing.wordpress.com/baten/ - kaikkivanhenee
Jos jollain vene tyypillä on tehty 30v sitten pallonkierto ei se tarkoita sitä, että nyt 30v jälkeen vene olisi vielä, niin vahvassa kunnossa että kestäisi vaativan reissun...
- nuurdikki
Tämä on asia jota en tekniikan luotettavuusasiantuntijana ymmärrä. Jos vene, takila, ja tekniikka on kunnostettu niin muuttuuko esimerkiksi lasikuidun lujuus tai maston alumiini jotenkin ajan myötä. Tietenkin oli vene mikä hyvänsä pitää kaikki käydä läpi ennen lähtöä, mutta mikä vanhassa veneessä on oleellisesti erilaista. Ainoa ylipääsemätön asia on ehkä sähköt, mutta vanhoissa veneissä tuokin asia on yksinkertaisemmin toteutettu.
- MertenFriidu
Hitaus lienee rajoittava tekijä, ei suinkaan merikelpoisuuden puute. Sympaattinen vene kyllä.
- ewwer
Ei se nopeusero niin heirveän iso ole.
Jos 30 jalakisella menisi Atlantin yli 22 päivässä, niin 20-jalkaisella menisi 27 päivässä. Tuo ero tuskin on kaikkein ratkaisevin matkaan lähtiessä.
Nopeushan on suhteessa vesilinjan neliöjuureen, - Joakim1
ewwer kirjoitti:
Ei se nopeusero niin heirveän iso ole.
Jos 30 jalakisella menisi Atlantin yli 22 päivässä, niin 20-jalkaisella menisi 27 päivässä. Tuo ero tuskin on kaikkein ratkaisevin matkaan lähtiessä.
Nopeushan on suhteessa vesilinjan neliöjuureen,Vaikuttaa nopeuteen nyt sentään moni muukin asia kuin vesilinja. Havsfidan LYS-luku on n. 0,8, joten se on poikkeuksellisen hidas n. 5 m vesilinjalleen. 30-jalkaisen LYS-luku on tyypillisesti 1,1-1,2, joten 22 päivää sillä kestää 30-33 päivää Havsfridalla.
Jotta Havsfidan 27 päivää vastaisi 30-jalkaisen 22 päivää, pitäisi sen 30-jalkaisen LYS-luku olla hiukan alle 1, mikä vaatii taas poikkeuksellisen hitaan veneen löytämistä. - ewwer
Joakim1 kirjoitti:
Vaikuttaa nopeuteen nyt sentään moni muukin asia kuin vesilinja. Havsfidan LYS-luku on n. 0,8, joten se on poikkeuksellisen hidas n. 5 m vesilinjalleen. 30-jalkaisen LYS-luku on tyypillisesti 1,1-1,2, joten 22 päivää sillä kestää 30-33 päivää Havsfridalla.
Jotta Havsfidan 27 päivää vastaisi 30-jalkaisen 22 päivää, pitäisi sen 30-jalkaisen LYS-luku olla hiukan alle 1, mikä vaatii taas poikkeuksellisen hitaan veneen löytämistä.Kun veneen perussuhteet (lähinnä uppoama/pituus & purjepinta-ala/uppoama) sekä venetyyppi (esim. pitkäkölinen) ovat samanlaiset, niin vesilinja kertoo aika hyvin nopeuden. Mutta ei tietenkään silloin, jos vertaillaan täysin erityyppisä veneitä.
30-jalkaisen (LOA) veneen *tyypillinen* LYS luku ei todellakaan ole 1,2. Eikä etenkään sellaisen, jolla voisi kuvitella lähtevänsä pallonympäri.
Keskustelussa on esitetty Havsfridalle lähinnä Laurin 28-tyyppisiä vaihtoehtoja.
Yhdenkään perinteisen mallisen 30-jalkaisen purkkarin LYS ei ole 1,2. Epärelevanttia on pallonympärimatkalla vertailla umpiperinteistä Havsfridaa ja jotain [puoli]raceria.
Valtameripurjehduksen nopeuseroja eivät kerro lähes aallottomissa olosuhteissa saadut LYS-kuvut.
En lähtisi Havsfridalla pallonympäri. Mutta vielä vähemmän sillä 30-jalkaisella, jonka LYS on 1,2.
Eikä edes se 1,4 kertainen aika purjehduksille olisi kaikkein ratkaisevin venevalinnassa. Imho. - Joakim1
Kirjoitin tyypillisen LYS-luvun olevan 1,1-1,2 30-jalkaiselle. Tuolle välille menevät vaikkapa Bavaria 30 Cruiser, HR 31 ja 310, Artina 29, lukuisat Albinit, Maxit jne. Jopa erityisen hitaana tunnetun Jon 30:n LYS-luku on 1,09. Nuoko ovat raasereita? Ennemmin minä noilla lähtisin kuin Havsfidralla.
Vastaavasti hyvin perinteisistä 20-jalkaisista vaikkapa Marieholm S 20 (0,89) ja Sunwind 20 (0,91) ovat jo paljon Havsfidraa nopeampia. Havsfidraa hitaampaa venettä ei ole koko LYS-taulukossa!
Nuo kaksi ovat puolipitkällä kölillä ja isolla skegillä. Pitkäkölisistä tulee mieleen kansanvene, joka on 25-jalkainen ja LYS-luku 1,00. Millä 30-jalkaisella veneellä LYS on 1,00 tai alle? LYS-taulukossa taitaa olla yksi, Vindö 30 LYS=1,00. - ewwer
Joakim1 kirjoitti:
Kirjoitin tyypillisen LYS-luvun olevan 1,1-1,2 30-jalkaiselle. Tuolle välille menevät vaikkapa Bavaria 30 Cruiser, HR 31 ja 310, Artina 29, lukuisat Albinit, Maxit jne. Jopa erityisen hitaana tunnetun Jon 30:n LYS-luku on 1,09. Nuoko ovat raasereita? Ennemmin minä noilla lähtisin kuin Havsfidralla.
Vastaavasti hyvin perinteisistä 20-jalkaisista vaikkapa Marieholm S 20 (0,89) ja Sunwind 20 (0,91) ovat jo paljon Havsfidraa nopeampia. Havsfidraa hitaampaa venettä ei ole koko LYS-taulukossa!
Nuo kaksi ovat puolipitkällä kölillä ja isolla skegillä. Pitkäkölisistä tulee mieleen kansanvene, joka on 25-jalkainen ja LYS-luku 1,00. Millä 30-jalkaisella veneellä LYS on 1,00 tai alle? LYS-taulukossa taitaa olla yksi, Vindö 30 LYS=1,00.Niinpä. Mitään muuta en kritisoinutkaan, kuin väitettäsi, että tyypillisen 30-jalkaisen LYS olisi 1,2.
Kerropa nyt mikä on sellainen vene?
Bavaria 30 Cr LYS= 1,08... - Joakim1
ewwer kirjoitti:
Niinpä. Mitään muuta en kritisoinutkaan, kuin väitettäsi, että tyypillisen 30-jalkaisen LYS olisi 1,2.
Kerropa nyt mikä on sellainen vene?
Bavaria 30 Cr LYS= 1,08...Bavaria 30 Cr LYS on 1,08 ilman spinnua. Suurimmalle osalle veneitä LYS on määritelty spinnulla, joten 1,11 on vertailukelpoisempi luku.
Tasan 1,20 on jo harvinaisempi luku tasan 30-jalkaiselle ja vaatii melko sporttisen veneen, kuten J/92 (1,23), Ridas 31 (1,21), First 30 (1,25) tai Elan 310 (1,22), mutta ei kuitenkaan kilpavenettä, kuten Farr 30 (1,36).
1,15-1,20 välille tulee sitten jo paljon veneitä, kuten Dehler 29, HR 310 jne.
Onhan tuolla todistus ilman spinnua ja kiinteällä potkurilla 1,07 Laurin kosteri 31:lle. Siis taittolavalla ja spinnulla olisi jo tuolla 1,1-1,2 välillä. - TTin
LYS'llä se pallonkierto hoituu. Rantakivien kiertäjät ja huippuluokan kilpailijan puhuvat sen mukaan. Ensimäinen 20' vene pallonkierrossa oli itserakentajan vene Tereka, JohnGutsweii. Suunnittelija Laurent Gilles. Rakenne diagonaalilaminaatti. Pitkillä järkevilla purjehduksilla <25 m on järkevä päivämatka.
- ErityisenhidasJon
Joakim1 kirjoitti:
Kirjoitin tyypillisen LYS-luvun olevan 1,1-1,2 30-jalkaiselle. Tuolle välille menevät vaikkapa Bavaria 30 Cruiser, HR 31 ja 310, Artina 29, lukuisat Albinit, Maxit jne. Jopa erityisen hitaana tunnetun Jon 30:n LYS-luku on 1,09. Nuoko ovat raasereita? Ennemmin minä noilla lähtisin kuin Havsfidralla.
Vastaavasti hyvin perinteisistä 20-jalkaisista vaikkapa Marieholm S 20 (0,89) ja Sunwind 20 (0,91) ovat jo paljon Havsfidraa nopeampia. Havsfidraa hitaampaa venettä ei ole koko LYS-taulukossa!
Nuo kaksi ovat puolipitkällä kölillä ja isolla skegillä. Pitkäkölisistä tulee mieleen kansanvene, joka on 25-jalkainen ja LYS-luku 1,00. Millä 30-jalkaisella veneellä LYS on 1,00 tai alle? LYS-taulukossa taitaa olla yksi, Vindö 30 LYS=1,00.Säpin Sedun Purjehtijoiden tämän kesän kisavoittaja oli Joakimin ei niin hidas Jon!?
1. LinoIII Jon 30
2. Elmina Elan 31
3. L'Amie Siesta 32
4. Lady hoo h-vene
5. Ariel ?
6. Sanna IV Mannerberg 34
7. Santippa h-vene
8. Suvella h-vene
9. Halise Oceanis 343
Ym...
Osaavissa käsissä Jon kulkee, yllättäen myös ihan kevyessä tuulessa vaikka varsinainen Jonin keli on kovien tuulien puolella...
- himene
kyllä havsfidralla pärjää olen nähnyt reissussa pari 22jalkasta venettä toinen karibian kierroksella. toinen kiertänyt pallon kesti 10vuotta kiertää pallo. molemmat brittejä . ei muutako menoksi jos haluaa elää askeettisesti. kulut pysyy kurissa jos lähtee pienellä.
- hitas-vene
Hidas vene, niin, runkonopeus ei pienessä veneessä ole koskaan kuin isossa veneessä, mutta Havsfidra kulkee saman, minkä muutkin 20 jalkaiset. Luoviminen on tietty haasteellista, mutta jos hankit Havsfidran, filosofia on toinen kuin vaikkapa H veneissä. Kahden hengen miehistöllä ihan ok. Jos on kiire, voit toki ajella rautagenualla, kuten suurin osa 30 jalan purkkarit näyttää tekevän.
- seppomartti
hitas-vene kirjoitti:
Hidas vene, niin, runkonopeus ei pienessä veneessä ole koskaan kuin isossa veneessä, mutta Havsfidra kulkee saman, minkä muutkin 20 jalkaiset. Luoviminen on tietty haasteellista, mutta jos hankit Havsfidran, filosofia on toinen kuin vaikkapa H veneissä. Kahden hengen miehistöllä ihan ok. Jos on kiire, voit toki ajella rautagenualla, kuten suurin osa 30 jalan purkkarit näyttää tekevän.
Valtamerellä ei voi ajella rautagenoalla 20ft veneellä kun ei mahdu polttoaine mukaan pikkuveneeseen
- IsoMaksaaEnemmän
Totta. Pieni vene, pienet kulut. Tullaan tässä juuri Portugaliin 54-jalkaisella. Satamamaksut ja polttoaine maksavat noin tupllasti sen mitä samalla reissulla 40-jalkaisella muutama vuosi sitten. Toisaalta, eipä niitä alle 40-jalkaisia vierasveneitä enää Biskajan jälkeen ole paljon näkynyt. Viimeksi Corunassa normipituus näytti olevan 50--60 jalkaa. Eräs yksinpurjehtija oli sentään pienemmällä kalustolla liikkeellä: HR46 ;-)
- 21106533
IsoMaksaaEnemmän kirjoitti:
Totta. Pieni vene, pienet kulut. Tullaan tässä juuri Portugaliin 54-jalkaisella. Satamamaksut ja polttoaine maksavat noin tupllasti sen mitä samalla reissulla 40-jalkaisella muutama vuosi sitten. Toisaalta, eipä niitä alle 40-jalkaisia vierasveneitä enää Biskajan jälkeen ole paljon näkynyt. Viimeksi Corunassa normipituus näytti olevan 50--60 jalkaa. Eräs yksinpurjehtija oli sentään pienemmällä kalustolla liikkeellä: HR46 ;-)
Kädettömällä sukupolvella pitää olla vähintään 60jalan paatti ja 10hengen miehistö. Kommenttisi kuvastaa tätä päivää niin täällä kotivesillä kuin näköjään siellä isommillakin. Osaamisesta niin väliä , kunhan on isot vehkeet.
- IsoMaksaaEnemmän
21106533 kirjoitti:
Kädettömällä sukupolvella pitää olla vähintään 60jalan paatti ja 10hengen miehistö. Kommenttisi kuvastaa tätä päivää niin täällä kotivesillä kuin näköjään siellä isommillakin. Osaamisesta niin väliä , kunhan on isot vehkeet.
Ei meillä ole kuin neljän miehistö. 10 henkeä ei näe oikeastaan koskaan. Pariskunta on aika tavallinen isonkin paatin miehistö. 50-60 jalkaa on varsin sopiva valtameriveneen koko, ja aika harva sellaisella seilaaja on kädetön, mieluummin päinvastoin.
- FreeSailor
seppomartti kirjoitti:
Valtamerellä ei voi ajella rautagenoalla 20ft veneellä kun ei mahdu polttoaine mukaan pikkuveneeseen
Mielipiteet ovat kuin persereikä. Jokaisella on sellainen. Sinulla se on kuin taikurin hiha. Kun seuraavan kerran lähdet valtamerelle, jaa meille kaikille ne ultra-oppimasi meritaidot. Olemme kaikki aivan mykkänä ihastuksesta ja taputamme mitättömiä karvaisia käsiämme yhteen. Saat takuulla jakamattoman ihailumme. v*tt* mikä imbesilli.
- 407
FreeSailor kirjoitti:
Mielipiteet ovat kuin persereikä. Jokaisella on sellainen. Sinulla se on kuin taikurin hiha. Kun seuraavan kerran lähdet valtamerelle, jaa meille kaikille ne ultra-oppimasi meritaidot. Olemme kaikki aivan mykkänä ihastuksesta ja taputamme mitättömiä karvaisia käsiämme yhteen. Saat takuulla jakamattoman ihailumme. v*tt* mikä imbesilli.
Freesailori ei taida tietää "seppomartilla" on sitä kokemusta varmasti enemmän kun tällä palstalla yleensä. Mikä mahtaa olla oma taitotaso, millä muita arvostelet? Uteliaisuudesta kyselen...
- 704
407 kirjoitti:
Freesailori ei taida tietää "seppomartilla" on sitä kokemusta varmasti enemmän kun tällä palstalla yleensä. Mikä mahtaa olla oma taitotaso, millä muita arvostelet? Uteliaisuudesta kyselen...
Todennäköisesti Freesailorilla on kokemusta oikean valtameren ylityksestä tasan nolla kertaa. Ja Seppomartilla varmaan 20-30 kertaa? Vaikka minulla ei ole yhtäänoikean valtameren ylitystä, olen tässä tapauksessa samaa mieltä Seppomartin kanssa. Pieniä veneitä minulla on siis ollut.
- Viidellätonnilla
Varmaan pärjäisi.
Hyvä valinta jos aikaa on ja rahaa ei. Olisko viiden tonnin hintaluokassa merikelpoisempaa vaihtoehtoa? Olo voi hetkittäin olla kuin pesukoneessa.- Vaithojaehto
IF, Albin Vega, molemmilla tehty pitkiä reissuja
- Mikönoista
On hyviä kaikki mutta onko toinen toistaan merikelpoisempi?
- 20jalkainen
Kaikki em. venetyypit merikelpoisia kunnossa ja oikein varusteltuna. Kaikki - niin purje- kuin moottoriveneet mallista ja runkomuodosta riippumatta voivat mennä nurin tarpeeksi ison kaatuvan aallon vaikutuksesta. Pelkkä venetyyppi ei siis ratkaise, vaan reittisuunnittelu ja reitin ajoitus - pysyä syvissä vesissä kovissa keleissä, jossa kaatuvan aallon riski pienempi. Valtameriveneessä on lisäksi syytä olla ajoankkuriratkaisu jota pitää osata käyttää kun keli menee todella pahaksi. Nykytietämyksen mukaan paras ratkaisu on tällainen:
http://www.jordanseriesdrogue.com/- mieluumminyli24ft
Mimim. 20jalkainen ei kyllä taida puhua omista valtamerikokemuksistaan. Siksi pari kommenttia. Kaikki veneet voivat kaatua. Oleellista on se, kääntyykö vene takaisin pystyyn ja kestääkö paatti (riki, luukut jne) kaatumisen tai ympärimenon.
Ajoankkurin mainostaminen on tarpeetonta, koska siitä ei olla yksimielisiä edes valtameripurjehtijoiden keskuudessa. Laahusankkuri (drogue) voi olla parempi ratkaisu kuin hankalakäyttöinen isokokoinen ajoankkuri. Halvin ja käytännössä testattu laahus on pitkään köyteen sidottu autonrengas. Ne meistä, jotka ovat käyttäneet Panaman kanavan reittiä pallonkierrollaan, tietävät autonrenkaiden käytön fendareina kanavassa. Sen sijaan, että Panama Cityn puolelle päästyä maksaisi tarpeettomaksi käyneen renkaan jätemaksun, renkaan voikin säästää laahusankkuriksi. Mikä mahtaisi olla mainostamasi jordanseriesdroguen osuus 20-jalkaisen valtameriveneen budjetista? Itse olen tehnyt pallonkierron lisäksi useita valtamerien ylityksiä, mutta en ole koskaan tarvinnut laahusankkuria (sellainen on veneessä). Ajoankkuria en omista enkä aiokaan hankkia, vaikka teen pitkiä reissuja edelleen.
Pallonkierron budjetissa pitää tietysti ajatella sitäkin, että retken aikana tuskin on mitään tuloja. Menoja kyllä tulee muustakin kuin veneen hankkimisesta. Veneen korjauskulut matkan aikana ovat sitä pienemmän mitä yksinkertaisempi ja luotettavampi vene on. Mahdollisimman halpa ja pieni vene ei merkitse sitä, että kokonaiskustannukset olisivat pienimmät mahdolliset. - seppomartti
mieluumminyli24ft kirjoitti:
Mimim. 20jalkainen ei kyllä taida puhua omista valtamerikokemuksistaan. Siksi pari kommenttia. Kaikki veneet voivat kaatua. Oleellista on se, kääntyykö vene takaisin pystyyn ja kestääkö paatti (riki, luukut jne) kaatumisen tai ympärimenon.
Ajoankkurin mainostaminen on tarpeetonta, koska siitä ei olla yksimielisiä edes valtameripurjehtijoiden keskuudessa. Laahusankkuri (drogue) voi olla parempi ratkaisu kuin hankalakäyttöinen isokokoinen ajoankkuri. Halvin ja käytännössä testattu laahus on pitkään köyteen sidottu autonrengas. Ne meistä, jotka ovat käyttäneet Panaman kanavan reittiä pallonkierrollaan, tietävät autonrenkaiden käytön fendareina kanavassa. Sen sijaan, että Panama Cityn puolelle päästyä maksaisi tarpeettomaksi käyneen renkaan jätemaksun, renkaan voikin säästää laahusankkuriksi. Mikä mahtaisi olla mainostamasi jordanseriesdroguen osuus 20-jalkaisen valtameriveneen budjetista? Itse olen tehnyt pallonkierron lisäksi useita valtamerien ylityksiä, mutta en ole koskaan tarvinnut laahusankkuria (sellainen on veneessä). Ajoankkuria en omista enkä aiokaan hankkia, vaikka teen pitkiä reissuja edelleen.
Pallonkierron budjetissa pitää tietysti ajatella sitäkin, että retken aikana tuskin on mitään tuloja. Menoja kyllä tulee muustakin kuin veneen hankkimisesta. Veneen korjauskulut matkan aikana ovat sitä pienemmän mitä yksinkertaisempi ja luotettavampi vene on. Mahdollisimman halpa ja pieni vene ei merkitse sitä, että kokonaiskustannukset olisivat pienimmät mahdolliset.Autonrengkaan ja köysien raahasmista on testsnnut mm. mr. Blake. Eivät olleet hyviä. Vanha auton rengas fendarinakin on huono ja soveltuu vain mustalle peltiveneelle, ei vaalealle purjeveneelle.
Tässä on kuvattu eräs ajoankkurisysteemi. Sillä saatiin korvattua peräsin Atlantin ylityksen ajaksi.
http://www.yachtingworld.com/features/rudder-failure-1500-miles-to-sail-69460- seppomartti
Bossu kirjoitti:
Tässä on kuvattu eräs ajoankkurisysteemi. Sillä saatiin korvattua peräsin Atlantin ylityksen ajaksi.
http://www.yachtingworld.com/features/rudder-failure-1500-miles-to-sail-69460Ei kuitenkaan liity aiheeseen: Havsfidra isoilla vesillä. Peräsimen menetys kokonaan olisi kovin poikkeukselista ko venetyypissä ja ohjauskyky rahattavalla vastuksella kapeassa pitkäkolirungossa vähäinen. Yleensä ehdotetaan käytettäväksi pytsiä ilman noin monia köysiä, ankkureita ja fendareita.
- uutislinkistä
Onkohan tuolla mitään mahdollisuuksia selvitä merellä veneellä, tuulet 370 km/h, sehän repii maston irti vaikkei olisi purjeita ylhäällä lainkaan puhumattaḱaan muista vaikutuksista?
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016092022345278_ul.shtmlEi varmaan voi selvitä, paitsi jos vene on vesitiivis metalliastia, jossa ei ole sisällä liikkuvia osia.
- Goodwin
Havsfidralla on menty pallon ympäri. Atlantin yli monta kertaa. Itse olen purjehtinut sillä paljon. Pieni on pieni, eikä siitä miksikään muutu. Hidas se on myös, mutta ei ihan niin hidas mitä näiltä palstoilta saa lukea. Hyvin rakennettuna - purjeet kunnossa - ja hiukan opettelua, menee kuin mikä tahansa 20 jalkainen. Vene on erittäin merikelpoinen kokoonsa nähden. Olen ollut sillä kovissakin tuulissa ja aina pärjännyt. En kyllä itse lähtisi kiertämään sillä palloa. Syy ei ole vauhti eikä pituus vaan sisätilojen mataluus. Seisomakorkeus puuttuu ja se syö miestä pitkillä legeillä. Havsfidra ei myöskään ole mikään saaristopurjehtija; se on parhaimmillaan avomerellä. Jos ei nyt ihan palloa lähde kiertämään niin kyllä esim. Gotlannin reissu on aika hieno kokemus!
- Fhjryj
Lyhyt vesilinja, hidas vene. 6 metrin vesilinjaan 2-3 metriä lisää antaa vauhtia lisää suhteessa moninkertaisesti kuin kymmenen metrin vesilinjaan sama lisäys.
Nopeuden merkitys ei ole pelkästään siinä, että on aikaisemmin perillä. Nopeus merkitsee ennen kaikkea sitä, että voi toteuttaa legejä turvallisemmin sääikkunan luotettavan ennusteen aikana.
Siksi on suuri merkitys eteneekö neljässä vuorokaudessa a 160 mailia vai a 110 mailia. Olen kerran ollut turvallisesti perillä Visbyssä, kun Gdanskin lahdella tääkse jääneen samaa matkaa tehneen purkkarin miehistö tuotiin helikoptereilla perille. Yksi heistä oli ruumispussissa. Eivät ehtineet kovan kelin edeltä perille. Maailmanympäripurjehduksella sääikkunoilla on merkitystä. - Infernaali
Käsittääkseni pallonkiertovene olkoon Inferno 29. Ainakin sillä on joku homman suorittanut.
- GullyFoyle
Entisessä veneseurassa oli yhdellä tyypillä Havsfidra. Ankkuroituessa hän laski veneen laidoilta kaksi ämpäriä ikään kuin pystysuuntaisiksi ajoankkureiksi vaimentamaan hirvittävää keinuntaa paikallaan.
Mieti vielä. - seppomartti
Alkuvakavuus liittyy muotostabiliteetiin, tai Havsfidralla pikemminkin sen puutteeseen. Saattaa rullata ankkurissa pahemmin kuin nykyveneet ja nekin monesti rullaa mainingissa perin hankalasti. Periaatteessa fiksu temppu. Voisi toimia vielä paremmin ajoankkureilla.
- pienelläbudjetillapääsee
Pärjää kyllä. Nopeus / mukavuus eivät liene listasi yläpäässä, joten mitä sitä suotta investoimaan liikaa varusteisiin - purjehdus on elämäntapa.
- Sw271
Havsfidran tapauksessa merikelpoisuus voi tulla vastaan purjehtijan pään merikelpoisuuden muodossa. Kestäisikö viikkoja yksin, todella askeettisissa oloissa, askeettisella muonalla, pahimmillaan kylmässä ja märässä veneessä? Meritaudissa? Tietty määrä mukavuuksia on melkein pakko olla mukana, jos ei ole ihan todella omaa kestävyyttään kokeillut sissi.
Ei joku 24-27 ft venekään ole vielä mukava, mutta ainakin mukavuuksia saisi mahtumaan vähän lisää. Aurinkopaneelia, akkua, muonaa, elektroniikkaa, kylmää, lämmintä, kirjoja, rommia jne.- Vegalla_ei_matkaan
Tässä pohdintaa muutaman vuoden takaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/10839566/vegalla-matkaan---
- ariel371
Noin hitaalla veneellä merivirtojen vaikutus on suuri. Päiväntasaajan myötävirta antaa kaikille aluksille noin 30 mpk/vrk. Neljää solmua etenevä Havsfrida menee virran avittamana 125 mpk/vrk ja 2500 mpk ottaa 20 vrk. Kuutta solmua etenevä 30 -jalkainen menee virrassa 175 mpk/vrk ja 2500 mpk kestää sillä 14, 5 vrk. Tämä viiden vuorokauden ero tulee eteen noin kerran vuodessa, muutoin ero on tunneissa tai yksittäisissä päivissä lyhyillä legeilä.
Havsfrida käy saletisti muutamaan otteeseen kyljellään reissun aikana, ehkä jo Euroopan vesillä. Se on tiedostettava ja siihen varauduttava. Ysimetrinen ei välttämättä kaadu kertaakaan ja kaksitoistametrinen likimain varmasti ei lainkaan.
Jos itse lähden joskus yksin pallon ympäri, on vene joko Vancouver 28 tai 32. Tai sitten se vene joka sattuu alla olemaan ja johon luotan. - Venekuinvene
4 prosenttia pallonkiertoajasta on keskimäärin kulkuaikaa. Loput maataan kaijassa tai rehdillä. Tästä lähtökohdasta ajatellen veneen nopeudella ei ole mitään merkitystä.
- seppomartti
Nyt menee laskutoimitukset pieleen. Päiväntasaajan virralla tarkoittanet tyynivyöhykettä, virallisesti ITCZ. Siinä mikään pikkuvene ei purjehdi 125mpk/vrk, tuskin raaseritkaan. Pikemminkin eivät liiku mihinkään. Pasaativyöhykkeellä virta on ollut 0.5 s , pari kymmenystä tai -. 30ft vene ei etene keskimäärin 175mpk päivämatkoja viikkokausia, eikä 2500 mpk matkaa 12.5 vrk:ssa. ARC: n tuloslistoilla ei 30 jalkaisia juuri näy, mutta saat käsityksen pitkän matkan etenemisestä.
Vacouver ei ole huono ajatus, vaikka itse valitsisin aivan muuta - storFrida
Eikö tuosta ole yksi isompi versio storfrida joka ei kuitenkaan ole ihan jättiläinen, olisiko 25 jalkaa. 5 jalkaa tuo varmaan sisätilaa ja korkeutta?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p521769Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,421568- 461527
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.31477Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis41457Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin41375Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä61294Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta91253Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla21122Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni21102