Sillä aikaa, kun suomalaiset ovat "tundralla", on Moskovasta tullut tarjouskysely Suomeen lyhentää siltanosturi. Asentajathan ovat jo valmiiksi paikalla.
Tarjouskysely koskeaa siltanosturia 16,5 m jännevälillä, nostokyky 5000 kg (50 kN), nostokoneisto ja sen mukana liikkuva suojakatos yhteispainoltaan 9 kN. Siltanosturin vastaanoton yhteydessä todettu sillan taipuma 3,3 cm/ kuorma 50 kN.
Työnä on lyhentää liian taipuisan nosturin jänneväli vastaamaan taipumasuhdetta L/800, nosturin suurimmalla kuormalla. Työn voi laskuttaa tuntityönä, Suomen ilmoittamalla uudella jännevälillä jne.
Suomen konttorilla ollaan ihmeissään puuttellisista tiedoista, mutta kysely välitetään tundralle. Tutkijat Ilja ja Vladimir pyytävät tarjouspyynnöstä kopion.
Seuraavana aamuna tutkijat antavat asentajille lapun, jossa yksinkertaisesti lukee jänneväli 1339 cm. Vilaukselta asentajat näkevät laskelmat, jotka ovat lyhyemmät, kuin tämän lauseen kaksi ensimmäistä sanaa. Pian polttopilli palaa kirkkaasti Iljan ja Vladimirin antamalla luvalla, heidän kuultua yrityksen tuntiveloituksen. Sinä päivänä, kun vahvistus työstä saatiin tundralle, oli nosturi käytössä. Asentajatkin olivat palanneet Suomeen.
Kuinka teidän yrityksessä tämä olisi hoidettu? Tai, mikä tässä oli epäselvää ja eivätkö nopeat syö hitaat tarjoajat? Tämä on tiedepalsta, pyytämättä koneenrakennukseen liittyvää, vain fysiikkaa painovoimaan liittyen. Kenties yrityksessänne ollaan kuutamolla, vaikka osaamisella voi saada maailmalta tehtäviä.
Kenties joku suunnittelee laskennallisen siltanosturin, jota käymme läpi ja toteamme konkreettisesti lasketun vastaavan todellisuutta. Ehkä jotkut pääsevät tästä mukaan tarkasteluun. Oletan eräiden hallinneen vastauksen kysymykseen jo tuhansia vuosia sitten. Tässä ajassa sitä ei ehkä osata? Tämänkin todistat päinvastaisesti kertomalla kuinka määrität uuden jännevälin.
Nosturin muutos tundralla painovoimalakien avulla
73
124
Vastaukset
- vain_hörhöilyä
"Tämä on tiedepalsta, pyytämättä koneenrakennukseen liittyvää, VAIN fysiikkaa painovoimaan liittyen."
Koneenrakennus on sovellettua fysiikkaa. Koneenrakennusta EI VOI erottaa mekaniikasta eikä materiaalifysiikasta. Pyyntösi on aivan järjetön, ei ole olemassa mitään puhdasta "VAIN fysiikkaa".
Pyytämätöntä pyyntöäsi ei voi toteuttaa tällä tiedepalstalla. Oliko tarkoitettu kevennykseksi, vai onko tässä jokin koukku.
Taipuma yleensä tasaisissa palkeissa on verrannollinen jännevälin kuutioon kun kuormana vakiokuorma, jolloin annetut tiedot mittoja lukuun ottamatta ovat turhia.
L^2= 16.5^3/(800*0.033) = 13 m
Jos mukaan otetaan myös kannatuspalkkien paino, kuten täytyisi, niiden paino pitäisi tietää, mutta kysymyksessä niitä ei ole annettu joten kysyjän tuntemus asiasta lienee puutteellinen.
Oletan että tässä on yritetty tunkea painovoiman ero Moskovassa ja tundralla, mutta vastaanottotarkastus tehdään yleensä paikan päällä, eikä painovoiman muutos sentään 3 % ole.- 0utoa-on-igoreilla
0.3 % erotus painovoiman kiihtyvyydessä sallisi noin 2 cm pidemmän jännevälin noilla mitoilla.
3 % muutos jännevälissä edellyttäisi yli 6 % muutosta painovoimassa. Aivan loistava vastaus e.d,k:lta, mutta käydään sitä vähän läpi, niin kenties kaikki opimme jotain uutta. Tein laskennallisen virtuaalinosturin. 1335 cm antaa siinä tarkan jännevälin taipumasuhteeseen L/800. Jänneväli 1300 cm puolestaan antaa taipumasuhteen L/850, joten lähellä oikeaa vastaus on joka tapauksessa.
Aluksi kiinnitän huomion nosturin vastaanottotarkastukseen. Se tehdään aina nosturin sijoituspaikassa ja mielellään ulkopuolisen tekemänä. Moskovalla ei ole pääkannattajan taipumaan osaa eikä arpaa.
Tasaisella palkilla tarkoitat varmaan tasaisesti kuormitettua kannattajaa, joka on tuettu vapaasti molemmistä päistä. Nosturin taipumassa oli tietenkin pääkannattajan paino mukana. Jätät sen nyt jotenkin pois? Lisäksi on 59 kN kuorma keskellä kannattajaa.
Vastauksessasi on jotakin suurta, mutta mikä siinä mättää? Voit selittää lisää ajatusta, jonka olet esittänyt. Minulle tämä on uutta, mutta niin on moni muukin asia.Mescaline kirjoitti:
Aivan loistava vastaus e.d,k:lta, mutta käydään sitä vähän läpi, niin kenties kaikki opimme jotain uutta. Tein laskennallisen virtuaalinosturin. 1335 cm antaa siinä tarkan jännevälin taipumasuhteeseen L/800. Jänneväli 1300 cm puolestaan antaa taipumasuhteen L/850, joten lähellä oikeaa vastaus on joka tapauksessa.
Aluksi kiinnitän huomion nosturin vastaanottotarkastukseen. Se tehdään aina nosturin sijoituspaikassa ja mielellään ulkopuolisen tekemänä. Moskovalla ei ole pääkannattajan taipumaan osaa eikä arpaa.
Tasaisella palkilla tarkoitat varmaan tasaisesti kuormitettua kannattajaa, joka on tuettu vapaasti molemmistä päistä. Nosturin taipumassa oli tietenkin pääkannattajan paino mukana. Jätät sen nyt jotenkin pois? Lisäksi on 59 kN kuorma keskellä kannattajaa.
Vastauksessasi on jotakin suurta, mutta mikä siinä mättää? Voit selittää lisää ajatusta, jonka olet esittänyt. Minulle tämä on uutta, mutta niin on moni muukin asia.Tasaisella kuormalla tarkoitan että se on sama ja suhteellisesti samassa paikassa kummassakin tapauksessa, mitään ei ole jätetty pois ja taipumasuhde on L/800, jotka näkyvät kaavassakin.
Tuentatapa ei vaikuta ellei sitä muuteta lyhennyksen yhteydessä.
Voisitko ystävällisesti kertoa millä perusteella toistamiseen päädyt poikkeavaan tulokseen.- Aloittanut
Oliko tarkoitettu kevennykseksi, vai onko tässä jokin koukku.
- Koukku tässä on, ettei painovoimaan liittyvissä laskelmissa tarvitse tietää oikeastaan mitään. Kaava, jonka laitoit, on järkyttävän hyvä likimääräiseen laskentaan. Tarkennetaan sitä hieman.
Laskin aikaisemmin ilmoittamakseni uudeksi jänneväliksi 13,35 m. Laskussa oli mukana kannattajan paino nostokoneisto kuormineen eli kaikki kuormat olivat mukana. Annoin taipuman 3,3 cm jännevälille 16,5 m, joka riitti uuden jännevälin likimääräiseksi määrittämiseksi.
Ensimmäiseksi olisi ollut hyvä laittaa yhtälö tunnetusta:
L^2= 16.5^3/(500*0.033) = 16,5 m 1650 cm / 3,3 cm = 500
Kaava sisältää taipumassa kannattajan ja keskellä olevan kuorman 59 kN. Jos kannattajan staattiset tiedot olisi tiedetty, laskelma olisi seuraava. Mukana on kaksi tuntematonta, jota minä ainakaan en äkkiseltään osaa laskea, joten on tyytyminen esitettyyn likimääräiseen ratkaisuun. Tässä tarkistuslaskelma.
L^2= 13.35^3/(800*0.0167) = 13,35 m 1335 cm / 1,67 cm = 800
eli sama, minkä ilmoitin laskeneeni kahdella muulla tavalla. Oma laskelmani "metafysiikkana" erosi tuloksesta 4 cm, vastauksena esitetty ratkaisu 35 cm. Tarkkuuden (6 % virhe) voi sanoa riittävän, etenkin kun se meni turvalliselle puolelle pituutta. Luulin todellakin, ettei tätä ratkaista, mutta olin väärässä. Onnittelen, sillä varmuudella moni ei tähän olisi kyennyt.
Nyt tiedämme olevan ainakin kolme erilaista tapaa laskea kannattajan jänneväli. Kaksi ratkaisua ilman vilunkia ja kolmas tapa vaatii lisätietoa laskettavasta kohteesta kaavoihin sijoitettavaksi.
Eiköhän katsota tämä ratkaistuksi. Tarkemman laskennan voi jokainen tehdä ottamalla staattiset tiedot HEB 500 I-profiilista. - johan-polle-karkasi
Aloittanut kirjoitti:
Oliko tarkoitettu kevennykseksi, vai onko tässä jokin koukku.
- Koukku tässä on, ettei painovoimaan liittyvissä laskelmissa tarvitse tietää oikeastaan mitään. Kaava, jonka laitoit, on järkyttävän hyvä likimääräiseen laskentaan. Tarkennetaan sitä hieman.
Laskin aikaisemmin ilmoittamakseni uudeksi jänneväliksi 13,35 m. Laskussa oli mukana kannattajan paino nostokoneisto kuormineen eli kaikki kuormat olivat mukana. Annoin taipuman 3,3 cm jännevälille 16,5 m, joka riitti uuden jännevälin likimääräiseksi määrittämiseksi.
Ensimmäiseksi olisi ollut hyvä laittaa yhtälö tunnetusta:
L^2= 16.5^3/(500*0.033) = 16,5 m 1650 cm / 3,3 cm = 500
Kaava sisältää taipumassa kannattajan ja keskellä olevan kuorman 59 kN. Jos kannattajan staattiset tiedot olisi tiedetty, laskelma olisi seuraava. Mukana on kaksi tuntematonta, jota minä ainakaan en äkkiseltään osaa laskea, joten on tyytyminen esitettyyn likimääräiseen ratkaisuun. Tässä tarkistuslaskelma.
L^2= 13.35^3/(800*0.0167) = 13,35 m 1335 cm / 1,67 cm = 800
eli sama, minkä ilmoitin laskeneeni kahdella muulla tavalla. Oma laskelmani "metafysiikkana" erosi tuloksesta 4 cm, vastauksena esitetty ratkaisu 35 cm. Tarkkuuden (6 % virhe) voi sanoa riittävän, etenkin kun se meni turvalliselle puolelle pituutta. Luulin todellakin, ettei tätä ratkaista, mutta olin väärässä. Onnittelen, sillä varmuudella moni ei tähän olisi kyennyt.
Nyt tiedämme olevan ainakin kolme erilaista tapaa laskea kannattajan jänneväli. Kaksi ratkaisua ilman vilunkia ja kolmas tapa vaatii lisätietoa laskettavasta kohteesta kaavoihin sijoitettavaksi.
Eiköhän katsota tämä ratkaistuksi. Tarkemman laskennan voi jokainen tehdä ottamalla staattiset tiedot HEB 500 I-profiilista.Täytyy ihmetellä logiikkaa, jossa oletetaan ensin jotain ja sitten koetetaan laskea oletusten perusteella joitain tuloksia.
Yksinkertaisuudessaan maksimitaipuman kaava on tällaisessa tapauksessa pistekuormalle:
f = k1*F*L^3/(EI)
ja jatkuvalle kuormalle
f = k2*Q*L^3/(EI)
Kaavan johtamista ilmeisesti on turha edes harkita.
Taipuman kaava on sama myös lyhennetylle jännevälille eli ensimmäisessä tapauksessa taipuma on 3.3 cm ja toisessa L2/800.
Kummassakin tapauksessa kun noihin sijoitetaan arvot niin että F, Q, E ja I ovat samat kaava on yksinkertaisuudessaan se minkä edk jo esitti, se ei ole mikään likiarvo, vaan täsmällinen sievennys käytössä olevilla tiedoilla.
Sinun laskelmasi lähtee siitä että oletat jo ennen jännevälin laskemista jännevälistä riippuvan taipuman, jolloin tulos riippuu siitä kuinka hyvin olet sattunut taipuman arvioimaan, menetelmä ei kuulu eksaktin matematiikan piiriin, eikä voida hyväksyä jos tarkka laskentamalli on olemassa.
Katso esittämääsi kaavaa > L^2= 13.35^3/(800*0.0167), kehäpäätelmien kuningas ! ! , siinä oletetaan että L2 on 13.35m ja kirjoitettu nimittäjään muodossa 800*0.0167, mistä on repäisty nämä tulon tekijät ? yhtä lailla voi olettaa että 12 = 800*0.015 tai muuta ! !
Kannatinpalkkien tyyppinimien luetteleminen tässä vaiheessa on taas tuttua rimpuilua kiusallisessa tilanteessa ja toivon todella että et ole suunnittelijana minkäänlaisessa yrityksessä, ja jos niin tässä ainakin yksi hyvä selitys, miksi suomalainen tuote ei markkinoilla vedä. Aloittanut kirjoitti:
Oliko tarkoitettu kevennykseksi, vai onko tässä jokin koukku.
- Koukku tässä on, ettei painovoimaan liittyvissä laskelmissa tarvitse tietää oikeastaan mitään. Kaava, jonka laitoit, on järkyttävän hyvä likimääräiseen laskentaan. Tarkennetaan sitä hieman.
Laskin aikaisemmin ilmoittamakseni uudeksi jänneväliksi 13,35 m. Laskussa oli mukana kannattajan paino nostokoneisto kuormineen eli kaikki kuormat olivat mukana. Annoin taipuman 3,3 cm jännevälille 16,5 m, joka riitti uuden jännevälin likimääräiseksi määrittämiseksi.
Ensimmäiseksi olisi ollut hyvä laittaa yhtälö tunnetusta:
L^2= 16.5^3/(500*0.033) = 16,5 m 1650 cm / 3,3 cm = 500
Kaava sisältää taipumassa kannattajan ja keskellä olevan kuorman 59 kN. Jos kannattajan staattiset tiedot olisi tiedetty, laskelma olisi seuraava. Mukana on kaksi tuntematonta, jota minä ainakaan en äkkiseltään osaa laskea, joten on tyytyminen esitettyyn likimääräiseen ratkaisuun. Tässä tarkistuslaskelma.
L^2= 13.35^3/(800*0.0167) = 13,35 m 1335 cm / 1,67 cm = 800
eli sama, minkä ilmoitin laskeneeni kahdella muulla tavalla. Oma laskelmani "metafysiikkana" erosi tuloksesta 4 cm, vastauksena esitetty ratkaisu 35 cm. Tarkkuuden (6 % virhe) voi sanoa riittävän, etenkin kun se meni turvalliselle puolelle pituutta. Luulin todellakin, ettei tätä ratkaista, mutta olin väärässä. Onnittelen, sillä varmuudella moni ei tähän olisi kyennyt.
Nyt tiedämme olevan ainakin kolme erilaista tapaa laskea kannattajan jänneväli. Kaksi ratkaisua ilman vilunkia ja kolmas tapa vaatii lisätietoa laskettavasta kohteesta kaavoihin sijoitettavaksi.
Eiköhän katsota tämä ratkaistuksi. Tarkemman laskennan voi jokainen tehdä ottamalla staattiset tiedot HEB 500 I-profiilista.Niin .
Laskentamenetelmää en vastauksestasi löytänyt, enkä ymmärtänyt muutenkaan tekstisi tarkoitusta, mutta 13.35 jännevälillä taipuma on kylläkin 1.75 cm, joten jokin viiraa.- Aloittanut
Tämä on e.d.k_lle, aloittaen purkamalla vyyhteä tästä.
Taipuman arvo 1,75 on niin per---stä kuin olla voi. Vähän suuremmalla sydämellä ajateltuna 1,75 cm on kuitenkin käytännössä sama kuin 1,67. Valitkaa näistä jompikumpi vaihtoehto.
Pistekuormalle taipuma lasketaan kai edelleen:
HEB 500
L = 13,35 m
Ix = 107200 cm4
E = 20600 G = 187 kg/m eli F = 24,5 kN
f = F*L3^3 / 48*E*1
f = 59*1335^3 / 48*20600*107200
f = 1,3243 cm
Kannattajan oma taipuma:
f = 5*f*L3 / 384*E*I
F = 5*24,5*1335^3 / 384*20600*107200
f = 0,3437 cm
ftot = 1,3243 0,347
ftot = 1,67 cm
Neliömomentin arvona maailman kirjallisuudessa käytetään arvoa 20600 ja 21000. Näissä muunnoslaskuissa 20600 arvo on turvallisemmalla puolella. Jos olisin käyttänyt E:lle arvoa 21 000 kN/cm^2, niin esitetty taipuma 1,75 cm olisi vielä kauempana todellista taipumaa, mutta millin osiin ei kannattane nosturin kokoisessa tuotteessa takertua. Tämä todistaa osittain kokemuksennne mitoittamisen maailmasta suuruusluokkien hahmottamisena.
Oikeasti, pitääkö meidän takertua millin osiin? Tutkikaa te, mikä laskutavassanne on väärässä, jos sitä yleensä on olemassa. Solidworksilläkö vastauksenne saatiin vai mikä selittää virheen? Toisaalta, osaatteko te laskea näillä sivuilla ja nyt jätän ainakin e.d.k:n tämän ulkopuolelle. Useimpien näytöt ovat olleet heikkoja täällä ollessani, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ottakaa kuitenkin opiksi, niin osaatte eräänä päivänä ja tämä hyvällä tarkoittaen. - Aloittanut
Hevosmiehen tapauksessa luulen, etten yritä selittää tehtävää. Mitä kaavaa käytät, jos asiakkaasi ei kerro mitään pääkannattajan dimensioista? e.d.k ymmärsi sen aika pitkälle, mutta sitten hänelläkin sakkasi hetkeksi. Katson kuitenkin hänen ratkaisseen tehtävän.
Senkin ymmärsit väärin, että oletetaan jotakin. Tässä tiedetään tarkalleen, mitä tuleman on ja se on suuri ero. Ainoastaan e.d.k:n esittämässä likiarvokaavassa panin muulla tavalla laskemani arvot sulkeisiin hämmästyen hänen esittämänsä pitävän paikkansa. Sinäkään et sitten ymmärtänyt. Mitenkä olisit voinutkaan kommenteillasi. - Arvatkaa
Tarkennnan jälleen kerran, etten ole suunnittelija, fyysikko tai insinööri. Olen kaupallisen koulutuksen saanut, kotimaan ja kansainvälisen kaupan parissa toiminut henkilö. Käytän tästä eteenpäin itsestäni nimitystä metafyysikko, sellaistahan ei ole olemassa. Lujuus on eräs osa-alue, jonka uskon hallitsevani. Näin ovat uskoneet myös monet maailman johtavat yritykset, joka tiedoksi hevosmiehelle.
- hevosmies-
Aloittanut kirjoitti:
Hevosmiehen tapauksessa luulen, etten yritä selittää tehtävää. Mitä kaavaa käytät, jos asiakkaasi ei kerro mitään pääkannattajan dimensioista? e.d.k ymmärsi sen aika pitkälle, mutta sitten hänelläkin sakkasi hetkeksi. Katson kuitenkin hänen ratkaisseen tehtävän.
Senkin ymmärsit väärin, että oletetaan jotakin. Tässä tiedetään tarkalleen, mitä tuleman on ja se on suuri ero. Ainoastaan e.d.k:n esittämässä likiarvokaavassa panin muulla tavalla laskemani arvot sulkeisiin hämmästyen hänen esittämänsä pitävän paikkansa. Sinäkään et sitten ymmärtänyt. Mitenkä olisit voinutkaan kommenteillasi.Kuinka nyt sattuikin että pitkän pähkäilyn jälkeen löytyi sopiva palkki.
Avauksessa siitä ei ollut tietoakaan, mutta kaikki tulokset saadaan tällä tavalla aina näyttämään oikeilta, kun valitaan jälkikäteen sopivat lähtöarvot.
Kaikkien onni että et ole suunnittelija. - Aloittanut
Omako kemukseni nostureissa rajoittuu kahden nostolaitevalmistajan tuotteisiin. Ranskalaiseen Verlindeen ja ja nostokoneistojen mersuksi mainittuun saksalaiseen Demagiin.
Myyminen asiakkaalle on mielikuvien takana olevan todellisuuden myymistä. Mikäli tehtävässä olisi mukana nostureiden suunnittelun hallitsevia, he olisivat kirjoittaneeet tundralle toimitetun nosturin olleen alun perinkin fiasko. Kukaan ei toimita (?) taipumasuhteessa L/500 valmistettua nosturia painavalla nostokoneistolla. Oikeastaan hain kosketuspintaa edellisestä, mutta sitä ei tullut.
Karkeasti voi sanoa, taipumasuhde L/630 on riittävä vähemmän vaativassa tehtävässä olevalle nosturille. Taipumasuhde L/800 on useimmissa halleissa olevissa nostureissa. Jotkut asennukset vaativat, jopa L/1000 ja kenties L/1250 taipumasuhteen. Asiakas saa aina sitä, mitä tilaa.
Täältä on poistunut hän, joka kirjoitti nostureiden olevan moduuleja, joista voi rakentaa erilaisia tuotteita. Koska olemme tiedepalstalla, edellä mainitut taipumasuhteet ovat mainitunlaisia moduuleja.
Koska osa ei hallitse kokonaisvaltaista suunnittelua, väänsin rautalangasta taipumasuhteet, joiden porrastus on kertoimella 1,25. Vaikka otin pääkannattajan poikkileikkaukseksi mielijohteesta ensimmäisen mieleen tulleen, toki sovitin jännevälin taipumasuhteeksi L/500. Tehtävän tarkastaminen oli näin kaikille mahdollinen, mutta itse tehtävä ei vaadi poikkileikkausta tai siihen liittyviä staattisia arvoja. Jotkut näkevät tässä suuren eron, joidenkin hakemalla hakiessa konkretiaa muodosta ja staattisista arvoista.
Kaavathan ovat samat, vaikka olisi mikä kuorman suuruus tai jänneväli, jolloin mikä tahansa jänneväli ja kuormitus poikkeaa toisista määrätyssä suhteessa. Vaikka jänneväli ja taipuma olisi ollut hatusta vedetty, jokin kuormitusyhdistelmä olisi annetut arvot täyttänyt. Kenties tätä on vaikea ymmärtää, sillä keskellä oleva kuorma, eikä kannattajan oma paino vaikuta saatavaan tulokseen. Palkista kannattajana ei annettu tietoa, eikä kuorman arvoa keskellä tarvittu tehtävään.
L/500 - 630 - 800 - 1000 - 1240
Mutta, näinhän te suunnittelette tälläkin hetkellä tuotteenne moduuleiksi? Nostureissa esimerkiksi kantopyörät ovat 125 - 160 - 200 - 250 (280) - 315 - 400 - 500 mm. Näissäkin kerroin on 1,25, joka johtaa yksinkertaiseen tapaan mitoittaa tuotteita. Kaikki muutkin komponentit ovat yhteisillä kertoimilla, joita tarvitsee vain latoa oikeassa järjestyksessä oikeiden ominaisuuksien saavuttamiseksi.
Jopa ruuvit ja mutterit nosturissanne ovat kertoimella 1,25. Nostokoneistoista, moottoreista, kytkimistä jne. puhumattakaan.
M4 - M5 - M6 - M8 - M10 - M12 - M16 - M20 - M24
- nosturin_käyttäjä
Siperian tundralle toimitettavissa nostureihin ensimmäiseksi on valittava "kylmän kestäviä" teräksiä.
Monet teräslaadut ovat kylmässä liian hauraita ollakseen luotettavia nosturiin käytettäviä rakenneteräksiä.
Kyllä ne jännevälien muutokset selviää sitten lujuuslaskennan avulla kun ensin on VALITTU kunnon materiaalit.
Kunnon konepaja kyllä selviää nosturin rakennustöistä. Jotkut nosturit ovat jopa suunniteltu toimimaan "moduulirakenteisina" eli niiden kokoonpano mittoja on suhteellisen helppo muuttaa.
Taakan (kuorman) nostossa on hyvä muistaa myös "vastapaino" jotta nostotyötä tehdessä nosturi ei kaatuisi. Eli sitä maksimikuormaa ei pidä ylittää VAIKKA jännevälien lujuuslaskuja olisi tehty toiselle kuormitukselle. Nostureita käytettäessä EI aina käytetä maksimikuormaa ja pienemmällä kuormallakin on huomioitava tuo vastapaino.
Nostotyöt kannattaa jättää ammattimiehille ei teoreetikoille.- sönkkökö-taas-asialla
Missä kohtaa siltanosturissa pitää olla vastapaino ?
Lienetkö koskaan edes nähnytkään moista kummajaista ?
Kirjoitan ensin nosturin käyttäjälle: Ajatus tundralla käytettävistä suuremman iskulujuuden teräksistä on oikea. Tehtävässä ei kuitenkaan kysytty teräslaatuja, jotka kaikki käyttäytyvät samalla tavalla kuormitettuna.
Terävä havainto nosturista on silti tehty. Laitehan olisi voinut olla sisätilaan rakennettu, jolloin teräslaatuvaatimusta ei ole. Nosturiluukun kautta nosturia voi käyttää sekä ulkona ja sisällä ja nyt teräsvaatimus olisi olemassa. Kylmään varastohalliin rakennettu nosturi, ei luultavasti olisi tarvinnut nostokoneiston suojana olevaa suojaa. Nosturin voi olettaa olevan, joko kokonaan sään armoilla tai sekä sisällä, että ulkona toimiva. Pisteet havainnosta.
Toiseksi teräslaaduilla ei ole suurta merkitystä nosturia suunniteltaessa, oletettaessa pääkannattajan olevan levykotelorakenteinen. Teräslaatu on lujuuden kannalta lähinnä merkintä osaluettelon rivillä, mutta toki huomioitava. Tehtävä ei sitä kysynyt, joten aivan yhtä hyvin kyseessä saattoi olla standardi I-profiili. Muutenkaan nostureiden mitoistusta eivät jännitykset suuresti määritä, pääkannattajan mitoituksen perustuessa taipumaan.
Vastapainoajatus jäi kyllä epäselväksi siltanosturissa?
Nostotöistäkin olen samaa mieltä. Harvemmin teoreetikkoja onkaan siltanosturin ohjaimisssa työtä tekemässä. Kenties nostureiden suunnitteleminen sentään kannattaa jättää teorian hallitseville?- nosturin_käyttäjä
Torninostureissakin on pitkä puomi. Ja tämän vuoksi tarvitaan sitä "vastapainoa".
Vastapaino voi olla siellä ylhäällä toisessa (vastakkaisessa) lyhyessä puomissa taikka torninosturissa alhaalla varmistamassa vakautta. (torninosturi ei saa kaatua edes maksimikuormalla siellä "nostopuomin päässä").
Näin ainakin minä olen ymmärtänyt.
Ja joissakin autonostureissa on mahdollisuus "lisäpuomiin" jolla ulottuvuutta voidaan kasvattaa nostotoimissa. (tämä on siis se "lisämoduuli")
Näin minä ole ymmärtänyt kun olen katsellut autonostureiden käyttöä nostotoimissa.
Ehkä olen väärässä vaikka olen tehnyt nostohommia erilaisilla nosturityypeillä työkseni. En ole teoreetikko. Siltanostureitakin on toteutettu erilaisilla rakenneratkaisuilla. Ja hisseissäkin on vastapaino (ei kaikissa hissityypeissä).
Kerrohan mikä on "siltanosturi" ja mitkä ovat sen mahdollisia rakenneratkaisuja? Ja mitkä rakenneratkaisut vaativat vasapainon käyttöä?
Koska olen nyt metafyysikko, niin kerron e.d.k:n laittaman kaavan sielunelämän.
Kaavassa on lähtökohtana arvotilavuus 16,5^3 kuutiometriä, jaettuna taipumasuhteella 1:500 ja ilmoitetulla taipuman suuruudella 0,033 metriä. (unohdetaan neliöjuuri). e.d.k oletti ettei kannattajan paino ole laskelmassa, mutta onhan se koska taipuma on mitattu nosturin koekuormituksen yhteydessä.
L^2= 16.5^3/(500*0.033) = 16,5 m
Uuden laskeman arvotilavuudessa tulee päteä sama lainalaisuus, joka päti arvotilavuudessa 16,5*3 kuutiometriä. Arvojen tulee olla ainoastaan erilaiset. Tällä kertaa laitoin laskelmaan tarkat arvot todetakseni e.d.k;n kaavan pätevän. Ongelma tässä on, että arvot saa staattisten arvojen kautta laskemalla, mutta ei päättelemällä.
L^2= 13.35^3/(800*0.0167) = 13,35 m
Yllä oleva laskelma todistaa laskemani taipuman arvon oikeellisuuden 1,67 cm. Muu arvo ei toteuta tätä kaavaa.
Koska arvoja ei voi asettaa tietämättä, on tyydyttävä likiarvoon, jonka e.d.k esitti eli;
L^2= 16.5^3/(800*0.033) = 13 m
joka on erittäin tarkka arvo laitteen suuruusluokka huomioiden.
Toivon että olette lujuuden shamaaneja, jotka ymmärrätte ilmiöiden taakse, ettekä vain kaavoja. Samalla siirrytte metafysiikkaan ja saatte samat arvot, kuin saisitte kirjojen antamien kaavojen kautta. Jossakin vaiheessa te annatte minulle tehtävän. Minun ei tarvitse tietää paljonkaan lähtöarvoja, kun saan saman, kuin olette saaneet monimutkaisilla laskelmilllanne.
Kukaan ei ole huomannut, etten ole esittänyt omaa ratkaisuani. Jännevälin pituuden 13,39 metriä kuitenkin kerroin. Samalla kerron, että kaikki laskelmani tehdään aina samalla tavalla, ilman satunnaisia muuttujia. Niiden oikeellisuudesta saatte myöhemmin maistiaisia. Tämä tehtävä ratkesi näinkin, joka oli tarkoitus.- Mescalinelle
Esittämäsi tehtävä oli hyvä, se perustui oivallukseen taipuman ja jännevälin keskinäisestä riippuvuudesta.
Annetuista tiedoista puuttui vain se palkin paino.
Koska tehtävä jo alusta oli puutteellinen, kukaan meedio ei kykene muuhun kuin mitä alkutiedot mahdollistavat ja siihen on tyydyttävä.
Juuri tällaiset kysymykset, jotka on kopioitu jostain harjoituskirjasta ja kysyjä ei hallitse kokonaisuutta, näyttävät olevan tietyn ihmistyypin tapa esiintyä.
Kuten ehkä huomasit, olit itse kaikkein eniten ulkona, rupesit tuhrimaan tarpeettomilla E ja I arvoilla, huomaamatta tehtävän ideaa vaikka se kerrottiin jo heti alussa.
Kukin tavallaan. Eli et ymmärtänyt tehtävää?
Tehtävän antohan oli täydellinen. Taipumasuhteen laskemiseksi ei tarvita tietoa kannattajasta, eikä tarvittu keskellä vaikuttavaa voimaa. Tehtävään riitti tieto jännevälistä ja koekuormituksessa todettu taipuma. Ratkaisukin siiihen löytyi, jota menin tarkentamaan todelliseksi tilanteeksi, joidenkin väitettyä laskeneeni väärin. Vaikea sitä on todistaa ilman staattisia arvoja, vaikka itse en niitä tarvinnut, eikä ratkaisu.
Lue tästa seitsemän (tilanne voi muuttua) vastausta ylempänä oleva tämän aamuinen viestini. Luulen, että sinulla on paljon mietittävää lujuuden saralla. Annettu ratkaisu oli erinomainen, joskin siinä on tarkentamisen paikka, koska se ei ottanut huomioon erästä asiaa.
L^2= 13,35^3/(500*0.0167) = 16,88 m eli nyt menee huti 38 cm
Pienellä korjauksella taipuman arvoon, kaava antaa molempiiin suuntiin kymmenen sentin tarkkuuden. Jätetään se tässä käsittelemättä enempää.
Yksnkertainen tarkastelutapani, joka liittyy ylempäna olevaan viestiin palaa jännevälinä siihen, mistä laskelma tehtiin aluksi eli 16,5 metriin. Sitä käydään jossakin vaiheessa tarkemmin, jos ei tässä tehtävässä niin seuraavissa.
Opiskellessa on kysymys tai ongelma ja sitä seuraa opettajan johdonmukainen ratkaisu, jota seuraa piste. Esimerkiksi tämä tehtävä ryöstäytyi mielenkiintoiseksi ratkaisuksi ja samalla havainnoksi, ettei painovoimaan liittyvää taipuman käsitettä hallita kokonaisvaltaisesti.Edellä olevalla tarkoitin, että me teemme tämän kaiken yhdessä. Alussa on suuri hämmennys puolin ja toisin, mutta kykenemme rönsyjen kautta viemään asian maaliin. Jos tekisimme saman uudelleen, voisimme vähentää puolet sanoista asian ymmärtääksemme. Otetaan kaikki mukaan, pyydetään tarkennusta asioihin ja annetaan mahdollisuus jokaiselle uuden löytämiseksi aiheessa kuin aiheessa.
- ajattele
Mescaline kirjoitti:
Eli et ymmärtänyt tehtävää?
Tehtävän antohan oli täydellinen. Taipumasuhteen laskemiseksi ei tarvita tietoa kannattajasta, eikä tarvittu keskellä vaikuttavaa voimaa. Tehtävään riitti tieto jännevälistä ja koekuormituksessa todettu taipuma. Ratkaisukin siiihen löytyi, jota menin tarkentamaan todelliseksi tilanteeksi, joidenkin väitettyä laskeneeni väärin. Vaikea sitä on todistaa ilman staattisia arvoja, vaikka itse en niitä tarvinnut, eikä ratkaisu.
Lue tästa seitsemän (tilanne voi muuttua) vastausta ylempänä oleva tämän aamuinen viestini. Luulen, että sinulla on paljon mietittävää lujuuden saralla. Annettu ratkaisu oli erinomainen, joskin siinä on tarkentamisen paikka, koska se ei ottanut huomioon erästä asiaa.
L^2= 13,35^3/(500*0.0167) = 16,88 m eli nyt menee huti 38 cm
Pienellä korjauksella taipuman arvoon, kaava antaa molempiiin suuntiin kymmenen sentin tarkkuuden. Jätetään se tässä käsittelemättä enempää.
Yksnkertainen tarkastelutapani, joka liittyy ylempäna olevaan viestiin palaa jännevälinä siihen, mistä laskelma tehtiin aluksi eli 16,5 metriin. Sitä käydään jossakin vaiheessa tarkemmin, jos ei tässä tehtävässä niin seuraavissa.
Opiskellessa on kysymys tai ongelma ja sitä seuraa opettajan johdonmukainen ratkaisu, jota seuraa piste. Esimerkiksi tämä tehtävä ryöstäytyi mielenkiintoiseksi ratkaisuksi ja samalla havainnoksi, ettei painovoimaan liittyvää taipuman käsitettä hallita kokonaisvaltaisesti.Olet edelleen väärillä jäljillä.
Tehtävä ratkeaa sillä että pistekuorman vaikutus taipumaan on jännevälin 3-potenssiin, kannatinpalkin painon aiheuttama taipuma jännevälin 4-potenssiin.
Ratkaisuun tarvitaan siis tieto kuinka suuri osuus taipumasta kummallekin tulee joten palkin paino tai hitausmomentti on tiedettävä.
Kumpaakaan ei tehtävässä annettu, joten spekulaatiot jälkikäteen vaikuttavat kummallisilta. Älä enää änkkää, sillä tehtävän ratkaisi jo osaava. Alla on myös taulukoituna kaikki muutkin taipumasuhteet minuutissa laskettuna. Heitä koulukirjat h...ttiin, ja ala toimimaan nimimerkkisi mukaan.
Osaava asentaja tarvitsee tehtävään polttopillin, mittanauhan, puhelimen laskemiseen ja hitsipillin takaisin yhteen liittämiseen. Taipumankin voi asentaja itse tarkistaa toimivasta nosturista.
Tilaus olisi voinut olla lyhyesti; lyhennä nosturi taipumasuhteeseen L/800 piste.- hirmuviisas
ajattele kirjoitti:
Olet edelleen väärillä jäljillä.
Tehtävä ratkeaa sillä että pistekuorman vaikutus taipumaan on jännevälin 3-potenssiin, kannatinpalkin painon aiheuttama taipuma jännevälin 4-potenssiin.
Ratkaisuun tarvitaan siis tieto kuinka suuri osuus taipumasta kummallekin tulee joten palkin paino tai hitausmomentti on tiedettävä.
Kumpaakaan ei tehtävässä annettu, joten spekulaatiot jälkikäteen vaikuttavat kummallisilta.Juuri niin.
Jos palkista ei tiedetä mitään, tehtävä on ratkaistavissa vain esitetyllä tavalla eli katsomalla vastaus tehtäväkirjasta.
- hhjjk
Ei tarvitse tundralla tehdä mitään muutoksia nosturiin.
Oikea menettely on lähettää porukalle laatikollinen votkaa, että osaavat tehdä uuden vastaanottotarkastuksen ja tällä kerralla oikein. Tehtävän voi käsitellä näin. Käytän minuutin ja lasken kaikki taipumasuhteet
L/500 - L/630 - L800 - L/1000 - L/1250
16,50 m 14,87 m 13,39 m 12.07 m 10,87 m
Taipumasuhteen L/1250 todellinen taipuma on L/1255. Annetut staattiset arvot ovat taattuja arvoja, joten taipumasuhde L/1250 täyttyy tälläkin laskelmalla. Samalla olisi laskenut myös kannattajien jännitykset, mutta se ei liittynyt tähän tehtävään. Kannattajien jännitystaso on nähtävissä yllä olevasta listauksesta.
Olettekohan te lukeneet kaikki suunnitteluun liittyvät standardit ja kuka teidät on opettanut? Minulla on ollut hyvin vähän kunnia opiskella aihetta, silti tunnen olevani valovuoden teistä monen edellä. Mutta katsellaan yhdessä asioita.- turvalliset_nostot
Ei niitä laskennallisia "taipumasuhteita" tarvitse käytännön nostotyössä paljoakaan miettiä. Nosturin käyttäjälle riittää TIETO siitä mikä on nosturin turvallinen maksimi nostokyky.
Tätä ei ole syytä ylittää. Nosturin vaijereilla (jos niitä on) on oma lujuutensa ja ne voivat POIKETA sitä mikä on nosturin todellinen rakennelujuus jonka suunnittelija on laskenut. "Vanhoja" vaijereita joissa on ylikuormituksen vuoksi merkkejä ei ole syytä käyttää, ne nostovaijeritkin ovat kulutustavaraa.
Nostolaitteiden kuntoa on syytä seurata jatkuvasti. Tämä jatkuva käytön seuranta poikkeaa suunnitelluista (laskennallisista) arvoista. Suurin osa nostotöistä alittaa rakenteellisen lujuuden eikä suinkaan ole tarkoituksena se, että nostolaitteita käytetään JATKUVASTI maksimikuormituksella.
Ainakin kovassa pakkasessa (tundralla) ei ole järkevää suorittaa nostotöitä jatkuvasti maksimikuormalla. (siinä on turvallisuus riski)
Uskokaa pois, 1000 kilon maksiminosturilla EI kannata edes yrittää nostaa suurempia kuormia kuin on sallittu maksimikuorma. Turvallisempaa on vaihtaa se nosturi tehokkaampaan nosturiin tai olla sitten nostamatta mitään.
Teoreetikot pysyköön poissa nostohommista. Pakko kommentoida viestiä, josta voi jäädä väärä mielikuva.
- Ei nosturin käyttäjälle tarvitse erikseen kertoa nosturin turvallista nostokykyä. Nosturin käyttöluokitus valitaan tehtävään ja toisaalta suurin sallittu kuormitus tulee olla selvästi merkitty jokaiseen nostolaitteiseen. Nosturilla ei saa tehdä vinoja nostoja jne. jotka rajoitukset ovat nosturin ohjekirjassa. Onko tätä käyttäjän luettavana, saattaisi olla minun tekemä laatuaudienssin kysymys nosturin puikoissa olevalle.
Vaijerit eivät ole poikkeavia tai ainakaan heikompia, kuin vaadittavat. Vaijerin mukana ostettaessa tulee merkintälevy, joka on kiinnitettynä vaijeriin nostokoneistossa, josta tarkastaja näkee vaijerin tyypin. Kuorman nostaa nostaa koneisto, ei vaijeri, jolle on moninkertainen varmuus.
Käytön seurannan poikkeaminen laskennallisista arvoista on kuin poliitikon suusta. Eihän sellaista tarkasmiskäsitettä ole olemassakaan. Nostureiden käyttöluokitus on sinulle tuntematon. Teoreetikot ovat suunnitelleet sinulle sellaisen laitteen, jolla voit tehdä töitä miettimättä, jos ostajat ovat antaneet työstä oikeat tiedot. Valintaan vaikuttaa mm. nosturin sijoitus, käyttöaika päivässä, suurin nostettava kuorma, kuormitusjakauma nostoissa ja muutama muu seikka, jotta nostin, teräsrakenteiden lujuus ja käyttö vastaavat toisiaan.
Satamanosturit konttien käsittelyyn ovat esimerkki täydelle kuormalle suunniteltavista nostureista. Kirjoittamisesi perusteella, et ole lähelläkään satamanosturia, sillä sen verran vaarallisia näkemyksesi ovat.
Pakkasessa tehtävissä nostoista olemme samaa mieltä.
Miksi edes kirjoitat ylikuormalla tehtävistä nostoista? Olen kyllä ollut näkemässä, kun paineilmanostin kahden tonnin vai oliko 2,25 t leimalla nosti kolmen tonnin painoisen kuorma-auton peräpään ilmaan. Nostokoneistot esimerkiksi käyttöönoton yhteydessä nostavat suuremman kuormituksen kuin nimellinen, mutta tiedon hyväksi käyttäminen ei ole sallittua.
Jos nyt kuitenkin jätetään nostureiden sielunelämään liittyvät kysymykset teroreetikoille? Niin ja olihan tämä fysiikan sivukin,- merikonttia_siirtämään
Mescaline kirjoitti:
Pakko kommentoida viestiä, josta voi jäädä väärä mielikuva.
- Ei nosturin käyttäjälle tarvitse erikseen kertoa nosturin turvallista nostokykyä. Nosturin käyttöluokitus valitaan tehtävään ja toisaalta suurin sallittu kuormitus tulee olla selvästi merkitty jokaiseen nostolaitteiseen. Nosturilla ei saa tehdä vinoja nostoja jne. jotka rajoitukset ovat nosturin ohjekirjassa. Onko tätä käyttäjän luettavana, saattaisi olla minun tekemä laatuaudienssin kysymys nosturin puikoissa olevalle.
Vaijerit eivät ole poikkeavia tai ainakaan heikompia, kuin vaadittavat. Vaijerin mukana ostettaessa tulee merkintälevy, joka on kiinnitettynä vaijeriin nostokoneistossa, josta tarkastaja näkee vaijerin tyypin. Kuorman nostaa nostaa koneisto, ei vaijeri, jolle on moninkertainen varmuus.
Käytön seurannan poikkeaminen laskennallisista arvoista on kuin poliitikon suusta. Eihän sellaista tarkasmiskäsitettä ole olemassakaan. Nostureiden käyttöluokitus on sinulle tuntematon. Teoreetikot ovat suunnitelleet sinulle sellaisen laitteen, jolla voit tehdä töitä miettimättä, jos ostajat ovat antaneet työstä oikeat tiedot. Valintaan vaikuttaa mm. nosturin sijoitus, käyttöaika päivässä, suurin nostettava kuorma, kuormitusjakauma nostoissa ja muutama muu seikka, jotta nostin, teräsrakenteiden lujuus ja käyttö vastaavat toisiaan.
Satamanosturit konttien käsittelyyn ovat esimerkki täydelle kuormalle suunniteltavista nostureista. Kirjoittamisesi perusteella, et ole lähelläkään satamanosturia, sillä sen verran vaarallisia näkemyksesi ovat.
Pakkasessa tehtävissä nostoista olemme samaa mieltä.
Miksi edes kirjoitat ylikuormalla tehtävistä nostoista? Olen kyllä ollut näkemässä, kun paineilmanostin kahden tonnin vai oliko 2,25 t leimalla nosti kolmen tonnin painoisen kuorma-auton peräpään ilmaan. Nostokoneistot esimerkiksi käyttöönoton yhteydessä nostavat suuremman kuormituksen kuin nimellinen, mutta tiedon hyväksi käyttäminen ei ole sallittua.
Jos nyt kuitenkin jätetään nostureiden sielunelämään liittyvät kysymykset teroreetikoille? Niin ja olihan tämä fysiikan sivukin,"Satamanosturit konttien käsittelyyn ovat esimerkki TÄYDELLE kuormalle suunniteltavista nostureista. Kirjoittamisesi perusteella, ET ole lähelläkään satamanosturia, sillä sen verran vaarallisia näkemyksesi ovat."
Merikonteissa on kyljessä aika selvät merkinnät brutto ja taara painosta. Merikonttiin ei sovi panna enempää painoa kuin ne merkinnät sallii.
Yleensä merikontit ovat lastattu sallittujen painorajojen mukaan !
Konttilaivojen lastauksessa on huomioitava myös laivan vakaus merellä.
Ja kyllä niiiden satamanosturien vaijerien kuntoa seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa niitä myös vaihdetaan.
Merikonttien paino vaikuttaa myös maalla tapahtuvaan jatkokuljetukseen rekoilla. Tieliikenteessä on painorajoituksia eli se siitä sinun "täydet kuormat" käsityksestä. Mitä oikeastaan kuvittelet sisältyvän käsitteeseen "täysi kuorma"?
- Kaikkea_sitä
Miksi ihmeessä tämä koneenrakennusta enemmän tai vähemmän sivuava horina on fysiikkapalstalla?
Jonkun pitää yrittää päteä?Siinä olemme samaa mieltä, että nostamiseen liittyvät asiat eivät ole fysiikkaa. Koneenrakennus puolestaan on fysiikkaa, siinä missä muukin. Lähes kaiken fysiikkaan liittyvän tarkastelun takana on painovoima ja sen aiheuttama liikkeen pysähtyminen ja kappaleiden taipuminen.
Fyysikolle kappaleen taipuminen, on suurella todenäköisyydellä tuntematon käsite? Mikäli olet fyysikko, et siinä tapauksessa ymmärrä taipuvaan kappaleeseen liittyvää problematiikkaa, kuten myöskään et ymmärrä fysiologista taipumaa. Lopulta nämä kaikki ovat samaa. Äläpä takerru edelliseen lauseeseen, koska et ymmärtänyt tehtävääkään
Tässä tapauksessa tehtävä osoitti, ettei taivutetusta kappaleesta tarvitse lopulta tietää mitään taipumasuhteen määrittämiseksi, jos tarkastelevalla on mittanauja ja laskin käytössä.
Perinteisen opetuksen mukaan laskevat eivät tahtoneet päästä eroon kirjoissa kerrotusta. He halusivat tietää taipuvan objektin staattiset arvot laskemista varten, mutta niitähän tehtävässä pyrittiin välttämään.
Tehtävään saatiin kaksi vastausta, joista kumpaakaan tuskin löytyy fysiikan kirjoista, vaikka tehtävä liittyi puhtaaseen fysiikkaan painovoimana.
Siksi tämä tehtävä oli fysiikan palstalla, jossa enimmäkseen hourutaan mustista aukoista tuntematta painovoiman käsitettäkään kokonaisvaltaisesti.- koneenrakentaja
Tiettävästi koneenrakentajat suunnittelevat ja rakentavat myös nostureita. Koneenrakennus on sovellettua fysiikkaa ei horinaa turhasta.
Kyllä kunnon koneenrakentaja huomioi suunnittelussaan myös käyttöolosuhteet.
Tundran talviolosuhteiden vaikutukset on oltava selvilllä.
- martta00
Laitan minäkin vielä oman lusikkani tähän soppaan. Olen näet sitä mieltä, että metafyysikkoaloittajan (Mescaline) antamilla lähtötiedoilla ongelma ei ratkea, vaan olisi pitänyt tietää lisäksi esimerkiksi kannatinpalkin paino per metri (N/m) tai sitten koko palkin massa.
Kokonaistaipumallehan saadaan lauseke (v = v' v" eli pistekuorma palkin oma massa):
v' v" = FL^3/(48EI) 5qL^4/(384EI) eli myös (v' v")/L = FL^2/(48EI) 5qL^3/(384EI). Nyt tiedetään, että (v' v") = 33 mm ja L = 16500 mm eli (v' v")/L = 1/500 ja vielä F = 59000 N. Palkin profiilia ei tiedetä, eikä myöskään palkin metripainoa q.
Uudessa tilanteessa vaaditaan (v' v")/L2 = 1/800. Okei, kirjoitetaan verranto:
(v' v")EI/L : (v' v")EI/L2 = 800/500 = (FL^2/48 5qL^3/384) / (FL2^2/48 5qL2^3/384)
EI:t supistuu pois eli profiilia ei tarvitse tietää ja koska palkki on sama, niin q pysyy vakiona (mutta sitäpä ei tiedetä). Tuosta lausekkeesta ei edes metafyysikko voi ratkaista vaadittavaa uutta jänneväliä L2, ellei tunneta palkin metripainoa (tai palkin profiilia) !!!
Metafyysikko sanoi olevansa kommentoimatta enää, mutta mitäs mieltä muut ovat? Jos q = 187*9,81/1000 (yksikkö N/mm), niin kuin metafyysikko jossain kommentissaan ilmoitti, niin sittenhän asia on selvä ja tulos on noin 13357 mm. Hyvä Martta,
Otan tässä yhteydessä käsiteltäväksi e.d.k:n antaman erinomaisen mallin.
Jänneväli 16,5 m - taipuma 3,3 cm - taipumasuhde L/500
Laskemalla yhtälön, annetut arvot täyttävät sen:
L^2= 16.5^3/(500*0.033) = 16,5 m
___________________________________________
Uusi jänneväli saa oman kokoisensa arvotilavuuden, kuten metafyysikkona asian ilmaisin.
Ensin e.dk:n mukaan: L^2= 16.5^3/(800*0.033) = 13 m
Hieman kritisoituani vastausta, joka antaa taipumasuhteen L/850 hyväksyin sen silti vastaukseksi.
____________________________________________
Oma ehdotukseni yhtälöön on:
Koska uusi taipuma on joko suurempi tai pienempi kuin lähtöarvo, tulee kaavaan sijoitettavaa taipuman arvoakin sieventää. Se tulee joko jakaa tai kertoa, riippuen siitä, piteneekö jänneväli vai lyhenee. Kertoimena voisi olla tunnettu taipuman arvo seuraavasti eli 3,3 cm = 1,033. Ajatuksena, että yhtälössä taipumasuhde muuttuu, joten taipumaakin pitää korjata. Kannattaja painaa vähemmän ja taipuu vähemmän. Kuorman aiheuttama taipuma samoin muuttuu. Hieman muutettuna kaavan yhtälö toimii, jota kokeilin rajoitetusti muihinkin tapauksiin.
L^2= 16.5^3/(800*(0.033/1,033)) = 13.26 m (0,7 prosentin tarkkuus)
osoitin e.d.k:n yhtälön antavan 39 cm virheen toiseen suuntaan laskettaessa. Nyt tarkennettu yhtälö toimii hyvin kumpaakin suuntaan eli;
L^2= 13.35^3/(500*(0.0167*1,067)) = 16,34 m ( alle prosentin tarkkuus)
Nosturin kokoisen tuotteen tarkastelussa tämän laskentatarkkuuden pitää riittää.
_________________________________________
Entä, onko Martta hyvä tarkastellut laittamani taipumasuhdetarkastelun ja sen oikeellisuuden. Laskemiseen riitti minuutti tavallisella nelilaskimella.
Tämä tarkastelu on ns. täysin tarkka ja kerron siitä lisää myöhemmin. Joka tapauksessa tehtävä oli mahdollinen ja tarkkakin kaiken lisäksi.
Näitä asioita voitaisiin käsitellä vielä lisää.- JA51
Eli sä käytät laskemiseen nyrkkikaavaa ja mainostat sen antamia tuloksia absoluuttisesti oikeina.
Jos tätä asiaa katsotaan lujuusopin perusteiden kautta niin alkuperäisen palkin taipuma on:
v=FL^3/(48EI) 5QL^4/(384EI)
ja lyhennetyn palkin taipuma on:
v'=F(L')^3(48EI) 5Q(L')^4(384EI)
Eli kaksi yhtälöä ja neljä tuntematonta; E, I, Q ja L'. Nyt matematiikan kannalta tuntemattomia muuttujia saa olla vain yhtä monta kuin yhtälöitä, joten tässä on nyt kaksi tuntematonta muuttujaa liikaa. Jos oletetaan, että palkki on tehty teräksestä niin silloinkin tuntemattomia muuttujia on yksi liikaa. Eli tehtävänannosta puuttuu ainakin; joko palkin omasta painosta johtuva viivakuormitus Q tai neliömomentti I, jotta tehtävän voisi ratkaista tarkasti.
No, tehtävänannossa on mainittu, että annetut tiedot ovat puutteelliset joten mitä voi tehdä.
Kaavojen mukaan pistekuormituksen vaikutus on kolmanteen potenssiin ja viivakuormituksen neljänteen potenssiin, joten jos viivakuormituksen Q vaikutuksen jättää huomioimatta on mitoitus konservatiivinen palkkia lyhennettäessä riippumatta palkin profiilista. Tämä tarkoittaa myös siis sitä, että riippumatta palkista annettu vastaus täyttää annetut kriteerit. No nyt tämä ratkaisu on e.d.k:n esittämä ratkaisu, joten se menee lävitse sen takia, koska mitoitus on konservatiivinen.
No mietitäämpä sitten sitä väitettä, että tehtävän ratkaisemiseen ei tarvita minkäänlaista tietoa kuormituksesta eikä palkista. Ja tarkastellaan sitä siinä valossa, että saadaanko silloin tarkka vastaus. Näin siis sen takia, koska jatkuvasti toistelet sitä, että muiden vastauksissa on vikaa ja vertaat tulostasi jatkuvasti siihen nyrkkikaava vastaukseen.
Joten muutetaan palkki HE 1000B:ksi ja pistekuormitus 437000 Newtoniksi ja lasketaan tarkka vastaus. Silloin;
v(L=16,5m)=33mm (eli sama kuin tehtävänannossa, palkki ja kuormitus valittu tarkoituksella niin, että näin olisi)
v'(L=13,39m)=17,4mm (eli itsesi esittämälläsi vastauksella 13,39m. Itseäsi lainaten; "Taipuman arvo 1,75 on niin per---stä kuin olla voi.")
Taasen tarkka vastaus tällä palkilla ja kuormituksella olisi 13,13m. Eli toisin sanottuna e.d.k olisi vastauksellaan 13m (tai tarkemmin ottaen 13,04m ilman pyöristystä) selkeästi lähempänä tarkkaa vastausta eli 90mm päässä tällä kyseisellä kuormituksella ja palkilla kuin sinä käyttämälläsi nyrkkikaavalla. Silti sä hoet, että 13,39 metriä ja sun nyrkkikaava on jotenkin absoluuttinen totuus.
Ja oli vieläpä helppoa löytää esimerkki, jossa e.d.k:n ratkaisumalli antaa paremman tuloksen kuin sun nyrkkikaava. Nimittäin kun katsoo alussa esitettyjä kaavoja niin ymmärtää välittömästi, että kannattaa valita palkki jolla on mahdollisimman suuri neliömomentti suhteessa omaan painoon. Eli toisin sanoen pitää valita isompi palkki. Senhän tietää automaattisesti, jos tietää sen miten neliömomentti lasketaan.
No jos nyt sitten mietitään sitä, miksi käyttämäsi nyrkkikaava antaa saman tuloksen kuin tarkat kaavat, jos lähtöarvoina ovat HE 500B ja 59 kilonewtonin kuormitus. Sä olet ensin päättänyt vastauksen eli, että taipumat pitää vastata sun nyrkkikaavaa eli, että taipumat tulee olla 33mm kun pituus on 16,5m ja 16,7mm kun pituus on 13,39m. Sen jälkeen sä olet valinnut palkin ja siten määritellyt arvot Q:lle I:lle ja E:lle. Sen jälkeen sä olet käyttänyt tarkkoja kaavoja ja niiden avulla laskenut pistekuormitukseksi 59kN. Sattumalta sä et siis ole voinut päätyä antamaasi alkuarvoon 59kN.
Tästä päästäänkin kohtaan "Heitä koulukirjat h...ttiin". Tätä sun tehtävää ei olisi ilman lujuusopin kirjoja. Nimittäin tolla sun nyrkkikaavalla sä olet vain skaalannut L/500:sen L/800:ksi, mutta nyrkkikaavallasi sä et ole laskunut siis tehtävän aloitusarvoja. Vaan ne sä olet siis laskenut käyttäen niitä samoja lujuusopin kaavoja, joita sä nyt sitten et halua muiden käyttävän.- JA51
Sen lisäksi nimimerkin "johan-polle-karkasi" huomio on osuva. Sun kaavassa on kolme muuttujaa ja niistä kaksi sä repäiset tyhjästä. Eli yhtä hyvin sä olisit voinut "olettaa että 12=800*0.015 tai muuta ! !".
Eli tää näyttää nyt vähän siltä, että sä olet ensin laskenut nää laskut käyttäen samoja lujuusopin kaavoja kuin muutkin ja sitten vaan ruvennut väittämään, että olet laskenut ne jollain muulla tavalla.
- SivustaSeuraaja01
johan loppui meskalinon nikottelu, kun oikeat tietäjät ilmestyivät kehiin...
Olette te pihalla koukirjojen mukaan elävät, mutta voitte hyvinkin oppia jonakin päivänä.
Lujuuslaskentaan on erilaisia tarpeita, jolloin esimerkiksi tarjoussuunnittelun yhteydessä on eri tarpeet kuin tuotteen luovuttamisen yhteydessä tehtävillä laskelmilla. Silti, ei lujuuden laskennassa ole absoluuttisesti oikeaa tulosta.
Kokemuksesi laskemisesta on ilmeisesti rajoittunut, eikö olekin? Kokeneiden lujuuslaskijoiden kesken mitä ihmeellisimmät vetkuttimet hajoavat, toisaalta eivät hajoa kuormilla, jotka eivät ole mitoituksen maailmasta. Niitä sitten ihmetellään yhdessä. Puhut tarkkuudesta, mitä se on, kun et milloinkaan tiedä edes laskelmiesi kohteena käytettävien terästen arvoja. Niin, käytät nimellisiä taulukkoarvoja, etkä mitään muuta. Et edes tiedä, mistä teräkset ovat tulleet. Minä puolestaan olen usein tilannut teräksiä, yleensä itäryhmän maista ja nähnyt niiden ainestodistukset.
Voin kertoa lukuisan määrän muuttujia, joilla saa halutun tuloksen. Ollaan silti edelleen nostureissa ja tarkastellaan seuraava nosturi, niin pysymme aiheessa. Olen aivan satunnaisesti valinnut seuraavan esimerkin. Nyt selkokielelellä sama uudestaan eli sa-tun-nai-ses-ti.
Nostokoneisto 4000 kg (40 kN) kapasiteetiltaan
Nostokoneiston oma paino 7 kN.
Koekuormituksen yhteydessä taipumaksi on todettu 1,96 cm.
L^2= 12.40^3/(630*(0.0196)) = 12,4 m
Metafyysikkoterminologialla syntyy seuraava yhtälön arvotilavuus. Nyt voi valita minkä tahansa muun taipumasuhteen ja suhteuttaa arvot tätä vastaavaksi.
Oletetaan, että muutos on taipumasuhteeksi L/948 taipumasuhteesta L/630.
Uusi jänneväli L/948
L^2= 12.40^3/(948*(0.0196/1,0197)) = 10,23 m
Laskentaohjelmalla L/948
L = 10,29 m
Kuinka suuren virheen ajattelet syntyvän 6 cm erosta. Toisaalta, myöhemmin kun tiedät kaavan laskevan liian pienen arvon, osaat korjata tulosta.
6 cm /929 cm *100 = 0,64 % eli sama kuin aikaisemmassa esimerkissä
Lopuksi: Mikä tahansa taipumasuhde toimii tällä tarkkuudella. Olet sen sijaan varmaan huolestunut jännityksistä jännevälin erolla?
Kokonaisjännitysten ero näiden kahden laskelman välillä on 0,03 kN/cm^2.
Tämä todistaa vain, ettei nimimerkki JA51 ole sinut taipuman kanssa. Tämä tehtävä oli alkua, joten älä vielä turhaudu. Kerrotko sen sijaan, kuinka sinun maailmasi kaatuu muutamasta sentistä ja taivutukseen perustuvissa kohteissa pienestä jännitystason muutoksesta. Odotan mielenkiinnolla, kenties opimme lisää?
Viimeiseksi otan vaihtoehdon, jossa poikkileikkaus on pursottamalla valmistettu tuhannen kiemuran profiili. Lasketko sen staattiset arvot? Kenties asentajilla on suljettu kotelorakenne, joka pitää kerralla leikata oikeaan mittaan. Nyt tiedämme, ketkät pystyvät ja ketkä eivät toimimaan silmät peitettynä arvoihin.- JA51
Ja taas sun kaavoissa on täysin hatusta vedettyjä arvoja, eli:
"L^2= 12.40^3/(948*(0.0196/1,0197)) = 10,23 m"
Eli nyt sä olet muuttanut kaavaasi. Ja taasen se sisältää hatusta vedetyn luvun 1,0197.
Ja taasen sä olet todennäköisesti laskenut tuloksesi tähän laskuun toisella tapaa kuin väität. Eli käyttämällä normaaleja lujuuslaskukaavoja.
Toisin sanottuna sä olet vain onneton trolli, joka tuhlaa vain muiden aikaa. - JA51
Eli toisin sanottuna se mitä sä olet nyt tehnyt on se, että sä olet ruvennut käyttämään e.d.k:n käyttämää kaavaa ja lisännyt siihen hatusta vedetyn vakion 1,0197. Näin sen takia, koska e.d.k:n antama kaava antaa systemaattisesti liian pienen arvon. Joten sä olet lisännyt siihen hatusta vedetyn vakion pakottaaksesi tuloksen mieleiseksesi.
- KimmoModuli
JA51 kirjoitti:
Eli toisin sanottuna se mitä sä olet nyt tehnyt on se, että sä olet ruvennut käyttämään e.d.k:n käyttämää kaavaa ja lisännyt siihen hatusta vedetyn vakion 1,0197. Näin sen takia, koska e.d.k:n antama kaava antaa systemaattisesti liian pienen arvon. Joten sä olet lisännyt siihen hatusta vedetyn vakion pakottaaksesi tuloksen mieleiseksesi.
JA51 olet oikeassa. Edk ja martta00 ja oli kai joku muukin, ovat jo todenneet mescalinen lujaritrolliksi, tai ainakin sinnepäin. Selväähän tuo on jo lukemani perusteella.
- Aloittanut
JA51 kirjoitti:
Ja taas sun kaavoissa on täysin hatusta vedettyjä arvoja, eli:
"L^2= 12.40^3/(948*(0.0196/1,0197)) = 10,23 m"
Eli nyt sä olet muuttanut kaavaasi. Ja taasen se sisältää hatusta vedetyn luvun 1,0197.
Ja taasen sä olet todennäköisesti laskenut tuloksesi tähän laskuun toisella tapaa kuin väität. Eli käyttämällä normaaleja lujuuslaskukaavoja.
Toisin sanottuna sä olet vain onneton trolli, joka tuhlaa vain muiden aikaa.Yhtälön nopeasti kirjoitetussa kertoimessa, on osuttu kutosen sijaan seiskaan.
Taipuma 1,97 cm olisi pitänyt olla kaavassa 1,0196. Toivottavasti tuhannesosan virhe ei vienyt yöuntasi.
Kuten sinä, minäkään en katso näppäimiä kirjoittaessa, joten näissä toisarvoisissa viesteissä virheitä vilisee milloin missäkin. - JA51
Aloittanut kirjoitti:
Yhtälön nopeasti kirjoitetussa kertoimessa, on osuttu kutosen sijaan seiskaan.
Taipuma 1,97 cm olisi pitänyt olla kaavassa 1,0196. Toivottavasti tuhannesosan virhe ei vienyt yöuntasi.
Kuten sinä, minäkään en katso näppäimiä kirjoittaessa, joten näissä toisarvoisissa viesteissä virheitä vilisee milloin missäkin.Se ei muuta mitään, koska koko luku on hatusta vedetty, koska niin kuin sanottu se on e.d.k:n esittämä kaava johon on vain lisätty hatusta vedetty vakio. Sä olet vain tällä kertaa valinnut alkuarvot niin, että hatusta vedetty vakio muistuttaa venymää. Toisin sanottuna toi hatusta vedetty vakio ei esimerkiksi toimi alkuperäisen kysymyksen yhteydessä. Ja niin kuin sanottu jo aikaisemmin niin sä olet muuttanut käyttämääsi kaavaa kun ilmeisesti itsekin huomasit että sun alkuperäinen kaava oli täysin tyhjän päällä.
Olet varsinainen tonttu, mutta hyvällä vain tällä kertaa :)
a) Luku ei ole hatusta vedetty, vaan se on taipuma, joka tiedetään mitatuksi lähtöarvoksi alkuperäiseen tehtävään. Tietysti 13,35 metrin jännevälillä oleva nosturikin olisi ollut mitattu käyttöönoton yhteydessä, jolloin siitä saadaan 16,5 m nosturin pääkannattajan taipuma.
b) Jos asiakkaalla on L/800 taipumasuhteessa oleva nostolaite ja tiedetään jänneväli 13,35 m, niin taipuman on kai oltava 13,35/800 m = 0,0167 m.
Näetkö mitään yhteyttä edellisestä kertoimessa 1,0167. Voit olla mitä mieltä tahansa kertoimesta, mutta pohjan väitteeltäsi olet menettänyt väittämällä sen olevan hatusta vedetyn.
c) Mitään ei valita vaan otetaan lähtötiedoista.
e) Alkuperäisen kysymyksen yhteydessä pieni liäsys juuri toimi, koska vain sen avulla arvot saatiin molempiin suuntiin laskemalla toimivaksi. Kaikissa lopuissakin tapauksissa se toimii, vaikka laskettaisiin metrin jännevälillä olevaa nosturia. Etkö ole tarkastellut laskemaani?
f) Miksi tarvitaan korjaus, johtuu siitä, että keskellä oleva kuorma vaikuttaa taipumaan eri tavalla, kuin tasainen kuorma suurempana taipumaan vaikuttavana tekijänä. Kannattajan paino lisääntyy tai vähenee jännevälin kasvaessa, mutta kuorman vaikutus on vakio.
Esimerkiksi jännevälin 13,35m ja 16,5 m erolla, joka ei ole tämän suurempi;
Tasaisen kuorman vaikutus kannattajan taipumaan on 2,3 kertainen. Kuorman vaikutus 1,9 kertainen ja vähän alle. Kenties nyt alat ymmärtämään pienen korjauksen tarpeen, jota e.d.k:n yhtälössä ei ollut. Tästä johtuen kerroin on vuoroin jakaja, vuoroin kerroin, riippuen lyheneekö kannattaja vai pitenee.
Luulen, että sinulle tuottaa muutaman yllätyksen taipuma ja sen hahmottaminen? Koulukirjan eksaktia tulosta näin laskemalla ei saa, mutta olemattomista lähtötiedoista johtuen koulukirjat eivät saa aikaan mitään tulosta. Käytäntö on aina jotakin muuta kuin koulukirjat, muutenhan ne olisi meillä aina mukana.- JA51
Mescaline kirjoitti:
Olet varsinainen tonttu, mutta hyvällä vain tällä kertaa :)
a) Luku ei ole hatusta vedetty, vaan se on taipuma, joka tiedetään mitatuksi lähtöarvoksi alkuperäiseen tehtävään. Tietysti 13,35 metrin jännevälillä oleva nosturikin olisi ollut mitattu käyttöönoton yhteydessä, jolloin siitä saadaan 16,5 m nosturin pääkannattajan taipuma.
b) Jos asiakkaalla on L/800 taipumasuhteessa oleva nostolaite ja tiedetään jänneväli 13,35 m, niin taipuman on kai oltava 13,35/800 m = 0,0167 m.
Näetkö mitään yhteyttä edellisestä kertoimessa 1,0167. Voit olla mitä mieltä tahansa kertoimesta, mutta pohjan väitteeltäsi olet menettänyt väittämällä sen olevan hatusta vedetyn.
c) Mitään ei valita vaan otetaan lähtötiedoista.
e) Alkuperäisen kysymyksen yhteydessä pieni liäsys juuri toimi, koska vain sen avulla arvot saatiin molempiin suuntiin laskemalla toimivaksi. Kaikissa lopuissakin tapauksissa se toimii, vaikka laskettaisiin metrin jännevälillä olevaa nosturia. Etkö ole tarkastellut laskemaani?
f) Miksi tarvitaan korjaus, johtuu siitä, että keskellä oleva kuorma vaikuttaa taipumaan eri tavalla, kuin tasainen kuorma suurempana taipumaan vaikuttavana tekijänä. Kannattajan paino lisääntyy tai vähenee jännevälin kasvaessa, mutta kuorman vaikutus on vakio.
Esimerkiksi jännevälin 13,35m ja 16,5 m erolla, joka ei ole tämän suurempi;
Tasaisen kuorman vaikutus kannattajan taipumaan on 2,3 kertainen. Kuorman vaikutus 1,9 kertainen ja vähän alle. Kenties nyt alat ymmärtämään pienen korjauksen tarpeen, jota e.d.k:n yhtälössä ei ollut. Tästä johtuen kerroin on vuoroin jakaja, vuoroin kerroin, riippuen lyheneekö kannattaja vai pitenee.
Luulen, että sinulle tuottaa muutaman yllätyksen taipuma ja sen hahmottaminen? Koulukirjan eksaktia tulosta näin laskemalla ei saa, mutta olemattomista lähtötiedoista johtuen koulukirjat eivät saa aikaan mitään tulosta. Käytäntö on aina jotakin muuta kuin koulukirjat, muutenhan ne olisi meillä aina mukana.Mähän jo edellisessä viestissä totesin, ettei toi sun hatusta vedetty vakio toimi alkuperäisessä tapauksessa. Tällä kertaa tolla sun hatusta vedetyllä vakiolla 1,0167 vastaukseksi tulee 17,02 tai 16,74 metriä riippuen siitä miten mielivaltaisesti sä päätät sen onko se tällä kertaa kerroin vai jakaja. Tulokseksi ei tule 16,5 metriä.
- JA51
Mescaline kirjoitti:
Olet varsinainen tonttu, mutta hyvällä vain tällä kertaa :)
a) Luku ei ole hatusta vedetty, vaan se on taipuma, joka tiedetään mitatuksi lähtöarvoksi alkuperäiseen tehtävään. Tietysti 13,35 metrin jännevälillä oleva nosturikin olisi ollut mitattu käyttöönoton yhteydessä, jolloin siitä saadaan 16,5 m nosturin pääkannattajan taipuma.
b) Jos asiakkaalla on L/800 taipumasuhteessa oleva nostolaite ja tiedetään jänneväli 13,35 m, niin taipuman on kai oltava 13,35/800 m = 0,0167 m.
Näetkö mitään yhteyttä edellisestä kertoimessa 1,0167. Voit olla mitä mieltä tahansa kertoimesta, mutta pohjan väitteeltäsi olet menettänyt väittämällä sen olevan hatusta vedetyn.
c) Mitään ei valita vaan otetaan lähtötiedoista.
e) Alkuperäisen kysymyksen yhteydessä pieni liäsys juuri toimi, koska vain sen avulla arvot saatiin molempiin suuntiin laskemalla toimivaksi. Kaikissa lopuissakin tapauksissa se toimii, vaikka laskettaisiin metrin jännevälillä olevaa nosturia. Etkö ole tarkastellut laskemaani?
f) Miksi tarvitaan korjaus, johtuu siitä, että keskellä oleva kuorma vaikuttaa taipumaan eri tavalla, kuin tasainen kuorma suurempana taipumaan vaikuttavana tekijänä. Kannattajan paino lisääntyy tai vähenee jännevälin kasvaessa, mutta kuorman vaikutus on vakio.
Esimerkiksi jännevälin 13,35m ja 16,5 m erolla, joka ei ole tämän suurempi;
Tasaisen kuorman vaikutus kannattajan taipumaan on 2,3 kertainen. Kuorman vaikutus 1,9 kertainen ja vähän alle. Kenties nyt alat ymmärtämään pienen korjauksen tarpeen, jota e.d.k:n yhtälössä ei ollut. Tästä johtuen kerroin on vuoroin jakaja, vuoroin kerroin, riippuen lyheneekö kannattaja vai pitenee.
Luulen, että sinulle tuottaa muutaman yllätyksen taipuma ja sen hahmottaminen? Koulukirjan eksaktia tulosta näin laskemalla ei saa, mutta olemattomista lähtötiedoista johtuen koulukirjat eivät saa aikaan mitään tulosta. Käytäntö on aina jotakin muuta kuin koulukirjat, muutenhan ne olisi meillä aina mukana.Ja sun mielivaltaista lukujen vetämistä hatusta korostaa vielä se, että sä olet nyt esittähyt kaksi eriävää hatusta vedettyä vakiota samaan laskuun.
aikaisemmassa viestissä:
"L^2= 13.35^3/(500*(0.0167*1,067)) = 16,34 m"
Eli aikaisemmin hatusta vedetty vakio oli 1,067. Nyt se on muuttunut arvoon 1,0167.
(taisi jäädä pieni virhe edelliseenkin viestiini, mutta nämä tuhannesosat eivät muuta mitään ratkaisevaa ajatuksessa)
Eli et osaa laskea, et viitsi yrittääkään laskea. Minäpä kerron vertauksen, jota on hyvä muistella luutuneessa päässäsi. Koska olen itsekin laiska ja haluan vastauksen nopeasti, en jaksa odottaa kenenkään laskevan puolestani asioita.
Kerron hieman metafysiikan ajattelutapaani. Jos minulle kerrotaan säiliössä olevan tilavuudeltaan 1250 litraa laivoista tuotua oljyn ja veden sekaista pilssivettä, ja tiedän sisällön painavan 1180 kg, tieto riittää minulle. Nyt sisällöstä halutaan neljännes painosta pois eli paljonko säiliöstä on laskettava vettä pois.
Jokainen suunnittelijakin käyttää laskinta ja laskee 0,75*1180 kg = 885 kg. Kun vaa'an mukaan säiliösta on poistunut riittävä määrä nestettä, suljetaan hana. Onko poistunut määrä muutaman desin tarkkuudella, ei merkitse mitään. Tässäkään tapauksessa ei tarvitse erikseen tietää veden tai öljyn ominaispainoa. Säiliön sisällölle on tehty nostureita vastaava käyttöönotto eli paino on punnittu ja se on merkitty ylös. Kummassakaan tapauksessa ei tarvitse nähdä kohdetta tai koskea siihen muutoksen tietääkseen.
Kokemattomat suunnittelijat kinastelevat millimetrin osista, onko se sitä tai tätä. Tärkeämpää olisi ollut huomata teknisten arvojen muodostaneen arvotilavuuden, kuten pilssivesi muodosti tilavuuden säiliössä. Sisältö säiliössä on nähtävää, tekniset arvot ovat näkymättömina. Näkymättömiä lujuudellisia arvojakin voi päästää pois tai lisätä niiden muodostamasta lujuudellisesta tilavuudesta.
Päät ovat luutuneet totuttuihin ajatusmalleihin, tarkoittaen ettei konkreettisesti esitettyjä malleja haluta tarkistaa laskukoneella. Vastaavia tarkasteluja ei haluta tehdä millään muullakaan yhdistelmällä, vaan pitäydytään etsimään mitä muut ovat sanoneet. Sekin mikä löydetään, on omilla sanoilla höystettyä puppua.
Tekemällä nosturitarkastelun pienimmälle nostolaitteelle, sentit pienenisivät kenties kahden kolmen sentin virheeksi (kenties 1 cm) laskentatavalla, joka tarjoavalta myyjältä vie muutaman minuutin. Suunnittelutoimiston puolelle vietyyn kysymykseen, vastaus tulisi vähintään kahvitaukoa myöhemmin.
Tehtävä oli tällä kertaa nosturiin liittyvä, mutta se ei poikkea mitenkään muissa vastaavissa asioissa ja laajemmin asioita käsittäen missään asiassa. Nyt on hyvä myös muistaa, että harvemmin asentaja kykenee pidentämään olemassaolevaa nosturin pääkannattajaa.
Niin ja olen muutamaan kertaan sanonut, että voi kysyä jos ei ymmärrä. Kyllä minä kerron, jos vain osaan vastata. Jäikö vielä jollekin epäselväksi avaruudellinen arvotilavuus, jota olemme vuoroin tyhjentäneet ja täyttäneet. Tämä käsitteellinen tilavuus, on yhtä hvyin käsitteellinen esitetyssä yhtälössä, kuin kaikki merkityt kaavat ovat kirjoissa. Kokeilepa heittää niistä yhdelläkään.
Etsikää virhe esitetystä. mutta älkää inttäkö vastaan. Tässä tapauksessa kyse on e.d.k:n esittämästä mallista, jossa oli pieni tarkentamisen paikka. Ei e.d.k tätä itse ollut kehittänyt, mutta hänellä oli se hallussa ja se sopi tähän erinomaisesti. Kyse oli tunnetusta tiedosta, jota ei tiedetty. Halusin myös suojella e.d.k:ta hyökkäysten lisääntyessä, jonka kärkeä en halunnut kohdistaa toiseen ihmiseen. Itse nautin siitä, mitä ahtaammalle nurkaan itsenne ajatte ajatuksinenne. Tässä tehtävässähän oli kyse määrittää nosturin uusi jänneväli näkemättä kohdetta, tietämättä mistä se on tehty, mutta taipuman arvo oli kerrottu. Nostokoneiston painokin kuormineen oli hämäystä. Siksi kirjanoppineet ovat ulkona näissä asioissa.
Edelleen en koskaan ominut tätä itselleni, josta lainaus kirjoittamastani;
Vastauksessasi (e.d.k on jotakin suurta, mutta mikä siinä mättää? Voit selittää lisää ajatusta, jonka olet esittänyt. Minulle tämä on uutta, mutta niin on moni muukin asia.
Sen sijaan, olen kertonut tähän esimerkkiin olevan toinenkin ratkaisu, joka on nopeampi ja tarkempi kuin nyt käsitelty. Malliksi laitoin siitä nelilaskimella minuutissa laskemani sarjan taipumasuhteita. Ne olivat tarkat arvot ja ovat se tapa jolla todellisuudessa työni tekisin.
Ettehän ole koskaan miettineet kaavoihin sisältyvää sielunelämää, sillä sanotte tätä metafysiikaksi tai muuksi sonnaksi. Koulutetut koiratkaan eivät kyseenalaista niille opetettua. Tämän opin aikanaan armeijassa kehuttuamme erästä koiraa viisaaksi. Meille annettiin seuraavan tunnin ajan koirakoulutusta ja kysyttiin, olemmeko nyt viisaita.- kateissa-on-alkeetkin
Yritän vielä kerran vain säälistä.
Taipuma aiheutuu erillisestä kuormasta ja kannatinpalkin omasta painosta, kokonaistaipuma on näiden summa.
Koska osataipumat käyttäytyvät eri tavalla suhteessa jänneväliin, niiden suhde on tiedettävä eli ilman mitään tietoa kannatinpalkista sen vaikutusta ei voi laskea.
Tätä tosiasiaa ei pitkätkään puheet voi ohittaa. - thkkh
Kyllä tuossa alkuperäisessä tehtävänannossa on selvästi määritelty kuormituksen aiheuttama taipuma. Ei siinä tarvita mitään palkista johtuvaa taipumaa.
Yritä uudelleen. - Huoh--
Huoh !
Menin retkuun, joten kiitos havainnosta.
Ensin kerroin 1.067 on väärin, sillä sen tulee olla 1 0,0167 = 1,0167
1,67 cm on taipuma jännnevälillä 13,35 m, joka on muutamaan kertaan todettu.
13,35 m / 800 = 0.0167 m.
____________________________________________
L= SQRT (13.35^3/(500*0.0167) / 1,0167 = 16,60 m
Yhtälö on nyt ymmärrettävä kaava ja riittävän tarkka molempiin suuntiin. Otetaan huomioon kyseessä olevan nosturin pääkannattajan.
Toisinpäin sama;
L= SQRT (16.50^3/(800*0.033) * 1,033 = 13,47 m
1 0,033 = 1,033
Laskenta oli uusi minulle, kuten olen todennut. Väärin se ei ole ollut hetkeäkään, ainoastaan merkintä oli. Laskimella laskin toisin, kuin merkitsin laskemanni.
Juuri näin tiiminä asioiden tuleekin edetä kohti maalia.- JA51
Nyt sä olet taas mielivaltaisesti vaihtanut sun hatusta vedetyn luvun paikkaa.
Alumperin, hatusta vedetty luku (1,033):
"L^2= 16.5^3/(800*(0.033/1,033)) = 13.26 m"
Nyt:
"L= SQRT (16.50^3/(800*0.033) * 1,033 = 13,47 m"
Eli hatusta vedetyn luvun paikka on vaihtunut neliöjuuren sisältä neliöjuuren ulkopuolelle ja tulos on tietenkin muuttunut.
Toinen esimerkki:
"L^2= 13.35^3/(500*(0.0167*1,067)) = 16,34 m"
Nyt:
"L= SQRT (13.35^3/(500*0.0167) / 1,0167 = 16,60 m"
Eli hatusta vedetty luku on vaihtunut 1,067:stä 1,0167:ksi ja paikka vaihtunut neliöjuuren ulkopuolelle.
Sen lisäksi sä selkeäasti pyrit peittelemään tekemääsi muutosta, koska olet kummassakin uudessa hatusta vedetystä kaavassa jättänyt sulun ")" kirjoittamatta. Sen seurauksena sun tekemää muutosta ei välttämättä huomaa ilman laskemista.
- yhteenveto
Tässä tiivistettynä koko ketjun sisältö ja ratkaisu.
Lähtöasetelmana on yhtälöryhmä ( JA51 )
k1* F*L^3/(EI) k2*Q*L^4/(EI) = L/800
k1* F*16.5^3/(EI) k2*Q*16.5^4/(EI) = 0,033
Tuntemattomia L, I ja Q (Q= kannatinpalkin paino/pituus)
Jos oletetaan että kannatinpalkin osuus on niin pieni, että sitä ei tarvitse huomioida, kuten tehtävä antaa ymmärtää, koska palkin ominaisuuksia Q tai I ei mainittu, ratkaisu on edk.n esittämä kaava.
Jos huomioidaan myös palkin osuus, on joko I tai Q tiedettävä, kolmea tuntematonta ei kahdesta yhtälöstä voi ratkaista.
Lisäksi ketjussa on käsittämättömiä loruja avaajalta ja niihin huvittuneita vastineita. - huomioi_profiilikin
Taipuman laskijat eivät tainneet huomioida profiilin vaikutusta. "Palkkien" erilaisilla profiileilla on oma vaikutuksensa. (umpinaisella tangolla, putkella tai muulla profiililla on eroja, myös silloin kun ne ovat valmistettu samasta materiaalista)
Laskekaapa taipumat erilaisille poikkileikkausprofiileillekin?
Saatteko samat arvot taipumille ja jänneväleille putkelle, neliötangolle, suorakaiteiselle tangolle tai L, U, I tai H tangoille?- profilointia
" Taipuman laskijat eivät tainneet huomioida profiilin vaikutusta "
Eivät niin, koska sitä ei tarvita mihinkään .
Palkista tarvitsee tietää vain paino tai hitausmomentti tai edellisten suhde. - JA51
Neliömomentti I sisältää tiedon profiilista ja taivutussuunnasta.
Ja niin, tässähän on loppujen lopuksi ollut koko ajan kyse siitä, ettei taipumaa voi laskea tarkasti ilman tarkkaa tietoa käytetystä palkista. - käytä_roskakoria
profilointia kirjoitti:
" Taipuman laskijat eivät tainneet huomioida profiilin vaikutusta "
Eivät niin, koska sitä ei tarvita mihinkään .
Palkista tarvitsee tietää vain paino tai hitausmomentti tai edellisten suhde." Taipuman laskijat eivät tainneet huomioida profiilin vaikutusta "
Eivät niin, koska sitä ei tarvita mihinkään .
Palkista tarvitsee tietää vain paino tai hitausmomentti tai edellisten suhde."
Unohda kokonaan nosturien ja muiden kantavien rakenteiden suunnittelut. Sinusta ei ole tähän työhön. Jätä nämä hommat niille jotka hallitsevat nämä asiat.
Ei kannata laskea niitä laskuja joita ei ymmärrä. Monet laskelmat on syytä heittää roskakoriin.
Tehtävän tarkoitus JA51 ei todellakaan ollut osoittaa, ettei taipumaa voi laskea tarkasti, vaan siitä että tehtävän voi toteuttaa riittävällä tarkkuudella vähäisilläkin lähtötiedoilla. Tässä on suuri ero, jonka halusin tuoda esille tehtävässä.
Pitää osata erottaa koulumaailman millimetrin tarkka maailma todellisen elämän tarpeista. Asiakas tundralla oli elävästä maailmasta. Jos asiakas haluaa lyhennyttää pääkannattajan, ei kyse ole milleistä, vaan tehtävän suorittamisesta riittävällä tarkkuudella. Myös siitä, kuka sen pystyy tekemään ja kuka ei vähillä tiedoilla.
Kysymys on myös e.d.k.:n esittämästä loistavasta kaavasta, joka laski vain liian suurella toleranssilla. Kaava on sanotun arvoinen, mutta se pitää vielä lopuksi kertoa tai jakaa taipuman määärällä, suhteuttamaan kannattajan pituudesta aiheutuva muutos.
a) e.d.k:n esillle tuoman yhtälön mukaan jänneväli olisi katkaistu 13 metrin kohdalta, sillä yhtälö huomioi taipumasuhteen muutoksen, mutta ei kannattajan painon kevenemistä. Sanotaan vielä kerran selkokielellä yhtälön laskevan loistavasti, mutta turhan suurella virhemarginaalilla.
Tämä ei lopulta ole ratkaisu (vaikka periaatteessa on se) epätarkkuuden vuoksi.
b) Tarkempiin staattisiin arvoihin perustuen, kannattaja olisi katkaistu 13,35 metrin mittaan, mutta staattisia arvoja ei tehtävässä sallittu tämän toteamiseksi.
c) e.d.k:n yhtälön epätarkkuuden (0,35 m) vuoksi laitoin kaavaan kertoimen, joka on sillä hetkellä tunnettu taipuma tehtävässä. Nyt kaava antaa siedettävän taipuman arvon 13,47 m.
L= SQRT (16.50^3/(800*0.033)) * 1,033 = 13,47 m versus e.d.k yhtälö 13,00 m
Laskemalla takaisin, tarkentamani kaava antaa jälleen tolkullisen arvon 16,60 m.
L= SQRT (13.35^3/(500*0.0167)) / 1,0167 = 16,60 m versus e.d.k:n yhtälö alla:
L^2= 13^3/(500*0.0167) = 16,22 m (virhe 0,38 m, joka on suuruusluokkana sama kuin oli toisinpäin).
Onko jotenkin vaikea ymmärtää e.d.k kaavan olevan hyvä, jos sallitaan jätettävän huomiotta kannatinpalkin taipuma. Pienellä lisäyksellä kaavan perään saatiin asiakasta tyydyttävä parempi lopputulos.
Jos nosturi olisi ollut 13,35 m pituinen ja pyydetty jatkamaan olemassa olevaa kannattajaa taipumasuhteesta L/800 taipumasuhteeksi L/500, niin tehtävä olisi uusi. Silloin nosturin käyttöönoton ilmoittama taipuma olisi ollut 1,67 cm. Siitä johdettu korjauskerroin, ei ole mitenkään hatusta vedetty, sen ollessa 1 tunnettu taipuma metreissä eli 1 0,0167 = 1,0167.
Jos haluaa mainostaa alkuperäisen kaavan erinomaisuutta, laskekaa sen antamat tulokset ja näette miksi en niihin ihastunut. Se, että yhtälö saatiin ketjuun, oli hieno asia ja suisti keskustelun uusille raiteille.
Ajattelemani ratkaisu oli toinen ja siksi jorisin erinäisiä asioita, saadakseni impulssin. Sitä valitettavasti ei tullut, mutta silti lopputulos oli hyvä.
Tehtävä:
Lyhennä 16,5 m siltanosturin pääkannattaja taipumasuhteesta L/500 taipumasuhteeksi L/800.
Ratkaisu lyhyesti:
L= SQRT (16.50^3/(800*0.033)) * 1,033 = 13,47 m (neliöjuuri suluissa)
P.S. Sulkuvirhe oli kaavassa, mutta yllä korjattu.
Jätetään ketju tähän ja valitsette kumman tahansa laskutavan. Esitän pian paremman tavan laskea tämä tehtävä tarkasti.Lopeta jo hyvä mies se tyhjän jauhaminen.
Jos ymmärtäisit asiaa vähääkään näkisit että en ole keksinyt tai lanseerannut mitään omaa kaavaa, katso edellä esitettyä yhtälöryhmää ja aseta Q=0 ja jaa puolittain, se on siinä aivan päässälaskuna.
Olipa tarkoitus mikä hyvänsä, kaikki järkevät asiat jo lienee käsitelty joten mikään lisäselittely ei taida tilannetta parantaa
Ei tämän tason laskutoimituksia tarvitse kenenkään oikoa tai arvailla kun tehtävä on lähes suoraan laskimeen näpyteltävää.- JA51
Niin, jos asetetaan, että Q=0 ja mietitään sitä mitä se tarkoittaa. Niin se tarkoittaa sitä, että oletetaan palkin painon olevan olematon verrattuna muihin kuormituksiin nähden. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että sellaisessa tilanteessa, jossa palkin paino on olematon muihin kuormituksiin nähden antaa Q=0 approksimaatio täysin tarkan vastauksen.
Mitä tapahtuu kaavalle joka on täysin tarkka kun siihen lisätään joku luku? No siitä tulee tietenkin epätarkempi. Eli sun hatusta vedetyt luvut eivät suinkaan pienennä mitään toleranssia. Joissain tilanteissa sun tekemät lisäykset vain huonontavat tulosta.
Lisäksi sä mainostat sitä kuinka sä sun kaavoilla helpotat laskemista ja niin pois päin.
No tähän mennessä sä olet vain lisännyt jo olemassa olevaan kaavaan lisää lukuja. Sä olet siis pidentänyt jo olemassa olevaa kaavaa. Onko pidemmän kaavan muistaminen helpompaa kuin lyhyemmän muistaminen? Lisäksi sä olet tuplannut kaavojen lukumäärän, koska toisessa tilanteessa sä käytät lukua jakajana ja toisessa kertojana. Miten se helpottaa laskemista, että muistettavia kaavoja on enemmän?
- saapuva_tavara
Eikö sinne "tundralle" saada edes yhtäkään kunnon tavaranvastaanottajaa? Eikö tavaranvastaanottaja kykene katsomaan rahtikirjaa tai lähetyslistaa?
Ainakin meidän suomalaisella konepajalla tavaranvastaanottaja tarkastaa saapuneen tavaran tilauksen mukaisuuden ja tarvittaessa sitten suoritetaan reklamaatio väärästä toimituksesta tai toimitusvirheestä.- kfok
Ehkä lähetyslista oli kirjoitettu ns. arabialaisin aakkosin, eikä Ilja tai Vladimir kumpikaan osannut lukea ko. lähetyslistaa ja kun kiire oli, virhe tapahtui.
- kfok
kfok kirjoitti:
Ehkä lähetyslista oli kirjoitettu ns. arabialaisin aakkosin, eikä Ilja tai Vladimir kumpikaan osannut lukea ko. lähetyslistaa ja kun kiire oli, virhe tapahtui.
tai mitä latinalaisia aakkosia nuo meillä nykyään käyttössä olevat ovatkaan. Jokatapauksessa vastaanottotarkastuksessa on tyritty ja pahasti ja ostettu paljon epäkuranttia tavaraa.
- inspehtori
Ei siinä mitään epäkuranttia tavaraa ole ostettu. Lähetetään tundralle autolastillinen vodkaa niin johan rupeavat vastaanottotarkastukset sujumaan.
JA51 ei vieläkään ymmärrä alkuperäistä yhtälöä. Lyhyillä taipumaväleillä jännitykset määräävät lähes aina mitoituksen. Näissä lyhyissä tapauksissa kappaleen taipuma voidaan olettaa nollaksi, eli kannattajan painoa ei tarvitse huomioida. Yhtälö sopii näihin tapauksiin, jolloin yhtälö ei sovi pitkälle jännevälille.
Suurilla jänneväleillä, esimerkiksi nosturin tapauksessa, kannattajan paino on usein samaa luokkaa kuin sen nimellinen kuormitus ja jopa suurempi. Jättämällä suurimman kuormituksen aiheuttaman taipuman huomiotta, syntyy korjaamaton vinouma mitoitukseen.
Jos olette tutustuneet taipuman kaavaan, niin tasaisen kuormituksen aikaansaama muutos jännevälin kasvaessa kaksinkertaiseksi on kuusitoistakertainen. Keskellä olevan vakiokuorman vaikutus on ainoastaan kahdeksankertainen. Tämä kummankin tekijän omaan taipumaan.
JA51 antaa ohjeeksi olla ottamatta huomioon taipumaan perustuvassa mitoituksessa kenties suurinta kuormitusta ja sen kaksi kertaa suurempaa vaikutusta omassa mitoituksessaan. Ohhoh.
Kannattaja tässä tapauksessa painaa 187 kg/m x 16,5 m = 3086 kg. Laitan lainauksen tekstistäsi:
"Niin, jos asetetaan, että Q=0 ja mietitään sitä mitä se tarkoittaa. Niin se tarkoittaa sitä, että oletetaan palkin painon olevan olematon verrattuna muihin kuormituksiin nähden. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että sellaisessa tilanteessa, jossa palkin paino on olematon muihin kuormituksiin nähden antaa Q=0 approksimaatio täysin tarkan vastauksen. "
Et pääsisi ikinä mitoittamaan myymiäni kohteita kokonaisnäkemykselläsi. Joku kirjoittaa vielä täysin tarkasta kaavasta. Kaava on tarkka, mutta se ei laske kohdetta oikein ja sillä selvä. Kaikkien pitäisi ymmärtää, ettei 3086 kg kuormaa voi jättää huomiotta ja sen muutosta jännevälin muuttuessa. Etenkin, kun laskelma perustui taipumaan.
e.d.k:n ei tarvitse myöskään hetkeäkään epäillä, luulleeni yhtälön olleen hänen oma. Annoin kunniaa kylläkin riittävästi sen esille ottamisesta.
Pieni kerroin tai jakaja on tarvittava muuttuja, joka huomioi yllä kirjoittamani. Ettette valehtele, älkää selittäkö sen johtavan harhaan joillakin jänneväleillä. Tein pienen tarkastelun ja totesin sen toimivan erinomaisesti tehtävän nosturissa ja vielä tästä pienemmissä kokoluokissa. Asioita on testattava, mutta lienen ainoa, joka sen on tehnyt edes pienessä määrin.
RATKAISU:
Vaikka teille annettiin monta vinkkiä, ette niitä tunnistaneet. Huomaan, ettei tuotesuunnittelua hallita suurella kädellä. Samalla kerron toimineeni Suomen, Pohjoismaiden, Euroopan ja jopa maailman suurimpien yritysten kanssa. Olkaa huoletta, samalla tasolla ovat yleisesti olleet kanssanne.
Tehtävän yksinkertainen ratkaisu on seuraava: 16,5 m / 1,11^2 = 13,39 m.
Näin myynnin puolella tämä olisi ratkaistu perustuen metafysiikkaan. Laitetaan vielä taulukko alle, niin voitte laskea niistä erittäin tarkat arvot.
L/500 - L/630 - L800 - L/1000 - L/1250
16,50 m - 14,87 m - 13,39 m - 12.07 m - 10,87 m
Siinä ihmettelemistä ja samalla ymmärrätte, miksi pyrin laskemaan kohteeni itse. Onhan tarkkuuteni ja nopeuteni omaa luokkaa. Sekin lienee tullut selväksi, että pystyn tarvittaessa tumpuloimaan kaavojen kanssa.- Kuules-nyt
Älä laita toisten suuhun omia mielikuviasi ja yritä vihdoinkin tajuta että typerät höpinäsi vain vahvistavat käsitystä ajatusmaailmasi etäisyydestä realismiin.
- kfok
Mistä hemmetistä sä oikeen nappasit tuon kannattimen metrimassankin, jolla nyt lasket kannattimen massaksi 3086?
Sattumalta tehtävän kannattaja vastaa HEB500 profiilia, joka on yleisesti käytetty profiili nostureissa. Metripaino 187 kg/m x 16,5 m = 3086 kg.
Tässä esimerkissä on todellinen tilanne nosturista, ei feikki. Tämä profiiili antaa taipumasuhteen L/500, joka tarkoittaa taipumaa 3,3 cm. Profiili on mainittukin jossakin vastauksessa yllä, mutta tässä se uudestaan.
Alkakaa nyt pikkuhiljaa luottaa minuun, koska täällä on näitä sotkijoita mukana.- martta00
Mescaline kirjoitti:
Sattumalta tehtävän kannattaja vastaa HEB500 profiilia, joka on yleisesti käytetty profiili nostureissa. Metripaino 187 kg/m x 16,5 m = 3086 kg.
Tässä esimerkissä on todellinen tilanne nosturista, ei feikki. Tämä profiiili antaa taipumasuhteen L/500, joka tarkoittaa taipumaa 3,3 cm. Profiili on mainittukin jossakin vastauksessa yllä, mutta tässä se uudestaan.
Alkakaa nyt pikkuhiljaa luottaa minuun, koska täällä on näitä sotkijoita mukana.ai sattumalta? ei todellakaan ollut sattuma... palkin metripaino olisi alunperin tarvittu tehtävän oikeaoppiseen ratkaisuun, mutta sitä et ollut antanut.
taidat muuten mescaline olla kari kolehmainen?
- insinöörikin_tietää
Tähän asti nostureita on muutettu suunniteltujen ja toteutettujen rakennemuutosten mukaan.
Ei siinä juuri geofysikaalisia painovoimamittauksia tehdä.Valitettavasti on näyttänyt siltä, ettei insinööri tiedä muutoksesta mitään, jos ei staattisia arvoja tai rakennepiirustuksia laiteta eteen. Tässä tehtävässä käsiteltiin puhtaasti painovoimaan liittyvää mitoitusta, sillä ei ole epäilystäkään, etteikö tekninen mitoitus kaavojen mukaan onnistuisi.
Pystyt mitoittamaan tai et, jos saat tiedon jännevälistä ja taipumasuhteesta. Se mitä on ennen tehty, ei päde tässä. Miksi tätä kysymystä olisi muuten esitetty.- eräs_inssi
Mescaline kirjoitti:
Valitettavasti on näyttänyt siltä, ettei insinööri tiedä muutoksesta mitään, jos ei staattisia arvoja tai rakennepiirustuksia laiteta eteen. Tässä tehtävässä käsiteltiin puhtaasti painovoimaan liittyvää mitoitusta, sillä ei ole epäilystäkään, etteikö tekninen mitoitus kaavojen mukaan onnistuisi.
Pystyt mitoittamaan tai et, jos saat tiedon jännevälistä ja taipumasuhteesta. Se mitä on ennen tehty, ei päde tässä. Miksi tätä kysymystä olisi muuten esitetty.Insinöörinä en ainakaan ole nähnyt yhtäkään nosturitilausta jossa olisi asetettu painovoima arvoja.
Totta on se, että päiväntasaajalla ja napa-alueilla on hieman erilaiset painovoiman arvot.
Lujuuslaskennassa käytetään keskimääräistä arvoa jonka tarkkuuden arvioidaan riittävän eri puolilla maapalloa. Geofyysikkojen ja insinöörien työ taitaa poiketa toisistaan.
Tavallisimmin geofyysikot eivät suunnittele nostureita. Toisaalta on myönnettävä sekin, että nosturien suunnittelu on sovellettua fysiikaa. Aloittaja ei liene aivan selvillä siitä erosta mitä geofyysikot ja insinöörit työkseen tekee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71262Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän191245- 51166
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21164Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11143Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11141Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421137Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21134Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31119Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21110