Sinkun kannattaa olla nirso

Ei tuo minusta "sekoita pakkaa" vaan on juuri sitä keskustelua, mitä sinkkupalstalla kuuluisi käydäkin.

Missä ajassa nuo sattumalta valitut parit rakastuivat toisiinsa? Olet viitannut kyseiseen tutkimukseen ennenkin, mutta en muista oletko kertonut sen? Entä mitä muita asioita, ympäristötekijöitä tms. asiaan liittyi? Missä kyseinen tutkimus tehtiin? Mietin lähinnä, että suostuisiko länsimainen sinkku tuollaiseen tutkimukseen - ja toisaalta, eikös Ensitreffit alttarilla tavallaan ole tuollainen "ihmiskoe"?

Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin.

Jos sinulla on linkki tuohon mainitsemaasi tutkimukseen niin voisin yrittää ehtiä perehtyä siihen.

helka kirjoitti:

Ei tuo minusta "sekoita pakkaa" vaan on juuri sitä keskustelua, mitä sinkkupalstalla kuuluisi käydäkin.

Missä ajassa nuo sattumalta valitut parit rakastuivat toisiinsa? Olet viitannut kyseiseen tutkimukseen ennenkin, mutta en muista oletko kertonut sen? Entä mitä muita asioita, ympäristötekijöitä tms. asiaan liittyi? Missä kyseinen tutkimus tehtiin? Mietin lähinnä, että suostuisiko länsimainen sinkku tuollaiseen tutkimukseen - ja toisaalta, eikös Ensitreffit alttarilla tavallaan ole tuollainen "ihmiskoe"?

Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin.

Jos sinulla on linkki tuohon mainitsemaasi tutkimukseen niin voisin yrittää ehtiä perehtyä siihen.

Lue lisää

"Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin."

Niin, onko tämä sitten johtunut ehkä elämäsi olosuhteista ja sinusta, kuten vaikkapa hormonaalisista häiriöistä eikä siitä toisesta osapuolesta tai "teistä"?

EetuRanskanen kirjoitti:

"Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin."

Niin, onko tämä sitten johtunut ehkä elämäsi olosuhteista ja sinusta, kuten vaikkapa hormonaalisista häiriöistä eikä siitä toisesta osapuolesta tai "teistä"?

Lue lisää

Niin, onko sillä merkitystä, kummasta/mistä se johtui?

helka kirjoitti:

Ei tuo minusta "sekoita pakkaa" vaan on juuri sitä keskustelua, mitä sinkkupalstalla kuuluisi käydäkin.

Missä ajassa nuo sattumalta valitut parit rakastuivat toisiinsa? Olet viitannut kyseiseen tutkimukseen ennenkin, mutta en muista oletko kertonut sen? Entä mitä muita asioita, ympäristötekijöitä tms. asiaan liittyi? Missä kyseinen tutkimus tehtiin? Mietin lähinnä, että suostuisiko länsimainen sinkku tuollaiseen tutkimukseen - ja toisaalta, eikös Ensitreffit alttarilla tavallaan ole tuollainen "ihmiskoe"?

Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin.

Jos sinulla on linkki tuohon mainitsemaasi tutkimukseen niin voisin yrittää ehtiä perehtyä siihen.

Lue lisää

Linkki tuohon pitäisi löytyä vanhalta läppäriltä, tutkimus oli ainakin silloin ladattavissa pdf-muodossa. Yritän kaivaa jossain vaiheessa.

Muistaakseni tutkimus kesti pari viikkoa, parit yksinkertaisesti laitettiin käyttäytymään kuin olisivat rakastavaisia. Pois lukien seksi/suuteleminen, ym.

Toinenkin hieman samanlainen on, mutta siinä osallistujat ainoastaan kysyivät toisiltaan kysymyksiä, eivätkä he viettäneet paljoakaan aikaa yhdessä.

"Mietin lähinnä, että suostuisiko länsimainen sinkku tuollaiseen tutkimukseen"

Vaikea kuvitella että ainakaan kovin pienestä palkkiosta suostuisi. Tai jos pääsisi telkkariin, niin ehkä sitten. Mutta silloin kyseessä tuskin olisi vakavasti otettava tutkimus.

"Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin."

Asia ei välttämättä ole noin mustavalkoinen. Ja sinähän olet löytänyt aviomiehen ja "jännämiehen" (joka ei kylläkään taida olla jännämies eikä YTM). Entäs 30-35v urheilulliset, koulutetut, aktiiviset, ikäisekseen hyvin säilyneet citysinkut jotka treffailevat tusinoittain miehiä mutta kukaan ei kolahda, tai suhde aina kariutuu alkumetreille?

helka kirjoitti:

Niin, onko sillä merkitystä, kummasta/mistä se johtui?

On sillä hieman aika paljonkin merkitystä.

Katsos kun ekassa tapauksessa jos "tunnetta vain ei ole" niin se johtuu silloin esimerkiksi tuosta toisesta henkilöstä, kun taas se johtuu sinun elämäsi tilanteesta, olosuhteista, treffien tapahtumista jne.

niin niihin voisi esimerkiksi sinä naisena vaikuttaa etukäteen.

Ongelma on vain se ettei naiset tällaista koskaan voisi myöntää että heissä sisäisesti voisi olla jotain vikaa vaan koska he tietävät että jostain löytyy joku toinen ja että "en mä tähän voi tyytyä" he eivät etsi vikaa itsestään vaan siitä miehestä jonka kohtaavat.

Entäs jos olisit ollut virittyneenä ja valmiina ottamaan rakkauden vastaan sekä hormonisi olisivat hyrränneet niin olisit löytänyt ajat sitten sen sopivan miehen vaikkapa noista kahdesta tapauksessa?

Ehkä vika olikin sinussa?

EetuRanskanen kirjoitti:

On sillä hieman aika paljonkin merkitystä.

Katsos kun ekassa tapauksessa jos "tunnetta vain ei ole" niin se johtuu silloin esimerkiksi tuosta toisesta henkilöstä, kun taas se johtuu sinun elämäsi tilanteesta, olosuhteista, treffien tapahtumista jne.

niin niihin voisi esimerkiksi sinä naisena vaikuttaa etukäteen.

Ongelma on vain se ettei naiset tällaista koskaan voisi myöntää että heissä sisäisesti voisi olla jotain vikaa vaan koska he tietävät että jostain löytyy joku toinen ja että "en mä tähän voi tyytyä" he eivät etsi vikaa itsestään vaan siitä miehestä jonka kohtaavat.

Entäs jos olisit ollut virittyneenä ja valmiina ottamaan rakkauden vastaan sekä hormonisi olisivat hyrränneet niin olisit löytänyt ajat sitten sen sopivan miehen vaikkapa noista kahdesta tapauksessa?

Ehkä vika olikin sinussa?

Lue lisää

Tarkoitan että vaikka kyse ei olisi miehestä sillä hetkellä jonka kohtaavat, mutta sitten siitä seuraavasta miehestä.

Esimerkiksi osa naisista käy aina läpi ne renttuvaihtoehdot tai pitkät/tummat/jännät miehet ihmetellen että miksei mikään toimi kunnes joku päivä sitten niin ei käykkkään.

Ensitreffit-alttarilla ohjelmassahan naiset sanoivat etteivät noihin miehiin olisi muuten tutustuneet koska etsivät pitkiä, raamikkaita, tummia miehiä.

Naisten on vain mahdoton löytää vikaa omasta tavastaan olla ja löytää miehiä koska he kuvittelevat sen olevan automaattista ja rakkauden tulevan jostain taivaasta tunteiden lähteenä.

Ehkäpä naiset ovat sekopäitä jotka eivät osaa valita oikein kunnes joskus jotkut asiat vain napsahtavat olosuhteiden pakosta kohdalleen?

EetuRanskanen kirjoitti:

On sillä hieman aika paljonkin merkitystä.

Katsos kun ekassa tapauksessa jos "tunnetta vain ei ole" niin se johtuu silloin esimerkiksi tuosta toisesta henkilöstä, kun taas se johtuu sinun elämäsi tilanteesta, olosuhteista, treffien tapahtumista jne.

niin niihin voisi esimerkiksi sinä naisena vaikuttaa etukäteen.

Ongelma on vain se ettei naiset tällaista koskaan voisi myöntää että heissä sisäisesti voisi olla jotain vikaa vaan koska he tietävät että jostain löytyy joku toinen ja että "en mä tähän voi tyytyä" he eivät etsi vikaa itsestään vaan siitä miehestä jonka kohtaavat.

Entäs jos olisit ollut virittyneenä ja valmiina ottamaan rakkauden vastaan sekä hormonisi olisivat hyrränneet niin olisit löytänyt ajat sitten sen sopivan miehen vaikkapa noista kahdesta tapauksessa?

Ehkä vika olikin sinussa?

Lue lisää

Juuri näin.

Naiset ovat yksinkertaistaneet koko pariutumisen ajattelutapaan "mies vain sytytti/mies ei vain sytyttänyt" - vaikka todellisuudessa siihen vaikuttaa kuukautiskierto, tilanne, millä tuulella pomo oli töissä, ja ennen kaikkea omat odotukset ja ennakkoasenteet. Ja tietysti miehen vastaavat. Jos se 30 citysinkku on koko ikänsä vaalinut päässään ajatusta siitä millainen unelmien prinssi saattaisi hyvällä tuurilla olla, Se Oikea saattaakin tippua ei kemiaa-sektorilla koska nainen itse ei ollut vastaanottavainen. Ja sitten kummastellaan miksi kukaan ei sytytä, kun samaan aikaan vähemmän kysytyt naiset löytävät rakkauden.

Sekin on hyvä muistaa että tutkitusti rakkauteen vaikuttaa eniten mitä sinä teet sille toiselle, ja vähemmän mitä se toinen tekee sinulle. Koskee tekoja, ajattelua, jne. Eli jos vain odottaa että mies ilmestyy jostain ja sytyttää, miksiköhän niin ei käy?

Aina sanotaan ettei itseään voi pakottaa rakastumaan, mikä on kirjaimellisesti totta. Mutta tosiasiassa onkin niin että siihen voi vaikuttaa hyvinkin paljon, erityisesti niin päin ettei rakastu jos asenne on se ettei asian eteen halua tehdä mitään.

EetuRanskanen kirjoitti:

On sillä hieman aika paljonkin merkitystä.

Katsos kun ekassa tapauksessa jos "tunnetta vain ei ole" niin se johtuu silloin esimerkiksi tuosta toisesta henkilöstä, kun taas se johtuu sinun elämäsi tilanteesta, olosuhteista, treffien tapahtumista jne.

niin niihin voisi esimerkiksi sinä naisena vaikuttaa etukäteen.

Ongelma on vain se ettei naiset tällaista koskaan voisi myöntää että heissä sisäisesti voisi olla jotain vikaa vaan koska he tietävät että jostain löytyy joku toinen ja että "en mä tähän voi tyytyä" he eivät etsi vikaa itsestään vaan siitä miehestä jonka kohtaavat.

Entäs jos olisit ollut virittyneenä ja valmiina ottamaan rakkauden vastaan sekä hormonisi olisivat hyrränneet niin olisit löytänyt ajat sitten sen sopivan miehen vaikkapa noista kahdesta tapauksessa?

Ehkä vika olikin sinussa?

Lue lisää

Edelleen: ehkä vika oli minussa, mutta minähän nimenomaan olin "virittynyt" ja valmis ja halukas ottamaan rakkauden vastaan. Niin halukas, että vaikka ei "kolahtanut" niin halusin sydämestäni antaa tilaisuuden rakastumiselle pikkuhiljaa. Ongelma oli, etteivät ne hormonit alkaneet hyrrätä. Ei syntynyt sitä halua, mitä parisuhdekumppania kohtaan pitäisi voida kokea, päinvastoin, läheisyys alkoi tuntua yhä vastenmielisemmältä, seksistä puhumattakaan.

Kysytään toisinpäin: Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?

ATMaisteri kirjoitti:

Juuri näin.

Naiset ovat yksinkertaistaneet koko pariutumisen ajattelutapaan "mies vain sytytti/mies ei vain sytyttänyt" - vaikka todellisuudessa siihen vaikuttaa kuukautiskierto, tilanne, millä tuulella pomo oli töissä, ja ennen kaikkea omat odotukset ja ennakkoasenteet. Ja tietysti miehen vastaavat. Jos se 30 citysinkku on koko ikänsä vaalinut päässään ajatusta siitä millainen unelmien prinssi saattaisi hyvällä tuurilla olla, Se Oikea saattaakin tippua ei kemiaa-sektorilla koska nainen itse ei ollut vastaanottavainen. Ja sitten kummastellaan miksi kukaan ei sytytä, kun samaan aikaan vähemmän kysytyt naiset löytävät rakkauden.

Sekin on hyvä muistaa että tutkitusti rakkauteen vaikuttaa eniten mitä sinä teet sille toiselle, ja vähemmän mitä se toinen tekee sinulle. Koskee tekoja, ajattelua, jne. Eli jos vain odottaa että mies ilmestyy jostain ja sytyttää, miksiköhän niin ei käy?

Aina sanotaan ettei itseään voi pakottaa rakastumaan, mikä on kirjaimellisesti totta. Mutta tosiasiassa onkin niin että siihen voi vaikuttaa hyvinkin paljon, erityisesti niin päin ettei rakastu jos asenne on se ettei asian eteen halua tehdä mitään.

Lue lisää

Kysyn sinultakin:

Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?

Allekirjoitan tuon. Rakkaus on tunnetila, aivan kuten ilo tai suru. Kaikkiin pystyy vaikuttamaan välillisesti, tietyissä rajoissa.

Kuvittele vaikka sitä vaaria merimatkoilla, kaukana perheestä. Jos surettaa kun on kaukana kotoa, ajattele iloisia asioita. Jos tuntuu liian iloiselta, ajattele että laiva voi upota jos ei oteta purhejdusta vakavasti. Jos haluaa pitää rakkauden elossa, katsellaan vaimon kuvaa ja ajatellaa hyviä asioita vaimossa.

Jos samassa kylässä on se yksi poika joka kiinnostaa, sitä poikaa varmaan ajattelee usein. Jos niitä onkin tusinoittain kaupungilla, Tinderissä ja ties missä, ne vain menevät ohi eikä ketään ajattele sen kummemmin. Odottaa vain jotain maagista joka kaiken lisäksi täyttää odotukset ulkonäöstä ja rahasta ja ties mistä.

Olen tästä mummon ja vaarin kanssa jutellut. Vanha kansa tiesi että rakkauden itsensä eteen on tehtävä vähän töitä, meidän sukupolvi on tämän unohtanut. Odotetaan vain jotain ihmettä saapuvaksi, ja kuvitellaan että vika on aina siinä kohtalossa joka ei ole tuonut Sitä Oikeaa.

helka kirjoitti:

Edelleen: ehkä vika oli minussa, mutta minähän nimenomaan olin "virittynyt" ja valmis ja halukas ottamaan rakkauden vastaan. Niin halukas, että vaikka ei "kolahtanut" niin halusin sydämestäni antaa tilaisuuden rakastumiselle pikkuhiljaa. Ongelma oli, etteivät ne hormonit alkaneet hyrrätä. Ei syntynyt sitä halua, mitä parisuhdekumppania kohtaan pitäisi voida kokea, päinvastoin, läheisyys alkoi tuntua yhä vastenmielisemmältä, seksistä puhumattakaan.

Kysytään toisinpäin: Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?

Lue lisää

"Edelleen: ehkä vika oli minussa, mutta minähän nimenomaan olin "virittynyt" ja valmis ja halukas ottamaan rakkauden vastaan. Niin halukas, että vaikka ei "kolahtanut" niin halusin sydämestäni antaa tilaisuuden rakastumiselle pikkuhiljaa. Ongelma oli, etteivät ne hormonit alkaneet hyrrätä. Ei syntynyt sitä halua, mitä parisuhdekumppania kohtaan pitäisi voida kokea, päinvastoin, läheisyys alkoi tuntua yhä vastenmielisemmältä, seksistä puhumattakaan."

Tuota, miksei vika voisi olla edelleen sinussa?
Sinusta vaikutti itsellesi että olit virittynyt, valmis ja halukas, mutta ehkä et ollutkaan?

Enkä puhu näistä kahdesta miehestä eritysiesti koska enhän minä voi niistä tietää, mutta yleisellä tasolla?

Vika varmaan usein on naisessa jota nainen ei kuitenkaan myönnä?

Eikä tässä ollut kyse "ajan antamisesta" vaan siitä mikä tilanteesi oli ennen kuin kohtasit nuo miehet.

"Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?"

Tuo osoittaa ettet tajunnut mistä puhuttiin. Eikö nuo miehet joista puhuit olleet sinulle sopivia vai eivät?

Ei tässä puhuttu yrittämisestä vaan siitä että ne hormonit JO hyrräävät. Puhun pitkäkestoisemmasta itsensä varautumisesta siihen että se rakkauden kohde voi olla hieman erilainen kuin kuvitellaan tai sitten juuri se mukava "suurin piirtein sopiva".

En puhunut missään että tunteiden puute pitää hyväksyä ja alkaa kaverisuhteeseen vaan siitä että josko se tunteiden puute johtuu sinun kyvystäsi niihin tunteisiin ja havannointeihin siitä toisesta eikä sen toisen ihmisen olemisesta tai tekemisestä?

Pullealla, muutaman vuoden vanhemmalla tai tätitukkaisella ei ole minun kanssani mitään jakoa, muttei se tarkoita etten voisi tuntea tunteita häntä kohtaan. Tuota kohtaa juuri et ymmärrä.

helka kirjoitti:

Edelleen: ehkä vika oli minussa, mutta minähän nimenomaan olin "virittynyt" ja valmis ja halukas ottamaan rakkauden vastaan. Niin halukas, että vaikka ei "kolahtanut" niin halusin sydämestäni antaa tilaisuuden rakastumiselle pikkuhiljaa. Ongelma oli, etteivät ne hormonit alkaneet hyrrätä. Ei syntynyt sitä halua, mitä parisuhdekumppania kohtaan pitäisi voida kokea, päinvastoin, läheisyys alkoi tuntua yhä vastenmielisemmältä, seksistä puhumattakaan.

Kysytään toisinpäin: Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?

Lue lisää

"Edelleen: ehkä vika oli minussa, mutta minähän nimenomaan olin "virittynyt" ja valmis ja halukas ottamaan rakkauden vastaan. Niin halukas, että vaikka ei "kolahtanut" niin halusin sydämestäni antaa tilaisuuden rakastumiselle pikkuhiljaa. Ongelma oli, etteivät ne hormonit alkaneet hyrrätä. Ei syntynyt sitä halua, mitä parisuhdekumppania kohtaan pitäisi voida kokea, päinvastoin, läheisyys alkoi tuntua yhä vastenmielisemmältä, seksistä puhumattakaan."

Tuota, miksei vika voisi olla edelleen sinussa?
Sinusta vaikutti itsellesi että olit virittynyt, valmis ja halukas, mutta ehkä et ollutkaan?

Enkä puhu näistä kahdesta miehestä eritysiesti koska enhän minä voi niistä tietää, mutta yleisellä tasolla?

Vika varmaan usein on naisessa jota nainen ei kuitenkaan myönnä?

Eikä tässä ollut kyse "ajan antamisesta" vaan siitä mikä tilanteesi oli ennen kuin kohtasit nuo miehet.

"Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?"

Tuo osoittaa ettet tajunnut mistä puhuttiin. Eikö nuo miehet joista puhuit olleet sinulle sopivia vai eivät?

Ei tässä puhuttu yrittämisestä vaan siitä että ne hormonit JO hyrräävät. Puhun pitkäkestoisemmasta itsensä varautumisesta siihen että se rakkauden kohde voi olla hieman erilainen kuin kuvitellaan tai sitten juuri se mukava "suurin piirtein sopiva".

En puhunut missään että tunteiden puute pitää hyväksyä ja alkaa kaverisuhteeseen vaan siitä että josko se tunteiden puute johtuu sinun kyvystäsi niihin tunteisiin ja havannointeihin siitä toisesta eikä sen toisen ihmisen olemisesta tai tekemisestä?

Pullealla, muutaman vuoden vanhemmalla tai tätitukkaisella ei ole minun kanssani mitään jakoa, muttei se tarkoita etten voisi tuntea tunteita häntä kohtaan. Tuota kohtaa juuri et ymmärrä.

En ole myöskään mikään "palstan aktiivikirjoittajamies".

helka kirjoitti:

Kysyn sinultakin:

Olisitko sinä, tai muut palstan aktiivikirjoittajamiehet, valmiita antamaan tilaisuuden esimerkiksi pullealle, muutaman vuoden vanhemmalle (mutta hedelmällisessä iässä olevalle) tai "tätitukkaiselle" naiselle, jos tämä olisi mukava, valmis sitoutumaan ja arvomaailma olisi omanne kaltainen? Olisitteko valmiita ainakin yrittämään, että josko hormonitkin alkaisivat hänen seurassaan hyrrätä?

Lue lisää

Riippuu vähän mitä tarkoitat "tilaisuuden antamisella"?

Kyllä minä kahville lähtisin, ja jos vaikuttaisi siltä että luonteet voisivat täsmätä, miksipä en toisille treffeillekin. Eli vastaus on kyllä.

Sen rajan vedän että jos en pitäisi ko. naista muutamien treffien jälkeen ollenkaan haluttavana, tai ellei vaikkapa laihduttaminen kävisi päinsä, niin sitten ei. Mutta "haluttavana pitämisellä" en tarkoita naisten versiota jossa harva mies on haluttava ja muut ei-haluttavia.

N44 kirjoitti:

Allekirjoitan tuon. Rakkaus on tunnetila, aivan kuten ilo tai suru. Kaikkiin pystyy vaikuttamaan välillisesti, tietyissä rajoissa.

Kuvittele vaikka sitä vaaria merimatkoilla, kaukana perheestä. Jos surettaa kun on kaukana kotoa, ajattele iloisia asioita. Jos tuntuu liian iloiselta, ajattele että laiva voi upota jos ei oteta purhejdusta vakavasti. Jos haluaa pitää rakkauden elossa, katsellaan vaimon kuvaa ja ajatellaa hyviä asioita vaimossa.

Jos samassa kylässä on se yksi poika joka kiinnostaa, sitä poikaa varmaan ajattelee usein. Jos niitä onkin tusinoittain kaupungilla, Tinderissä ja ties missä, ne vain menevät ohi eikä ketään ajattele sen kummemmin. Odottaa vain jotain maagista joka kaiken lisäksi täyttää odotukset ulkonäöstä ja rahasta ja ties mistä.

Olen tästä mummon ja vaarin kanssa jutellut. Vanha kansa tiesi että rakkauden itsensä eteen on tehtävä vähän töitä, meidän sukupolvi on tämän unohtanut. Odotetaan vain jotain ihmettä saapuvaksi, ja kuvitellaan että vika on aina siinä kohtalossa joka ei ole tuonut Sitä Oikeaa.

Lue lisää

Nimenomaan ja sitä työtä pitäisi tehdä myös etukäteen ennen kuin sen toisen ihmisen on kohdannut eikä vain haaveilla niistä prinsesseita ja prinsessoista omiassa unelmissaan. Varsin monella myös kummittelee taatusti vanhat jutut ja ihastukset mielessä kun pitäisi keskittyä toiseen ihmiseen siinä edessä.

Lisäksi olisi hyvä laittaa itsensä kuntoon, ei sen takia että se toinen huomaisi sinut helpommin vaan että sinun oma kehosi ja mielesi olisi valmis kohtaamaan sen toisen.

Mä veikkaan että moni ihminen, varsinkin nainen on nykyaikana sekaisin monista vaihtoehdoista ja siitä pyörityksestä johon he helposti vaikkapa Tinderissä joutuvat. Aiemmin nettideitissä osa naisista oli jo antanut mulle pakit kunnes otti jälkikäteen yhteyttä että "sä vaikutitkin mukavalta, voitasko?", no ei voitas koska juna meni jo (valittuaan ensin jotain muuta), jolloin tietysti väitetään että vika oli minussa kun en tarttunut tilaisuuteen vaikka kyse oli siitä että naiset itse mokasivat alunperin.

Itse en aktiivisesti naista etsi koska ulkomaalaiset naiste kiinnostavat enemmän kuin suomalaiset nykyään (esimerkiksi koska ovat huomattavan paljon rohkeampia sosiaalisesti), mutta tuttavapiirin naisten ongelmia seuranneena täytyy vain ihmetellä mitä he lopulta haluavat. Useampi on sivuuttanut monta hyvältä näyttävää juttua ja vaikka en ulkopuolisena voi olla varma mistä kiikasti niin veikkaan että ruoho vain aina vaikuttaa vihreämmältä aidan toisella puolella.

Tässä ei olekaan syytä päästää helkaa helpolla.

Hänhän on jatkuvasti kampanjoinut sellaisen ajatuksen puolesta että ätmit eivät koe rakkautta koska ovat vuosien aikana itse luoneet päähänsä negatiivisen asenteen naisia kohtaan.

Jos näin ylipäätään voi tapahtua että itse heikentää mahdollisuuksiaan rakastua, niin se ei millään logiikalla voi olla on/off-tilanne (tai helkan mukaan "normaali" vs "epänormaali"), vaan sama koskee kaikkia ihmisiä.

Silloin nirson naisen on yhtä lailla syytettävä itseään siitä jos yksikään lukuisista ehdokkaista ei kelpaa, jos kerran vähemmän kysytyt naisetkin löytävät kumppanit. Nirso nainen on itse kehittänyt asenteen joka estää rakastumasta.

ATM-automaatti kirjoitti:

Tässä ei olekaan syytä päästää helkaa helpolla.

Hänhän on jatkuvasti kampanjoinut sellaisen ajatuksen puolesta että ätmit eivät koe rakkautta koska ovat vuosien aikana itse luoneet päähänsä negatiivisen asenteen naisia kohtaan.

Jos näin ylipäätään voi tapahtua että itse heikentää mahdollisuuksiaan rakastua, niin se ei millään logiikalla voi olla on/off-tilanne (tai helkan mukaan "normaali" vs "epänormaali"), vaan sama koskee kaikkia ihmisiä.

Silloin nirson naisen on yhtä lailla syytettävä itseään siitä jos yksikään lukuisista ehdokkaista ei kelpaa, jos kerran vähemmän kysytyt naisetkin löytävät kumppanit. Nirso nainen on itse kehittänyt asenteen joka estää rakastumasta.

Lue lisää

helkaa ja asiaan tuntematta niin voin vain todeta että noinhan se asia täsmälleen on.

Omalla kohdallanikin voi nirsona miehenä myöntää että varmasti sopivia on sattunut vastaan, mutten ole vain jostain syystä heitä kunnolla huomannut tai heihin ihastunut.

Naisilla vain vaikuttaa olevan todella kova usko, suorastaan uskonnollinen taipumus uskoa rakkauden olevan jotain ylimaallista tai mystistä joka kumpuaa jostain syvältä jumalasta tai luonnosta.

Sopivia pareja näille nirsoille naisillekkin olisi vaikka kuinka paljon eikä kyse ole riman laskemisesta vaan siitä osaavatko he itse naisina tuntea mitään vai eivätkö. Tätä on naisten vaikea myöntää koska he odottavat tunteiden tasolla saapuvansa valmiiseen pöytään.

Väitän että ihastumista ja rakastumista voi tapahtua spontaanisti, mutta usein suhteen alun ja noiden tunteiden saamiseen joutuu tekemään yhtä paljon töitä kuin sitten parisuhteessa sen ylläpitämiseen.

Oikeastaan siinä taitaakin olla syy miksi pidän ulkomaalaisista naisista enemmän. He vaikuttavat vastaanottavaisimmilata, positiivisimmilta läsnäolostani, halukkaimmilta sekä ennen kaikkea tunteikkaammilta kuin suomalaiset naiset jopa kirjoittaessaan tekstiä!

Ehkä vika on suomalaisessa kulttuurissa tai näivettyneessä mielenlaadussa tai naisten hormonitasoissa.

ATMaisteri kirjoitti:

Riippuu vähän mitä tarkoitat "tilaisuuden antamisella"?

Kyllä minä kahville lähtisin, ja jos vaikuttaisi siltä että luonteet voisivat täsmätä, miksipä en toisille treffeillekin. Eli vastaus on kyllä.

Sen rajan vedän että jos en pitäisi ko. naista muutamien treffien jälkeen ollenkaan haluttavana, tai ellei vaikkapa laihduttaminen kävisi päinsä, niin sitten ei. Mutta "haluttavana pitämisellä" en tarkoita naisten versiota jossa harva mies on haluttava ja muut ei-haluttavia.

Lue lisää

"Sen rajan vedän että jos en pitäisi ko. naista muutamien treffien jälkeen ollenkaan haluttavana, tai ellei vaikkapa laihduttaminen kävisi päinsä, niin sitten ei."

Eli ihan yhtä lailla miehet haluavat naisen, joka on puoleensavetävä (haluttava), mutta jostakin syystä on kamalan vaikea hyväksyä, että nainen odottaa mieheltä sitä samaa. Pelkkä "mukavuus" ja "sopivuus" ei riitä, on oltava myös fyysisesti haluttava.

"Mutta "haluttavana pitämisellä" en tarkoita naisten versiota jossa harva mies on haluttava ja muut ei-haluttavia."

Missä määrin taas puhutaan todellisuudesta ja missä määrin "palstatodellisuudesta"? Jos katsotaan taas tuonne ulos kadulle ja marketteihin ja naapureihin ja sukulaisiin ym., niin ihan tavalliset lökäpöksyt ovat ilmeisen haluttavia, koskapa heitä näkee naisen kanssa. Vai etkö sinä näe? Voitko ihan vilpittömästi väittää, että omassa ympäristössäsi tai tuttavapiirissäsi vain komeat (so. merkityksessä klassisen komeat) miehet solmivat parisuhteita?

(Miksi tämä heittää nykyisin muutaman minuutin välein ulos ja joudun kirjautumaan uudestaan sisälle voidakseni lähettää viestini?)

ATM-automaatti kirjoitti:

Tässä ei olekaan syytä päästää helkaa helpolla.

Hänhän on jatkuvasti kampanjoinut sellaisen ajatuksen puolesta että ätmit eivät koe rakkautta koska ovat vuosien aikana itse luoneet päähänsä negatiivisen asenteen naisia kohtaan.

Jos näin ylipäätään voi tapahtua että itse heikentää mahdollisuuksiaan rakastua, niin se ei millään logiikalla voi olla on/off-tilanne (tai helkan mukaan "normaali" vs "epänormaali"), vaan sama koskee kaikkia ihmisiä.

Silloin nirson naisen on yhtä lailla syytettävä itseään siitä jos yksikään lukuisista ehdokkaista ei kelpaa, jos kerran vähemmän kysytyt naisetkin löytävät kumppanit. Nirso nainen on itse kehittänyt asenteen joka estää rakastumasta.

Lue lisää

"Silloin nirson naisen on yhtä lailla syytettävä itseään siitä jos yksikään lukuisista ehdokkaista ei kelpaa, jos kerran vähemmän kysytyt naisetkin löytävät kumppanit. Nirso nainen on itse kehittänyt asenteen joka estää rakastumasta."

En ollenkaan kiistä tuollaista mahdollisuutta.

helka kirjoitti:

"Sen rajan vedän että jos en pitäisi ko. naista muutamien treffien jälkeen ollenkaan haluttavana, tai ellei vaikkapa laihduttaminen kävisi päinsä, niin sitten ei."

Eli ihan yhtä lailla miehet haluavat naisen, joka on puoleensavetävä (haluttava), mutta jostakin syystä on kamalan vaikea hyväksyä, että nainen odottaa mieheltä sitä samaa. Pelkkä "mukavuus" ja "sopivuus" ei riitä, on oltava myös fyysisesti haluttava.

"Mutta "haluttavana pitämisellä" en tarkoita naisten versiota jossa harva mies on haluttava ja muut ei-haluttavia."

Missä määrin taas puhutaan todellisuudesta ja missä määrin "palstatodellisuudesta"? Jos katsotaan taas tuonne ulos kadulle ja marketteihin ja naapureihin ja sukulaisiin ym., niin ihan tavalliset lökäpöksyt ovat ilmeisen haluttavia, koskapa heitä näkee naisen kanssa. Vai etkö sinä näe? Voitko ihan vilpittömästi väittää, että omassa ympäristössäsi tai tuttavapiirissäsi vain komeat (so. merkityksessä klassisen komeat) miehet solmivat parisuhteita?

(Miksi tämä heittää nykyisin muutaman minuutin välein ulos ja joudun kirjautumaan uudestaan sisälle voidakseni lähettää viestini?)

Lue lisää

Aika kätevästi vaihdoit puheenaihetta siitä että miten oma kyky ja halu suhtautua toiseen ihmiseen määrittelemiseksi haluttavaksi ja kiinnostavaksi muuttui miehen ja naisen siitä että "nainenkin saa haluta fyysisesti puoleensavetävää".

Entäs jos se toisen puoleensavetävyys riippuu sinun kuukautiskierrosta tai heikosta hormonitasostasi kulloinkin?

"Missä määrin taas puhutaan todellisuudesta ja missä määrin "palstatodellisuudesta"? Jos katsotaan taas tuonne ulos kadulle ja marketteihin ja naapureihin ja sukulaisiin ym., niin ihan tavalliset lökäpöksyt ovat ilmeisen haluttavia, koskapa heitä näkee naisen kanssa. Vai etkö sinä näe? Voitko ihan vilpittömästi väittää, että omassa ympäristössäsi tai tuttavapiirissäsi va"

Miten kestäviä nuo suhteet ovat ja kuinka niin moni on sinkkuna?

Mikähän tämä "palstatodellisuus" oikein on?

EetuRanskanen kirjoitti:

Aika kätevästi vaihdoit puheenaihetta siitä että miten oma kyky ja halu suhtautua toiseen ihmiseen määrittelemiseksi haluttavaksi ja kiinnostavaksi muuttui miehen ja naisen siitä että "nainenkin saa haluta fyysisesti puoleensavetävää".

Entäs jos se toisen puoleensavetävyys riippuu sinun kuukautiskierrosta tai heikosta hormonitasostasi kulloinkin?

"Missä määrin taas puhutaan todellisuudesta ja missä määrin "palstatodellisuudesta"? Jos katsotaan taas tuonne ulos kadulle ja marketteihin ja naapureihin ja sukulaisiin ym., niin ihan tavalliset lökäpöksyt ovat ilmeisen haluttavia, koskapa heitä näkee naisen kanssa. Vai etkö sinä näe? Voitko ihan vilpittömästi väittää, että omassa ympäristössäsi tai tuttavapiirissäsi va"

Miten kestäviä nuo suhteet ovat ja kuinka niin moni on sinkkuna?

Mikähän tämä "palstatodellisuus" oikein on?

Lue lisää

"Entäs jos se toisen puoleensavetävyys riippuu sinun kuukautiskierrosta tai heikosta hormonitasostasi kulloinkin?"

Mitä minun pitäisi tehdä kuukautiskierrolleni tai hormonitasolleni? Syödä hormoneita, jotta taso pysyisi koko ajan samana?

En itse usko, että oikeasti naisen mieltymys miehiin vaihtelisi niin paljon, että sama tyyppi yhtenä päivänä kiinnostaisi ja toisena ei. Kyllähän hormonit halukkuuteen vaikuttavat, mutta ei sitä ovulaation aikaan kuitenkaan eri tyyppejä panisi kuin ovulaation ulkopuolella. Mutta mistäs minä voin tietää, eihän minulla ole kuin yli 30 vuoden kokemus siitä, miten kuukautiset vaikuttavat mieleen ja haluihin...

"Palstatodellisuus" on nimenomaan se, että vain komeat miehet saavat naisen. Niin kauan kuin näen ja tiedän ja tunnen "rumia" miehiä, jotka saavat naisen/ovat parisuhteessa, en pysty millään uskomaan siihen. Suhteiden kestävyys ja onnellisuus tuskin ovat siitä komeudesta kiinni.

helka kirjoitti:

"Entäs jos se toisen puoleensavetävyys riippuu sinun kuukautiskierrosta tai heikosta hormonitasostasi kulloinkin?"

Mitä minun pitäisi tehdä kuukautiskierrolleni tai hormonitasolleni? Syödä hormoneita, jotta taso pysyisi koko ajan samana?

En itse usko, että oikeasti naisen mieltymys miehiin vaihtelisi niin paljon, että sama tyyppi yhtenä päivänä kiinnostaisi ja toisena ei. Kyllähän hormonit halukkuuteen vaikuttavat, mutta ei sitä ovulaation aikaan kuitenkaan eri tyyppejä panisi kuin ovulaation ulkopuolella. Mutta mistäs minä voin tietää, eihän minulla ole kuin yli 30 vuoden kokemus siitä, miten kuukautiset vaikuttavat mieleen ja haluihin...

"Palstatodellisuus" on nimenomaan se, että vain komeat miehet saavat naisen. Niin kauan kuin näen ja tiedän ja tunnen "rumia" miehiä, jotka saavat naisen/ovat parisuhteessa, en pysty millään uskomaan siihen. Suhteiden kestävyys ja onnellisuus tuskin ovat siitä komeudesta kiinni.

Lue lisää

"Mitä minun pitäisi tehdä kuukautiskierrolleni tai hormonitasolleni? Syödä hormoneita, jotta taso pysyisi koko ajan samana?"

Ehkäpä sinun tulisi olla paremmassa kunnossa fyysisesti ja mieleltäsi terveempi?

"En itse usko, että oikeasti naisen mieltymys miehiin vaihtelisi niin paljon, että sama tyyppi yhtenä päivänä kiinnostaisi ja toisena ei. Kyllähän hormonit halukkuuteen vaikuttavat, mutta ei sitä ovulaation aikaan kuitenkaan eri tyyppejä panisi kuin ovulaation ulkopuolella."

Minä taas väitän että sillä on paljonkin merkitystä varsinkin ympäristöissä kuten suuret kaupungit netti. Ihmisillä on paljon ärsykkeitä ympärillään ja ihmisten elintavat myös vaikuttavat tähän paljonkin.

"Mutta mistäs minä voin tietää, eihän minulla ole kuin yli 30 vuoden kokemus siitä, miten kuukautiset vaikuttavat mieleen ja haluihin..."

Niin se koskee vain sinun omia mieltäsi ja haluasi joita tarkkailet sisältäpäin sävyttäen sitä milloinkin oman tarinasi mukaiseksi ja mieleiseksi.


""Palstatodellisuus" on nimenomaan se, että vain komeat miehet saavat naisen. Niin kauan kuin näen ja tiedän ja tunnen "rumia" miehiä, jotka saavat naisen/ovat parisuhteessa, en pysty millään uskomaan siihen. Suhteiden kestävyys ja onnellisuus tuskin ovat siitä komeudesta kiinni."

Mitä? :D
Totta kai se on. Jos mies on komea hänellä on enemmän kysyntää ja hän panee muitakin. Rumalla ei ole vaihtoehtoja. Et sinä nyt noin yksinkertainen voi olla...

helka kirjoitti:

"Sen rajan vedän että jos en pitäisi ko. naista muutamien treffien jälkeen ollenkaan haluttavana, tai ellei vaikkapa laihduttaminen kävisi päinsä, niin sitten ei."

Eli ihan yhtä lailla miehet haluavat naisen, joka on puoleensavetävä (haluttava), mutta jostakin syystä on kamalan vaikea hyväksyä, että nainen odottaa mieheltä sitä samaa. Pelkkä "mukavuus" ja "sopivuus" ei riitä, on oltava myös fyysisesti haluttava.

"Mutta "haluttavana pitämisellä" en tarkoita naisten versiota jossa harva mies on haluttava ja muut ei-haluttavia."

Missä määrin taas puhutaan todellisuudesta ja missä määrin "palstatodellisuudesta"? Jos katsotaan taas tuonne ulos kadulle ja marketteihin ja naapureihin ja sukulaisiin ym., niin ihan tavalliset lökäpöksyt ovat ilmeisen haluttavia, koskapa heitä näkee naisen kanssa. Vai etkö sinä näe? Voitko ihan vilpittömästi väittää, että omassa ympäristössäsi tai tuttavapiirissäsi vain komeat (so. merkityksessä klassisen komeat) miehet solmivat parisuhteita?

(Miksi tämä heittää nykyisin muutaman minuutin välein ulos ja joudun kirjautumaan uudestaan sisälle voidakseni lähettää viestini?)

Lue lisää

Mulla on sama ilmiö, jos kirjaudun sisään ja avaan muutaman keskustelun välilehdille niin jossain vaiheessa olenkin taas ulkona. Eli S24 ei toimi oikein.

helka kirjoitti:

Ei tuo minusta "sekoita pakkaa" vaan on juuri sitä keskustelua, mitä sinkkupalstalla kuuluisi käydäkin.

Missä ajassa nuo sattumalta valitut parit rakastuivat toisiinsa? Olet viitannut kyseiseen tutkimukseen ennenkin, mutta en muista oletko kertonut sen? Entä mitä muita asioita, ympäristötekijöitä tms. asiaan liittyi? Missä kyseinen tutkimus tehtiin? Mietin lähinnä, että suostuisiko länsimainen sinkku tuollaiseen tutkimukseen - ja toisaalta, eikös Ensitreffit alttarilla tavallaan ole tuollainen "ihmiskoe"?

Kuten monta kertaa olen kertonut, olen itse kahteenkin otteeseen elämässäni yrittänyt rakastua ihmiseen, joka olisi ollut mukava ja sopiva ja jonka kanssa todennäköisesti olisin voinut solmia kestävän suhteen. Ei se vain onnistunut. Kun puuttui tunne niin puuttui myös halu, niin halu seksiin kuin halu sitotumiseenkin.

Jos sinulla on linkki tuohon mainitsemaasi tutkimukseen niin voisin yrittää ehtiä perehtyä siihen.

Lue lisää

Komppaan helka sinun näkemystäsi tässä asiassa täysin. Mulla myös samanlainen kokemus ; olin halukas sitoutumaan ja siihen valmis, tutustuin mieheen, jota kohtaan en tuntenut vetoa tai sielujen sympatiaa ja jota en pitänyt erityisen komeana mutten kyllä rumanakaan. Hänet koin minulle muuten ihan "sopivana" ja hyvänä tyyppinä. Oli muuten kiltti ja kunnollinen mies, btw.

Ongelma on siinä, että kun ei ole sitä yhteenhitsaavaa liimaa, joka pitää parin yhdessä, on se sitten seksuaalinen halu tai sielunkumppanuus niin homma kuivuu kokoon. Ei halua toisen iholle ja seksistä tulee väkinäistä pakkopullaa. Siitä saattaa puuttua alusta asti se juju, joka tekee siitä hauskaa :D Näin ainakin minulla. Kyllä se vähän siihen meni, että masturboitiin sitten toisillamme, kun jommallakummalla oli fyysinen tarve harrastaa seksiä. Eipä se kuulautiskierto muuten vaikuttanut. Pillereillä tai ilman.

Sen kyllä allekirjoitan, että sopivaan ihmiseen on mahdollista kiintyä ja vuosien saatossa häntä rakastaa, vaikkei alussa mitään huumaa kokisikaan. Tällöin kyllä olisi syytä olla ainakin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja molemminpuolista kiinnostusta tehdä todella paljon töitä. Tällaiseen suhteeseen voi olla hyvinkin tyytyväinen sikäli kun haluaa enemmän kumppanuutta ja ystävyyttä tai harrastuskaveruutta kuin holistisempaa rakkaussuhdetta, johon kuuluu myös hyvä seksi. Kävi ilmi, että minulle se ei lopulta riittänyt, vaikka yritys oli kova.

Kumppanuutta kohdenhan kaikki suhteet menevät eikä mikään ole silkkaa euforiaa, alkuhuuma kun ei ole ikuista (ja oishan sitä kumppanuuttakin syytä olla alusta asti, jotta suhteella olisi kestävä pohja), mutta vetovoima ja yhteenkuuluvuuden tunne on se liima, joka edesauttaa sitä, että suhde alkaa jo jatkuu.

Kannatan siis riittävää valikoivuutta ja omalla kohdalla sanoisin, että ensikohtaamisella on tärkeää, että toisen seurassa / lähellä viihtyy ja jää uteliaisuus tietää toisesta lisää ja päästä lähemmäs.

helka kirjoitti:

"Entäs jos se toisen puoleensavetävyys riippuu sinun kuukautiskierrosta tai heikosta hormonitasostasi kulloinkin?"

Mitä minun pitäisi tehdä kuukautiskierrolleni tai hormonitasolleni? Syödä hormoneita, jotta taso pysyisi koko ajan samana?

En itse usko, että oikeasti naisen mieltymys miehiin vaihtelisi niin paljon, että sama tyyppi yhtenä päivänä kiinnostaisi ja toisena ei. Kyllähän hormonit halukkuuteen vaikuttavat, mutta ei sitä ovulaation aikaan kuitenkaan eri tyyppejä panisi kuin ovulaation ulkopuolella. Mutta mistäs minä voin tietää, eihän minulla ole kuin yli 30 vuoden kokemus siitä, miten kuukautiset vaikuttavat mieleen ja haluihin...

"Palstatodellisuus" on nimenomaan se, että vain komeat miehet saavat naisen. Niin kauan kuin näen ja tiedän ja tunnen "rumia" miehiä, jotka saavat naisen/ovat parisuhteessa, en pysty millään uskomaan siihen. Suhteiden kestävyys ja onnellisuus tuskin ovat siitä komeudesta kiinni.

Lue lisää

"En itse usko, että oikeasti naisen mieltymys miehiin vaihtelisi niin paljon, että sama tyyppi yhtenä päivänä kiinnostaisi ja toisena ei."

Onko tämä joku vitsi?

Ero naisen mielialoilla on kuin yöllä ja päivällä, eikä mukaan tarvitse edes ottaa niitä ääripäitä. Ymmärrän että nainen haluaa ajatella noin, että se mies "vain oli" tai "ei vain ollut" kiinnostava, mutta tuo on kyllä jo naiivia.

Eikö kukaan ole huomannut korrelaatiota tunnetilan ja ihastumisen/rakastumisen välillä? Siis muut kuin pelimiehet, jotka lienevät tässä useita naisia lähestyneinä ja hurmanneina parhaita asiantuntijoita.

NNnnnnnN kirjoitti:

Komppaan helka sinun näkemystäsi tässä asiassa täysin. Mulla myös samanlainen kokemus ; olin halukas sitoutumaan ja siihen valmis, tutustuin mieheen, jota kohtaan en tuntenut vetoa tai sielujen sympatiaa ja jota en pitänyt erityisen komeana mutten kyllä rumanakaan. Hänet koin minulle muuten ihan "sopivana" ja hyvänä tyyppinä. Oli muuten kiltti ja kunnollinen mies, btw.

Ongelma on siinä, että kun ei ole sitä yhteenhitsaavaa liimaa, joka pitää parin yhdessä, on se sitten seksuaalinen halu tai sielunkumppanuus niin homma kuivuu kokoon. Ei halua toisen iholle ja seksistä tulee väkinäistä pakkopullaa. Siitä saattaa puuttua alusta asti se juju, joka tekee siitä hauskaa :D Näin ainakin minulla. Kyllä se vähän siihen meni, että masturboitiin sitten toisillamme, kun jommallakummalla oli fyysinen tarve harrastaa seksiä. Eipä se kuulautiskierto muuten vaikuttanut. Pillereillä tai ilman.

Sen kyllä allekirjoitan, että sopivaan ihmiseen on mahdollista kiintyä ja vuosien saatossa häntä rakastaa, vaikkei alussa mitään huumaa kokisikaan. Tällöin kyllä olisi syytä olla ainakin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja molemminpuolista kiinnostusta tehdä todella paljon töitä. Tällaiseen suhteeseen voi olla hyvinkin tyytyväinen sikäli kun haluaa enemmän kumppanuutta ja ystävyyttä tai harrastuskaveruutta kuin holistisempaa rakkaussuhdetta, johon kuuluu myös hyvä seksi. Kävi ilmi, että minulle se ei lopulta riittänyt, vaikka yritys oli kova.

Kumppanuutta kohdenhan kaikki suhteet menevät eikä mikään ole silkkaa euforiaa, alkuhuuma kun ei ole ikuista (ja oishan sitä kumppanuuttakin syytä olla alusta asti, jotta suhteella olisi kestävä pohja), mutta vetovoima ja yhteenkuuluvuuden tunne on se liima, joka edesauttaa sitä, että suhde alkaa jo jatkuu.

Kannatan siis riittävää valikoivuutta ja omalla kohdalla sanoisin, että ensikohtaamisella on tärkeää, että toisen seurassa / lähellä viihtyy ja jää uteliaisuus tietää toisesta lisää ja päästä lähemmäs.

Lue lisää

"Kannatan siis riittävää valikoivuutta ja omalla kohdalla sanoisin, että ensikohtaamisella on tärkeää, että toisen seurassa / lähellä viihtyy ja jää uteliaisuus tietää toisesta lisää ja päästä lähemmäs."

Niinpä, mutta tässä puhuttiinkin siitä että entäs jos tuossa ensikohtaamisessa se naisen asenne ja hormonitasot yms. ovatkin merkittävässä asemassa?

NNnnnnnN, sinä puhut lähinnä vain asian vierestä eli siitä että odotellaanko vai eikö odotella kemioiden syntymistä.
Me taas puhumme että naisilla ETUKÄTEEN on jo ongelma sen miehen kohtaamisessa ja virittäytymisessä että mitään voi syntyä.

Esimerkiksi on vihjailtu siitä että pareja helpoiten yhdistää kun heillä on alussa joku jännittävä kokemus. Voisiko siis olla niin että naisten oma moottori ei pelitäkkään usein esimerkiksi seksin saralla ja tarvitaan se jännämies/jännittävä kokemus että se saaaan aikaiseksi jotta nainen tuntee kemioita eikä sillä sinällään ole tekemistä miehen kanssa koettujen kemioiden kanssa noin muuten.

ATMaisteri
"Eikö kukaan ole huomannut korrelaatiota tunnetilan ja ihastumisen/rakastumisen välillä? Siis muut kuin pelimiehet, jotka lienevät tässä useita naisia lähestyneinä ja hurmanneina parhaita asiantuntijoita."

Sitä minäkin ihmettelen, koska sillä miten naista esimerkiksi lähestyy on merkitystä sekä myös usein puhutaan että nainen ei parisuhteessa ole "sillä tuulella" tai vaikkapa ei ole "sillä tuulella" kauppareissulla kun joku lähestyy niin miksei sama asia muka koske kaikkia muitakin lähestymistilanteita, treffejä ja tutustumista.

Mutta me tiedämme mistä se jo johtuu ja se on se että naisella iskee paniikki kun tajuaa miten paljon hänen omalla vastuulla on asiassa ja se ettei tuolta jostain ulkopuolelta tai hänen sisältään tule automaattisesti sitä tunnetta.

EetuRanskanen kirjoitti:

"Kannatan siis riittävää valikoivuutta ja omalla kohdalla sanoisin, että ensikohtaamisella on tärkeää, että toisen seurassa / lähellä viihtyy ja jää uteliaisuus tietää toisesta lisää ja päästä lähemmäs."

Niinpä, mutta tässä puhuttiinkin siitä että entäs jos tuossa ensikohtaamisessa se naisen asenne ja hormonitasot yms. ovatkin merkittävässä asemassa?

NNnnnnnN, sinä puhut lähinnä vain asian vierestä eli siitä että odotellaanko vai eikö odotella kemioiden syntymistä.
Me taas puhumme että naisilla ETUKÄTEEN on jo ongelma sen miehen kohtaamisessa ja virittäytymisessä että mitään voi syntyä.

Esimerkiksi on vihjailtu siitä että pareja helpoiten yhdistää kun heillä on alussa joku jännittävä kokemus. Voisiko siis olla niin että naisten oma moottori ei pelitäkkään usein esimerkiksi seksin saralla ja tarvitaan se jännämies/jännittävä kokemus että se saaaan aikaiseksi jotta nainen tuntee kemioita eikä sillä sinällään ole tekemistä miehen kanssa koettujen kemioiden kanssa noin muuten.

ATMaisteri
"Eikö kukaan ole huomannut korrelaatiota tunnetilan ja ihastumisen/rakastumisen välillä? Siis muut kuin pelimiehet, jotka lienevät tässä useita naisia lähestyneinä ja hurmanneina parhaita asiantuntijoita."

Sitä minäkin ihmettelen, koska sillä miten naista esimerkiksi lähestyy on merkitystä sekä myös usein puhutaan että nainen ei parisuhteessa ole "sillä tuulella" tai vaikkapa ei ole "sillä tuulella" kauppareissulla kun joku lähestyy niin miksei sama asia muka koske kaikkia muitakin lähestymistilanteita, treffejä ja tutustumista.

Mutta me tiedämme mistä se jo johtuu ja se on se että naisella iskee paniikki kun tajuaa miten paljon hänen omalla vastuulla on asiassa ja se ettei tuolta jostain ulkopuolelta tai hänen sisältään tule automaattisesti sitä tunnetta.

Lue lisää

"NNnnnnnN, sinä puhut lähinnä vain asian vierestä eli siitä että odotellaanko vai eikö odotella kemioiden syntymistä."

Ei Eetu. Sinä et vaan ymmärtänyt.
Minä puhuin siitä, miten itse koen suhteen joka alkaa ilman vetovoimaa, kun nainen ON virittäytynyt parisuhdemoodiin ja jotain SYNTYY. Muttei synny hyvää. Liittyy aiheeseen kyllä.
Ja jos katsot vielä hiukan tarkemmin kuin nyt teit, näet, että kommentoin aiheesta helkalle enkä ottanut muuhun kantaa.
Olette unohtaneet yhden merkittävän asian eli sen, että olemme inhimillisiä IHMISIÄ. Se, millaisia ihanteita, millainen elämänhistoria, millainen elämisen malli, millaisia mieltymyksiä, millaisia persoonia olemme, millaisen temperamentin omaamme ja millaisia ajatuksia ja tunteita päässä liikkuu, vaikuttaa siihen millaisen itselle sopivan sukupuolen edustajan koemme hyväksi elämänkumppaniksi, hyväksi sänkykumppaniksi ja kiinnostavaksi keskustelijaksi jne...
Ihminen on eläin, kuten niin usein täällä tuodaan esiin, enkä kiellä, että pariutumiseen vaikuttavat myös feromonit ja biologian lainalaisuudet (esimerkiksi feminiiniset piirteet naisella ja maskuliiniset miehellä saattavat lisätä hänen kiinnostavuuttaan vastakkaisen sukupuolen silmissä).
Mutta jos nyt ovulaation aikaan tekee mieli kuksia jotain urpoa, se on yksi kärpäsenkakka verrattuna siihen, että se on inhimillinen ihminen, joka omista premisseistään lähtien tekee sen valinnan, että kuksiiko vai ei.
Saatikka sitten, että ihminen on parisuhdemoodissa ja etsii itselleen kumppania mahdollisesti loppuelämäksi, siihen vaikuttaa himppasen useampi asia kuin asenne ja ovuloiko vai vuotaako sillä hetkellä. Vaikka olisi kuinka estrogeenihuipussaan ja parisuhdehakuinen, ei se välttämättä silti lähde joka tyypin kanssa toimimaan (kuten selitin aiemmassa tekstissäni), ei vaikka tehtäisiin yhdessä jotain "jännittävää". Ei siitä huolimatta, että antaa sille mahdollisuuden.
Ihminen on kuitenkin vähän monimutkaisempi eläin aivoiltaan, joten on aika vaikea piirtää todennäköisyyskäppyröitä pelkällä biologialla tai asenneongelmalla.
Ja mainitsemistani asioista johtuen, eri asiat ovat tärkeitä eri ihmisille, joten saattaa olla näinkin, että jollekulle se pelkkä kumppanuus riittää, vihreä valo palaa, on kyseessä kuka tahansa. Ei se väärin ole.

NNnnnnnN kirjoitti:

"NNnnnnnN, sinä puhut lähinnä vain asian vierestä eli siitä että odotellaanko vai eikö odotella kemioiden syntymistä."

Ei Eetu. Sinä et vaan ymmärtänyt.
Minä puhuin siitä, miten itse koen suhteen joka alkaa ilman vetovoimaa, kun nainen ON virittäytynyt parisuhdemoodiin ja jotain SYNTYY. Muttei synny hyvää. Liittyy aiheeseen kyllä.
Ja jos katsot vielä hiukan tarkemmin kuin nyt teit, näet, että kommentoin aiheesta helkalle enkä ottanut muuhun kantaa.
Olette unohtaneet yhden merkittävän asian eli sen, että olemme inhimillisiä IHMISIÄ. Se, millaisia ihanteita, millainen elämänhistoria, millainen elämisen malli, millaisia mieltymyksiä, millaisia persoonia olemme, millaisen temperamentin omaamme ja millaisia ajatuksia ja tunteita päässä liikkuu, vaikuttaa siihen millaisen itselle sopivan sukupuolen edustajan koemme hyväksi elämänkumppaniksi, hyväksi sänkykumppaniksi ja kiinnostavaksi keskustelijaksi jne...
Ihminen on eläin, kuten niin usein täällä tuodaan esiin, enkä kiellä, että pariutumiseen vaikuttavat myös feromonit ja biologian lainalaisuudet (esimerkiksi feminiiniset piirteet naisella ja maskuliiniset miehellä saattavat lisätä hänen kiinnostavuuttaan vastakkaisen sukupuolen silmissä).
Mutta jos nyt ovulaation aikaan tekee mieli kuksia jotain urpoa, se on yksi kärpäsenkakka verrattuna siihen, että se on inhimillinen ihminen, joka omista premisseistään lähtien tekee sen valinnan, että kuksiiko vai ei.
Saatikka sitten, että ihminen on parisuhdemoodissa ja etsii itselleen kumppania mahdollisesti loppuelämäksi, siihen vaikuttaa himppasen useampi asia kuin asenne ja ovuloiko vai vuotaako sillä hetkellä. Vaikka olisi kuinka estrogeenihuipussaan ja parisuhdehakuinen, ei se välttämättä silti lähde joka tyypin kanssa toimimaan (kuten selitin aiemmassa tekstissäni), ei vaikka tehtäisiin yhdessä jotain "jännittävää". Ei siitä huolimatta, että antaa sille mahdollisuuden.
Ihminen on kuitenkin vähän monimutkaisempi eläin aivoiltaan, joten on aika vaikea piirtää todennäköisyyskäppyröitä pelkällä biologialla tai asenneongelmalla.
Ja mainitsemistani asioista johtuen, eri asiat ovat tärkeitä eri ihmisille, joten saattaa olla näinkin, että jollekulle se pelkkä kumppanuus riittää, vihreä valo palaa, on kyseessä kuka tahansa. Ei se väärin ole.

Lue lisää

"Minä puhuin siitä, miten itse koen suhteen joka alkaa ilman vetovoimaa, kun nainen ON virittäytynyt parisuhdemoodiin ja jotain SYNTYY. Muttei synny hyvää. Liittyy aiheeseen kyllä. "

Ei, vaan koska me puhuttiin siitä ettei SYNNY MITÄÄN.

Puhuttiin siitä että nainen on ehkä virittäytynyt parisuhdemoodiin tai kuvittelee niin muttei hän ole ehkä "valmis". Hänellä voi olla stressiä tai hänen hormonitoimintansa ei ole kunnossa jne.

sen hän sitten laittaa "ei kemioita" piikkiin tai siihen että "mies oli mukava, mutta ei panettava" vaikka toisissa olosuhteissa tai hänen ollessa eri päällä näin olisikin ja SYNTYISI HYVÄÄKIN kunhan on JO ETUKÄTEEN VALMIS.

Et kommentoinut tätä mitenkään että tällä voisi olla suurikin merkitys monissakin tapauksissa vaan sitä että pitkällä aikavälillä ei synny jostain huonosta alusta mitään.

"Ja mainitsemistani asioista johtuen, eri asiat ovat tärkeitä eri ihmisille, joten saattaa olla näinkin, että jollekulle se pelkkä kumppanuus riittää, vihreä valo palaa, on kyseessä kuka tahansa. Ei se väärin ole."

Tämä on edelleen täysin eri asia mistä puhuttiin. Jos et sitä tajua niin sinun logiikassa on paha virhe. Loppu sinun tekstistäsi oli hirveä selitys eri muuttujia taaksepäin jotka todellisuudessa viittaavat siihen että tuolla ennakkoasenteella ja noiden muuttujien nollauksilla ON MERKITYSTÄ eikä niin että "no ei sille vain voi mittää ihmiset on erilaisia".

Kukaan ei puhunut tässä mitään tunteettomista kumppanuuksien hyväksymisestä tai niiden vääryydestä vaan siitä MIKSI NIIN ALUSSA ON JA VOISIKO SYYNÄ OLLA NAINEN ja hänen kyvyttömyytensä tuntea ylipäätään mitään sillä hetkellä.

Väitän että ON ja USEIN.

EetuRanskanen kirjoitti:

"Minä puhuin siitä, miten itse koen suhteen joka alkaa ilman vetovoimaa, kun nainen ON virittäytynyt parisuhdemoodiin ja jotain SYNTYY. Muttei synny hyvää. Liittyy aiheeseen kyllä. "

Ei, vaan koska me puhuttiin siitä ettei SYNNY MITÄÄN.

Puhuttiin siitä että nainen on ehkä virittäytynyt parisuhdemoodiin tai kuvittelee niin muttei hän ole ehkä "valmis". Hänellä voi olla stressiä tai hänen hormonitoimintansa ei ole kunnossa jne.

sen hän sitten laittaa "ei kemioita" piikkiin tai siihen että "mies oli mukava, mutta ei panettava" vaikka toisissa olosuhteissa tai hänen ollessa eri päällä näin olisikin ja SYNTYISI HYVÄÄKIN kunhan on JO ETUKÄTEEN VALMIS.

Et kommentoinut tätä mitenkään että tällä voisi olla suurikin merkitys monissakin tapauksissa vaan sitä että pitkällä aikavälillä ei synny jostain huonosta alusta mitään.

"Ja mainitsemistani asioista johtuen, eri asiat ovat tärkeitä eri ihmisille, joten saattaa olla näinkin, että jollekulle se pelkkä kumppanuus riittää, vihreä valo palaa, on kyseessä kuka tahansa. Ei se väärin ole."

Tämä on edelleen täysin eri asia mistä puhuttiin. Jos et sitä tajua niin sinun logiikassa on paha virhe. Loppu sinun tekstistäsi oli hirveä selitys eri muuttujia taaksepäin jotka todellisuudessa viittaavat siihen että tuolla ennakkoasenteella ja noiden muuttujien nollauksilla ON MERKITYSTÄ eikä niin että "no ei sille vain voi mittää ihmiset on erilaisia".

Kukaan ei puhunut tässä mitään tunteettomista kumppanuuksien hyväksymisestä tai niiden vääryydestä vaan siitä MIKSI NIIN ALUSSA ON JA VOISIKO SYYNÄ OLLA NAINEN ja hänen kyvyttömyytensä tuntea ylipäätään mitään sillä hetkellä.

Väitän että ON ja USEIN.

Lue lisää

"Ei, vaan koska me puhuttiin siitä ettei SYNNY MITÄÄN"
Niin, kun edelleenkin kirjoitin vastineen helkan kirjoitukseen enkä teille. Koska vastasin helkalle, joka on myös kokenut sen, kun tilanteesta jotain syntyy eikä yrittämisestä ja hyvästä asenteesta / hyvästä tilanteesta / hyvästä hormonitasapainosta / hyvästä terveydestä huolimatta mikään johda minnekään.
Mutta koska niin innokkaasti haluat keskustella aiheesta, niin voin YHDEN YKSILÖN OSALTA vastata näin naisena, että joo, voisihan sitä syntyäkin jotain, jos olisi ihan eri tilanne mikä nyt on :D. Eli jos olisi erilainen kun on, eri filliksissä kun on ja eri kierron vaiheessa kun on, niin miksei? Jospa sitten kiinnostuisi jostain sellaisesta, mistä nyt ei kiinnostu...
Mutta kun sattuu olemaan sellainen kuin on... Jos se ihminen tuntuu niin monesta syystä väärältä jo alkujaankin ja ajatus toisen kosketuksesta saa aikaan kylmät väreet... niin MIKSI sellaista sitten veisi eteenpäin?
Sinänsä nerokas teoria, ettei kukaan voi väittää olevansa valmis ja tasapainossa, kun "ei vaan huomaa sitä itse". Sehän se on se viimeinen sana. Kaikki naiset on vaan ihan sekaisin ja myös fyysisesti sairaita muttei tiedä sitä itse :D . Hyvin keksitty, ei tohon voi mitään sanoa. Syyttömiä olette kaikkeen. Maailma on paha (naiset!).
Ja koska tästä keskustelusta ei synny lasta eikä p****aa, jätän sinut hiomaan huippuunsa näitä hienoja ikuisuuden ympyröitä.
PS Oletko tullut ajatelleeksi, että olet itse vaan niin sekaisin, testot alhaalla etkä lainkaan valmis ettei siitä siksi naisten kanssa tule mitään?

NNnnnnnN kirjoitti:

"Ei, vaan koska me puhuttiin siitä ettei SYNNY MITÄÄN"
Niin, kun edelleenkin kirjoitin vastineen helkan kirjoitukseen enkä teille. Koska vastasin helkalle, joka on myös kokenut sen, kun tilanteesta jotain syntyy eikä yrittämisestä ja hyvästä asenteesta / hyvästä tilanteesta / hyvästä hormonitasapainosta / hyvästä terveydestä huolimatta mikään johda minnekään.
Mutta koska niin innokkaasti haluat keskustella aiheesta, niin voin YHDEN YKSILÖN OSALTA vastata näin naisena, että joo, voisihan sitä syntyäkin jotain, jos olisi ihan eri tilanne mikä nyt on :D. Eli jos olisi erilainen kun on, eri filliksissä kun on ja eri kierron vaiheessa kun on, niin miksei? Jospa sitten kiinnostuisi jostain sellaisesta, mistä nyt ei kiinnostu...
Mutta kun sattuu olemaan sellainen kuin on... Jos se ihminen tuntuu niin monesta syystä väärältä jo alkujaankin ja ajatus toisen kosketuksesta saa aikaan kylmät väreet... niin MIKSI sellaista sitten veisi eteenpäin?
Sinänsä nerokas teoria, ettei kukaan voi väittää olevansa valmis ja tasapainossa, kun "ei vaan huomaa sitä itse". Sehän se on se viimeinen sana. Kaikki naiset on vaan ihan sekaisin ja myös fyysisesti sairaita muttei tiedä sitä itse :D . Hyvin keksitty, ei tohon voi mitään sanoa. Syyttömiä olette kaikkeen. Maailma on paha (naiset!).
Ja koska tästä keskustelusta ei synny lasta eikä p****aa, jätän sinut hiomaan huippuunsa näitä hienoja ikuisuuden ympyröitä.
PS Oletko tullut ajatelleeksi, että olet itse vaan niin sekaisin, testot alhaalla etkä lainkaan valmis ettei siitä siksi naisten kanssa tule mitään?

Lue lisää

"Sinänsä nerokas teoria, ettei kukaan voi väittää olevansa valmis ja tasapainossa, kun "ei vaan huomaa sitä itse". Sehän se on se viimeinen sana. Kaikki naiset on vaan ihan sekaisin ja myös fyysisesti sairaita muttei tiedä sitä itse :D . Hyvin keksitty, ei tohon voi mitään sanoa. Syyttömiä olette kaikkeen. Maailma on paha (naiset!)."

Missään en tällaista esittänyt. Kerroin vain niistä taustatekijöistä jotka asiaan varmasti vaikuttavat. Sinä taas ne kiellät ja vedät sen periaatteella "mä oon oikeessa ja sä oot ruma niin et saa naista!"

"PS Oletko tullut ajatelleeksi, että olet itse vaan niin sekaisin, testot alhaalla etkä lainkaan valmis ettei siitä siksi naisten kanssa tule mitään?"

Sieltähän se sinulla housuun lirahtikin.
Kun et osannut keskustella asiallisesti aiheesta niin menit henkilökohtaisuuksiin.

"Ja koska tästä keskustelusta ei synny lasta eikä p****aa, jätän sinut hiomaan huippuunsa näitä hienoja ikuisuuden ympyröitä."

Et osannut keskustella järkevästi aiheesta ja huomasit olevasi alakynnessä niin pillahti mehulitkut ulos ja sitten alettiin haukkumaan sekä poistuttiin.

Johtuikohan tämä keskustelukyvyttömyytesi järkevästi aiheesta aivojesi kyvyttömyydestä muodostaa ajatuksia, kommunikaatiokykyjesi puutteesta vai jonkinlaisesta hormonitoiminnan häiriöstä?

Jätän sinut miettimään sitä asiaa, me muut tiedämme jo vastauksen että siinä ovat osaltaan syynä nuo kaikki edellämainitut asiat. :)

NNnnnnnN kirjoitti:

"Ei, vaan koska me puhuttiin siitä ettei SYNNY MITÄÄN"
Niin, kun edelleenkin kirjoitin vastineen helkan kirjoitukseen enkä teille. Koska vastasin helkalle, joka on myös kokenut sen, kun tilanteesta jotain syntyy eikä yrittämisestä ja hyvästä asenteesta / hyvästä tilanteesta / hyvästä hormonitasapainosta / hyvästä terveydestä huolimatta mikään johda minnekään.
Mutta koska niin innokkaasti haluat keskustella aiheesta, niin voin YHDEN YKSILÖN OSALTA vastata näin naisena, että joo, voisihan sitä syntyäkin jotain, jos olisi ihan eri tilanne mikä nyt on :D. Eli jos olisi erilainen kun on, eri filliksissä kun on ja eri kierron vaiheessa kun on, niin miksei? Jospa sitten kiinnostuisi jostain sellaisesta, mistä nyt ei kiinnostu...
Mutta kun sattuu olemaan sellainen kuin on... Jos se ihminen tuntuu niin monesta syystä väärältä jo alkujaankin ja ajatus toisen kosketuksesta saa aikaan kylmät väreet... niin MIKSI sellaista sitten veisi eteenpäin?
Sinänsä nerokas teoria, ettei kukaan voi väittää olevansa valmis ja tasapainossa, kun "ei vaan huomaa sitä itse". Sehän se on se viimeinen sana. Kaikki naiset on vaan ihan sekaisin ja myös fyysisesti sairaita muttei tiedä sitä itse :D . Hyvin keksitty, ei tohon voi mitään sanoa. Syyttömiä olette kaikkeen. Maailma on paha (naiset!).
Ja koska tästä keskustelusta ei synny lasta eikä p****aa, jätän sinut hiomaan huippuunsa näitä hienoja ikuisuuden ympyröitä.
PS Oletko tullut ajatelleeksi, että olet itse vaan niin sekaisin, testot alhaalla etkä lainkaan valmis ettei siitä siksi naisten kanssa tule mitään?

Lue lisää

"Mutta koska niin innokkaasti haluat keskustella aiheesta, niin voin YHDEN YKSILÖN OSALTA vastata näin naisena, että joo, voisihan sitä syntyäkin jotain, jos olisi ihan eri tilanne mikä nyt on :D. Eli jos olisi erilainen kun on, eri filliksissä kun on ja eri kierron vaiheessa kun on, niin miksei? Jospa sitten kiinnostuisi jostain sellaisesta, mistä nyt ei kiinnostu..."

Niin mikä siinä oli niin vaikea myöntää tätä suht ilmiselvää asiaa että fiiliksesi tällä hetkellä voivat vaikuttaa siihen millaista miestä juuri nyt haet ja kehen ihastut sekä sillä etukäteisvarautumisella voisi olla vaikutusta asiaan ja että siihen voisi varmaan itsekkin vaikuttaa?

Mutta sait itkupotkuraivarit ja aloit kertomaan miten huono mies olen vaikka et tiedä minusta yhtään mitään.

Toisaalta toimit kuten mikä tahansa suomalainen nainen kun eivät pärjää miehelle. Onneksi on ulkomaalaiset naiset, heillä sentään on persoonaa, luonnetta ja kykyä keskustella.

Kun saat nuo asiat kuntoon joskus niin ehkä löydät itsellesi miehen. Ehkä.

EetuRanskanen kirjoitti:

"Mutta koska niin innokkaasti haluat keskustella aiheesta, niin voin YHDEN YKSILÖN OSALTA vastata näin naisena, että joo, voisihan sitä syntyäkin jotain, jos olisi ihan eri tilanne mikä nyt on :D. Eli jos olisi erilainen kun on, eri filliksissä kun on ja eri kierron vaiheessa kun on, niin miksei? Jospa sitten kiinnostuisi jostain sellaisesta, mistä nyt ei kiinnostu..."

Niin mikä siinä oli niin vaikea myöntää tätä suht ilmiselvää asiaa että fiiliksesi tällä hetkellä voivat vaikuttaa siihen millaista miestä juuri nyt haet ja kehen ihastut sekä sillä etukäteisvarautumisella voisi olla vaikutusta asiaan ja että siihen voisi varmaan itsekkin vaikuttaa?

Mutta sait itkupotkuraivarit ja aloit kertomaan miten huono mies olen vaikka et tiedä minusta yhtään mitään.

Toisaalta toimit kuten mikä tahansa suomalainen nainen kun eivät pärjää miehelle. Onneksi on ulkomaalaiset naiset, heillä sentään on persoonaa, luonnetta ja kykyä keskustella.

Kun saat nuo asiat kuntoon joskus niin ehkä löydät itsellesi miehen. Ehkä.

Lue lisää

EetuRanskanen
6.10.2015 14:58
"Tuota, miksei vika voisi olla edelleen sinussa?
Sinusta vaikutti itsellesi että olit virittynyt, valmis ja halukas, mutta ehkä et ollutkaan?
Enkä puhu näistä kahdesta miehestä eritysiesti koska enhän minä voi niistä tietää, mutta yleisellä tasolla?
Vika varmaan usein on naisessa jota nainen ei kuitenkaan myönnä?"

Tässähän edelllä esitettynä siis ajatus: "Sinänsä nerokas teoria, ettei kukaan voi väittää olevansa valmis ja tasapainossa, kun "ei vaan huomaa sitä itse". = Luulit olevasi varma, muttet ehkä ollutkaan.
Jos olet valmis väittämään tällaista muista, niin pitäisi sinun pystyä ymmärtämään vähän huumoria, kun se kohdistuukin itseesi.
En ole väittänyt, että olisit ruma tai muutenkaan sinun persoonaasi haukkunut.
Totesin ettet ymmärrä näkökantaani, joten turha jatkaa tätä jaappaamista pidemmälle. Ja tuo edeltävä väitteesi pätee yhtä lailla miehiin. Luulee olevansa valmis ja vastaanottavainen, muttei olekaan.
"fiiliksesi tällä hetkellä voivat vaikuttaa siihen millaista miestä juuri nyt haet ja kehen ihastut sekä sillä etukäteisvarautumisella voisi olla vaikutusta asiaan ja että siihen voisi varmaan itsekkin vaikuttaa?"
No niinhän myönsinkin. Tästähän itsekin kirjoitin kohdassa, jota kuvailit sanomalla " Loppu sinun tekstistäsi oli hirveä selitys eri muuttujia taaksepäin"
"Se, millaisia ihanteita, millainen elämänhistoria, millainen elämisen malli, millaisia mieltymyksiä, millaisia persoonia olemme, millaisen temperamentin omaamme ja millaisia ajatuksia ja tunteita päässä liikkuu, vaikuttaa siihen millaisen itselle sopivan sukupuolen edustajan koemme hyväksi"
Tässähän nimenomaan sanoin, että sillä on merkitystä, mitä etukäteistoiveita on.
Ei tullut pissi housuun. Parempi lopettaa, kun huomaa, ettei viestien sisältö välity toiselle osapuolelle. Tais tulla vähän kärkevästi, mutta irtoaa se näköjään sultakin toi teksti. Sori. No hard feelings. Luetaan vähän eri karttoja ja eri kielellä.

EetuRanskanen kirjoitti:

On sillä hieman aika paljonkin merkitystä.

Katsos kun ekassa tapauksessa jos "tunnetta vain ei ole" niin se johtuu silloin esimerkiksi tuosta toisesta henkilöstä, kun taas se johtuu sinun elämäsi tilanteesta, olosuhteista, treffien tapahtumista jne.

niin niihin voisi esimerkiksi sinä naisena vaikuttaa etukäteen.

Ongelma on vain se ettei naiset tällaista koskaan voisi myöntää että heissä sisäisesti voisi olla jotain vikaa vaan koska he tietävät että jostain löytyy joku toinen ja että "en mä tähän voi tyytyä" he eivät etsi vikaa itsestään vaan siitä miehestä jonka kohtaavat.

Entäs jos olisit ollut virittyneenä ja valmiina ottamaan rakkauden vastaan sekä hormonisi olisivat hyrränneet niin olisit löytänyt ajat sitten sen sopivan miehen vaikkapa noista kahdesta tapauksessa?

Ehkä vika olikin sinussa?

Lue lisää

Mistä sinä sen voit tietää mitä naiset ajattelevat; näkevätkö vikaa itsessään vai muissa? Tunnen paljon ikisinkkunaisia ja kaikki myöntävät vikaa olevan itsessäänkin, monella on ihan fyysistäkin vikaa jonka vuoksi esim. seksi/lasten saaminen ei onnistu. Googlatkaapas esimerkiksi endometrioosista, joka ei edes ole mitenkään harvinainen nuorilla naisilla.
Myös itselläni on sekä fyysisiä että henkisiä rasitteita, joiden takia en viitsi ottaa ketään miestä kiusattavakseni. Ottaa päähän kun ihmiset näkevät sen pelkkänä nirsoutena, tuntematta tai edes kysymättä taustojani ja terveydentilaani ollenkaan. Elämä sinkkuna ei onneksi nykyään ole mikään tragedia tai elämässä epäonnistumista ja sehän tuon hesarin kirjoituksen pointti olikin. Kummasti se pointti nyt vaan taas näkyy unohtuvan ja alkaa sama juupas-eipäs keskustelu, jota täällä muutenkin käydään aina.

Ei ennen vanhaan ollut mahdollista erota. Moni olisi varmasti halunnut, mutta se oli monessakin mielessä mahdotonta. Ei ihmiset olleet yhtään sen onnellisempia, päinvastoin oli kamalaa jos joutui väkisin olemaan huonossa suhteessa, eikä poiskaan voinut lähteä. Se että nykyään on helppo erota on pelkästään hyvä asia. Se tarkoittaa, että on todella panostettava suhteeseen, tai toinen lähtee kälppimään, mikä on vain oikein.

Nykyään valitetaan ihmisten eroavan liian helposti. En usko siihen. Kipeä totuus on, että ei kukaan hyvästä (=toimivasta) parisuhteesta lähde kävelemään, vaan kyllä siihen aina jokin syy on miksi erotaan, monesti niitä syitä ei vain haluta puida sen kummemmin. Ehkä kannattaisi? Silloin molemmat voisivat oppia jotain, eivätkä kantaisi virheitään seuraavaankin suhteeseen.

EetuRanskanen kirjoitti:

Tarkoitan että vaikka kyse ei olisi miehestä sillä hetkellä jonka kohtaavat, mutta sitten siitä seuraavasta miehestä.

Esimerkiksi osa naisista käy aina läpi ne renttuvaihtoehdot tai pitkät/tummat/jännät miehet ihmetellen että miksei mikään toimi kunnes joku päivä sitten niin ei käykkkään.

Ensitreffit-alttarilla ohjelmassahan naiset sanoivat etteivät noihin miehiin olisi muuten tutustuneet koska etsivät pitkiä, raamikkaita, tummia miehiä.

Naisten on vain mahdoton löytää vikaa omasta tavastaan olla ja löytää miehiä koska he kuvittelevat sen olevan automaattista ja rakkauden tulevan jostain taivaasta tunteiden lähteenä.

Ehkäpä naiset ovat sekopäitä jotka eivät osaa valita oikein kunnes joskus jotkut asiat vain napsahtavat olosuhteiden pakosta kohdalleen?

Lue lisää

Voiko ensitreffit alttarilla-ohjelman naisia verrata ihan tavallisiin naisiin? Minkälainen nainen ylipäätään edes suostuu tuollaiseen formaattiin?

NNnnnnnN kirjoitti:

EetuRanskanen
6.10.2015 14:58
"Tuota, miksei vika voisi olla edelleen sinussa?
Sinusta vaikutti itsellesi että olit virittynyt, valmis ja halukas, mutta ehkä et ollutkaan?
Enkä puhu näistä kahdesta miehestä eritysiesti koska enhän minä voi niistä tietää, mutta yleisellä tasolla?
Vika varmaan usein on naisessa jota nainen ei kuitenkaan myönnä?"

Tässähän edelllä esitettynä siis ajatus: "Sinänsä nerokas teoria, ettei kukaan voi väittää olevansa valmis ja tasapainossa, kun "ei vaan huomaa sitä itse". = Luulit olevasi varma, muttet ehkä ollutkaan.
Jos olet valmis väittämään tällaista muista, niin pitäisi sinun pystyä ymmärtämään vähän huumoria, kun se kohdistuukin itseesi.
En ole väittänyt, että olisit ruma tai muutenkaan sinun persoonaasi haukkunut.
Totesin ettet ymmärrä näkökantaani, joten turha jatkaa tätä jaappaamista pidemmälle. Ja tuo edeltävä väitteesi pätee yhtä lailla miehiin. Luulee olevansa valmis ja vastaanottavainen, muttei olekaan.
"fiiliksesi tällä hetkellä voivat vaikuttaa siihen millaista miestä juuri nyt haet ja kehen ihastut sekä sillä etukäteisvarautumisella voisi olla vaikutusta asiaan ja että siihen voisi varmaan itsekkin vaikuttaa?"
No niinhän myönsinkin. Tästähän itsekin kirjoitin kohdassa, jota kuvailit sanomalla " Loppu sinun tekstistäsi oli hirveä selitys eri muuttujia taaksepäin"
"Se, millaisia ihanteita, millainen elämänhistoria, millainen elämisen malli, millaisia mieltymyksiä, millaisia persoonia olemme, millaisen temperamentin omaamme ja millaisia ajatuksia ja tunteita päässä liikkuu, vaikuttaa siihen millaisen itselle sopivan sukupuolen edustajan koemme hyväksi"
Tässähän nimenomaan sanoin, että sillä on merkitystä, mitä etukäteistoiveita on.
Ei tullut pissi housuun. Parempi lopettaa, kun huomaa, ettei viestien sisältö välity toiselle osapuolelle. Tais tulla vähän kärkevästi, mutta irtoaa se näköjään sultakin toi teksti. Sori. No hard feelings. Luetaan vähän eri karttoja ja eri kielellä.

Lue lisää

"PS Oletko tullut ajatelleeksi, että olet itse vaan niin sekaisin, testot alhaalla etkä lainkaan valmis ettei siitä siksi naisten kanssa tule mitään?"

Tämä kommentti on aika kaukana siitä mitä minä esitin.

"Totesin ettet ymmärrä näkökantaani, joten turha jatkaa tätä jaappaamista pidemmälle. Ja tuo edeltävä väitteesi pätee yhtä lailla miehiin. Luulee olevansa valmis ja vastaanottavainen, muttei olekaan. "

En sanonut ettei näin olisi. Väitän että tämä koskee naisia enemmän koska heillä on enemmän mahiksia ja he usein juuri nimeävät sen ongelmaksi ettei löydy kemioita.

Minä vain esitin näkökulman että me emme aina tiedä niitä vaikuttumia joiden kuvittelemme olevan sen takana että annamme jollekulle vaikkapa pakit.

retyrurjh kirjoitti:

Voiko ensitreffit alttarilla-ohjelman naisia verrata ihan tavallisiin naisiin? Minkälainen nainen ylipäätään edes suostuu tuollaiseen formaattiin?

Ei varmaankaan, se nyt oli tällainen räikeä esimerkki naisista jotka etsivät jotain itselleen sopivaa ja saattavat rakastuakkin sellaiseen kun joku formaatti eli ulkopuolinen tekijä suorastaan pakottaa heidät kokemaan sen.

rgtrhje kirjoitti:

Ei ennen vanhaan ollut mahdollista erota. Moni olisi varmasti halunnut, mutta se oli monessakin mielessä mahdotonta. Ei ihmiset olleet yhtään sen onnellisempia, päinvastoin oli kamalaa jos joutui väkisin olemaan huonossa suhteessa, eikä poiskaan voinut lähteä. Se että nykyään on helppo erota on pelkästään hyvä asia. Se tarkoittaa, että on todella panostettava suhteeseen, tai toinen lähtee kälppimään, mikä on vain oikein.

Nykyään valitetaan ihmisten eroavan liian helposti. En usko siihen. Kipeä totuus on, että ei kukaan hyvästä (=toimivasta) parisuhteesta lähde kävelemään, vaan kyllä siihen aina jokin syy on miksi erotaan, monesti niitä syitä ei vain haluta puida sen kummemmin. Ehkä kannattaisi? Silloin molemmat voisivat oppia jotain, eivätkä kantaisi virheitään seuraavaankin suhteeseen.

Lue lisää

Nyt hypit kyllä aiheesta toiseen.

Kyllä nykyään lähdetään suhteista liian helposti johon tosin vaikuttaa osaltaan se että niihin myös helposti hypätään.
Aiemmin ehkä oltiin järkevämpiä sekä ajateltiin että tasainen tunne-elämä sekä turvallinen suhde on tärkeämpi kuin äkkijyrkkä-kaikki-mulle-heti-suhde-pommi.Nykyään entisen kaltainen tapa suhteilla esitettäisiin vain "järkiliittoina" tai "tasaisen tylsänä puurtamisena" ymmärtämättä että suurin osa suhteista lopulta päätyy siihen ihan luonnostaan ja kyse on siitä panostetaanko siihen puolin ja toisin jotta suhteella on edellytyksiä pysyä hyvänä molemmille osapuolille.

Monet ihmisistä nykyään etsivät ennen kaikkea kiihkeää ja kuumaa tunnetta verrattuna lämpimään ja nimittävätkin näitä lämpimiä suhteita lähinnä haaleiksi kaverisuhteiksi.

peaceandlove kirjoitti:

Mistä sinä sen voit tietää mitä naiset ajattelevat; näkevätkö vikaa itsessään vai muissa? Tunnen paljon ikisinkkunaisia ja kaikki myöntävät vikaa olevan itsessäänkin, monella on ihan fyysistäkin vikaa jonka vuoksi esim. seksi/lasten saaminen ei onnistu. Googlatkaapas esimerkiksi endometrioosista, joka ei edes ole mitenkään harvinainen nuorilla naisilla.
Myös itselläni on sekä fyysisiä että henkisiä rasitteita, joiden takia en viitsi ottaa ketään miestä kiusattavakseni. Ottaa päähän kun ihmiset näkevät sen pelkkänä nirsoutena, tuntematta tai edes kysymättä taustojani ja terveydentilaani ollenkaan. Elämä sinkkuna ei onneksi nykyään ole mikään tragedia tai elämässä epäonnistumista ja sehän tuon hesarin kirjoituksen pointti olikin. Kummasti se pointti nyt vaan taas näkyy unohtuvan ja alkaa sama juupas-eipäs keskustelu, jota täällä muutenkin käydään aina.

Lue lisää

Tuo on hieman eri juttu mistä me puhuimme.

Tuossa puhut jonkinlaisista rajoitteista ja pelkotiloista tai yksinkertaisesti siitä tunteista että suhde aiheuttaa liikaa vaikeuksia omaan elämään.

Nirsouden takana voi olla toki moniakin syitä. Esitin vain yhden että jos tarjolla on paljon vaihtoehtoja ja ihminen ei ole varautunut siihen mitä kohtaa niin hän voi kävellä ohi sen sopivankin johtuen omista sisäisistä tai ulkoisista olosuhteista.

rgtrhje kirjoitti:

Ei ennen vanhaan ollut mahdollista erota. Moni olisi varmasti halunnut, mutta se oli monessakin mielessä mahdotonta. Ei ihmiset olleet yhtään sen onnellisempia, päinvastoin oli kamalaa jos joutui väkisin olemaan huonossa suhteessa, eikä poiskaan voinut lähteä. Se että nykyään on helppo erota on pelkästään hyvä asia. Se tarkoittaa, että on todella panostettava suhteeseen, tai toinen lähtee kälppimään, mikä on vain oikein.

Nykyään valitetaan ihmisten eroavan liian helposti. En usko siihen. Kipeä totuus on, että ei kukaan hyvästä (=toimivasta) parisuhteesta lähde kävelemään, vaan kyllä siihen aina jokin syy on miksi erotaan, monesti niitä syitä ei vain haluta puida sen kummemmin. Ehkä kannattaisi? Silloin molemmat voisivat oppia jotain, eivätkä kantaisi virheitään seuraavaankin suhteeseen.

Lue lisää

Ja se suhdeko "vain muuttui" huonoksi (=tylsäksi), ilman että suhteen osapuolilla oli mitään osuutta asiaan?

Ja kirjoitat täyttä roskaa, eroaminen on olut mahdollista jo pitkään. Ero on siinä että nykyään odotukset ovat kovemmat ja samaan aikaan halu tehdä mitään niiden eteen on vähäisempi.

Kommentoin vielä tarkemmin:

"Ei ihmiset olleet yhtään sen onnellisempia, päinvastoin oli kamalaa jos joutui väkisin olemaan huonossa suhteessa, eikä poiskaan voinut lähteä."

Tutkimusten perusteella he olivat. Muutenkin on mielenkiintoista kuinka mututuntumalla suhteet olivat huonoja, mutta ihmeen monen isovanhempien suhde olikin hyvin onnellinen.

"Se että nykyään on helppo erota on pelkästään hyvä asia. Se tarkoittaa, että on todella panostettava suhteeseen, tai toinen lähtee kälppimään, mikä on vain oikein."

Eli jos,
- tilanteessa A) me olemme jumissa keskenämme koko loppuelämämme
- tilanteessa B) kumpi tahansa voi lähteä käppimään koska vain

...niin jollain ihmeellisellä logiikalla tilanteessa B) motivaatio panostaa suhteeseen on suurempi? Muistaen että suhteessa tuppaa varmaankin olemaan niin että toisen onnettomuus osuu omaan nilkkaan?

EetuRanskanen kirjoitti:

Nyt hypit kyllä aiheesta toiseen.

Kyllä nykyään lähdetään suhteista liian helposti johon tosin vaikuttaa osaltaan se että niihin myös helposti hypätään.
Aiemmin ehkä oltiin järkevämpiä sekä ajateltiin että tasainen tunne-elämä sekä turvallinen suhde on tärkeämpi kuin äkkijyrkkä-kaikki-mulle-heti-suhde-pommi.Nykyään entisen kaltainen tapa suhteilla esitettäisiin vain "järkiliittoina" tai "tasaisen tylsänä puurtamisena" ymmärtämättä että suurin osa suhteista lopulta päätyy siihen ihan luonnostaan ja kyse on siitä panostetaanko siihen puolin ja toisin jotta suhteella on edellytyksiä pysyä hyvänä molemmille osapuolille.

Monet ihmisistä nykyään etsivät ennen kaikkea kiihkeää ja kuumaa tunnetta verrattuna lämpimään ja nimittävätkin näitä lämpimiä suhteita lähinnä haaleiksi kaverisuhteiksi.

Lue lisää

Joo, mutta sanoinkin ettei HYVÄSTÄ suhteesta kukaan pois lähde. Totta tuo mitä sanot, että suhteisiin hypätään nykyään helposti, eikä välttämättä edes ollenkaan tosimielellä.
Siitä päästäänkin takaisin tuohon hesarin juttuun, jossa sanottiin nirsouden olevan sinkuille hyvä asia. Eikö se ole se mitä te miehetkin toivotte, että naiset olisivat nirsompia eivätkä suhteilisi ja panisi ympäriinsä? Toisaalta jos nainen ON nirso, siitäkin haukutaan, että "nyt se odottaa jotain kuuta taivaalta". Tämän palstan vaatimukset naisille on sikäli ristiriidassa, että naiselta vaaditaan samaa asiaa josta häntä syytetään.
Ja ei, Ennen vanhaan ei oltu järkevämpiä. Ennen vanhaan ei vain ollut mitään vaihtoehtoja. Varsinkaan naisilla, jotka olivat käytännössä miestensä elättejä. Ilman miestä naisella ei ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia elämässä. Ja se toki harmittaa (ainakin tietynlaisia) miehiä kun naisilla on nykyään vapaus valita itse kenet haluaa ja lähteä jos kohtelu on huonoa. Tai jopa olla ottamatta yhtään ketään jos siltä tuntuu.

EetuRanskanen kirjoitti:

"PS Oletko tullut ajatelleeksi, että olet itse vaan niin sekaisin, testot alhaalla etkä lainkaan valmis ettei siitä siksi naisten kanssa tule mitään?"

Tämä kommentti on aika kaukana siitä mitä minä esitin.

"Totesin ettet ymmärrä näkökantaani, joten turha jatkaa tätä jaappaamista pidemmälle. Ja tuo edeltävä väitteesi pätee yhtä lailla miehiin. Luulee olevansa valmis ja vastaanottavainen, muttei olekaan. "

En sanonut ettei näin olisi. Väitän että tämä koskee naisia enemmän koska heillä on enemmän mahiksia ja he usein juuri nimeävät sen ongelmaksi ettei löydy kemioita.

Minä vain esitin näkökulman että me emme aina tiedä niitä vaikuttumia joiden kuvittelemme olevan sen takana että annamme jollekulle vaikkapa pakit.

Lue lisää

EetuRanskanen, sinun viesteistäsi välittyy ajatus, että naisen pitäisi tuntea jotain tunnetta jo ennen kuin on löytänyt kohdetta tunteelleen...olla tavallaan ihastunut mieheen ennen kuin on miestä tavannutkaan. :)

Pitääkö tilata kenties kuningas Oberon leikkimään lemmenrohdoillaan?:) Tai pyydetään avuksi muita keijuja tekemään taikojaan? :)

Mitä tulee ihmisten motiiveihin ja vaikuttimiin esim. ihmissuhteissa tai niiden etsimisessä, niin 99% ihmisistä tiedostaa niistä vain osan. Asia ei ole sukupuolisidonnainen vaan yleisinhimillinen. Alitajunnan/tiedostamattoman mielemme rooli elämässämme on todella iso, paljon isompi kuin yleensä tulemme ajatelleeksi

rgtrhje kirjoitti:

Ei ennen vanhaan ollut mahdollista erota. Moni olisi varmasti halunnut, mutta se oli monessakin mielessä mahdotonta. Ei ihmiset olleet yhtään sen onnellisempia, päinvastoin oli kamalaa jos joutui väkisin olemaan huonossa suhteessa, eikä poiskaan voinut lähteä. Se että nykyään on helppo erota on pelkästään hyvä asia. Se tarkoittaa, että on todella panostettava suhteeseen, tai toinen lähtee kälppimään, mikä on vain oikein.

Nykyään valitetaan ihmisten eroavan liian helposti. En usko siihen. Kipeä totuus on, että ei kukaan hyvästä (=toimivasta) parisuhteesta lähde kävelemään, vaan kyllä siihen aina jokin syy on miksi erotaan, monesti niitä syitä ei vain haluta puida sen kummemmin. Ehkä kannattaisi? Silloin molemmat voisivat oppia jotain, eivätkä kantaisi virheitään seuraavaankin suhteeseen.

Lue lisää

Jeps, minusta puhut ihan asiaa.....mutta jos yrittää saada suhteeseen lapsia, niin sitten asia on hieman toinen siinä mielessä, että kannattaa tutustua kumppaniehdokkaaseen hyvin hyvin huolella.....

Joillakin burgereilla tuntuu olevan outo käsitys, että kunhan pääsevät suhteeseen, niin se on sitten siinä.....tulee välillä melkein tunne, että jos onnistuu millä tahansa keinolla saamaan suhteen, vaikka näyttelemällä, manipuloimalla, kieroilemalla, niin suhteeseen päässessään voivat sitten ollakin jotain aivan muuta ja kaikki asiat menevät heidän suunnitelmiensa mukaan......ja jos suhde sitten kariutuukin, niin se vika on toisessa....

Tässäkin ketjussa käytävä keskustelu joka haiskahtaa syyllistämiseltä on jotain sellaista outoutta mitä en oikein ihan ymmärrä......

Mielestäni jokaisen kuuluu olla niin nirso, kuin oikeasti on ja toiseen ei saa vain tyytyä, koska se on toista kohtaan todella väärin.......ihmettelen miksi jotkut väen vängällä yrittävät saada itselleen sellaisen tittelin.......luultavasti jos/kun suhde sitten kariutuu, niin sitten taas syyllistetään toista siitä....

EetuRanskanen kirjoitti:

Nyt hypit kyllä aiheesta toiseen.

Kyllä nykyään lähdetään suhteista liian helposti johon tosin vaikuttaa osaltaan se että niihin myös helposti hypätään.
Aiemmin ehkä oltiin järkevämpiä sekä ajateltiin että tasainen tunne-elämä sekä turvallinen suhde on tärkeämpi kuin äkkijyrkkä-kaikki-mulle-heti-suhde-pommi.Nykyään entisen kaltainen tapa suhteilla esitettäisiin vain "järkiliittoina" tai "tasaisen tylsänä puurtamisena" ymmärtämättä että suurin osa suhteista lopulta päätyy siihen ihan luonnostaan ja kyse on siitä panostetaanko siihen puolin ja toisin jotta suhteella on edellytyksiä pysyä hyvänä molemmille osapuolille.

Monet ihmisistä nykyään etsivät ennen kaikkea kiihkeää ja kuumaa tunnetta verrattuna lämpimään ja nimittävätkin näitä lämpimiä suhteita lähinnä haaleiksi kaverisuhteiksi.

Lue lisää

"Kyllä nykyään lähdetään suhteista liian helposti johon tosin vaikuttaa osaltaan se että niihin myös helposti hypätään."

Sun juttus nyt hieman seilaa laidasta laitaan......siksipä onkin tärkeää, että ollaan nirsoja ja kehenkään ei vain tyydytä, vaan molemmin puolin pitää löytyä sen verran yhteenkuuluvuuden tunnetta, niin fyysistä, kuin psyykkistäkin mitä sitten juuri sille pariskunnalle on tärkeää......sekä tietenkin yhteensopivat luonteet/persoonat/arvot ja ajatusmaailmat.....

Eikä ne suhteet ollut yhtään sen parempia tai huonompia kuin nykypäivänäkään.....ainoastaan oli pakko olla jossain tietynlaisessa kuplassa ja kulississa.....se on paljon parempi, että ihmiset olisivat aidosti ja näkyvästi sellaisia kuin he oikeasti ovat, jolloin aidosti yhteensopivan kumppanin löytyminenkin on helpompaa.....

ATMaisteri kirjoitti:

Ja se suhdeko "vain muuttui" huonoksi (=tylsäksi), ilman että suhteen osapuolilla oli mitään osuutta asiaan?

Ja kirjoitat täyttä roskaa, eroaminen on olut mahdollista jo pitkään. Ero on siinä että nykyään odotukset ovat kovemmat ja samaan aikaan halu tehdä mitään niiden eteen on vähäisempi.

Lue lisää

"Ja se suhdeko "vain muuttui" huonoksi (=tylsäksi), ilman että suhteen osapuolilla oli mitään osuutta asiaan?"

Tässä samassa ketjussa käydään nyt läpi sitä, että pitäisi ottaa sellainen "EHKÄ YKSILÖ" suhteesen kanssaan ja sitten sinä ihmettelet jotain tuollaista......aika ristiiriitaista......noinhan siinä sitä varmemmin käy mitä heppoisemmin suhteeseen lähtee, varsinkin jos päättää hieman väkisin itsensä pakottaa kokeilemaan josko nyt kuitenkin onnistuisi....eli tyytyy johonkin, mistä on jo aluksi paljon epäilyksiä...

"Ja kirjoitat täyttä roskaa, eroaminen on olut mahdollista jo pitkään. Ero on siinä että nykyään odotukset ovat kovemmat ja samaan aikaan halu tehdä mitään niiden eteen on vähäisempi."

Kyllä aikoinaan ero on ollut häpäisevää jne....sekä sukupolvet kasvatettu toisin....mutta se, että moni ei tee tarpeeksi suhteensa eteen puolin ja toisin pitää kyllä paikkaansa, vaikka siitä olen kyllä eri mieltä, että aikoinaan tämä muka olisi ollut paremmin, no ei todellakaan ole ollut.......silloin mies sanoi ja muija vikisi...monessakin suhteessa....

rgtrhje kirjoitti:

Joo, mutta sanoinkin ettei HYVÄSTÄ suhteesta kukaan pois lähde. Totta tuo mitä sanot, että suhteisiin hypätään nykyään helposti, eikä välttämättä edes ollenkaan tosimielellä.
Siitä päästäänkin takaisin tuohon hesarin juttuun, jossa sanottiin nirsouden olevan sinkuille hyvä asia. Eikö se ole se mitä te miehetkin toivotte, että naiset olisivat nirsompia eivätkä suhteilisi ja panisi ympäriinsä? Toisaalta jos nainen ON nirso, siitäkin haukutaan, että "nyt se odottaa jotain kuuta taivaalta". Tämän palstan vaatimukset naisille on sikäli ristiriidassa, että naiselta vaaditaan samaa asiaa josta häntä syytetään.
Ja ei, Ennen vanhaan ei oltu järkevämpiä. Ennen vanhaan ei vain ollut mitään vaihtoehtoja. Varsinkaan naisilla, jotka olivat käytännössä miestensä elättejä. Ilman miestä naisella ei ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia elämässä. Ja se toki harmittaa (ainakin tietynlaisia) miehiä kun naisilla on nykyään vapaus valita itse kenet haluaa ja lähteä jos kohtelu on huonoa. Tai jopa olla ottamatta yhtään ketään jos siltä tuntuu.

Lue lisää

Ihan omia ajatuksia.....samoja asioita ihmettelin itsekin....

ATMaisteri kirjoitti:

Ja se suhdeko "vain muuttui" huonoksi (=tylsäksi), ilman että suhteen osapuolilla oli mitään osuutta asiaan?

Ja kirjoitat täyttä roskaa, eroaminen on olut mahdollista jo pitkään. Ero on siinä että nykyään odotukset ovat kovemmat ja samaan aikaan halu tehdä mitään niiden eteen on vähäisempi.

Lue lisää

Kaikki suhteet muuttuvat tylsiksi. Ei se ole mikään synonyymi huonolle suhteelle. Arki tulee suhteessa väkisinkin, mutta ei sen takia erota vaan sen, miten ihmiset siinä kohtaa alkavat kohdella toisiaan. Liian usein se menee siihen toisen itsestäänselvänä ottamiseen, omista velvollisuuksista laistamiseen ja kaikenlaiseen perseilyyn kun jätetään pikkuhiljaa kaikki yhteiset asiat toisen harteille.

rgtrhje kirjoitti:

Joo, mutta sanoinkin ettei HYVÄSTÄ suhteesta kukaan pois lähde. Totta tuo mitä sanot, että suhteisiin hypätään nykyään helposti, eikä välttämättä edes ollenkaan tosimielellä.
Siitä päästäänkin takaisin tuohon hesarin juttuun, jossa sanottiin nirsouden olevan sinkuille hyvä asia. Eikö se ole se mitä te miehetkin toivotte, että naiset olisivat nirsompia eivätkä suhteilisi ja panisi ympäriinsä? Toisaalta jos nainen ON nirso, siitäkin haukutaan, että "nyt se odottaa jotain kuuta taivaalta". Tämän palstan vaatimukset naisille on sikäli ristiriidassa, että naiselta vaaditaan samaa asiaa josta häntä syytetään.
Ja ei, Ennen vanhaan ei oltu järkevämpiä. Ennen vanhaan ei vain ollut mitään vaihtoehtoja. Varsinkaan naisilla, jotka olivat käytännössä miestensä elättejä. Ilman miestä naisella ei ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia elämässä. Ja se toki harmittaa (ainakin tietynlaisia) miehiä kun naisilla on nykyään vapaus valita itse kenet haluaa ja lähteä jos kohtelu on huonoa. Tai jopa olla ottamatta yhtään ketään jos siltä tuntuu.

Lue lisää

"Siitä päästäänkin takaisin tuohon hesarin juttuun, jossa sanottiin nirsouden olevan sinkuille hyvä asia. Eikö se ole se mitä te miehetkin toivotte, että naiset olisivat nirsompia eivätkä suhteilisi ja panisi ympäriinsä?"

Jahas, taas yritetään kääntää asia niin päin että ympäriinsä paneskelu muuttuu hyväksi asiaksi.

Kun paneskellaan ympäriinsä, käytännössä muutama komea pelimies paneskelee läpi useimmat naiset. Kun seurustellaan, monet naiset ja monet miehet saavat kumppanin.

Ei ole mitään ristiriitaa. Pl. pleijerit, miehet haluavat naisten seurustelevan, irtopanojen/panosuhteiden sijaan. Sellaisten miesten kanssa jotka saattaisivat olla (varmaksi ei voi tietää, mutta voi yrittää päätellä miehen historiasta - esim. pettämistä jne) hyviä loppuelämän kumppaneita. Ja tämä on mitä useimmat naisetkin lopulta haluavat.

Tässä ON ristiriita: se kiltti mies haluaa seurustella nyt, ei sen jälkeen kun nainen on paneskellut 5-10 vuotta ympäriinsä, edes yrittämättä löytää kunnon miestä.

rgtrhje kirjoitti:

Joo, mutta sanoinkin ettei HYVÄSTÄ suhteesta kukaan pois lähde. Totta tuo mitä sanot, että suhteisiin hypätään nykyään helposti, eikä välttämättä edes ollenkaan tosimielellä.
Siitä päästäänkin takaisin tuohon hesarin juttuun, jossa sanottiin nirsouden olevan sinkuille hyvä asia. Eikö se ole se mitä te miehetkin toivotte, että naiset olisivat nirsompia eivätkä suhteilisi ja panisi ympäriinsä? Toisaalta jos nainen ON nirso, siitäkin haukutaan, että "nyt se odottaa jotain kuuta taivaalta". Tämän palstan vaatimukset naisille on sikäli ristiriidassa, että naiselta vaaditaan samaa asiaa josta häntä syytetään.
Ja ei, Ennen vanhaan ei oltu järkevämpiä. Ennen vanhaan ei vain ollut mitään vaihtoehtoja. Varsinkaan naisilla, jotka olivat käytännössä miestensä elättejä. Ilman miestä naisella ei ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia elämässä. Ja se toki harmittaa (ainakin tietynlaisia) miehiä kun naisilla on nykyään vapaus valita itse kenet haluaa ja lähteä jos kohtelu on huonoa. Tai jopa olla ottamatta yhtään ketään jos siltä tuntuu.

Lue lisää

"Ja ei, Ennen vanhaan ei oltu järkevämpiä. Ennen vanhaan ei vain ollut mitään vaihtoehtoja. Varsinkaan naisilla, jotka olivat käytännössä miestensä elättejä."

Ja miehellä oli velvollisuus mennä naimisiin, tehdä lapsia (muuten häntä ei pidetty miehenä) ja elättää perheensä. Miehellä ei ollut yhtään enempää vaihtoehtoja kuin naisellakaan.

"Women and children first", näin on aina ollut.

1212 kirjoitti:

"Siitä päästäänkin takaisin tuohon hesarin juttuun, jossa sanottiin nirsouden olevan sinkuille hyvä asia. Eikö se ole se mitä te miehetkin toivotte, että naiset olisivat nirsompia eivätkä suhteilisi ja panisi ympäriinsä?"

Jahas, taas yritetään kääntää asia niin päin että ympäriinsä paneskelu muuttuu hyväksi asiaksi.

Kun paneskellaan ympäriinsä, käytännössä muutama komea pelimies paneskelee läpi useimmat naiset. Kun seurustellaan, monet naiset ja monet miehet saavat kumppanin.

Ei ole mitään ristiriitaa. Pl. pleijerit, miehet haluavat naisten seurustelevan, irtopanojen/panosuhteiden sijaan. Sellaisten miesten kanssa jotka saattaisivat olla (varmaksi ei voi tietää, mutta voi yrittää päätellä miehen historiasta - esim. pettämistä jne) hyviä loppuelämän kumppaneita. Ja tämä on mitä useimmat naisetkin lopulta haluavat.

Tässä ON ristiriita: se kiltti mies haluaa seurustella nyt, ei sen jälkeen kun nainen on paneskellut 5-10 vuotta ympäriinsä, edes yrittämättä löytää kunnon miestä.

Lue lisää

Miten ihmeessä onnistut kääntämään nirsoilun paneskeluksi? Tää on se mitä en tajua, miten naisia voidaan haukkua liian valikoiviksi ja ympäriämpäri paneskeleviksi samanaikaisesti? Ja kyllä naiset ovat todellakin olleet alakynnessä aiemmin, ilman aviomiestä naisesta tuli jonkun piika tai huora, miehet kyllä pärjäsivät ilmankin naista, heillä oli aina etenemismahdollisuudet uralla, elämässä ja perintöjärjestyksessä.
Jos nyt katsotaan niitä maita joissa edelleen eletään sitä ihailemaanne vanhaa hyvää aikaa, niin kohdellaanko naisia siellä hyvin? Naisten on vaikeaa erota ja hankkia töitä/omaisuutta kun eivät edes lukea osaa, eikä heillä ole oikeutta esimerkiksi maatilan perimiseen koska vain miehet saavat periä. Niin se oli meilläkin joskus, tosin meillä sallittiin edes joitain pieniä poikkeuksia, mutta yhtä kaikki nainen oli aina se jonka tie oli kivisempi ilman miestä. Jos itse olisin elänyt siihen aikaan, olisin mennyt nunnaluostariin. Se oli ainoa paikka kaltaiselleni vanhapiialle, joka ei halua naida elintasonsa takia. Nykyään onneksi saan itse valita kenen kanssa olen ja jos kunnollista ei löydy, pysyttelen yksin ja saan silti olla ateisti.
Ja kyllä miestä aina on pidetty miehenä, oli hän naimisissa tai ei, mies on AINA ammoisista ajoista asti ollut silti mies ja naista arvostetumpi olento. Sodilla ei perustella yhtään mitään, sota koskee aina naisiakin siinä missä miehiä. Suomessakin oli laillista lobotomia 40-50 luvulla. Kummasti juuri lähinnä naisille teetettiin lobotomioita. Miehet halusivat tehdä naisista aivovammaisia, lapsenomaisia yksinkertaisia otuksia, joilla ei ole omaa tahtoa ja ajattelua.

Naiset ja lapset ensin my ass! Heikoille jäille ehkä, mutta naiset ovat kautta ihmiskunnan historian esim olleet aliravitumpia kuin miehet. Miehet söivät ensin, sitten vasta naiset ja lapset, jos siis jotain jäi. Ja näin se edelleenkin menee monessa maassa.
Edelleenkin suurin osa maailman nälänhädästä johtuu syystä tai toisesta juuri NAISTEN huonosta asemasta kaikkialla maailmassa. Pari linkkiä, kannattaa lukaista. Ja turha kitistä, ettei liity aiheeseen. Jos verrataan hyviin entisaikoihin, jolloin kaikki oli muka onnellisia täälläkin niin kyllä vaan liittyy, koska ihan sama meininki täälläkin ennen muinoin oli kuin kehitysmaissa nykyään. Eikä miehet todellakaan mitenkään luonnostaan uhrautuvasti ajattele "naiset ja lapset ensin", vaan vasta kun yhteiskunta pakottaa heitä ajattelemaan siten. Historia on sen kiistattomasti osoittanut.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7648386.html

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=43820&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI

rgtrhje kirjoitti:

Miten ihmeessä onnistut kääntämään nirsoilun paneskeluksi? Tää on se mitä en tajua, miten naisia voidaan haukkua liian valikoiviksi ja ympäriämpäri paneskeleviksi samanaikaisesti? Ja kyllä naiset ovat todellakin olleet alakynnessä aiemmin, ilman aviomiestä naisesta tuli jonkun piika tai huora, miehet kyllä pärjäsivät ilmankin naista, heillä oli aina etenemismahdollisuudet uralla, elämässä ja perintöjärjestyksessä.
Jos nyt katsotaan niitä maita joissa edelleen eletään sitä ihailemaanne vanhaa hyvää aikaa, niin kohdellaanko naisia siellä hyvin? Naisten on vaikeaa erota ja hankkia töitä/omaisuutta kun eivät edes lukea osaa, eikä heillä ole oikeutta esimerkiksi maatilan perimiseen koska vain miehet saavat periä. Niin se oli meilläkin joskus, tosin meillä sallittiin edes joitain pieniä poikkeuksia, mutta yhtä kaikki nainen oli aina se jonka tie oli kivisempi ilman miestä. Jos itse olisin elänyt siihen aikaan, olisin mennyt nunnaluostariin. Se oli ainoa paikka kaltaiselleni vanhapiialle, joka ei halua naida elintasonsa takia. Nykyään onneksi saan itse valita kenen kanssa olen ja jos kunnollista ei löydy, pysyttelen yksin ja saan silti olla ateisti.
Ja kyllä miestä aina on pidetty miehenä, oli hän naimisissa tai ei, mies on AINA ammoisista ajoista asti ollut silti mies ja naista arvostetumpi olento. Sodilla ei perustella yhtään mitään, sota koskee aina naisiakin siinä missä miehiä. Suomessakin oli laillista lobotomia 40-50 luvulla. Kummasti juuri lähinnä naisille teetettiin lobotomioita. Miehet halusivat tehdä naisista aivovammaisia, lapsenomaisia yksinkertaisia otuksia, joilla ei ole omaa tahtoa ja ajattelua.

Naiset ja lapset ensin my ass! Heikoille jäille ehkä, mutta naiset ovat kautta ihmiskunnan historian esim olleet aliravitumpia kuin miehet. Miehet söivät ensin, sitten vasta naiset ja lapset, jos siis jotain jäi. Ja näin se edelleenkin menee monessa maassa.
Edelleenkin suurin osa maailman nälänhädästä johtuu syystä tai toisesta juuri NAISTEN huonosta asemasta kaikkialla maailmassa. Pari linkkiä, kannattaa lukaista. Ja turha kitistä, ettei liity aiheeseen. Jos verrataan hyviin entisaikoihin, jolloin kaikki oli muka onnellisia täälläkin niin kyllä vaan liittyy, koska ihan sama meininki täälläkin ennen muinoin oli kuin kehitysmaissa nykyään. Eikä miehet todellakaan mitenkään luonnostaan uhrautuvasti ajattele "naiset ja lapset ensin", vaan vasta kun yhteiskunta pakottaa heitä ajattelemaan siten. Historia on sen kiistattomasti osoittanut.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7648386.html

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=43820&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI

Lue lisää

"Eikä miehet todellakaan mitenkään luonnostaan uhrautuvasti ajattele "naiset ja lapset ensin", vaan vasta kun yhteiskunta pakottaa heitä ajattelemaan siten."

Tuosta olen sinun kanssasi eri mieltä, koska yleistät ja niputat.......ei pidä paikkaansa ei, voit sanoa jotkut tjmv.....mutta et voi sanoa kaikki....

"Helppohan naisen on tuosta puhua kun hän istuu pankin päällä"

Minkä hemmetin "pankin".....noin puhuu vain sellainen yksilö joka on tappinsa vietävissä ja nostaa "pankin" jalustalle.....ja näkee toisen sukupuolen "pankkina".

Samallalailla itseään arvosta mies on oman pankkinsa herra, jolla on tietynlaiset avaimet myös toiseen pankkiin ja ne avaimet eivät joka pankkiin sovi....ei ainakaan onnelliseen kumppanuuteen....samoin vastakkaisen sukupuolen edustajalla on vastaavat avaimet....

"sekä valita kenet haluaa."

No hoho...hoh....ai oikein valitsee kenet haluaa....noh, kai sellaisiakin miehiä löytyy, jotka ovat tuosta vain valittavissa, kuin koiranpentu jonka nainen tulee nappaamaan laittamalla hihnan kiinni kaulapantaan.....voi veljet...

Onko se naisten syy, että miehistä on ylitarjontaa? En tajua miten naista syyllistetään siitä, että äijät on joka puolella kulli tanassa, eikö se pikemminkin kerro jotain miehistä?

No haista paska jo juttuinesi. Ei mulla ainakaan ole ketään ei ees kavereita. Olen kai sitten sitä suohirviötäkin alempaa tasoa. Vaikka en ymmärrä miten se ulkonäkö estää kaverina tutustumisen?

Mikäs sarja-avautuminen tää nyt oli? Sama asia kolmella eri selvityksellä ilmaistuna?

Jos ei itse hanki tilaisuuksianiin pan paras olla valittamattta.

otavastuuelämästäsi kirjoitti:

Jos ei itse hanki tilaisuuksianiin pan paras olla valittamattta.

Niin, tarkoitin kyllä että itse hankkimalla voi saada tilaisuuden kahdessa vuodessa tai jotain sinnepäin. Mutta eihän naiset ja muut pölvästit sitä koskaan ymmärrä kuinka vaikeaksi tämä on tehty (varmaan ihan tahallaan).

Ah, sinä uniikki lumihiutale muiden miljardien lumihiutaleiden joukossa.

Ettet ole vain nainen?

10plus1 kirjoitti:

Ah, sinä uniikki lumihiutale muiden miljardien lumihiutaleiden joukossa.

Ettet ole vain nainen?

No en......mutta sairas on yksilö joka täällä kuvittelee puhuvansa koko sukupuolensa puolesta puhuessaan omista näkemyksistään ja mielipiteistään, jotka kumpuavat hänen omasta persoonastaan/luonteestaan/arvoista ja ajatusmaailmasta, sekä elämänkokemuksesta..........tietenkin välillä sekoittuen lukemiinsa teksteihin, joista sitten muodostuu näiden sekoittuessa ihan omia analyysejä, jotka tosin voivat olla samallaisia/samankaltaisia, kuin muilla itsensä kaltaisilla........koska "samiksia" löytyy ja erillaisia "ryhmittymiä".....mutta se ei tarkoita edelleenkään sitä, että kaikki miehet tai naiset....

Hyvin erilaisetkin tyypit saattavat olla kumpikin, muotoilen uudelleen kukin. Voihan olla useampikin kuin kaksi erilaista olemassa.

Joillekin löytyy varmasti enemmän kuin toisille.......siperia opettaa, ettei ainakaan kaikille ole missään.....toistan ei missään elämäntilanteessa hyvin erillaiset tyypit sopivia.....harmi vaan, ettei sitä koulussa opi, eikä missään muuallakaan......"kantapään yliopisto" opettaa varmasti, mutta se tie voi olla enemmän tai vähemmän kuoppainen ja kivulias.... ;D

Ihmistuntemustakin oppii parhaiten tuon samaisen "yliopiston" kautta.......noh, toivottavasti monet onnistuvat saamaan päävoiton onnenarvasta, ettei tarvitse turhan monen suorittaa tuota "tutkintoa"... =D