Elvytysmalli Japanissa

50€/kk lisää osto voimaa.. no huh huh?

Vähimmäispalkka Suomessa
Suomessa ei ole käytössä vähimmäispalkkaa lakiin kirjattuna minimipalkkana, niin kuin se monissa muissa maissa ymmärretään, vaan siellä vähimmäispalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Esimerkiksi talonmiehen työtä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti täysin työkykyisen talonmiehen vähimmäispalkka 40 viikkotyötunnin kokoaikatyöstä on 1.10.2009 alkaen 1238,33 euroa kuukaudessa.

Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, vähimmäispalkkaa ei periaatteessa ole. Tästä poikkeus on tietysti tilanne, jossa työnantaja ei sovi työntekijän kanssa palkasta, jolloin katsotaan sanattomasti sovituksi, että työntekijälle on maksettava "tavanomaista ja kohtuullista palkkaa". Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan työstä maksettavaksi ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa kokopäiväisessä työsuhteessa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Kuukausipalkan tulee tämän mukaan olla vuonna 2009 vähintään 1025,20 euroa kokopäivätyöstä tai 5,95 euroa tunnissa. Vähimmäispalkkojen noudattamista valvovat Suomessa työsuojelupiirit.

Kuitenkin esimerkiksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määrittelemä pienin kokopäivätyöstä maksettu vähimmäispalkka on tällä hetkellä vain 664,58 euroa. Kunnat voivat maksaa tämän suuruista palkkaa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana työskenteleville nuorille työntekijöille, "joilta puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito".

Keväällä 2009 Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK otti ensimmäistä kertaa tavoitteekseen yhtenäisen työehtosopimuksiin perustuvan minimipalkan ajamisen. Euroopan Unionin jäsenmaista kahdellakymmenellä on lakiin perustuva yleissitova minimipalkka, sen puuttuessa vain Suomelta, Ruotsilta ja Tanskalta.




"Kuukausipalkan tulee tämän mukaan olla vuonna 2009 vähintään 1025,20 euroa kokopäivätyöstä tai 5,95 euroa tunnissa."
Elikkä 3% 1025,20€:sta = 30,75€
30,75€ lisää ostovoimaa.. hah hah.

30,75 € köyhälle olisi melkein lottovoitto

älä-vittuile-vaan-anna kirjoitti:

30,75 € köyhälle olisi melkein lottovoitto

Vitut ole tuokin raha hupenisi ulkomaiseen elektroniikkaan tai kotimaiseen olueen.

Japani ei ole velkaa muille maille, koska velka on otettu omasta. Tsudami yllätti mutta sieltä ne vaan hiipien nousee.

nip-pon kirjoitti:

Japani ei ole velkaa muille maille, koska velka on otettu omasta. Tsudami yllätti mutta sieltä ne vaan hiipien nousee.

Se että valtio ei ota ulkomaista lainaa ei tarkoita että valtio olisi rikas.

Tämä on maailman velkaisin maa
Tiistai 23.04.2013 klo 11:29 (muokattu 23.04.2013 klo 12:12)
OECD varoittaa Japania valtion jättivelasta.

Japani elää velkarahalla. Kuva Tokiosta.
Japani elää velkarahalla. Kuva Tokiosta. ZUMAWIRE / MVPHOTOS
Japanin valtionvelka uhkaa koko maan taloutta. Valtionvelan pienentäminen on elintärkeää, OECD sanoo maakatsauksessa.

Japani on maailman velkaisin maa. Valtion velka nousee talousjärjestön mukaan ensi vuonna 233 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

OECD nimesi talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi myös 15 vuotta jatkuneen deflaation eli yleisen hintatason laskun pysäyttämisen. Ongelmana on, että deflaation pysäyttämiseksi vauhditettu velkaantuminen uhkaa räjäyttää velkapommin.

Valtionvelan kasvun pysäyttämiseksi valtiontalous on käännettävä 9 prosentin alijäämästä noin 4 prosenttia ylijäämäiseksi vuonna 2020, OECD arvioi.

Uhkana on korkotason tuntuva nousu. Se vaarantaisi valtiota rahoittaneet pankit, joiden salkussa valtaosa velasta on.

STT

Jos sää lainaat itseltäs kaksi euroa saatko sä kaksi kaljaa enemmän siwasta? Tai jos sä lainaat veljeltäs sen viimeiset kaksi euroa niin onko teillä sitten YHTEENSÄ enempi rahaa mitä ennen lainaamista?

"The real reason Japan's economy keeps stumbling into recession
Updated by Matthew Yglesias on November 17, 2015, 2:00 p.m"

"Japan is back in recession. The country's GDP shrank 0.8 percent in the third quarter of 2015 after shrinking in the second quarter, so it meets the technical definition. On its surface, this looks like a damning indictment of "Abenomics" — a program of aggressive money printing that Prime Minister Shinzo Abe ordered upon taking office a few years back in order to jolt the Japanese economy out of its doldrums. But look closer and you'll see that the opposite is the case.

The Japanese economy is shrinking because Abe already succeeded in fixing Japan's unemployment problem. Japan is simply in an odd situation where low and falling levels of unemployment aren't good enough to ensure economic growth.

Japan's unemployment rate is very low

First things first — Japan's unemployment rate has tumbled, reaching a low point it never achieved during the previous global expansion phase:

More Japanese people are in the labor force

And unlike in the United States, the labor force participation rate of working-age adults has soared to a record level:

Abenomics, in other words, has accomplished exactly what macroeconomic stabilization policy is supposed to accomplish — while millions of able-bodied Americans and Europeans sit idly, Japan has achieved something close to full employment.

Japan is running out of people

So why is the Japanese economy shrinking? Well, it's pretty simple. The country is running out of people:

In the context of a working-age population that's shrinking 1.5 percent a year, an economy that is "only" shrinking at 0.8 percent per year is actually doing okay. If you define a recession as two consecutive quarters of negative GDP growth, then a country like Japan, where the population is shrinking, is going to tumble into recession basically every time anything even slightly bad happens.

You might or might not think this is a problem, but either way it's clearly not something monetary policy could solve. For a while, monetary policy was effective at solving the problem of unemployment, which helped make up for the declining working-age population. But now that Japan has achieved full employment, only a surge of people or a sustained increase in the productivity growth rate can generate consistent positive GDP numbers.

Inflation has returned to Japan

Can we be sure that Abenomics is responsible for the recovery in the Japanese labor force? It's hard to prove anything conclusively in macroeconomics. But we can see that the Japanese price level has stopped falling ever since Abe came to office determined to make it stop falling:

Nominal GDP is rising

In tandem with the return of inflation, nominal GDP growth — which is key to ensuring full employment — has set in:

Critics of monetary stimulus in the United States and Europe often note that it's not a panacea for every economic problem that exists. Japan is a living, breathing example of what that slogan gets right and what it gets wrong. By deploying monetary stimulus Japan was able to boost inflation and nominal GDP, increasing demand for labor, reducing the unemployment rate, and increasing the labor force participation rate. Relative to a years-long spell of mass unemployment, that's pretty good! But other aspects of the fundamental economic situation matter, too. In Japan's case, demographics is now destiny."

http://www.vox.com/2015/11/17/9749264/japan-recession-abenomics

Kyllä se sun nipponis on siellä lehmänhännän alapäässä varsinkin tavallisten ihmisten arki on köyhää jatkuvaa työntekoa ja kurinalaista säästämistä vain sitä varten että köyhä valtio vie painostamalla viimeisetkin säästöt lähes pakkolainaamalla.

Täällä sentään kuljetaan pää pystyssä eikä paiskota töitä hiki hatussa.