pinnapilotti Colin Arceriin

Colinarcherin piirustukset on oheisessa linkissä. Voit niistä itsekin todeta peräsimen olevan tasapainoittamaton. Käytännössä se on raskas varsinkin sivumyötäisessä. Ainakin kaikissa vastaavantyyppisissä peräsinratkaisuissa on oman kokemukseni mukaan. Oikealla colinarcherilla en ole purjehtinut, vaikka norjalaisen Liv-nimisen perinteisen CA:n kyllä tunnen.
http://www.colin-archer.no/ColinArcherPlans.html

Työyksikkö ei ole ongelma, jos se on veneen uppouman ja tyypin mukainen. Mikäli kysymys on perinteisestä raskasuppoumaisesta colinarcherista, hydraulinen työyksikkö on suositeltava ja on kyllä kestävä niinkuin jo kerroin. Miksi epäilet? Onko sinulla erilainen kokemus?

Jos kysymys on lujitemuovisesta, alkuperäistä colinarcheria pienemmästä ja kevyemmästä modifikaatiosta, työyksikkökin voi tietysti olla pienitehoisempi. Raymarinen "perinteinen" ST4000plussan työntötanko, jota yhä valmistetaan ja myydään EVO-100 pinnapilotin osana, on kuitenkin liian heikkotehoinen yli 5 tn veneeseen. Sen työntövoima on maksimissaan n. 80kg, mutta mekaaninen kestävyys jatkuvasti kuormitettuna on verraten heikko (käytännössä ehkä vain 2000M. Itselläni oli kolmas kyseinen työyksikkö, joka hajosi). Toinen "reiskan" pinnatyöyksikön heikkous on sen kyseenalainen veden tiiviys, joka johtaa korroosio-ongelmiin suolaisilla vesillä purjehtiessa. Kaliforniassa valmistettava Pelagic-merkkinen sähkömoottorityöyksikkö sopii Raymarinen työyksikön heloihin sellaisenaan. Sen työntövoima on 100kg eikä siinä ole muoviosia kuten "reiskassa". Vielä en osaa sanoa sen kestävyydestä, koska hankin sen vasta loppukesällä. Ainakin toimii paremmin kuinoikutteleva" reiskan" työyksikkö.

Hydraylisista työyksiköistä ei ole kokemusta, mutta sähköisistä kyllä. Reiskan SPX
( nykyinen EVO?) tosiaan kestää vähän aikaa, mutta voima ei tunnu riittävän ja työntöakselin laakerointi pettää. Simradin TP32 ei myöskään tunnu jaksavan kovin pitkään ainakaan purjehdittaessa. Hankintalistalla on minullakin Pelagic ensi kesäksi. Jos sen työntövoima on suurempi kuin reiskan niin riittääkö keskusyksikön virta syöttämään sitä? Joku varoitteli laittamasta liian tehokasta moottoria sen perään. Tilasitko Pelagicyksikön johtoläpiviennillä vai laitotko vanhan reiskan pistotulpan? Ainakaan uudenmallinen reiskan kolmepluginen painettava liitin ei tunnu pitävän vettä sitäkään vähää kuin vanha kierrettävällä kiristimellä oleva liitin.

pinnapilotti kirjoitti:

Hydraylisista työyksiköistä ei ole kokemusta, mutta sähköisistä kyllä. Reiskan SPX
( nykyinen EVO?) tosiaan kestää vähän aikaa, mutta voima ei tunnu riittävän ja työntöakselin laakerointi pettää. Simradin TP32 ei myöskään tunnu jaksavan kovin pitkään ainakaan purjehdittaessa. Hankintalistalla on minullakin Pelagic ensi kesäksi. Jos sen työntövoima on suurempi kuin reiskan niin riittääkö keskusyksikön virta syöttämään sitä? Joku varoitteli laittamasta liian tehokasta moottoria sen perään. Tilasitko Pelagicyksikön johtoläpiviennillä vai laitotko vanhan reiskan pistotulpan? Ainakaan uudenmallinen reiskan kolmepluginen painettava liitin ei tunnu pitävän vettä sitäkään vähää kuin vanha kierrettävällä kiristimellä oleva liitin.

Lue lisää

Reiskan aikaisemmat autopilotit käyttivät fluxgate-kompassia. Nykyinen EV-1 sensori on eri asia.

Pelagic-työyksikön hintaan sisältyi pistotulppa ja johtoläpivienti. Niitä ei tarvinnut tilata erikseen. Lisähinnalla tilasin varaosasarjan. Se sisälsi voimansiirron metalliset hammasrattaat, jotka reiskan työyksikösssä ovat muovia. Postitusmaksu Kaliforniasta kotiovelle tuotuna oli edullinen (muistaakseni 27 USD). Tulli-ilmoitushan tehdään ja maksetaan netissä, mutta autopilotille ei löytynyt tullinimikettä. Selvitin puhelimitse, että autopilotti tai sen osat kuuluu merkitä valikon kohtaan ´perämoottorit ja tarvikkeet´!

Se on selvä asia, että keskusyksikön virransyötön on vastattava työyksikön tarvitsemaa virranvoimakkuutta. Työyksikön ottamat ampeerit riippuvat sen kuormituksesta. Koneajossa kuorma on pieni, isossa aallokossa purjehtiessa suuri.

Ehkä kysymyksessä on Haukilahden veneveistämön CA-versio, joka ei varmaankaan ole yhtä raskas ohjattava kuin norjalaisvalmisteiset puiset isokokoisemmat colinarcherit. Jos purjehdusreviiri rajoittuu Itämerelle, tuuliperäsimen hankkiminen voi olla tarpeeton investointi eikä autopilotillakaan ole samanlaisia vaatimuksia kuin Pohjanmeren-Atlantin alueella.

Simrad TP 32 kenties riittää tarkoitukseesi, vaikka venekoon ylärajaksi suositellaan 12 m, 5.0 tn. Hinta on suht edullinen (n. 650 e postikuluineen svb:stä), mutta on mielestäni kompromissi verrattuna esim. reiskan Evolution-sarjaan.
EV-100 tiller pilotin ilmoitetaan käyvän max 6 tn veneeseen ja hinta on tupla (n. 1400 e) verrattuna TP32:een. Työyksikkö on sama kuin oli vanhassa ST4000plussassa. Siitä kerroin edellä ja kokemukset olivat Itämerta kauempaa.
Yksi mahdollisuus on hankkia Evolution pilotti ilman työyksikköä ja hankkia toisen valmistajan hiukan järeämpi työyksikkö siihen (Pelagic actuator maksoi n. 360 USD)
Ilmoitettu painoraja on suuntaa antava suositus. Käytännössä sen voi hyvin ylittää, jos vene ei ole raskas ohjata.

Minitransat650-sivuilla on pinnapilottiratkaisuja, samoin Pelagicin sivuilla:
http://minitransat650.com/leov/html/autopilots.html
http://pelagicautopilot.com/products/tiller-steer-product/

Jokainen tietysti itse tietää parhaiten minkälaiseen käyttöön autopilottinsa hankkii ja millä budjetilla.

EV -100 antaa puolet ampereita verrattuna EV -200. Edellinen ei taida olla riittävä. Kostereiden peräsin on yleensä kevittämätön, tehoton ja pinnapaine kovassa tuulessa iso. Ei kannata arvioida uppoama perusteella suosituksen ylärajoilla.

seppomartti kirjoitti:

EV -100 antaa puolet ampereita verrattuna EV -200. Edellinen ei taida olla riittävä. Kostereiden peräsin on yleensä kevittämätön, tehoton ja pinnapaine kovassa tuulessa iso. Ei kannata arvioida uppoama perusteella suosituksen ylärajoilla.

Lue lisää

Samaa yritin selittää jo aikaisemmin todetessani, että colinarcheriin riittävä olisi ehkä EV-400 hydraulinen työyksikkö. Kysyjän vene olikin pienempi ja hänen viestinsä mukaan sen peräsin on tasapainoitettu. Siksi arvelin pienempitehoisen EV-100 autopilotin riittävän saaristo- ja Itämerikäyttöön.

Itselläni on kokemusta ST4000 autopilotista pitkäkölisessä pinnaohjatussa veneessä, joka on yli 4 tn painavampi kuin suosituksen yläraja. Silti alimittainen autopilotti toimi ilman ongelmia niissä tilanteissa, joissa sitä käytin eikä työyksikkökään kuumentunut. Teho-ongelma tuli kyllä vastaan sivumyötäisessä aallokossa, mutta ei koneajossa eikä heikomassa tuulessa tai saariston suojassa. (Avomerellä tuuliperäsin ohjaa sitä paremmin mitä enemmän tuulee). Kun ST4000 :n elektroniikka petti neljän käyttövuoden jälkeen, hankin gyrolla varustetun S1G-mallin. Sekin oli alimitainen, mutta kesti käyttöä muutaman vuoden ennenkuin kompassin muisti katosi. Elektroniikka-ongelma ei varmaankaan johtunut kuormituksesta. Muutamia työyksiköitä on vuosien mittaan rikkoutunut korroosion ja kulumisen takia. Se on reiskan ST4000 "tiller driven" tyyppiongelma kevyemmissäkin veneissä.

Jos veneeseen on hankkinut alimitaisen pinnapilotin ja suunnittelee valtamerireisuja, tuuliperäsin on hyvä ratkaisu. Pienikin pinnapilotti pystyy ohjaamaan raskasta venettä, kun se yhdistetään tuuliperäsimeen.

Taisit katsella evolution-mallisten autopilottien hintoja ja tietoja huolimattomast! Miksi suunnittelisit EV-200 pakettia, joka sisältää peräsinakseliin kiinnitettäväksi tarkoitetun linear drive työyksikön? Colinarcherissa linear drive työyksikköä ei voi kiinnittää peräsinakseliin! EV-100 pakettiin kuuluu pinnapilotin työyksikkö.
TP-32 ei ole huono hankinta siksi, että se on joka tapauksessa hyvä varalaite, vaikka myöhemmin päätyisit järjestelmä-pilotin hankkimiseen.

Ajattelit ensi kesänä kysyä satamissa muiden veneilijöiden autopilottisuosituksia. Itselläni ei ole käsitystä monessako sisarveneessäsi (kotimainen CA 33) on autopilotti ja miten pitkiä käyttökokemusia niistä on kertynyt.

Osaat myös itse paremmin arvioida vastaisiko esim. USA:lainen Westsail 32 colinarcher-versio lähelle omaa venettäsi. Ko veneillä on todennäköisesti tehty lukuisampia matkapurjehduksia kuin kotimaisella CA33:lla.
Jos Westsail 32 on kutakuinkin vastaava vene kuin omasi, etkö voisi huomioida sillä saatuja autopilottikokemuksia ja -suosituksia?
http://www.westsailparts.com/ServiceManual/index.php?chapter=D
“A tiller operated autopilot will work well on the Westsail 32, and many owners use a Simrad TP-32 tillerpilot. Dave King also had good luck using a new Raymarine SPX-5 tiller pilot on his single handed victory in the race from San Francisco to Hawaii in 2010.”
Westsail 32 -omistajien keskusteluissa on todettu mm: "I'm a Westsail 32 owner and I'm doing a refit for long distance cruising. I want to upgrade my autopilot, but the options for the tiller are few. I've been using a Ratheon ST4000 for years. It has worked well in most conditions, but I have needed to replace the control head twice in the past 8 years. Unfortunately, the control head is no longer available…."
Aikaisemmin sinulle annetussa Pelagic-pinnapilotin linkissä oli myös Westsail 32 raportti.
ST4000 pinnapilotin työyksikkö on aivan sama kuin on uudessa EV-100:ssa.

Jos paattisi on Christian Lydmanin suunnittelema CA33, miksi et haastattelisi suunnittelijaa?

Westsail32 kirjoitti:

Ajattelit ensi kesänä kysyä satamissa muiden veneilijöiden autopilottisuosituksia. Itselläni ei ole käsitystä monessako sisarveneessäsi (kotimainen CA 33) on autopilotti ja miten pitkiä käyttökokemusia niistä on kertynyt.

Osaat myös itse paremmin arvioida vastaisiko esim. USA:lainen Westsail 32 colinarcher-versio lähelle omaa venettäsi. Ko veneillä on todennäköisesti tehty lukuisampia matkapurjehduksia kuin kotimaisella CA33:lla.
Jos Westsail 32 on kutakuinkin vastaava vene kuin omasi, etkö voisi huomioida sillä saatuja autopilottikokemuksia ja -suosituksia?
http://www.westsailparts.com/ServiceManual/index.php?chapter=D
“A tiller operated autopilot will work well on the Westsail 32, and many owners use a Simrad TP-32 tillerpilot. Dave King also had good luck using a new Raymarine SPX-5 tiller pilot on his single handed victory in the race from San Francisco to Hawaii in 2010.”
Westsail 32 -omistajien keskusteluissa on todettu mm: "I'm a Westsail 32 owner and I'm doing a refit for long distance cruising. I want to upgrade my autopilot, but the options for the tiller are few. I've been using a Ratheon ST4000 for years. It has worked well in most conditions, but I have needed to replace the control head twice in the past 8 years. Unfortunately, the control head is no longer available…."
Aikaisemmin sinulle annetussa Pelagic-pinnapilotin linkissä oli myös Westsail 32 raportti.
ST4000 pinnapilotin työyksikkö on aivan sama kuin on uudessa EV-100:ssa.

Lue lisää

Kyllä toi WestSail menee jo aika lähelle omaa venettäni paitsi että se on hiukan lyhyempi, ja 20cm kaitaisempi kuin minulla ja peräsin vaiukuttaa WS.ssä olevan kevittämätön.
Ja ennenkuin hyppään kaivonrengas kaulassa Itämereen niin huomasin, että Meredinin sivuilla on tarjouksessa SPX-5 SmartPilot.

http://www.meredin.fi/SPX_5_SmartPilot_Grand_Prix_pi

Tuota halvemmalla ei saa juuri ebaystakaan.

Kyllä nämä hommat hakusessa on, mikä tietysti peilaa hyvin näissä minun kirjoituksissa. Kokemuksia on vaan parista pienemmästä pinnapilotista ja yhden ruoripilotin asentamisesta. Täällä on palstalla porukkaa jotka on purjehtineet koko autopilotin kehityskaaren ajan, joten kaikki variaatiot on heille periaatetasolla varsin tuttuja.

tillipilotti kirjoitti:

Kyllä toi WestSail menee jo aika lähelle omaa venettäni paitsi että se on hiukan lyhyempi, ja 20cm kaitaisempi kuin minulla ja peräsin vaiukuttaa WS.ssä olevan kevittämätön.
Ja ennenkuin hyppään kaivonrengas kaulassa Itämereen niin huomasin, että Meredinin sivuilla on tarjouksessa SPX-5 SmartPilot.

http://www.meredin.fi/SPX_5_SmartPilot_Grand_Prix_pi

Tuota halvemmalla ei saa juuri ebaystakaan.

Kyllä nämä hommat hakusessa on, mikä tietysti peilaa hyvin näissä minun kirjoituksissa. Kokemuksia on vaan parista pienemmästä pinnapilotista ja yhden ruoripilotin asentamisesta. Täällä on palstalla porukkaa jotka on purjehtineet koko autopilotin kehityskaaren ajan, joten kaikki variaatiot on heille periaatetasolla varsin tuttuja.

Lue lisää

En ymmärrä ajatustasi. SPX-5 on tuotannosta poistunut malli, jonka seuraaja on EVO-1 tiller pilot eli EV-100. Kehumasi Meredinin hinta on 500 e korkeampi kuin vaikkapa Marinean hinta uudesta EV-100:sta. Kummassakin on identtinen, ST4000 :ssakin käytetty tillerdrive-työyksikkö.

Mitä etua näet SPX5:ssä verrattuna uudempaan EV-100:aan?

SPX-5 mallia tehokkaampi versio olisi SPX-5GP, jossa maks. uppouman suositus on 7.5tn. SPX5:ssä se on 6 tn. Ainoa ero näiden kahden mallin välillä on ST4000 tillerdrive-työyksikkö. GP-mallisessa työyksikössä on isompi sähkömoottori. Molemmissa työntövoima kuitenkin ilmoitetaan samaksi.
SPX-5:n ja SPX-5GP:n yhteisessä manuaalissa todetaan SPX5-course computerin output työyksikölle olevan “continuous 5 A at nominal 12 V”.
SPX5 käyttää NMEA 0183 järjestelmää, uudemmat mallit NMEA 2000. Sillä on merkitystä tuulimittareihin ja gps:ään liittämisen kannalta.

SPX-5GP-mallin hinta ebayssä on n. 1700 euroa:
http://www.ebay.com/itm/Raymarine-E12138-SPX5-Grand-Prix-Smartpilot-Corepack-/281786582499

mikseiSPX5GP kirjoitti:

En ymmärrä ajatustasi. SPX-5 on tuotannosta poistunut malli, jonka seuraaja on EVO-1 tiller pilot eli EV-100. Kehumasi Meredinin hinta on 500 e korkeampi kuin vaikkapa Marinean hinta uudesta EV-100:sta. Kummassakin on identtinen, ST4000 :ssakin käytetty tillerdrive-työyksikkö.

Mitä etua näet SPX5:ssä verrattuna uudempaan EV-100:aan?

SPX-5 mallia tehokkaampi versio olisi SPX-5GP, jossa maks. uppouman suositus on 7.5tn. SPX5:ssä se on 6 tn. Ainoa ero näiden kahden mallin välillä on ST4000 tillerdrive-työyksikkö. GP-mallisessa työyksikössä on isompi sähkömoottori. Molemmissa työntövoima kuitenkin ilmoitetaan samaksi.
SPX-5:n ja SPX-5GP:n yhteisessä manuaalissa todetaan SPX5-course computerin output työyksikölle olevan “continuous 5 A at nominal 12 V”.
SPX5 käyttää NMEA 0183 järjestelmää, uudemmat mallit NMEA 2000. Sillä on merkitystä tuulimittareihin ja gps:ään liittämisen kannalta.

SPX-5GP-mallin hinta ebayssä on n. 1700 euroa:
http://www.ebay.com/itm/Raymarine-E12138-SPX5-Grand-Prix-Smartpilot-Corepack-/281786582499

Lue lisää

Sorry, etten huomannut sinun tarkoittaneen juuri tuota GP-mallia, vaikka tekstissäsi sitä et maininnut. Silti Meredinin hinta ei ole erityisen edullinen.

ebay_Meredin kirjoitti:

Sorry, etten huomannut sinun tarkoittaneen juuri tuota GP-mallia, vaikka tekstissäsi sitä et maininnut. Silti Meredinin hinta ei ole erityisen edullinen.

Onkohan noissa Meredinin ja ebayn paketeissa sama sisältö? Muutenkin tuntuu joskus vaikealta käsittää että mitä noissa valmiissa paketeissa tulee mukana.

tillipilotti kirjoitti:

Onkohan noissa Meredinin ja ebayn paketeissa sama sisältö? Muutenkin tuntuu joskus vaikealta käsittää että mitä noissa valmiissa paketeissa tulee mukana.

Kysymällä selviää, mutta SPX-5GP pakettiin näyttää yleensä kuuluvan:
"ST6002 control head with SeaTalk instrument repeater capabilities
• SPX-5 below deck course computer
• Enhanced Grand Prix drive unit
• Remotely mounted fluxgate compass"
Mailspeedmarinen hinta on 1578,72 GBP. Tuotteen valmistus on loppunut ja se on poistumassa markkinoilta eikä siksi ole enää kovin monen verkkokaupan listoilla.


SXP-5 elektroniikkaosaan ei voi liittää tehokkaampaa työyksikköä, koska ulostulo on vain 5A. Raymarinen tiller-drive työyksikön kestävyydellä ja vesitiiviydellä on verraten huono maine. Mitä teet, kun GP-työyksikkä hajoaa eikä niitä valmisteta?

Esim. Pelagic Tiller Actuator tarvitsee 100 kg kuormalla 11.5A. (Hinta on 360 USD).
Sille sopiva elektroniikka voisi olla Raymarine Evolution EV-200:n "päivityspaketti" (joka ei sisällä työyksikköä). Marinean hinta näyttää olevan 2150 eur. En ole katsonut muualta.

tillipilotti kirjoitti:

Onkohan noissa Meredinin ja ebayn paketeissa sama sisältö? Muutenkin tuntuu joskus vaikealta käsittää että mitä noissa valmiissa paketeissa tulee mukana.

Mitä oikeastaan haluat ja tarvitset? Tähän asti olet pärjännyt kokonaan ilman autopilottia. Nyt kysyit neuvoja autopiloteista ja sait asiallista infoa. Neuvojen jälkeen olet ymmällä ja kyselet hankkisitko halvan pinnapilotin vai minkälaisen systeemipilotin ostaisit ja mitä jonkun firman tarjoukseen kuuluu. Vai kyselisitkö sittenkin ratkaisua ensi kesänä vierassatamissa tapaamiltasi ihmisiltä.

Oma ehdotukseni on, että avomerietapeilla kokeilet peräsinpinnan sitomista tukevalla kuminauhalla ja trimmaat purjetasapainon kulkusuunnan säilyttämiseksi - ns. köyhän miehen autopilotti. Koneajoa ja muuta tilapäiskäyttöä varten riittää, että sulla on veneessäsi pieni pinnapilotti, esim. jo mainittu SimradTP32. Jos myöhemmin investoit systeemipilottiin, TP32 jää varalaitteeksi.

koetapäättääitse kirjoitti:

Mitä oikeastaan haluat ja tarvitset? Tähän asti olet pärjännyt kokonaan ilman autopilottia. Nyt kysyit neuvoja autopiloteista ja sait asiallista infoa. Neuvojen jälkeen olet ymmällä ja kyselet hankkisitko halvan pinnapilotin vai minkälaisen systeemipilotin ostaisit ja mitä jonkun firman tarjoukseen kuuluu. Vai kyselisitkö sittenkin ratkaisua ensi kesänä vierassatamissa tapaamiltasi ihmisiltä.

Oma ehdotukseni on, että avomerietapeilla kokeilet peräsinpinnan sitomista tukevalla kuminauhalla ja trimmaat purjetasapainon kulkusuunnan säilyttämiseksi - ns. köyhän miehen autopilotti. Koneajoa ja muuta tilapäiskäyttöä varten riittää, että sulla on veneessäsi pieni pinnapilotti, esim. jo mainittu SimradTP32. Jos myöhemmin investoit systeemipilottiin, TP32 jää varalaitteeksi.

Lue lisää

Tässä edullinen vaihtoehto!
https://www.youtube.com/watch?v=pnkDsDWl8zQ

eikämaksapaljon kirjoitti:

Tässä edullinen vaihtoehto!
https://www.youtube.com/watch?v=pnkDsDWl8zQ

Varmaan vilpitön ehdotus, mutta en minä kyllä mitään vanhaa ukkoa veneeseeni halua, vaikka olisi kuinka edullinen?? Kaikkea sitä näkee!!

tillipiloti kirjoitti:

Varmaan vilpitön ehdotus, mutta en minä kyllä mitään vanhaa ukkoa veneeseeni halua, vaikka olisi kuinka edullinen?? Kaikkea sitä näkee!!

Kohdistit kiinnostuksesi henkilöön niin intensiivisesti, ettet edes huomannut automaattiohjauksen ideaa!
Ukko saattoi olla vanha, mutta idea on häntä vanhempi ja monelle meistä tuttu.

koetapäättääitse kirjoitti:

Mitä oikeastaan haluat ja tarvitset? Tähän asti olet pärjännyt kokonaan ilman autopilottia. Nyt kysyit neuvoja autopiloteista ja sait asiallista infoa. Neuvojen jälkeen olet ymmällä ja kyselet hankkisitko halvan pinnapilotin vai minkälaisen systeemipilotin ostaisit ja mitä jonkun firman tarjoukseen kuuluu. Vai kyselisitkö sittenkin ratkaisua ensi kesänä vierassatamissa tapaamiltasi ihmisiltä.

Oma ehdotukseni on, että avomerietapeilla kokeilet peräsinpinnan sitomista tukevalla kuminauhalla ja trimmaat purjetasapainon kulkusuunnan säilyttämiseksi - ns. köyhän miehen autopilotti. Koneajoa ja muuta tilapäiskäyttöä varten riittää, että sulla on veneessäsi pieni pinnapilotti, esim. jo mainittu SimradTP32. Jos myöhemmin investoit systeemipilottiin, TP32 jää varalaitteeksi.

Lue lisää

Nyt kyllä vähän ihmettelen tuota sinun muutaman lauseen purkaustasi? Purkaus pitää jotenkin oudosti sisällään ikäänkuin minä olisi aluenperin tullut vaatimaan muilta valmista päätöstä siitä mitä minun pitää ostaa??
Ja toisena väitteenä on, että minä olen suhtautunut jotenkin väheksyvästi kirjoittajien infoon??
Kolmantena tulee, että olisin jotenkin negatiivisessä hengessä hyvästä infosta huolimatta alkanut epäröidä päätöstä halvemman ja kalliimman vaihtoehdon väliltä??

Vastaan näin, että yleensäkään en toimi valmiiden ajatuspakettien mukaan, vaan käyn asiat läpi omissa aivoissa.
Toisena, että info on ollut ihan hyvää.
Ja kolmantena, että juurikin ihan hyvän infon ansiosta alan päätyä siihen, että ostan tehokkaimman alle tonnin vehkeen ja tunnostelen sitä ensikesän, jonka jälkeen olen enempi tietoinen siitä, että mikä sysyteemi mahdollisesti olisi spesifisiti juuri minun veneeseeni paras vaihtoehto.

Ja sitten vielä sekin että päädyimpä mihin tahansa vaihtoehtoon, niin voin kai silti puhutella ihmisiä satamissa kysellä kokemuksia. Tuskin ihan samanlaista venettä tulee vastaan, mutta aina voi soveltaa.

Toisessa kappaleessa, missä suosittelet eräänlaista kokeilua, onkin sitten jo ihan asiallinen homma, jota siis olen ajatellut soveltaakkin.

tillipilotti kirjoitti:

Nyt kyllä vähän ihmettelen tuota sinun muutaman lauseen purkaustasi? Purkaus pitää jotenkin oudosti sisällään ikäänkuin minä olisi aluenperin tullut vaatimaan muilta valmista päätöstä siitä mitä minun pitää ostaa??
Ja toisena väitteenä on, että minä olen suhtautunut jotenkin väheksyvästi kirjoittajien infoon??
Kolmantena tulee, että olisin jotenkin negatiivisessä hengessä hyvästä infosta huolimatta alkanut epäröidä päätöstä halvemman ja kalliimman vaihtoehdon väliltä??

Vastaan näin, että yleensäkään en toimi valmiiden ajatuspakettien mukaan, vaan käyn asiat läpi omissa aivoissa.
Toisena, että info on ollut ihan hyvää.
Ja kolmantena, että juurikin ihan hyvän infon ansiosta alan päätyä siihen, että ostan tehokkaimman alle tonnin vehkeen ja tunnostelen sitä ensikesän, jonka jälkeen olen enempi tietoinen siitä, että mikä sysyteemi mahdollisesti olisi spesifisiti juuri minun veneeseeni paras vaihtoehto.

Ja sitten vielä sekin että päädyimpä mihin tahansa vaihtoehtoon, niin voin kai silti puhutella ihmisiä satamissa kysellä kokemuksia. Tuskin ihan samanlaista venettä tulee vastaan, mutta aina voi soveltaa.

Toisessa kappaleessa, missä suosittelet eräänlaista kokeilua, onkin sitten jo ihan asiallinen homma, jota siis olen ajatellut soveltaakkin.

Lue lisää

Niin ja olen edelleen myös sitä mieltä, että myytävien pilottien, jotka koostuvat useammasta komponentista, saisivat olla selvemmin eriteltynä mitä paketti sisältää. Kysymällä tietysti selviää, mutta voisihan nuo olla myös jo mainoksissa selvemmin esillä.
Ja tuo, että olen em.mieltä ei johdu siitä, että olen saanut tällä palstalla huonoa informaatiota.

Kyllä kai nimim. Gameoverö tuntee rikoslain?
"Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen tahalliseen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä, nk. rikokseen yllyttäminen"

Asennusmallin näkee katsomalla niitä colinarchereita ja kostereita, joissa on pinnapilotti. Joissakin työyksikkö on kiinnitetty peräkaiteeseen. Netissäkin on valokuvia. Saattaa olla youtube-videoitakin.

Ihan hyviä pointteja seppomartilta.
Colin Archer alkaa olla yleisnimitys pitkäkölisille raskaille veneille ja CA tyyppisiä veneitä onkin niin moneen lähtöön ja malliltaan erilaista, että joutuu jokainen kohdallan miettimään mikä autom.ohjaus toimii kullakin parhaiten. Ei tämä ketju ole silti hukkaan menny, kyllä tässä mietittävää on heille jotka autopilottia ovat hankkimassa.

Olen kiinnittänyt huomiota, että juurki näissä CA veneissä, jos peräsin on käännettynä ihan reunaan, niin peräsimen yläosa kallistuu hurjasti ja melkeinpä lepää laitaa vasten. Johtuu tietysti peräsimen mallista ja siitä että ylin sarana saattaa olla puoli metriä pinnan kiinnityskohdasta alaspäin. Mutta sitten on niinkin että ylin sarana on vain hiukan alempana kuin pinnan tyvi, ehkä 10cm. Tuossa jälkimmäisessä mallissa kuviteltu peräsimen akseli ja peräsinpinna kohtaavat peräsimen sisällä, eikä kaukana peräsimen takana. Noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäiseen voi olla helpompi alkaa miettimään autopilottia, olipa sitte tuuli-tai sähkonen laite. Veneen muutkin ominaisuudet ratkaisee tietysti paljon, mutta jatkoin vaan hiukkasen seppomartin esille tuomaa peräsin näkökulmaa.

Mahtavaperäsin kirjoitti:

Ihan hyviä pointteja seppomartilta.
Colin Archer alkaa olla yleisnimitys pitkäkölisille raskaille veneille ja CA tyyppisiä veneitä onkin niin moneen lähtöön ja malliltaan erilaista, että joutuu jokainen kohdallan miettimään mikä autom.ohjaus toimii kullakin parhaiten. Ei tämä ketju ole silti hukkaan menny, kyllä tässä mietittävää on heille jotka autopilottia ovat hankkimassa.

Olen kiinnittänyt huomiota, että juurki näissä CA veneissä, jos peräsin on käännettynä ihan reunaan, niin peräsimen yläosa kallistuu hurjasti ja melkeinpä lepää laitaa vasten. Johtuu tietysti peräsimen mallista ja siitä että ylin sarana saattaa olla puoli metriä pinnan kiinnityskohdasta alaspäin. Mutta sitten on niinkin että ylin sarana on vain hiukan alempana kuin pinnan tyvi, ehkä 10cm. Tuossa jälkimmäisessä mallissa kuviteltu peräsimen akseli ja peräsinpinna kohtaavat peräsimen sisällä, eikä kaukana peräsimen takana. Noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäiseen voi olla helpompi alkaa miettimään autopilottia, olipa sitte tuuli-tai sähkonen laite. Veneen muutkin ominaisuudet ratkaisee tietysti paljon, mutta jatkoin vaan hiukkasen seppomartin esille tuomaa peräsin näkökulmaa.

Lue lisää

Esim. Laurin-kostereissa (22-38 ft) on käytetty aivan normaaleita Simradin ja Autohelmin/Raymarinen pinnapilotteja. Samoin vastaavankokoisissa colinarchereissa käytetään tuuliperäsimiä ja pinnapilotteja.

Oma veneeni ei ole Colin Archerin piirtämä eikä edes modifikaatio, mutta siinäkin on rungon ulkopuolinen peräsin ja laaja peräsimen liike niinkuin seppomartti kuvaili. Veneeni paino matkapurjehdusvarustuksessa on yli 11 tn. Pinnapilottini ei tietenkään pysty kääntämään peräsintä laidasta laitaan, mutta ei sen tarvitsekaan!
Raymarinin pinnapilotin ohjelmoinnin ensimmäinen vaihe on satamassa tehtävä alkukalibrointi, joka huomioi työyksikön liikkeiden äärirajat. Niiden perusteella näyttöyksikköön ilmestyy peräsinkulman näyttö (pinnapilotissa ei ole erillistä ruorikulman indikaattoria). Käytännössä ei ole mitään ongelmaa siinäkään, että autopilotti ohjaa merellä näiden äärirajojen sisällä. Ainoa ero "tavalliseen" pinnaveneeseen on se että autopilotin tekemä vastakäännös tapahtuu selvästi hitaammin (koska peräsin kääntyy vähemmän).

Älkää tehkö kuviteltuja ongelmia niistä asioista, jotka käytännössä toimivat!

Minun laurinkoster 28 windpilotin tuuliperäsin on paras ostos toimii hyvin myös kevyellä tuulella pinnapilotti vain konetta käytettäessä

Himene kirjoitti:

Minun laurinkoster 28 windpilotin tuuliperäsin on paras ostos toimii hyvin myös kevyellä tuulella pinnapilotti vain konetta käytettäessä

Tuuliperäsin on ilman muuta paras pitkillä avomerireissuilla, valtamerillä kaikkein oleellisin varuste. Oma tuuliperäsimeni on Monitor. Siihen voin tarvittaessa (=kevyessä tuulessa tai koneajossa) yhdistää Simrad T20 pinnapilotin, jolloin se jaksaa vaivatta ohjata 11 tn pitkäkölipaattiani.

Edellinen tuuliperäsimeni oli Hydrovane, johon on tosi helppo yhdistää pinnapilotti. Hydrovanen etu on se, että sitä voi sellaisenaan käyttää hätäohjauksena. Monitor vaatii lisäosia ennenkuin se voi toimia hätäperäsimenä.

Jos improvisoitu hätäohjaus kiinnostaa, YW:n joulukuun numerossa on pitkä tarina Atlantilla peräsimen menettäneestä Sweden Yachts 390-veneestä, joka purjehti 1500 M Karibialle ilman peräsintä. Ohjaus tapahtui 15kg Bruce-ankkurista, ketjusta, fendareista ja köysistä improvisoidulla laahuksella sekä kahdellöa keulapurjeella. Kuvan mukaan veneessä näyttäisi olevan windpilotin tuuliperäsin, joka ei sovellu hätäperäsimeksi.

Eli kyllä näistä käytännön esimerkeistä ja tunnelmista voisi päätellä että ei näillä alle tonnin vehkeillä saa kovinkaan hyvää tulosta. Vaikuttaa rajoittuvan tyynen kelin moottorilla ajoon tai korkeintaan kevyen tuulen purjehdukseen.

halpaonhalpa kirjoitti:

Eli kyllä näistä käytännön esimerkeistä ja tunnelmista voisi päätellä että ei näillä alle tonnin vehkeillä saa kovinkaan hyvää tulosta. Vaikuttaa rajoittuvan tyynen kelin moottorilla ajoon tai korkeintaan kevyen tuulen purjehdukseen.

Lue lisää

En päättele noin, vaikka kirjoitin viestissäni pienestä ja halvasta pinnapilotista, jonka voi yhdistää tuuliperäsimeen. Käytännössä on nimittäin niin, että tuuliperäsin on täysin äänetön, ei vie lainkaan sähköä ja ohjaa erittäin luotettavasti, kunhan apparentti tuuli on riittävä sen tuulilapaa varten. Se ohjaa sitä tarkemmin, mitä enemmän tuulee. Miksi siinä tilanteessa pitäisi käyttää sähköä kuluttavaa ja surisevaa autopilottia? Kun tuuliperäsimeen on tottunut, pienen pinnapilotin edestakaiset liikkeet ja surina muuttuvat ärsyttäväksi häiriöksi.
Kun pinnapilotti on yhdistetty tuuliperäsimeen korvaamaan tuulilapaa, se kyllä jaksaa ohjata kovassakin tuulessa, mutta silloin sitä ei yleensä tarvita! Tietenkään pieni pinnapilotti ei ole ominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin erillisellä sensoriyksiköllä, gyrolla ja kurssitietokoneella varustettu systeemipilotti.

Et mmärtänyt ideaa. Autopilotti tai pieni tuulilpaa kääntävä sähkömoottori tarvitaan, jos halutaan tuuliperäsimen ajavan kompassisuuntaa eikä tuulikulmaa. Navikissa tämä oli aikanaan toteutettu nerokkaasti: kompassi antaa impulssin mitättömän kokoiselle tuulilapaa kääntävällesähkömoottorille ja kiertää sitä vertikaaliakselin ympäri. Kaatuva tuulilapa kääntää servolavan trimmilevyä, mikä kaataa servolavan, mikä köydellä vetää pinnan. Mitätön virran tarve, koska ohjausvoima ei tule sähkömoottorista vaan vedestä.

seppomartti kirjoitti:

Et mmärtänyt ideaa. Autopilotti tai pieni tuulilpaa kääntävä sähkömoottori tarvitaan, jos halutaan tuuliperäsimen ajavan kompassisuuntaa eikä tuulikulmaa. Navikissa tämä oli aikanaan toteutettu nerokkaasti: kompassi antaa impulssin mitättömän kokoiselle tuulilapaa kääntävällesähkömoottorille ja kiertää sitä vertikaaliakselin ympäri. Kaatuva tuulilapa kääntää servolavan trimmilevyä, mikä kaataa servolavan, mikä köydellä vetää pinnan. Mitätön virran tarve, koska ohjausvoima ei tule sähkömoottorista vaan vedestä.

Lue lisää

En ymmärtänyt mihin viestiin vastasit. Jos tarkoitit "Eiaivan" -juttuani omista tuuliperäsimistäni ja niihin yhdistetyistä pinnapiloteista, jätit huomioimatta pinnapilotin mahdollisuuden käyttää "tuulimoodia". Siksi en maininnut pinnapilotin käyttävän omaa kompassiaan, koska joissakin pienissä pinnapiloteissa on tämä mahdollisuus. Esim. Simrad TP 32 voidaan liittää navigointimittaristoon ja kytkeä kompassisuunnan asemasta ohjaamaan tuulimittarin mukaan. Kaikkia pieniä pinnapilotteja en tunne. Omaa kokemusta on vain TP32, TP20 ja Autohelm 1000:sta.

Navikin tuuliperäsin ei ole sen "nerokkaampi" kuin muutkaan. Kaikissa tuuliperäsimissä (myös niissä, joissa ei ole servolapaa), tuulilavan tarvitseman voiman voi korvata pienellä pinnapilotilla niinkuin totesit.

Hydrovane on kuulunut tuuliperäsinten kestosuosikkeihin siksi, että se on yksinkertainen ja luotettava. Siinä ei ole servolapaa eikä pinnaan tai rattiin meneviä naruja. Tuulilapa kääntää mekaanisen välityksen kautta ohjauslapaa, joka on veneen omasta peräsimestä riippumaton. Ohjauslapa on balansoitu niin, että sen kääntely on kevyttä. Ohjauslavassa on lyhyt kahva, johon voi yhdistää pinnapilotin (tuulilapaa ei voi tietenkään käyttää samanaikaisesti kuten ei muissakaan tuuliperäsimissä, kun pinnapilotti ohjaa). Samaa kahvaa voi käyttää hätäohjauksena. Ohjausta helpottaa, kun kahvan reikään työntää pilssipumpun kahvan (se on juuri sopivan kokoinen Hendersonin ja Whalen pumppukahvoille).

Et ymmärtänyt Navikin ideaa, mitä yritin laajasti selittää. Uusi yritys: Jos käytetään trimmilevyä tason ( =servolapa tai lentokoneen peräsin) kääntämiseen niin tarvitava voima on pieni suhteessa voimaan , mikä tarvitaan ilman trim tabia. Herkkyys kasvaa samoin kuin kaatuva tuulilapa on kääntuvää herkempi. Poikkeutettu servolapa antaa kakissa olosuhteissa ihmisvoimaa suuremman ohjausvoiman. Navikissa oli noin tulitikkurasian kokoinen kiinteä sähkömoottori, joka tuotti tarvittavan ohjausvoiman kaikissa olosuhteissa. Arvaan, ettei tarvinnut ampeeriakaan. En ole havainnut muissa vastaavaa järjestelyä.
Täytyy ihan kaivaa autotallin perältä ja tutkia., onko systeemi vielä hengissä.
Varaperäsimeksi siitä sen sijaan ei ole, ellei rakenna ylimääräistä peräsintä.

seppomartti kirjoitti:

Et ymmärtänyt Navikin ideaa, mitä yritin laajasti selittää. Uusi yritys: Jos käytetään trimmilevyä tason ( =servolapa tai lentokoneen peräsin) kääntämiseen niin tarvitava voima on pieni suhteessa voimaan , mikä tarvitaan ilman trim tabia. Herkkyys kasvaa samoin kuin kaatuva tuulilapa on kääntuvää herkempi. Poikkeutettu servolapa antaa kakissa olosuhteissa ihmisvoimaa suuremman ohjausvoiman. Navikissa oli noin tulitikkurasian kokoinen kiinteä sähkömoottori, joka tuotti tarvittavan ohjausvoiman kaikissa olosuhteissa. Arvaan, ettei tarvinnut ampeeriakaan. En ole havainnut muissa vastaavaa järjestelyä.
Täytyy ihan kaivaa autotallin perältä ja tutkia., onko systeemi vielä hengissä.
Varaperäsimeksi siitä sen sijaan ei ole, ellei rakenna ylimääräistä peräsintä.

Lue lisää

Miksi päättelet, "etten ymmärtänyt"? Jo ketjun alkupään "raskaspinnavene"-viestiini liitin kaksi linkkiä tuuliperäsimien toiminnasta ja malleista. Toinen niistä oli Peter Förthmannin katsausartikkeli automaattiohjauksesta ja tuuliperäsimien toimintaperiaatteista. Arvelin, että asiasta kiinnostuneet voisivat lukea molempien linkkieni artikkelit eikä tuuliperäsimien toimintojen selostaminen olisi tarpeellista.
En ollenkaan epäile Navikin “trim-tab” idean käyttökelpoisuutta, vaikka henkilökohtaiset kokemukset Navikista puuttuvatkin. Mm. Islannissa ja Skotlannissa purjehtineessa turkulaisveneessä on Navik. Sama Navik oli kipparin edellisessä veneessä, jolla hän kävi Huippuvuorilla.

Navik taisi tulla tunnetuksi 1970-luvulla purjehditun OSTAR-kisan ansiosta. 1970-luvulla muotiin tulleissa Windpiloteissa oli isokokoinen pystyakselin ympäri tuuliviirinä kääntyilevä lapa ja hammasratasvälitys ohjauslapaan. Sekin ratkaisu toimi 30-jalkaisissa ja sitä pienemmissä veneissä, vaikka ei ollut servoa. Yksinkertaisuutensa takia siitä tuli malli monelle itserakentajalle. Eräs tuttu tanskalaispurjehtija rakensi siitä modifikaation omaan Albin Balladiinsa ("Joy") ja oli ilmeisesti ensimmäinen Balladilla pallon kiertänyt yksinpurjehtija. Joy purjehti saman tuuliperäsimensä kanssa myös Huippuvuorille. Reissujen jälkeen Joyn kipparia pyydettiin valmistamaan samanlaisia tuuliperäsimiä muillekin purjehtijoille.
Aries taisi olla 70-luvun suosituin servolapainen tuuliperäsin, jossa oli sivusuuntaan kääntyvä tuulilapa. Tietääkseni tanskalaisia Arieksia valmistetaan edelleenkin. Muut 1970-luvun mallit, kuten Sailomat ja Navik eivät enää taida olla tuotannossa? "Kaatuva" tuulilapa on nykyisin selvästi yleisempi ratkaisu tuuliperäsimissä kuin pystyakselin ympäri kääntyvä tuulilapa.