Vapaassa maassa jokainen tietysti on vapaa kirjoittamaan mitä haluaa, mutta ihan ensimmäisenä pyytäisin, että kommentit "jätä se" eivät olisi se neuvo minkä antaisitte. Tai ainakin vähän syvempää ajatusta kommentin tueksi.
Olen ollut kumppanini kanssa parisuhteessa jo nuoresta asti. Perhe on matkan varrella kasvanut ja perus elämä on aivan mallillaan. Ihan alusta asti kuitenkin suhdettamme on "vaivannut" se, että aviopuolisoni ei halua intiimiä kanssakäymistä lähellekään yhtä paljon kuin minä. Ajan myötä läheisyys on käynyt jo tuskallisen harvinaiseksi, mikä usein onkin se ainoa asia, joka kiristää hermojani. Silloin kun läheisyyttä "saan", on se vähän kuin "säälistä" tai velvollisuudentunteesta. Mieleen tulee vain, että toinen haluaa taas seuraavan parin kuukauden "rauhan".
Tiedän ettei minun tarvitsisi tyytyä tähän, se ei ole oikein itseäni kohtaan. Oikeastaan se on todella väärin. En kuitenkaan halua loukata toista vaatimalla tai painostamalla, mutta läheisyyden puuttuminen on myös oman itseni kannalta ja hyvinvointiani ajatellen kiduttavaa. Varsinkin kun tiedän, että kelpaisin oikein hyvinkin, muille kuin aviopuolisolleni.
Kysyisinkin neuvoa siitä miten saisin kerrottua tuskani hänelle ilman, että loukkaan häntä? Tiedän, että ottaessani asian puheeksi avaan laatikon, joka käsittää paljon suuremman kokonaisuuden kuin vain intiimi läheisyys. Miten kertoa näistä tunteista ilman, että tahtomattani ja täysin tarkoituksettomasti kyseenalaistan kokonaisuudessa hänen naiseutta?
Kysymykseeni nähden aivan toissijainen asia on se miltä näytän tai minkä ikäinen olen, mutta taustatiedoksi sen verran, että olen nyt n. nelikymppinen mies. Tiedän varmasti ettei ulkonäössäni tai käytöksessäni ole mitään mikä vaikuttaisi haluttomuuteen, tai jos näin on, en silloin varmaan koskaan ole miellyttänyt vaimoni silmää. Tiedän kuitenkin, että vientiä ja ns. "ottajia" minulle löytyisi. Ja tuo seikka ei ainakaan helpota sisäistä tuskaani, sillä mitä hyötyä on siitä, että kärsin yksinäisyydestä ja läheisyyden puutteesta kaiken tuon "huomion" keskellä. Enkä halua kuulostaa itserakkaalta, kirjoitan vain kuinka asiat ovat.
Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea koko tekstin. Ja kiitos jo etukäteen hyvistä neuvoista tai omista kokemuksistanne. Arvostan sitä todella, sillä kuten kaikki läheisyyden puutteesta ja parisuhteessa yksinäisyydestä kärsivät ihmiset tietävät, se tunne on hyvin aito ja voimakas, se todella satuttaa.
Hyviä neuvoja?
19
275
Vastaukset
- mitä.muutakaan
Kuulostaa siltä että nainen on vain tyytynyt sinuun ja todellista intohimoa ei ole ollut missään vaiheessa.
Jos olisin sinä niin jättäisin naisen. Ei tuo mikään suhde ole jos läheisyyttä ei ole. - rakkaus_kestää
itselläni on sama juttu, mutta minun vaimoni on kertonut suoraan miksi hän ei halua seksiä. Hänen ei tee mieli ja kun hänen ei tee kertakaikkiaan koskaan mieli, seksi on väkisinkin hänestä sellaista mitä hän tekee rakkaudesta minuun.
Vaimoni on nuorempana kärsinyt tosi paljon haluttomuudestaan, käynyt useampaan otteeseen lääkärillä ja kokeillut erilaisia lääkkeitä. Lääkekokeilut lopetettiin siihen pisteeseen kun hän sai niistä sydämen rytmihäiriöitä ja pahoja hormoonihäiriöitä.
Ei se naisenkaan osa niin helppoa ole kun haluaisi antaa miehelleen sitä kaikkein parasta, mutta jos se ei oikeasti tunnu missään miltään, niin miten siitä nautit täysillä.
Naisille kun ei ole haluja kohottavaa vaaratonta lääkettä vieläkään keksitty.
Meillä on tästä vaimon seksin puutteesta huolimatta erittäin läheiset välit ja minun tarpeeni hoituvat yhteisymmärryksessä omin käsin sen lisäksi.
Minä en syyllistä vaimoani haluttomuudesta enkä ole vonkaamassa yhtään tätä enempää. Läheisyyttä ja sylittelyä saan vaimoltani aivan niin paljon kuin vain haluan. Nukutaan esim sylikkäin joka yö ja tiedän että vaimonikin rakastaa minua ihan yhtä paljon kuin minä häntä ja minä olen onnellinen siitä, ettei hänen tarvitse tressata haluttomuudestaan enää. Hän huomioi minun tarpeeni säännöllisesti ja se riittää.
Me olemme olleet yhdessä kuitenkin jo lähes 30 vuotta ja minä arvostan ja kunnioitan vaimoani yli kaiken. Minulle ei tulisi pieneen mieleenkään panna ketään toista naista vaikka tarjokkaita on matkan varrella ollut jokunen. Minulle vaimo on elämäni rakkaus ja yhä se unelmieni nainen ja minä kestän tämän yhden pienen puutteen hänessä kuin mies. - Gumrak42
Olen 42 v mies enkä pystyisi elämään tuollaisessa suhteessa. Jos on joskus kokenut mahtavaa seksiä himokkaan ja halukkaan naisen kanssa niin tuollainen velvollisuussseksin suorittaminen tuntuu vähän huorissa käymiseltä. Suosittelen sinua etsimään itsellesi uuden naisen jonka kanssa synkkaa paremmin. Ongelma on vain se että se totuus paljastuu vasta parin vuoden yhdessäolon jälkeen kun tunteet ovat jo pelissä mukana.
- rakkaus_kestää
minulla pää sanoo, että en mitenkään voi lyödä vaimolleni eteen sellasta tilannetta, että menisin ja sanoisin, että kuule kun sinä olet silleen viallinen, että sinun ei tee ikinä mieli eikä sitä vikaa sinusta voi korjata lääkkeilläkään, minun on pakko etsii itselleni himokkaampi nainen.
Olen 100% varma, että vaimoni ei hernettä nokkaansa vetäisi, mutta ihan helvetinmoiset haavat se hänen sieluun jättäisi ja kyllä jättäisi omaanikin.
Ei tulisi pieneen mieleenkään satuttaa vaimoani noin helvetisti.- TotuusSattuu
En tiedä miksi seksi on monille sellainen osa-alue jossa ei olisi oikeutta haluta jotain jotta olisi suhteessa tyytyväinen? Jokainen ymmärtää että jos toinen esim. jättää jatkuvasti toisen tunteet huomioimatta, ei puhu toiselle tai on jatkuvasti poissa kotoa, tämä vaikuttaa suhteeseen. Mutta kun kyse on siitä että ei koskaan saa riittävästi seksiä, siitä ei saisi valittaa koska se loukkaa toista. En ymmärrä mikä siinä on erona muihin parisuhteen perustarpeisiin.
- ei_ole_perustarve
TotuusSattuu kirjoitti:
En tiedä miksi seksi on monille sellainen osa-alue jossa ei olisi oikeutta haluta jotain jotta olisi suhteessa tyytyväinen? Jokainen ymmärtää että jos toinen esim. jättää jatkuvasti toisen tunteet huomioimatta, ei puhu toiselle tai on jatkuvasti poissa kotoa, tämä vaikuttaa suhteeseen. Mutta kun kyse on siitä että ei koskaan saa riittävästi seksiä, siitä ei saisi valittaa koska se loukkaa toista. En ymmärrä mikä siinä on erona muihin parisuhteen perustarpeisiin.
minusta olet väärässä tuossa, että seksi kuuluu parisuhteen perustarpeisiin. Et sinä voi kenenkään toisen puolesta sanoa, että just noin tai näin paljon ja tämänlaatuista seksiä on teidän perustarve.
Jokainen pariskunta päättää asian keskenään, voihan olla, että jotkut eivät halua seksitellä lainkaan, mistä sitä voi tietää. - syy_löytyy_peilistä
TotuusSattuu kirjoitti:
En tiedä miksi seksi on monille sellainen osa-alue jossa ei olisi oikeutta haluta jotain jotta olisi suhteessa tyytyväinen? Jokainen ymmärtää että jos toinen esim. jättää jatkuvasti toisen tunteet huomioimatta, ei puhu toiselle tai on jatkuvasti poissa kotoa, tämä vaikuttaa suhteeseen. Mutta kun kyse on siitä että ei koskaan saa riittävästi seksiä, siitä ei saisi valittaa koska se loukkaa toista. En ymmärrä mikä siinä on erona muihin parisuhteen perustarpeisiin.
Edes papin aamen ei anna lupaa naida puolisoaan väkisin. Jos parisuhteen toista osapuolta ei kiinnosta panohommat, niin sitä ei kiinnosta.
Ei sellaista oikeutta ole että parisuhteen toisen osapuoliskon pitäisi antaa toiselle tyydyttävää seksiä niin ja niin monta kertaa viikossa tai kuukaudessa tai tehdä kaikki mahdolliset temput ja kotkotukset vastoin omaa tahtoa. Jokaisella on oikeus omaan kroppaansa parisuhteessakin ja jokaisella on oikeus sanoa ei ja tätä oikeutta pitää sen toisen osapuolen kunnioittaa.
Joko päätät olla suhteessa jossa saat liian vähän seksiä tai lähdet kävelemään suhteesta. Jos päätät jäätä, lopetat marisemisen ja vonkaamisen ja tyydyt siihen mikä sille vähemmän haluavalle on hyvä. Marisemalla menee viimeisetkin halut. - TotuusSattuu
ei_ole_perustarve kirjoitti:
minusta olet väärässä tuossa, että seksi kuuluu parisuhteen perustarpeisiin. Et sinä voi kenenkään toisen puolesta sanoa, että just noin tai näin paljon ja tämänlaatuista seksiä on teidän perustarve.
Jokainen pariskunta päättää asian keskenään, voihan olla, että jotkut eivät halua seksitellä lainkaan, mistä sitä voi tietää."minusta olet väärässä tuossa, että seksi kuuluu parisuhteen perustarpeisiin."
No kuuluu ihan yhtä paljon tai vähän kuin hellyys, kommunikaatio jne. Suurin osa niitä tarvitsee mutta aina löytyy ihmisiä joille ne eivät ole tärkeitä.
" Et sinä voi kenenkään toisen puolesta sanoa, että just noin tai näin paljon ja tämänlaatuista seksiä on teidän perustarve."
En minä olekaan niin sanonut. Mutta aivan kiistämätön fakta on että suurin osa aikuisista tarvitsee jonkin verran seksiä. Jos siis toinen sitä suhteessa haluaa, ei sitä voi ohittaa olankohautuksella vaikka toinen ei haluaisikaan. Sille toiselle se on perustarve, toiselle ei.
Jos perustarve määritellään niin että maailman jokainen ihminen sitä parisuhteessa tarvitse niin en enää oikein edes tiedä että mikä se asia oikeastaan on?
"Jokainen pariskunta päättää asian keskenään, voihan olla, että jotkut eivät halua seksitellä lainkaan, mistä sitä voi tietää."
Jos kumpikaan ei halua niin asia on tuskin sille pariskunnalle ongelma... - TotuusSattuu
syy_löytyy_peilistä kirjoitti:
Edes papin aamen ei anna lupaa naida puolisoaan väkisin. Jos parisuhteen toista osapuolta ei kiinnosta panohommat, niin sitä ei kiinnosta.
Ei sellaista oikeutta ole että parisuhteen toisen osapuoliskon pitäisi antaa toiselle tyydyttävää seksiä niin ja niin monta kertaa viikossa tai kuukaudessa tai tehdä kaikki mahdolliset temput ja kotkotukset vastoin omaa tahtoa. Jokaisella on oikeus omaan kroppaansa parisuhteessakin ja jokaisella on oikeus sanoa ei ja tätä oikeutta pitää sen toisen osapuolen kunnioittaa.
Joko päätät olla suhteessa jossa saat liian vähän seksiä tai lähdet kävelemään suhteesta. Jos päätät jäätä, lopetat marisemisen ja vonkaamisen ja tyydyt siihen mikä sille vähemmän haluavalle on hyvä. Marisemalla menee viimeisetkin halut."Edes papin aamen ei anna lupaa naida puolisoaan väkisin. Jos parisuhteen toista osapuolta ei kiinnosta panohommat, niin sitä ei kiinnosta."
Siltikin sen haluttoman osapuolen pitää myös ymmärtää että hänen haluttomuudellaan on vaikutuksia siihen toiseen.
"Jokaisella on oikeus omaan kroppaansa parisuhteessakin ja jokaisella on oikeus sanoa ei ja tätä oikeutta pitää sen toisen osapuolen kunnioittaa."
Kyllä mutta edelleenkin teoilla on parisuhteessa vaikutuksia. Jos ei koskaan puhu tai ei koskaan kosketa puolisoa niin silläkin on vaikutuksia vaikka niitäkään ei tarvitse tehdä jos ei halua.
"Joko päätät olla suhteessa jossa saat liian vähän seksiä tai lähdet kävelemään suhteesta. Jos päätät jäätä, lopetat marisemisen ja vonkaamisen ja tyydyt siihen mikä sille vähemmän haluavalle on hyvä."
Tämä on ihan fine jos sama pätee ihan kaikkeen parisuhteessa. Toinen ei saa marista jos toinen haluaa kännätä, ei halua tehdä kotitöitä, ei tahdo keskustella, ei tahdo lapsia, tahtoo 10 lasta, haluaa seksiä koiran kanssa puolison sijaan jne.
Eli olikohan kuitenkin niin että jos tietoisesti kieltää toiselta hänelle tärkeän asian, siitä tulee marinaa väkisin eikä aina ole niin helppo vain lähteä kävelemään suhteesta? - syy_löytyy_peilistä
TotuusSattuu kirjoitti:
"minusta olet väärässä tuossa, että seksi kuuluu parisuhteen perustarpeisiin."
No kuuluu ihan yhtä paljon tai vähän kuin hellyys, kommunikaatio jne. Suurin osa niitä tarvitsee mutta aina löytyy ihmisiä joille ne eivät ole tärkeitä.
" Et sinä voi kenenkään toisen puolesta sanoa, että just noin tai näin paljon ja tämänlaatuista seksiä on teidän perustarve."
En minä olekaan niin sanonut. Mutta aivan kiistämätön fakta on että suurin osa aikuisista tarvitsee jonkin verran seksiä. Jos siis toinen sitä suhteessa haluaa, ei sitä voi ohittaa olankohautuksella vaikka toinen ei haluaisikaan. Sille toiselle se on perustarve, toiselle ei.
Jos perustarve määritellään niin että maailman jokainen ihminen sitä parisuhteessa tarvitse niin en enää oikein edes tiedä että mikä se asia oikeastaan on?
"Jokainen pariskunta päättää asian keskenään, voihan olla, että jotkut eivät halua seksitellä lainkaan, mistä sitä voi tietää."
Jos kumpikaan ei halua niin asia on tuskin sille pariskunnalle ongelma...mitä oikein yrität änkyttää:
vaikka haluaja puhuu seksin tarpeestaan, mutta puolisoa ei yhäkään kiinnosta, niin ei se seksi heidän parisuhteensa perustarpeeksi puhumisella tai mankumisella muutu, ei vaikka asiasta väännettäisiin 24/7.
Totta kai sillä on vaikutusta jos ei saa mankumallakaan lisää seksiä, mutta niinhän sillä mankumisella on vaikutusta siihenkin osapuoleen joka ei sitä seksiä halua antaa, tätä pihtaajaa alkaa vituttaa jatkuva vonkaaminen.
Jos parisuhteessa ollaan jouduttu sellaiseen tilanteeseen, tai jos toinen ei vaan oikeasti tarvitse seksiä yhtä paljon kuin toinen, niin pitäisikö vähemmän haluavan antaa vain sen takia ettei tule riitaa?
No ei helvetissä.
Minun mielestä jokaisella aikuisellakin ihmisellä on ikään, rotuun, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta oikeus päättää omista sukupuolielimistään ja vartalostaan antaako ne jonkun toisen käytettäväksi vai ei.
Mitä noihin lapsiin tulee, niin kyllähän se loppupeleissä on niin, että mies saa haluta vaikka sata lasta, mutta jos ei ole naista niitä kersoja vääntämään, niin ne miehen halut on yhtä tyhjän kanssa. Ilman naista ei synny yhtään lasta.
Ja vaikka se nainen olisikin olemassa, kyllä nainen sanelee tasan tarkkaan perheen lopullisen lapsiluvun ja siihen miehen on tyytyminen.
Mies voi vaikuttaa lapsiensa määrään vain hyppelemällä kukasta kukkaan ja kylvämällä siementään ja silloinkin nainen voi tehdä abortin halutessaan.
Ainoa vaikutusmahdollisuus miehellä on vasektomia, ei synny yhtään lasta minnekään päin.
Kännääminen ei käsittääkseni kuulu ihmisen perusoikeuksiin eikä perustarpeisiin parisuhteessakaan. Kotityöt, seksi koiran kanssa, nekään eivät ole kenenkään perustarpeita. Siivoojat on keskitty jos joku ei viitsi omaa osuuttaan hoitaa ei siitä tarvitse peistä vääntää kenenkään kanssa.
Eläinseksi taas on kielletty laissa, enkä käsitä kuka haluaisi paneskella koiran kanssa, mutta jos se on sinun fantasiasi... niin yöks.. ei kiinnosta kommentoida.
Asioilla on puolensa ja puolensa ja tämä pätee parisuhteeseenkin.
Ihminen joutuu tekemään valintoja ja päättämään tyytyykö vallitsevaan tilanteeseen vai onko hänellä rohkeutta tehdä muutoksia jos joku asia ole ole omasta mielestä kunnossa.
Päätökset jokaisen pitää tehdä itse, ei voi syytellä omasta huonosta olostaan puolisoa.
Parisuhteen toisen osapuolen syyttely, tai kommentit: en ole voinut elää itselleni kun on ollut lapsia, mies/vaimo/työ/what ever: ovat tekosyitä. Olen huomannut, että koko ajan negatiivisesti marmattavat ihmiset ovat pelkureita. He eivät uskalla elää haluamallaan tavalla, ja purkavat huonoa oloaan syyttelemällä muita. Onhan se helpompaa kulkea naama norsun veellä kuin tehdä itse asialle jotain. - TotuusSattuu
syy_löytyy_peilistä kirjoitti:
mitä oikein yrität änkyttää:
vaikka haluaja puhuu seksin tarpeestaan, mutta puolisoa ei yhäkään kiinnosta, niin ei se seksi heidän parisuhteensa perustarpeeksi puhumisella tai mankumisella muutu, ei vaikka asiasta väännettäisiin 24/7.
Totta kai sillä on vaikutusta jos ei saa mankumallakaan lisää seksiä, mutta niinhän sillä mankumisella on vaikutusta siihenkin osapuoleen joka ei sitä seksiä halua antaa, tätä pihtaajaa alkaa vituttaa jatkuva vonkaaminen.
Jos parisuhteessa ollaan jouduttu sellaiseen tilanteeseen, tai jos toinen ei vaan oikeasti tarvitse seksiä yhtä paljon kuin toinen, niin pitäisikö vähemmän haluavan antaa vain sen takia ettei tule riitaa?
No ei helvetissä.
Minun mielestä jokaisella aikuisellakin ihmisellä on ikään, rotuun, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta oikeus päättää omista sukupuolielimistään ja vartalostaan antaako ne jonkun toisen käytettäväksi vai ei.
Mitä noihin lapsiin tulee, niin kyllähän se loppupeleissä on niin, että mies saa haluta vaikka sata lasta, mutta jos ei ole naista niitä kersoja vääntämään, niin ne miehen halut on yhtä tyhjän kanssa. Ilman naista ei synny yhtään lasta.
Ja vaikka se nainen olisikin olemassa, kyllä nainen sanelee tasan tarkkaan perheen lopullisen lapsiluvun ja siihen miehen on tyytyminen.
Mies voi vaikuttaa lapsiensa määrään vain hyppelemällä kukasta kukkaan ja kylvämällä siementään ja silloinkin nainen voi tehdä abortin halutessaan.
Ainoa vaikutusmahdollisuus miehellä on vasektomia, ei synny yhtään lasta minnekään päin.
Kännääminen ei käsittääkseni kuulu ihmisen perusoikeuksiin eikä perustarpeisiin parisuhteessakaan. Kotityöt, seksi koiran kanssa, nekään eivät ole kenenkään perustarpeita. Siivoojat on keskitty jos joku ei viitsi omaa osuuttaan hoitaa ei siitä tarvitse peistä vääntää kenenkään kanssa.
Eläinseksi taas on kielletty laissa, enkä käsitä kuka haluaisi paneskella koiran kanssa, mutta jos se on sinun fantasiasi... niin yöks.. ei kiinnosta kommentoida.
Asioilla on puolensa ja puolensa ja tämä pätee parisuhteeseenkin.
Ihminen joutuu tekemään valintoja ja päättämään tyytyykö vallitsevaan tilanteeseen vai onko hänellä rohkeutta tehdä muutoksia jos joku asia ole ole omasta mielestä kunnossa.
Päätökset jokaisen pitää tehdä itse, ei voi syytellä omasta huonosta olostaan puolisoa.
Parisuhteen toisen osapuolen syyttely, tai kommentit: en ole voinut elää itselleni kun on ollut lapsia, mies/vaimo/työ/what ever: ovat tekosyitä. Olen huomannut, että koko ajan negatiivisesti marmattavat ihmiset ovat pelkureita. He eivät uskalla elää haluamallaan tavalla, ja purkavat huonoa oloaan syyttelemällä muita. Onhan se helpompaa kulkea naama norsun veellä kuin tehdä itse asialle jotain."vaikka haluaja puhuu seksin tarpeestaan, mutta puolisoa ei yhäkään kiinnosta, niin ei se seksi heidän parisuhteensa perustarpeeksi puhumisella tai mankumisella muutu, ei vaikka asiasta väännettäisiin 24/7."
Ei tietysti muutu jos katsoo että puolison tarpeilla ei ole mitään merkitystä ja jokainen elää vain itsekkäästi ihan kuten haluaa. Mutta onnea vain sellaiseen parisuhteeseen muutenkin...
"Totta kai sillä on vaikutusta jos ei saa mankumallakaan lisää seksiä, mutta niinhän sillä mankumisella on vaikutusta siihenkin osapuoleen joka ei sitä seksiä halua antaa, tätä pihtaajaa alkaa vituttaa jatkuva vonkaaminen."
Järkevät ihmiset pystybät puhumalla sopimaan myös kompromisseista joissa otetaan molemmat ja molempien näkökannat huomioon. Mutta sellainen on sinulle näköjään täysin tuntematon asia? Kumpikin eläköön vain juuri kuten haluaa toista kuuntelematta?
"Jos parisuhteessa ollaan jouduttu sellaiseen tilanteeseen, tai jos toinen ei vaan oikeasti tarvitse seksiä yhtä paljon kuin toinen, niin pitäisikö vähemmän haluavan antaa vain sen takia ettei tule riitaa?"
En ole koskaan kuullut onnellisesta avioliitosta jossa ei tehtäisi asioita myös sen takia että niistä on iloa vain toiselle. Kyse ei ole siitä että tehdään asioita väkisin vaan siksi että tiedetään että toinen saa niistä iloa ja rakkaallen haluaa tuottaa iloa. Ja tämä koskee ihan kaikkia asioita, ei vain seksiä.
"Minun mielestä jokaisella aikuisellakin ihmisellä on ikään, rotuun, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta oikeus päättää omista sukupuolielimistään ja vartalostaan antaako ne jonkun toisen käytettäväksi vai ei."
Tästähän ei olekaan kysymys vaan siitä, onko itsekkyys parisuhteessa yleensäkään hedelmällistä.
"Ja vaikka se nainen olisikin olemassa, kyllä nainen sanelee tasan tarkkaan perheen lopullisen lapsiluvun ja siihen miehen on tyytyminen."
Entäs jos nainen haluaa enemmän lapsia kuin mies? Onko miehen silloin annettava väksin naiselle enemmän lapsia vai eikö tämä menekään molemmin päin tasan?
Mies voi vaikuttaa lapsiensa määrään vain hyppelemällä kukasta kukkaan ja kylvämällä siementään ja silloinkin nainen voi tehdä abortin halutessaan.
"Kännääminen ei käsittääkseni kuulu ihmisen perusoikeuksiin eikä perustarpeisiin parisuhteessakaan. Kotityöt, seksi koiran kanssa, nekään eivät ole kenenkään perustarpeita."
Niiden tekeminen tai tekemättömyys vaikuttaa silti paljon parisuhteeseen. Ja ne ovat tutkimustenkin valossa eniten riitoja aiheuttavia asioita parisuhteissa. Eli oletko siis sitä mieltä että niistä ei saisi valittaa vaan toisen tekemiset tai tekemättömyydet pitää vain mukisematta hyväksyä?
"Ihminen joutuu tekemään valintoja ja päättämään tyytyykö vallitsevaan tilanteeseen vai onko hänellä rohkeutta tehdä muutoksia jos joku asia ole ole omasta mielestä kunnossa."
Kyllä, ehdottomasti. Nämä valinnat eivät vain ole vain oma asia vaan vaikuttavat usein myös moneen muuhun, usein myös lapsiin. Ei siis ole helppoa eikä myöskään vastuullista vain lähteä suhteesta heti jos joku asia ei miellytä. Ensisijainen keino olisi aina se että asioita pystytään siinä suhteessa muuttamaan. Ei kuitenkaan se että kaikki ongelmat vain hyväksytään suhtessa.
"Olen huomannut, että koko ajan negatiivisesti marmattavat ihmiset ovat pelkureita. He eivät uskalla elää haluamallaan tavalla, ja purkavat huonoa oloaan syyttelemällä muita. Onhan se helpompaa kulkea naama norsun veellä kuin tehdä itse asialle jotain."
Eli vaimo vaan vaihtoon ja lapset erolapsiksi jos seksielämä ei suju? Tai toinen vaihtoehto on että kärsii hiljaa loppuun saakka? Minusta vastuullinen vaihtoehto löytyy siitä välistä niin että etsitään kaikille sopivia kompromisseja mutta seksin osalta se on sinulle ilmeisesti ihan mahdoton ajatus? - syy_löytyy_peilistä
TotuusSattuu kirjoitti:
"vaikka haluaja puhuu seksin tarpeestaan, mutta puolisoa ei yhäkään kiinnosta, niin ei se seksi heidän parisuhteensa perustarpeeksi puhumisella tai mankumisella muutu, ei vaikka asiasta väännettäisiin 24/7."
Ei tietysti muutu jos katsoo että puolison tarpeilla ei ole mitään merkitystä ja jokainen elää vain itsekkäästi ihan kuten haluaa. Mutta onnea vain sellaiseen parisuhteeseen muutenkin...
"Totta kai sillä on vaikutusta jos ei saa mankumallakaan lisää seksiä, mutta niinhän sillä mankumisella on vaikutusta siihenkin osapuoleen joka ei sitä seksiä halua antaa, tätä pihtaajaa alkaa vituttaa jatkuva vonkaaminen."
Järkevät ihmiset pystybät puhumalla sopimaan myös kompromisseista joissa otetaan molemmat ja molempien näkökannat huomioon. Mutta sellainen on sinulle näköjään täysin tuntematon asia? Kumpikin eläköön vain juuri kuten haluaa toista kuuntelematta?
"Jos parisuhteessa ollaan jouduttu sellaiseen tilanteeseen, tai jos toinen ei vaan oikeasti tarvitse seksiä yhtä paljon kuin toinen, niin pitäisikö vähemmän haluavan antaa vain sen takia ettei tule riitaa?"
En ole koskaan kuullut onnellisesta avioliitosta jossa ei tehtäisi asioita myös sen takia että niistä on iloa vain toiselle. Kyse ei ole siitä että tehdään asioita väkisin vaan siksi että tiedetään että toinen saa niistä iloa ja rakkaallen haluaa tuottaa iloa. Ja tämä koskee ihan kaikkia asioita, ei vain seksiä.
"Minun mielestä jokaisella aikuisellakin ihmisellä on ikään, rotuun, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta oikeus päättää omista sukupuolielimistään ja vartalostaan antaako ne jonkun toisen käytettäväksi vai ei."
Tästähän ei olekaan kysymys vaan siitä, onko itsekkyys parisuhteessa yleensäkään hedelmällistä.
"Ja vaikka se nainen olisikin olemassa, kyllä nainen sanelee tasan tarkkaan perheen lopullisen lapsiluvun ja siihen miehen on tyytyminen."
Entäs jos nainen haluaa enemmän lapsia kuin mies? Onko miehen silloin annettava väksin naiselle enemmän lapsia vai eikö tämä menekään molemmin päin tasan?
Mies voi vaikuttaa lapsiensa määrään vain hyppelemällä kukasta kukkaan ja kylvämällä siementään ja silloinkin nainen voi tehdä abortin halutessaan.
"Kännääminen ei käsittääkseni kuulu ihmisen perusoikeuksiin eikä perustarpeisiin parisuhteessakaan. Kotityöt, seksi koiran kanssa, nekään eivät ole kenenkään perustarpeita."
Niiden tekeminen tai tekemättömyys vaikuttaa silti paljon parisuhteeseen. Ja ne ovat tutkimustenkin valossa eniten riitoja aiheuttavia asioita parisuhteissa. Eli oletko siis sitä mieltä että niistä ei saisi valittaa vaan toisen tekemiset tai tekemättömyydet pitää vain mukisematta hyväksyä?
"Ihminen joutuu tekemään valintoja ja päättämään tyytyykö vallitsevaan tilanteeseen vai onko hänellä rohkeutta tehdä muutoksia jos joku asia ole ole omasta mielestä kunnossa."
Kyllä, ehdottomasti. Nämä valinnat eivät vain ole vain oma asia vaan vaikuttavat usein myös moneen muuhun, usein myös lapsiin. Ei siis ole helppoa eikä myöskään vastuullista vain lähteä suhteesta heti jos joku asia ei miellytä. Ensisijainen keino olisi aina se että asioita pystytään siinä suhteessa muuttamaan. Ei kuitenkaan se että kaikki ongelmat vain hyväksytään suhtessa.
"Olen huomannut, että koko ajan negatiivisesti marmattavat ihmiset ovat pelkureita. He eivät uskalla elää haluamallaan tavalla, ja purkavat huonoa oloaan syyttelemällä muita. Onhan se helpompaa kulkea naama norsun veellä kuin tehdä itse asialle jotain."
Eli vaimo vaan vaihtoon ja lapset erolapsiksi jos seksielämä ei suju? Tai toinen vaihtoehto on että kärsii hiljaa loppuun saakka? Minusta vastuullinen vaihtoehto löytyy siitä välistä niin että etsitään kaikille sopivia kompromisseja mutta seksin osalta se on sinulle ilmeisesti ihan mahdoton ajatus?hohhoijaa jankutetaan sitten taas tätä samaa moneen kertaan.
Minähän olen koko ajan sanonut, että kaikista asioista voi ja pitää puhua.... mutta....jos puhumisesta ei ole mitään hyötyä, eli se toinen ei päätään käännä eikä ala kantaansa muuttamaan, niin mitä teet?????
Ihan sama vaikka sinä hoet, että parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja, mutta mikä kompromissi se sellainen on jos toinen joutuu myöntymään sellaiseen mitä hän ei haluaisi tehdä tai mikä hänelle on vastenmielistä.
Enkä nyt tarkoita siivoamista enkä roskapussin viemistä. Ne ovat pikkujuttuja sen rinnalla, jos joku joutuu luopumaan henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan, eli antamaan vartalonsa jonkun toisen ihmisen vaikka se nyt onkin se oma puoliso, nautinnon välineeksi vastoin omaa haluaan.
Vastoin omaa haluaan tarkoittaa tässä sitä, että sillä puolisolla ei tee yhtään mieli ja hän pärjäisi vallan hyvin ilman naimista, mutta kun toinen haluaa, niin ei voi sanoa ei.
Jos toinen ei halua tai saa seksistä mitään, niin mun mielestä se tarkoittaa silloin ei sille vonkaajalle. On turha kulkea perässä ja jankuttaa samasta asiasta päivästä toiseen ja painostaa sitä toista haluamaan, kun se seksinhalu ei käskemällä kenellekään syty eikä tule, päinvastoin, katoaa ne vähätkin mielenkiinnot.
Siis joo, tottakai voi antaa ns. sääliseksiä perherauhan vuoksi ja sitähän käsittääkseni parisuhteissa tehdään viikottain, mutta mitä järkeä sellasessa on?
Jos molemmat tietää, että toinen ei saa naimisesta itselleen mitään, niin eikö sitä voi jo miettiä onko se seksi aikuisten oikeesti se meidän parisuhteen aivan ehdoton must juttu vai voisiko sen jollakin muulla hellyydellä korvata.
Vai olisiko sittenkin parempi pistää kantapäät yhteen ja lähteä erilleen kuin jäädä kaksisteen katkeroitumaan vuosikymmeniksi ja syyttelemään puolin ja toisin toista oman elämän tuhoamisesta ja pihtaamisesta/vonkaamisesta?
Minusta päivittäinen vääntö jostain asiasta on henkistä väkivaltaa puolin ja toisin. Ei kyetä irrottautumaan eikä pistämään pistettä tilanteelle, ei kyetä antamaan sille toiselle vapautta elää omanlaista elämää.
Ja hohhoijaa vielä kerran. Minä olen sanonut, että minä en ikinä pakottaisi vaimoani sääliseksiin. Minä pärjään kyllä ilman vaikka loppuikäni ilman ja pystyn omin käsin onneen pääsemään aina kun puutteessa olen. En tarvitse naista pumpattavaksi barbaraksi, minä harrastan seksiä vain rakkauden kautta, en ole ikinä pystynyt enkä tule pystymään yhden illan pikapanosuhteisiin. Minulla on huippuvaimo, meidän parisuhdetta ei seksin puuttuminen kaada eikä tule kaatamaan jatkossakaan ja mitä seksin määrään tulee välillä sitä on liian vähän ja välillä ei ollenkaan, mutta eipä ole tullut pieneen mieleenkään laittaa vaimoa vaihtoon, eikä kulkea hänen perässään vonkaamassa.
Loppukaneettina tuohon lasten määrään.
Mieshän saa haluta vaikka 10 lasta, mutta jos vaimo sanoo, että paikat ei kestä tehdä niin montaa tai yksinkertaisesti että kuule meidän lapsiluku on nyt täynnä, niin mitä vaihtoehtoja miehellä on? Panna eukkonsa väkisin paksuksi?
Etsiä uusi emäntä???
Joo ei miehen tarvitse väkisin naiselle lapsia antaa, jos nainen huolehtii ehkäisystä, lapsia tulee riittävästi, ei yhtään liikaa eikä liian vähän koska mieshän haluaa automaattisesti just yhtä monta lasta kuin vaimokin, siis jos rakastaa vaimoaan, niin haluaa :). - TotuusSattuu
syy_löytyy_peilistä kirjoitti:
hohhoijaa jankutetaan sitten taas tätä samaa moneen kertaan.
Minähän olen koko ajan sanonut, että kaikista asioista voi ja pitää puhua.... mutta....jos puhumisesta ei ole mitään hyötyä, eli se toinen ei päätään käännä eikä ala kantaansa muuttamaan, niin mitä teet?????
Ihan sama vaikka sinä hoet, että parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja, mutta mikä kompromissi se sellainen on jos toinen joutuu myöntymään sellaiseen mitä hän ei haluaisi tehdä tai mikä hänelle on vastenmielistä.
Enkä nyt tarkoita siivoamista enkä roskapussin viemistä. Ne ovat pikkujuttuja sen rinnalla, jos joku joutuu luopumaan henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan, eli antamaan vartalonsa jonkun toisen ihmisen vaikka se nyt onkin se oma puoliso, nautinnon välineeksi vastoin omaa haluaan.
Vastoin omaa haluaan tarkoittaa tässä sitä, että sillä puolisolla ei tee yhtään mieli ja hän pärjäisi vallan hyvin ilman naimista, mutta kun toinen haluaa, niin ei voi sanoa ei.
Jos toinen ei halua tai saa seksistä mitään, niin mun mielestä se tarkoittaa silloin ei sille vonkaajalle. On turha kulkea perässä ja jankuttaa samasta asiasta päivästä toiseen ja painostaa sitä toista haluamaan, kun se seksinhalu ei käskemällä kenellekään syty eikä tule, päinvastoin, katoaa ne vähätkin mielenkiinnot.
Siis joo, tottakai voi antaa ns. sääliseksiä perherauhan vuoksi ja sitähän käsittääkseni parisuhteissa tehdään viikottain, mutta mitä järkeä sellasessa on?
Jos molemmat tietää, että toinen ei saa naimisesta itselleen mitään, niin eikö sitä voi jo miettiä onko se seksi aikuisten oikeesti se meidän parisuhteen aivan ehdoton must juttu vai voisiko sen jollakin muulla hellyydellä korvata.
Vai olisiko sittenkin parempi pistää kantapäät yhteen ja lähteä erilleen kuin jäädä kaksisteen katkeroitumaan vuosikymmeniksi ja syyttelemään puolin ja toisin toista oman elämän tuhoamisesta ja pihtaamisesta/vonkaamisesta?
Minusta päivittäinen vääntö jostain asiasta on henkistä väkivaltaa puolin ja toisin. Ei kyetä irrottautumaan eikä pistämään pistettä tilanteelle, ei kyetä antamaan sille toiselle vapautta elää omanlaista elämää.
Ja hohhoijaa vielä kerran. Minä olen sanonut, että minä en ikinä pakottaisi vaimoani sääliseksiin. Minä pärjään kyllä ilman vaikka loppuikäni ilman ja pystyn omin käsin onneen pääsemään aina kun puutteessa olen. En tarvitse naista pumpattavaksi barbaraksi, minä harrastan seksiä vain rakkauden kautta, en ole ikinä pystynyt enkä tule pystymään yhden illan pikapanosuhteisiin. Minulla on huippuvaimo, meidän parisuhdetta ei seksin puuttuminen kaada eikä tule kaatamaan jatkossakaan ja mitä seksin määrään tulee välillä sitä on liian vähän ja välillä ei ollenkaan, mutta eipä ole tullut pieneen mieleenkään laittaa vaimoa vaihtoon, eikä kulkea hänen perässään vonkaamassa.
Loppukaneettina tuohon lasten määrään.
Mieshän saa haluta vaikka 10 lasta, mutta jos vaimo sanoo, että paikat ei kestä tehdä niin montaa tai yksinkertaisesti että kuule meidän lapsiluku on nyt täynnä, niin mitä vaihtoehtoja miehellä on? Panna eukkonsa väkisin paksuksi?
Etsiä uusi emäntä???
Joo ei miehen tarvitse väkisin naiselle lapsia antaa, jos nainen huolehtii ehkäisystä, lapsia tulee riittävästi, ei yhtään liikaa eikä liian vähän koska mieshän haluaa automaattisesti just yhtä monta lasta kuin vaimokin, siis jos rakastaa vaimoaan, niin haluaa :)."Minähän olen koko ajan sanonut, että kaikista asioista voi ja pitää puhua.... mutta....jos puhumisesta ei ole mitään hyötyä, eli se toinen ei päätään käännä eikä ala kantaansa muuttamaan, niin mitä teet?????"
No silloin tietysti pitää tehdä siitä johtopäätökset. Kyse ei olekaan koskaan ollut tästä vaan siitä asenteesta joka monilla tuntuu olevan että seksi ei kuitenkaan ole niin tärkeä suhteessa että se halukkaampikaan saisi hyvällä omallatunnolla lähteä suhteesta vain sen takia että seksiä ei ole.
"Ihan sama vaikka sinä hoet, että parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja, mutta mikä kompromissi se sellainen on jos toinen joutuu myöntymään sellaiseen mitä hän ei haluaisi tehdä tai mikä hänelle on vastenmielistä."
Edeleenkään ei tarvitse mutta jokainen voisi kuitenkin ihan vakavasti miettiä että millä asenteella siinä suhtessa on. Eli vaatiiko itse kuitenkin siltä toiselta asioita joita hänkään ei haluaisi tehdä mutta ei kuitenkaan ole itse valmis ilahduttamaan toista itse. Tämä on se pointti. Jokaisessa suhteessa on paljon asioita jotka on sovittu kompromissina niin että ne eivät mene ihan kuten jompikumpi haluaisi. Mutta vain seksi näyttää olevan asia josta ei tarvitse tehdä kompromisseja jos ei halua? Juuri tätä seksin korottamista ihan eri kategoriaan minä vastustan. On aika ristiriitaista että ensin sanotaan että seksi ei ole edes mikään perustarve sille haluavalle ja silti se on elämää suurempi juttu sille haluttomalle.
"Ne ovat pikkujuttuja sen rinnalla, jos joku joutuu luopumaan henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan, eli antamaan vartalonsa jonkun toisen ihmisen vaikka se nyt onkin se oma puoliso, nautinnon välineeksi vastoin omaa haluaan."
Kyse on jälleen asenteesta. Miksi ajatella että nautinnon tuottaminen toiselle on vastenmielistä? Minä hieron vaimoani parin päivän välein vaikka se on oikeastaan varsin raskasta eikä anna minulle sinällään mitään. Tiedän kuitenkin että se on hänelle tärkeää joten teen sen oikeasti mielellään ja minulle tulee hyvä olo kun näen että hän nauttii siitä.
"Vastoin omaa haluaan tarkoittaa tässä sitä, että sillä puolisolla ei tee yhtään mieli ja hän pärjäisi vallan hyvin ilman naimista, mutta kun toinen haluaa, niin ei voi sanoa ei."
Aina voi sanoa ei. Siitä ei ole kyse.
"On turha kulkea perässä ja jankuttaa samasta asiasta päivästä toiseen ja painostaa sitä toista haluamaan, kun se seksinhalu ei käskemällä kenellekään syty eikä tule, päinvastoin, katoaa ne vähätkin mielenkiinnot."
Tämä on totta. Jatkuva mankuminen ei auta. Mutta oikea tapakaan ei ole lakaista halua maton alle ja teeskennellä että se ei ole ongelma lainkaan jos se kuitenkin on. Tämäkin nakertaa suhteen pohjaa. Vaikeistakin asoista pitää pystyä puhumaan.
"Jos molemmat tietää, että toinen ei saa naimisesta itselleen mitään, niin eikö sitä voi jo miettiä onko se seksi aikuisten oikeesti se meidän parisuhteen aivan ehdoton must juttu vai voisiko sen jollakin muulla hellyydellä korvata."
Voi miettiä. Harvoin vain hellyys korvaa sille halukkaalle seksiä. Päinvastoin, se saa usein haluamaan enemmän seksi. Seksin puutteessa yleensä valitettavasti se muukin hellyys vähenee joten se pahentaa myös sen toisen tilannetta jos hän haluaisi kuitenkin hellyyttä ja läheisyyttä.
"Vai olisiko sittenkin parempi pistää kantapäät yhteen ja lähteä erilleen kuin jäädä kaksisteen katkeroitumaan vuosikymmeniksi ja syyttelemään puolin ja toisin toista oman elämän tuhoamisesta ja pihtaamisesta/vonkaamisesta?"
Varmaan on jos toimivaa kompromissia ei todellakaan löydy
"Minä olen sanonut, että minä en ikinä pakottaisi vaimoani sääliseksiin. Minä pärjään kyllä ilman vaikka loppuikäni ilman ja pystyn omin käsin onneen pääsemään aina kun puutteessa olen. "
Meillä vaimo kyllä tulee tuossa puolitiehen vastaan ja tyydyttää minut käsin (joka ei ole hänelle mitenkään vastenmielistä). Ja se on minusta juuri se toimiva kompromissi jos toinen ei silloin halua. Saan enemmän läheisyyttä ja nautintoa kuin yksin mutta vaimoni ei tarvitse antaa vastentahtoisesti "ruumistaan käyttöönsä yhtään sen enempää kuin jos minä hieroisin hänen hartioitaan.
"joo ei miehen tarvitse väkisin naiselle lapsia antaa, jos nainen huolehtii ehkäisystä, lapsia tulee riittävästi, ei yhtään liikaa eikä liian vähän koska mieshän haluaa automaattisesti just yhtä monta lasta kuin vaimokin, siis jos rakastaa vaimoaan, niin haluaa :)."
Nyt kyllä veit jotenkin pohjan omilta puheiltasi. Siis miehen pitää antaa naiselle naisen haluama määrä lapsia jos naista rakastaa (ja tämän takia tietysti myös seksiä) mutta naisen ei tarvitse antaa miehelle seksiä rakkaudesta? - syy_löytyy_peilistä
TotuusSattuu kirjoitti:
"Minähän olen koko ajan sanonut, että kaikista asioista voi ja pitää puhua.... mutta....jos puhumisesta ei ole mitään hyötyä, eli se toinen ei päätään käännä eikä ala kantaansa muuttamaan, niin mitä teet?????"
No silloin tietysti pitää tehdä siitä johtopäätökset. Kyse ei olekaan koskaan ollut tästä vaan siitä asenteesta joka monilla tuntuu olevan että seksi ei kuitenkaan ole niin tärkeä suhteessa että se halukkaampikaan saisi hyvällä omallatunnolla lähteä suhteesta vain sen takia että seksiä ei ole.
"Ihan sama vaikka sinä hoet, että parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja, mutta mikä kompromissi se sellainen on jos toinen joutuu myöntymään sellaiseen mitä hän ei haluaisi tehdä tai mikä hänelle on vastenmielistä."
Edeleenkään ei tarvitse mutta jokainen voisi kuitenkin ihan vakavasti miettiä että millä asenteella siinä suhtessa on. Eli vaatiiko itse kuitenkin siltä toiselta asioita joita hänkään ei haluaisi tehdä mutta ei kuitenkaan ole itse valmis ilahduttamaan toista itse. Tämä on se pointti. Jokaisessa suhteessa on paljon asioita jotka on sovittu kompromissina niin että ne eivät mene ihan kuten jompikumpi haluaisi. Mutta vain seksi näyttää olevan asia josta ei tarvitse tehdä kompromisseja jos ei halua? Juuri tätä seksin korottamista ihan eri kategoriaan minä vastustan. On aika ristiriitaista että ensin sanotaan että seksi ei ole edes mikään perustarve sille haluavalle ja silti se on elämää suurempi juttu sille haluttomalle.
"Ne ovat pikkujuttuja sen rinnalla, jos joku joutuu luopumaan henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan, eli antamaan vartalonsa jonkun toisen ihmisen vaikka se nyt onkin se oma puoliso, nautinnon välineeksi vastoin omaa haluaan."
Kyse on jälleen asenteesta. Miksi ajatella että nautinnon tuottaminen toiselle on vastenmielistä? Minä hieron vaimoani parin päivän välein vaikka se on oikeastaan varsin raskasta eikä anna minulle sinällään mitään. Tiedän kuitenkin että se on hänelle tärkeää joten teen sen oikeasti mielellään ja minulle tulee hyvä olo kun näen että hän nauttii siitä.
"Vastoin omaa haluaan tarkoittaa tässä sitä, että sillä puolisolla ei tee yhtään mieli ja hän pärjäisi vallan hyvin ilman naimista, mutta kun toinen haluaa, niin ei voi sanoa ei."
Aina voi sanoa ei. Siitä ei ole kyse.
"On turha kulkea perässä ja jankuttaa samasta asiasta päivästä toiseen ja painostaa sitä toista haluamaan, kun se seksinhalu ei käskemällä kenellekään syty eikä tule, päinvastoin, katoaa ne vähätkin mielenkiinnot."
Tämä on totta. Jatkuva mankuminen ei auta. Mutta oikea tapakaan ei ole lakaista halua maton alle ja teeskennellä että se ei ole ongelma lainkaan jos se kuitenkin on. Tämäkin nakertaa suhteen pohjaa. Vaikeistakin asoista pitää pystyä puhumaan.
"Jos molemmat tietää, että toinen ei saa naimisesta itselleen mitään, niin eikö sitä voi jo miettiä onko se seksi aikuisten oikeesti se meidän parisuhteen aivan ehdoton must juttu vai voisiko sen jollakin muulla hellyydellä korvata."
Voi miettiä. Harvoin vain hellyys korvaa sille halukkaalle seksiä. Päinvastoin, se saa usein haluamaan enemmän seksi. Seksin puutteessa yleensä valitettavasti se muukin hellyys vähenee joten se pahentaa myös sen toisen tilannetta jos hän haluaisi kuitenkin hellyyttä ja läheisyyttä.
"Vai olisiko sittenkin parempi pistää kantapäät yhteen ja lähteä erilleen kuin jäädä kaksisteen katkeroitumaan vuosikymmeniksi ja syyttelemään puolin ja toisin toista oman elämän tuhoamisesta ja pihtaamisesta/vonkaamisesta?"
Varmaan on jos toimivaa kompromissia ei todellakaan löydy
"Minä olen sanonut, että minä en ikinä pakottaisi vaimoani sääliseksiin. Minä pärjään kyllä ilman vaikka loppuikäni ilman ja pystyn omin käsin onneen pääsemään aina kun puutteessa olen. "
Meillä vaimo kyllä tulee tuossa puolitiehen vastaan ja tyydyttää minut käsin (joka ei ole hänelle mitenkään vastenmielistä). Ja se on minusta juuri se toimiva kompromissi jos toinen ei silloin halua. Saan enemmän läheisyyttä ja nautintoa kuin yksin mutta vaimoni ei tarvitse antaa vastentahtoisesti "ruumistaan käyttöönsä yhtään sen enempää kuin jos minä hieroisin hänen hartioitaan.
"joo ei miehen tarvitse väkisin naiselle lapsia antaa, jos nainen huolehtii ehkäisystä, lapsia tulee riittävästi, ei yhtään liikaa eikä liian vähän koska mieshän haluaa automaattisesti just yhtä monta lasta kuin vaimokin, siis jos rakastaa vaimoaan, niin haluaa :)."
Nyt kyllä veit jotenkin pohjan omilta puheiltasi. Siis miehen pitää antaa naiselle naisen haluama määrä lapsia jos naista rakastaa (ja tämän takia tietysti myös seksiä) mutta naisen ei tarvitse antaa miehelle seksiä rakkaudesta?Palataan näihin kahteen asiaan.
Ajattelepa asiaa näin päin:
parisuhteen toinen osapuoli tuntee vastenmielisyyttä, tai jos toinen ei kertakaikkiaan kaipaa yhtään sitä teidän keskinäisiä seksisessioita, eikä se tunne katoa hänestä pois koskaan, pitääkö hänen kuitenkin taipua yhteisen sovun nimissä kompromissiin ja tyydyttää sinut vaikkapa sitten käsin, jos ei naintiin kykene ?
Minun mielestäni ei tarvitse.
Sanoin, että mies ei pysty vaatimaan tai määrittämään kuinka monta lasta syntyy. Nainen päättää. Ja tämä on fakta vaikka muuta kuvitellaan.
Mies voi ainoastaan ennalta ehkäistä ei toivotut lapset vasektomialla tai omalla käytöksellään, eli käyttämällä kumia yms.,
Mutta esim. jo naisen vatsassa kasvamassa olevaa ihmisen alkua mies ei saa katoamaan mitenkään jos nainen ei halua.
Nainen voi käyttää jälkiehkäisypilleriä, tehdä abortin keneltäkän lupaa kysymättä jos tulee hänen mielestään ei toivottu raskaus.
Mies ei voi pakottaa naista aborttiin, eikä mies voi estää naista tekemästä aborttia eikä mies voi pakottaa naista tekemään lapsiakaan yhtään enempää kuin nainen itse haluaa. Paitsi uskonnon ja fyysisen tai henkisen väkivallan avulla, mutta se on toinen taas juttu.
Minun tietääkseni lapsia ei tehdä seksin eikä edes rakkauden vuoksi.
Lapsi tehdään halusta saada lapsi, väitetään, että jotkut tekevät lapsia myös avustusten takia, mutta itse en usko siihen.
Tiedän useammankin ihmisen joilla on lapsi, eivätkä he ole rakastaneet panokumppaniaan, päätellen siitä, että kumppani on ollut heidän elämässään vain lyhyen hetken. Tiedän myös useammankin lapsen joiden isä ei ole lastensa elämässä mukana, syystä tai toisesta. Olisi jos rakastaisi. - TotuusSattuu
syy_löytyy_peilistä kirjoitti:
Palataan näihin kahteen asiaan.
Ajattelepa asiaa näin päin:
parisuhteen toinen osapuoli tuntee vastenmielisyyttä, tai jos toinen ei kertakaikkiaan kaipaa yhtään sitä teidän keskinäisiä seksisessioita, eikä se tunne katoa hänestä pois koskaan, pitääkö hänen kuitenkin taipua yhteisen sovun nimissä kompromissiin ja tyydyttää sinut vaikkapa sitten käsin, jos ei naintiin kykene ?
Minun mielestäni ei tarvitse.
Sanoin, että mies ei pysty vaatimaan tai määrittämään kuinka monta lasta syntyy. Nainen päättää. Ja tämä on fakta vaikka muuta kuvitellaan.
Mies voi ainoastaan ennalta ehkäistä ei toivotut lapset vasektomialla tai omalla käytöksellään, eli käyttämällä kumia yms.,
Mutta esim. jo naisen vatsassa kasvamassa olevaa ihmisen alkua mies ei saa katoamaan mitenkään jos nainen ei halua.
Nainen voi käyttää jälkiehkäisypilleriä, tehdä abortin keneltäkän lupaa kysymättä jos tulee hänen mielestään ei toivottu raskaus.
Mies ei voi pakottaa naista aborttiin, eikä mies voi estää naista tekemästä aborttia eikä mies voi pakottaa naista tekemään lapsiakaan yhtään enempää kuin nainen itse haluaa. Paitsi uskonnon ja fyysisen tai henkisen väkivallan avulla, mutta se on toinen taas juttu.
Minun tietääkseni lapsia ei tehdä seksin eikä edes rakkauden vuoksi.
Lapsi tehdään halusta saada lapsi, väitetään, että jotkut tekevät lapsia myös avustusten takia, mutta itse en usko siihen.
Tiedän useammankin ihmisen joilla on lapsi, eivätkä he ole rakastaneet panokumppaniaan, päätellen siitä, että kumppani on ollut heidän elämässään vain lyhyen hetken. Tiedän myös useammankin lapsen joiden isä ei ole lastensa elämässä mukana, syystä tai toisesta. Olisi jos rakastaisi."parisuhteen toinen osapuoli tuntee vastenmielisyyttä, tai jos toinen ei kertakaikkiaan kaipaa yhtään sitä teidän keskinäisiä seksisessioita, eikä se tunne katoa hänestä pois koskaan, pitääkö hänen kuitenkin taipua yhteisen sovun nimissä kompromissiin ja tyydyttää sinut vaikkapa sitten käsin, jos ei naintiin kykene ?"
No jos joku kokee minun kroppani niin vastenmieliseksi että ei pysty siihen edes käsin koskemaan niin kyllä minä pitäisi sitä aika loukkaavana. Kysynkin toisinpäin, jos mies ei pysty halaamaan vaimoaan koska kokee sen vastenmielisenä niin pitääkö asia vain hyväksyä eikä siitä saa valittaa?
"Minun mielestäni ei tarvitse."
Mitään ei tarvitse paitsi kuolla mutta asioilla on edelleenkin vaikutuksia kuten olen lukemattomia kertoja sanonut.
"Sanoin, että mies ei pysty vaatimaan tai määrittämään kuinka monta lasta syntyy. Nainen päättää. Ja tämä on fakta vaikka muuta kuvitellaan.
Mies voi ainoastaan ennalta ehkäistä ei toivotut lapset vasektomialla tai omalla käytöksellään, eli käyttämällä kumia yms.,"
Nainen voi säätää lapsilukua ylöspäin, mies alaspäin. Molemmilla on siis valtaa.
"Minun tietääkseni lapsia ei tehdä seksin eikä edes rakkauden vuoksi."
Lapsia tehdään seksin avulla. Jos nainen haluaa lapsia, hänellä pitää olla mies joka suostuu seksiin. Jos mies ei halua seksiä, nainen ei saa haluamaansa lasta muuten kuin pakottamalla miehen seksiin jota tämä ei halua.
Ja kyse ei muuten ollut siitä tehdäänkö lapsia rakkauden takia vaan siitä että sanoit että mies antaa vaimolleen tämän haluaman määrän lapsia jos rakastaa tätä. Sehän on eri asia. Se tarkoittaa että miehen pitää aina uhrautua seksiin vaikka ei haluaisikaan jos vaimo haluaa lapsia ja mies rakastaa vaimoaan.
- rakkaus_kestää
saahan sen sanoa, en minä ainakaan kiellä ketään puhumasta tai haluamasta....mutta...
kun fakta on se, että jotkut ihmiset ovat silleen viallisia, että he eivät tunne seksuaalista halua vaikka ottaisivat minkälaista lääkettä tahansa.
Oletko sitä mieltä, näiden ihmisten pitäisi sanoa kumppanilleen, että nyt erotaan, mene etsimään uusi ihminen elämääsi. esim. minä tiedän, että vaimoni rakastaa minua enemmän kuin itseään ja tekisi minun puolestani mitä tahansa, mutta ei se hänelle sitä seksihalua tuo päähän eikä kiihottumista kun hänen aivoissaan on joku vika.
Sen vuoksi minä ainakin olen sitä mieltä, että parisuhteen vaakakupissa painaa moni muukin asia kuin seksi. Hellyyttä ja rakkautta voi antaa toiselle vaikkei naisikaan joka viikko.
enkä minä kiellä ketään nauttimasta seksistä, itsekin nauttisin, mutta en pysty pettämään ikinä vaimoani, joten minulle seksi jää toisarvoiseksi asiaksi sen takia.
Ja tietenkin jos se puoliso kiusallaan tai välinpitämättömyyttään ei halua seksiä, niin se on myös eri asia.
ja tietenkin jos seksuaaliset tarpeesi ajavat ylitse parisuhteen muiden hyvien asioiden niin silloin sinä lähdet tavoittelemaan uutta parisuhdetta.
Nyt minä olen oman kantani asiaan sanonut, on muiden vuoro. - kaikella_on_hintansa
kysehän on pelkästään siitä, kuinka suuren hinnan olet valmis maksamaan seksuaalisten tarpeittesi tyydyttämisestä.
Enkä tarkoita tällä seksin ostamista, vaan sitä mitä asioita olet valmis muuttamaan tai menettämään nykyisestä elämästäsi saadaksesi parempaa seksiä.
Itse koettaisin keskustella puolison kanssa asiasta avoimin kortein, siis keskustella, ei syytellen eikä painostaen toista, vaan avointa keskustelua asiasta. Myös muista parisuhdetta hiertävistä asioista, koska voihan olla että vastapuolen käyttäytymiseen vaikuttavat jotkut sellaiset syyt tai teot sinussa itsessäsi jotka vievät halut. - Summerbythesea
Olin jo jättänyt aloittamani ketjun oman onnensa nojaan, mutta kiitos teille kaikille erittäin asiallisista ja syvällisistä kommenteista ja ajatuksista!
Luen kaikki kommentit vielä rauhassa läpi. Uskon, että ne herättävät paljon ajatuksia, niin kuin jo nopean silmäilyn jälkeen jo tekivätkin. - halutonpuolisooni
Laitanpa lusikkani soppaan minäkin.. sama tilanne, puolison kanssa oltu yhdessä nuoruudesta asti ja olen nainen. Minä sanoisin etten ole ollenkaan haluton, en vaan halua puolisoani. Syystä että voin valita haluanko huonoa seksiä ilman tyydytystä vai olenko ilman. Valitsin pitkään tuon ilman olemisen. Seksistä tässä pitää puhua, lähinnä kaveriseksistä, sillä muita tunteita ei ole puolisoon jäljellä ja tämä johtuu lähinnä hänen omasta käytöksestään.
Minusta esileikki ei ole rapsutusta olkapäähän peiton alla ja yön pimeimpinä tunteina kun haluaisin nukkua. Rakkaus ei roihua kun toinen valitsee poissaolon, niin henkisen kuin fyysisenkin. Kun homma menee malliin 15 min. paneminen, ei se jaksa kovin usein kiinnostaa. Syttymiseen tarvitaan naisilla jotain ihan muuta. Kaveriseksikin voisi olla sytyttävää, puhumattakaan siitä, että jaksaisi rakastaa tulisesti toista. Tämmöisten asioiden takia moni nainen voi olla "haluton"
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän361486Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61311Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11245- 71243
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411218Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,21208Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01204Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11180Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21160Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11136