Kamuttaja.Wanha + muut asiakirjoittajat.

Mutta Lieksasta lähteneistä näytteliöistä tunnetuin lienee Eila Pehkonen.Paranemisia Kamuttajalle!

Nyt vetää uutta satua voi ihme

Mielenkiintoisia nimiä totta tosiaan ja uutta tietoa kamuttajalta ja ruskisoldatilta.

Orjatsalo oli parhaimmillaan tuolla Petroskoin teatterissa kuin näytteli kommunistiseen oppiin uskoutunutta taiteilijaa. Kun ei ollut hyvä vaikeassa osassaan niin ura päättyi. Mutta miten?

Katsoin wigibediasta molemmat kamtjan mainitsemat karssonia ei ole olemassa ja orjatsaloo ei ole ikinä asunut lieksassa

Nimimerkki nytPomppasi ei niele jokaisessa ketjussa kokemistaan häviöistä johtuvaa katkeruuttaan. Lapsellisilla kommenteillaan hän yrittää vielä räpiköidä mukana, mutta uppoaa vain vieläkin syvemmälle suohon. On todella surullista jos hän itse uskoo ketjussa kirjoittamiin tarinoihinsa. Niistä päätellen hän on kouluja käymätön keskenkasvuinen teini, jonka aikuisuus on vielä kaukana. Toivottavasti sekin aika hänelle tulee, vaikka sitä vahvasti epäilen.

Palstahäirikön uskottavuus katosi viimeistään Aku Korhosta koskevassa aloituksessa. Siinä ketjussa hän roikkui kirjoittajien kimpussa kuin takiainen häiriten asiallista keskustelua ala-arvoisilla viisasteluillaan. Mikään hänen kirjoittamansa tieto ei siinäkään ketjussa pitänyt paikkaansa.

Hän suoltaa palturia eri nimimerkeillä, mutta jokainen tunnistaa tyylistä ja kirjoitusvirheistä kuka on kyseessä. Ei auta häntä nimimerkkien vaihto!

Nimimerkillä muikulankirjoitta tässä kamuttajan kuikula jäin kiinni nyt hävettää

Pennanen ei ole mitään sukua Orjatsalolle.

Muistiinpanoja lieksalaisen teatteritoiminnan alkutaipaleelta melkein sadan vuoden takaa.

Eräs teatteriesitys ja Lieksan teatterit
Lieksan Seurojen Talo Osakeyhtiö perustettiin marraskuussa 1922. Yhtiö osti vanhempien lieksalaisten muistaman myöhemmin Sarkalana tunnetun rakennuksen Lieksan nuorisoseuralta maaliskuussa 1923. Nuorisoseuraliike eli nuorison kansansivistysliike oli levinnyt itäiseen Suomeenkin ja Pielisjärvellä oli 1800-luvun lopussa kaksi nuorisoseuraliikettä, Vuonislahden nuorisoseura ja Pielisjärven nuorisoseura, jonka nimi muutettiin 1900-luvun alkupuolella Lieksan nuorisoseuraksi. Kyseinen seura oli osakeyhtiö, jonka osakkeenomistajina olivat monet lieksalaisen seurat, yhdistykset ja lukuisat yksityishenkilöt.

Lieksan Seurojentalo otettiin virallisesti käyttöön vuonna1923 suuressa juhlatilaisuudessa. Ohjelmassa oli juhlapuheita, musiikki- ja lauluesityksiä, mutta tärkeimpänä ohjelmanumerona pidettiin kuitenkin kolmiosaista näytelmää. Se sai salin täyteen katsojia. Todennäköistä on, että sen esittäjinä olivat paikallisen näytelmäseuran jäsenet. Myös kiertävän seurueen esitys on ollut mahdollinen. Näytelmä oli nimeltään ”Ulkosaarelaiset”, jonka on vuonna 1922 kirjoittanut Karl Gustaf Larson, eli Larin-Kyöstinä paremmin tunnettu runoilija.

Vuonna 1914 perustettu Lieksan näytelmäseura sai ansaitsemansa esityspaikan. Eräs näytelmäseuran perustajajäsenistä ja näyttelijöistä oli Pielisjärven apteekissa harjoittelijana puolisen vuotta työskennellyt tuleva näyttelijä Aku Korhonen. Teatterisaliin mahtui 400 katsojaa eli saman verran kuin nykyiseen Lieksan kulttuurikeskuksen Brahe-saliin.

Elokuvatoiminta kyseisessä teatterissa alkoi vasta vuonna 1934, joten monet esitykset teatterissa ehdittiin pitää. Vielä tuolloin rakennuksen nimi oli Lieksan Seurojentalo. Nimi Sarkala valittiin nimikilpailun satojen nimiehdotusten joukosta ja se otettiin käyttöön vuonna 1936.

Kuhmonkadun varrella ennen Antti Nuutisen Talouskauppaa sijaitsi Teatteri Koli 1930-luvulla. Se ansaitsee oman tarinansa.

Vuonna 1935 valmistunut Lieksan uusi työväentalo Kulma teattereineen on mainitsemisen arvoinen.

Monitoimitalona tunnettu Sarkalan rakennus purettiin kesällä 1972 vanhoja rakennuksia tärkeimmiksi luokiteltujen rumien tasakattomarkettien tieltä. Näin on käynyt monelle muullekin vanhalle rakennukselle Pielisentien varrella.

Teksti sisältää muistiinmerkintöjäni myös Jouko Martiskaisen pitämästä luennosta 4.8.2013.

Hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa mitä kaikkea Lieksan historiasta löytyykään.

Löytyy paljon enemmän kun seuraat palstaa.

Aika joutavia aloituksia täynnä satuja kaikki kamuttajan ja hänen sivupersoonien aloitukset.

Missä muualla ne on esiintynyt kuin Lieksassa.

Onko täällä enää mitään teatteri harrastus paikkaa johon aloittelija voisi mennä.

Työväenyhdistyksen teatteritoimintaa Lieksassa

Mainitsin viestissäni Lieksan nuorisoseuran, joka oli perustettu yleisen sivistystason nostamiseksi vuonna 1898. Pielisjärven työväestön järjestäytyminen alkoi nuorisoseurasta ja sen puuhamiehet pitivät Pielisjärven työväenyhdistyksen perustavan kokouksen maaliskuussa 1901. Suomen Senaatti myönsi sille toimiluvan elokuussa 1901.

Yhdistys piti monenlaisia viihdetilaisuuksia, mutta näytelmät lienevät olleet tuolloinkin hyvin suosittuja. Ensimmäisenä esiintymispaikkana mainitaan Lieksanjoen sillan lähettyvillä Rantalassa sijainnut Mattilan tupa, jonka yhdistys oli vuokrannut Pankakosken Aktiebolaget Kuokkastenkoski Järnverk -yhtiön patruunoilta. Mattilan tuvan näyttämöllä esitettiin suomalaisia näytelmiä, joista mainitaan ainakin ”Kullervo” ja ”Savon jääkäri”.

Vuonna 1904 työväenyhdistys ryhtyi valmistelemaan oman talon hankkimista ja monien vaiheiden jälkeen saatiinkin oma talo valmiiksi vuonna 1905. Siinä oli juhlasali, näyttämö ja ravintola. Talo paloi vuonna 1920 ja seuraavakin rakennus tuhoutui vuonna 1934 Lieksan suurpalossa. Nykyinen työväentalo valmistui samalle paikalle vuonna 1935.

Pielisjärven työväenyhdistyksellä oli toistakymmentä alaosastoa Pielisjärven kylillä työväentaloineen. Näistä Pankakosken työväenyhdistys oli suurin. Se on perustettu huhtikuussa 1905. Yhdistys toimi alkuvuosina vuokraamassaan Työväentorpassa, joka uudistettiin Työväentaloksi vuonna 1926. Talon tupaantuliaisjuhla pidettiin elokuussa. Talossa oli sali 70 hengelle, näyttämö ja kahvila. Myös Pankakosken työväentalossa esitettiin näytelmiä.

Pielisjärven työväenyhdistys perusti vuonna 1910 näytelmäseuran, jonka teatteriesitykset olivat enimmäkseen huvinäytelmiä. Seuraavien vuosien aikana esitettiin ainakin seuraavat näytelmät: ”Pimeyden valta”, ”Viimeinen ponnistus”, ”Kuopion takana”, ”Pastori Jussilainen”, ”Kylänheittiö”, ”Pirunkirkko”, ”Pohjalla”, ”Laivan kannella”, ”Pohjalaisia”, ”Tulitikkuja lainaamassa”, ”Kun ruusut kukkivat”, ”Simo Hurtta”, ”Seitsemän veljestä”, ”Mimmi Paavaliina” ja ”Työmiehen vaimo”.

Lieksalaiset näytelmäseurat esittivät näytelmänsä omalla paikkakunnalla Lieksan kylällä ja Pielisjärvellä. Myös Suomea kiertäviä teatteriseurueita oli liikkeellä.

Lainauksia teoksista ”PIELISJÄRVEN HISTORIA IV” ja ”AATTEEN KUOHUISSA”

Hieno tietoutta taas.Lisään myös minä Pielisjärveltä lähtöisin olevia näyttelijöitä:Harri Hyttinen ja Heikki Kujanpää.

Lieksan näyttämötoiminnan ”grand old lady” oli monien vanhempien lieksalaisten muistama ja tuntemakin Mandi Sihvola. Hänet valittiin Pielisen taitajaksi vuonna 1971 juuri pitkän näyttämötoimintansa ansiosta.

Missä näytelmässä oli Aku mukana yrittäkää keksiä jos osaatte.

Anteeksi. Olen hieman rasittunut ja väsynyt;)

Mutta kuitenkin.

Keskustelu ja täällä kirjoittelu on arvioitavissa ainakin kahdella eri laatukriteerillä ja sanan merkityksen kantavuudella. Suuri merkitys on myös rehellisyydellä "pienen" hassutuksen rinnalla. Väitän syöneeni vaalean verran monta aamukaurapuuroa, että osan osaan erottaa vilpin ja tyhjänpaasaamisen omaksi välilystikseen sellaisen tapahtuvan kohdatessani. Säännöt, kohteliaisuus ja normit etsivät usein tällä palstalla uomiaan. Osa meistä on tosi fiksuja, osa läpipaskoja. Osaan itseni laittaa keskikaartiin. Minä olen keskinkertainen ajan tuotos, mutta monipuolinen, vain kahdella rekisteröidyllä nikellä. Lapsellisille rekisteröitymättömille, tohdin antaa ajan ymmärrystä.

Jos saisin Kamuttajan tai Wanhan vieraakseni, ainakin kahvit heille hyvän keskustelun ja muun mukavan lomassa tarjoaisin.

Kaikki mitä luemme antaa muokkaavaa käsitystä ja omia sävyjä ymmärtää ja oivaltaa peruspuolta mielikuvituksen asetettaan oikeisiin uomiinsa. Hyvä näyttelijä esim. voi pysyä tarkasti käsikirjoituksessa. Luova ja laatupitoinen lahjakkuudesta syntyvä soolomainen, yllättäväkin laatunäytättelijä on hyvää maustetta kaikkialla.

Olemme kaikki. Hyviä, tarpeellisia.

Olen paha pahalle. Hyvä hyvälle. Turhalle viis veisaan.

PS. Näin elämän näyttelijänä. Opin enemmän jatkuvasti. Ajassa. Voi kuinka väärässä voivatkaan olla tietyt. Heitä en edes enää sääli.

Kätköissä kuusien tarjoten heille, toki ymmärrystä, vain väittelyn sanaa;)
Toki hetken mielijohteesta ihmiselle tulee mieleen mielen asioita. Minulle nyt tällä hetkellä tämä. Huomenna kaikki voi olla toisin.

https://www.youtube.com/watch?v=q32Tkt2lF3E

PS. Pullokellariin joku vihjaisi. Onon on toki. Ihan pullotolkulla oman kellarin jalosteita. "Juoppo" olen toki, en aivan tyhmä;)
Olette kaikki, tosi intresantteja;)

Entäs sitten, vaikka kirjoitinkin tämän noin promillen laatupäihtyneessä tilassa. Kaikilla meillä, on omat kellarimme! Auvomme, synkkyytemme. Kerskan kyljet, kilpiemme vahvat kestot.

Niistä kellareista olisi suotavaa tuoda esille oikeaa mieltä! Jalostettuna!

Markku jyllää kolmella sinisellä yhtäaikaa luulee olevansankovinkin viksu

Jokainen voi lukea niitä itse netissä ei niitä tarvitse tänne laittaa sotkemaan muuten asiallista palstaa. Näkeehän sen jokainen että sinisten nikein takana on sama narsisti ääliö Kamutta Korpinen.

Joitain Pielisjärven teatterin jäseniä houkuteltiin Viipuriin.
Erästä hyvää laulajaa pyydettiin Viipuriin teatteriin ja laulamaan oopperoissa.

Missä näytelmissä sinä kamuttaja esiinnyit aikoinaan Lieksassa.

Onko joku niin yksinkertainen että uskoo moninike kamuttajan juttuja muka hevosella jauhoja Pietariin. Ja muutkin emä valeet suomalaset japanissa sotimaan ja kaukoopartiot ja. Piiroslouhet.

Selitä sitten miksi ei lieksan historiasta löytyykään mitään näistä saduista

Laitanpa t%C3%A4h%C3%A4n yhden linkin Lieksan historiaan%2C jos ei jaksa lukea voi katsella kuvia.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3Ehttp%3A%2F%2Fwww.kantapuu.fi%2Fsearchall.php%3Fs_fulltext%3Dpielisj%E4rvi%26amp%3Bs_org%3D3

Mitä muikula yrittää kun lähettää tyhjiä viestejä onko taidon puute vai pelleilyä

Ei noista kamuttajan tarinoista ei mitään ole noissa kirjoissa olen lukenut ne kaikki

Missä osassa noista saduista sitten löytyy asia tietoa

Googlesta ei kaikkea tietoa löydy ja hyvin vähän sieltä löytyy jonkin paikkakunnan historiatietoja henkilöineen ja tapahtumineen. Parhaiten paikallishistorian tietoja löytyy kirjaston käsikirjastosta. Kirjat eivät ole siellä lainattavia, vaan niistä vain etsitään kulloinkin tarvittava tieto. Käsikirjastosta löytyy eri alojen olennaisin tieto.

Lieksassa Pielisen museo on hyvä tietolähde valokuvineen, vanhoine kirjoineen, lehtineen ja lehtileikkeineen.

Yksityiskohtaisia tietoja on myös esimerkiksi seurojen ja yhdistysten historiikeissa ja monissa omakustannejulkaisuissa, joita on jaettu vain jäsenille tai tietylle ihmisjoukolle. Tietoa on valtavasti tarjolla. Täytyy vain tietää, mitä etsii.

Pielisjärven historiateoksista ei löydy sellaistakaan tietoa, että 1950-luvun Pielisjärven kunnanjohtaja oli aktiivisesti mukana Pankakosken työväenyhdistyksen näytelmätoiminnassa ja näytteli nuoruusvuosinaan 1930-luvulla Pankakosken työväentalolla esimerkiksi Aleksis Kiven näytelmässä "Kihlaus". Hän oli näytelmän Aapeli.

Kerron kuka hän oli, kunhan ensin olette tutkineet netin tietolähteet ja Pielisjärven historiakirjat I – IV.

Sitten jatkanpa tähänkin ketjuun. Tyhjänpuhujista ja -naurajista ei miestä saa oikein tekemälläkään. Räkänokastakin paljon helpommin.

Kamuttajan, wanhan ja muiden ryhtien sinisten kertomukset tällä palstalla omaavat vahvan totuuspohjan, tavalla tai toisella. Japanissa on sodittu ja jauhoja hevosilla kyyditty Pietariin ja jopa Vaasaan asti Pietarista jo joskus nälkävuosina ja Vaasan palon aikoihin. Turha on valheeksi tietämättömien asioita väittää kun ei niitä ymmärrä eikä tiedä mitään.

Lieksalaiseen yleissivistykseen jo luulisi kuuluvan sotahistoria vahvana puolena. Onhan täällä Lieksassa sissitoimintaa hyvinkin paljon syventänyt Rukajärven suunnan historian yhdistys. Kiitettävää työtä ovat tehneet vetäjät sillä taholla. Mielenkiintoisia asioita esim. Mai Guban ja Jeljärven partioiden tiimoilta on saanut paljon lisäselvennystä. Jokainen RUK:n käynyt tietää, että nykykäsitteinen sissitoiminta sai alkunsa juuri Japanin sodasta 1904-1905. Tiedustelumajuri Harri Paarman teokset kannattaa lukea ketä kiinnostaa.

Pomppupallot lukemaan! Pois täältä netin äärestä!

Jauhojen haun nälkävuosina hevosilla muistan hämärästi kuulleeni perimätietona mummoltani. Usein aamulypsyllä silloin oltiin, kun hän kertoili tarinoita. Olisipa ollut nykytekniikka ja nyt tallenteet kaikesta. En enää muista niistä kovinkaan paljon. Hyvä, että jotain hämärästi. Lukemastani kirjallisuudesta kuitenkin löytyy usein tukea kertomuksille ja todenperälle.

Ps. Häiriköiden on turha kenenkään mummoa sotkea minun mummooni. Alunperinkin koko häirikön juttu ko. asian tiimellyksessä on ollut tylsimmistä tylsin, mitätön miekka. Nyt tuskin mädännyt kahvakaan enää pysyy häirikön kädessä.

Erittäin asiapitoinen kommentti!

Aarne Purolasta pieni erikoinen yksityiskohta.

Hän oli erittäin kova syömään kananmunia.
Heille vietiin joka viikko yli 2 kiloa kananmunia, ja he molemmat söivät vaimonsa kanssa joka päivä 3 - 4 kananmunaa päivässä.
Heille kelpasi vain yhden tuottajan tuomat, tällä oli vain 12 kanaa, 2 lehmää ja pari sikaa.

Haitteko Lampelasta vai Haapaniemestä.

Mutta mutta ei siinä ole yhtään maatilaa kunnan tila oli ensimmäinen ja sinne oli matkaa kaksi kilometriä.

Onko sinulla tietoa siitäkin mitä missäkin perheessä syötiin. Mistä sinä oikein tietosi hankit. Mikä ja kuka sinä oikein olit ja olet.

Kurapuron jälkeen ei ole mitään maagilaa ennen kunnan navettoja ei ole koskaan ollut kai minä asukkaana tiedostan

Jassoo pomppija on herännyt ja kirjoittaa hirmu krapulassa.

Kurapuron jälkeen oli vain yksi mörskä sektoikealla puolella tietä kaksisataa metrin päässä

Halloo löytyykö ketä joka tietää mitä taloja ja mökkejä siellä on ollut niin tukkisi häirikön kidan?

Johan tuo on jo kerrottu ei siellä mitään maatiloja ole yksi mörskä vaan. Jankutuksen on loputtava just NYT.tiedän.varmasti olen jakanut siellä postia vuosikaudet

Vai olit silloin tällöin Kajolassa.
Heillä oli kasvattipoika josta tuli melkoinen yhteiskunnallinen tekijä L P.
Tapasit varmaan hänetkin siellä.
Myös julkkis Markus Kajo vietti siellä lapsena kesäisin pitkiä pätkiä, hän itse kertoi minulle tämän.

Kauko Kajo muistaakseni 40- luvun lopulla oli hiihtoretkellä lähellä rajaa, ja eksyi pimeässä Venäjän puolelle.
Kesti aikansa ennen kuin päästivät takaisin Suomeen.
Kauko oli 30- luvun poikia.

Noista Kurapuron jälkeisistä rakennuksista joku kyseli, tässä tietoa.

Mainittu Mikkosen talo oli ennen Kurapuroa ja oli aikalaisekseen hyvä talo.
Heti Kurapuron jälkeen oli oikealla Ikosen mökki, joka oli aika pieni ja harmaa.
50- luvun alussa kun puron siltaa korjattiin kesällä, niin miehet hakivat juomaveden heidän pihakaivostaan.
Se mökki vaihtoi omistajaa myöhemmin moneen kertaan, liekö enää pystyssäkään.

Vasemmalla puolella oli 100 m sillasta Reino Riikosen (Peltoniemi) maatila, ja siitä seuraava samalla puolella Jussi Riikosen (Haapaniemi) maatila.
Oikealla puolella ei ollut mökkejä ennen kuin vähän ennen Sorsalan risteystä Juho Rissasen mökki.
Hieman ennen niitä oli murahaudat jotka olivat alueen nuorten luistinratana.

Aikoinaan jouduin työhöni liittyen liikkumaan silläkin suunalla, ja minun kuului tietää ja tuntea asukkaat.

Kamuttaja todistaa Wanhan puheet tosiksi. Minkälainen postiljooni siellä oikein on. Ei näe suuria taloja vaan Espoosta asti tulee tieto.

Onneksi meillä on näitä tietäjiä useampia niin häiriköt saa pitkän nenän.

Nii ketä tarkoitat asuneen riikolan suunnalla. Ei ainakaan Kaarina Turunen. Oliko hänen tyttönini Turunen?

Markus Kajo on asunut ainakin osan lapsuudestaan Joensuun lähellä (voi olla Vuonislahtikin) ja osan jossain Pohjanmaalla, oman kertomansa mukaan.

Vai on Ikosen mökki jo hävinnyt.

Markus kajo on turun seuduta eikä. Ole ikinä käyny lieksassa oltiin koulukavareita

Mitä kaikkia kirjoja löytyy Pielisjärven historiasta, ja mistä niitä voi tilata?

Kiitos paljon tiedosta menen illalla kirjastoon.

Sieltä kyllä löytyy paljon asiaa, mutta täältä sivustosta lisää sellaista mitä ei löydy sieltä.

Mitenkähän paljon on Pielisjärven historiaa painumassa unhoon vanhojen tietäjien mukana. Luulen ettei monikaan heistä kirjoittele täällä, mutta onneksi sentään muutama.

Markus Kajo ei ollut vielä syntynytkään, kun vierailin perheeni kanssa Lahja Kajon luona 50-luvun alkuvuosina. Markus Kajoa voidaan pitää joensuulaisena, koska hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa Joensuussa. Tuskin hän syntymäpaikkakuntaansa paljonkaan muistaa. Joensuusta käsin hän teki koululaisena junamatkoja Lieksaan tätinsä Lahjan luokse. Hänen isänsä Kauko Kajo aloitti Pohjois-Karjalan keskussairaalan ensimmäisenä sairaalapappina Joensuussa vuonna 1963, jolloin Markus oli kuuden vuoden ikäinen. Kauko Kajo toimi sairaalapappina samalla myös Paiholan sairaalassa ja Kontioniemen parantolassa.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Markus oli muutaman vuoden töissä Ruotsissa ja tiettävästi myös Israelissa. Suomeen palattuaan hän pääsi tekemään uutisia ja viihdeohjelmia radioon ja televisioon. Vuonislahdessa Markus Kajo ei ole tietääkseni koskaan asunut ainakaan kovin pitkää jaksoa.

Muistelen, että äitini puhui mainitsemastasi Kajolan ottopojasta Laurista. Minulla on äitini peruja Laurista valokuvakin, jossa hän vielä pieni noin viisi vuotias poika, vaikka en muista poikaa koskaan nähneeni.

Ai se oli niin varhain kun kävit Lahjan luona, no silloin ei Markus ollut tosiaan syntynyt.
Tiesit hyvin suvun historiaa, eikä siinnä ole korjaamista.

Kauko Kajo oli monien sukuuni kuuluvien hyvä ystävä, ja silloin oli hätä suuri kun kerrottiin Kaukon harhautuneen Venäjälle, onneksi palauttivat.

Lauri on syntynyt 1945.
Hänestä tuli toimitusjohtaja, isohkoon yritykseen, muistelen hänen olevan osakaskin siinnä, en ole 100 % varma.
Oli kuulemma erikoisen kiltti ja hyvä oppilas koulussa, hänen opettajansa kertoman mukaan.
Hänen 1 ja 2 luokan opettaja oli meidän perheen hyvä tuttu.

Kamuttaja on hullu valehtelija ja jihatisti suvakki

Tuo on hyvä kommentti siitä saippuan liukkaasti jätkästä

Koulussa se varasti opettajan lautselta lihanpalat ja eväät kassista

Onpa Ojalan pökropojalla monta nimimerkkiä.

Vai rikos. Rekkaanaton nikki ei ole kenenkään identiteetti. Jos esiintyy toisen liallisella virallisella nimellä se vasta on identiteettivarkaus. Tutkikaa mitä laki sanoo niin tyhmyyttänne ei huomaa.

Muistelen Kajolassa aikoinaan ottopoikana olleen Laurin työskennelleen isona johtajana suomalaisessa metsä-, metalli- ja telakkateollisuutta harjoittaneessa yhtiössä. Jossakin vaiheessa hän työskenteli sellun parissa. Myöhemmin yhtiö fuusioitui erään toisen suuren yhtiön kanssa ja samalla yhtiön nimi muuttui. Uskon, että olemme samassa henkilössä. Saattaa olla, että olen sittenkin nähnyt ja tavannutkin Laurin, mutta vasta myöhemmällä iällä. Sukunimikin muistui mieleeni tuosta mainitsemastasi P-kirjaimesta.

Olemme aivan samassa Laurissa.

Kajolan kohdalla oli aikoinaan paha mutka ja tiheä kuusiaita, sitä sanottiin Kajolan mutkaksi.
Rantalan koulun rakentamisen aikoihin kun siltä suunalta ajettiin soraa, automiehet sanoi pelkäävänsä sitä mutkaa iltaisin, kun koululaisia meni sitä tietä kotiin, ja oli hyvin pimeä.
Yhden kolarin muistan siinnä tapahtunee.

"Jos sudet saavat täydellisen vapauden, se tietää lampaiden kuolemaa".

Muistan kuulleeni jostakin YLEN ohjelmasta.

Olen uusi täällä. Mielenkiintoisia juttuja olen saanut lueskella.

Missäpäin Lieksaa tuo kuuluisa Kajola sijaitsee ja mistä on saanut nimensä.

Sen verta outolintu olen Kajolaa etsimään... Mutta kannattaa kysyä vanhoilta muuttolinnuilta. Ovat usein laskeutuneet vuosien varrella hetkeksi lepäilemään, tällekin palstalle, hymynkareet ymmärtävät silmäkulmissaan olevan pilkkeittensä kanssa. Laajat ovat pellot levätä ympäristössä, jos osaa avaruudesta tahdikkaasti tähtien suunnasta, katsoa oikein. Kyllä löytyy!

Oikein katsominen mistä tahansa katsontakannan vinkkelistä, on joskus uteliaisuutta vaikeampaa.

Kajola oli Yrjöläntien varressa noin kilometri kaarisilloilta.

Vanhalta Pielisjärven paloasemalta noin puoli kilometriä Yrjölän suuntaan.
Kajo.kajo oli kyllä jo neuvonutkin oikein.

Kajolan maat olivat joku vuosi sitten myynnissä, ja käsittääkseni kaupat tuli.
Tulikohan joksikin teollisuusalueeksi.

Hyvää ylikeskeistä aamupäivää vaan kaikille tolkun lieksalaisille.

Kaikenlainen asiayhteys, epämääräisyydestään huolimatta, on mukavaa ja helppoa. Asiallisena. Keskustelu laadukkaana on kasvattavaa, vaikka joillekuille kriteerit ovat epämääräisiä. Erimielisyys antaa terveesti kohdattuna kaikkein parhaimman tuloksen.
Samanmielisiltä ei yleensä opi mitään.

Mutta.

Aamupäivämmehän on tosiasiassa jo pitkälti yli puolenvälin. Kaikenlaista on tullut touhuiltua jo, ja kahvitauolle istahtaessani avasin telkkarini. Sattuipa avaus ajan ja kanava konahtamatta kohdalleen.

Siellä Mia, Anna, Jontte ja Kasper lauloivat.
Sain heti uuden puoli-ihastuksen monipuoliseen musiikkimakuuni.

Tämä seuraava näytevideo heidän taidoistaan ei ole sama hyvä Grazy esitys mikä tuli äsken, mutta kuitenkin Grazyä.

https://www.youtube.com/watch?v=gZKpuZo7GA4

PS. Tolkuttomille ja liikauteliaille ei niin väliksi.

Teollisuusalueeksi tuli vaan ei mitään ole ainakaan vielä rakennettu.

Koko teollisuusalue sammuu kohta kokonaan

Joku ne maat osti se on selvä, mutta ei sitten rakentanutkaan, vai ymmärsinkö väärin.

Mihin asti ne maat yltivät?

Muistan jotain siinnä oli useita tontteja samassa kaupassa ja kaupunki jotenkin mukana.

Siihen kauppaan kuului myös Vanha-Kajola niminen tontti joka nähtävästi ulottui teollisuusalueen rajoille.
Se oli suurempi kuin varsinainen Kajola.
Katselin silloin Etuovesta tätä myynti ilmoitusta, ja myöhemmin kun kauppa oli tehty, katselin muista asiakirjoista.

Se oli myytävänä huhtikuussa 2010 Lieksan omakotitonttien sivulla.

Ostajina oli venäläinen sijoitusyhtiö joten se siitä ja sillä sipuli.

Viime kesänä siellä oli kaivinkone pari kertaa ehkä viikon kerralla töissä.

Mikä tämän aloituksen pointti oli.

Mikä siinnä pointissa oli epäselvää?

Mitä venäläiset aikoo tehdä siellä outoa on.

Kyllä liittyy venäläisiin he tänne lieskkaan ja nämä siniset on heidän trolleja.

En ymmärtänyt tarkoitustasi peltiruuvi et ehkä itsekkään ymmärtänyt.

Kamuttajan kaikki ruuvit ovat tippuneet siksi käyttää monia sinisiä nikeijä.

Vai on venäläiset ostaneet.

Vai on venäläiset ostaneet Kajolan.