http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/11/30/Pyhtää hävisi kiistan venepaikkamaksuista /2016321542780/4
Saas nähdä miten esim Lappeenrannassa nämä venepaikat jaetaan siellähän on ollut venepaikka ulkopaikkakuntalaisella tuplahintainen
Venepaikka ulkopaikkakuntalainen
Venepaikkaulos
79
1459
Vastaukset
- OnSeJännää
Kaikin puolin mielenkiintoinen päätös.
Kalliimpaa hintaa ei saa periä, mutta palvelua ei tarvitse tarjota. Nyt tulee väkisin mieleen, että varsinkin Helsinkiin tehtävissä investoinneissa halutaan ja saadaan valtio apuun sillä perusteella, että palvelu koskee kaikkia suomalaisia koska ne kuitenkin tuleva Helsinkiin vaikkapa kirjastoon.
Voisi ajatella niinkin, että jos venepaikat ovat saaneet tukea kunnan ulkopuoleta, niitä pitäisi myös tarjota muille kuin kuntalaisille ainakin siinä suhteessa, mitä apua on saatu. Vähän samaan tapaan kuin yksityistie, jota saa käyttää kaikki, jos se saa tukea. Aika yllättävä päätös. Tuo korotettu maksu ulkopaikkakuntalaisiltahan on ollut vakiintunut käytäntö kai kaikissa kunnissa, joilla yleensä venepaikkoja on ollut tarjota.
- SilkkaaJumalanpilkkaa
On ihan hyvä, että näitä "maan tapoja" kyseenalaistetaan. Usein niissä joku kerää hyödyn yhteisistä verorahoista omiin taskuihinsa.
Väkisinkin tulee mieleen, että voiko tästä vetää johtopäätöksen että ihmisiä pitää kohdella tasapuolisesti myös seuraan kuulumisen tai kuulumattomuuden osalta. SilkkaaJumalanpilkkaa kirjoitti:
On ihan hyvä, että näitä "maan tapoja" kyseenalaistetaan. Usein niissä joku kerää hyödyn yhteisistä verorahoista omiin taskuihinsa.
Väkisinkin tulee mieleen, että voiko tästä vetää johtopäätöksen että ihmisiä pitää kohdella tasapuolisesti myös seuraan kuulumisen tai kuulumattomuuden osalta.Sanoisin, ettei sellaista johtopäätöstä voi millään keinoin vetää.
- MitaanTietamaton
Katsoin lähikaupunkien sivuilta vakiintunutta käytäntöä ulkokuntalaisten venepaikkamaksuista. Parainen, Turku, Naantali ja Raisio on samanhintainen kaikille ja Uusikaupunki korottaa vieraskuntalaisen maksua 50%.
Pyhtäällä on nykyisin venepaikat kaupallisella pohjalla kaikille samanhintaisena.
- merikarrrrrhu
Ei oikein aukene toi miksi ne venepaikat on kalliimpia ulkopaikkakuntalaisille?
Minähän tuon sinne rahaa, kun tankkaan venettä ja käyn kaupassa ja ostan mahdollisesti palveluja jne. ja tästä kaikesta kiitoksena saan maksaa kovemman hinnan siitä venepaikasta.
Lahti on ainankin poikkeus, hinta on sama asuitpa missä hyvänsä.- MitaanTietamaton
Minusta venepaikan hinta ei pitäisi riippua asuinpaikasta.
Toisaalta ymmärrän, että jos kunnan venepaikkoja ei ole hinnoiteltu markkinaehtoisesti tai jopa subventoitu maksua alas, niin ulkopaikkakuntalaisilta halutaan periä korkeampi maksu. Tällöin edullisen venepaikan tarkoitus voi olla nostaa kunnan houkutteluvuutta asuinpaikkana ja elinvoimaisuus kasvaa uusien asukkaiden myötä
Paikkakunnilla, joissa muuttovoittoisuus on sisäänpäin tai tarjolla on kaupallista venesatamatoimintaa, erilaista hinnoittelua ei tulisi olla, ellei sitä sitten pidetä sosiaalipoliittisena toimintana köyhille veneilijöille.
Ulkopaikkakuntalaisen tuoma elinvoimaisuuden kasvu ostoksineen, joiden rahavirta suuntautuu parille isolle ketjulle, ei ole rinnastettavissa paikkakunnalla asumiseen kunnan kassatilanteen kannalta. MitaanTietamaton kirjoitti:
Minusta venepaikan hinta ei pitäisi riippua asuinpaikasta.
Toisaalta ymmärrän, että jos kunnan venepaikkoja ei ole hinnoiteltu markkinaehtoisesti tai jopa subventoitu maksua alas, niin ulkopaikkakuntalaisilta halutaan periä korkeampi maksu. Tällöin edullisen venepaikan tarkoitus voi olla nostaa kunnan houkutteluvuutta asuinpaikkana ja elinvoimaisuus kasvaa uusien asukkaiden myötä
Paikkakunnilla, joissa muuttovoittoisuus on sisäänpäin tai tarjolla on kaupallista venesatamatoimintaa, erilaista hinnoittelua ei tulisi olla, ellei sitä sitten pidetä sosiaalipoliittisena toimintana köyhille veneilijöille.
Ulkopaikkakuntalaisen tuoma elinvoimaisuuden kasvu ostoksineen, joiden rahavirta suuntautuu parille isolle ketjulle, ei ole rinnastettavissa paikkakunnalla asumiseen kunnan kassatilanteen kannalta.Minusta taas on aika itsestään selvää, että kunnalla pitäisi olla oikeus periä suurempaa maksua ulkopaikkakuntalaisilta mistä tahansa sellaisesta palvelusta, jota kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta tarjota kaikille.
- merikarrrrrhu
MitaanTietamaton kirjoitti:
Minusta venepaikan hinta ei pitäisi riippua asuinpaikasta.
Toisaalta ymmärrän, että jos kunnan venepaikkoja ei ole hinnoiteltu markkinaehtoisesti tai jopa subventoitu maksua alas, niin ulkopaikkakuntalaisilta halutaan periä korkeampi maksu. Tällöin edullisen venepaikan tarkoitus voi olla nostaa kunnan houkutteluvuutta asuinpaikkana ja elinvoimaisuus kasvaa uusien asukkaiden myötä
Paikkakunnilla, joissa muuttovoittoisuus on sisäänpäin tai tarjolla on kaupallista venesatamatoimintaa, erilaista hinnoittelua ei tulisi olla, ellei sitä sitten pidetä sosiaalipoliittisena toimintana köyhille veneilijöille.
Ulkopaikkakuntalaisen tuoma elinvoimaisuuden kasvu ostoksineen, joiden rahavirta suuntautuu parille isolle ketjulle, ei ole rinnastettavissa paikkakunnalla asumiseen kunnan kassatilanteen kannalta.No käytetyn rahan määrä ei ole yhtä suuri kuin vakituisen asukkaan, mutta vaihtoehto on, että ne eurot menee johonkin muualle.
Se kuntalainenhan jättää ne rahansa kuitenkin sinne kuntaan.
Ei kai kukaan ole pyytänyt vuokraamaan niitä paikkoja tappiolla?
Sen ymmärrän, että ne paikat vuokrataan ensisiaisesti kuntalaisille, jos niitä ei ole tarpeeksi. - TukienPitääVaikuttaa
10-14 kirjoitti:
Minusta taas on aika itsestään selvää, että kunnalla pitäisi olla oikeus periä suurempaa maksua ulkopaikkakuntalaisilta mistä tahansa sellaisesta palvelusta, jota kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta tarjota kaikille.
Jos kyseessä on puhtaasti kuntalaisten pussista rahoitettu asia, niin se on perusteltavissa. Jos hankkeeseen on käytetty valtion rahaa vaikkapa veroalennuksena tai veikkauksen kautta, niin silloin kuntalaisuudella ei pitäisi olla merkitystä.
Olen myös sitä mieltä, että koska yleishyödylliset yhteisöt saavat vapautuksen verosta, hekään eivät saa myydä palveluita jäsenilleen halvemmalla. Ajatus perustuu siihen, että kaikki ovat osallistuneet veroalennuksen kautta toiminnan rahoittamiseen. - MitaanTietamaton
TukienPitääVaikuttaa kirjoitti:
Jos kyseessä on puhtaasti kuntalaisten pussista rahoitettu asia, niin se on perusteltavissa. Jos hankkeeseen on käytetty valtion rahaa vaikkapa veroalennuksena tai veikkauksen kautta, niin silloin kuntalaisuudella ei pitäisi olla merkitystä.
Olen myös sitä mieltä, että koska yleishyödylliset yhteisöt saavat vapautuksen verosta, hekään eivät saa myydä palveluita jäsenilleen halvemmalla. Ajatus perustuu siihen, että kaikki ovat osallistuneet veroalennuksen kautta toiminnan rahoittamiseen.Pelkästään kuntalaisen pussista ei taida mikään kunta rahoittaa menotalouttaan eikä kunnan itsehallinnon mukaisesti enää taida olla korvamerkittyä rahaakaan.
Veneilijöitä saattaisi kiinnostaa esim. Parainen, jolla on upeat mahdollisuudet matkaveneilyyn eikä tonttimaa ole erityisen kallista verrattuna pääkaupunkiseutuun.
Kunnan venepaikat äkkiä katsottuna (varaus.parainen.fi) ovat markkinahinnan mukaisia, joten subventiota eikä ulkopaikkakuntalaisten lisämaksua näytä olevan. Matkaveneelle paikan saa suurinpiirtein 350 eurolla kaudeksi.
Pointti on siinä, että Paraisten tulorahoituksesta 50% on kuntaveroa, 25% toimintatuottoa ja 25% valtionosuuksia. Valtionosuuteen osallistuu aika moni, mutta jokaisen oma asuinkuntakin saa valtionosuutta ja se yleensä kohdistuu terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Valtionosuuksilla on omat perusteensa, jotka ovat kaukana kunnan venepaikoista.
Asuinpaikan käyttö maksuperusteena on vain vähän outo. Kun poikkean isossa kaupungissa, niin kai dösässä pitää maksaa tuplamaksu ilman Kiasma-tarraa. MitaanTietamaton kirjoitti:
Pelkästään kuntalaisen pussista ei taida mikään kunta rahoittaa menotalouttaan eikä kunnan itsehallinnon mukaisesti enää taida olla korvamerkittyä rahaakaan.
Veneilijöitä saattaisi kiinnostaa esim. Parainen, jolla on upeat mahdollisuudet matkaveneilyyn eikä tonttimaa ole erityisen kallista verrattuna pääkaupunkiseutuun.
Kunnan venepaikat äkkiä katsottuna (varaus.parainen.fi) ovat markkinahinnan mukaisia, joten subventiota eikä ulkopaikkakuntalaisten lisämaksua näytä olevan. Matkaveneelle paikan saa suurinpiirtein 350 eurolla kaudeksi.
Pointti on siinä, että Paraisten tulorahoituksesta 50% on kuntaveroa, 25% toimintatuottoa ja 25% valtionosuuksia. Valtionosuuteen osallistuu aika moni, mutta jokaisen oma asuinkuntakin saa valtionosuutta ja se yleensä kohdistuu terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Valtionosuuksilla on omat perusteensa, jotka ovat kaukana kunnan venepaikoista.
Asuinpaikan käyttö maksuperusteena on vain vähän outo. Kun poikkean isossa kaupungissa, niin kai dösässä pitää maksaa tuplamaksu ilman Kiasma-tarraa.Kertalippu on samanhintainen, mutta kausilipusta joutuisit maksamaan enemmän kuin HSL-kuntien asukkaat. Ja se on oikein.
TukienPitääVaikuttaa kirjoitti:
Jos kyseessä on puhtaasti kuntalaisten pussista rahoitettu asia, niin se on perusteltavissa. Jos hankkeeseen on käytetty valtion rahaa vaikkapa veroalennuksena tai veikkauksen kautta, niin silloin kuntalaisuudella ei pitäisi olla merkitystä.
Olen myös sitä mieltä, että koska yleishyödylliset yhteisöt saavat vapautuksen verosta, hekään eivät saa myydä palveluita jäsenilleen halvemmalla. Ajatus perustuu siihen, että kaikki ovat osallistuneet veroalennuksen kautta toiminnan rahoittamiseen.Kannattaisi ehkä sinun tutustua hieman Suomen perustuslakiin.
Jos tuolle sinun linjallesi lähdettäisiin, niin siinä menisi esimerkiksi sinun oikeutesi kieltää vieraita marssimasta kotiisi ja asettumasta taloksi. Onhan nimittäin täysin varmaa, että olet jollain tavoin päässyt hyötymään yhteiskunnan tuista ja tulonsiirroista. Lapsilisistä, maksuttomasta koulutuksesta tai jostain muusta. Vaikkapa verovaroin rakennetuista teistä.- Perustuslakiko
10-14 kirjoitti:
Kannattaisi ehkä sinun tutustua hieman Suomen perustuslakiin.
Jos tuolle sinun linjallesi lähdettäisiin, niin siinä menisi esimerkiksi sinun oikeutesi kieltää vieraita marssimasta kotiisi ja asettumasta taloksi. Onhan nimittäin täysin varmaa, että olet jollain tavoin päässyt hyötymään yhteiskunnan tuista ja tulonsiirroista. Lapsilisistä, maksuttomasta koulutuksesta tai jostain muusta. Vaikkapa verovaroin rakennetuista teistä.Kaukaa haettua, mutta onhan kaikilla oikeus marssia metsässäni ja kerätä sieltä marjoja. Kotia koskee omat lainsäädännöt (perustuslaki 10§) eikä ole varmaan muille tullut mieleen, että kunnan rahoilla rakennettu venepaikka olisi verrannollinen asumiseen.
Jokaisella pitää olla yhtäläinen oikeus julkisesti tuotettuun tai rahoitettuun palveluun (perustuslaki 6§)
Olisi ihan kiva, jos edes lukisit perustuslain ennen kuin käytät sitä (ontuvana) keppihevosena. Nyt saa sellaisen kuvan, että huutelet mitä sattuu ja osallistut keskuskteluihin ilman, että tiedät asiasta mitään. Toisaalta näinhän se tulee hyvin esille. - ksvjsksh
10-14 kirjoitti:
Kertalippu on samanhintainen, mutta kausilipusta joutuisit maksamaan enemmän kuin HSL-kuntien asukkaat. Ja se on oikein.
Kausilippu on henkilökohtainen, venepaikka taas venekohtainen. Samaa venettä voi käyttää vaikka 1000 ihmistä, joista yksi on sen kunnan asukas jossa venepaikka on. Tällöin venepaikka voidaan hankkia sen henkilön kautta, joka kunnassa asuu. Venepaikkaahan ei hanki vene, vaan ihminen, aina ja poikkeuksetta. perustuslaki 6§ koskee siis kaikkia veneen käyttäjiä, joten sillä yhdelläkin on oikeutensa.
Koko touhussa ei siis ollut mitään järkeä edes ennen tuota oikeuden päätöstä, joka oli lainmukainen ja täysin oikea. Valitettavasti se vain tuli vuosikymmeniä myöhemmin kuin olisi pitänyt. Perustuslakiko kirjoitti:
Kaukaa haettua, mutta onhan kaikilla oikeus marssia metsässäni ja kerätä sieltä marjoja. Kotia koskee omat lainsäädännöt (perustuslaki 10§) eikä ole varmaan muille tullut mieleen, että kunnan rahoilla rakennettu venepaikka olisi verrannollinen asumiseen.
Jokaisella pitää olla yhtäläinen oikeus julkisesti tuotettuun tai rahoitettuun palveluun (perustuslaki 6§)
Olisi ihan kiva, jos edes lukisit perustuslain ennen kuin käytät sitä (ontuvana) keppihevosena. Nyt saa sellaisen kuvan, että huutelet mitä sattuu ja osallistut keskuskteluihin ilman, että tiedät asiasta mitään. Toisaalta näinhän se tulee hyvin esille.Tuo yhdistysten toimintaan liittyvä vaatimus loukkaa omaisuudensuojaa (jonka pykälänumeroa en vaivaudu nyt hakemaan). Eikä niiden kohdalla ole kyse julkisesti rahoitetusta palvelusta muuten kuin siinä tapauksessa, että niiden ja kunnan välillä olisi sopimus, että ne toteuttavat kunnan venepaikkapalvelua muille kuin omille jäsenilleen.
Kyllä minusta helsinkiläisenä veronmaksajana on täysin selvää, että jos turkulainen tai mäntsäläinen haluaa veneensä Helsingin kaupungin Liikuntaviraston minunkin veroeuroillani toteuttamalla venepaikalle, pitää sellaisen tyypin maksaa huomattavasti suolaisempi hinta.
KHO:n päätös sotii jokaisen täysjärkisen ihmisen oikeustajua vastaan. Ei ihme, että se syntyi äänestyksellä, muistaakseni 3-2. Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset olivat huomauttaneet, että tietyn palvelun rajoittamista vain kunnan jäsenille niin, että muut eivät voi saada sitä rahallakaan EI ole katsottu yhdenvertaisuusrikkomukseksi; silloin on epäloogista, että kalliimman hinnan periminen olisi vastoin lakia.Perustuslakiko kirjoitti:
Kaukaa haettua, mutta onhan kaikilla oikeus marssia metsässäni ja kerätä sieltä marjoja. Kotia koskee omat lainsäädännöt (perustuslaki 10§) eikä ole varmaan muille tullut mieleen, että kunnan rahoilla rakennettu venepaikka olisi verrannollinen asumiseen.
Jokaisella pitää olla yhtäläinen oikeus julkisesti tuotettuun tai rahoitettuun palveluun (perustuslaki 6§)
Olisi ihan kiva, jos edes lukisit perustuslain ennen kuin käytät sitä (ontuvana) keppihevosena. Nyt saa sellaisen kuvan, että huutelet mitä sattuu ja osallistut keskuskteluihin ilman, että tiedät asiasta mitään. Toisaalta näinhän se tulee hyvin esille.Jostain syystä tulin tarkistaneeksi. Perustuslain 6§:ssä ei ole mainitsemaasi määräystä eikä missään muussakaan kohdassa perustuslakia.
- avustuksen.suunta
Mitä nyt kuntien valtionosuuksiin tulee, avustavat helsinkiläiset muualla asuvia. On kovin vaikea keksiä perusteita siltä kannalta katsoen, ettei Helsinkin saisi periä muualla asuvilta korkeampaa maksua venepaikoista. Liikuntaviraston kirjanpidossa ei takuulla ole kohtaa valtion subventiolle venepaikkoihin.
- MitaanTietamaton
Helsinki kuntana saa 2016 valtionosuuksia 241 Meuroa ja Espoo 43 Meuroa. Osuudet ovat suhteellisesti ottaen vähemmän kuin monissa muissa kunnissa kehä-III ulkopuolella. Valtionosuuksien tasausmäärä on hieman alle 700 Meuroa, josta Helsingin ja Espoon osuus on 430 Meuroa.
Valtion investointien suhdelukuja pääkaupungin ja muun maan suhteen en lähde arvailemaan, mutta esim. Länsimetroon valtio investoi luokkaa 600 Meuroa.
Kuntien valtionosuuksien kokonaismäärä on 8500 Meuroa.
Pääkaupunkiseudulla on vaikeaa erottaa kunnallista ja valtakunnallista toimintaa veronkannon suhteen, koska valtion virastojen, valtakunnallisten yhteisöjen ja yritysten toimipaikka on luontevasti pääkaupunkiseudulla. Mm. metsä-, kaivos- ja öljynjalostustoiminta tuottaa pääkaupunkiseudulla verotuloja, mutta Kaivopuistoa, Länsimetroa ja Krunikan Shelliä lukuunottamatta kyseiset toiminnat ovat siellä jokseenkin niukat.
Helsinki kuntana hinnoitelkoon venepaikat kuten parhaaksi katsoo helsinkiläisen Arkadianmäen perusohjeistuksen mukaan. Lounais-Suomessa hintataso matkaveneen kohdalla on 350 euron luokkaa kaudessa, pääkaupunkiseudulla siten ehkä 450 euroa. - LaskeMulleZorbas
Raha liikkuu molempiin suuntiin. Valtionhallinnon sijoittuminen Helsinkiin ei ole mikään luonnonlaki.
Voi olla vaikea laskea onko Helsinki lopulta nettoamksaja vai saaja, kun kaikki julkinen raha lasketaan yhteen mukaan lukien verohelpotukset, virastot ja yritystuet.
- IdioottejaTäynnä
Taas kerran täysin idioottimainen päätös Suomessa!
Jatkossa varmasti kuntien halukkuus tarjota venepaikkoja vähenee. Esimerkiksi kotikunnassani Paraisilla monet ulkopaikkakuntalaiset maksavat vaikkapa kalliin purjeveneensä venepaikasta ison kasan euroja vuodessa yksityiselle toimijalle. Kunnalliset paikat ovat halvempia. Lisäksi osa paikoista on varattu yhteysaluslaiturien lähelle vain saaristossa asuville, ja tämäkin rajoitus on ilmeisesti tuon päätöksen perusteella laiton. Joku voi vaikka vaatia Nauvon vierasvenesataman paikallisten laiturista vakituista venepaikkaa, kun sellainen vapautuu. Jatkossa venepaikat täytyy varmaan puskuroida jonkun firman tai yhdistyksen taakse, jota ei koske samat lait. Aivan älytöntä.
- Obelizas
Toivottavasti jatkavat viellä oikeuden hakemista. Tuohan on täysin järjetön päätös, jopa suomen mittapuussa.
- KKKjaKaverit
On se väärin, että ihmisiä kohdellaa tasapuolisesti.
Pakko perustaa yhdistys, senhän voisi tehdä vaikka ihonvärin tai uskonnon perusteella. Syntyperäkin on ihan hyvä peruste niin ei muualta muuttaneet saa muuta kuin kunnallisveron. KKKjaKaverit kirjoitti:
On se väärin, että ihmisiä kohdellaa tasapuolisesti.
Pakko perustaa yhdistys, senhän voisi tehdä vaikka ihonvärin tai uskonnon perusteella. Syntyperäkin on ihan hyvä peruste niin ei muualta muuttaneet saa muuta kuin kunnallisveron.Onko se sitten hyvä, että nauvolaiset ei enää saa pitää veneitään oman kylänsä laiturissa, kun se on varattu joidenkin turistien veneille? Nauvon sataman remppaan saatiin rahaa EUsta, joten kenties kuka tahansa EU-kansalainen saa myös liittyä venepaikkajonoon.
- sillinhirttäjät
Saaristolaisjuntit voi vetää fittan i huvudet.
HAHAHA!!!! - rakennuslupaa
Bossu kirjoitti:
Onko se sitten hyvä, että nauvolaiset ei enää saa pitää veneitään oman kylänsä laiturissa, kun se on varattu joidenkin turistien veneille? Nauvon sataman remppaan saatiin rahaa EUsta, joten kenties kuka tahansa EU-kansalainen saa myös liittyä venepaikkajonoon.
Jos turistien veneet vie paikat, kunta voi aina vaatia niiltä rakennuslupaa, jolloin turistit kyllä häipyvät veneineen. Hallinto-oikeushan jo päätti että kunnalla on oikeus menetellä noin järjenvastaisesti.
- MitaanTietamaton
rakennuslupaa kirjoitti:
Jos turistien veneet vie paikat, kunta voi aina vaatia niiltä rakennuslupaa, jolloin turistit kyllä häipyvät veneineen. Hallinto-oikeushan jo päätti että kunnalla on oikeus menetellä noin järjenvastaisesti.
Kun oikeuden päätöksiä irrotetaan asiayhteyksistään, niin hyvällä mielikuvituksella saadaan aikaan hyvinkin absurdeja ehdotuksia.
- rakennuslupaa
MitaanTietamaton kirjoitti:
Kun oikeuden päätöksiä irrotetaan asiayhteyksistään, niin hyvällä mielikuvituksella saadaan aikaan hyvinkin absurdeja ehdotuksia.
Asiayhteys oli se että veneenä käytettävältä veneeltä vaadittiin rakennuslupaa tai veneen purkamista. Oikeuden päätös oli aivan yhtä absurdi kuin rakennuslautakunnankin.
- Gffwdfghjj
rakennuslupaa kirjoitti:
Asiayhteys oli se että veneenä käytettävältä veneeltä vaadittiin rakennuslupaa tai veneen purkamista. Oikeuden päätös oli aivan yhtä absurdi kuin rakennuslautakunnankin.
Ei, absurdia oli se, että joku oli laittanut ponttoonien päällä olevan talon venerekisteriin.
- Kon-tiki-lautta
Gffwdfghjj kirjoitti:
Ei, absurdia oli se, että joku oli laittanut ponttoonien päällä olevan talon venerekisteriin.
Vai sitä mieltä olet, vitun saivartelija?
Jos kerran yksinkertaisin tapa rakentaa iso katettu vene on sijoittaa koppi ponttoonien päälle, niin sitten on!
Joten, ole hyvä, ja kerro mikä lakipykälä kieltää moisen veneenrakennustavan. - MitaanTietamaton
Kon-tiki-lautta kirjoitti:
Vai sitä mieltä olet, vitun saivartelija?
Jos kerran yksinkertaisin tapa rakentaa iso katettu vene on sijoittaa koppi ponttoonien päälle, niin sitten on!
Joten, ole hyvä, ja kerro mikä lakipykälä kieltää moisen veneenrakennustavan.Ei kai mikään kiellä ponttoonikoppivenettä rakentamista. Karavaanareilla on koppi pyörien päälläkin. Kunnan rakennustarkastaja voi asuntovaunuista ja muista rakennelmista vaatia sijoitus-, toimenpide- tai rakennusluvan. Tai mitä kaikkia lupia niitä nyt onkaan. Rakennustarkastajalla on jokseenkin suuri virkavalta näissä jutuissa, jos olen asian oikein ymmärtänyt.
Enkä nyt osaa kääntää tätä juttua ulkopaikkakuntalaisen venepaikaksi. Ehkä joku kokeilee ponttooniasuntoa kunnan venepaikalle, kun siitä ei tarvitse maksaa paikkakuntalisää. - täysin-absurdia
Gffwdfghjj kirjoitti:
Ei, absurdia oli se, että joku oli laittanut ponttoonien päällä olevan talon venerekisteriin.
Siinä hallinto-oikeuden päätöksessä mikä koski Uuttakaupunkia ei ollut taloa ponttonien päällä, vaan monirunkovene jota veneenä myös käytettiin. Muotoilu vaan oli katon osalta kuten taloissa, ja ehkä rakennekin. Tontillahan oli jo sekä talo että rantasauna ennestään, joita myös käytettiiin kuten niitä yleensäkin käytetään. Mitään tarvetta käyttää venettä talona tai rantasaunana ei siis ollut eikä niin myöskään tehty, eikä edes väitetty tehdyn. Ja silti tehtiin täysin absurdi päätös että vene onkin rakennusluvan vaativa rakennus. Ainoa mikä jäi epäselväksi on se että millä oerusteella rakennuslupaa pitäisi hakea juuri Uudestakaupungista, eikä sitten jokaisesta kunnasta jonka alueella veneellä vesiliikennelain sallimalla tavalla liikutaan. Sekä että vene oli talvitelakoitu siihen kuntaan?
- Ghjgfdfjj
täysin-absurdia kirjoitti:
Siinä hallinto-oikeuden päätöksessä mikä koski Uuttakaupunkia ei ollut taloa ponttonien päällä, vaan monirunkovene jota veneenä myös käytettiin. Muotoilu vaan oli katon osalta kuten taloissa, ja ehkä rakennekin. Tontillahan oli jo sekä talo että rantasauna ennestään, joita myös käytettiiin kuten niitä yleensäkin käytetään. Mitään tarvetta käyttää venettä talona tai rantasaunana ei siis ollut eikä niin myöskään tehty, eikä edes väitetty tehdyn. Ja silti tehtiin täysin absurdi päätös että vene onkin rakennusluvan vaativa rakennus. Ainoa mikä jäi epäselväksi on se että millä oerusteella rakennuslupaa pitäisi hakea juuri Uudestakaupungista, eikä sitten jokaisesta kunnasta jonka alueella veneellä vesiliikennelain sallimalla tavalla liikutaan. Sekä että vene oli talvitelakoitu siihen kuntaan?
Jos se on talon näköinen, niin sitten se on talo eikä vene. Käytiinkö sillä koskaan Raumalla tai Kustavissa? Uudenkaupungin keskustassa? Putsaaressa?
- Haista.paska
Ghjgfdfjj kirjoitti:
Jos se on talon näköinen, niin sitten se on talo eikä vene. Käytiinkö sillä koskaan Raumalla tai Kustavissa? Uudenkaupungin keskustassa? Putsaaressa?
No ei muuten ole, jos se kerran on venerekisteriin hyväksytty. Laki ei määrittele veneen ulkonäköä mitenkään muutenkaan. Eikä laki pakota venettä edes käytettävän veneilyyn, joten se siitä.
- Ggsfgffhjg
Haista.paska kirjoitti:
No ei muuten ole, jos se kerran on venerekisteriin hyväksytty. Laki ei määrittele veneen ulkonäköä mitenkään muutenkaan. Eikä laki pakota venettä edes käytettävän veneilyyn, joten se siitä.
Niin, kaikki kelluvat rakenteet voidaan laittaa venerekisteriin, mutta kaikki mitkä kelluu eivät ole veneitä. Varmaan saisi paaluilla seisovan venevajankin laitettua venerekisteriin, jos valehtelisi sen olevan ponttoonien päällä, kas kun trafista ei kukaan tule sitä katsomaan. Ei se silti vene olisi, vai mitä?
- Haista.paska
Ggsfgffhjg kirjoitti:
Niin, kaikki kelluvat rakenteet voidaan laittaa venerekisteriin, mutta kaikki mitkä kelluu eivät ole veneitä. Varmaan saisi paaluilla seisovan venevajankin laitettua venerekisteriin, jos valehtelisi sen olevan ponttoonien päällä, kas kun trafista ei kukaan tule sitä katsomaan. Ei se silti vene olisi, vai mitä?
No et sitten paljon venerekisteristä tiedä, jos kuvittelet, että kaikki kelluvat rakenteet voi sinne noin vain "laitta". Soittappa Trafiin ja esitä asiasi sinne juuri noin. Onnea vaan yrityksille...
- että_näin
Bulvaanien käyttö paikkojen hallitsemisessa on suht'yleistä ja saattavatpa tehdä vähän tiliäkin. Kyllä reiluinta on sama hinta kaikille.
Eihän uimahalleissa, kirjastoissa, jne. ole eri hintoja riippuen kummalla puolella katua sattuu asumeen.- MitaanTietamaton
Olen nähnyt uimahallissa perhe- ja 65-sarjakortin, joita myydään vain paikkakuntalaisille. Hinta on toki vakio, mutta niitä ei myydä kaikille.
- VanhatJäärätMuseoon
MitaanTietamaton kirjoitti:
Olen nähnyt uimahallissa perhe- ja 65-sarjakortin, joita myydään vain paikkakuntalaisille. Hinta on toki vakio, mutta niitä ei myydä kaikille.
Yritys saa valita asiakkaansa kunhan se ei tapahdu sukupuolen, rodun, syntyperän jne. perusteella. Onhan katsottu, että erisuuruiset pääsylipun hinnat tai hiustenleikkuupalvelut miehille ja naisille on syrjiviä.
Oikeuden päätöksessä todettiin ettei kunnan taloudellinen panostus ole riittävä syy syrjinnälle. Jos asiaa katsoo laajemmassa valossa, niin kuntien isoja panostuksia on vain terveyspalveluissa ja koulutuksessa. Terveyspalveluissa valinnanvapaus on ollut jo olemassa rajallisena ja lapset saavat hakeutua mihin kouluun vaan etenkin lukiossa ja muussa koulutuksessa kuntarajoista riippumatta.
Kaikenkaikkiaa kuntarajat ovat hyvin keinotekoisia tapoja karsinoida ihmisiä. Helsingissä on puoli miljoonaa ihmistä ja palvelut vastaavat sitä. Pienimmissä kunnissa on alle 300 asukasta.
Ei ole oikeudenmukaista perustetta sanoa kökarilaiselle, ettei hän pääse (tai joutuu maksamaan enemmän) uimahalliin koska asuinkunta on niin pieni ettei siinä ole uimahallia. Ihan vastaavasti ei ole oikeudenmukaista tapaa sanoa ettei sisämaan kuntien asukkaat saa venettään meren rantaan koska se on kokonaan varattu vain oman kunnan asukkaille.
Nurkkakuntainen pahanteko onneksi haudataan isojen sukupolvien mukana. - VittuMitäTouhua
VanhatJäärätMuseoon kirjoitti:
Yritys saa valita asiakkaansa kunhan se ei tapahdu sukupuolen, rodun, syntyperän jne. perusteella. Onhan katsottu, että erisuuruiset pääsylipun hinnat tai hiustenleikkuupalvelut miehille ja naisille on syrjiviä.
Oikeuden päätöksessä todettiin ettei kunnan taloudellinen panostus ole riittävä syy syrjinnälle. Jos asiaa katsoo laajemmassa valossa, niin kuntien isoja panostuksia on vain terveyspalveluissa ja koulutuksessa. Terveyspalveluissa valinnanvapaus on ollut jo olemassa rajallisena ja lapset saavat hakeutua mihin kouluun vaan etenkin lukiossa ja muussa koulutuksessa kuntarajoista riippumatta.
Kaikenkaikkiaa kuntarajat ovat hyvin keinotekoisia tapoja karsinoida ihmisiä. Helsingissä on puoli miljoonaa ihmistä ja palvelut vastaavat sitä. Pienimmissä kunnissa on alle 300 asukasta.
Ei ole oikeudenmukaista perustetta sanoa kökarilaiselle, ettei hän pääse (tai joutuu maksamaan enemmän) uimahalliin koska asuinkunta on niin pieni ettei siinä ole uimahallia. Ihan vastaavasti ei ole oikeudenmukaista tapaa sanoa ettei sisämaan kuntien asukkaat saa venettään meren rantaan koska se on kokonaan varattu vain oman kunnan asukkaille.
Nurkkakuntainen pahanteko onneksi haudataan isojen sukupolvien mukana.Sinä saatanan mulkku niitä matujakin tänne haalit, mutta onko sulla rahaa elättää heitä. Tuskinpa, kuitenkin verovaroin ylläpidettyjä venepaikkoja, joita kunnan asukkaat jo veroissaan maksavat, pitää vuokrata samaan hintaan sellaiselle joka ei osallistu kunnan veronmaksuun. Tuollainen on idiootteja varten.
- Mitä5Nyt
VittuMitäTouhua kirjoitti:
Sinä saatanan mulkku niitä matujakin tänne haalit, mutta onko sulla rahaa elättää heitä. Tuskinpa, kuitenkin verovaroin ylläpidettyjä venepaikkoja, joita kunnan asukkaat jo veroissaan maksavat, pitää vuokrata samaan hintaan sellaiselle joka ei osallistu kunnan veronmaksuun. Tuollainen on idiootteja varten.
Jaaha, on näköjään taas korkki auenut. Räyhäviinaa sisään ja aivojen parasta tuotosta ulos :D
Minä ja KHO olemme kanssasi eri mieltä. Mitä aiot tehdä asialle? VanhatJäärätMuseoon kirjoitti:
Yritys saa valita asiakkaansa kunhan se ei tapahdu sukupuolen, rodun, syntyperän jne. perusteella. Onhan katsottu, että erisuuruiset pääsylipun hinnat tai hiustenleikkuupalvelut miehille ja naisille on syrjiviä.
Oikeuden päätöksessä todettiin ettei kunnan taloudellinen panostus ole riittävä syy syrjinnälle. Jos asiaa katsoo laajemmassa valossa, niin kuntien isoja panostuksia on vain terveyspalveluissa ja koulutuksessa. Terveyspalveluissa valinnanvapaus on ollut jo olemassa rajallisena ja lapset saavat hakeutua mihin kouluun vaan etenkin lukiossa ja muussa koulutuksessa kuntarajoista riippumatta.
Kaikenkaikkiaa kuntarajat ovat hyvin keinotekoisia tapoja karsinoida ihmisiä. Helsingissä on puoli miljoonaa ihmistä ja palvelut vastaavat sitä. Pienimmissä kunnissa on alle 300 asukasta.
Ei ole oikeudenmukaista perustetta sanoa kökarilaiselle, ettei hän pääse (tai joutuu maksamaan enemmän) uimahalliin koska asuinkunta on niin pieni ettei siinä ole uimahallia. Ihan vastaavasti ei ole oikeudenmukaista tapaa sanoa ettei sisämaan kuntien asukkaat saa venettään meren rantaan koska se on kokonaan varattu vain oman kunnan asukkaille.
Nurkkakuntainen pahanteko onneksi haudataan isojen sukupolvien mukana.Yhtä kaikki, jatkossa venepaikkoja ei kunnat varmaan viitsi rakennella. Vaikeahan sitä on valtuustossa perustella, jos ne tulee ulkopaikkakuntalaisille. Kaikki siis häviävät, jos tämä yleistyy. Tai sitten venepaikkojen hintoja nostetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Ei tästä päätöksestä siis oikeasti moni hyödy.
- MitaanTietamaton
Bossu kirjoitti:
Yhtä kaikki, jatkossa venepaikkoja ei kunnat varmaan viitsi rakennella. Vaikeahan sitä on valtuustossa perustella, jos ne tulee ulkopaikkakuntalaisille. Kaikki siis häviävät, jos tämä yleistyy. Tai sitten venepaikkojen hintoja nostetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Ei tästä päätöksestä siis oikeasti moni hyödy.
Omasta pienestä näkövinkkelistä kuntien into satsata venelaitureihin on ollut niukkaa jo ennen tätä Pyhtään päätöstä. Nähtävästi se ei kuntalaisille ole ykkösjuttu, vaikka veneilijät sitä jostakin syystä pitävät tärkeänä.
Osin kysymys on myös siitä, että nykyisin suhtaudutaan kriittisesti kunnan toimiin markkinoilla, joissa on myös kaupallista tarjontaa.
Saaristossa venepaikat ovat suuri osa kuntalaisen elämää, kuten myös muu vesiliikenne, joten siellä tilanne on siinäkin suhteessa toinen. Tämä hallitushan laskee saariston kustannukseksi eikä näe sille kuin rahallisen arvon tai arvottomuuden. - HuonoaKehitystä
VanhatJäärätMuseoon kirjoitti:
Yritys saa valita asiakkaansa kunhan se ei tapahdu sukupuolen, rodun, syntyperän jne. perusteella. Onhan katsottu, että erisuuruiset pääsylipun hinnat tai hiustenleikkuupalvelut miehille ja naisille on syrjiviä.
Oikeuden päätöksessä todettiin ettei kunnan taloudellinen panostus ole riittävä syy syrjinnälle. Jos asiaa katsoo laajemmassa valossa, niin kuntien isoja panostuksia on vain terveyspalveluissa ja koulutuksessa. Terveyspalveluissa valinnanvapaus on ollut jo olemassa rajallisena ja lapset saavat hakeutua mihin kouluun vaan etenkin lukiossa ja muussa koulutuksessa kuntarajoista riippumatta.
Kaikenkaikkiaa kuntarajat ovat hyvin keinotekoisia tapoja karsinoida ihmisiä. Helsingissä on puoli miljoonaa ihmistä ja palvelut vastaavat sitä. Pienimmissä kunnissa on alle 300 asukasta.
Ei ole oikeudenmukaista perustetta sanoa kökarilaiselle, ettei hän pääse (tai joutuu maksamaan enemmän) uimahalliin koska asuinkunta on niin pieni ettei siinä ole uimahallia. Ihan vastaavasti ei ole oikeudenmukaista tapaa sanoa ettei sisämaan kuntien asukkaat saa venettään meren rantaan koska se on kokonaan varattu vain oman kunnan asukkaille.
Nurkkakuntainen pahanteko onneksi haudataan isojen sukupolvien mukana.Nykyisin kaikki on jo "syrjintää, rasismia ja vihapuhetta". Tämä yhteiskunta tulee tappamaan itsensä suvaitsevaisuudellaan.
- oikeus.toteutui
Onneksi korkeimmassa hallinto-oikeudessakin joskus oikeus toteutuu, kuten tällä kerralla äänestyksen jälkeen kävi.
- määrääjokamaksaa
Kun maksan veroni omaan kuntaan, olisi täysin oikeudemukaista, että minulla on oikeus saada venepaikkani halvemmalla kuin sen, joka ei ole sen kustannuksiin osallistunut.
- Pulllamössöä
määrääjokamaksaa kirjoitti:
Kun maksan veroni omaan kuntaan, olisi täysin oikeudemukaista, että minulla on oikeus saada venepaikkani halvemmalla kuin sen, joka ei ole sen kustannuksiin osallistunut.
Pienessä mittakaavassa ajatus voisi toimia noin. Tuo periaate mahdollistaa sen, että ylittäessäsi kunnanrajan, sinulta peritään maksu tien käytöstä koska et maksa käyttämästäsi tiestä samaa, minkä toisen kunnan asukas. Tämä pätee erityisesti valtateille koska jokainen kunta vastaa oman tien alueella tapahtuvien onnettomuuksien uhrien hoidosta ja sitä varten on hyvä perustaa rahasto :D
On myös muita merkittäviä luonnonvaroja, joita pitäisi oman kunnan alueella saada halvemmalla. Isojen kaupunkien pitää ehdottomasti maksaa juomavedestä kunnille, jonka alueelta sitä viedään. Myös sähköstä pitää periä eri hinta paikkakunnilla, jotka eivät sitä tuota itse. Onhan voimalan infraan investoitu kunnan taholta, jossa se on.
Mikään kunta tai edes iso kaupunki ei ole omavarainen ja jokainen kunta on sijoittanut rahaa omaan ympäristöönsä. Venepaikka on pieni investointi siltaan verrattuna. Ajatus siitä, että jokainen kunta laittaisi tullinpuomin rajalleen rahastamaan ulkokuntalaisia on lapsellinen ja kumpuaa suurten ikäluokkien toimeentulon epävarmuudesta. Tämä pula-ajan lasten pullamössökulttuuri menee onneksi hautaan sen sukupolven mukana. - määrääjokamaksaa
Pulllamössöä kirjoitti:
Pienessä mittakaavassa ajatus voisi toimia noin. Tuo periaate mahdollistaa sen, että ylittäessäsi kunnanrajan, sinulta peritään maksu tien käytöstä koska et maksa käyttämästäsi tiestä samaa, minkä toisen kunnan asukas. Tämä pätee erityisesti valtateille koska jokainen kunta vastaa oman tien alueella tapahtuvien onnettomuuksien uhrien hoidosta ja sitä varten on hyvä perustaa rahasto :D
On myös muita merkittäviä luonnonvaroja, joita pitäisi oman kunnan alueella saada halvemmalla. Isojen kaupunkien pitää ehdottomasti maksaa juomavedestä kunnille, jonka alueelta sitä viedään. Myös sähköstä pitää periä eri hinta paikkakunnilla, jotka eivät sitä tuota itse. Onhan voimalan infraan investoitu kunnan taholta, jossa se on.
Mikään kunta tai edes iso kaupunki ei ole omavarainen ja jokainen kunta on sijoittanut rahaa omaan ympäristöönsä. Venepaikka on pieni investointi siltaan verrattuna. Ajatus siitä, että jokainen kunta laittaisi tullinpuomin rajalleen rahastamaan ulkokuntalaisia on lapsellinen ja kumpuaa suurten ikäluokkien toimeentulon epävarmuudesta. Tämä pula-ajan lasten pullamössökulttuuri menee onneksi hautaan sen sukupolven mukana.Et varmaankaan ymmärrä, mitä eroja on tiellä, terveydenhoidolla ja venepaikalla. Nyt laki on muuttunut, mutta vasta muutama vuosi sitten minut käännytettiin sijoiltaan olevan olkapään kanssa toisen kunnan terveyskeskuksesta yksityiselle puolelle. Edelleen sieltä toisen kunnan terveyskeskuksesta lähtee toimenpiteistä lasku kotikuntaan.
Kunnassa tuotetusta sähköstä peritäänkin aika tuntuva maksu. Se vain on epäsuorasti sähkön hinnassa kiinteistöveron osuutena. Sama pätee juomaveteen. Sillat, joita pitkin ajetaan kunnasta toiseen ja siitä kolmanteen, kustantaa valtio, ei kunta.
Jos jokin on pullamössöä, se on ajatus, että minun pitäisi saada sinun kustantamasi venepaikka samaan hintaan sinun kanssasi. - IsoPyöräköheittää
määrääjokamaksaa kirjoitti:
Et varmaankaan ymmärrä, mitä eroja on tiellä, terveydenhoidolla ja venepaikalla. Nyt laki on muuttunut, mutta vasta muutama vuosi sitten minut käännytettiin sijoiltaan olevan olkapään kanssa toisen kunnan terveyskeskuksesta yksityiselle puolelle. Edelleen sieltä toisen kunnan terveyskeskuksesta lähtee toimenpiteistä lasku kotikuntaan.
Kunnassa tuotetusta sähköstä peritäänkin aika tuntuva maksu. Se vain on epäsuorasti sähkön hinnassa kiinteistöveron osuutena. Sama pätee juomaveteen. Sillat, joita pitkin ajetaan kunnasta toiseen ja siitä kolmanteen, kustantaa valtio, ei kunta.
Jos jokin on pullamössöä, se on ajatus, että minun pitäisi saada sinun kustantamasi venepaikka samaan hintaan sinun kanssasi.Huono provo. Kaikki tietää, että infraa kustantaa sekä kunnat että valtio toinen joko kokonaan tai jossain suhteessa toisiinsa.
Terveydenhoitokaan ei ole ihan noin yksioikoinen.
Kuntien energialaitokset ja vesilaitokset tuottavat yleensä voittoa pakkomyymällä sähköverkkoa ja kaukolämpöä kuntalaisille, jotka eivät saa valita yhteisen edun nimissä. Se on kuntalaisilta kerätty vero, joka tilitetään kunnan kassaan. Onkin kohtuullista, että muiden kuntien asukkaat alkavat maksamaan samaa pakkomaksua energiasta ja vedestäkin.
Aikuis5ten elämässä tiedetään, että turistit tuovat rahaa ja työpaikkoja. Sitä tuovat myös ne ulkokuntalaiset, jotka käyvät teatterissa, lätkämatsissa, ostoksilla tai vaikka veneilemässä.
Palvelut ovat erittäin tärkeitä houkuttimia. Siksi Helsinkiläiset poliitikotkin kieltävät automarketit etteivät ihmiset vaan pääse ostoksille muualle kuin Helsinkiin. Venepaikkoja kannattaisi vaikka jakaa ilmaiseksi, jos niillä saadaan ihminen tankkaamaan veneensä tai sotamaan viikonloppuruiokansa kunnassa. - määrääjokamaksaa
IsoPyöräköheittää kirjoitti:
Huono provo. Kaikki tietää, että infraa kustantaa sekä kunnat että valtio toinen joko kokonaan tai jossain suhteessa toisiinsa.
Terveydenhoitokaan ei ole ihan noin yksioikoinen.
Kuntien energialaitokset ja vesilaitokset tuottavat yleensä voittoa pakkomyymällä sähköverkkoa ja kaukolämpöä kuntalaisille, jotka eivät saa valita yhteisen edun nimissä. Se on kuntalaisilta kerätty vero, joka tilitetään kunnan kassaan. Onkin kohtuullista, että muiden kuntien asukkaat alkavat maksamaan samaa pakkomaksua energiasta ja vedestäkin.
Aikuis5ten elämässä tiedetään, että turistit tuovat rahaa ja työpaikkoja. Sitä tuovat myös ne ulkokuntalaiset, jotka käyvät teatterissa, lätkämatsissa, ostoksilla tai vaikka veneilemässä.
Palvelut ovat erittäin tärkeitä houkuttimia. Siksi Helsinkiläiset poliitikotkin kieltävät automarketit etteivät ihmiset vaan pääse ostoksille muualle kuin Helsinkiin. Venepaikkoja kannattaisi vaikka jakaa ilmaiseksi, jos niillä saadaan ihminen tankkaamaan veneensä tai sotamaan viikonloppuruiokansa kunnassa.Kuten sanottu, sillat ja tiet, joita pitkin ajetaan kunnasta toiseen ja siitä kolmanteen, kustantaa valtio, ei kunta. Kunta rakentaa kyllä tien, joka johtaa kotiovellesi. Venepaikka on luonteeltaan hyvin toisenlainen investointi tiestöön verrattuna.
Kuntien energia- ja vesilaitokset ovat kuntien palveluksia kuntalaisille. Usein ne tuottavat myös voittoa, mutta edelleen rahat kiertävät kunnan sisällä. Mutta sellainen laitos, jonka tuotos menee enimmäkseen toiseen tai toisiin kuntiin, tuottaa verotuloja, vaikka ei olisikaan kunnan omistama. Veroa kertyy sekä palkoista että kiinteistöverosta.
Veneelleen toisesta kunnasta tuleva ei ole mikään turisti. Eväätkin on hankittu siitä tutusta lähinnä kotia olevasta marketista, ei sataman lähellä olevasta. Vielä vähemmän venereissulla käydään lätkämatsissa tai teatterissa. Tankkauksestakin jää kuntaan hyvin pieni hyppysellinen, valtio kyllä rohmuaa leijonanosan. Monta tuhatta maksavaa venepaikkaa ei todellakaan kannata rakentaa saadakseen satasen tulot. - MitäHelvettiä
Pulllamössöä kirjoitti:
Pienessä mittakaavassa ajatus voisi toimia noin. Tuo periaate mahdollistaa sen, että ylittäessäsi kunnanrajan, sinulta peritään maksu tien käytöstä koska et maksa käyttämästäsi tiestä samaa, minkä toisen kunnan asukas. Tämä pätee erityisesti valtateille koska jokainen kunta vastaa oman tien alueella tapahtuvien onnettomuuksien uhrien hoidosta ja sitä varten on hyvä perustaa rahasto :D
On myös muita merkittäviä luonnonvaroja, joita pitäisi oman kunnan alueella saada halvemmalla. Isojen kaupunkien pitää ehdottomasti maksaa juomavedestä kunnille, jonka alueelta sitä viedään. Myös sähköstä pitää periä eri hinta paikkakunnilla, jotka eivät sitä tuota itse. Onhan voimalan infraan investoitu kunnan taholta, jossa se on.
Mikään kunta tai edes iso kaupunki ei ole omavarainen ja jokainen kunta on sijoittanut rahaa omaan ympäristöönsä. Venepaikka on pieni investointi siltaan verrattuna. Ajatus siitä, että jokainen kunta laittaisi tullinpuomin rajalleen rahastamaan ulkokuntalaisia on lapsellinen ja kumpuaa suurten ikäluokkien toimeentulon epävarmuudesta. Tämä pula-ajan lasten pullamössökulttuuri menee onneksi hautaan sen sukupolven mukana.Putosit sitten kärryiltä aivan kokonaan, mitä helvetin tekemistä tuolla avautumisella on venepaikkojen kanssa. Ainoatsaan tie joka johtaa venepaikoille, ja sekin on yleensä kunnan maksama, kuten vesijohto ja sähkökin sinne ranraan.
- KasvuaAikuiseksi
määrääjokamaksaa kirjoitti:
Kuten sanottu, sillat ja tiet, joita pitkin ajetaan kunnasta toiseen ja siitä kolmanteen, kustantaa valtio, ei kunta. Kunta rakentaa kyllä tien, joka johtaa kotiovellesi. Venepaikka on luonteeltaan hyvin toisenlainen investointi tiestöön verrattuna.
Kuntien energia- ja vesilaitokset ovat kuntien palveluksia kuntalaisille. Usein ne tuottavat myös voittoa, mutta edelleen rahat kiertävät kunnan sisällä. Mutta sellainen laitos, jonka tuotos menee enimmäkseen toiseen tai toisiin kuntiin, tuottaa verotuloja, vaikka ei olisikaan kunnan omistama. Veroa kertyy sekä palkoista että kiinteistöverosta.
Veneelleen toisesta kunnasta tuleva ei ole mikään turisti. Eväätkin on hankittu siitä tutusta lähinnä kotia olevasta marketista, ei sataman lähellä olevasta. Vielä vähemmän venereissulla käydään lätkämatsissa tai teatterissa. Tankkauksestakin jää kuntaan hyvin pieni hyppysellinen, valtio kyllä rohmuaa leijonanosan. Monta tuhatta maksavaa venepaikkaa ei todellakaan kannata rakentaa saadakseen satasen tulot.Jos lasket venepaikan hinnaksi monta tuhatta, sen täytyy olla kertainvestointi koska yksityisesti ylläpidettyjen satamien vuosikulut henkilökuntineen on paljon pienemmät.
Yhden hyvän venepaikan, johon kuuluu sähkö ja vesi vuosikustannukset ovat alle 300 eur/vuosi mukaan lukien kaupungille maksettu vuokra. Puomien tai paalujen välissä oleva paikka ei maksa sitäkään.
Nämä hinnat ovat aika lähellä kuntien perimiä maksuja hyvätasoisesta venepaikasta. Kalliimpaa on etelässä ja halvempaa idässä ja pohjoisessa, kuten asuntojen hintojenkin kohdalla. Jos venepaikat eivät ole rahasampoja, niin eivät kunnat myöskään tue niitä verorahoista.
Kunnalle on hyödyllistä saada mahdollisimman monta ulkopaikkakuntalaista veneilijää laitureihinsa. Vaikka edellinen kirjoittaja tekeekin eväät kotonaan ja pakkaa kapsäkkiin leipää ja juustoa matkojaan varten, niin suuri osa ei tee niin.
Moni muu ymmärtää, että maito on ihan samaa tavaraa myös kotikylän ulkopuolella ja että kylmäketju säilyy paremmin, kun sitä ei kuljeta auton lämpimässä pitkiä matkoja.
Suurin osa ei myöskään kanna veneen polttoainetta haisevissa kanistereissa kotikylän kylmäasemalta vaan ostaa sen veneen lähellä olevalta meriasemalta ja maksaa hiukan suolaisemman hinnan.
Ymmärrän, että ihmiset näkevät oman toimintansa ainoana oikeana, mutta hyvin harva on enää niin nurkkakuntainen etteikö pystyisi asioimaan tai matkustamaan kotipihaa pitemmälle. Useimmat ovat myös tottuneet vieraisiin ihmisiin ja pitävät niitä rikkautena eikä vain pleottavina loisina, jotka vie meidän naiset :D - hyvin.aikuinen
KasvuaAikuiseksi kirjoitti:
Jos lasket venepaikan hinnaksi monta tuhatta, sen täytyy olla kertainvestointi koska yksityisesti ylläpidettyjen satamien vuosikulut henkilökuntineen on paljon pienemmät.
Yhden hyvän venepaikan, johon kuuluu sähkö ja vesi vuosikustannukset ovat alle 300 eur/vuosi mukaan lukien kaupungille maksettu vuokra. Puomien tai paalujen välissä oleva paikka ei maksa sitäkään.
Nämä hinnat ovat aika lähellä kuntien perimiä maksuja hyvätasoisesta venepaikasta. Kalliimpaa on etelässä ja halvempaa idässä ja pohjoisessa, kuten asuntojen hintojenkin kohdalla. Jos venepaikat eivät ole rahasampoja, niin eivät kunnat myöskään tue niitä verorahoista.
Kunnalle on hyödyllistä saada mahdollisimman monta ulkopaikkakuntalaista veneilijää laitureihinsa. Vaikka edellinen kirjoittaja tekeekin eväät kotonaan ja pakkaa kapsäkkiin leipää ja juustoa matkojaan varten, niin suuri osa ei tee niin.
Moni muu ymmärtää, että maito on ihan samaa tavaraa myös kotikylän ulkopuolella ja että kylmäketju säilyy paremmin, kun sitä ei kuljeta auton lämpimässä pitkiä matkoja.
Suurin osa ei myöskään kanna veneen polttoainetta haisevissa kanistereissa kotikylän kylmäasemalta vaan ostaa sen veneen lähellä olevalta meriasemalta ja maksaa hiukan suolaisemman hinnan.
Ymmärrän, että ihmiset näkevät oman toimintansa ainoana oikeana, mutta hyvin harva on enää niin nurkkakuntainen etteikö pystyisi asioimaan tai matkustamaan kotipihaa pitemmälle. Useimmat ovat myös tottuneet vieraisiin ihmisiin ja pitävät niitä rikkautena eikä vain pleottavina loisina, jotka vie meidän naiset :DMenee iloisesti venepaikan perustamiskustannukset ja vuotuiset ylläpitokustannukset ristiin. Investoinnilla täytyy olla järkevä takaisinmaksuaika. Samoin menevät parimetrinen avoveneen aisapaikka ja 5 m levyisen veneen aisapaikka. Turha siis edes mainita joitain asiakkailta perittäviä hintoja vertaamatta vastaavanlaisia paikkoja keskenään.
Yleensä ihmiset haluavat ostaa ruokansa tutusta kaupasta, josta he löytävät haluamansa, kysy vaikka vaimoltasi. Saattavat myös tarkoituksella suosia lähikauppaansa, jota he tarvitsevat läpi vuoden. Näin, vaikka ymmärtääkin maidon olevan aivan sitä samaa marketissa kuin marketissa. Kylmäketjukin voi olla enemmän vaarassa isomman marketin laajalla parkkipaikalla ostoksia kassissa autolle viedessä, jossa se pakataan kylmälaukkuun.
Ei mennyt perille melkoisen selkokielinen selostus tankkauksenkaan merkityksestä. Veneestä riippuen siihen menee ehkä paljonkin enemän rahaa kuin maitokaupassa käymiseen, mutta siitä rahasta ei jää kuntaan kuin ripaus valtion viedessä potin. Ja sekin ripaus menee helposti naapurikuntaan, tankkauspaikkoja kun ei kovin tiheässä ole. Missään tapauksessa kaupassa käynti ja tankkaus ei tuo kunnalle kustannuksia takaisin, vaikka ne sataman pitäjän kunnassa tehtäisiinkin, kysehän on kunnan kannalta kympeistä.
Tyypillisesti venepaikan haltija on todellakin vain läpikulkumatkalla kotoa veneelle ja takaisin. Näin ainakin niiden useamman tutun kohdalla, jotka naapurikunnissa asuvat. Plussaa tulee vain siinä tapauksessa, että paikka olisi muuten tyhjillään. Kunnan kannalta sekään ei ole mikään ongelma siinä tavallisimmassa tapauksessa, että satamanpito on ulkoistettu seuralle. Tyhjän paikan kustantavat silloin jäsenet. - OlemmevainEriMieltä
hyvin.aikuinen kirjoitti:
Menee iloisesti venepaikan perustamiskustannukset ja vuotuiset ylläpitokustannukset ristiin. Investoinnilla täytyy olla järkevä takaisinmaksuaika. Samoin menevät parimetrinen avoveneen aisapaikka ja 5 m levyisen veneen aisapaikka. Turha siis edes mainita joitain asiakkailta perittäviä hintoja vertaamatta vastaavanlaisia paikkoja keskenään.
Yleensä ihmiset haluavat ostaa ruokansa tutusta kaupasta, josta he löytävät haluamansa, kysy vaikka vaimoltasi. Saattavat myös tarkoituksella suosia lähikauppaansa, jota he tarvitsevat läpi vuoden. Näin, vaikka ymmärtääkin maidon olevan aivan sitä samaa marketissa kuin marketissa. Kylmäketjukin voi olla enemmän vaarassa isomman marketin laajalla parkkipaikalla ostoksia kassissa autolle viedessä, jossa se pakataan kylmälaukkuun.
Ei mennyt perille melkoisen selkokielinen selostus tankkauksenkaan merkityksestä. Veneestä riippuen siihen menee ehkä paljonkin enemän rahaa kuin maitokaupassa käymiseen, mutta siitä rahasta ei jää kuntaan kuin ripaus valtion viedessä potin. Ja sekin ripaus menee helposti naapurikuntaan, tankkauspaikkoja kun ei kovin tiheässä ole. Missään tapauksessa kaupassa käynti ja tankkaus ei tuo kunnalle kustannuksia takaisin, vaikka ne sataman pitäjän kunnassa tehtäisiinkin, kysehän on kunnan kannalta kympeistä.
Tyypillisesti venepaikan haltija on todellakin vain läpikulkumatkalla kotoa veneelle ja takaisin. Näin ainakin niiden useamman tutun kohdalla, jotka naapurikunnissa asuvat. Plussaa tulee vain siinä tapauksessa, että paikka olisi muuten tyhjillään. Kunnan kannalta sekään ei ole mikään ongelma siinä tavallisimmassa tapauksessa, että satamanpito on ulkoistettu seuralle. Tyhjän paikan kustantavat silloin jäsenet.Viestisi meni perille ihan hyvin, se on vaan sen verran järjen vastainen, että olen eri mieltä.
Jos sinun näkemyksesi pitäisi paikkansa, kuntien tulisi ehdottomasti kilpailla siitä, missä on vähiten turisteja koska niistä on vain harmia. Joko sinä olet väärässä tai kaikki muut :D
Ei ole järkeä jankata siitä, kuinka sinä ja kaverisi toimit verrattuina muihin. Venepaikan kustannukset osaan kuitenkin laskea paremmin ja minulla on siihen käyettävänä useamman alalla toimivan sataman tilinpäätös. Kunnan ei tarvitse maksaa itselleen vuokraa, joten ainakaan kalliimmalla kunta ei paikkoja tee.
Siommista asioista pitää todeta se, että työpaikat tuovat tuloa enemmän kuin huoltoaseman maksama vero polttoaineen myyntivoitosta. - päiväkävijä
OlemmevainEriMieltä kirjoitti:
Viestisi meni perille ihan hyvin, se on vaan sen verran järjen vastainen, että olen eri mieltä.
Jos sinun näkemyksesi pitäisi paikkansa, kuntien tulisi ehdottomasti kilpailla siitä, missä on vähiten turisteja koska niistä on vain harmia. Joko sinä olet väärässä tai kaikki muut :D
Ei ole järkeä jankata siitä, kuinka sinä ja kaverisi toimit verrattuina muihin. Venepaikan kustannukset osaan kuitenkin laskea paremmin ja minulla on siihen käyettävänä useamman alalla toimivan sataman tilinpäätös. Kunnan ei tarvitse maksaa itselleen vuokraa, joten ainakaan kalliimmalla kunta ei paikkoja tee.
Siommista asioista pitää todeta se, että työpaikat tuovat tuloa enemmän kuin huoltoaseman maksama vero polttoaineen myyntivoitosta.Turisti tuokin tuloja käyttäessään normaalisti satoja euroja päivässä. Edestakaisen matkan kunnan kustantamaa tietä pitkin veneelle tuleva käyttää kymmpejä, jos sitäkään.
Huoltoasema on miehitettynä max 6 kk vuodessa ja sen tuloksesta ulkopaikkakuntalaiset muodostavat muutaman prosentin. Ehkä parempi kuin ei mitään, mutta pilkunpaikan suhteen yhdentekevää.
Mielenkiintoista, tilinpäätösten mukaan siis kaupallisten satamien pitäisi olla erittäin tuottavia, jos venepaikan rakentaminen ja ylläpito onkin halpaa. Kuitenkin niissä satamissa vuotuiset venepaikkamaksut ovat paljon kunnallisia suurempia, eikä kausipaikan haltija kuitenkaan tarvitse satamaan henkilökuntaa. - SiinäSulle
päiväkävijä kirjoitti:
Turisti tuokin tuloja käyttäessään normaalisti satoja euroja päivässä. Edestakaisen matkan kunnan kustantamaa tietä pitkin veneelle tuleva käyttää kymmpejä, jos sitäkään.
Huoltoasema on miehitettynä max 6 kk vuodessa ja sen tuloksesta ulkopaikkakuntalaiset muodostavat muutaman prosentin. Ehkä parempi kuin ei mitään, mutta pilkunpaikan suhteen yhdentekevää.
Mielenkiintoista, tilinpäätösten mukaan siis kaupallisten satamien pitäisi olla erittäin tuottavia, jos venepaikan rakentaminen ja ylläpito onkin halpaa. Kuitenkin niissä satamissa vuotuiset venepaikkamaksut ovat paljon kunnallisia suurempia, eikä kausipaikan haltija kuitenkaan tarvitse satamaan henkilökuntaa.Yhden venepaikan rakentaminen ei ihmeitä maksa, jos niitä tekee laiturin kerrallaan. Suurimmat kulut ovat henkilökunnassa ja palveluissa, kuten saunoissa ym...
Kaikissa yksityisissä satamissa ei ole palvelua ja niiden hinnat ovat samalla tasolla kuin kuntien satamissa samalla alueella tosin on vaikea löytää yhtä hyväkuntoisia kuntien satamia, joissa olisi vesi, sähkö ja vessa.
Hyvää vertailua saa vaikka Marinetekin sivuilla, jossa venepaikan saa kaudeksi 2x5m 180 eur hintaan eikä silläkään tehdä tappiota. Se sisältää siis laiturin rakentamisen ja ylläpidon.
Espoossa hinnat ovat korkeammat, mutta ne eivät johdu siitä, että laiturin betoni olisi kalliimpaa Espoossa :D Kuntien pitäisi pystyä tekemään omille vesialueilleen laiturin niin, että 2x5 m paikan hinta on alle 200€/kausi. Useimmassa paikassa kuntien ja kaupunkien paikkahinnat ovat kalliimmat eli niillä tehdään rahaa. Tosin rahanteon voi sörssiä vaikka tuhlaamalla pikkupomojen kesänviettokämppään, mutta tappiolla ei tarvitse laitureita tehdä. - reaalitalous
SiinäSulle kirjoitti:
Yhden venepaikan rakentaminen ei ihmeitä maksa, jos niitä tekee laiturin kerrallaan. Suurimmat kulut ovat henkilökunnassa ja palveluissa, kuten saunoissa ym...
Kaikissa yksityisissä satamissa ei ole palvelua ja niiden hinnat ovat samalla tasolla kuin kuntien satamissa samalla alueella tosin on vaikea löytää yhtä hyväkuntoisia kuntien satamia, joissa olisi vesi, sähkö ja vessa.
Hyvää vertailua saa vaikka Marinetekin sivuilla, jossa venepaikan saa kaudeksi 2x5m 180 eur hintaan eikä silläkään tehdä tappiota. Se sisältää siis laiturin rakentamisen ja ylläpidon.
Espoossa hinnat ovat korkeammat, mutta ne eivät johdu siitä, että laiturin betoni olisi kalliimpaa Espoossa :D Kuntien pitäisi pystyä tekemään omille vesialueilleen laiturin niin, että 2x5 m paikan hinta on alle 200€/kausi. Useimmassa paikassa kuntien ja kaupunkien paikkahinnat ovat kalliimmat eli niillä tehdään rahaa. Tosin rahanteon voi sörssiä vaikka tuhlaamalla pikkupomojen kesänviettokämppään, mutta tappiolla ei tarvitse laitureita tehdä.Suojaisella järvialueella, missä maan hinta on merkityksetön, on näköjään se pienin venepaikka 180 €. Laiturin ankkurointi suojaisella alueella on halvempaa ja järvivedessä ankkuroinnin ankkuroinnin ylläpito paljon halvempaa. Pääkaupunkiseudulla Marinetekin omalle veneelle sopiva paikka maksaakin jo liki neljä kertaa enemmän kuin minä maksan kunnan rakentamasta paikastani. Ja sen oman paikan kustannusrakenteen tunnen, se on seuralle omakustannushinta. Ajatus, ettei kunta maksa itselleen vuokraa maasta on yhtä tosi kuin ilmainen lounas. Syrjäisemmälläkin paikalla rantatontilla on arvoa ja pääkaupunkiseudun rantatontilla arvo on todella huomattava. Tietenkin kunta laskee pääomalle jonkun tuoton. Vielä kahta hullumpaa olisi, jos pitäisi antaa se tontti ilmaiseksi naapurikuntalaisen käyttöön.
Talousneron ajattelua sekin, että yksittäinen laituri kerrallaan venepaikasta tulisi halvempi kuin tukuttain satama kerrallaan tehtynä. - kansakoulupohjaVai
reaalitalous kirjoitti:
Suojaisella järvialueella, missä maan hinta on merkityksetön, on näköjään se pienin venepaikka 180 €. Laiturin ankkurointi suojaisella alueella on halvempaa ja järvivedessä ankkuroinnin ankkuroinnin ylläpito paljon halvempaa. Pääkaupunkiseudulla Marinetekin omalle veneelle sopiva paikka maksaakin jo liki neljä kertaa enemmän kuin minä maksan kunnan rakentamasta paikastani. Ja sen oman paikan kustannusrakenteen tunnen, se on seuralle omakustannushinta. Ajatus, ettei kunta maksa itselleen vuokraa maasta on yhtä tosi kuin ilmainen lounas. Syrjäisemmälläkin paikalla rantatontilla on arvoa ja pääkaupunkiseudun rantatontilla arvo on todella huomattava. Tietenkin kunta laskee pääomalle jonkun tuoton. Vielä kahta hullumpaa olisi, jos pitäisi antaa se tontti ilmaiseksi naapurikuntalaisen käyttöön.
Talousneron ajattelua sekin, että yksittäinen laituri kerrallaan venepaikasta tulisi halvempi kuin tukuttain satama kerrallaan tehtynä.Kerro vielä, mikä on kunnan venepaikan vaihtioehtoinen tuotto, jos siihen ei laiteta venepaikkaa. Siihenhän venepaikan kustannuksia pitää verrata, jos vedenpinnan vuokraa mitataan kunnan vinkkelistä.
Tuossa on kuva venelaiturista, niin voit pitää itseäsi samanlaisena talousnerona, minä minä sinua pidän :)
http://www.laituriasiantuntija.fi/www/referenssit-etusivu/harbour-laiturit-uusikaupunki/ - reaalitalous
kansakoulupohjaVai kirjoitti:
Kerro vielä, mikä on kunnan venepaikan vaihtioehtoinen tuotto, jos siihen ei laiteta venepaikkaa. Siihenhän venepaikan kustannuksia pitää verrata, jos vedenpinnan vuokraa mitataan kunnan vinkkelistä.
Tuossa on kuva venelaiturista, niin voit pitää itseäsi samanlaisena talousnerona, minä minä sinua pidän :)
http://www.laituriasiantuntija.fi/www/referenssit-etusivu/harbour-laiturit-uusikaupunki/Sinä siis uskot ilmaisiin lounaisiin. Olikin toooosi vaikea kysymys se vaihtoehtoinen tuotto. Yksinkertaisin vastaus on tontin myynti. Tiettävästi missään ei tehdä vesialueella kelluvia satamia ilman maayhteyttä. Toinen vaihtoehto on tontin vuokraus grynderille, joka sitten rakentaa kalleimmasta päästä olevia asuntoja merinäköalalla. Venepaikkoja kunta rakentaa hyvää hyvyyttään, se ei ole mikään lakisääteinen vaatimus.
Ja talousnero keksi, että yhdessä ponttoonissa on monta paikkaa, ikäänkuin tukuttain. Tuleehan se toki kuvan mukaisena halvemmaksi verrattuna siihen, että samaan ponttooniin tehtäisiin paikka vain yhdelle veneelle. Käsite useita monista ponttooneista koostuvia laitureita käsittävästä satamasta olikin ylivoimainen. Tai edes yksi moniponttooninen laituri. Suunnilleen saman infran maihin vaatii se yksittäinen ponttooni kuin kokonainen satamakin. Isompi satama tarvitsee vain vähän järeämmän sähköliitynnän ja enemmän parkkipaikkoja. Ajattelitko ehkä venepaikan olevan vain se laituri aisoineen tai peräkiinnityksineen? - NoHui
reaalitalous kirjoitti:
Sinä siis uskot ilmaisiin lounaisiin. Olikin toooosi vaikea kysymys se vaihtoehtoinen tuotto. Yksinkertaisin vastaus on tontin myynti. Tiettävästi missään ei tehdä vesialueella kelluvia satamia ilman maayhteyttä. Toinen vaihtoehto on tontin vuokraus grynderille, joka sitten rakentaa kalleimmasta päästä olevia asuntoja merinäköalalla. Venepaikkoja kunta rakentaa hyvää hyvyyttään, se ei ole mikään lakisääteinen vaatimus.
Ja talousnero keksi, että yhdessä ponttoonissa on monta paikkaa, ikäänkuin tukuttain. Tuleehan se toki kuvan mukaisena halvemmaksi verrattuna siihen, että samaan ponttooniin tehtäisiin paikka vain yhdelle veneelle. Käsite useita monista ponttooneista koostuvia laitureita käsittävästä satamasta olikin ylivoimainen. Tai edes yksi moniponttooninen laituri. Suunnilleen saman infran maihin vaatii se yksittäinen ponttooni kuin kokonainen satamakin. Isompi satama tarvitsee vain vähän järeämmän sähköliitynnän ja enemmän parkkipaikkoja. Ajattelitko ehkä venepaikan olevan vain se laituri aisoineen tai peräkiinnityksineen?Hengitä sisään välillä
- Amatöörijuristi
KHO:n päätös oli oikein. Pyhtään kunta oli perustellut korkeampaa maksua kunnan asukkaiden olojen edistämisellä ja verojen maksamisella. Kummallakaan ei ole riittävää loogista asiayhteyttä venepaikkamaksuun. Korkeampi maksu ei edistä kunnan asukkaiden venepaikka-asioita eikä menettelyllä ole yhteyttä muuhun kuin kuntalakiin, jonka mukaan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on laillinen tavoite. Siksi on noudatettava perustuslain vaatimusta yhdenvertaisesta kohtelusta. Ihan selvä ja oikea tulkinta. Nyt kaikki korotettuja maksuja maksaneet, vaatimus kunnalle korotusten palauttamiseksi laillisine viivästyskorkoineen ainakin viimeisen 10 vuoden ajalta. Päätös löytyy KHO:n sivulta, vuosikirjapäätös 2016:189.
- Ei.ymmärrä
Amatöörijuristi kirjoitti:
KHO:n päätös oli oikein. Pyhtään kunta oli perustellut korkeampaa maksua kunnan asukkaiden olojen edistämisellä ja verojen maksamisella. Kummallakaan ei ole riittävää loogista asiayhteyttä venepaikkamaksuun. Korkeampi maksu ei edistä kunnan asukkaiden venepaikka-asioita eikä menettelyllä ole yhteyttä muuhun kuin kuntalakiin, jonka mukaan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on laillinen tavoite. Siksi on noudatettava perustuslain vaatimusta yhdenvertaisesta kohtelusta. Ihan selvä ja oikea tulkinta. Nyt kaikki korotettuja maksuja maksaneet, vaatimus kunnalle korotusten palauttamiseksi laillisine viivästyskorkoineen ainakin viimeisen 10 vuoden ajalta. Päätös löytyy KHO:n sivulta, vuosikirjapäätös 2016:189.
Niin, ei korkeampi maksu mitään paranna, mutta miksi asiaa ei nähdä myös toisin päin?
Jos kerran "kuntalakiin, jonka mukaan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on laillinen tavoite."
Eikö alennettu venepaikkamaksu ole siten juuri kuntalain mukaista??????? - tosi.amatööri
Amatöörijuristi kirjoitti:
KHO:n päätös oli oikein. Pyhtään kunta oli perustellut korkeampaa maksua kunnan asukkaiden olojen edistämisellä ja verojen maksamisella. Kummallakaan ei ole riittävää loogista asiayhteyttä venepaikkamaksuun. Korkeampi maksu ei edistä kunnan asukkaiden venepaikka-asioita eikä menettelyllä ole yhteyttä muuhun kuin kuntalakiin, jonka mukaan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on laillinen tavoite. Siksi on noudatettava perustuslain vaatimusta yhdenvertaisesta kohtelusta. Ihan selvä ja oikea tulkinta. Nyt kaikki korotettuja maksuja maksaneet, vaatimus kunnalle korotusten palauttamiseksi laillisine viivästyskorkoineen ainakin viimeisen 10 vuoden ajalta. Päätös löytyy KHO:n sivulta, vuosikirjapäätös 2016:189.
Vaikka asia onkin amatöörijuristin mielestä selvä, se ei sitä äänestystuloksen perusteella ollut KHO:n ammattijuristien mielestä.
- ImpiMutteiVaara
Ei.ymmärrä kirjoitti:
Niin, ei korkeampi maksu mitään paranna, mutta miksi asiaa ei nähdä myös toisin päin?
Jos kerran "kuntalakiin, jonka mukaan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on laillinen tavoite."
Eikö alennettu venepaikkamaksu ole siten juuri kuntalain mukaista???????Jos oikein ymmärsin, niin kunta ei pystynyt näyttämään selkeää syy-yhteyttä kuntalaisten hyvinvoinnin kasvun ja ulkopaikkauntalaisten korkeamman maksun välillä.
Eriävät mielipiteet perustuivat näkemykseen, että jos kunta voi kokonaan kieltää palvelun ulkokuntalaisilta, niin miksei se sitten saisi myydä niin kalliimmalla.
Ilmeisesti on ihmisiä, joiden onnellisuus kasvaa pelkästään siitä, että itse saisi ostaa jotain halvemmalla kuin naapuri, vaikkei hankintaa tekisikään. Vahingoniloisten määrä ei ole kuitenkaan riittävä perusteeksi yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi koska sitä sorttia on onneksi liian vähän :D - kuka.mitenkin
NoHui kirjoitti:
Hengitä sisään välillä
Voihan sitä tuollakin tavalla ilmaista olleensa väärässä.
- ViimeinenSanako
kuka.mitenkin kirjoitti:
Voihan sitä tuollakin tavalla ilmaista olleensa väärässä.
:D
- maallisesti
ImpiMutteiVaara kirjoitti:
Jos oikein ymmärsin, niin kunta ei pystynyt näyttämään selkeää syy-yhteyttä kuntalaisten hyvinvoinnin kasvun ja ulkopaikkauntalaisten korkeamman maksun välillä.
Eriävät mielipiteet perustuivat näkemykseen, että jos kunta voi kokonaan kieltää palvelun ulkokuntalaisilta, niin miksei se sitten saisi myydä niin kalliimmalla.
Ilmeisesti on ihmisiä, joiden onnellisuus kasvaa pelkästään siitä, että itse saisi ostaa jotain halvemmalla kuin naapuri, vaikkei hankintaa tekisikään. Vahingoniloisten määrä ei ole kuitenkaan riittävä perusteeksi yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi koska sitä sorttia on onneksi liian vähän :DEnemmän onnellisuus kasvaa siitä, että saa hieman veroeurojaan takaisin. Eikä niitä kuitenkaan jaeta samalla tavalla niille, jotka eivät ole veroeuroja maksaneet. Jos jollakin on syytä nyt vahingoniloon, se on se minun kustannuksellani ilmaisapajille päässyt.
Kaipa jonkin näkökannan mukaan hyvinvointi ei ole riippuvainen rahasta, mutta yleisen maallisen käsityksen mukaan raha ja hyvinvointi ovat kytköksissä toisiinsa. - TyhjäkinPaikkaMaksaa
maallisesti kirjoitti:
Enemmän onnellisuus kasvaa siitä, että saa hieman veroeurojaan takaisin. Eikä niitä kuitenkaan jaeta samalla tavalla niille, jotka eivät ole veroeuroja maksaneet. Jos jollakin on syytä nyt vahingoniloon, se on se minun kustannuksellani ilmaisapajille päässyt.
Kaipa jonkin näkökannan mukaan hyvinvointi ei ole riippuvainen rahasta, mutta yleisen maallisen käsityksen mukaan raha ja hyvinvointi ovat kytköksissä toisiinsa.Jäikö yhtään kuntalaista ilman venepaikkaa siksi, että niitä vuokrattiin ulkopuolisille?
Jos paikkoja oli ylenmäärin, niin silloinhan niitä kannattaa vuokrata muille hinnalla, joka ylittää muuttuvat kulut. Silloin ulkokuntalaiset tuovat rahaa kuntaan sen sijaan, että olisivat rasitteena. - MitaanTietamaton
TyhjäkinPaikkaMaksaa kirjoitti:
Jäikö yhtään kuntalaista ilman venepaikkaa siksi, että niitä vuokrattiin ulkopuolisille?
Jos paikkoja oli ylenmäärin, niin silloinhan niitä kannattaa vuokrata muille hinnalla, joka ylittää muuttuvat kulut. Silloin ulkokuntalaiset tuovat rahaa kuntaan sen sijaan, että olisivat rasitteena.Luin vihdoin kho:n päätöstekstin. Kuntalaiset voidaan sen mukaan asettaa etusijalle venepaikkaa myönnettäessä, joten @Bossu voi hengähtää helpotuksesta.
Erilaiselle maksulle sen sijaan kho ei nähnyt riittävää perustetta, vaikka se kuntatalouden kannalta olisikin ollut hyväksi. Kyseessä siis ei ollut lakisääteinen palvelu, mikä tuotiin esille päätöksen perusteluissa.
"Kunta voi perustuslain syrjintäkieltosäännöksen estämättä tarjota tässä asiassa tarkoitetun kaltaisia virkistyspalveluja vain asukkailleen etenkin silloin, kun palvelua – tässä vuokrattavia venepaikkoja – on tarjolla selkeästi rajallinen määrä. Kunta voi vastaavasti asettaa kunnassa vakituisesti asuvat kunnan jäsenet etusijalle muualla asuviin kunnan jäseniin nähden venepaikkoja myönnettäessä. Tällaisella etusijalle asettamismenettelyllä voidaan katsoa olevan välitön liityntä kuntalain (365/1995) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan pyrkimykseen edistää omien asukkaidensa hyvinvointia. Erilaiseen asemaan asettamiselle palvelun saamiseksi on siten esitettävissä hyväksyttävä syy, joka palautuu viime kädessä kunnalliseen itsehallintoon." MitaanTietamaton kirjoitti:
Luin vihdoin kho:n päätöstekstin. Kuntalaiset voidaan sen mukaan asettaa etusijalle venepaikkaa myönnettäessä, joten @Bossu voi hengähtää helpotuksesta.
Erilaiselle maksulle sen sijaan kho ei nähnyt riittävää perustetta, vaikka se kuntatalouden kannalta olisikin ollut hyväksi. Kyseessä siis ei ollut lakisääteinen palvelu, mikä tuotiin esille päätöksen perusteluissa.
"Kunta voi perustuslain syrjintäkieltosäännöksen estämättä tarjota tässä asiassa tarkoitetun kaltaisia virkistyspalveluja vain asukkailleen etenkin silloin, kun palvelua – tässä vuokrattavia venepaikkoja – on tarjolla selkeästi rajallinen määrä. Kunta voi vastaavasti asettaa kunnassa vakituisesti asuvat kunnan jäsenet etusijalle muualla asuviin kunnan jäseniin nähden venepaikkoja myönnettäessä. Tällaisella etusijalle asettamismenettelyllä voidaan katsoa olevan välitön liityntä kuntalain (365/1995) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan pyrkimykseen edistää omien asukkaidensa hyvinvointia. Erilaiseen asemaan asettamiselle palvelun saamiseksi on siten esitettävissä hyväksyttävä syy, joka palautuu viime kädessä kunnalliseen itsehallintoon."Hieno juttu!
- RehellinenMatkailumainos
Tervetuloa lunnonkauniisen Turkunkiin!
Ulkopaikkalkuntalaiset, jättäkää lompakkonne keräyspisteisiin ja painukaa takaisin sinne, mistä tulittekin! Keskustelussa näkyy nousseen esiin kaksi erilaista lähestymistapaa perusteluksi sille, miksi kunnan ei pitäisi asettaa ulkopaikkakuntalaisia eri asemaan kuin kunnan omia asukkaita (lakitekstin termi taitaa olla "kunnan jäseniä"):
1) oikeus, eli näin ei nyt vain saisi toimia; kuten moni muukin kirjoittaja itseni lisäksi on jo todennut, tämä ei ole mitenkään selvä asia, koska KHO:n päätös syntyi tiukalla äänestyksellä ja on ihan selvästi järjen ja oikeuden vastainen, vaikka voikin juuri ja juuri lakiteknisellä hiuksenhalkomisella olla perusteltavissa.
2) taloudellinen mielekkyys eli että ulkopaikkakuntalaiset veneilijät toisivat muutenkin rahaa kuin vain venepaikkamaksun esimerkiksi tekemällä veneilyeväiden ostoksensa paikkakunnan kaupoista. Tätä väitettä uskallan myös pitää erittäin heikosti perusteltuna. Ehkä osa niin jopa tekee, mutta suuri osa, ehkä jopa enemmistö heistä, joiden venepaikka on kotipaikkakunnan ulkopuolella, toimii toisin. Yleisin syy lienee se, että edullisin/parhaan valikoiman super- tai hypermarket on kotipaikkakunnalla tai matkan varressa venepaikkakunnalle.- MitaanTietamaton
Miten 10-14 katsot kakkosasunnon tai mökin omistajan aseman oikeustajussasi? Hän voi asua paikkakunnalla lähes koko vuoden, tarvitsee venettä arkikulkemiseen, käyttää kunnan yritysten palveluja ja maksaa kiinteistöveron kuntaan.
MitaanTietamaton kirjoitti:
Miten 10-14 katsot kakkosasunnon tai mökin omistajan aseman oikeustajussasi? Hän voi asua paikkakunnalla lähes koko vuoden, tarvitsee venettä arkikulkemiseen, käyttää kunnan yritysten palveluja ja maksaa kiinteistöveron kuntaan.
Hän ei silti ole kuntalainen, koska ei siellä kirjoilla eikä maksa sinne kunnallisveroaan. Ei hänelle kuulu kuntalaisen palveluita.
MitaanTietamaton kirjoitti:
Miten 10-14 katsot kakkosasunnon tai mökin omistajan aseman oikeustajussasi? Hän voi asua paikkakunnalla lähes koko vuoden, tarvitsee venettä arkikulkemiseen, käyttää kunnan yritysten palveluja ja maksaa kiinteistöveron kuntaan.
Varmaan olisi parasta jonkinlainen kaksoiskansalaisuus, eli henkilö voisi maksaa osan veroistaan sinne tosiasialliseen asuinpaikkaan, jolloin saisi kuntalaisen oikeudet. Sama ongelmahan on monessa muussakin, kuten terveydenhuollossa. Satunnaiset mökkiläiset, jotka viettävät mökillä muutaman viikon, eivät rinnastu kuntalaisiin. Viime vuosinahan on helpottunut mökille muutto monin paikoin, kun maistraatit yhtenäistivät käytäntönsä mökille muuttamisen suhteen. Tällöin kotikuntakin muuttuu, jos siis kaipaa täyttä kuntalaisuutta.
- jotainrajaa
10-14 kirjoitti:
Hän ei silti ole kuntalainen, koska ei siellä kirjoilla eikä maksa sinne kunnallisveroaan. Ei hänelle kuulu kuntalaisen palveluita.
Esim. Asikkalassa mökkiläinen lasketaan asukkaaksi ja saa venepaikkansa samalla hinnalla kuin vakituinen asukas.
- olkoon.vain
jotainrajaa kirjoitti:
Esim. Asikkalassa mökkiläinen lasketaan asukkaaksi ja saa venepaikkansa samalla hinnalla kuin vakituinen asukas.
Eipä kukaan ole vaatinutkaan ulkokuntalaisille pakollista korotettua maksua. Korotetun maksun kieltämistä sen sijaan on vastustettu, mielestäni aivan aiheellisesti. Kunta päättäköön harkintansa mukaan.
Mökkiiläisten kohdalla muuten venepaikan kustannuksen merkitys on minimissään. Mökille mennään avoveneellä, joka tarvitsee pienimmän ja halvimman venepaikan. Näin on aivan erityisesti järvialueella. Matkaveneiden kohdalla puhutaan jo satasista.
- vesillemars
Helsingin liikuntalautakunnan päätösesityksen mukaan ulkopaikkakuntalaisille samat venepaikkamaksut kuin helsinkiläisille (ihan tekstin lopussa):
http://www.hel.fi/static/public/hela/Liikuntalautakunta/Suomi/Esitys/2017/LIV_2017-01-19_LILK_1_El/EA3D90C7-EAE5-CAE1-8100-59A79BA0000A/Liikuntalautakunnan_paatos_koskien_vaatimusta_asia.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391641Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61341- 91299
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11295Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421287Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41263Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01244Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11220Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21180Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11156