Sen toisen löytämisen vaikeus....

Kyllä noita ystäviä olisi, mutta todellakin se oikeanlainen tunne - siitä oikeasta - jää pois. Monen kanssa on helppo olla ystävä, mutta sen vahvemmaksi ei tunnetasolla sitten pääse. Jos vähänkin jää sellainen tunne, ettei saa takaisin sitä mitä itse on valmis tarjoamaan ei homma voi toimia. Voi kyllä kuulostaa ulkopuolisesta jo vähän oudolta, että ompas sitä neitimäinen kaveri... mutta meitä on moneen junaan.

No... ei enää ihan nuori, mutta ei mitenkään hirveän vanhakaan. 35, eli ainakin vielä on vuosia jäljellä.

Mutta älä anna periaatteellesi periksi koska toi on hienoa! Sulla hyvin aikaa kuten mullakin vielä. Jos jotain on tarkoitettu minulle se tulkoot jos ei niin olen yksin.. Olis kyllä hienoo jos vielä tulis se jalat alta fiilis ja toinen vastaus odotuksia..

Kyllä tuota aikaa on, ainakin vielä toistaiseksi. Tietenkin tiettyjen juttujen suhteen alkaa kello kyllä vähitellen tikittelemään pelottavaan tahtiin. Tätähän ei saisi mennä tiedustelemaan, mutta minkä ikäinen sinä olet?

Kaikki jaksavat aina hokea, että kyllä sullekin se joku vielä löytyy... Mutta se löytämisen vaikeus... olen kuitenkin aluksi vähän ujomman puoleinen kaveri, mutta sitten kun se jää on jotenkin saanut rikottua niin kyllä se aina helpottaa. Mutta tosiaan kun ei oikein osaa mennä vain lähestymään ihmisiä, kun "pitäisi olla komea". Ja itsensä markkinoiminen nettitreffisivuillakin on vähän hankalaa kun ei itseään osaa mennä kehumaankaan - olis helppoa kun olisi vain kuva jolla voisi itsensä myydä ilman sanoja.

Samaa minulle hoetaan ja se lähinnä huvittaa minua. En oo ollut koskaan helppo ihastumaan ja jotenkin löydän aina "vääriä" miehiä jotka vaikuttaa aluksi syvällisestikin ajetteleville mutta sitten huomaa olevansa väärän ihmisen kanssa. Tutustuminen uuteen ihmiseen vain vaikeutuu aina.. Nuo nettitreffi sivut on itselleni painajainen koska en sieltä " viidakosta löydä kyllä sitä jota haen ja oikeastaan hakemalla edes tuskin löytää. Vaikeaa edes selittää mitä hakee, se on vaan se jokin tunne että siinä se on ja sellasen henkilön kanssa arki itsessään tuntuu hyvälle. Pienet jutut.

Itse olen 42 vuotias joten en minäkään ihan ikäloppu ja hyvin oppinut viihtymään itsekseni koska tutustuminen ei itsellenikään ole kauheen helppoa. Aluksi minusta ei saa ehkä oikeaa kuvaa ennen kuin päästän muurin läpi joka suojaa sisintäni :)

Itsellä on alla pitkä suhde (13 vuotta) ja pari alle vuoden "jos nyt!"-juttua joissa molemmissa alussa tuntui siltä, että tämä voisi olla se... mutta sitten ajan kanssa sen huomasi, ettei sitä sitten kuitenkaan ollut ihan samalla taajuudella ja päätettiin erota ystävinä. Kuitenkaan ystäviäkään ei ole liikaa.

Joka kerta se aloittaminenkin on tullut vaikeammaksi, sitä pelkää lähteä oikeasti täysillä mukaan jos sittenkin ei olekaan löytänyt sitä oikeaa. Vähän typerä olo tuolloinkin, kun sitä tahtoisi antaa kaikkensa mutta sitäkään ei pysty tekemään kun kohta taas sattuu. Voi kun olisi joku joka vain sanoisi "sinä ja hän olette se täydellinen pari".

Todellakaan mitään ihmeellistä ei tarvitse, mutta todellakin... ne pienet jutut, hipaisut "vahingossa" ohi kulkiessa, käpertyminen toisen viereen, pari pientä tärkeää sanaa....

Sä kyllä kirjoitat ihan niin että voisi olla omasta kynästäni.. Jotenkin tuntuu, että ihmisistä tai massoista ei löydy sitä toista puoliskoa. Netti deitti sivustoja joskus selanneena tulee ahdistunut olo- noiden perusteellako pitäis tietää kuka olis minun sielun kumppani :D... Mä kuitenkin uskon, että jos joku on niin siihen törmää ehkä vahingossa..

Toi on niin totta että pitäis antaa kaikkensa heti mutta silti vaan väkisin on tullut varovaiseksi kun pelkää ja suojaa itseään vaistomaisesti. Ajatellut jo sitäkin että pystyykö enää tuntemaan itse mitään mutta sisimmässäni tiedän että jos oikea tulee kohdalle niin varmasti pystyy. En tunne helposti mutta jos joku ne tunteet herättää niin niitä kyllä seuraa.. Kiva että on muitakin jotka ajattelee vähän syvemmin :)

Kaiken tuon itsensä suojaamisen kanssa on vähän se vaara, että varomalla pääsee pian ohittamaan ehkä jopa sen yhden ainoan oikean kun sille toiselle tulee olo ettet olekaan oikeasti kiinnostunut. Pelottaa sekin vaihtoehto.

Mutta, ei kotoa tulla hakemaan ja deittisivujen teksteistä ei saa kuin pintaraapaisun niistä vaihtoehdoista... mahdoton niiden perusteella on sanoa voisiko seassa olla se oikea. Kuitenkin pitäisi pystyä vaihtamaan ajatuksia jonkin verran, että näkisi kohtaako ne. Mutta pelkästään se ajatuksenjuoksun käynnistäminen tuntuu olevan mahdotonta, kun nettimaailmassa pitäisi olla joku todella uskomaton avausrivi, että pääsisi edes aloittamaan. Sitä ihmettä odotellessa, että joku muu tarjoaisi sen aloitusrivin... :P

Jollakin tapaa terapeuttista huomata, että joku toinenkin ajattelee samalla tavalla ja jopa painii hieman samankaltaisten ongelmien kanssa.

Samankaltasten ajatusten parissa tosiaan painiskelen.. On kyllä tullut vaikeaksi aloittaa tutustuminen keneenkään ja vaikkei kiire olekaan niin ehkä ei koko elämäänsä haluis yksinkään olla! Se olis jo paljon jos olus jonkilainen keskustelu yhteys ja että se olis vielä oikeesti totta ja se ihminen olis juuri sitä mitä antanut ymmärtää tutustuessa. Ja meidän lisäksi on varmasti muitakin syvällisesti ajattrlevia :) heitä ei usein kohtaa.. Kumpa olis tosiaan joku taulukko mistä näkis kuka on räätälöity juuri sinulle - oliskin helppoo :)

Olisihan tuossa taulukossa omat puolensa, mutta silloin jäisi se oikea ihmiseen tutustuminenkin pois. Kyllä siinä tutustumisessa toiseen on kuitenkin vielä oma viehätyksensä, kunhan pääsisi siihen vaiheeseen asti vielä :)

Monesti ihminen kyllä alussa esittää vähän muuta kuin oikeasti on mutta sen ensimmäisen puolen vuoden aikana se aito henkilö sen esityksen takaa alkaa tuleman esiin. Jos niin ei käy, niin silloin on pystynyt olemaan itsensä. Itse ainakin pyrin olemaan se mikä oikeasti olen - miksipä sitä muuksi muuttumaan? :)

Niinhän se pitäiskin olla, että olis mahdollisimman oma itsensä vaikka sitä kaikki haluaakin olla miellyttävä sille miellyttävälle ihmiselle. Totta toi, että onhan se tutustuminen vaan niin ihanaa. Vaikeus päästä siihen ja kohdata se johon alkaisi tutustua on se ongelma/ vaikeus nykyään.
Olen ruvennut uskomaan että joku oikeesti hakee mut kotoota :D tai sitten elelen yksin.. No ehkä vähän liioittelin.. Mutta olishan siinäkin ihmettelemistä jos joku rinssi olis ovella ruusu hampaissa, silloinhan olis jo pakko alkaa tutustumaan :D

No onhan tuo mahdollista, että joku tulee hakemaan kotoa... lopulta - ei se ole kiellettyä toivoa. Ei se yksin oleminenkaan nyt niin kivaa pidemmän päälle ole, kun tietää mitä voisi saada jos onni on myötä. Mutta ei sitä koskaan tiedä mistä se lähtee. Se kaikki voi olla vain muutaman sanan päässä, ihan missä tahansa. :)

Olet oikeassa. ja kun ei odota liikoja ollenkaan niin siltikin voi kohdata sattumalta mielenkiintoa herättävän ihmisen :)
Huomenta täältä töihin lähdön lomasta :)

Huomenta sinnekin! Itsekin tuossa aamukahvia odottelen valmistuvaksi. Taas uusi päivä ilman odotuksia... ja samalla uusi päivä täynnä odotuksia - kuten nyt tuon kahvin odotusta. Mutta mukavaa päivää ja toivotaan, että tänään sattumalta tapahtuisi jotakin uutta. :)

Juu päivä täynnä odottamatonta odotusta :D.. Vauhdilla menee päivät, mutta joka ikinen päivä voi jotain tapahtua.. Itselläni kyllä aika arkinen päivä, mut näitä arkisia päiviähän riittää :)

Yksi päivä taas ilman mitään uutta. Samassa vanhassa on niin helppo olla, ja siitä poikkeaminen tuntuu niin vaikealta. Ja samaan aikaan haluaisi jotakin uutta, mutta sen saaminen vaatii jotakin... ehkä pienen ihmeen?

Näitä pitkinä viikonloppuiltoina sitä tuntee itsensä niin yksinäiseksi kun näkee ja kuulee mitä muut ympärillä ovat suunnitelleet ja tehneet. :/

No et kyllä oo ainoa joka tuntee tuon yksinäisyyden tunteen, jos yhtään lohduttaa:)... Toi on niin tuttua toi, että jumittunut tähän, mutta välillä herää niin vahvasti tunteeseen " kunpa olis joku vierellä"! Sitä tuntee välillä itsensä jotenkin friikiksi kun muut ympärillä hehkuu onneaan.

Olen kyllä ihan varma, että meillä kaikilla on vuoromme ja itsellä nyt tällästä tahmeeta jopa surullista räpiköintiä tämä vaihe.. Haluan uskoa että tosiaan vaan vaihe..

Eikai se muiden yksinäisyys nyt niin lohduttavaa ole. :) Tämä räpiköintivaihe kyllä saisi kyllä olla sellainen mahdollisimman lyhyt. Pitäisi keksiä miten saada se jää rikottua niiden uusien ihmisten kanssa. Tosin pitäisi ensin päästä kyllä siihen jään äärellekin.

Pidetään meille peukkuja että pysyy lyhyenä tää vaihe :) kai se pitäis vaan itsekin ottaa itseään niskasta ja hankkiutua sen jään ääreen mutta helpommin sanottu kun tehty.
Pitäis päästä eroon tunteesta että kaikki kuitenkin menee pieleen..

Se pieleen-tunne on se joka sen uuden löytämisen esteenä varmaankin on... toisaalta sitä haluaa elää ennemmin miettien "oh well" kuin "what if", mutta voi kun olisikin rohkeutta tehdäkin niin. Olisi hienoa jos tässäkin ollut ajatuksenvaihto olisi tapahtunut jossakin muussa yhteydessä :) Mutta tämäkin antaa uskoa siihen, että niin voi käydä joku päivä.

Aloituspostaus kirjoitti:

Se pieleen-tunne on se joka sen uuden löytämisen esteenä varmaankin on... toisaalta sitä haluaa elää ennemmin miettien "oh well" kuin "what if", mutta voi kun olisikin rohkeutta tehdäkin niin. Olisi hienoa jos tässäkin ollut ajatuksenvaihto olisi tapahtunut jossakin muussa yhteydessä :) Mutta tämäkin antaa uskoa siihen, että niin voi käydä joku päivä.

Lue lisää

Voi että... sinä vaikutat tosi suloiselta mieheltä. Minä haluaisin tavata juuri sinunlaisen miehen!
Pahus kun olen varattu, muuten tekisin kaikkeni, että tutustuisimme :) Voihan joku tähänkin ketjuun kirjoittaa ja vaihdatte tietoja ja siitä se lähtee. Tai sitten te kaksi yksinäistä ellei ikä ole este. Amor on rakkauspalstalla!

Aloituspostaus kirjoitti:

Se pieleen-tunne on se joka sen uuden löytämisen esteenä varmaankin on... toisaalta sitä haluaa elää ennemmin miettien "oh well" kuin "what if", mutta voi kun olisikin rohkeutta tehdäkin niin. Olisi hienoa jos tässäkin ollut ajatuksenvaihto olisi tapahtunut jossakin muussa yhteydessä :) Mutta tämäkin antaa uskoa siihen, että niin voi käydä joku päivä.

Lue lisää

Mä olen iloinen että olen saanut vaihtaa ajatuksia täällä(edes) kanssasi :). Jotenkin ollut hienoa huomata että jossain joku ajattelee samoin!
Huomenta vaan kahvikupposen ääreen :)

valitettavaa kirjoitti:

Mä olen iloinen että olen saanut vaihtaa ajatuksia täällä(edes) kanssasi :). Jotenkin ollut hienoa huomata että jossain joku ajattelee samoin!
Huomenta vaan kahvikupposen ääreen :)

Lue lisää

Samoin. :) Kiva vähän tuulettaa omaa päätä ilman, että keskustelun aihe vaihtuu nopeasti toiseen. Vaikka tässä nyt outuu valitsemaan päässä pyörivien ajatusten välillä niin ihan tervetullutta vaihtelua tämä on itsensä kanssa painimiseen. Varsinkin kun useimmiten on häviämässä itselleen...

Ja huomen minunkin kahvikuppini ääreltä. :)

Tiedäppähäntä kirjoitti:

Voi että... sinä vaikutat tosi suloiselta mieheltä. Minä haluaisin tavata juuri sinunlaisen miehen!
Pahus kun olen varattu, muuten tekisin kaikkeni, että tutustuisimme :) Voihan joku tähänkin ketjuun kirjoittaa ja vaihdatte tietoja ja siitä se lähtee. Tai sitten te kaksi yksinäistä ellei ikä ole este. Amor on rakkauspalstalla!

Lue lisää

No... mitä tähän voisi sanoa... kiitos? Monesti itse miettinyt sitäkin, että montako "niitä oikeita" on no kohdannut ihan jokapäiväisessä elämässä. Kaupan kassalla tai omassa työssä. Niissä tilanteissa missä tapaa ihmisiä mutta ei koskaan oikeasti pääse tutustumaan... ja ulkoisesti ihmisestä ei paljoa osaa vielä kertoa.

Mutta niin hienolta kuin tuo ajatuksesi kuulostaakin, niin vähän kaukaa haetulta se vaikuttaa... mutta eihän sitä tiedä. Ja ikä on vain numero, tietyn pisteen jälkeen.

Pidä itse lippu korkealla ja muista ne pienet asiat (molempiin suuntiin) kun niihin on vielä mahdollisuus!

Aloituspostaus kirjoitti:

No... mitä tähän voisi sanoa... kiitos? Monesti itse miettinyt sitäkin, että montako "niitä oikeita" on no kohdannut ihan jokapäiväisessä elämässä. Kaupan kassalla tai omassa työssä. Niissä tilanteissa missä tapaa ihmisiä mutta ei koskaan oikeasti pääse tutustumaan... ja ulkoisesti ihmisestä ei paljoa osaa vielä kertoa.

Mutta niin hienolta kuin tuo ajatuksesi kuulostaakin, niin vähän kaukaa haetulta se vaikuttaa... mutta eihän sitä tiedä. Ja ikä on vain numero, tietyn pisteen jälkeen.

Pidä itse lippu korkealla ja muista ne pienet asiat (molempiin suuntiin) kun niihin on vielä mahdollisuus!

Lue lisää

Niinhän se on, kunhan kuvittelin :). Kiitos, pidetään.

Aloituspostaus kirjoitti:

Samoin. :) Kiva vähän tuulettaa omaa päätä ilman, että keskustelun aihe vaihtuu nopeasti toiseen. Vaikka tässä nyt outuu valitsemaan päässä pyörivien ajatusten välillä niin ihan tervetullutta vaihtelua tämä on itsensä kanssa painimiseen. Varsinkin kun useimmiten on häviämässä itselleen...

Ja huomen minunkin kahvikuppini ääreltä. :)

Lue lisää

Tosiaankin tuulettaa päätään kuvaa hyvin.. Mielenkiintoista, että tänne haluu tulla laittamaan jotain ja etsiä ketjun :)
Toisaalta kiehtovaa ja helppoa käydä keskustelua ihmisen kanssa josta ei tiedä paljoa ja toisaalta mielessä käy kukahan siellä kirjoittelee :).. Todella mukavaa silti ja vaihtelua tosiaan tuohon itsensä kanssa mietiskelyyn...

valitettavaa kirjoitti:

Tosiaankin tuulettaa päätään kuvaa hyvin.. Mielenkiintoista, että tänne haluu tulla laittamaan jotain ja etsiä ketjun :)
Toisaalta kiehtovaa ja helppoa käydä keskustelua ihmisen kanssa josta ei tiedä paljoa ja toisaalta mielessä käy kukahan siellä kirjoittelee :).. Todella mukavaa silti ja vaihtelua tosiaan tuohon itsensä kanssa mietiskelyyn...

Lue lisää

Eikö olekin... mistä sen tietää, vaikka tuossa naapuritalossa joku lukee ja pohtii samoja asioita. :) Itsensä kanssa pyörii samojen ajatusmallien kautta asioissa, ja tuntematon voi avata aivan toisen näkökulman asiaan jonka on nähnyt yhdellä ainoalla tavalla jo pitkään.

Jotenkin hämmentävää, että joku edes vaikuttaisi kiinnostuneelta keskustelemaan kuitenkin kohtuullisen henkilökohtaisista asioista tällä tavoin julkisesti. Ei kyllä Aloituspostausta tehdessä käynyt mielessä, että tällainen ajatuksenvirta pääsisi näin vapaasti virtaamaan. :)

Juurikin niin, että vaikka luulee että on yksin ainoa ihminen maailmassa joko on vaikeutta löytää ja tutustua uuteen ihmiseen, niin täällä sitä suomi24 kirjoittelee ainakin yhden jolla samoja aatteita kanssa :D en todella itsekään olis uskonut että yleensä mihinkään ketjuun näin kirjoitan :)

Käyn vain joskus lukemassa juttuja ja avauksesi otsikko osui silmiin syystä jonka jo nyt tiedät minusta :) ja eihän sitä voi tietää vaikka oltais naapureita :D

Vielä hetki sitten oletin ettei ketään toista varmaan ole jolle ihmissuhteiden luominen olisi vaikeaa kuten itselleni. Tästä jopa nauranut itselleni.. Toisaalta näitä voi pohtia vaikka kuinka moni, me vain keskustellaan siitä julkisesti tässä :)

valitettavaa kirjoitti:

Juurikin niin, että vaikka luulee että on yksin ainoa ihminen maailmassa joko on vaikeutta löytää ja tutustua uuteen ihmiseen, niin täällä sitä suomi24 kirjoittelee ainakin yhden jolla samoja aatteita kanssa :D en todella itsekään olis uskonut että yleensä mihinkään ketjuun näin kirjoitan :)

Käyn vain joskus lukemassa juttuja ja avauksesi otsikko osui silmiin syystä jonka jo nyt tiedät minusta :) ja eihän sitä voi tietää vaikka oltais naapureita :D

Vielä hetki sitten oletin ettei ketään toista varmaan ole jolle ihmissuhteiden luominen olisi vaikeaa kuten itselleni. Tästä jopa nauranut itselleni.. Toisaalta näitä voi pohtia vaikka kuinka moni, me vain keskustellaan siitä julkisesti tässä :)

Lue lisää

Ulkopuolelta kun katsoo miten muilla näyttää elämä sujuvan tällä alueella, niin se näyttää niin... helpolta. Voidapa saada itsensä esitellyksi yhdellä "moi"-sanalla tällä tavoin, jos kerran joku oikeasti tällaista kaveria etsii. :D

Jotenkin tuntuu luonnottomalta avautua tällä tavoin, mutta tämä anonyymiys tekee tästä yllättävän terapeuttista. Kukaan ei tule koputtelemaan olalle :)

Eikai se suhteen luominen itsessään olisi niin vaikeata sullekaan, jos pystyisi aloittamaan sen edes silleen puolituttu-tasolta... jos yhtään samankaltaisia ollaan. Ainakin itse tuosta on päässyt alkuun. Mutta kun niitä puolituttujakaan ei tule lisää... ainakaan mulle :/

Huomenta taas :)
Todellisuudessa monikin voi puida tälläsiä mielessään, mutta harva myöntää tai kertoo..
Itselläni vaikeus on siinä että en netti treffi sivuilta itsekään kiinnostu kenestäkään koska se on niin hakemalla haettua ja pinnallisuus on siellä se päällimmäinen juttu. Kuitenkin kiinnostuksen alkamiseen tarvitsee sen ihmisen mieltäkin vähän tietää.. Vaikea selittää mutta liittyy jotenkin siihen että tää kaikki muullakin tapaa vaikeaa itselleni kun olen tällänen muurin omaava ihminen joka kuitenkin sisältä herkkä.. Huoh tulipa tunteellinen kuvaus näin aamuun - toivottavasti edes jotakin hymyä saa aikaan :)

Mutta miksi ei myöntäisi? Itsellä ainakin helpotti kun löysi nyt edes sen yhden jolla on samanlaisia ajatuksia.

Tuo pinnallisuus... todellakin sen läpi näkeminen treffisivuilla kuvauksen ja mahdollisesti sen ainoan koskaan onnistuneen kuvan perusteella on todella vaikeaa. On helppo sanoa ja esittää olevansa muuta kuin on, vain herättääkseen muiden huomion. Itse olen kyllä kiinnostavia profiileja omaavia joskus viestillä lähestynyt, mutta niistä harvoista joihin ensimmäiseen viestiin tulee vastaus edes takaisin ei synny sellaista keskustelua jolla pääsisi eteenpäin - eli ei mielenkiinto edes pysty heräämään. Ehken ole vain tarpeeksi lahjakas kirjoittamaan, että toinen osapuoli jaksaisi sitä paria viestinvaihtoa pidempään keskustella?

Mutta pitää itsekin alkaa tästä lähteä kiirehtimään töihin keittelemään kahvia, mutta hyvää aamua ja päivän jatkoa sinne jonnekin! :)

Ihan taas omia sanojani toi mitä kirjoitit niistä netti treffi sivuista. Olen miettinyt niin samoja. Tiedän etten ossaa kirjoittaa itsestäni ja olen muutenkin parempi juttelemalla. En saa sanoiksi monesti fiiliksiä.. Mutta joo toi pinnallisuus on jotain mikä saa ainakin itsessäni aina sen pakki vaihteen päälle.. Omasta mielestäni pinnallisuus on tylsää ja syvällisyys herättää kiinnostusta. Se vaan on harvinaista ja iloinen minäkin että vaihtelen ajatuksia tässä kanssasi :)

Toivottavasti oli ihan kiva päivä, itsellä taas arkinen ja kiireinen, mutta suurimmaksi osaksi tälläsiä nää päivät on itsellä ja muuten ainakin mun mielestä osaat kirjoittaa hyvin...

valitettavaa kirjoitti:

Ihan taas omia sanojani toi mitä kirjoitit niistä netti treffi sivuista. Olen miettinyt niin samoja. Tiedän etten ossaa kirjoittaa itsestäni ja olen muutenkin parempi juttelemalla. En saa sanoiksi monesti fiiliksiä.. Mutta joo toi pinnallisuus on jotain mikä saa ainakin itsessäni aina sen pakki vaihteen päälle.. Omasta mielestäni pinnallisuus on tylsää ja syvällisyys herättää kiinnostusta. Se vaan on harvinaista ja iloinen minäkin että vaihtelen ajatuksia tässä kanssasi :)

Toivottavasti oli ihan kiva päivä, itsellä taas arkinen ja kiireinen, mutta suurimmaksi osaksi tälläsiä nää päivät on itsellä ja muuten ainakin mun mielestä osaat kirjoittaa hyvin...

Lue lisää

Tämä päivä oli taas yksi rauhallinen päivä muiden joukossa töissä. Huomasi, ettei kovin moni ollut töissä vaan pitkä viikonloppu oli houkutellut...

Kirjoitetussa tekstissä joutuu jättämään niin paljon pois. Oikeassa keskustelussa saa niin paljon enemmän myös luettua puhujasta. Tosin kirjoitettaessa voi miettiä ja uudelleenjärjestellä ajatukset juuri oikeaan järjestykseen. Molemmissa on puolensa, mutta itse kyllä pidän enemmän ihan perinteisestä keskustelusta :)

Huomenta taaaas kahvin äärestä, töihin menossa pyhänäkin.. Ihan samaa mieltä että puhuessa saa niin paljon kokonaisemman kuvan. Ei tarvitse jättää pois kuten Täälä koska tämä on avoin kaikille..
Ajattelin tässä joku kerta jos laittaisin tähän sähköpostin ja sinä saat ihan itse valita josko haluat ajatuksia vaihtaa/ kirjoittaa siihen suoraan. En mitenkään painosta jos se on kiusallinen ajatus, mutta omasta mielestä hyviä keskustelu kavereita ei liikaa ole jos ei muuta :).. Pitäis vaan ensin keretä tekemään sellainen kun oma niin tunnistettava enkä täällä voi sellasta laittaa! Mukavaa itsenäisyyspäivää :)

valitettavaa kirjoitti:

Huomenta taaaas kahvin äärestä, töihin menossa pyhänäkin.. Ihan samaa mieltä että puhuessa saa niin paljon kokonaisemman kuvan. Ei tarvitse jättää pois kuten Täälä koska tämä on avoin kaikille..
Ajattelin tässä joku kerta jos laittaisin tähän sähköpostin ja sinä saat ihan itse valita josko haluat ajatuksia vaihtaa/ kirjoittaa siihen suoraan. En mitenkään painosta jos se on kiusallinen ajatus, mutta omasta mielestä hyviä keskustelu kavereita ei liikaa ole jos ei muuta :).. Pitäis vaan ensin keretä tekemään sellainen kun oma niin tunnistettava enkä täällä voi sellasta laittaa! Mukavaa itsenäisyyspäivää :)

Lue lisää

Huomenta, kerrankin kiireetön päivä kun ei tarvitse pyhäpäivinä sentään töihin mennä. Hetken aikaa jo ollut hereillä, kahvia keitellyt ja aamupuurot syöty :)
Jooh, ihan kaikkea täällä ei ihan julkisesti halua jakaa... pieniä osia sieltä täältä. Nyt huomannut sen, että asioiden kirjoittaminen päästä ulos jäsentelee ajatuksia vähän omassakin päässä eri tavalla. Eikä tuo ajatuksesi nyt ihan hullulta kyllä kuulosta.... harkitaan.

Mainiota itsenäisyyspäivää sinnekin!

Aloituspostaus kirjoitti:

Huomenta, kerrankin kiireetön päivä kun ei tarvitse pyhäpäivinä sentään töihin mennä. Hetken aikaa jo ollut hereillä, kahvia keitellyt ja aamupuurot syöty :)
Jooh, ihan kaikkea täällä ei ihan julkisesti halua jakaa... pieniä osia sieltä täältä. Nyt huomannut sen, että asioiden kirjoittaminen päästä ulos jäsentelee ajatuksia vähän omassakin päässä eri tavalla. Eikä tuo ajatuksesi nyt ihan hullulta kyllä kuulosta.... harkitaan.

Mainiota itsenäisyyspäivää sinnekin!

Lue lisää

Oliskin ihanaa kun olis vapaata. Itselläni tulee 7 päivää töitä ennen lepoa mutta tuntuu ainakin hyvälle sitten :)

On kyllä jo kirjoittelu tästä auttanut omaa ajatusmaailmaa ja tieto siitä ettei nyt todellakaan ole ainoa joka ajattelee asioista näin- tähän suuntaan. Tää on näinkin ihan antoisaa ja mukavaa jopa hauskaa :) mutta jos joskus sille tuntuu niin tässä mun osoite: [email protected].

Noh, pitää sitä ainakin harkita... joskus. ;) Tämä on ihan mielenkiinen tapa käsitellä asioita, melkoisesti omia rajoja rikottu - jo ihan siinä, että pyörittelee kerrankin ajatuksiaan oman päänsä sisällä. Jos edes tänään ei pyörittelisi asioita päänsä sisällä, vaan keskittyisi vaikka vain olemiseen.

Pidemmät vapaat on kyllä ihan tervetulleita itsellekin...

Aloituspostaus kirjoitti:

Noh, pitää sitä ainakin harkita... joskus. ;) Tämä on ihan mielenkiinen tapa käsitellä asioita, melkoisesti omia rajoja rikottu - jo ihan siinä, että pyörittelee kerrankin ajatuksiaan oman päänsä sisällä. Jos edes tänään ei pyörittelisi asioita päänsä sisällä, vaan keskittyisi vaikka vain olemiseen.

Pidemmät vapaat on kyllä ihan tervetulleita itsellekin...

Lue lisää

Totta, oikeestaan tosi erikoinen tapa puida asioita tällä tavalla :) ja hyvähän se on jos pääsee edes vähän helpommalla kun ei päässään tarvii pyöritellä.. Liikaa..uus näkökanta on aina myöskin tervetullutta.

Jostain kumman syystä raskaat ajatuksetkin kevenee kummasti kun niistä juttelee jollekin eikä sen näköjään tarvii olla edes tuttu ihminen :)

valitettavaa kirjoitti:

Totta, oikeestaan tosi erikoinen tapa puida asioita tällä tavalla :) ja hyvähän se on jos pääsee edes vähän helpommalla kun ei päässään tarvii pyöritellä.. Liikaa..uus näkökanta on aina myöskin tervetullutta.

Jostain kumman syystä raskaat ajatuksetkin kevenee kummasti kun niistä juttelee jollekin eikä sen näköjään tarvii olla edes tuttu ihminen :)

Lue lisää

Kaikenlaisia terapeuttejahan on, ja varmaan juurikin se ettei ole tekemisissä tuttujen ihmisten kanssa helpottaa asioiden purkamista. Periaatteessahan tässä on kyse samasta asiasta. Ei tuomita, vaihdetaan ajatuksia ja niiden kautta avataan uusia näkökulmia joita yksin pohtiessa tulisi mieleenkään.

Suosittelen kyllä muillekin :D

No tuo on totta, ihmisinä me kaikki ollaan karkeasti sanottuna ja kauempaa katsottuna tusinatavaraa, mutta ainakin itse haluan edelleen uskoa siihen että jokainen ei ole sitä kaikille. Itse ainakin kuvittelen huomaavani, jos se vieressäni oleva ei tunne sitä merkityksellisyyttä minussa - ne pienet asiat kun puuttuu, niin jokin palanen ei ole silloin paikallaan. Tämän vuoksi varmaan itsekään en kovin moneen pidempään suhteeseen päätynyt. Ja en voi kyllä sanoa, etten enää vuosien jälkeen muka välittäisi näistä ihmisistä. Ei se ole ollut rakkautta, jos se loppuu kuin seinään.

Itsekin tuota erakoitumista olen aina alakulon hetkinä miettinyt, mutta jotenkin sitä kuitenkin aina jotenkin yllättäen löytyy uusi ihminen jonka kanssa on edes sen hetken onnellinen. Mutta niiden löytämistä ei voi vain pakottaa... Itse varon alussa, sellainen henkinen käsijarru päällä, ja vasta kun tulee se tunne, että minulla on tälle toiselle merkitystä sen uskaltaa ottaa pois. Mielummin olisin hetken onnellinen jonkun toisen kanssa, kuin onneton yksin jatkuvasti.

Mistä sinä tiedät kuinka merkittävänä se toinen sinua pitää? Minusta niissä luuloissa/tiedoissa voi mennä tosi mönkään. Voit tuntea vahvaakin yhteyttä, mutta toinen ei tunnekaan samaa. Toisaalta joku voi tuntea vahvasti mutta ei näytä sitä sen enempiä. Otapa noista asioista sitten selvää. Tosin kuten eräs ystäväni sanoi, että älä rakenna minkäänlaista kuvaa miehistä näiden palstojen perusteella, sillä ei täällä käy kuin ne ei-tavalliset miehet vaan nimenomaan pelurit.

enpähäntiedä kirjoitti:

Mistä sinä tiedät kuinka merkittävänä se toinen sinua pitää? Minusta niissä luuloissa/tiedoissa voi mennä tosi mönkään. Voit tuntea vahvaakin yhteyttä, mutta toinen ei tunnekaan samaa. Toisaalta joku voi tuntea vahvasti mutta ei näytä sitä sen enempiä. Otapa noista asioista sitten selvää. Tosin kuten eräs ystäväni sanoi, että älä rakenna minkäänlaista kuvaa miehistä näiden palstojen perusteella, sillä ei täällä käy kuin ne ei-tavalliset miehet vaan nimenomaan pelurit.

Lue lisää

Ei sitä suoraan alussa pysty "tietämään" mutta ajan kanssa kun alkaa puuttumaan niitä pieniä asioita joita aiemmin oli, niin siitä voi päätellä jotakin - kenties joku asia painaa mieltä tai sitten sen alkuhuuman jälkeen se "merkittävyys" katoaa. Mutta siitähän tuossa on kyse, yritetään oppia tuntemaan toinen ja hänen ajatusmaailaansa samalla kun yrittää vielä ymmärtää itseään.

Tuo ystäväsi malli kyllä sopii molempiin sukupuoliin... ei kaikki ole ihan niin mustavalkoista. Ja varmasti löytyy niin pelureita, kuin niitä tavallisiakin ihmisiä - ja jotain siitä väliltäkin.

Jos pienistä asioista syntyy esteitä niin ne on yleensä oman mielen tekosyitä, pelkoja ja itsellä ainakin käy helpolla niin, että jos toisesta näen epäilystä ym. niin se saa itsenikin epäilevälle kannalle. Muutoin saatan joskus ainakin tunneasioissakin olla rohkea. Päivän positiiviraeissa oli hyvä miete:

Kun todella haluamme jotain, keksimme tuhat tapaa saada sen.
Kun emme halua, keksimme tuhat tekosyytä.

Eli itse n ainkaan ole ihmeemmin kokenut, että joku minut haluaisi. Minusta täällä todellakin saa vääristyneen kuvan ihmisistä ja esim. siitä mitä miehet ja miksei naisetkin suhteelta haluaa, esim. pelkkä seksi-tai ulkonäkökeskeisyys ja sitoutumisen pelko samoin kuin äärimmäinen ilkeys ja arvostelu.

enpähäntiedä kirjoitti:

Jos pienistä asioista syntyy esteitä niin ne on yleensä oman mielen tekosyitä, pelkoja ja itsellä ainakin käy helpolla niin, että jos toisesta näen epäilystä ym. niin se saa itsenikin epäilevälle kannalle. Muutoin saatan joskus ainakin tunneasioissakin olla rohkea. Päivän positiiviraeissa oli hyvä miete:

Kun todella haluamme jotain, keksimme tuhat tapaa saada sen.
Kun emme halua, keksimme tuhat tekosyytä.

Eli itse n ainkaan ole ihmeemmin kokenut, että joku minut haluaisi. Minusta täällä todellakin saa vääristyneen kuvan ihmisistä ja esim. siitä mitä miehet ja miksei naisetkin suhteelta haluaa, esim. pelkkä seksi-tai ulkonäkökeskeisyys ja sitoutumisen pelko samoin kuin äärimmäinen ilkeys ja arvostelu.

Lue lisää

Ehkä niin, jokainen käsittelee asioita omalla tavallaan joita luulee havainnoivansa toisen käytöksestä. Mihin ne johtaa on aina tapauskohtaista, ei voi sanoa että se mitä minä koen ja teen olisi sama kuin miten joku toinen tekisi.

Täällä on helppo kirjoittaa nimimerkkien takana, tuntemattomana. Joillekin se antaa mahdollisuuden arvostella toisten mielipiteitä, joillekin se antaa mahdollisuuden avata omaa mieltään sen itsensä kanssa painimisen sijaan. Ehkä tästä kaikesta voi kuitenkin rippeitä saada siitä irti, mitä ihmiset oikeasti haluavat parhaimmillaan ja pahimmillaan...