En tiennyt, että olemme niin monessa samankaltaisia, kun kuitenkin olemme toisaalta täysin erilaiset ihmiset.
En tiedä toisaalta, millaisia ovat omat tunteeni sinua kohtaan. Pallottelen niitä mielessäni. Ei sitä voi sanoa rakkaudeksi, ei ihastukseksi eikä kiinnostukseksi. Se on tunne, joka sisältää ikävän, halun, iholle pääsyn kaipuun.. Mitä en vain käsitä...
En näe yhteistä tulevaisuutta yhdessä. Ennemminkin sivuamme toistemme elämää. Mutta kuinka kauan?
Jaksaisin kuunnella juttujasi ja toisaalta en kertoisi itse mitään. Ja syystäkin. En uskoisi, että olen saanut sellaista luottamusta rakennettua sinuun päin. Kyllästyisitkö lopulta vai haluaisitko tietää enemmän?
Minulta ajatus sinulle
EpäselväsanainenkoOlen
100
1016
Vastaukset
- äläenääsuottamieti
Jos luottamus puuttuu niin kyllästyisin tietenkin. Olen jo aistinut nuo tunteesi siksi en pidä enää yhteyttä. Väistyin jo.
- Tutuhkomiesvastaa
Sinun pitää tutustua ja oppia luottamaan minuun. Enhän minä ole ihmistä kummempi.
- Aloitaja
Tunnen vahvasti. En osaa nimetä tunteitani. En kykene määrittelemään omaa ikävääni. En tarkoittanut, että olet jotain vähän, ennemminkin olet paljon. Todella paljon. Kaipaan joka päivä.
- mielenkiinto.heräsi
Kirjoitat mielenkiintoisesti. Joku kirjoituksessasi viittaa naiseen joka on mielessäni. Haluaisin tietää enemmän.
- Aloittajaa
Todennäköisesti et etsimääsi naista täältä löydä
- mielenkiinto.heräsi
Aloittajaa kirjoitti:
Todennäköisesti et etsimääsi naista täältä löydä
En löydäkkään. Toivonkin että tunteet selviää irl. jos niitä on.
- Sivusta
Mikä mielenkiintosi herätti?
- heräsijoo
mielenkiinto.heräsi kirjoitti:
En löydäkkään. Toivonkin että tunteet selviää irl. jos niitä on.
Miten ajattelit tunteita irl selvittää?
- kaipuujää
Se tuntuisi minusta pahalta jollet kertoisi juttujasi minulle.Haluaisin niin kuulla elämästäsi.Kuuntelisin mielelläni.Naurettaisiin yhdessä.
Itseni tuntien liikuttuisin sinusta ja sanoistasi kyyneliin.Tiedän ettei se haittaisi.Sinä pyyhkisit ne pois ja ottaisit minut kainaloosi ja silittäisit minua.Tiedän,että näin se ehkä menisi jos....- kaipuujää
Siis jos olisit hän... n-m
- Kysyy
Mikset kertoisi mitään,jos kerta jotain tunnet. Mikä oli se ehdotus?.
- Kysykysy
Kysy saamen kielellä!!!???!!!!????,,,,,,,....))))))))),,,,,,,,,,
- muistantuon
Varo tuota tunnetta...sitä kutsutaan rakastumiseksi.
Se on tunne että toista on pakko päästä koskettamaan ja toisesta on voimakkaita mielikuvia halailusta, suutelusta ja kaikesta muusta mikä sisältää ihoa, toisen näkee vain yksinkertaisesti ihanana eikä edes osaa yksilöidä mikä siinä toisessa on niin erityistä....
itse putosin tuohon joskus ja rakastuminenhan se oli.- muistantuon
tohon edelliseen että ihastumisissa yleensä osasin yksilöidä mikä siinä tyypissä oli niin erityistä, mutta tuossa tunteessa en. Se oli jonkinlainen esirakastuminen kaiketi joka vain odotti täyttymistään.
Oli jatkuva jano toista ja ajatus että jätettäisiin aavikolle jos ei saisi juoda juuri siitä lähteestä, kaikki muut lähteet tuntuivat mitäänsanomattomilta... - Aloittajaaa
muistantuon kirjoitti:
tohon edelliseen että ihastumisissa yleensä osasin yksilöidä mikä siinä tyypissä oli niin erityistä, mutta tuossa tunteessa en. Se oli jonkinlainen esirakastuminen kaiketi joka vain odotti täyttymistään.
Oli jatkuva jano toista ja ajatus että jätettäisiin aavikolle jos ei saisi juoda juuri siitä lähteestä, kaikki muut lähteet tuntuivat mitäänsanomattomilta...Saatat olla oikeassa. Toivottavasti ei. Siihen kuuluu paljon enemmän kuin uskallan itsestäni juuri nyt antaa.
- Turku-area
Aloittajaaa kirjoitti:
Saatat olla oikeassa. Toivottavasti ei. Siihen kuuluu paljon enemmän kuin uskallan itsestäni juuri nyt antaa.
aloitus varsinais-suomeenko?
- Rakkauslaulusta
Aloittajaaa kirjoitti:
Saatat olla oikeassa. Toivottavasti ei. Siihen kuuluu paljon enemmän kuin uskallan itsestäni juuri nyt antaa.
"Sä olit vaara liian suuri kiertää, ja liian houkuttava ohittaa" ?
- Aloittajaaa
Rakkauslaulusta kirjoitti:
"Sä olit vaara liian suuri kiertää, ja liian houkuttava ohittaa" ?
Niin. Osasit jännä kyllä...mennä asian ytimeen. En tiedä voiko sitä eloon saada
kukaan toinen.. - EnKeksiMitäänNyt
Aloittajaaa kirjoitti:
Niin. Osasit jännä kyllä...mennä asian ytimeen. En tiedä voiko sitä eloon saada
kukaan toinen..Kuulostaa epäilyttävän tutulta tuo aloitusviesti... Kamppailen samojen ajatusten kanssa, enkä ole osannut selittää, mistä on kyse. Täytyy myöntää, että päädyin jo yhtenä päivänä miettimään, olenkohan rakastunut... En osaa sanoa. Tiedän vain sen, että kaipaan luoksesi, ja sen, etten ole koskaan tavannut ketään noin ihanaa.
Oikeastaan toivoisin, että joskus tulisi sellainen tilanne, että voisin, osaisin ja pystyisin olemaan kanssasi täysin oma itseni. Ettei pärjääminen, selviäminen tai suojeleminen veisi liikaa pois. Mutta sekin ajatus tuntuu pelottavalta. En tiedä, uskallanko antaa itsestäni niin paljon. Vaikea tietysti sanoa, minkälaisia puolia olet minussa nähnyt, mutta ainakin oma kokemukseni on se, etten ole oikein ikinä ollut kanssasi sellainen, kuin pohjimmiltani olen.
Jännä juttu, että olen myös usein miettinyt juuri tuota laulua ja noita säkeitä. Tuntuu osuvan niin hyvin.
Kaipaan luoksesi ja haluaisin olla lähelläsi. Mutta jos niin kävisi, niin en tiedä, miten uskaltaisin. Kyllä minua jännittäisi kovasti. Usein minua jännittää jo näkemisesi. Ja silti haluaisin olla luonasi. En tiedä, uskaltaisinko päästää niin lähelle. Ja silti vain haluaisin.
Mitä muuten tulee tuohon juttujen kuuntelemiseen, niin on vaikea kuvitella tilannetta, jossa en jaksaisi kuunnella juttujasi. Päinvastoin, minusta on ja olisi ihanaa kuunnella. Voisit puhua niin paljon, kuin ikinä jaksaisit ja haluaisin vain kuunnella.
Tuosta luottamusasiasta en oikein tiedä itsekään. Oikeastaan minulle kunnon luottamus johonkin ihmiseen syntyy vasta ajan kanssa tai siitä, että on ehditty jo kunnolla tutustua. Ja että tulee sellainen olo, että toinen on oikeasti kiinnostunut ja haluaa tuntea minut. Oikeastaan se on ehkä tärkeintä. Jos kerron omista henkilökohtaisista asioistani, niin se vaatii kyllä erilaisen luottamuksen ja tuntemisen.
En tiedä, mitä tarkoitat tuolla elämän sivuuttamisen kestolla. Tai oikeastaan tiedän, mutta en tiedä, mitä toivot. Olen miettinyt sitä itsekin. Se on aika selvää varmaan, ettemme todennäköisesti kovinkaan paljoa enää törmää. En tiedä, mitä ajattelet. Minusta se on surullista.
En oikein osaa sanoa muuta, enkä tiedä, mitä ajattelen mistään. - EnKeksiMitäänNyt
Jatkan vielä sen verran, että oikeastaan tuo "sä olit vaara liian suuri kiertää" kuvaa paremmin kuin hyvin ajatuksiani.
Ja tuosta luottamuksesta. Se on minulle tosi suuri tekijä ja vaikuttaa toimintaani paljon. - Aloittajaa
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
Kuulostaa epäilyttävän tutulta tuo aloitusviesti... Kamppailen samojen ajatusten kanssa, enkä ole osannut selittää, mistä on kyse. Täytyy myöntää, että päädyin jo yhtenä päivänä miettimään, olenkohan rakastunut... En osaa sanoa. Tiedän vain sen, että kaipaan luoksesi, ja sen, etten ole koskaan tavannut ketään noin ihanaa.
Oikeastaan toivoisin, että joskus tulisi sellainen tilanne, että voisin, osaisin ja pystyisin olemaan kanssasi täysin oma itseni. Ettei pärjääminen, selviäminen tai suojeleminen veisi liikaa pois. Mutta sekin ajatus tuntuu pelottavalta. En tiedä, uskallanko antaa itsestäni niin paljon. Vaikea tietysti sanoa, minkälaisia puolia olet minussa nähnyt, mutta ainakin oma kokemukseni on se, etten ole oikein ikinä ollut kanssasi sellainen, kuin pohjimmiltani olen.
Jännä juttu, että olen myös usein miettinyt juuri tuota laulua ja noita säkeitä. Tuntuu osuvan niin hyvin.
Kaipaan luoksesi ja haluaisin olla lähelläsi. Mutta jos niin kävisi, niin en tiedä, miten uskaltaisin. Kyllä minua jännittäisi kovasti. Usein minua jännittää jo näkemisesi. Ja silti haluaisin olla luonasi. En tiedä, uskaltaisinko päästää niin lähelle. Ja silti vain haluaisin.
Mitä muuten tulee tuohon juttujen kuuntelemiseen, niin on vaikea kuvitella tilannetta, jossa en jaksaisi kuunnella juttujasi. Päinvastoin, minusta on ja olisi ihanaa kuunnella. Voisit puhua niin paljon, kuin ikinä jaksaisit ja haluaisin vain kuunnella.
Tuosta luottamusasiasta en oikein tiedä itsekään. Oikeastaan minulle kunnon luottamus johonkin ihmiseen syntyy vasta ajan kanssa tai siitä, että on ehditty jo kunnolla tutustua. Ja että tulee sellainen olo, että toinen on oikeasti kiinnostunut ja haluaa tuntea minut. Oikeastaan se on ehkä tärkeintä. Jos kerron omista henkilökohtaisista asioistani, niin se vaatii kyllä erilaisen luottamuksen ja tuntemisen.
En tiedä, mitä tarkoitat tuolla elämän sivuuttamisen kestolla. Tai oikeastaan tiedän, mutta en tiedä, mitä toivot. Olen miettinyt sitä itsekin. Se on aika selvää varmaan, ettemme todennäköisesti kovinkaan paljoa enää törmää. En tiedä, mitä ajattelet. Minusta se on surullista.
En oikein osaa sanoa muuta, enkä tiedä, mitä ajattelen mistään.Kuulostat ihan samalta, kuin se jolle aloituksen kirjoitin. Mutta matemaattinen todennäköisyys on yhtä pieni kuin eurojackpotin päävoiton osuminen omalle kohdalle. Enhän edes luullut hänen tätä lukevan..
- EnKeksiMitäänNyt
Se unohtui sanoa, että en voi sille mitään, mutta minulle on vaikea tai tosi iso asia näyttää oma itseni tai haavoittuvampi puoli itsestäni.
Se minua hämää tässä ehkä eniten, että millaisetkohan välimme olisivat, jos osaisin ja uskaltaisin olla sellainen, kuin olen. Tai jos olisimme tavanneet toisenlaisessa ympäristössä. - EnKeksiMitäänNyt
Aloittajaa kirjoitti:
Kuulostat ihan samalta, kuin se jolle aloituksen kirjoitin. Mutta matemaattinen todennäköisyys on yhtä pieni kuin eurojackpotin päävoiton osuminen omalle kohdalle. Enhän edes luullut hänen tätä lukevan..
Ok, en osaa vastata tuohon mitään, enkä muutenkaan taida tietää, mitä pitäisi tehdä.
- Aloittajaa
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
Se unohtui sanoa, että en voi sille mitään, mutta minulle on vaikea tai tosi iso asia näyttää oma itseni tai haavoittuvampi puoli itsestäni.
Se minua hämää tässä ehkä eniten, että millaisetkohan välimme olisivat, jos osaisin ja uskaltaisin olla sellainen, kuin olen. Tai jos olisimme tavanneet toisenlaisessa ympäristössä.Niin, jos olisin tavannut hänet toisaalla, en tietäisi kuinka ihana hän on. Sain ensimmäisen kerran hieman väärän vaikutelman. En huonoa kuitenkaan. Cool ennemminkin.
Mutta muualla olisin voinut tehdä asian enemmän "selväksi".
Jos uskaltaa olla oma itsensä, ei tarvitse pohtia näin. Oma pelkuruuteni ja varman päälle pelaamiseni saa minut masentumaan. En voi ymmärtää, että en uskalla. - keittiötri
Monihan avautuu itsestään ja kipeistä asioistaan jos luottaa.
Onko hän avautunut sinulle mistään? luottaako hän sinuun? pelkäätkö avautua jostain omasta menneisyydestä mikä saattaa pelästyttää? Ne asiat voi vaikka puhua puhelimessa, laittaa sähköpostilla tarinana ja antaa aikaa miettiä niitä.
Paras olla avoin ja rehellinen. Ylpeys, kasvojen menetys on monesti este avoimelle vuorovaikutteiselle rakkaudelle. Eletään usein jossain roolissa missä ei itsekään viihdy. Ei itse anneta mitään vaan otetaan. Ei olla tyytyväisiä kun on itsellä paha olla.
Helpottavaa suhteessa on kun ei ole salattavaa.
Intohimo ja se kipinä toista kohtaan ei montaa kertaa tule elämässä vastaan. - EnKeksiMitäänNyt
keittiötri kirjoitti:
Monihan avautuu itsestään ja kipeistä asioistaan jos luottaa.
Onko hän avautunut sinulle mistään? luottaako hän sinuun? pelkäätkö avautua jostain omasta menneisyydestä mikä saattaa pelästyttää? Ne asiat voi vaikka puhua puhelimessa, laittaa sähköpostilla tarinana ja antaa aikaa miettiä niitä.
Paras olla avoin ja rehellinen. Ylpeys, kasvojen menetys on monesti este avoimelle vuorovaikutteiselle rakkaudelle. Eletään usein jossain roolissa missä ei itsekään viihdy. Ei itse anneta mitään vaan otetaan. Ei olla tyytyväisiä kun on itsellä paha olla.
Helpottavaa suhteessa on kun ei ole salattavaa.
Intohimo ja se kipinä toista kohtaan ei montaa kertaa tule elämässä vastaan.Minulla on ehkä joiltain osin samoja kokemuksia, kuin joku oli kirjoittanut tuonne alemmas. Että jotkut on halunnut ystävystyä, ja heti kahden minuutin kahvittelun jälkeen on kyselty todella henkilökohtaisia asioita. Kivoja ihmisiä ja mielelläni opin tuntemaan heidät, mutta joskus on kiusallista joutua tilanteeseen, jossa lähes tuntematon alkaa udella hyvin yksityisiä asioita. Toki ihmisestä on kiva tietää jotain ja oppia tuntemaan, mutta ei heti tarvitse mennä suurimpiin salaisuuksiin tms. Minulle sellainen on ainakin aika epäluontevaa, tarvitsen aikaa tutustua ja rakentaa luottamusta.
Ja minulle ei ainakaan tarvitse kertoa tai lähettää koko elämäntarinaansa tutustumisen alussa. Toki jos haluaa ehdottomasti, niin saa ja kuuntelen kyllä mielelläni. Mutta ei tarvitse kertoa mitään, ennen kuin on itse valmis. Toiseen voi tutustua myös muulla tavalla. Jos toinen pysyy siinä vieressä, niin kyllä sitä ehtii kertoa. Ja myös, jos ja kun se toinen on niin ihana, ja sehän on jo osoitettu niin monta kertaa ainakin hänen kohdallaan, niin kyllähän sen toisen ottaa vastaan, hyväksyy ja pitää sellaisena kuin hän on.
Mutta tiedän, tässä tulee se ristiriita, koska ajattelen tuolla tavoin muista, mutta samalla kuitenkin paineilen ja pelkään itse ihan samoja juttuja, enkä uskalla. - EnKeksiMitäänNyt
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
Minulla on ehkä joiltain osin samoja kokemuksia, kuin joku oli kirjoittanut tuonne alemmas. Että jotkut on halunnut ystävystyä, ja heti kahden minuutin kahvittelun jälkeen on kyselty todella henkilökohtaisia asioita. Kivoja ihmisiä ja mielelläni opin tuntemaan heidät, mutta joskus on kiusallista joutua tilanteeseen, jossa lähes tuntematon alkaa udella hyvin yksityisiä asioita. Toki ihmisestä on kiva tietää jotain ja oppia tuntemaan, mutta ei heti tarvitse mennä suurimpiin salaisuuksiin tms. Minulle sellainen on ainakin aika epäluontevaa, tarvitsen aikaa tutustua ja rakentaa luottamusta.
Ja minulle ei ainakaan tarvitse kertoa tai lähettää koko elämäntarinaansa tutustumisen alussa. Toki jos haluaa ehdottomasti, niin saa ja kuuntelen kyllä mielelläni. Mutta ei tarvitse kertoa mitään, ennen kuin on itse valmis. Toiseen voi tutustua myös muulla tavalla. Jos toinen pysyy siinä vieressä, niin kyllä sitä ehtii kertoa. Ja myös, jos ja kun se toinen on niin ihana, ja sehän on jo osoitettu niin monta kertaa ainakin hänen kohdallaan, niin kyllähän sen toisen ottaa vastaan, hyväksyy ja pitää sellaisena kuin hän on.
Mutta tiedän, tässä tulee se ristiriita, koska ajattelen tuolla tavoin muista, mutta samalla kuitenkin paineilen ja pelkään itse ihan samoja juttuja, enkä uskalla.Paljon ajatuksia herättävä asia. Toivottavasti osaan ilmaista itseni tarpeeksi selkeästi, enkä unohda mitään oleellista.
Lisäisin tuohon, että joskus, jos toisen tai molempien on hankala yleisesti luottaa ihmisiin, niin sellaisesta voi olla hyvä puhua joskus. Ettei toinen tulkitse tällaisia asioita kiinnostuksen puutteeksi tms. Ainakin minulla vaikeus luottaa ja omat uskalluskysymykseni vaikuttavat käytökseeni aiemmin mainituilla tavoilla ja jopa niin, että saatan vaikuttaa siltä, ettei minua kiinnostaisi, vaikka tosiasiassa kyse on enemmänkin omasta uskalluksestani/suojelunhalustani. Tällaisista voi olla hyvä puhua jotenkin, koska se auttaa toista ymmärtämään ja ehkä, ainakin minulla, ehkä helpottaa omia pelkojani, jos toinen tietää.
Mutta siis mitään elämäntarinaa ei tosiaan ole pakko kertoa heti aluksi. Kuten kirjoitinkin, niin tutustua voi myös muulla tavoin. - EnKeksiMitäänNyt
Aloittajaa kirjoitti:
Niin, jos olisin tavannut hänet toisaalla, en tietäisi kuinka ihana hän on. Sain ensimmäisen kerran hieman väärän vaikutelman. En huonoa kuitenkaan. Cool ennemminkin.
Mutta muualla olisin voinut tehdä asian enemmän "selväksi".
Jos uskaltaa olla oma itsensä, ei tarvitse pohtia näin. Oma pelkuruuteni ja varman päälle pelaamiseni saa minut masentumaan. En voi ymmärtää, että en uskalla.Jos kirjoitus olisi minulle, voisin kertoa, että minua jännitti aika paljon silloin.
Tosin, en tiedä, voiko kirjoitus olla minulle, koska en tiedä, voiko kukaan sanoa minua cooliksi. :)
Toisaalta, mietin viimeksi tänä aamuna, miten ajattelin noina aikoina itsekin nimenomaan samalla sanalla, että hän on cool, mutta vain hyvällä ja ihailemallani tavalla (en tässä kohtaa ole varma, tarkoitammeko cooliudella samantyyppisiä asioita). Mutta tosiaan vain ehkä hyvällä tavalla, koska sain hänestä myös heti hyväsydämisen, kohteliaan jne. jne. jne. vaikutelman. Tietyllä tavalla hänessä on sitä samaa cooliutta silmissäni edelleen, ja yhdistettynä se kaikkeen siihen ihanaan, herkkään ja miljoonaan muuhun asiaan, niin siinä on vain niin ihana ihminen. - EnKeksiMitäänVieläkään
Näin hänet vilaukselta ikkunoiden läpi tiellä iltapäivällä. Oli kiva nähdä, mutta se sai taas vain kaipaamaan lisää. En ymmärrä, miten joku voi olla sellainen.
- EnKeksiMitäänNyt
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
Minulla on ehkä joiltain osin samoja kokemuksia, kuin joku oli kirjoittanut tuonne alemmas. Että jotkut on halunnut ystävystyä, ja heti kahden minuutin kahvittelun jälkeen on kyselty todella henkilökohtaisia asioita. Kivoja ihmisiä ja mielelläni opin tuntemaan heidät, mutta joskus on kiusallista joutua tilanteeseen, jossa lähes tuntematon alkaa udella hyvin yksityisiä asioita. Toki ihmisestä on kiva tietää jotain ja oppia tuntemaan, mutta ei heti tarvitse mennä suurimpiin salaisuuksiin tms. Minulle sellainen on ainakin aika epäluontevaa, tarvitsen aikaa tutustua ja rakentaa luottamusta.
Ja minulle ei ainakaan tarvitse kertoa tai lähettää koko elämäntarinaansa tutustumisen alussa. Toki jos haluaa ehdottomasti, niin saa ja kuuntelen kyllä mielelläni. Mutta ei tarvitse kertoa mitään, ennen kuin on itse valmis. Toiseen voi tutustua myös muulla tavalla. Jos toinen pysyy siinä vieressä, niin kyllä sitä ehtii kertoa. Ja myös, jos ja kun se toinen on niin ihana, ja sehän on jo osoitettu niin monta kertaa ainakin hänen kohdallaan, niin kyllähän sen toisen ottaa vastaan, hyväksyy ja pitää sellaisena kuin hän on.
Mutta tiedän, tässä tulee se ristiriita, koska ajattelen tuolla tavoin muista, mutta samalla kuitenkin paineilen ja pelkään itse ihan samoja juttuja, enkä uskalla.Pitkien yöunien jälkeen tarkennan vielä varmuuden vuoksi eilistä. Se, kun kirjoitin, ettei minulle tarvitse lähettää elämänkertaansa heti, ei tarkoita sitä, ettei minua kiinnostaisi hänen elämänsä. Päinvastoin, haluaisin tietää kaipaamastani ihmisestä kaiken lopulta ja voisin ja haluaisin kuunnella, mitä hän kertoo. Haluaisin tuntea häntä vain paremmin ja paremmin. Mutta tarkoitin sitä, että ei ole mikään edellytys, että heti täytyisi kertoa kaikki, jos ei itse ole siihen valmis. Tutustumisen ei tarvitse olla sellaista, että nähdään ja sitten kumpikin kertoo elämänsä syntymästä tähän päivään asti.
- EnKeksiMitäänNyt
En tiedä, voisitko ihan oikeasti olla hän, joka on ajatuksissani koko ajan. Kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta. Enkä tiedä, osaanko ilmaista itseäni nyt oikein, mutta yritän, ja kirjoitan sitten vaikka lisää kohta.
Et ehkä tiedä, kuinka paljon ja voimakkaasti tunnen sinua kohtaan. Taidan olla rakastunut sinuun, enkä tiedä, mitä ajattelet siitä. Minulla on omat pelkoni ja luottamuksenvaikeuteni, ja tarvitsen myös jonkinlaisen varmuuden toisen tunteista ja siitä, että häntä oikeasti kiinnostaa. Minun on myös tästä ja monista muista syistä vaikea osoittaa tunteitani tällaisessa vaiheessa, ja ilmeisesti olenkin onnistunut peittämään niitä hyvin. On myös monia asioita, joiden takia en ole uskaltanut osoittaa tunteitani, ja yksi aika suuri syy on se, etten ole ollut varma, mitä ajattelet asiasta tai tunteistani. Ovatko ne toivottuja? Todellisuus kuitenkin on se, että niitä tunteita on paljon, todella paljon.
Haluaisin ja olisin valmis tekemään kaikkeni, jotta tästä tulisi jotakin. En halua jatkaa matkaani ilman sinua. - EnKeksiMitäänNyt
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
En tiedä, voisitko ihan oikeasti olla hän, joka on ajatuksissani koko ajan. Kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta. Enkä tiedä, osaanko ilmaista itseäni nyt oikein, mutta yritän, ja kirjoitan sitten vaikka lisää kohta.
Et ehkä tiedä, kuinka paljon ja voimakkaasti tunnen sinua kohtaan. Taidan olla rakastunut sinuun, enkä tiedä, mitä ajattelet siitä. Minulla on omat pelkoni ja luottamuksenvaikeuteni, ja tarvitsen myös jonkinlaisen varmuuden toisen tunteista ja siitä, että häntä oikeasti kiinnostaa. Minun on myös tästä ja monista muista syistä vaikea osoittaa tunteitani tällaisessa vaiheessa, ja ilmeisesti olenkin onnistunut peittämään niitä hyvin. On myös monia asioita, joiden takia en ole uskaltanut osoittaa tunteitani, ja yksi aika suuri syy on se, etten ole ollut varma, mitä ajattelet asiasta tai tunteistani. Ovatko ne toivottuja? Todellisuus kuitenkin on se, että niitä tunteita on paljon, todella paljon.
Haluaisin ja olisin valmis tekemään kaikkeni, jotta tästä tulisi jotakin. En halua jatkaa matkaani ilman sinua.Voin myös kertoa, että minua jännittää ja pelottaa se ajatus, että jos ihan oikeasti olisit joskus vierelläni. Olisi helpompaa juosta karkuun. En silti halua juosta karkuun.
Minusta sellainen rauhallisempi eteneminen tai hitaampi hyväksyntä tuntuisi luontevalta. Minulle se ei tarkoittaisi sitä, että jotenkin vielä miettisin tunteitani sinuun, eiköhän ne ole ainakin itselleni jo tulleet selväksi. Vaan enemmänkin sitä, että voisi rauhassa tunnustella, miltä vaikka läheisyys kanssasi tuntuu. Vaikka kaipaan luoksesi suunnattomasti, en voi olla varma, millaisia reaktioita todellinen tilanne minussa herättää. Pelot yms. voivat nousta yllättäen esiin siinä, mutta se ei siltikään tarkoita, etten haluaisi olla vieressäsi. - EnKeksiMitäänNyt
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
Voin myös kertoa, että minua jännittää ja pelottaa se ajatus, että jos ihan oikeasti olisit joskus vierelläni. Olisi helpompaa juosta karkuun. En silti halua juosta karkuun.
Minusta sellainen rauhallisempi eteneminen tai hitaampi hyväksyntä tuntuisi luontevalta. Minulle se ei tarkoittaisi sitä, että jotenkin vielä miettisin tunteitani sinuun, eiköhän ne ole ainakin itselleni jo tulleet selväksi. Vaan enemmänkin sitä, että voisi rauhassa tunnustella, miltä vaikka läheisyys kanssasi tuntuu. Vaikka kaipaan luoksesi suunnattomasti, en voi olla varma, millaisia reaktioita todellinen tilanne minussa herättää. Pelot yms. voivat nousta yllättäen esiin siinä, mutta se ei siltikään tarkoita, etten haluaisi olla vieressäsi.Ja tuolla läheisyydellä en siis tarkoita nyt sitä, että olisit fyysisesti lähelläni, vaan ylipäätään jo sitä, että tuntisit minut paremmin. Joskus jutteleminenkin kahden kesken kanssasi jännittää. Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö haluaisi jutella kanssasi, tutustua sinuun paremmin tai viettää aikaa kanssasi.
- Kiinnostaamua
Mihin päin tää viesti on? Minkä ikäiselle
- EnKeksiMitäänNyt
Kiinnostaamua kirjoitti:
Mihin päin tää viesti on? Minkä ikäiselle
Mitä viestiä tarkoitat? Ja kuka kysyy?
- EnKeksiMitäänNyt
Jatkan vielä sen verran tuosta luottamusasiasta. Ainakin minulla on tosiaan niin, että tarvitsen jonkun varmuuden siitä, että toinen haluaa pysyä luonani. Jos jonkinlainen varmuus on, asiat muuttuvat ihan toisenlaisiksi. Silloin myös toisen on ehkä helpompi luottaa minuun, koska en suojele itseäni niin paljoa enää silloin, vaan uskallan näyttää toisenlaisen puolen itsestäni. Hankalaa tietysti on, jos molemmat ajattelevat näin, eikä silloin päästä puusta pitkälle. Mutta sen voin sanoa, että jos haluaisit ja toivoisit niin, niin en lähtisi luotasi mihinkään.
- jollekinvaan___
EnKeksiMitäänNyt kirjoitti:
Jatkan vielä sen verran tuosta luottamusasiasta. Ainakin minulla on tosiaan niin, että tarvitsen jonkun varmuuden siitä, että toinen haluaa pysyä luonani. Jos jonkinlainen varmuus on, asiat muuttuvat ihan toisenlaisiksi. Silloin myös toisen on ehkä helpompi luottaa minuun, koska en suojele itseäni niin paljoa enää silloin, vaan uskallan näyttää toisenlaisen puolen itsestäni. Hankalaa tietysti on, jos molemmat ajattelevat näin, eikä silloin päästä puusta pitkälle. Mutta sen voin sanoa, että jos haluaisit ja toivoisit niin, niin en lähtisi luotasi mihinkään.
Jos minulle olisi tällainen viesti niin sitä mä olen koko ajan toivonut. Ja ymmärrän kyllä tarpeen edetä rauhallisesti, haluaisin ihan samaa.
- EnKeksiMitäänNyt
Toivottavasti viesteistäni ei aiheutunut huonoa mieltä tai mitään muutakaan kenellekään! Jos saan kirjoittaa vielä sen verran, niin sanoisin, että jos saisin joskus tehdä, niin kuin haluaisin ja olen halunnut, niin ottaisin hänen kädestään kiinni, ja sitten kävelisimme yhdessä eteenpäin. Mutta en tiedä, pitäisikö hän siitä.
- mieheskösun
Kiitos:)
- Eitod_
Kuvitteletko oikeasti että kaiken kirjoittamasi ja sanomisiesi jälkeen mulla olisi sulle vielä jotakin sanottavaa?? Ei oo.
- oikealle
Eitod_ kirjoitti:
Kuvitteletko oikeasti että kaiken kirjoittamasi ja sanomisiesi jälkeen mulla olisi sulle vielä jotakin sanottavaa?? Ei oo.
En kuvitele enää :(
Se oli joku muu. - Äläjaksavalehdella
oikealle kirjoitti:
En kuvitele enää :(
Se oli joku muu.Näytithän niitä anteeksipyytelevänkin mutta kaikenhan sä oot aina ennenkin kieltänyt.
- lollollollol
oikealle kirjoitti:
En kuvitele enää :(
Se oli joku muu.kummasti vaan olit heti kartalla mistä oli kyse !!??
- oikealle
Äläjaksavalehdella kirjoitti:
Näytithän niitä anteeksipyytelevänkin mutta kaikenhan sä oot aina ennenkin kieltänyt.
@Äläjaksavalehdella On ollut niin paljon pelkoa ja epäymmärrystä. Minä luulen, että sinä itse olet se joka on kieltänyt tunteet minua kohtaan. Näin ne silloin sinun silmissä. Miksi teit sellaisen valinnan? Tiedän vain, että jos olet hän, niin olet myös se ainoa ihminen, jonka kanssa haluan olla. Se ei ole valintakysymys minulle, mitään ei muutu, olen riippuvainen sinusta.
- Äläjaksavalehdella
oikealle kirjoitti:
@Äläjaksavalehdella On ollut niin paljon pelkoa ja epäymmärrystä. Minä luulen, että sinä itse olet se joka on kieltänyt tunteet minua kohtaan. Näin ne silloin sinun silmissä. Miksi teit sellaisen valinnan? Tiedän vain, että jos olet hän, niin olet myös se ainoa ihminen, jonka kanssa haluan olla. Se ei ole valintakysymys minulle, mitään ei muutu, olen riippuvainen sinusta.
En minä ole koskaan kieltänyt tunteitani, miksi niin olisin tehnyt, miksi olisin koittanut rakentaa epätoivoista yhteyttä näin kauan, joskin täysin tuloksetta, käytös siltä suunnalta on vain ollut niin raskasta ja ala - arvoista että tunteet on hiljalleen hiipuneet, kukaan ei jaksa vastaanottaa jatkuvalla syötöllä sitä paskaa mitä minä sain niskaani.
En kuitenkaan tiedä tehneeni koskaan mitään pahaa.
Oli kaksi eri asiaa aina puhuttaessa minulle ja muille ja tiedät itse mitenpäin se ero oli. Mitään muuta en osaa sanoa kuin että en vain jaksa sitä enää. - oikealle
Äläjaksavalehdella kirjoitti:
En minä ole koskaan kieltänyt tunteitani, miksi niin olisin tehnyt, miksi olisin koittanut rakentaa epätoivoista yhteyttä näin kauan, joskin täysin tuloksetta, käytös siltä suunnalta on vain ollut niin raskasta ja ala - arvoista että tunteet on hiljalleen hiipuneet, kukaan ei jaksa vastaanottaa jatkuvalla syötöllä sitä paskaa mitä minä sain niskaani.
En kuitenkaan tiedä tehneeni koskaan mitään pahaa.
Oli kaksi eri asiaa aina puhuttaessa minulle ja muille ja tiedät itse mitenpäin se ero oli. Mitään muuta en osaa sanoa kuin että en vain jaksa sitä enää.@Äläjaksavalehdella Et ole sitten nän, koska hän on vaan lakannut puhumaan minulle ja alkanut pitää minua vieraana ihmisenä, niin kuin meidän välillä ei olisi koskaan mitään ollutkaan. Tänne kyllä hän kirjoitti. Mutta sanon vielä, että jos kyse on jostain todella tärkeästä ja toisaalta ei uskalla puhua ja eikä olla aloitteellinen, niin ei myöskään kannata odottaa paljon.
- Äläjakssavalehdella
oikealle kirjoitti:
@Äläjaksavalehdella Et ole sitten nän, koska hän on vaan lakannut puhumaan minulle ja alkanut pitää minua vieraana ihmisenä, niin kuin meidän välillä ei olisi koskaan mitään ollutkaan. Tänne kyllä hän kirjoitti. Mutta sanon vielä, että jos kyse on jostain todella tärkeästä ja toisaalta ei uskalla puhua ja eikä olla aloitteellinen, niin ei myöskään kannata odottaa paljon.
Kuinka ollakkaan hän / sinä teki aivan samoin, lakkasi puhumasta !!
Samoin ajattelen hänestä, turhaa mussutusta oli, sanahelinää ja pelleilyä koko mies. - oikealle
Äläjakssavalehdella kirjoitti:
Kuinka ollakkaan hän / sinä teki aivan samoin, lakkasi puhumasta !!
Samoin ajattelen hänestä, turhaa mussutusta oli, sanahelinää ja pelleilyä koko mies.Ei ole ollut paljon pelleilyä. Minun puolestani ainakaan. Tein mitä tuntui oikealta. Otin silloin avioeron, mutta hän meni naimisiin toisen kanssa :)
- oikealle
oikealle kirjoitti:
Ei ole ollut paljon pelleilyä. Minun puolestani ainakaan. Tein mitä tuntui oikealta. Otin silloin avioeron, mutta hän meni naimisiin toisen kanssa :)
Ja toi ei oikeasti paljon naurata.
- Turhaasanahelinää
Äläjakssavalehdella kirjoitti:
Kuinka ollakkaan hän / sinä teki aivan samoin, lakkasi puhumasta !!
Samoin ajattelen hänestä, turhaa mussutusta oli, sanahelinää ja pelleilyä koko mies.Mä oonki koko tyyppi :D ja ihan aina oon ollu. mutta mutta. Jos olet alun alkujaan seurannut tätä palstaa niin silloin myös tiedät syynkin...
- vilvilma
Ehkä se on rakastumista? Mutta jos et oo ennen ollut rakastunut niin et ehkä tunnista sitä?
Rakastumisella on aika iso ero ihastumisen ja vielä isompi ero kiinnostuksen kanssa.
Miten ootte erilaisia? Täydennättekö toisianne jotenkin vai onko se sellaista erilaisuutta, että ootte ihan eri maailmoista, ettekä ymmärrä toisianne ollenkaan?
En kyl osaa muuten auttaa... Mikset antaisi mahdollisuutta ja katsoisitte, mitä tapahtuu? Sillähän se parhaiten selviäisi.
Yhtä asiaa en tajua... Sanot, ettet ole saanut luottamusta rakennettua. Seuraavaksi sanot, ettet edes tiedä, jaksaisiko hän kuunnella juttujasi, mikä viittaa siihen ettette ole koskaan edes kunnolla keskustelleet? Kuinka hyvin siis tunnette? Oletteko tapailleet jo pitkään vai ette edes vielä tunne kunnolla? Oletteko olleet paljon yhdessä vai vain tuttuja?
Jos ette ole edes keskustelleet, niin eihän mitään kunnon luottamusta ole edes voinut syntyä! En mäkään kertoisi omista asioistani tuosta noin vain jollekin. Niitä näitä nyt voi jutella monillekin. Mutta esim. edes jotkut monta vuotta tuntemani läheisimmätkään kaverit, niin en mä oo kertonut niille moniakaan luottamuksellisia asioita. Osa tietää jotain, jotkut ei. Musta on enemmänkin outoa sellanen, että avaudutaan heti tutustumisvaiheessa syvimmistä asioista. Tietty jos ihminen on sellainen ja vastapuoli tuntuu luotettavalta ja kuuntelevalta, niin sellainen voi joskus onnistuakin. Mutta moni on kertonut mulle tosi yksityisiä asioita jo suunnilleen silloin, kun ensimmäisen kerran oon niiden kanssa jutellut, enkä mä ainakaan voisi ikinä kuvitella tekeväni niin. Joten sen ei pitäisi olla mitenkään erikoista, jos et heti kättelyssä kerro itsestäsi kaikkea.- Aloittajaa
Tämä viesti pani todella ajattelemaan.
- MuttaEiToistaSamanlaista
Se mies on ilmeisesti menettänyt luottamuksesi jo ennen kuin olette ehtineet tutustua toisiinne.
- Puuntakaajoskus
Sivullinen puuttuu asiaan vähän...
Jos koet toisen ihanana, niin sinuna luottaisin siihen tunteeseen, enkä yrittäisi liikaa järkeillä. Rakkaus on samankaltainen evoluutiosta tuleva asia kuin vaikkapa esimerkiksi vaaran tunteminen. Jos koet olevasi vaarassa, törmäät vaikka uhkaavasti käyttäytyvään ihmiseen kaupassa, niin ethän silloinkaan ala järkeillä tuntemaasi, vaan luotat vaistoosi. Ymmärrän kyllä järkeilyn tarpeesi, rakastuminen on jollain tavalla aika mullistava asia ja tuntemattomille vesille menemistä ilman, että järki pysyy mukana. Mutta se ei muuta sitä kertomaasi ja tuntemaasi, että koet kaipuun hänen viereensä.
Ja eikö rakkauskin perustu ainakin osittain joihinkin tuoksuihin, feromoneihin? Ei sitä oikein pysty järjellä edes selittämään, miten joku saa tuntemaan ihan eri tavalla kuin muut. Oli joltain hyvin kirjoitettu, että ihastuessa pystyy yksilöimään tarkemmin, mihin ihastui, mutta rakastuminen on jotain ihan muuta. Toki tietyt piirteet toisessa viehättävätkin, mutta rakkaus on silti erilaista. Rakkaudessa ei ole mitään järkeä, eikä mitään tekemistä järjen kanssa. :D
Ja tiedätkös, jos tuo mielessäsi oleva ihminen näkee sinut ihanana ja tuntee samanlaisen kaipuun luoksesi kuin sinä hänen, todennäköisesti kelpaat hänelle juuri sellaisena, kuin nyt olet ja pystyt itsestäsi antamaan. Rakkaus on jännä juttu... :) Jotenkin syvempää, toisesta tykkää juuri sellaisena kuin hän on ja toisen hyväksyy juuri sellaisena, kuin hän on. Ihastuessa on vähän pintapuolisempi, kiinnittää huomiota ehkä enemmänkin joihinkin yksittäisiin piirteisiin, kuin ihmiseen kokonaisuutena, kuten joku tuolla kirjoittikin jo. Luulin pitkään, että minun täytyy muuttua, olla jollain tavalla erilainen kuin olen, jotta voisin olla parisuhteessa. Kunnes rakkaus yllätti ja tajusin, että sehän menee niin, että rakkaudessa toinen rakastuukin minuun juuri sellaisena, kuin oikeasti olen ja nimenomaan sellaisena kuin oikeasti olen. Ja nyt olen hänen kanssaan onnellisempi kuin koskaan.
Anna mennä vaan, niin saatat vielä yllättyä. :) Ja eihän mihinkään tarvitse kiirehtiä. Tuollaisessa tilanteessa ei ole kiire, usein muuta kuin toisen viereen. :)- Onhanseihanana
Hienosti kirjoitettu!
- Aloittajaaa
Onhanseihanana kirjoitti:
Hienosti kirjoitettu!
Onhan tuo.
- blaablaablaablaa
Palstafilosofeilta jää elämä elämättä.
- Tunnenyhden
Mietin sitä, että mikä sellaisella ihmisellä on, joka kaipailee ja haluaa toista hulluna, mutta kun toinen kiinnostuu niin halu lähes lopahtaa. Sitten alkaa käsittämätön käytös, joka ainakaan ei takaa auvoisan suhteen muodostumista.
- Tunnenyhden
<3 plussaajalle
- monenmoistaon
Syitä voi olla monia. Pelko on varmaan yksi syy. Liian lähelle päästämisessä on riskinsä. Jos on joskus aiemmin ollut yhdessä jonkun kanssa, josta on ihan hulluna tykännyt/rakastanut ja suhde päättynyt ikävästi niin ihminen kyllä muistaa. Helpommalla pääsee, kun ei ota edes riskiä itsensä satuttamisesta. Rakkauden voima voi vaan olla uskomaton.
- Helpollaeisaavutaonnea
monenmoistaon kirjoitti:
Syitä voi olla monia. Pelko on varmaan yksi syy. Liian lähelle päästämisessä on riskinsä. Jos on joskus aiemmin ollut yhdessä jonkun kanssa, josta on ihan hulluna tykännyt/rakastanut ja suhde päättynyt ikävästi niin ihminen kyllä muistaa. Helpommalla pääsee, kun ei ota edes riskiä itsensä satuttamisesta. Rakkauden voima voi vaan olla uskomaton.
Se on ihan ymmärrettävää. Mutta on hyvä muistaa, että jos joku on ollut kusipää, se ei tarkoita sitä, että tämä uusi ihminen olisi sellainen. Entä jos uusi ihminen onkin kaikkea muuta kuin kusipää? Entä jos hän onkin se kaikkein paras, jonka takia oli hyvä, että pääsit siitä kusipäästä huonosti kohtelevasta eroon. Mikä on pahin kauhuskenaariosi, mitä voisi tapahtua? Entä jos se ei ikinä toteudukaan, vaan eläisitkin uuden kanssa onnellisen elämän? Katuisitko kuolinvuoteellasi sitä, että annoit uudelle ihmiselle mahdollisuuden vai sitä, että et antanut? Jokainen tekee tietysti omat valintansa, mutta en antaisi jonkun aiemman kusipään määritellä elämääni ja olla esteenä elämäni onnelle. "Helpommalla pääsee" kuulostaa siltä, että olet jo päättänyt loppuelämän kestävän tappiosi ja sen, että sillä kusipäällä on valta koko loppuelämääsi. Usain Boltkin olisi voinut ajatella, että "helpommalla pääsee".
- Helpommallaeituleonnea
monenmoistaon kirjoitti:
Syitä voi olla monia. Pelko on varmaan yksi syy. Liian lähelle päästämisessä on riskinsä. Jos on joskus aiemmin ollut yhdessä jonkun kanssa, josta on ihan hulluna tykännyt/rakastanut ja suhde päättynyt ikävästi niin ihminen kyllä muistaa. Helpommalla pääsee, kun ei ota edes riskiä itsensä satuttamisesta. Rakkauden voima voi vaan olla uskomaton.
Nythän just annat sille pelollesi vallan, kun annat sen määritellä elämäsi suunnan. Huomaatko? En halua olla ilkeä, vaan potkia eteenpäin tuosta pelkojen valtaamasta olotilastasi, koska et taida tajuta, että just tolla asenteella se pelko voittaa sut etkä sä sitä. Pelko on voimakas tunne, eikä tarkoitus ole vähätellä tuntemaasi/kokemaasi. Vaan sanoa, että yksi ikävä suhde ei tarkoita, että rakkaus satuttaa sinua aina. On todennäköisempää se, että uudessa rakkaudessa ei käy niin kuin ennen, kuin se, että niin käy. Tietämättä mitä on tapahtunut, niin onhan monet esim. pahoinpidellyksi tms. rakkaudessa tai sen ulkopuolella tulleet voittaneet vastoinkäymisensä ja löytäneet uuden, oikean onnen. Mikä on onnellisuusskenaariosi? Entä jos onnen lehti kääntyisi sinullekin? Rakkauden voima on uskomaton myös toiseen suuntaan. Rakkaus kaiken muuttaa voi.
- Voitontahtoaonnentahtoa
Helpommallaeituleonnea kirjoitti:
Nythän just annat sille pelollesi vallan, kun annat sen määritellä elämäsi suunnan. Huomaatko? En halua olla ilkeä, vaan potkia eteenpäin tuosta pelkojen valtaamasta olotilastasi, koska et taida tajuta, että just tolla asenteella se pelko voittaa sut etkä sä sitä. Pelko on voimakas tunne, eikä tarkoitus ole vähätellä tuntemaasi/kokemaasi. Vaan sanoa, että yksi ikävä suhde ei tarkoita, että rakkaus satuttaa sinua aina. On todennäköisempää se, että uudessa rakkaudessa ei käy niin kuin ennen, kuin se, että niin käy. Tietämättä mitä on tapahtunut, niin onhan monet esim. pahoinpidellyksi tms. rakkaudessa tai sen ulkopuolella tulleet voittaneet vastoinkäymisensä ja löytäneet uuden, oikean onnen. Mikä on onnellisuusskenaariosi? Entä jos onnen lehti kääntyisi sinullekin? Rakkauden voima on uskomaton myös toiseen suuntaan. Rakkaus kaiken muuttaa voi.
Komppaan tätä. Ikävistä/rankoista asioista selviää vain taistelemalla. Ja siihen sä pystyt kyllä. Tietysti pystyt.
Kuulostaa siltä että et vain edes halua. Et halua saada onnea, vaan piehtaroit ja pakenet. - sivusta
Voitontahtoaonnentahtoa kirjoitti:
Komppaan tätä. Ikävistä/rankoista asioista selviää vain taistelemalla. Ja siihen sä pystyt kyllä. Tietysti pystyt.
Kuulostaa siltä että et vain edes halua. Et halua saada onnea, vaan piehtaroit ja pakenet.Ei se aina mitään pakenemista ole. Kun on särkynyt tarpeeksi monesti, niin ei ole enäää astiaa mistä ammentaa mitään. Ei ihminen kättänsäkään laita enää toistamiseen kuumalle hellan levylle.
- sivustamyös
sivusta kirjoitti:
Ei se aina mitään pakenemista ole. Kun on särkynyt tarpeeksi monesti, niin ei ole enäää astiaa mistä ammentaa mitään. Ei ihminen kättänsäkään laita enää toistamiseen kuumalle hellan levylle.
Ei niin. Jos on polttanut sormensa kynttilää sytyttäessä, niin ei niitä sormia sinne tuleen halua uudestaan työntää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sitä kynttilää voisi enää koskaan sytyttää uudestaan. Se, että ne sormet/käsi on joutunut tuleen/hellan levylle, on ollut vahinko tai ainakaan niin ei olisi saanut käydä.
Ikävää, jos on mahdollisuus rakkauteen, mutta sen torppaa jo etukäteen. - sivusta
sivustamyös kirjoitti:
Ei niin. Jos on polttanut sormensa kynttilää sytyttäessä, niin ei niitä sormia sinne tuleen halua uudestaan työntää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sitä kynttilää voisi enää koskaan sytyttää uudestaan. Se, että ne sormet/käsi on joutunut tuleen/hellan levylle, on ollut vahinko tai ainakaan niin ei olisi saanut käydä.
Ikävää, jos on mahdollisuus rakkauteen, mutta sen torppaa jo etukäteen.Vahinko tai ei, mutta jos niin käy liian monta kertaa, niin on viisaampaa antaa olla.
Kaikilla ei sellaista mahdollisuutta ole. Ja sellaista ei voi menettää, mitä ei ole ollut. - voisikoauttaa
monenmoistaon kirjoitti:
Syitä voi olla monia. Pelko on varmaan yksi syy. Liian lähelle päästämisessä on riskinsä. Jos on joskus aiemmin ollut yhdessä jonkun kanssa, josta on ihan hulluna tykännyt/rakastanut ja suhde päättynyt ikävästi niin ihminen kyllä muistaa. Helpommalla pääsee, kun ei ota edes riskiä itsensä satuttamisesta. Rakkauden voima voi vaan olla uskomaton.
Voisiko siitä olla apua, että jonain rauhallisena hetkenä uppoutuisit vähäksi aikaa kokeilemaan mielessäsi, miltä sen pelottavan askeleen ottaminen tuntuisi?
Jos mietit uutta ihmistä (jos sellainen on mielessäsi). Ja huom!!! Vain ja ainoastaan uutta ihmistä. Ei sitä, joka on joskus tehnyt ikävästi ja miten hän on käyttäytynyt. Vaan vain uutta ihmistä.
Millaista olisi, jos uskaltaisitkin ottaa sen askeleen? Jos istuisittekin vierekkäin tai jos pitäisit häntä kädestä kiinni? Millaista se olisi sinulle? Mitä luulet, miltä hänestä tuntuisi tai miten hän käyttäytyisi? Jos sanoisit vaikka että haluat edetä rauhassa, miten hän reagoisi?
Yritä miettiä myös, miten onnellista se voisi olla, ei niinkään sitä, mitä kamalaa voisi tapahtua. Voisiko uuden ihmisen kanssa oikeasti tapahtua jotakin ihan kamalaa?
Voisiko tällaisesta mielikuvaharjoittelusta olla apua? Veikkaan, että se on juurikin se menneisyydestä tuleva pelko, joka estää sinua, eikä se, että se oikea tilanne tai askeleen ottaminen olisi sinulle joku uhka. - monenmoistaon
En väitä ettenkö voisi tarttua rakkauteen, mutta sen toisen pitäisi olla aloitteellisempi ja vahvemmin vievä ja ymmärtää hitaampi hyväksyntä kuitenkin niin, että minulla on selkeä käsitys hänen rakkaudesta ja sellaisen olemassaoloon tai löytymiseen en usko.
Mitä edellä kirjoittaja tarkoittaa uudella? Ei saa siis olla mikään ennestään tunnettu vai? Miksi ei voisi olla tuttu jo joltakin aikaa. Pelkäätkö, että täällä haikailee joku perääsi, mikset sano suoraan sellaiselle. Voihan ollakin, että täällä täysin väärät kaipailee jotakin. Itse tarkoitin ihan vuosikymmeniä vanhaa juttua vanhasta, vahvasta rakastumisesta ja oikeastaan liittoni kurjat kokemukset päälle.Nämä luovat pelkoja rakastumiselle ja/tai sen ilmaisemiselle. - voisikoauttaa
monenmoistaon kirjoitti:
En väitä ettenkö voisi tarttua rakkauteen, mutta sen toisen pitäisi olla aloitteellisempi ja vahvemmin vievä ja ymmärtää hitaampi hyväksyntä kuitenkin niin, että minulla on selkeä käsitys hänen rakkaudesta ja sellaisen olemassaoloon tai löytymiseen en usko.
Mitä edellä kirjoittaja tarkoittaa uudella? Ei saa siis olla mikään ennestään tunnettu vai? Miksi ei voisi olla tuttu jo joltakin aikaa. Pelkäätkö, että täällä haikailee joku perääsi, mikset sano suoraan sellaiselle. Voihan ollakin, että täällä täysin väärät kaipailee jotakin. Itse tarkoitin ihan vuosikymmeniä vanhaa juttua vanhasta, vahvasta rakastumisesta ja oikeastaan liittoni kurjat kokemukset päälle.Nämä luovat pelkoja rakastumiselle ja/tai sen ilmaisemiselle.Saa olla tuttu joltakin aikaa. Uusi oli harhaanjohtavasti sanottu, sen piti kuvata sitä ihmistä, joka kenties nyt on mielessäsi ja erottaa se noista aiemmista kurjista kokemuksista. Se mitä uusi meinasi tässä yhteydessä, voi olla ihminen, jonka olet tuntenut vaikka vuoden, kolme vuotta tai sitten neljä kuukautta. Sanoit aiemmin, että aikaisempi suhteesi päättyi ikävästi. Tuo uusi ihminen tarkoitti juuri sitä, että et miettisi tuota ikävästi päättyneen suhteen osapuolta, vaan tuota "uutta" mielessäsi olevaa ihmistä, joka nyt on näemmä tuttu sinulle jo joltakin aikaa. Että et miettisi askeleen ottamisessa näitä kurjia vanhoja kokemuksia, ikävästi päättyneen suhteen toista osapuolta ja peilaisi hänen käytöstään siihen, miten tämä "uusi" mielessäsi oleva ihminen saattaisi käyttäytyä. Vaan miettisit, miten tämä "uusi" mielessäsi oleva ihminen, jonka rakkautta toivot ja mietit ja josta sinulla kuitenkin on ilmeisesti hyviä kokemuksia, miten juuri tämä ihminen käyttäytyisi sinua kohtaan. Että hän voi olla aivan toisenlainen ja rakkaus hänen kanssaan aivan toisenlaista verrattuna noihin aiempiin kokemuksiisi.
Uusi = nyt kaipaamasi ihminen, jonka olet tuntenut ajan x.
Vanha = aiemmat kurjat kokemukset.
- iamcool
Aloittajalle kysymyksiä herää. Selkeästi tunnette jollakin tavalla, koska pidät teitä keskenään erilaisina. Tilanne jossa tapasitte, oli vääränlainen? Yhdenkö kerran vain olette tavanneet? Miksi et uskalla? Miksi analysoit liikaa? Mitä pelkäät? Pahin mitä voi tapahtua, on saada pakit. Mutta ota huomioon, että kahden ihmisen erilaisuudesta voi lopputuloksena olla todella vapautunut ja täysi suhde omine sekä yhteisine asioineen. Se voi parhaimmillaan rikastuttaa elämää todella paljon. Voitte molemmat jakaa toisillenne asioita, ajatuksia, ehkä jopa mielipaikkoja, joita ette olisi yksin uskoneet kokevanne. Coolius voi olla vaikkapa virallista käyttäytymistä, sen takana voi olla haavoittunut, hyvin lämmin ja rakastava ihminen. Cool ulkokuori ei kerro mitään. Cool voi olla vaikeasti lähestyttävän oloinen. Älä anna sen hämätä. Ota selvää.
- minunmielestä
Minusta on kummallista, että ihmiset eivät voisi olla eri mieltä asioista. Lähelle pitäisi haalia siis vain samaa mieltä olevia ihmisiä. Lycka till vaan ja suppeaa elämää. Se miten siihen erilaisuuteen suhtautuu lienee ratkaisevaa.
- Joitakinasioita
Sivusta sanoisin että nämä mitä tässä käsitellään sopii hyvin monelle.
Yleensähän voidaan hyvinkin tavata olosuhteissa jotka eivät ole otolliset ja välit ovat tällöin jos ei viralliset niin asialliset sekä on muita silmiä sekä korvia ympärillä. Joskus pahinta mitä voi saada tilanteessa ei ole tosiaankaan pakit vaan se jälkipyykki jos sana leviää ympäristöön kuka oli ja kenestä kiinnostunut.
Aika moni on tavattaessa tai yrittää pysyä koolina joka osaltaan vaikuttaa sitten minkälaisen kuvan toisesta tai tämän tunteista saa.
Tietysti taustalla vaikuttaa myös molempien aiemmat suhteet ja tunteet.- liianasiallisia
Naulan kantaan. Juuri noin se menee. Yksi samassa tilassa vietetty päivä muuttaisi tilannetta kun olisi aikaa puhua siitä mitä silmien takana tapahtuu.
- iamcool
liianasiallisia kirjoitti:
Naulan kantaan. Juuri noin se menee. Yksi samassa tilassa vietetty päivä muuttaisi tilannetta kun olisi aikaa puhua siitä mitä silmien takana tapahtuu.
Yksi kokonainen päivä ilman virallisuuksia! Kyllä kiitos! Vähempikin riittäisi, kun tietäisi että "rakkautta on ilmassa" :) Siitä päästäis liikkeelle. Tosi coolia!
- iamcool
Tämä myös niin totta, Joitakinasioita! Itse olen tuota asiallis-osastoa, vaikka mitä tuntisin. Kuitenkin ihminen, josta pidän, saa minut hiljalleen avamaan itsestäni myös muita kuin virallisia juttuja. On mukava rupatella silloin tällöin, milloin mistäkin aiheesta. Sieltä sitä asiaa tulee, lause ja asia kerrallaan. Vastaanottajahan päättää itse mielipiteensä minusta kuulemansa ja näkemänsä perusteella. Itse toivoisin kovasti, että jos minua kohtaan tunne olisi aloittajan tunteen kaltainen, haluaisin todella kuunnella, kysellä, tutustua. Luottamus. Se tulee aikanaan. jos on tullakseen. Palapelin palaset voi olla keskenään aivan eri muotoiset, mutta ne voi olla tarkoitettu yhteen muodostaakseen osan isommasta kokonaisuudesta.
- Joulunodotusta
Jäin miettimään mitä tarkoitit tuolla luottamuksella? Luottamus häneen on vai ei ole? Jotenkn tuntuu että tämä voisi jopa olla minulle suunnattu viesti...
- Pohdintaa
Kysymys ap:lle. Oletteko tunteneet pitkään? Oletko ollut hänestä kiinnostunut ja/tai häneen ihastunut? Jos, niin tuo kuulostaa siltä, että tunteesi ovat syventyneet rakastumiseen.
Et ehkä enää ole samalla tavalla uteliaan kiinnostunut hänestä kuin alkuaikoina, jolloin et tiennyt hänestä mitään. Tunnet häntä ehkä jo riittävästi, joten et tunnista enää samanlaista kiinnostusta kuin hänet tavattuasi. Kuitenkin olet edelleen kiinnostunut hänestä, mutta eri tavalla, koska kerrot, että voisit kuunnella loputtomiin, mitä hän sanoo.
Etkä ehkä tunnista enää ihastumisen tunteita, sellaista tietynlaista, koska tunteesi ovat jo niin paljon syvempiä. Kuulosta siltä, että ihastuminen olisi edennyt rakastumiseksi, eli juuri tuohon, kaipuuseen ja tarpeeseen olla lähellä ja yhdessä.
Et enää ole vain kiinnostunut, etkä enää vain ihastunut, vaan näistä on kehittynyt rakastuminen.
Voisiko täsmätä? Luottamus syntyy sillä kun kerrot asioita itsestäsi ja kuuntelet toista. Luottamus syntyy ajan kanssa vähitellen.
Hyviä öitä ja mukavaa itsenäisyyspäivää. :)- eiköstäjookosta
Niin se samankaltaisuus siinä suhteen alussa johtui siitä, että olimme molemmat kovia valehtelemaan.
- iamcool
Joku on vienyt aloittajan sydämen :). Olisinpa se, joka tuon tunteen on saanut aikaan! Ja silloin toivoisin sitä rohkeutta kertoa asiasta, enhän voisi muuten tietää! Onko ihmiset todella muka niin "erilaisia"? Entä jos tunne olisikin molemmilla sama? Haluaisi ottaa toisesta selvää? Aika näyttäisi, oletteko muka täysin erilaisia. Surullista, jos joku tuntisi itseäni kohtaan noin isosti, ja en tietäisi asiasta mitään! Vaikuttaa siltä, että tapaamisia (jotakin virallista?) on ollut useammin kuin kerran, joten puheyhteys on ainakin olemassa. Muutama lause kahden kesken varmasti siinä tapauksessa järjestyisi? Kyllä siinä coolkin pehmenee :) . Toivon aloittajalle nyt rohkeutta kakistaa asiansa, ei tarvitse ylireagoida kun ei ole mitään paniikkiakaan! Tunne se vaan siellä myllää.
- Aloittajan
Kyllä olen ollut pitkään tässä tunnetilassa. Nyt vain oli sellainen olo, että pitääkö jatkaa matkaa, unohtaa omat tunteet ja päästää irti. Vai ottaa itse rohkeus käyttöön.. Valitsin kai sitten luopumisen. En tiedä oliko se helpompi vaihtoehto vai suoranaista pelkuruutta. Ehkä olin toivonut, että saan jonkin oljenkorren häneltä.
En uskaltanut hipaistakaan, en vaikka toinen teki niin. Vähättelin omaa tunnettani, ajattelin että jos toinenkin samoja asioita miettii, niin kyllä hän tekee asian selväksi. Vai tekikö hän sen selväksi ja minä pelästyin ja otin askeleen taaksepäin. Kuka tietää.
Pakko on myös sanoa, että rakastumista en olisi halunnut. Olisin halunnut olla vain ystävä. Ja sitä kautta oma ajatusmaailma meni sekaisin.
Tämä ihmisen ikävä jäytää. Tekisi mieli lähelle ja samaan aikaan kauas..pois.
Kai tässä vaiheessa on pakko myöntää, että halu suojella itseä "hylkäämiseltä" on tullut voittaja-tunteeksi. Kaduttaa, että en ollut rohkea. Kai siksi, että en uskaltanut luottaa riittävästi - iamcool
Aloittajan kirjoitti:
Kyllä olen ollut pitkään tässä tunnetilassa. Nyt vain oli sellainen olo, että pitääkö jatkaa matkaa, unohtaa omat tunteet ja päästää irti. Vai ottaa itse rohkeus käyttöön.. Valitsin kai sitten luopumisen. En tiedä oliko se helpompi vaihtoehto vai suoranaista pelkuruutta. Ehkä olin toivonut, että saan jonkin oljenkorren häneltä.
En uskaltanut hipaistakaan, en vaikka toinen teki niin. Vähättelin omaa tunnettani, ajattelin että jos toinenkin samoja asioita miettii, niin kyllä hän tekee asian selväksi. Vai tekikö hän sen selväksi ja minä pelästyin ja otin askeleen taaksepäin. Kuka tietää.
Pakko on myös sanoa, että rakastumista en olisi halunnut. Olisin halunnut olla vain ystävä. Ja sitä kautta oma ajatusmaailma meni sekaisin.
Tämä ihmisen ikävä jäytää. Tekisi mieli lähelle ja samaan aikaan kauas..pois.
Kai tässä vaiheessa on pakko myöntää, että halu suojella itseä "hylkäämiseltä" on tullut voittaja-tunteeksi. Kaduttaa, että en ollut rohkea. Kai siksi, että en uskaltanut luottaa riittävästiTunteet ei ole tahdosta riippuvainen asia. Itse olen yrittänyt unohtaa ja koska se ei onnistu, kärsin hiljaa mielessäni. Omassa tapauksessani cool siis siksi että toinen on varattu. Jos pelkäät aloitteita tai hylätyksi tulemista, et koskaan anna itsellesi lupaa tuntea onneakaan. Sitähän loppujenlopuksi kaipaat itsekin. Pelot ja "olettaminen" estää kokemasta myös monenlaista positiivista. Kerran täällä vaan eletään, ei tarvii loppuikää miettiä mitä kaikkea olis pitänyt...
- kuvitellaanniin
Hetin surullien hyvin osuu minun ja hänen juttuun. Minä istuin hänen sylissään ja olis ihan hämmentynyt hänen hyväilyistään ja suutelimme pitkään. Aika ei muuhun riittänyt. Tänä tapahtui ennen juhannusta. Minä rakastin häntä ja yhä näin ja hänen tunteensa minä vaistosin että hänkin on hämmennyksissä kun kohtasimme pitkän(vuosia välissä) ajan jälkeen. Mutta emme ehtineet syvemmin puhua kaikki loppui meitä aina seuraavaan huonoon onneen...mutta jos tästä itsesi tunnistat, laita mulle jotain viestii. Itse laitoin watsappiin vain pisteen 29.11.En muuta voinut uskaltaa kun en tiedä missä olet milloinkin.n-m
- kuvitellaanniin
Minä istuin hänen sylissään ja hän hyväili minua ja suutelimme pitkään. Olin ihan hämmennyksissä hänestä. Kyllä se tunne varmaan itsestäni välittyi, vaikka emme juuri sanoilla puhuneetkaan. En ole aloittaja, mutta omaan saman syvällisen tyylin kirjoittaa ja kokea asioita. Jos sinä mies tunnistat itseni tästä tapasimme ennen juhannusta. Liian lyhyesti. Kohtalo ei sitten koskaan ole ollut puolellamme. Tunteesi jäi itselleni arvoitukseksi ja saatoit kokea samoin. Mutta olin laittanut oman kantani jo aiemmin viestillä..helpottaisihan se tätä ikävää kun tietäisin mitä hän tunsi muita kun halua ja häntä varmaan helpottaisi kuulla sama. Laitoin lähiaikana hälle watsapilla pelkän pisteen. Kun en muuta uskaltanut. En tiedä missä hän menee ja vaikuttaa..itselläkin kohta hieman eri ympyrät.nyk voi laittaa tav nroon viestiä. Kaipaan yhä!! n-m
- kuvitellaanniin
Tuli vahing kaksi kertaa :D
- Laatikkoleikkiä
Ajattelen vielä paljon sinua. Mutta yritän pitää tämän tunteen pienessä laatikossa, johon vain minulla on avain. Kun avaan kannen, sieltä edelleen näkyy jotain ihmeellistä, värikästä ja lämmintä. Kannen ollessa avoin olen jossain muualla.
Se on sellainen ihanasti koristeltu pieni laatikko. - jollekinvaan___
Kauanko sinä vielä aiot räpiköidä siinä nykyisessä suhteessasi? Tiedät itsekin etten unohdu ikinä vaikka kuinka yrität jatkaa matkaa. ;)
- kannattaiskoos
sitä kysyä siltä iteltään eikä tuntemattomalta alottajalta?
- jollekinvaan___
Kesällä puhuttiin asiasta.
- jollekinvaan___
Lisään vielä että olin ihan tosissani koko ajan, jo silloin aikanaan. Olen mielestäni yrittänyt parhaani ja kertonut omat tunteeni, se ei ainakaan kaduta vaikka olisin munannut kaiken muun.
- Punapäällenijokamuisto
jollekinvaan___ kirjoitti:
Lisään vielä että olin ihan tosissani koko ajan, jo silloin aikanaan. Olen mielestäni yrittänyt parhaani ja kertonut omat tunteeni, se ei ainakaan kaduta vaikka olisin munannut kaiken muun.
Niin miten siis voisin luottaa sinun sanomisiasi? Olethan käytökselläsi sen osoittanut ettet ole luotettava. Näen että juuri entinen suhde kariutui tähän. Vaikka kertonutkin avain muun syyn ja kuinka uhri olit. Sitä paskanjauhanta mitä kerromme toisillemme naurattaa näin jälkikäteen. Yritimme hurmata toisemme kun nyt olimme elämässä niin samankaltaisen jutun kohdanneet. Vielä uskottiin alussa hyvin juttumme. Et ollut yksin syyllinen enkä minäkään. Typeriä olimme ja nolottaa se varmaan pitkään. No näistä toipuu ja ottaa opikseen. Mutta luottamus pitää olla ja se etten itsekkään totuutta kertonut toi tuon luottamuksen vaikeuden.
- TOTUUSJULKINYT
Sanokaa toi IRL noita täältä kukaan tajuu!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
- pakko_kommentoida
Nimimerkille EnkeksiMitäänNyt: noita kirjoituksiasi lukiessa minulle tuli käsitys, että tunnet itsesti todella hyvin. Tiedostat asioita itsestäsi ja ihmissuhteistasi, ja se on huikean hyvä asia. Samoin näytät ymmärtävän, että ihmiset ovat erilaisia, osaat asettua toisenkin asemaan.
Kaikki tuo on hienoa ja on varmasti avuksi myös tutustuessa ja parisuhdetta muodostaessa sekä siinä eläess :)- EnKeksiMitäänNyt
No mutta kiitos kauniista sanoistasi! :) Kieltämättä tunnen itseni aika hyvin. Ja tiedän myös, että olisin maailman onnellisin nainen, jos saisin pitää häntä kädestä. Mutta en tiedä, olenko hänen arvoisensa.
- EnKeksiMitäänEnää
Tai oikeastaan tiedän, en ole. Ei voi mitään. Minulta loppui voimat nyt.
- Kysymysmiesnainen
Aloittaja, ootko nainen vai mies?
- Tulivaanmieleen
Onko tämä kenties jokin vinkki? Törmäsin vaan tuossa taannoin johonkin samantapaiseen kirjoitukseen
- aasdfhklöä
"Jos tyytyy kuuntelemaan merisään,
ei tunne myrskyn vaaraa veneellään,
ja eessä siellä on vain valloittamaton" - Kukaonkaan
Kylläkolahti, en saa suoraan kommentoitua viestiisi, mutta oletko varma, että aloittaja on nainen? Sitähän ei täällä missään paljasteta... Aloitusviestin nimimerkkikin on
Epäselväsanainenko Olen,
ei
Epäselvä nainenko Olen.
En ole aloittaja, joten en voi sanoa varmaksi kumpaakaan suuntaan. Aloittaja voisi kertoa. - Aloittajanainen
Olen samaa mieltä siitä, että keskustelu on ollut asiallinen ja ajatuksia herättelevä. Suorastaan epätavallisen syvällinen.
Olennainen tiivistyi jo aloitukseen, ja selvästikin siitä keskiöstä löytyi hämmentynyt ihminen. Ei nuori, vaan vanhempi sellainen. Puskista tulevat tunteet kohdistuivat jo kohtuullisesti tuntemaani ihmiseen. En ole koskaan kokenut tämänkaltaisia tunteita. Ja vaikka joku mietti kirjoittajan sukupuolta, niin keskustelu oli paljon avaavampi ja hedelmällisempi ilman tietoa siitä, että "keneltä" aloitus on. En usko kuitenkaan, että tämä kohdistui keneenkään itseään tarkemmin kuvailleisiin kirjoittajiin. Mutta ehkä joku onnistui samaistumaan.. tunteiden ja ajatusten tasolla.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561876Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481638- 521574
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51517Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138