Kaupungista ja maaseudusta

Saahan sitä asua kolmekymmentä vuotta ajastaan jäljessä olevassa Impivaarassa mutta on älyllisesti epärehellistä esittää sen olevan jotenkin parempi vaihtoehto kuin kaupungissa asuminen.
Edistys, sivistys ja uudet innovaatiot ovat aina kehittyneet ja tulevat kehittymään siellä missä on ihmisiä eli kaupungeissa. Maaseudun rooli on aina ollut kehityksen hidastaminen.
Ilmianna
Jaa

66 Vastausta



Maaseudun rooli on tuottaa raaka-aineita
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
Jotka tulisi halvemmaksi ostaa ulkomailta. Kun katsoo karttaa niin aivan eteläisintä Suomea lukuunottamatta viljelyssä ei ole juurikaan järkeä Suomessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
OikeistoSosDem kirjoitti:
Jotka tulisi halvemmaksi ostaa ulkomailta. Kun katsoo karttaa niin aivan eteläisintä Suomea lukuunottamatta viljelyssä ei ole juurikaan järkeä Suomessa.
Jaa, kartasto katsomallako maanviljelyksen järjen voi päätellä? :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Jaa, kartasto katsomallako maanviljelyksen järjen voi päätellä? :D
Väännetään rautalangasta. Kyse on leveysasteista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
OikeistoSosDem kirjoitti:
Väännetään rautalangasta. Kyse on leveysasteista.
Niin, muuttuuko päätelmän lopputulos?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Jaa, kartasto katsomallako maanviljelyksen järjen voi päätellä? :D
Osittain kyllä. Kartasta voi nähdä esim. sen, että tiheään asutuissa kaupungeissa ei ole otollisia paikkoja maatalouden harjoittamista varten. Samoin jäätikköalueet ja muut arktiset paikat ja vuoristot sekä vesistöt ovat tältä kannalta kehnoja. Karttaesityksiin voidaan liittää erilaisia asioita kuten juuri maatalouden kasvuolosuhteita kuvaavia indikaattoreita. Näiden avulla kartoista voidaan todellakin nähdä, onko maatalouden harjoittamisessa (lue: harrastamisessa) mitään järkeä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
OikeistoSosDem kirjoitti:
Jotka tulisi halvemmaksi ostaa ulkomailta. Kun katsoo karttaa niin aivan eteläisintä Suomea lukuunottamatta viljelyssä ei ole juurikaan järkeä Suomessa.
Mistä ostat sitten, kun niitä ei järkihintaa tai edes rahalla saatavissa. Kuivuus ja ilmastonmuutos supistaa jo nyt viljelyalaa. Väestö kasvaa huimaan vauhtia eli syöjiä tulee lisää.

Tulee vielä aika jolloin meillä raivataan vanhoja viljelyksiä pelloksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tätä odotellen viljelen ikkunalaudalla ja kerrostalon parvekkeella kesäisin.
Satonäkymät ovat olleet jo vuosia aika heikot suhteessa siihen panostettuun aikaan/rahaan, mutta yritän edelleen...

Mistä löytäisin luomuviljelystä, kotieläintilasta, maatilamatkailusta tmv. kiinnostuneen vanhan maajussin, mihinkään tv:n pelleohjelmiin en aio osallistua.

Onko Maaseudun Tulevaisuudessa treffipalstaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tuotanto viedä raaka-aineitten lähelle, lienee tulevaisuutta.
Nyt alettu puhumaan tavaran liikkeistä, miten on kuluttavaa ruodaaminen.
Kun tavara lähtee, se menee kymmenien toimijoitten kautta, juuri tehdyn tutkimuksen mukaan, kun he paikanpäällä asiaa tutkivat. Tulevaisuus on lähitoimijoissa.
esim, kun liha tulee ulkomailta, se vaati valtavasti järjestelyjä, kun herkkänä lämmölle, pitää olla pakasteessa.
Verrattuna taas lähiruokaan -lihaan, jota ei ole tarvinnut pakastaa vielä myyntihetkellä.

Turhaa resurssien tuhlausta tavaroiden turha kuljettaminen. On muuta kuin kestävää kehitystä.

Tulevaisuus voi olla muuta kuin kaupungistuminen, juuri raaka-aineutten takia.
Ja muukin siihen liittyy, miksi pakkaantua laajassa maassa. Se toista
väkirikkaissa maissa, joissa pakko pakata ihmisiä koppeihin.
Miksi meilläkin koppeihin pakkantua, kun lääniä on vaikka kuin ulkopuolella.

Tietokone puolella on pakkausohjelmia, ne kuljetuksien takia, saadaan mahdollisimman edullisesti kuljettua tavara, kun pakataan, tiivistetään, ja saanti päässä puretaan tavara.
Tietokoneet ohjelmineen on viisaita tässä.
Materiaalia ei saada noin pakattua kuljetuksen helppottamiseksi. Ruokapuolella voisi ajatella kuivattamista, ja käyttöpäässä vedellä turvotetaan takaisin. Mutta maut ja vitamiinit katoaa näin. Vaikkapa peruna, se voidaan käsitellä pitkään kestäväksi kuivattamalla, ja tekemällä jauhoksi. Valmis perunamuusi, kun veden kanssa lämmitetään haudutetaan. Mutta ei se ole ole kuin oikein tehty perunamuusi.
Lähiruoka, sitä oikein alkaa lailla tukemaan, pakottaa erinäisin sanktioin.
Mitä ei kotimaasta saada, se sitten pakko roudata merten takaa.Kylmänä maana mm hedelmä puoli tätä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Kun ne lähitoimijat tarvitsevat riittävästi väestöä ja sitä kautta markkinoita toimiakseen. Näin se vain on. Minkähän takia maalta ovat kaupat, postit ynnä muut liikkeet kadonneet? Siksi ettei ole asiakkaita ja tämän vuoksi toiminta ei ole kannattavaa.
Nuori koulutettu ihminen hakeutuu luonnollisesti sinne missä on ihmisiä ja palveluita eli kaupunkiin
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olet oikeassa siinä, että tavaran kuljettaminen on ongelma. Jos ihmiset asuvat keskittyneesti Suomessa muutamilla alueilla, logistiikka ja kuljetukset pelaavat paremmin ja kilometrejä tulee huomattavasti vähemmän kuin jos tavaroita pitää roudata jokaisen muutaman asukkaan tuppukylään.

Joskus jonkun tavaran tuominen merten takaa on myös kestävää kehitystä verrattuna siihen, että se tuotettaisiin itse. Hyvä esimerkki ovat tomaatit ja muut talvivihannekset. Niiden tuottamiseen kasvihuoneissa kuluu suuret määrät energiaa, minkä vuoksi niiden tuominen muualta maailmasta on ympäristöystävllisempää. Tietysti voisi ajatella, että tomaatteja ei syödä talvisin, joka olisi kestävintä kehitystä. Silloin pitäisi saada näiden tuotteiden hyötyominaisuudet muulla tavoin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kerron miten maataloustuotteet tuotetaan muutamassa taajamassa? Kasvaako metsäteollisuuden tarvitsema puukin siellä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ilmajoesta ja Altiasta päätellen se onkin. Miksi esimerkiksi Nokian insinöörit Oulussa ja Salossa eivät saaneet ilmajokiloisten tavoin valtiolta takuuta jokapäiväisestä leivästä. Altiat, tvaarat ja muut kasakan perkeleet pohjalta korpiin. Sotkamossa, Ilmajoella ja Honkajoella asuu äveriäitä kepuleita, vaikka kunnat on köyhiä. Kreikan malli.
Ilmianna
Jaa
Moderneissa yhteiskunnissa pääpaino on kaupungeissa. Tämän voi nähdä joka puolella maailmaa, missä talous on kehittynyt ja ihmisten eslintaso keskimääräistä suurempi.

Silti myös maaseutua tarvitaan. Sitä tarvitaan ruokahuoltoon, mutta ei siinä määrin eikä niin järjettömällä tavalla kuin Suomessa, missä on ollut vallalla ajatus pitää koko Suomi asuttuna hinnalla millä hyvänsä. Jos maaseudulla on järkevä harjoittaa kannattavasti joitakin elinkeinoja, ne ovat hyviä syitä pitää maasetua hengissä. Ja jos niin on, sellaiset paikkakunnat pysyvät hengissä omin voimin markkinaehtoisesti. Suomessa mieleen tulee metsänhoito, kaivokset ja Lapin matkailu. Näiden ja suurten kaupunkien väliin jää iso joukko alueita, joilla elää kituutetaan ilman erikoisempaa tulevaisuuden toivoa kuntien valtionapujen varassa.

Suurimpien matkareittien varteen voisi ajatella kyllä valtion tukemaa maisemanhoitoa. Kun Lapin matkailija köröttelee autolla halki Suomen, matkasta tulee onnistunut elämys, jos myös matkan varrella on palveluja ja maaseutumaista kulttuurimaisemaa - ainakin valoisaan aikaan ja osan matkaa. Sellainen houkuttelee meitä kaupunkien rahamiehiä lähtemään maaseutua ja Lappia ihailemaan. Ulkit tulevat sitten perässä lentokoneilla ja maisemat eivät ole niin tärkeitä, koska pilviähän siinä lähinnä vain pääsee katsomaan.

Meillä on Suomessa hiljaisuutta ja laajoja erämaita. Tätä pitäisi vaalia eikä suinkaan pitää koko maata asuttuna. Tai niin no kyllä se asuttuna on kauttaaltaan, jos metsän eläimet lasketaan mukaan. Niille tulee niiden ansaitsemaa elintilaa lisää, kun ei tarvitsisi kierrellä jokaista eteen sattuvaa nuhjuista pikkukylää ja kallellaan könöttövää torppaa. Hiljaisuuskokemukset ovat yksi nykyajan matkavaltti. Stressaavan elämän ja tungosten vastapainoksi turistit haluavat päästä kokemaan hiljaisuuden ja tyhjyyden ihmeitä. Meiltä Suomesta niitä löytyy, kun älytään vaan itse pysyä poissa joka paikasta eli pitää Suomi kauttaaltaan asuttuna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
Mutta mikä puolue ajaa sitä, että Suomea ei tarvitse pitää kauttaaltaan asuttuna?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hyväVäyrynen kirjoitti:
Mutta mikä puolue ajaa sitä, että Suomea ei tarvitse pitää kauttaaltaan asuttuna?
Ainakin Antti Rinne ilmoitti selkeästi SDP:n ajavan koko maan asuttuna pitämistä. Keskusta on perinteisesti ollut samoilla linjoilla, koko maa pidetään asuttuna.

Kokoomuksella ei näyttäisi olevan selkeästi ilmaistua kantaa. Vasemmistoliitto korpikommunistien kadottua on kaupunkipuolue jolle maaseudulla ei ole enää merkitystä

Vihreät ovat urbanisoituneet niin, että heillä ei ole edes käsitystä mitä maaseutu on, mutta vastustavat maseutuasumista ihan vaan vastustamisen vuoksi, paitsi jos asukki on vihreä luomuviljelijä tai muu elämäntapahörhö. Vihreässä ideologiassa maaseutu tulisi olla reservaatti josta ei saa kaataa puun puuta eikä ihmisen koskea mihinkään muutoinkaan. Helsingin Keskuspuisto on poikkeus, siitä saa kaataa puut jos tilalle tehdään betonilaatikoita joihin suljetaan ihmisiä kärsimään ohi kulkevan kaupunkibulevardin melusta ja saasteista,.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
NäinSeMeneee kirjoitti:
Ainakin Antti Rinne ilmoitti selkeästi SDP:n ajavan koko maan asuttuna pitämistä. Keskusta on perinteisesti ollut samoilla linjoilla, koko maa pidetään asuttuna.

Kokoomuksella ei näyttäisi olevan selkeästi ilmaistua kantaa. Vasemmistoliitto korpikommunistien kadottua on kaupunkipuolue jolle maaseudulla ei ole enää merkitystä

Vihreät ovat urbanisoituneet niin, että heillä ei ole edes käsitystä mitä maaseutu on, mutta vastustavat maseutuasumista ihan vaan vastustamisen vuoksi, paitsi jos asukki on vihreä luomuviljelijä tai muu elämäntapahörhö. Vihreässä ideologiassa maaseutu tulisi olla reservaatti josta ei saa kaataa puun puuta eikä ihmisen koskea mihinkään muutoinkaan. Helsingin Keskuspuisto on poikkeus, siitä saa kaataa puut jos tilalle tehdään betonilaatikoita joihin suljetaan ihmisiä kärsimään ohi kulkevan kaupunkibulevardin melusta ja saasteista,.
koko maa asuttuna huomioin saman.. tosin Rinne käytti sanaparia tyyliin tarkoituksenmukaisesti asuttuna tms.

tuskinpa kukaan oikeasti kiistää tuota oikeutta, kyse on vain siitä kenen se tulee kustantaa palveluiden osalta
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
habarone kirjoitti:
koko maa asuttuna huomioin saman.. tosin Rinne käytti sanaparia tyyliin tarkoituksenmukaisesti asuttuna tms.

tuskinpa kukaan oikeasti kiistää tuota oikeutta, kyse on vain siitä kenen se tulee kustantaa palveluiden osalta
Tuo maaseudun palveluiden kalleus on jonkinlainen urbaanilegenda jota toitottavat lähinnä Kallion punavihreässä kuplassa asumistuella asuvat.

Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun julkisten palvelujen kustannukset per asukas ovat maan korkeimpia, vain hyvin harva maalaiskunta yltää yhtä korkeisiin lukuihin. Maalla kuntaan riittää yksi koulukeskus, yksi päiväkoti jota täydennetään perhepäivähoitajilla, yksi terveysasema jne. Niiden vaatima hallinto on paljon paljon kevyempää kuin Helsingin massiivinen byrokratia, jossa on pomoa pomon perään ja suorittavasta väestä vastaavasti pulaa.

Puhumattakaan siitä kuinka paljon nämä Helsingin virkamiehet vetävät kaupungin varoja omiin taskuihinsa. Esimerkkejä piisaa, rakennusviraston pomot kierrättivät tekaistuilla lisätöillä itselleen kaupungin urakoista sievoisia summia, opetusviraston IT rahoilla hankittiin viraston hallintoväelle miljoonien arvosta vempaimia näiden kotiin jne. Vantaalla meno taitaa olla sitäkin hurjempaa. No, siellä valtapuolue onkin demarit.

Maaseudun mummonmökeissä ja miksei uudemmissakin taloissa asustavat ovat oppineet omatoimisuuteen. Kunnan kustantamaa lumenauraajaa ei vaadita putsaamaa reittiä kotipihalta päätielle, vaan se hoidetaan itse ellei naapurin traktorimies käy linkoamassa tietä auki. Kaupungissa joka ikinen kadunpätkä joudutaan auraamaan verovaroin kustannettuna. Sama muun kunnossapidon kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ValmetMies kirjoitti:
Tuo maaseudun palveluiden kalleus on jonkinlainen urbaanilegenda jota toitottavat lähinnä Kallion punavihreässä kuplassa asumistuella asuvat.

Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun julkisten palvelujen kustannukset per asukas ovat maan korkeimpia, vain hyvin harva maalaiskunta yltää yhtä korkeisiin lukuihin. Maalla kuntaan riittää yksi koulukeskus, yksi päiväkoti jota täydennetään perhepäivähoitajilla, yksi terveysasema jne. Niiden vaatima hallinto on paljon paljon kevyempää kuin Helsingin massiivinen byrokratia, jossa on pomoa pomon perään ja suorittavasta väestä vastaavasti pulaa.

Puhumattakaan siitä kuinka paljon nämä Helsingin virkamiehet vetävät kaupungin varoja omiin taskuihinsa. Esimerkkejä piisaa, rakennusviraston pomot kierrättivät tekaistuilla lisätöillä itselleen kaupungin urakoista sievoisia summia, opetusviraston IT rahoilla hankittiin viraston hallintoväelle miljoonien arvosta vempaimia näiden kotiin jne. Vantaalla meno taitaa olla sitäkin hurjempaa. No, siellä valtapuolue onkin demarit.

Maaseudun mummonmökeissä ja miksei uudemmissakin taloissa asustavat ovat oppineet omatoimisuuteen. Kunnan kustantamaa lumenauraajaa ei vaadita putsaamaa reittiä kotipihalta päätielle, vaan se hoidetaan itse ellei naapurin traktorimies käy linkoamassa tietä auki. Kaupungissa joka ikinen kadunpätkä joudutaan auraamaan verovaroin kustannettuna. Sama muun kunnossapidon kanssa.
Miksi sitten valtionosuuksissa käytetään syrjeseutukertoimia eli mitä syvempi skutsi sen enemmän kepukunta (=rupukunta) saa tukiaisia?

Syrjäseutu ja harvaanasutuslisät tulevat kaikkien muiden päälle sillä perusteella että palvelujen tuottaminen olisi muka kepukunnissa kalliimpaa juuri tämän harvaan asumisen takia, eikä näin olekaan? koskas meinaatte kepupellet maksaa takaisin aiheettomat avustukset?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siisrahatback kirjoitti:
Miksi sitten valtionosuuksissa käytetään syrjeseutukertoimia eli mitä syvempi skutsi sen enemmän kepukunta (=rupukunta) saa tukiaisia?

Syrjäseutu ja harvaanasutuslisät tulevat kaikkien muiden päälle sillä perusteella että palvelujen tuottaminen olisi muka kepukunnissa kalliimpaa juuri tämän harvaan asumisen takia, eikä näin olekaan? koskas meinaatte kepupellet maksaa takaisin aiheettomat avustukset?
"palvelujen tuottaminen olisi muka kepukunnissa kalliimpaa juuri tämän harvaan asumisen takia"

Palvelujen tuottaminen ei ole sen kalliimpaa. Valtionosuuksien tasaus ei perustu palvelujen hintaan per asukas vaan kunnan tuloihin per asukas. Siis mitä enemmän kunnalla on verotuloja per capita sitä vähemmän se saa valtionosuutta.

Jos pienituloinen mummo muuttaa maalta kaupunkiin, hän laskee uuden asuinpaikkansa "kantokykyä" (tämä oli se vanha termi, nykyisin on sillekin kekksitty uusiosana) jokalisää sen uuden paikan vationosuuksia. Tietenkääm yhden ihmisen muutolla on vain teoreettinen vaikutus, mutta jos muuttajia olisi tuhat, on sillä jo aivan konkreettinen vaikutus valtionosuuksien laskennassa.

Maaseudulla huoltosuhde on tällä haavaa se, että siellä vanhusväestön suhteellinen osuus on korkeampi, sitä kautta kunnan tulot ovat pienemmät, eläkeläinen kun ei ole yhtä hyvä kunnallisveron maksaja kuin työssäkäyvä. Eläkeläisten massamutto maalta vaikkapa Helsinkiin ei alentaisi yhtään näiden eläkeläisten yhteenlaskettuja kustannuksia, luultavasti päinvastoin. Kustannukset vaan siirtyisivät Helsingin maksettaviksi, joka sitten saisi valtionosuuksiakin lisää.

Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun julkisten palvelujen kustannukset per asukas ovat maan korkeimpia, vain hyvin harva maalaiskunta yltää yhtä korkeisiin lukuihin."

pelkkä mutu-heitto joka ei ole totta

ja olennaista on ettei suurin osa kepukunnista kykene itse rahoittamaan palveluitaan vaan tarvitsee tähän etelän rahaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kaupungistumisen jatkuessa osa ruoan raaka-ainetuotannosta siirtyy pois maaseudulta.... suljettuun raaka-ainekiertoon.

Useita ruokaa muuttavia teknologioita on tutkimusvaiheessa: keinolihan tuottaminen bioteknisesti ja mikrolevien valjastaminen ruuantuottamiseen. Myös kanamunan korvaamista in vitro-teknologialla (koeputkikananmuna) etsitään ratkaisuja.
VTT:llä on kehitetty bioreaktoria, jolla voi kasvattaa marjoja tai kasveja kotona. Parhaillaan VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkivat myös, onko mahdollista tuottaa ruokaa jopa ilmasta ja sähköstä.
Ruuantuotantoa halutaan siirtää pelloilta ja kasvihuoneista biotehtaisiin mahdollisimman suljettuun raaka-ainekiertoon. Sellaisissa voidaan kasvattaa elintarvikkeita, mutta myös tuottaa esimerkiksi energiaa, lannoitteita, rehua tai polttoaineita.

"Nämä eivät ole pelkkiä tulevaisuusvisiota. Eivät valtavirtaa, mutta eivät myöskään heikkoja signaaleja, vaan niitä tehdään jo jossain päin."-VTT

Sukupolvi siihen varmaan menee mutta...

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005078317.html
Ilmianna
Jaa
Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, Suomessa noin 84%.
Ja tämä kehitys ei ole todennäköisesti muuttamassa suuntaansa lähivuosikymmeninä.

Miksi siis pitää älymölöä marginaalistuvan kansanosan palveluista?
Maksakoot itse valintansa seuraukset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Kolmannen maailman vaurastuvissa maissa tämä kehitys on hyvin selvästi nähtävissä. Taitaa olla tämä höpötys "maaseudun elinvoimaisuudesta" pelkkää yritystä kääntää luonnollista kehityskulkua toiseen suuntaan. Sekä kyvyttömyyttä hyväksyä tosiasiat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaupungissa asuvien määrä riippuu laskentatavasta, toisella laskentatavalla kaupungistumisaste on Suomessa 62% ja toisella tavalla tosiaan 84%, mutta siihen on laskettu sitten jo aika käpykylätkin mukaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
riippuumitenlasketaan kirjoitti:
Kaupungissa asuvien määrä riippuu laskentatavasta, toisella laskentatavalla kaupungistumisaste on Suomessa 62% ja toisella tavalla tosiaan 84%, mutta siihen on laskettu sitten jo aika käpykylätkin mukaan.
minkäköhän laskutavan mukaan tuo 62% muodostuu?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
– Ruoka on maataloudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde, kuin paperi oli metsäteollisuudelle, täräyttää tulevaisuuden tutkija Olli Hietanen.

– Kaikki mikä voidaan tehdä tulevaisuudessa bioraaka-aineista, myös tehdään. Oli siten kyse lihasta tai bakteereista tai lehdistä tai oksista – kaikki mikä kasvaa, kelpaa.

Myös lihaa tulostetaan. (3D-printtereillä)
– Muistaakseni printattu pihvi maksoi vuonna 2009 noin miljoona dollaria.
Nyt se maksaa 11 euroa.
Vuonna 2050 lehmä on algoritmi. - Me ei tarvita lehmää mihinkään.

Se että suomalainen syö vain suomalaista ruokaa, on ollut samanlainen arvo parisataa vuotta. Jos minulta kysytään, on hyvin epätodennäköistä että 1600-luvulta tuleva ajattelu toimisi visiona ja menestystekijänä suomalaiselle maataloudelle, Hietanen haastaa.

Kuten rauta- tai kivikausi, biokausi kuvaa kulttuurimme pääteknologiaa ja edistyneintä raaka-aineen muokkausta.

Suomen Akatemian ohjelmassa kehitetään eläviä mattoja, jotka syövät likaa ja kasveja, jotka toimivat valaisimina, koska niihin on siirretty geeni itsevalaisevista eliöistä. Lääketieteilijät ovat luvanneet tulostaa internetiin yhteydessä olevan keinosilmän viimeistään kymmenen vuoden kuluttua.
– Nämä esimerkit kuvaavat ihmisen kykyä muokata geenejä ja sitä, mihin suuntaan olemme menossa. -LL
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
Mitä on printattu pihvi.
Väitän, ettei sellaista edes ole kuin joittenkin huuhaitten korvien välissä.
Ei 3D tulostus tee ainetta, se vain aineesta tekee haluttua. Voisin mainita
kun olen nähnyt 3D muurauksen, tai paremminkin betonin valun. Siinä 3D kone vain levittää betonin halutusti, siinä näytöksessä teki peruspilaria taloon. Sahasi edestakaisin ja betoni valui valuun halutusti. Siinä ei ollut lainkaan laudoitusta,
aina sauman kohdat oli sisempänä kuin muu valu. Varmaan johonkin valuihin käykin, muttei pohjan valuun, kyllä siinä pitää muotit olla. Tulee näkyvästä kovin onheen näköinen kun ei ole tasainen.

Saataisiin edes sosialistit verolle, siihenkin pitäisi jokin 3 D tulostin keksiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Huuhaata.liikkeellä kirjoitti:
Mitä on printattu pihvi.
Väitän, ettei sellaista edes ole kuin joittenkin huuhaitten korvien välissä.
Ei 3D tulostus tee ainetta, se vain aineesta tekee haluttua. Voisin mainita
kun olen nähnyt 3D muurauksen, tai paremminkin betonin valun. Siinä 3D kone vain levittää betonin halutusti, siinä näytöksessä teki peruspilaria taloon. Sahasi edestakaisin ja betoni valui valuun halutusti. Siinä ei ollut lainkaan laudoitusta,
aina sauman kohdat oli sisempänä kuin muu valu. Varmaan johonkin valuihin käykin, muttei pohjan valuun, kyllä siinä pitää muotit olla. Tulee näkyvästä kovin onheen näköinen kun ei ole tasainen.

Saataisiin edes sosialistit verolle, siihenkin pitäisi jokin 3 D tulostin keksiä.
ja taas yksi maakunnan "tietäjä" lyttää sen mitä itse ei kykene peruskoulupohjalta ymmärtämään
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mistänäitäsikiää kirjoitti:
ja taas yksi maakunnan "tietäjä" lyttää sen mitä itse ei kykene peruskoulupohjalta ymmärtämään
Kerro viisaampana !
Viisaskin voi olla pöljä.

Sanalaskukin sanoo, että tyhmä saa olla, muttei pöljä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Miten.pihvi.printataan kirjoitti:
Kerro viisaampana !
Viisaskin voi olla pöljä.

Sanalaskukin sanoo, että tyhmä saa olla, muttei pöljä.
Ole ihan kumpi vaan haluat itse olla mutta lue vaikka nuo artikkelit tiedonpuutteeseesi....

https://www.laboratoryequipment.com/news/2016/01/farm-lab-vitro-meat-and-future-food

http://www.3ders.org/articles/20151020-3d-printed-lab-grown-meat-could-be-in-stores-in-the-next-five-years.html

Voi kyllä olla että tutkija Hietanen hieman erehtyi lausuessaan muistinvaraisesti
"– Muistaakseni printattu pihvi maksoi vuonna 2009 noin miljoona dollaria. "

Hän varmaankin viittasi v. 2013 esiteltyyn keinotekoisesti kasvatettuun hampurilaispihviin.
Luonnollisesti jo ennen tätä julkista maistelua Vitro- lihaa on tuotettu labrassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kammarinverhotauki kirjoitti:
Ole ihan kumpi vaan haluat itse olla mutta lue vaikka nuo artikkelit tiedonpuutteeseesi....

https://www.laboratoryequipment.com/news/2016/01/farm-lab-vitro-meat-and-future-food

http://www.3ders.org/articles/20151020-3d-printed-lab-grown-meat-could-be-in-stores-in-the-next-five-years.html

Voi kyllä olla että tutkija Hietanen hieman erehtyi lausuessaan muistinvaraisesti
"– Muistaakseni printattu pihvi maksoi vuonna 2009 noin miljoona dollaria. "

Hän varmaankin viittasi v. 2013 esiteltyyn keinotekoisesti kasvatettuun hampurilaispihviin.
Luonnollisesti jo ennen tätä julkista maistelua Vitro- lihaa on tuotettu labrassa.
Et kai nyt kuvittele, että näillä ihmiset ruokitaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Unohda.omaan.arvoonsa kirjoitti:
Et kai nyt kuvittele, että näillä ihmiset ruokitaan.
No niin, yksi syvään tietämättömyyteesi perustuva väite on ammuttu alas ja heti perään heität toisen....

Ei välttämättä juuri tällä teknologialla vaikka itse uskonkin 3d prittauksen alati laajeneviin mahdollisuuksiin.
Myös ruoan tuotannossa, vaikka kyseessä on pitkän adaptaation vaativa prosessi.

Kaikenkaikkiaan tuo teknologia on elävä esimerkki, paitsi sinun tietotasostasi, myös siitä kuinka ravintoteknologia tulee kehittymään tulevina vuosina.

"Vuonna 2050 lehmä on algoritmi. - Me ei tarvita lehmää mihinkään."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ignorantfarmers kirjoitti:
No niin, yksi syvään tietämättömyyteesi perustuva väite on ammuttu alas ja heti perään heität toisen....

Ei välttämättä juuri tällä teknologialla vaikka itse uskonkin 3d prittauksen alati laajeneviin mahdollisuuksiin.
Myös ruoan tuotannossa, vaikka kyseessä on pitkän adaptaation vaativa prosessi.

Kaikenkaikkiaan tuo teknologia on elävä esimerkki, paitsi sinun tietotasostasi, myös siitä kuinka ravintoteknologia tulee kehittymään tulevina vuosina.

"Vuonna 2050 lehmä on algoritmi. - Me ei tarvita lehmää mihinkään."
2050 ihmiset haluavat aitoa luomurukaa. Tuore liha ja maito käy kaupan. Suomessa ilmasto niin paljon lämmennyt että tuotamme ravintoa itsemme lisäksi myös ruokapulassa elävälle maailmalle. Kaupungissa toki voi saada lihaa siellä rehottavista rotista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ignorantfarmers kirjoitti:
No niin, yksi syvään tietämättömyyteesi perustuva väite on ammuttu alas ja heti perään heität toisen....

Ei välttämättä juuri tällä teknologialla vaikka itse uskonkin 3d prittauksen alati laajeneviin mahdollisuuksiin.
Myös ruoan tuotannossa, vaikka kyseessä on pitkän adaptaation vaativa prosessi.

Kaikenkaikkiaan tuo teknologia on elävä esimerkki, paitsi sinun tietotasostasi, myös siitä kuinka ravintoteknologia tulee kehittymään tulevina vuosina.

"Vuonna 2050 lehmä on algoritmi. - Me ei tarvita lehmää mihinkään."
Tottakai lehmiä pitää olla, kun navetat ovat kepu-hallituksen kärkihanke.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
S24uomlaineN kirjoitti:
2050 ihmiset haluavat aitoa luomurukaa. Tuore liha ja maito käy kaupan. Suomessa ilmasto niin paljon lämmennyt että tuotamme ravintoa itsemme lisäksi myös ruokapulassa elävälle maailmalle. Kaupungissa toki voi saada lihaa siellä rehottavista rotista.
kaunista kuvaa maalailet, toivotaan ettet pety jo matkalla!

varmastikin aito ruoka (sellaisena kun me se nyt miellämme) tulee säilymään premium- tuotteina.
mutta jo yksin globaalin väestönkasvun vuoksi ihmiskunta tulee tarvitsemaan ravintoteknisiä innovaatioita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ignorantfarmers kirjoitti:
No niin, yksi syvään tietämättömyyteesi perustuva väite on ammuttu alas ja heti perään heität toisen....

Ei välttämättä juuri tällä teknologialla vaikka itse uskonkin 3d prittauksen alati laajeneviin mahdollisuuksiin.
Myös ruoan tuotannossa, vaikka kyseessä on pitkän adaptaation vaativa prosessi.

Kaikenkaikkiaan tuo teknologia on elävä esimerkki, paitsi sinun tietotasostasi, myös siitä kuinka ravintoteknologia tulee kehittymään tulevina vuosina.

"Vuonna 2050 lehmä on algoritmi. - Me ei tarvita lehmää mihinkään."
Kun juuri 2015 lehmiä tarvitaan paljon enemmän.
Nälkäisten suut on ruokittava, kun väki maapallolla paisuu.
Menisit sinne printtamaan koneellasi ruokaa..voi hyvät hyssykät.
Jos nyt saatu pienipala laboratorioissa kasvatettua keinotekoisesti, se ei avita mihinkään.

Tietenkin näitä mukava teoriassa arvuutella, että jostainhan se lehmäkin kasvaa, jos se heinä ym rehu syötetään koneelle, ja sieltä tulee liha ja maito. Mutta nämä näitä elämän kysymyksiä, joista me ei tiedetä. Miksi joku tehnytkin niin monimutkaisen näistä, ettei saada avattua saloja.

Kun opitaan tietämään, mitä meidän tulee tietää, sekin jo edistystä.
Nyt ei tiedetä, mitä meidän pitäisi tietää.

Jos menisi ajassa taaksepäin ja biologian tunnille..
Proteiini eli valkuaisaine, kun niistä oli oppitunteja, ja kun lehmästä nyt puhe, niin maito sisältää sitä, esim kehitysmaan tärkeä ravinto. Tietenkin meidän kehiittyneidenkin maiden.

Maito on biologinen raaka-aine.
Ominaisuuksia vaikea sellittää selittää pelkästään sen kemiallisen koostumuksen perusteella, tai ei voida lainkaan. Maidon sisältämien aineosien keskinäinen vuorovaikutus savat maidon käyttäytymään erilailla, eri olosuhteissa.

Että, jos osattaisiin maito tehdä kemiallisesti, se olisi jo hurja askel mm kehistysmaitten kannalta. Hedelmistä, luonnon kasviksista osataan tehdä maitoa, mutta se ei korvaa lehmän maidon aines-osia.
Kasvipohjaisia maitojuomia on nykyään tarjolla montaa sorttia. Riisimaitoa, kauramaitoa, mantelimaitoa ja kookosmaitoa ..mitä nyt kaikkea onkaan.
Eikä hassumpaa olekkaan, esim riismaito.
Muttei niitäkään tehdä 3d tulostimilla.

Me täällä mennään hurjaa vauhtia vesipallolla avaruudessa, ei me vielä tiedetä oikestaan mitään näistä. Vasta pinta raapaisuja. On jääkautta ym, sitäkään tiedetä milloin seuraava.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
En.tunne.näitä kirjoitti:
Kun juuri 2015 lehmiä tarvitaan paljon enemmän.
Nälkäisten suut on ruokittava, kun väki maapallolla paisuu.
Menisit sinne printtamaan koneellasi ruokaa..voi hyvät hyssykät.
Jos nyt saatu pienipala laboratorioissa kasvatettua keinotekoisesti, se ei avita mihinkään.

Tietenkin näitä mukava teoriassa arvuutella, että jostainhan se lehmäkin kasvaa, jos se heinä ym rehu syötetään koneelle, ja sieltä tulee liha ja maito. Mutta nämä näitä elämän kysymyksiä, joista me ei tiedetä. Miksi joku tehnytkin niin monimutkaisen näistä, ettei saada avattua saloja.

Kun opitaan tietämään, mitä meidän tulee tietää, sekin jo edistystä.
Nyt ei tiedetä, mitä meidän pitäisi tietää.

Jos menisi ajassa taaksepäin ja biologian tunnille..
Proteiini eli valkuaisaine, kun niistä oli oppitunteja, ja kun lehmästä nyt puhe, niin maito sisältää sitä, esim kehitysmaan tärkeä ravinto. Tietenkin meidän kehiittyneidenkin maiden.

Maito on biologinen raaka-aine.
Ominaisuuksia vaikea sellittää selittää pelkästään sen kemiallisen koostumuksen perusteella, tai ei voida lainkaan. Maidon sisältämien aineosien keskinäinen vuorovaikutus savat maidon käyttäytymään erilailla, eri olosuhteissa.

Että, jos osattaisiin maito tehdä kemiallisesti, se olisi jo hurja askel mm kehistysmaitten kannalta. Hedelmistä, luonnon kasviksista osataan tehdä maitoa, mutta se ei korvaa lehmän maidon aines-osia.
Kasvipohjaisia maitojuomia on nykyään tarjolla montaa sorttia. Riisimaitoa, kauramaitoa, mantelimaitoa ja kookosmaitoa ..mitä nyt kaikkea onkaan.
Eikä hassumpaa olekkaan, esim riismaito.
Muttei niitäkään tehdä 3d tulostimilla.

Me täällä mennään hurjaa vauhtia vesipallolla avaruudessa, ei me vielä tiedetä oikestaan mitään näistä. Vasta pinta raapaisuja. On jääkautta ym, sitäkään tiedetä milloin seuraava.
Siis lehmiä tarvitaan vuonna 2050
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siitä.oli.kyse kirjoitti:
Siis lehmiä tarvitaan vuonna 2050
jätän lyhytnäköisen kommenttisi käsittelemisen ja vastaan kysymyksellä:

-mieti vaan paljonko lisää viljely pinta-alaa tarvitaan jotta voidaan tuottaa 70% nykyistä enemmän ravintoa jotta voidaan ruokkia ennusteiden mukainen 9.7 miljardin väestö ?

jo arkijärjelläkin luulisi ymmärtävän että tarvitaan melkoisia teknologisia harppauksia.

ihmiskunta on edistynyt geeni-, molekyyli- ja dna-tutkimuksessa huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tämä avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ei ainoastaan maatalouteen vaan myös muille elämän aloille... ja vauhti vain kiihtyy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ja jälleen huomasi ja tunnisti vajakin aloituksen vaikka ei nikkiä näkynytkään. Niin sairaita ja kaukaa haettuja nuo ovat, jotensakin pakonomaisia ja sairaita, kuten ilmeisesti rustaajansakin on.
Reppana asuu ilmeisesti vuokratuella jossain Kalliossa, ja sitä nyt mainostaa.
Kyllähän se asia vain niin on, jos meillä ei olis rosvot maailmaa ohjailemassa, niin ihmiset asuisivat paljon terveemmässä ja väljemmässä asuinympäristössä, eivätkä missään saastuneessa ja nokisessa kaupungissa, kuin mehiläiset jossain ahtaassa kennostossa.
Kaupunkiasuminen on vain yhteiskuntarosvouksen yksi muoto, ja siksipä siihen ihmisiä pakotetaan. Juuri tänä iltana sanottiin telkussa, etteivät ihmiset enää pysty asumaan Helsingissä ilman vuokratukea, mikä raha siirtyy yhteiskunnalta rosvojen lompakkoon. Muistelkaapa vain, kuinka demujen asuntobisnes on tuossakin yksi rosvoaja, eli voisko sanoa suoraan, että demarit ovat itse olleet avittamassa politiikallaan tuollaisen tilanteen syntymiseen, että pääsevät verovapaasti rosvoamaan yhteiskuntaa, ja työväestöä.
Mutta täytyy kyllä sanoa, ettei oikeistosossu nyt käy kaikilla pytyillä, ja maanisuus näkyy taas olevan huipussaan.
Voi jukupliuta noita juttujansa, kuinka ovat sairaita.....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kuten sanoin. Ihan vapaasti saa asua kolmekymmentä vuotta kehityksessä jäljessä olevassa Impivaarassa. Omapa on vahinko.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kaupunki-innovaatiot ovat varmasti kivoja. Niinkuin nämä kiinteäikkunaiset koneellisella ilmanvaihdolla varustetut koulut ja päiväkodit. Niissä käytetään hienoja tietokoneohjattuja innovaatiivisia laitteita, joiden avulla ilmanvaihtoa saadaan täsmälleen normien mukainen määrä. Niiden normien joita nämä kaupunkien yliopistoissa opiskelleet viisaat ihmiset siellä Ympäristöministeriössä ovat värkänneet. On määritetty täsmällen montako litraa ilmaa oppilasta kohden pitää tuoda ja viedä, olisko peräti sitä ilmaa jota Lipposen hallitus Saksasta osti.

Sellainen pikku juttu nyt pääsi näiden innovaatioiden ja normien myötä käymään, että hometta kasvaa vähän siellä sun täällä näissä rakennuksissa. Lapset altistuu jo päiväkodeissa, oppilaat ja opettajat sairastuvat kouluissa.

Mistäpä apu. Tietysti maaseudulta. Sieltä tulee puuta ja puusta voidaan tehdä terveitä rakennuksia. Ei tarvita uusia innovatiivisia 3D printattuja taloja kun puusta höyläämällä saa toimivia ratkaisuja. Näin se maaseutu taas auttaa kaupunkilaisia kohden parempaa elämisen laatua.

http://yle.fi/uutiset/3-9513898

Vanhassa vara parempi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Kun kaupungissa tulee ongelma, käännytään maaseudun puoleen. Näin se on aina mennyt. Näin se aina menee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JuurikinNoinSeOn kirjoitti:
Kun kaupungissa tulee ongelma, käännytään maaseudun puoleen. Näin se on aina mennyt. Näin se aina menee.
mutta miten kun maaseudulla on rahoitusongelma koko ajan päällä, ei pärjätä ilman rintamaiden subventioita
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hirsirakennuskin voi homehtua, jos rakentaminen muuten perustuu idioottimaisiin ilmanvaihto- ja energiatehokkuusmääräyksiin. Tai tehdään rakennettaessa alkeellisia virheitä, kuten ei anneta lattiabetonin kuivua läpi asti ennen kuin päälle vedetään muovimatto.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hirsirakennuskin voi homehtua, jos rakentaminen muuten perustuu idioottimaisiin ilmanvaihto- ja energiatehokkuusmääräyksiin. Tai tehdään rakennettaessa alkeellisia virheitä, kuten ei anneta lattiabetonin kuivua läpi asti ennen kuin päälle vedetään muovimatto.
Totta. Hirsirakennuksenkin saa pilattua. Se on kuitenkin siitä kiitollinen, että kun puuseinä alkaa homehtumaan (=lahoamaan) se näkyy hyvin nopeasti, puun väri muuttuu ym. näkyviä muutoksia. Siis silloin kun puuta käytetään niin, että se jää pintarakenteeksi.

Peittämällä puurakenne saadaan varmimmat homepommit, puupintaa ei koskaan pitäisi peittää jollain muulla materiaalilla. Ei edes lateksimaalilla. Hengittävä vaha tai öljyäminen, muuta ei tarvita sisällä, ulkona keittomaali tai aito öljymaali. Öljymaalin kanssa tulee olla tarkkana että pohja on oikein valmisteltu. Keittomaali toimii huonommallakin pohjalla.

Oikein tehtynä ja käytettynä puurakennus on kuitenkin terve. Siksipä ne nyt alkavat saada jalansijaa. Paitsi Helsingissä, jossa rakennusvalvonta on kategorisesti kieltäänyt puutalot joitakin koerakentamispoikkeuksia lukuunottamatta. Betoniteollisuuden väkijuomilla ryydittämät seminaarit pitävät Helsingin rakennusvalvonnan betonirakentamisen vaatijana vielä pitkään.

Helsingin ja muiden kaupunkien vanhoissa taloissa on välipohjat puupalkiston varaan valettua betonia. Niihin on jätetty joskus jopa kreosiitillä käsiteltyjä lautoja. Asuntoja nykyaikaistettaessa välipohjia ei ole puhdistettu, mutta niiden läpi on vedetty esim vesijohtoja, vanhojen välipohjien päälle on tehty kylppäreitä tai saunoja, näin kostumisriski on kohonnut. Homekoulujen jälkeen meillä onkin miljardiurakka noiden ennen toista maailmansotaa rakennettujen "arvotalojen" homekorjauksissa, saamme nähdä kuinka kaupunkilaiset alkavat huutamaan valtiota apuun korjausten maksumieheksi näissä vanhoissa homepommitaloissa. Tamperella yksi talo meni jo purkuun kun korjaus olisi ollut liian kallis
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aika harvoin niitä välipohjien lautoja itsessään on kreosiitilla käsitelty, enemmän löytyy sellaisia joissa on valettu muutaman sentin paksulla kreosiittivalulla ("pirunpoika") vessojen ja kylppärien pohjat lautojen päälle, tai sitten kyllästetty betonivalu puhtaalla kivihiilitisleellä jossa on kreosiittia. Tosiaan siten kun se kreosiitti on poistettu, niin jotkut ovat jättäneet laudat niiden alta poistamatta, ja niissä sitten on edelleen kreosiittia joka on imeytynyt niihin päällysvaluista. Alapohjissahan sitten on jopa kokonaan koko kellarin ala valettu "pirunpojalla", paksuin kerros mitä itsellä on tullut vastaan oli yli 15cm ja alla metri maata joka haisi siltä kuin ratapölkky olisi työnnetty nenään, hinta oli yli 200 000€ pelkkinä haita-ainepurkukuluina jotta ensimmäistäkään pohjaviemäriä päästiin uusimaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
kyllä taas tästäkin keskustelusta näkee että maalla asuu kapea-alaisesti ajattelevia ja kehityskielteisiä, pelkääviä ihmisiä.

varmaan maajussien "ei siitäkään mitään tule"-argumentointi on ollut aikanaan samankaltaista ensimmäisten langattomien arp/nmt-puheluiden kohdalla.

peräkammareista kun on vaikea nähdä maailmanmenoa ja kirkonkylille kokoontuvat vain samassa tilanteessa olevat.
eikä edes huikeasti kehittynyt tiedonvälitys saa suomuja silmiltä.
Ilmianna
Jaa
Ilman maaseudun puuta, elintarvikkeita, mineraaleja ja tuotantolaitoksia maallamme ei olisi mitään mahdollisuutta elättää väestöämme. Maassamme on puolitoista miljoonaa eläkeläistä, muutamasatatuhatta työtöntä ja työhalutonta sekä lapset ja opiskelijat elätettävinä.

Sitten täällä muutama tulonsiirtoelätti räkii päivästä toiseen maaseudulla työtä tekevien niskaan.

Jotain kohtuutta sentään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
maaseudun alkutuotannon tehtävä on tuottaa raaka-aineita jotta pystyvämmät voivat jalostaa niitä
näin se menee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
isot metropolit --rikollisuuden ja saastuuden arenat,,,alkoholi,,huumet,,,ja
pahinta julmuutta ja irvokkuuta,,,,sen,toiminnankin on tyhjantanut maaseudunkin,,,,puhumattakan moraaliarvoista,,,,ei niitä ole enä,,,niitä on syrjääntynt mielivaltaisen nihilismin,,,joka suosii,,ja opettakin kaikkian inhottavan ja alhaista,,,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
Älä viitsi syöttää potaskaa moraalisesti parempiarvoisesta maaseudusta. Siellä sen kummempaa ole. Tiedän kun olen maalta kotoisin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
OikeistoSosDem kirjoitti:
Älä viitsi syöttää potaskaa moraalisesti parempiarvoisesta maaseudusta. Siellä sen kummempaa ole. Tiedän kun olen maalta kotoisin.
Aivan, osuit naulan kansaan, olet juuri sellainen moraaliltaan ala-arvoinen jotka muuttavat maalta kaupunkiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TottaTuriset kirjoitti:
Aivan, osuit naulan kansaan, olet juuri sellainen moraaliltaan ala-arvoinen jotka muuttavat maalta kaupunkiin.
yleisesti voi todeta että tutkimusten valossa maalta lähtevät kyvykkäimmät
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vainjukuritjäävät kirjoitti:
yleisesti voi todeta että tutkimusten valossa maalta lähtevät kyvykkäimmät
Kyvykkäimmät - siis moraaliltaan ala-arvoisimmat, tutkimusten valossa yleisesti
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
OikeistoSosDem kirjoitti:
Älä viitsi syöttää potaskaa moraalisesti parempiarvoisesta maaseudusta. Siellä sen kummempaa ole. Tiedän kun olen maalta kotoisin.
Vaikka olen muutamista asioista erimieltä kanssasi. Niin siitä huolimatta suuret kiitokset Oikeistososdemille mahtavasta avauksesta. Joka poiki mielestäni tämän vuoden 2017 parhaat kirjoitukset.

Tämä senvuoksi että puhuttiin paljon asiaa, jätettiin toisten solvaukset paljon vähenmälle, tuli aivan vanhat hyvät ajat mieleen. Vahinko vain että itse kerkesin mukaan vasta nyt.

Tuossa kaupunki vastaan maaseutu asetun puoliväliin, kuten keskustalaisen kuuluukin. Nimitäin en tykkää asua suurten kaupunkien keskustoissa, siellä on myöskin ne kallimmat neliö hinnat.

Mutta kaupungit voisi olla laajenpia, 10-30 kilometriä keskustasta, ei ole matka eikä mikään. Siellä on jo vapaata asua omassa talossa, kohtuu hinnalla. Etelä ja keskisuomessa silloin vieressä onkin jo naapuri kaupunki.

Tuollaiset yli 50 kilometrin matkat kaupunkiin, ovat jo hieman liian pitkät. Ne voisi jättää jo vapaaajan käytöön sopiviksi. Metsästystä ja kalastusta harjoittaville, nekin alueet ovat erittäin tärkeitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JuurikinNoinSeOn kirjoitti:
Kyvykkäimmät - siis moraaliltaan ala-arvoisimmat, tutkimusten valossa yleisesti
ja mikäköhäntutkimusnäin toteaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vainjukuritjäävät kirjoitti:
yleisesti voi todeta että tutkimusten valossa maalta lähtevät kyvykkäimmät
Myös kaupungeista muuttavat kyvykkäät tutkimuksen mukaan.

Entä jos asia on niin että maalta muuttavat köyhät ja työttömät ja kaupungeista muuttavat varakkaat mukavampaan elinympäristöön?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaup_Kesk--- kirjoitti:
Vaikka olen muutamista asioista erimieltä kanssasi. Niin siitä huolimatta suuret kiitokset Oikeistososdemille mahtavasta avauksesta. Joka poiki mielestäni tämän vuoden 2017 parhaat kirjoitukset.

Tämä senvuoksi että puhuttiin paljon asiaa, jätettiin toisten solvaukset paljon vähenmälle, tuli aivan vanhat hyvät ajat mieleen. Vahinko vain että itse kerkesin mukaan vasta nyt.

Tuossa kaupunki vastaan maaseutu asetun puoliväliin, kuten keskustalaisen kuuluukin. Nimitäin en tykkää asua suurten kaupunkien keskustoissa, siellä on myöskin ne kallimmat neliö hinnat.

Mutta kaupungit voisi olla laajenpia, 10-30 kilometriä keskustasta, ei ole matka eikä mikään. Siellä on jo vapaata asua omassa talossa, kohtuu hinnalla. Etelä ja keskisuomessa silloin vieressä onkin jo naapuri kaupunki.

Tuollaiset yli 50 kilometrin matkat kaupunkiin, ovat jo hieman liian pitkät. Ne voisi jättää jo vapaaajan käytöön sopiviksi. Metsästystä ja kalastusta harjoittaville, nekin alueet ovat erittäin tärkeitä.
Suomen "kaupungit" ovat niin pieniä ettei niissä riitä asukkaita kun muutaman kilometrin verran. Helsingissä vähän pitemmälle. Vantalla ja Espoossa ei ole edes kaupunkikeskusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tulevaisuudessa siellä missä voidaan luovuttaa suurista kaupungeista. Elämä perustuu pienempii toimiviin yhteisöön, missä keskeisten asioiden kuljettaminen on mahdollisimman helppoa. Alueella on keskuskaupunki mihin sijoittuu hallinto ym. vastaava. Sen liepeillä on teollinen tuotanto. Sitä ympäröi perustuotantoa mm. suurin osa ruuasta tuotetaan lähiruokana. Samoin energaista suuri osa tuotetaan lähienergiana lisättänyt kehittyneellä sähkötuotannolla.

Helsingin kaltaista hallintokaupunkia ei tarvita, koska asia voidaan hoitaa kehittyneen tietotekniikan avulla. Jokainen toimii tahollaan.

Uudessa mallissa ihmiset voivat asua kohtuuhintaisissa asunnoissa. Omistusasuntojen suhteellinen määrä laskee.

Satamiin johtavat hyvät rautatieyhteydet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Taidat olla vähän jäljessä, niin ajassa kuin kehitysessäkin (myös henkilökohtaisessa). Kuivailusi on kuin jostain 1950-luvun menneisyydessä.

Ei teollisuus tai maatalous enää säätele yhteiskuntaa, ne ovat enää yhteensä noin 20% bruttokansantuotteesta (maatalous 1%), maailma pyörii nykyään palvelu- ja tietoyhteiskuntana jossa lähes kaikki vauraus luodaan kaupungeissa korkean teknologian sovelluksilla ja palveluilla, ja tämä tapahtuu tuottavimmin isoissa kaupungeissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hahahaaaaa kirjoitti:
Taidat olla vähän jäljessä, niin ajassa kuin kehitysessäkin (myös henkilökohtaisessa). Kuivailusi on kuin jostain 1950-luvun menneisyydessä.

Ei teollisuus tai maatalous enää säätele yhteiskuntaa, ne ovat enää yhteensä noin 20% bruttokansantuotteesta (maatalous 1%), maailma pyörii nykyään palvelu- ja tietoyhteiskuntana jossa lähes kaikki vauraus luodaan kaupungeissa korkean teknologian sovelluksilla ja palveluilla, ja tämä tapahtuu tuottavimmin isoissa kaupungeissa.
Kuten vaikka Intiassa tai muualla kehitysmaissa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hahahaaaaa kirjoitti:
Taidat olla vähän jäljessä, niin ajassa kuin kehitysessäkin (myös henkilökohtaisessa). Kuivailusi on kuin jostain 1950-luvun menneisyydessä.

Ei teollisuus tai maatalous enää säätele yhteiskuntaa, ne ovat enää yhteensä noin 20% bruttokansantuotteesta (maatalous 1%), maailma pyörii nykyään palvelu- ja tietoyhteiskuntana jossa lähes kaikki vauraus luodaan kaupungeissa korkean teknologian sovelluksilla ja palveluilla, ja tämä tapahtuu tuottavimmin isoissa kaupungeissa.
Paljonko Suomen varallisuudesta tuotetaan Helsingissä? Vast. erittäin vähän.

Totuus on, että informaatioteknologian kehityksen vuoksi me emme tulevaisuudessa tarvitse hallintoon keskittyvää kaupunkia. Ne asiat voidaan hoitaa vaikka kotitöinä Utosjoen takamailla.

Sen sijaan mm. ruaan kuljettaminen vaatii energiaa ja kalaustoa. Mitä vähemmän sitä tarvitaan sen parempi. Jo nyt teollisuustuotanto on hajasijoitettu. Montako sellutehdasta tai bioyritystä on suurissa kaupungeissa. Näitä varten tarvitaan toimiva rataverkosto ja hyvät satamat.

50 vuoden päästä ihmetellään, miksi ihmisiä ahdataan jonnekin niemennokkaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aivan, kuten Shanghaissa, New Yorkissa tai Tokiossa... niin, ja Delhissä.

Intia kaungistuu tosiaan todella vauhdikkaasti, aivan kuten Kiinakin on tehnyt jo 20 vuotta, kaupungistuminen tapahtuu koska elintaso ja tuottavuus on kaupungeissa paljon korkeampi kuin maaseudun köyhyydessä elävillä. Käytännössä maalaiset elävät Intiassa kaupungeissa asuvien sukulaisten lähettämillä avustuksilla, aivan kuten Suomessakin, Suomessa tosin ne avustukset ryöstetään veroissa ja maksetaan mm. maatalustukiaisina ja kuntien köyhäinapuina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
S24uomlaineN kirjoitti:
Paljonko Suomen varallisuudesta tuotetaan Helsingissä? Vast. erittäin vähän.

Totuus on, että informaatioteknologian kehityksen vuoksi me emme tulevaisuudessa tarvitse hallintoon keskittyvää kaupunkia. Ne asiat voidaan hoitaa vaikka kotitöinä Utosjoen takamailla.

Sen sijaan mm. ruaan kuljettaminen vaatii energiaa ja kalaustoa. Mitä vähemmän sitä tarvitaan sen parempi. Jo nyt teollisuustuotanto on hajasijoitettu. Montako sellutehdasta tai bioyritystä on suurissa kaupungeissa. Näitä varten tarvitaan toimiva rataverkosto ja hyvät satamat.

50 vuoden päästä ihmetellään, miksi ihmisiä ahdataan jonnekin niemennokkaan.
Aika paljon, lähes tuplasti asukasta kohden muuhun maahan nähden

http://tilastokeskus.fi/til/alyr/2015/alyr_2015_2016-12-21_tie_001_fi.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
S24uomlaineN kirjoitti:
Paljonko Suomen varallisuudesta tuotetaan Helsingissä? Vast. erittäin vähän.

Totuus on, että informaatioteknologian kehityksen vuoksi me emme tulevaisuudessa tarvitse hallintoon keskittyvää kaupunkia. Ne asiat voidaan hoitaa vaikka kotitöinä Utosjoen takamailla.

Sen sijaan mm. ruaan kuljettaminen vaatii energiaa ja kalaustoa. Mitä vähemmän sitä tarvitaan sen parempi. Jo nyt teollisuustuotanto on hajasijoitettu. Montako sellutehdasta tai bioyritystä on suurissa kaupungeissa. Näitä varten tarvitaan toimiva rataverkosto ja hyvät satamat.

50 vuoden päästä ihmetellään, miksi ihmisiä ahdataan jonnekin niemennokkaan.
Teollisuus ja teollisuus, teollisuus on nykyään alle 20% bkt:stä, tehdasteollisuus alle 10%... se maailma meni jo, nyt eletään tieto- ja palveluyhteiskunnassa. Te keput elätte jossain 1950-luvulla, herätkää pahvit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kaupungista ja maaseudusta

Saahan sitä asua kolmekymmentä vuotta ajastaan jäljessä olevassa Impivaarassa mutta on älyllisesti epärehellistä esittää sen olevan jotenkin parempi vaihtoehto kuin kaupungissa asuminen.
Edistys, sivistys ja uudet innovaatiot ovat aina kehittyneet ja tulevat kehittymään siellä missä on ihmisiä eli kaupungeissa. Maaseudun rooli on aina ollut kehityksen hidastaminen.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta