Valokuitu olisi jo

Tämän kuitujutun alkujuuret löytyy Matti Vanhasen johtaman hallituksen lähtölaukauksella. Muodostettiin laajakaistalaki. Laki tehtiin aivan liian kiireellä ja tutkimatta. Tähän päivään lakia on muutettu neljä kertaa. Toteutus ja kilpailutus maakuntaliitoille. Keski-Suomessa muodostettiin kuntajohtajista työryhmä, jossa myös Viitasaaren johtaja oli. Kuntaliitto kilpailutti hankkeen ja sai tasan tarkkaan yhden tarjouksen eli Kuuskaistan. Kunnille myytiin sitten Kuuskaistaa. Viitasaarikin lähti samaan kuoppaan, vaikka tiedettiin Kuuskaistan aikaisemmat vaikeudet, muunmuassa entinen toimitusjohtaja oli saanut lähdön vilppihommien takia. Todennäköisesti Kuuskaistan kassatilannetta ei kyselty tarkemmmin. Rahoittaja Finnvera sen teki, ja Finnveran rahat evättiin. Viitasaaren valtuustoonkin kassatilanne tuotiin viimeisenä päivänä. Valtuustossa Perussuomalaiset esittivät hankkeen lopettamista, mutta siihen ei suostuttu. Silloin olisi vielä voitu saada rahat takaisin. Kuuskaista jatkoi rahoituksen etsimistä, mutta sitä ei kukaan luvannut. Kuuskaistan velat ja liittymävaraukset myytiin uudelle viritykselle yhdellä eurolla eli Verkkohouldiningille. Viitasaari saatiin valituksella pois tästä vieläkin suuremmasta velkasamposta. Viitasaarenkin takausvastuut olisi muuttuneet kolminkertaiseksi eli 13 milj,euroon. Viime vuonna verkkoyhtiö muutti kuntien lainoja sijoituksiksi.
Ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa verkkokunnat joutuvat lisärahoittamaan hanketta. Tietona vielä ,että 4,6 milj.euroa on jäädytetty tukirahoista. Kuuskaista käräjäoikeudessa tuomittiin sopimusrikkomuksesta maksamaan Viitasaarelle, Saarijärvelle ja Jyväskylälle etumaksut takaisin. Kuuskaista käräjäoikeuden päätöksellä velkasaneeraukseen , tällä tuomiolla kuntalaisille maksetaan vain murusia tai ei yhtään mitään. Tässä odotellaan nykyisen Verkkoyhtiön tilinpäätöksiä vesikielellä. Mitähän tässä vielä koetaan, ennenkuin luupäät uskovat hankkeen menneen metsään. Tässä historiaa.

Voihan paskat!

Sampo_Saarijärveltä

30.3.2017 14:41
Saarijärven Sampossa karua todellisuutta Valokuituverkon suhmuroinneista.
Mitenkä lienee Karstulassa?

Rahat menivät, kuitua ei tullut.
Verkko-osuuskunta Kuuskaistan saneeraus-ohjelma kestää vuosia.
Jos tunnelmaa verkko-osuuskunta Kuuskaistan velkojille järjestetyssä tilaisuudessa pitää kuvata yhdellä sanalla, on se alistunut. Saarijärveläisten Kuuskaistalle maksamat liittymäkorvaukset ovat menneet, luvattua valokuitua ei ole tullut ja rahojen takaisinsaaminen on erittäin epävarmaa.

Velkojien tilaisuus järjestettiin kaupungintalolla tiistaina. Paikalla oli yrityssaneerauksen selvittäjä, asianajaja Jussi Laakkonen asianajotoimisto Fennosta ja yleisönä yksityishenkilöitä ja kaupungin edustajina kaupunginjohtaja Timo Rusanen ja talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi. - Tämä on poikkeuksellinen yrityssaneerausmenettely, koska mukana on paljon yksityishenkilöitä, Laakkonen totesi.

Velkoja leikattaneen 40-75 prosenttia

Käräjäoikeus hyväksyi kuun alussa Kuuskaistan yrityssaneeraushakemuksen. Taloudellinen selvitys verkko-osuuskunnasta valmistuu huhtikuussa ja varsinainen yrityssaneerausohjelma käynnistynee syksyllä.
Yrityssaneerauksella pyritään konkurssin välttämiseen ja toiminnan jatkumiseen.

Yksityishenkilöiden Kuuskaistalle maksamat velat ovat vakuudettomia, samoin Saarijärven kaupungin noin 500 000 euron saatavat Kuuskaistalta. Laakkosen mukaan saneerausohjelman pituutta ja vakuudettomiin velkoihin kohdistuvan leikkauksen määrää ei voi vielä arvioida.

- Tavanomainen velkojen leikkaus yrityssaneerauksissa on 40-75 prosenttia ja ohjelman kesto 5-8 vuotta, Laakkonen totesi. Havainnot toiminnasta huomioidaan

Kuuskaistalle tehdään erityistilintarkastus ja yhtiön omaisuus arvioidaan.
Kaupunginjohtaja Timo Rusanen kysyi, miten varmistetaan se, että erityistilintarkastusta tekevillä on riittävästi osaamista ymmärtää tämänkaltaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kohtuulliset kulut.

Jussi Laakkosen mukaan muun muassa Viestintäviraston tekemät havainnot Kuuskaistan toiminnasta otetaan huomioon.

Kuuskaista hävisi käräjäoikeudessa riita-asiansa Saarijärveä, Jyväskylää ja Viitasaarta vastaan. Verkko-osuuskunta velvoitettiin maksamaan Saarijärvelle sopimussakkona 500 000 euroa, joka vastaa ennakko- ja liittymämaksuja ja lisäksi
oikeudenkäyntikulut. Kuuskaista on valittanut päätöksestä hovioikeuteen.

Marja Tarvainen

Kiinnostuin vähän tutkimaan, missä ja mistä asioista Keski-Suomen kunnissa viime vuosien aikana Hallinto-oikeus tai joku muu viranomainen ovat kumonneet tai estäneet kunnissa tehtyjä laittomia päätöksiä. Kuituverkon rakentamiseen liittyviä kumottuja kuntien päätöksiä on ylivoimaisesti eniten. Multialla on kiinnitetty huomiota kiitettävästi kunnanvaltuuston päätöksien lainmukaisuuksiin. Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella. Tästäkin päätöksestä taisi olla täytäntöönpanokielto. Asia on vielä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.
Viitasaari nousee myös kärjen tuntumaan. Hallinto-oikeus on kumonnut kyseisen kunnan laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä ja lisäksi Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Tiettävästi asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen.
Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä. Keuruu ja Saarijärvi ovat myös listassa mainittava. Myös näissä kunnissa on laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet. Kaikissa laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää. Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Asia jatkuu vielä Hovi-oikeudessa. Liittymän etukäteen maksaneet kuntalaiset eivät tule saamaan rahojaan milloinkaan takaisin. Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kuuskaistan aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät kyseiseen yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana.
Eikö jo ole riittävästi kunnille päätöksiä oikeusasteilta mikä on mennyt verkkoasiassa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle Verkkoyhtiölle? Minusta on ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään Valokuituverkkojen kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin. Kummallisinta on myös se kun Valokuituverkoissa olevat muut kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Minusta Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia Valokuituverkoissa olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Kuka on se rohkea lakia tunteva henkilö, joka tämän leikin katkaisee? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. Yksi tärkeimmistä asioista on vielä Verkkoyhtiön ja sen tytäryhtiön tilinpäätökset? Miksi niitä salataan? Ps. Pistäkää tähän ketjuun lisää tai korjatkaa, jos kirjoituksessani on virheellisyyksiä

Juuri noin, että lakia ei kunnissa tahdota noudattaa, vaikka tavallinen pulliainen tietää miten asiat menee.

Jo täällä taas häärätään viitasaaristen rahoilla valokuitua hakemaan. Mitä on etukäteen sovittu? Ettei vaan ovenraosta lykättäis KSVVtä. Annettais vaan operaattorien pykätä omiaan. Kyllä ne tulee rahan perässä.

Olkaapa tarkkoina Viitasaarella ja kyläkunnilla. Pyytäkää yhteinen selvitys ja virallinen analyysi Holding -ja Valokuituverkoyhtiöiden rahatilanteesta. Selvitys pitää olla konsernitasolla, kun tehdään tarjouksia. Sieltä saattaa löytyä yllätyksiä, ja yllätyksiä ei enää tarvitse kuntalaisten saada maksettavakseen. Selvitystila taitaa olla aika lähellä, kun seitsemän valitusta on käsitelty Hallinto-oikeuksissa. Takaisin perittävää kun tulee pahimmassa tapauksessa miljoonia euroja. Pyytäkää riskiarvioinnit näistä valituksista, ne todellakaan eivät ole huuhaata. Kittiläntielle ei kannata lähteä.

Viitasaaren syrjäkylillä ei tarvita valokuitua kuin linkkimastoihin palvelemaan mobiilia. Joka tarvitsee pääteiden varrella hyvän yhteyden, saa sen itse kustantaa. Eihän sähköliitäntää kustanneta verorahoista, vaikka on tarpeellisempi kuin netti. Kaikki muu on hömpötystä.

Kaupunginjohtajasta on tehty kuituyhtiöiden juoksupoika. Saa tuhlata kuntalaisten rahaa kelvottomalla osaamisella.

Alla olevat laskelmat osoittavat aivan suoraan, että yritys on taloudellisissa vaikeuksissa ja ei selviä veloistaan milloinkaan. Näillä lukemilla julkinen tuki on automaattisesti kieletty. Taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yritystä ei voida myöskään valita enää valokuidun toimittajaksi. Kyläkuntalaiset olkaapa tarkkoina ette taas lyö päätänne Karjalan mäntyyn. Pyytäkää taloustiedot koko konsernin osalta. Riskeihin kuuluu myös eri kuntien seitsemän Hallinto-oikeuden valitusta, joista suurinosa koskee johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Näissä sumplittiin 26 000 000€ kuntien takauksia osakkeiksi ja kuntien pussilla käytiin lisäksi miljoonien pääomituksien myötä.Todennäköisesti näiden valitusten myötä tulee loppu tälle kuitujutulle.

Tässä tilitietoja jotka on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista.
TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöstää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaa liiketoimintaa.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätös tietojen mukaan.

Tase 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € Holding: 248221,54 €

Yhteensä: 24 815835,42 €

Vieras pääoma

KSVV: 1 509390,67€ Holding: 28 711747,00 €

Yhteensä: 30 221137,67 €

Konserni:

Oma pääoma - Vieras pääoma= -5 405302,25 €

Kumulatiivinen voitto/-tappio

KSVV:-1 219649,69 € Holding:-159000,21€

Konserni: -1 378649,9 €

Konsernilla on omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa – 5 405302,25 € ja kumulatiivista tappiota on -1 378649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

Tuohon kelkkaan ei pidä hypätä! Kaupunginjohtajaa pitää vahtia, että ei yritä takakautta sisään.

Luikerteluun taipuvainen...

Tarkennus vielä laskelmaan. KSVV: n omaan pääomaan laskettua konsernin sisäisiä siirtoja eli sijoituksia 26 000 000€ ei konsernilaskelmissa huomioida lainkaan. Oikea omapääoma on miinusmerkkinen hurjan paljon enemmän kuin edellisessä laskelmassa. Konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa, mukaan lukien muu omapääoma.
Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00€ ja kumulatiivista tappiota on -1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

Tilintarkastelija taitaa olla valittu sopivasta puulaakista. Muutenhan virman pitäisi olla konkassa. Osaako joku viisas selitellä miten miinuksilla pärjätään.

Tärkeä sääntö

Ei se tärkeintä ole tilintarkastus, vaan tilintarkastajan valinta

Kun tuohon laskelmaan ympätään vielä investoinnin arvo, joka on noin 700 000€ kertaa 5 eli 3,5 miljoonaa, niin kuihtumassa on kuin kukkanen kuivassa maassa.

On ihmetelty miksi kuituverkon kaivuukustannukset olivat Keski-Suomessa suuret. Keskisuomalaisen jutusta ilmeni että Kuuskaistat palvelut olivat hoitaneet kaivuuta ym. vielä näihin päiviin asti. Kuuskaista oli vaatinut kaupan yhteydessä pitkät ja kalliit sopimukset, jotka hodettiin tytäryhtiön kautta. Kunnat maksoivat jopa kolminkertaisesti kuitumetrinsä. Velkasaneeraustutkinta ei kuitenkaan löytänyt mitään huomauttamista .

Eipä tietenkään, koska tytäryhtiötä ei tutkittu! Mikä se sellainen tutkinta on? Tyttärille varat on ennenkin siirretty.

Laajakaistalain esitöissä mainitaan, että Valtion rahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat toimivat lain mukaisesti ja Euroopan komissio hyväksyy valtion tuen.

Aika mielenkiintoista, että on pitänyt kirjoittaa lain noudattaminen näkyviin. Mutta se ei taida olla itsestäänselvää, että maakuntaliitot ja kunnat noudattaisivat lakia.

Eipä niin. Jonkun vain pitää ottaa väärinkäytökset esiin. Siitä sitten alkaa vääntö, missä asianajajat keräävät rahat yrittäessään kääntää mustan valkoiseksi.

Kunta on toimissaan vähän samanlainen kuin humalikas. Se tilaa pöydän innoissaan täyteen ja kun rahat on loppu niin ryhtyy muilta nyhtämään.

Ei riitä, että päätökseen kirjataan maininta täyttää EU:n tukilainsäädännön. Laissa lukee, että tukiasia pitää jokaisen tuenantajan varmistaa erikseen EU:sta . Eiköhän se tarkoita, että lupa on kirjallisesti kysytty.

Kyseisille laajakaistalain tukialueille eli hankealueelle oli valtio kysynyt luvan ja komissio oli hyväksynyt tuen sinne mm. ehdolla että tuensaajan/toteuttajan tulee olla osallistunut kilpailutukseen. No tämä joka sitä on toteuttanut ei osallistunut kilpailutukseen. -Revi siitä sitten käteen jäävää.

Keski-Suomem Valokuituverkot olivat myymässä verkkojaan Viitasaaren Sokoksen parkkipaikalla. Ihmettelen sitä miksi riskeeraa mahdollisuutensa päästä Viitasaaren julistamaan kilpailutukseen . Kyseistä operaattoria ei voida valita, koska on aloittanut myynnin ennenkin on operaattori valittu. Hyötyy siitä tilanteesta muihin operaattoreihin nähden. Sotkee myös muiden operaattoreiden mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen. Pitää sulkea kaupungin julistamasta 300 000 euron tukijutusta välittömästi ulos. Mitenkä on kyseisen verkkoyhtiön rahatilanne. En uskaltaisi ostaa kyseiseltä firmalta yhtään mitään.

Luin jostain, että TeliaSonera suunnittelee valokuitua Haapaniemenrielle. Minä ainakin odotan sitä kuitua. On ainakin vakavarainen ja luotettava operaattori. Kyllä talous on oltava kunnossa, ja Viitasaarelaisena en luota Kuuskaistan aloittamaan ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen jatkamaan hankkeeseen pätkääkään. Luin Ilpo Manninen blogista KSVV:n taloustietoja ja sen jälkeen päätös oli helppo.

Imuroin toiselta sivulta blogin!
Viitasaarella kuulemma Valokuituverkoilla joulumyyjäiset! Onnittelut Viitasaari!
http://ilpomanninen.blogspot.fi/2017/

Jollain tapaa liittymästä on rakentajan saatava investointien kulut. Jos halvalla myydään, niin sitten se on saatava kahden vuoden aikana kuukausimaksuilla.

Käsittääkseni pitää se noin 1300 €:n liittymismaksu jotenkin saada yhtiölle ja se tekisi noin 50€ kuukausi liittymämaksun päälle kahdessa vuodessa. Perustajakunnat ei voi syytää rahaa yhtiöön ja kompensoida hintoja kilpailuilla markkinoilla.

Verkkoyhtiön on otettava lisää velkaa, muuten ei satojen tuhansien halpaliittymien rakentaminen onnistu. Onko omistajakunnilta kysytty , koska nämä kunnat tulevat tämän alekamppanjan maksamaan. Varmasti myös liittymän varaajille tulee välittömästi hinnankorotukset. Sopimuksessa lukee että KSVV Oy pidättää kaikki oikeudet muutoksiin( kampanjan toteutus ja kesto, kampanja-alue, liittymähinnoittelu ja rakentamisaikataulu.

Kannattaa lukia pienellä räntätty. Viitasaarisia on enneki jymäytetty.

Keskisuomalaisessa 18.11.2017 oli Keski-Suomen kuntien veronkorotukset ja kiinteistöveron nosto.

Veronkorotuksista yhtä lukuunottamatta kaikki kohdistui Keski-Suomen valokuitu kuntiin
Nämä kunnat ovat jo budjetoineet rahaa Valokuituverkon lainojen ja korkojen maksuun, koska yhtiöllä ei ole rahaa ja tuloja maksaa niitä. Sama rumpa jatkuu myös ensi ja tulevina vuosina. Valokuituverkkojen lainojen ja korkojen maksu vastaa noin 2 äyrin nousua nykyiseen veroprosenttiin

Rupukuntien veronmaksajat kaikki maksavat vain 9 % hankkimia laajakaistoja.

RUPUKUNNAT
KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKKOJEN OSAKASKUNNAT

Konnevesi 22,0 0,5 kiinteistövero nousee
Multia 22,0 0,25
Kyyjärvi 21,75 0,75 kiinteistövero nousee
Petäjävesi 21,75 0,5 kiinteistövero nousee
Kivijärvi 21,5 0,5 kiinteistövero nousee
Karstula 21,0 1,0 kiinteistövero nousee
Pihtipudas 21,0
Kannonkoski 21,0
Toivakka 21,0
Uurainen 20,5 kiinteistövero nousee Kuuskaistan kanssa
Luhanka 18,5

MUUT KUNNAT
Hankasalmi 22,0
Keuruu 21,5 1,0 Liittyminen on jumissa tehdyn kunnallisvalituksen vuoksi
Äänekoski 21,5
Saarijärvi 21,5
Laukaa 21,5
Viitasaari 21,0
Jämsä 21,0
Joutsa 21,0 kiinteistövero nousee
Kuhmoinen 20,75
Kinnula 20,5
Muurame 19,5 kiinteistövero nousee

Ei kai Viitasaari ole taas valitsemassa konkurssiyritystä valokuiturakentamiseen? Eiköhän Kuuskaistan töppäilyt jo riitä. Onneksi on EU:n lakipykälät estämässä taloudellisessa vaikeuksissa olevan yrityksen valintaa. Tovottavasti päättäjien rohkeus riittää torppaamiseen, vai joutuuko taas kunta valituksien piiriin. Oisko Kinnunen jo jotain oppinut, vai vieläkö tuo Keski-Suomen Valokuituverkojen valinnan päättäjien eteen. Eiköhän kuntalaisten kärsimykset vararikkoyrityksistä jo riitä tältä erää. Jos ei löydy muuta rakentajaa niin jätetään kuituverkon rakentaminen TeliaSoneran ja Elisan rakennushommiksi. Kyllä nämä yhtiöt hoitavat ajan kanssa homman loppuun.

Lainaus Karstulan sivuilta.
Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Terveisiä Saarijärveltä!
Alla oleva kirjoitus oli Suomi24:lla. Vastuunkantajat yrittävät pistää muiden niskaan syyt, joiden takia kunnat ja kuntalaiset joutuivat maksumiehiksi.

Voi hyvä Sylvi ja pari muutakin kylän akkaa.

Mitä potaskaa entinen Keski-Suomen Liiton johtaja ANITA MIKKONEN kirjoittikaan 7.12.2017 Sampo lehden Vieraskynä palstalla.

Vaatii, että Saarijärven kaupungin pitäisi ottaa moraalista vastuuta Kuuskaistan ja Keski_Suomen Valokuituverkkojen "KepuCapitan" epäonnistumisesta ja maksaa kipurahoja.

Saarijärveltä löytyi kyllä moraalista vastuuta asiassa riittävästi Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen "ulostumisen" jälkeen.

Saarijärvi ja myös Jyväskylä ja Viitasaasi hylkäsivät Keski-Suomen Liiton johtajana Anita Mikkonen "kilpailuttamat" Kuuskaistan laajakaistan rakentamistarjoukset liian kalliina ja epäreaalistisina. Kaikia Kinnusen aiheuttamia vahinkoja ei pystytty enää pelastamaan.

ANITA MIKKONEN löytää vastuunkantajan sotkulle hyvin läheltä. Katsomalla peiliin.

Missä oli Keski-Suomen Liiton ja Anita Mikkosen moraali, rehellisyys, osaaminen ja ammattilaito suhmuroidessaan 2008 - 2015 Kuuskaistaa Keski-Suomeen valokuitutoimijaksi ja kiertäessään Pekka Neittaanmäen kanssa kunnissa pitämässä asiansa puolesta "valtuustoseminaareja" ennen valtuustojen kokouksia. Näin ainakin Saarijärvellä.

Joko Anita Mikkonen on toteuttanut lupauksensa, että kun hän pääsee eläkkeelle ja jos siihen mennessä Saarijärvellä ole hänen haluamaa laajakaistaa, hän muuttaa Saarijärveltä pois.

Tämän hän kertoi paatoksella ja kovalla äänellä valtuustokokouksen jälkeen, jossa Saarijärven valtuutetut hylkäsivät lopullisesti Keski-Suomen liiton hankkiman Kuuskaistan tarjouksen ja pyrkyryyden.

Eikö yhtä akkaa saada ruotuun ja itse kantamaan vastuuta teoistaan?

Keskisuomalainen 19.12.2017: Pohjanmaan käräjäoikeus hyväksyi Kuuskaistan saneerauksen. Rahat pysyvät Pohjanmaalla.
Kuka se Viitasaarella aktiivisesti ajoi rahan polttamista Kuuskaistaan?

Kun tätä Kuuskaistan valintaa operaattoriksi kelaa taaksepäin, niin oliko johtavissa luottamustehtävässä Viitasaarella samat henkilöt kun tällä hetkelläkin.? Kinnunen ainakin oli Saarijärvellä johtajana ja nyt pistettiin kaikki tekemiset velkasaneerauksen kautta piiloon. Näin se vaan menee kun osataan. Kukaan ei enää itke mihin rahat joutuivat.

Kannattaa vähän itkeä Kinnusen esittämien satojentuhansien eurojen perään ensi vuonna.

Ei auta itku Viitasaaren markkinoilla. Vaihtoon pitää laittaa...

Hyvä idea! Kannatetaan. Turha yrittää kuuhun kun katajaan kumminkin kapsahtaa.

Kunnan rahojen käytön tulisi kohdistua lakisääteisiin tehtäviin. Kunta hoitaa pakolliset velvoitteet vähillä varoillaan ja yritykset hoitavat omat bisneksensä. Minusta näin asioiden tulisi olla.

Tällä palstalla kirjoittelee muitakin kuin persuja. Itse olen kyläkunnalta ja seuraan maailmaa vähän laajemmalta kuin edellä kirjoitellut. Rahanreikiä on paljon ja niiden tasapuolinen jakaminen on vaikeaa. Jos löytyy muu maksaja kuin kunta, on se aina järkevämpää . Ymmärrän ajattelusi jos olet sossun suurkuluttaja.

Jokaiselle jotakin mukavaa halujen mukaan niin veroäyri nousee 45 prosenttiin. Sekö se tarkoitus tässä nyt on?

Jospa pukin reen perässä olisi kuitua. Pukkia tosin harmittaa kun pitää lankaa vetää perässään. Langaton olisi näppärämpi.

Joo ja saahan sillä langalla Teukan kiinni sidottua...

Uuden vuoden lupaus: Ei kaupungin rahaa laajakaistaan!

Sammoa mieltä minähi oon. Ommoa rahhoa kuituloihin.

Tästä ketjusta löytyy täysin oikeat kirjoitukset kuitukusetuksesta. Kuluneet vuosien hölmöilyt tulevat vaikuttamaan vielä vuosia kuntien taloustilanteisiin. Onneksi Viitasaaren kaupunki saatiin pidettyä erossa valtavista kustannuksista. Kuitenkin yli miljoona meni aivan hukkaan tämän humpuukin rahoittamiseen. Rupukunnat mättävät lisää rahaa vielä useana vuotena. Ainoat hyötyjät eli operaattorit käärivät rahat liiveihinsä. Myös Kuuskaista sai kusetuksensa anteeksi kuntien johtajien siunauksella. Jatkuuko tämänlainen täysin hullun homma kunnissa myös ensi vuonnakin? Oisko paikallaan antaa muutamalle kuntajohtajalle lähtöpassit?

Iliman muuta, ja varsinkin sellaiselle joka on etukäteen maksattanut Kuuskaistalle satojatuhansia euroja. Näin ainaski Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Keskisuomalainen 03.01.2018 15:37
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Jyväskylässä ja muualla Keski-Suomessa
Parannuksia tehtiin yhdeksällä paikkakunnalla Keski-Suomessa.
Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan eri puolilla Jyväskylää ja muuta Keski-Suomea. Kuva: Sami Saarenpää
Tietoliikenneyhtiö Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan kapasiteetin lisäyksillä eri puolilla Jyväskylää ja muuta Keski-Suomea.
Vuoden 2017 syksyn ja talven aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu Jyväskylässä keskustan, Kanavuoren, Vertaalan, Säynätsalon, Pupuhuhdan, Huhtasuon ja Nenäinniemen alueilla. Kapasiteettia on parannettu myös Viitaniemen, Kypärämäen, Myllyjärven, Keljon, Kinkovuoren sekä Korpilahden ja Palokan alueilla.
Jyväskylän lisäksi verkon laajennuksia on tehty eri puolilla Jämsää, Joutsaa, Hankasalmea, Laukaata ja Äänekoskea sekä Saarijärveä, Keuruuta ja Uuraisia.
– Suomalaiset ovat eniten mobiilidataa käyttävä kansa maailmassa ja tämä näkyy myös Keski-Suomen alueella. Panostamme jatkuvasti alueen verkkojen kehitykseen, Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Tulevaisuuden 5G-teknologiaa testataan jo
Elisan 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista. Verkkoa laajennetaan jatkuvasti ja verkon laajennusten lisäksi myös verkon kapasiteettia parannetaan. Elisa on tehnyt kapasiteettiparannuksia vuonna 2017 enemmän kuin koskaan aiemmin.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen

Ijäs ja Manninen oikealla asialla. Kuitukeplottelu pitää lopettaa. Rahalla on tärkeämpiä reikiä kuin operaattorien taskut.

Kahtokeepa viitasaariset ku KSValokuituverkkojen toimari Paunonen kerjää rahaa osakaskunnilta. Jokunen miljoon taas puuttuu ja loppua ei näy. Pitäkeepä varanna ettei kuitua uiteta takakätteen Viitasaarelle. Siel on sellane innokas Kinnune kuitua uittamassa.

Kyllä meidän Kepulaisten kannattaa mennä maakuntavaltuustoon isolla joukolla. Meihin voi aina luottaa.

"Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi."

Tässä on valokuva kekseliäistä

https://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640&size=1024x640

Ihmettelen todella suuresti jos joku vielä Viitasaarelainen valitsee Keski- Suomen Valokuituverkot kuituyhtiökseen. Kyseinen yritys rakennettiin Kuuskaistan raunioille. Kuntalaiset menettivät Kuuskaistalle sijoittamansa rahat. Kaupunkikin menetti noin miljoonan operaattorin perseeseen. Minä en ainakaan kyseiseltä puljusta ostayhtään mitään. Yhtiön tilinpäätökset ovat olleet kovasti pakkasella jokaisella tilikaudella. Rahaa ruikutetaan omistajakunnilta joka vuosi lisää. On se ihme jos yhtiö selviää edes lainankoroistaan.

Mitäs Kinnunen siihen sitten sanoo?

Viitasaaristen olisi suotavaa osoittaa solidaarisuutta näinä vaikeina aikoina ja liittyä kuntien yhteiseen verkkoyhtiöön. Pienellä lainatakauksella tekin pääsette mukaan kehityksen kelkkaan josta nykyiset omistajakunnat parhaillaan nauttivat. Yhdessä eteenpäin kohti menestystä!

20 :€lla yhteensä kuukaudeksi saa puhelinliittymän, internetin ja tietoturvapaketin. Näillä saa tehtyä kaiken, mitä nettiliittymältä tarvii. Ei kannata siis Viitasaaren lähteä takaamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yhtiötä, jos tuo solidaarisuus tarkoittaa sitä.

Kaupunginhallitus myönsi jo 200 tuhatta euroa valokuidun rakentamiseen!!
Tästä on hyvä lähteä rakentamaan hedelmällistä yhteistyötä ksvv:n ja Viitasaaren kaupungin välillä ja mahdollisesti jopa tiiviimmänkin kanssakäymisen merkeissä. Olisi aivan mahtavaa saada uusi iso asiakas tai jopa osakas menestyvään kuntayhtiöön mukaan!!

Tietojeni mukaan turha hurraahuuto. Ei mitään Viitasaaren rahoja todennäköisesti tule saamaan. On vielä isoja esteitä tulossa muista kunnista ja Viitasaareltakin.

Menestyvä tosiaan https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/keski-suomen-valokuituverkot-oy/25567097/taloustiedot
Omavaraisuus näyttää hyvältä vaan siksi kun osakaskunnat juuri pumppasi lisää rahaa. Firma ei tule koskaan selviytymään veloistaan liittymähinnoilla

Tutustuin kuiturakentamisesta annettuun Viitasaaren kaupungin tarjouspyyntöön. Keski-Suomen Valokuituverkkojen tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen. Useissa kohdissa on puutteita. Kaikille pyydetyille alueille ei ole tulossa kuitua. Varauksia piti olla maaliskuun loppuun 300. Tässä muutamia puutteita. Tukiasiat tulisi selvittää juuri niin kuin eräs kaupunginhallituksen jäsen vaatii. Paikallislehden jutussakin nämä puutteet ilmenevät aivan tarkasti. Julkiset tarjouspyynnöt ovat, ja niihin annetut tarjoukset ovat nykyaikana aika tarkasti säänneltyjä. On ihme jos menee lävitse.

Rakennuskustannusten korkeuteen on kaupunkien ja kuntien säännöstön laatija se joka kuidusta kalliin haudattavan tekee .

Tässä osa tarjouspyynnöstä: Kuituverkon kautta tarjottavaa palvelua pitää sitoutua toimittamaan kaikille talouksille oheisella Viitasaaren kaupungin taajaman asemakaava-alueella, jos valokuituliittymiä tilataan ( yritykseen, omakotitaloon tai taloyhtiöön vähintään 300 karttaan merkityllä alueella)
Tämä tarkoittaa ettei yhtään liittymävarausta voi silloin jättää rakentamatta vaikka esimerkiksi Kurkelan perukoilla olisi vain yksi asiakas. Tarjouspyynnössä on sana sitoutuu rakentamaan kyseiselle karttaan merkitylle alueelle.

Taitaa päättäjät tuumata että tämä menee leikkimällä ja samaa mieltä olevana läpi. Jotta ihan sama, millä sanamuodoilla esitellään päätöstä kun jätetään oleellinen pois. Ihan sama maksaa mitä maksaa, ei se ole koskaan paljoa kun tekemällä tehdään asia tärkeäksi tärkeiden päättäjien kautta.

Mikä se miljoona on? Ei yhtään mitään vaan vanhustenhoitoon sitä ei kyllä anneta.

Meitä on Viitasaarella TeliaSoneran asiakkaita satoja. Odotamme koko ajan, että kyseinen operaattori jatkaa Ukontien ja Työväentalontien jälkeen uusilla Viitasaaren alueella kuidun rakentamista. En halua kenenkään muun asiakkaaksi ja en ainakaan Keski-Suomen Valokuituverkon asiakkaaksi.

Minun tietojeni mukaan kun Viitasaarella Ukontieltä ja Työväentalontieltä ja oliko osa Rättimäkeäkin, tehtiin lankojen poistoa niin halukkaat Telian asiakkaat saivat samassa yhteydessä Telian kuituliittymän. Onko niin, että operaattorin on korvattava liittymä, jos langat puretaan pois? Silloinhan pitäisi myös muidenkin operaattorien kuitu olla mahdollista saada kuin Keski-Suomen Valokuiverkkojen. Tätä kannattaa kysellä operaattoreilta ennenkin menette mitään sopimuksia tekemään. Ei kaupunki voi omilla kilpailutuksillaan ohjailla asiakkaita.

Silirimpsistä siellä hei! Rupukunnilta Valokuituverkot rahat vei! Hei hei hei!

Tarkastelin hiukan tämän Viitasaaren viimeisimmän kuitu-jutun kiemuroita. Keski-Suomen Valokuituverkoille päätetty hanke ihmetyttää jonkin verran. Luin paikallislehdestä, että verkkoyhtiö oli aloittanut kuitujensa myynnin jo lokakuussa, kun kaupunki teki kilpailutus-päätöksen vasta vähän ennen vuoden vaihdetta. Operaattori keräsi suurimman osan asiakkaista jo ennen kilpailutuksen julistamista. Aika vaikea on muiden saada enää kilpailutuksessa vaadittuja asiakkaita. KSVV:n myyntitilaisuuksia oli tiettävästi kaupungintalolla tiuhaan ja esitteitä laiteltiin oventäydeltä. Myyntikoju oli syksyn sokkarin edessä. Tämäntapainen kilpailutukseen osallistuminen oli aika suosivaa tiettyä yritystä kohden. Ihmettelen ettei muut kaupalliset operaattorit puutu tähän. Keski-Suomen Valokuituverkoille ei lehden mukaan olisi voitu antaa muuta kuin vähämerkityksellistä- tukea, koska operaattori on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Miksi kuitenkin nimenomaan tämä operaattori valittiin kuiturakentajaksi? Lehden mukaan aikaisemmassa valituksen alaisessa päätöksessä oli useita sudenkuoppia. On mielenkiintoista, että mitä päättää Hallinto-oikeus. Toden näköistä on, että koko päätös kumotaan lain vastaisena. On kummallista jos avoin kilpailutus voidaan nykypäivänä hoidella tällä tavalla. Kuntalaisia pidetään näillä kiemuroita aika tyhminä jos luullaan ettei tämänlaisia toimintaa kyseenalaisteta.

Kaupungin virkamiehet ja valtuutetut seisovat järkähtömättömästi KSVV:n rinnalla tässä hankkeessa. Pienien talousvaikeuksien aiheuttama epäluulo on ymmärrettävää mutta katsokaamme rohkeasti yhteiseen tulevaisuuteen. Hanke on toteutuessaan valtava menestystarina myös Viitasaaren kaupungille. Muuttotappio kunnissa valokuitu voi tuoda myös lisää asukkaita! Kuitu palvelee myös vanhuksia tuomalla laadukkaita palveluita kotiin asti. Tämä on win-win tilanne myös rahoittajille.

https://petajavesilehti.fi/2017/05/paakirjoitus-10-5-2017/
Siinä lukemista öyhöttäjille.

Kuka sitä kaupunginjohtaja tyrkkii näissä kuituasioissa? Ensin Saarijärvellä veronmaksajien rahat haaskuuseen, sitten sama yritys Viitasaarella ja nyt toiseen kertaan!

ote KSML 11.4.2018
Multian kunnanvaltuusto päätti tiistaina yksimielisesti, mutta pitkin hampain, että kunta osallistuu kymmenen kunnan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteutettavaan osakeantiin. Alun perin yhteensä 2,2 miljoonan euron suuruiseksi kaavailtu anti on vaiheistettu niin, että tässä vaiheessa siitä merkitään 1,2 miljoonaa ja syksyllä erillisillä päätöksillä miljoona euroa. Multian osuus on yhteensä noin 132000 euroa.
Useampi valtuutettu katsoi, että kunta on osakeannista päättäessä pakkoraossa. Valokuiturakentaminen on poikinut kunnassa vuosien mittaan useita valituksia, ja niitä on edelleen käsiteltävänä oikeusasteissa.

Lähes samanlaiset esitykset, summat vain erilaiset, ovat tulossa taas kerran kaikkiin kymmeneen omistajakuntiin päätettäväksi. Vuosi sitten oli 5 miljoonan rahantarve. Mikä on seuraavan ja seuraavan vuoden rahan tarve? Kunnat ovat aiemmin taanneet yhtiön lainoja ainakin lähes 30 miljoonaa euroa. Takaukset on myöhemmin muutettu sijoituksiksi. Tämä on käsittämätöntä kuntien rahojen haaskausta. Kuka viisas vielä Viitasaartakin esittää kyseiseen yhtiön osakkaaksi liittymistä? Tähän yhtiöön ei pitäisi tikullakaan Viitasaaren koskea. Vuosia sitten olisi maksanut Viitasaaren hanke 12,9 miljoonaa euroa. Lisäksi Viitasaarikin olisi osallistunut pakkoraossa näihin osakeanteihin osakeosuuksilla usealla miljoonalla eurolla. Laskelmat on järjellisten helppo laskea.
Onneksi oli joitain viisaita jotka puuttuivat tähän käsittämättömään juttuun.

Viitasaari ei ole isojen operaattoreiden mielestä kovin kiinnostava. Eikä Saarijärvikään. Rakentamisessa on pitkät välimatkat ja vähän asiakkaita. Karstula oli fiksu, heillä on kaikilla halukkailla kunnon kuitu käytössä. Yrityksille ihan elintärkeä. Kuitu on kuin tiet ja kadut. Markkinavoimin sitä ei saa mihinkään, kuntien on tuettava sitä joka tapauksessa.

On siitä Suomessa esimerkkejä että valokuidun saa ilman kuntien tukea. Ei valokuitu takaa yritykselle yhtään tuloja.

Tämä malli on liian kallis ja huono toteutettavaksi.

Karstulan kunnan talous on kuidun takia kuralla. Nyt jos Karstulalaisilta kysyttäisiin, ei varmasti olisi mukana ainakaan Keski-Suomen Valokuituverkkojen kanssa. Karstulankin liittymiä myytiin todella vähän. Hintalappu on niin suuri, ettei verkkoyhtiön kaatuessa koko Karstulaa ole olemassakaan. Koko Keski-Suomenkin liittymä määrä on todella pieni. Suurin osa tulee mobiililla täysin toimeen. Moni kuidunitkijä on vain kuullut puoluekavereiltaan, että se on ruokaakin tärkeämpää.

Uuraisilla on asiakkaille tiedotettu, että muutaman vuoden Kuuskaistan pyörittämän kuituverkon passiivijäsenet eli pelkän kelan nurkalle ostaneetkin joutuvat maksamaan nyt käyttömaksun yli 30 €/kk, vaikka sopimuksessa kerrotaan ettei maksuja laskuteta. Uuraisilla on 200 varsinaista liittymää ja 200 passiivijäsentä. Verkkoyhtiö on nyt talousvaikeuksissa.

Edellä esimerkki verkkoyhtiön sopimuspaperin voimasta. Näin käy kun on ensin saatu asiakkaan nimet paperiin, ja kun sitten yritys joutuu maksuvaikeusiin. Asiakkaan ei auta kuin maksaa. Tämä olisi viitasaarelaistenkin hyvä huomioida. Kahden vuoden määräaikainen sopimus on aika pitkä aika, ja siinä ajassa kerkiää tapahtumaan aika paljon.

Yleiset sopimukset:
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä on oikeus laskuttaa liittymän tai palvelun käyttömahdollisuuden ylläpidosta hinnaston tai sopimuksen mukaista kiinteää perusmaksua. Perusmaksut laskutetaan laskutuskausittain. Perusmaksu on maksettava myös siltä ajalta, kun liittymä tai palvelu on suljettuna Asiakkaasta tai Asiakkaan vastuulla olevan syyn takia, taikka jos sulkeminen on johtunut Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n velvollisuudesta sulkea liittymä tai palvelu.
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä on oikeus muuttaa maksuja ja niiden laskentaperusteita sopimusehtojen muuttamisen mukaisesti (katso kohta 6).

Postissa tulleessa sopimusehdoissa pienellä präntätty teksti:
KSVV Oy pidättää kaikki oikeudet muutoksiin( kampanjan toteutus ja kesto, kampanja-alue, liittymähinnoittelu ja rakentamisaikataulu).

Olen pöyristynyt ja pettynyt tavoista joilla yhteistä hankettamme yritetään kampittaa! Miksi näitä negatiivisia asioita pitää tuoda julki?
Yhteinen etu vaatii solidaarisuutta ja taakanjakoa joka palkitaan tulevaisuudessa tyytyväisten asukkaiden iloisina ilmeinä! Tämä ei ole paljoa vaadittu...
Miettikää nyt esimerkiksi mummolaa missä ei ole tarjota lapsenlapsille laadukasta viihdettä muun muassa pelaamisen merkeissä?
Nyt rohkeasti katse tulevaisuuteen!

Vai että laadukasta viihdykettä pitäisi järjestää mummolaan verorahoilla lapsenlapsille kun vanhuksille pitäisi järjestää kunnon ja hyvää hoitopalvelua ja johon ei saa ylimääräistä rahaa mitenkään vaan aina mennään resurssien alarajalla vanhusten hoidossa.

Tässä tämä ongelma juuri on, että viihdykkeestä on tullut ykkönen ja siihen pitäisi antaa varoja ja resursseja ainakin niin paljon kun kulloinkin pyydetään ja mielellään enemmänkin. Todella pöyristyttää ja on ehdottoman pöyristyttävää hommaa.

Viestintävirasto on antanut Konnevedelle kielteisen tukipäätöksen, vajaa 900 000 € jää saamatta Keski-Suomen Valokuituverkoilta. Viime vuonna Multian tukihakemus hylättiin ja yli 400 000€ jäi saamatta. Kaikkiin hylkäyksiin on syy liika julkinen tuki. Kunnat ovat ylittäneet maakuntaliiton kilpailuttamassa hankkeessa olleen prosentti-osuuden moninverroin. Kuntien myöntämien lainatakausten muuttaminen Svop- sijoituksiksi on myös todettu kokonaisuudessaan julkiseksi tueksi. Todennäköisesti kaikkiaan tukia 4,6 milj. € tullaan hylkäämään. Aiemmin myönnetyt tuet myös todennäköisesti tarkastellaan uudelleen. Olisi kova pommi jos tulisi vielä lisäksi useamman miljoonan takaisinperintä mm. Pihtipudas on saanut aiemmin tukea miljoonan verran.
Miten lasketaan tukilaskelmissa nykyiset osakemerkinnät?
Nyt olisi jo aika pelata oikeilla tiedoilla ja lopettaa koko hullutus välittömästi.
Kuka vielä ehdottelee Viitasaarta kyseiseen yhtiöön osakkaaksi?

Ei ne ehdottajat taloudellisista ongelmista ja rahanmenosta mitään välitä vaan viihdykkeestä. Ihminen viihtyy hyvin huoneessaan kun saa pelata pelejä ja selailla internetiä. Hän istuu päätteen äärellä ja maha kasvaa ja kunto huononee. Se on kohta vaarallisempaa hommaa kuin mikään muu huvi koskaan on ollut.

Kyllä pitää pelata jälkikasvun kanssa vaan kimpleä, jollei mobiiliyhteys riitä.

Viestintäviraston päätökset tukien epäämisestä kertoo sen tosiasian, että alusta asti on päättäjille syydetty väärää tietoa. Näillä isoilla tukilupauksilla kunnat saatiin mukaan. Vahinko ei se varmasti ollut. Mukana oli asianajotoimistoja ja kuntaliiton lakimiehiä ja vieläpä näitä omia lakimiehiä. Myös kuntien päättäjien olisi hyvä tutkia mitä ovat päättämässä. On uskomatonta miten kuntien hallituksissa ja valtuustoissa uskalletaan tehdä päätöksiä ymmärtämättä koko asiaa. Olen kuullut, että valokuituasia on poliittinen päätös, joten siihen ei saa puuttua mitenkään. Asiaa paimennetaan lujalla kädellä ylempää. Poliittinen paikka on vastaanpanijoilla välittömästi katkolla. Tämäkö on sitä oikeaa päätöksen tekoa ja järkevää talouden hoitoa? Tässäkin valokuitujutussa on jo alusta asti nähty, että metsään mennään ja rytinällä. Sipilän aikana laajakaistalakia on muutettu kuusi kertaa, se kertoo jo kuinka huonosti kyseinen hallitus lainsäädännön hallitsee. Hallinto-oikeudet pullistelevat valituksia, kun on huomattu miten huonosti on laki valmisteltu. Tässäkin kuitujutussa kunnat tulevat häviämään kymmeniä miljoonia euroja jääräpäisen hullutuksen takia. Alkuperäinen kuiturakentamisen hinta on moninkertaistunut ja lisää rahaa huudetaan tälläkin hetkellä. Tämä kierre ei koskaan tule loppumaan. Kun on annettu pikkusormi niin piru vie koko käden.

Laki on ollut hyvä, mutta sitä on pitänyt muuttaa, koska se ei ole tyydyttänyt kaikkia tahoja. Kuuskaista lupasi alussa rakentaa kuidut haja-asutusalueelle alkuperäisillä ehdoilla ja solmi ja allekirjoitti sopimukset, sai kuntaosuudet muttei sitten rakentanutkaan. Sitten lähti kunnat liikkeelle sopimuksineen ja alkoi hurlumhei ja jatkuu jo viidettä vuotta.

Nämä lakijutut on pistetty järjestään kiireellä pilalle. Tämän hallituksen suurimpia virheitä on juuri tämä hätäily ja huolellinen tarkastelu puuttuu kokonaan. Tarkastelut tehdään jälkikäteen kun on jo myöhäistä. Jos laki on huolellisesti tehty niin ei sitä tarvitse joka vuosi täydentää. Tässä laajakaistajutussa on nimenomaan Keski Suomen konkari kansanedustajat olleet ylimpiä päsmäreitä. Heti alkujaan Finnvera ei lähtenyt rahoittamaan kyseistä hanketta, vaikka toisin väitettiin. Nyt on selvinnyt, ettei valtiontukea ilmeisesti saada ollenkaan, vaikka suurellisesti valtuutetuille esiteltiin. Kuka ottaa vastuun näistä asioista. Kysykää miksi näin on käynyt. Miksi pikkukunnat nyt maksavat kaiken?

Tuleekohan rupukunnille vielä ylimääräistä maksua Elyn myöntämistä avustuksista koska niissäkin julkinen rahoitus venyy ja paukkuu yli kaikkien rajojen.

Todellinen yhtiön taloustilanne tulee selvittää. Paperilla näytetään, että pääomia on miljoonia. Todellinen tilanne on ettei kassassa taida olla senttiäkään. Emoyhtiö Verkkoholding on käytännössä varaton, kun tytäryhtiölle Keski -Suomen Valokuituverkoille on siirretty kuntien takauksina annetut ja myöhemmin osakkeiksi muutetut kymmenet miljoonat. Myös tlinpäätöksissä saatavina roikkuu Viestintäviraston kielteiset tukisummat. Niitä ei yhtiö tule koskaan saamaan. Kun laitetaan tytäryhtiön ja emoyhtiön tilinpäätökset yhteen, niin silloin todellinen konsernitilinpäätös näyttää, että yhtiö on talousvaikeuksissa. Jos kunnat ei osta osakkeita, niin ei ainakaan ulkopuolisille rakenneta yhtään mitään. Kyllä tämä Viitasaarenkin roikkuminen ihmetyttää, kun on tähänkin asti pysytty erossa konkkayhtiöstä, niin mikä voima vielä sinne houkuttaa. Poliittisilla päätöksillä ei ole vastuunkantajia, näin se vaan on.

Akenttihan se siellä Viitasaarella myyrän työtä tekee.

Löytyi tämmöinen vanha keskustelu. Nyt myöhemmin kun tarkastelee valokuitujuttua Viitasaaren näkökulmasta, niin Kuuskaista tuomittiin sopimusrikkomuksesta käräjillä maksamaan kunnan ennakkomaksut takaisin. Nyt on Viestintävirasto hylännyt nykyisen verkkoyhtiön Multian ja Konneveden tukipäätökset ja loputkin kuntien hakemukset hylätään. Jos Viitasaarikin olisi ollut verkkoyhtiössä mukana, olisi tuet myös evätty. Sonja Kekkonenkin meni lankaan antaessaan Iltasanomiin lausunnon. Nyt Viitasaari olisi mukaan lähtiessään ollut taloudellisissa olevan yrityksen valtavien takausten vuoksi todella pahasti lirissä. Paikallislehti ja Keskisuomalainen kirjoittelivat myös ahkeraan valittajista. Ei olleet ilmeisesti valeuutisia?

Keskustelu24 Yhteiskunta Politiikka Puolueet Perussuomalaiset Persuvalituksesta 2,7 miljoonan euron menetykset!

Persuvalituksesta 2,7 miljoonan euron menetykset!

pSS pimeyden ydin

7.6.2014 15:42
Näin toimii perussuomalainen talouspolitiikka. Pienelle Viitasaaren kunnalle (mm. Teuvoi Hakkaraisen kotikunta) se tuli maksamaan yhden ainoan persuvalituksen vuoksi ainakin 2,7 miljoonaa euroa!! -Jä nämä soinistit vielä maan hallitukseen asioita sotkemaan?? Totaalisen järjetöntä!!!!

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288698225676.html

Kannattaa lukea muistin virkistämiseksi tuo vanha keskustelu. Tuli ihmisten raadollisuus kokonaisuudessaan esiin.
Muistelisin, että eikös se heiveröinen valitus mennyt Hallinto-oikeudessa lävitse?

Onpa ollut urpo demari! Miten nämä luottamushenkilöt ja päättäjät on noin tietämättömiä eu -lainsäädännöstä ja kyseisestä laajakaistalaista! Pitäisi lukea ensin laajakaistalaki ennenkö menee lehteen antamaan tyhmiä lausuntoja.

Tehokas mobiili broadcast-suoratoistopalvelun tuki osaksi 5G-testiverkkoa Oulussa. Samaten 5 G Sodankylässä. Jotain tällaista olisi pitänyt mahdollistaa myös Viitasaarella eikä pakottaa hanketta ainoastaan kuidulle.

Joopa joopa, mutta silloin rahat ei olisi mennyt Ksvv:lle.

Vieläkö Valokuitu-Kinnunen touhuaa Viitasaarella? Velkakurjuutta on tavallisesti seurannut jalanjäljissä.

Juhannusneitonen

12.4.2018 10:32
Kaupungin virkamiehet ja valtuutetut seisovat järkähtömättömästi KSVV:n rinnalla tässä hankkeessa. Pienien talousvaikeuksien aiheuttama epäluulo on ymmärrettävää mutta katsokaamme rohkeasti yhteiseen tulevaisuuteen. Hanke on toteutuessaan valtava menestystarina myös Viitasaaren kaupungille. Muuttotappio kunnissa valokuitu voi tuoda myös lisää asukkaita! Kuitu palvelee myös vanhuksia tuomalla laadukkaita palveluita kotiin asti. Tämä on win-win tilanne myös rahoittajille.

Tässä juhannusneitoselle pieniä talousvaikeuksia kerrassaan.

Verkkoyhtiön vuoden 2017 tilinpäätökset kertovat karua kieltä missä mennään. Verkkoholding oli tappiollinen -294 000€ ja vierastapääomaa eli velkaa yli 30 000 000€ . Keski-Suomen Valokuituverkot oli tappiollinen -934 000€, liikevaihto oli 1 300 000€, palkat 431 000€ , kassa lähes tyhjä.
Nyt kaupataan jo vanhoja 500€:n kieppejäkin käyttöön ilman lisämaksuja. Mitä sanoo täyden maksun maksaneet asiakkaat.
Kevään Pihtiputaan ja Multian osakekaupoista Hallinto-oikeus on laittanut kuntien päätökset täytäntöönpanokieltoon. Karstulan valituksesta tulee samanlainen päätös. Petäjävesi ei lähtenyt mukaan ollenkaan. Viitasaaren keskusta- alueen rakentamisesta on triplavalitukset. Nyt on käymässä, että jäljellä olevat kuusi kuntaa maksavat kaikki uudet ja keskeneräisetkin kuiturakentamisen kustannukset.

Säästän vuosittain 538.8€, kun en ota toimivan langattoman rinnalle 50 megan valokuituliittymää. Hoidan koko tarvitsemani nettiliikenteen kännykällä: laskut, tilaukset, lomakkeet, vapaaehtoiset verot js elokuvat jne..

Näitä hölmöjä riittää Keski-Suomessa.

Juhannusneitonen

13.4.2018 15:19
Olen pöyristynyt ja pettynyt tavoista joilla yhteistä hankettamme yritetään kampittaa! Miksi näitä negatiivisia asioita pitää tuoda julki?
Yhteinen etu vaatii solidaarisuutta ja taakanjakoa joka palkitaan tulevaisuudessa tyytyväisten asukkaiden iloisina ilmeinä! Tämä ei ole paljoa vaadittu...
Miettikää nyt esimerkiksi mummolaa missä ei ole tarjota lapsenlapsille laadukasta viihdettä muun muassa pelaamisen merkeissä?
Nyt rohkeasti katse tulevaisuuteen!

Juhannusneitonen

9.4.2018 0:12
Viitasaaristen olisi suotavaa osoittaa solidaarisuutta näinä vaikeina aikoina ja liittyä kuntien yhteiseen verkkoyhtiöön. Pienellä lainatakauksella tekin pääsette mukaan kehityksen kelkkaan josta nykyiset omistajakunnat parhaillaan nauttivat. Yhdessä eteenpäin kohti menestystä!

Nyt meni Katstulankin kuituyhtiön osakeostot jäihin Hallinto-oikeuden päätöksellä. Onneksi nämä kuusi rupukuntaa hoitaa muiden kuntien kuiturakentamisen.

Valokuituverkot ilmoittelee lehdissä ja asiakkaille, että Viitasaaren keskusta-alueen kuiturakentaminen alkaa vasta ensi vuonna. Syy olisi Elenian sähkökaapeloinnin myöhästyminen. Todellinen syy on, ettei Valokuituverkoilla ole rahaa kolikkoakaan. Viitasaaren liittymän varaajia on taas vedetty nenästä oikein kunnolla ja toisia jopa tuplaten. Ei vaan haluta uskoa, että hanke ei onnistu. Muissa kunnissa on varaajat saaneet myöskin tiedotteen rakentamisen viivästymisestä. Osake-anti meni perseelleen, kun omistajakunnissa on herätty viimeinkin tämän hulluuden todellisuuteen. Kolmessa kunnassa tehtiin valitukset ja ne laitettiin oikeuden päätöksellä täytäntöönpanokieltoon. Petäjävesi ei lähtenyt enää ollenkaan osakeantiin. Viestintävirasto on hylännyt lähes kaikki aikaisemmat tukihakemukset. Summa on yli 4 milj. euroa. Eikö tämä kerro jo kaiken todellisuuden tästä hullusta kiemuraista. Tähän ei usko muut kuin Janne Kinnunen. Kysymys kuuluu, miksi.

Tottelevaisuuskoulutus

Edelliseen voidaan vielä lisätä perustamisvuodesta lähtien joka vuosi miljoonien tappiot. Palkkoihin menee tuloista puolet. Toimitusjohtaja vain porskuttaa kovalla palkalla.
Viestintäviraston hylkäysiin on ollut syynä liika julkinentuki. Kunnanjohtajat eivät olleet tai halunneet ottaa tukiasiaa selville. Kinnunen mukaan lukien, ja tämä herra oli myös tämän hulluuden yksi alulle panijoita. Todennäköisesti on toiminut Kepulaisten juoksupoikana kuituasiassa. Edelleen kalvaa Kuuskaistalle maksetut etumaksut. Miksi kaupunginjohto ei selvittänyt taustoja. Kuntalaisia petettiin oikein kunnolla ja hulluinta on että tämä hulluus vain jatkuu.

Tuntuu väärältä että Kuuskaista ilmoittaa K-S liitolle tarjouksensa ja hankesuunnitelmansa kautta rakentavansa kuituverkon, muttei sitten rakennakaan. Ilmoittaa jälestä päin syyksi ettei ole rahaa rakentaa, mutta keräsi kuitenkin kunnilta ja asiakkailta rahat. Kaipa jo tarjouksen jättövaiheessa tiesi ettei ole rahaa vai hukkasiko rahat jonnekin jos niitä oli siinä vaiheessa.

Miten kuntien rahoittama osuuskunta viihtii ryhtyä moiseen?

Viitasaarelle jäi maailman kalleimmat kuiturakennelmat Kuuskaistan jäljiltä. Yhteensä 25 kilometriä, hintaa tuli 44 000 euroa/ kilometri eli yhteensä 1100 000 €. Laskelmassa on kaupungin ja kuntalaisten etumaksut. Nämä rakennelmat pitää museoida nähtävyydeksi kunnanjohtajien nimikylteillä Keiteletien varteen. Lisätään vielä iso kyltti, jossa lukee tervetuloa Hölmölän periferiaan. Ps. Kuulin vielä että kuitukaapelit olisi nostettu pois ojasta kun tietä oijottiin. Taidettiin sittenkin maksaa oikein mojovasti tyhjästä, ja kuntalaisia vedettiin vedet silmissä nauraen kunnolla höplästä.

Ei niitä kaapeleita saa ottaa sieltä! Se ei kuulu sopimukseen!

Kumpi rämpii?

Euroopan Komissio ilmoitti vuonna 2013 ohjaavansa 50 miljoonaa euroa 2020-luvulla käyttöön otettavan 5G-tekniikan kehittämiseen.[2] Laajamittainen viidennen sukupolven matkapuhelinverkkojen kehittäminen ja tekniikan standardisoiminen käynnistyi keväällä 2014.[3]

Rupukunnat aloitti samaan aikaan Keski-Suomessa ja ohjaa talousvaikeuksissa olevalle konsernille Ely:n kanssa kohta ehkä 50 miljoonaa valokuituun pienelle määrälle asiakkaille

Keskisyöpäläinen kirjoittaa, että Viitasaarella olisi 600 liittymän varaajaa. Todellisia varaajia on todellisuudessa alta 100. Muut ovat haamuvaraajia ja kellonkysyjiä. Viitasaarelaiset ovat saaneet todella kovan opetuksen maksaessaan tyhjästä ja usko on mennyt kunnanjohtajaan veliverkkoineen ja hölmöihin kunnanvaltuutettuihin. En näe yhtään eroja luotettavuudesta Keski-Suomen Valokuituverkkojen ja Kuuskaistan välillä. Odotan Telian rakennuspäätöksiä Haapaniementien osalta, ja liityn välittömästi. Nämä toiset rahastajat saavat painua hevon kuuseen. Minusta tuntuu, että Keski-Suomen Valokuituverkot pelaa vain aikaa, koska maksukyvyttömyys on jo ovella. Omistajakunnat eivät anna enää syksyllä lanttiakaan köyhän avustuksia. Luulen, että syksyllä myös tulee Hallinto-oikeuksista surullista postia koskien Verkkoyhtiön kunnilta saatuja rahoituksia ja avustuksia.

Saakohan siihen kuitupätkä -nähtävyytemme liittyä?

Voisi tehdä tähän nähtävyyteemme liittymät siten että tähän kaapelinpätkään saa ostaa liittymän ja se on 50 m liittymäkaapelia ja sinne tulee veistetty hahmo oikealla nimellä varustettuna, joka tuijottaa kädessä pitämäänsä tyhjää kaapelinpäätä tyhmän näköisenä. Hinta voisi olla vaikka 2000€ per henkilö. Taideteos muotoutuu vähin äänin siitä sitten. Taideteoksen nimeksi voisi tulla "Viitasaaren irrationaali järki ja kärki ". Siihenhän mahtuu monta tuhatta veistettyä hahmoa. Ja rahaa tulee paljon jollekin taholle.

Tämä on siis satua: Sitte tietenkin tuohon mahdollisesti toteutettavan taideteokseen pitää tehdä plakaatti "Viitasaaren kehitys vaatii rauhanmukaisia, kalliita ja rohkeita ratkaisuja" jossa täsmennetään aikaansaannoksen alkua eri asteiden päättäjien taholta kehujen kanssa "minä sanoin hengessä" ja joka vaati paljon uhrauksia ja hikeä ja tiukkaa ilmettä ja näin johdatettiin Viitasaarikehittyvälle suloisesti tuoksuvalle uralle, koska on vain tämä yksi tie joka vie perille kuulemaan kun kunnian kukko laulaa. Tätä "kuidun tietä" tässä edustivat tähän asiaan kaikkein pyyteettömimmän mielen omaavat kauaskatsontaiset ja rohkeat pihlgrimmit. Ja, Kohta on tuhat miljoonaa euroa tullut, koska tuohon teokseen mahtuu paljon enemmän liittyjiä kuin koko maakunnassa on ihmisiä.

Vielä lisää tekstiä teokseen: Verkkoyhtiöt kiittävät näitä hölmöjä päättäjiä, eritoten kunnanjohtajaa ja runsaan etumaksut maksaneita sinisilmäisiä, nenästä vedettyjä liittymän maksajia. Keskusta ajaa aina äänestäjien rahakukkaron puolesta.

Ps. Olin aikonut rakentaa 1000: n kantturan navetan tuonne Kolkunperälle 50 kilometrin päähän asutuksesta. Mutta yhteiskunta ei vedä sinne ilmaiseksi kuitua niin en toteuta hanketta.

Nimenomaan näitä pitää olla hahmorepliikeissä mukana rinnustaulussa, mitkä ovat olleet aikomukset, jotta ne tulevat kaikkien tietoon ja mihin aikomukset perustuvat. Näistä hahmoista ja heidän ilmeistä sen verran, että niiden pitää pohjautua tyhmään ilmeeseen, koska poliitikot ja virkamiehistö ovat viisaita ja he näyttävät viisailta ja koskaan he eivät ole näyttäneet kansalle tyhmää naamaa. Silloin taideteos tältä osin perustuu tekemällä tehtyyn tyhmään ilmeeseen joka on siten teennäinen jokaiselle omanlaisensa. Jokaisen "käden jälki" siis näkyy. Mottona on kuitenkin tyhmä ilme, joka voi olla hyvinkin viisaaseen paljonkin vivahteinen, jos joku ei halua näyttää silloinkaan tyhmältä.

Oli pakko nostaa taas tämä hieno puolustuspuhe ja koko kuitujutun ydin eräältä Ranta-asukkaalta.

Juhannusneitonen

13.4.2018 15:19
Olen pöyristynyt ja pettynyt tavoista joilla yhteistä hankettamme yritetään kampittaa! Miksi näitä negatiivisia asioita pitää tuoda julki?
Yhteinen etu vaatii solidaarisuutta ja taakanjakoa joka palkitaan tulevaisuudessa tyytyväisten asukkaiden iloisina ilmeinä! Tämä ei ole paljoa vaadittu...
Miettikää nyt esimerkiksi mummolaa missä ei ole tarjota lapsenlapsille laadukasta viihdettä muun muassa pelaamisen merkeissä?
Nyt rohkeasti katse tulevaisuuteen!

Näitä hörhöjä riittää. Tämä Ranta-asukas on ilmeisesti saanut mainoskampanjasta Valokuituverkoilta ilmaisen liittymän. Tämänkin maksaa omistajakunnat. Viitasaari on hörhölä kunnallisten päätösten teossa. Kapellimestarinaan kunnanjohtaja Kinnunen. Kuulin että yrittää jo viidettä kertaa uittaa kuntaa maksamaan Valokuituverkoille kuitumaksuja. Mies ei välitä vaikka kuntalaisten kustannuksella jo nauretaan. Näin kesäasukkaana todellakin ihmettelen kyseistä toimintaa.

Elenian kaivaukset eivät ole mitenkään sidoksissa Keski-Suomen Valokuituverkkoihin. Suomen laki velvoittaa kaapelien yhteiskäyttöön, joten älkää lähtekö vaihtamaan operaattoreita epävarmaan yhtiöön. Isot operaattorit tulevat myös tarjoamaan kuituliittymiä samoille kadunpätkille. Minä ainakin tulen ostamaan Telian laajakaistan jo luotettavuudenkin takia.

Tietojeni mukaan Adsl eli kuparilankoja puhelinpistokkeen kautta laajakaistaa käyttäville on nykyisen operaattorin järjestettävä tilalle vastaava toiminto, jos nykyiset puhelinpylväät poistetaan. Ukontieltä ja Työväentalontieltä poistettiin parivuotta sitten pylväät, niin ainakin TeliaSonera antoi tilalle valokuidun ilmaiseksi. Haapaniementiellä alkaa syksyllä remontti joten asukkaiden kannattaa soittaa nykyiselle operaattorille ennenkuin varailee KSVV:n kauppaamia liittymiä.

Telia osti jokin aika sitten Viitasaarella Haapaniementieltä entisen viestinmäen alta tontin varikkorakennukseksi valokuiduille. Se tarkoittaa että on tarkoitus alkaa rakentamaan valokuitua, siksi ei kannata hötkyillä Keski-Suomen Valokuituverkkojen epävarmaan tarjoukseen.

Viisaita puhuvat tuossa edellä. KSVV:n kyläverkkoihin tai muuhun humpuukiin ei kannata uskoa.

Viitasaari ei olisi saanut lanttiakaan laajakaistatukiaisia. Kinnunen esitteli 2 milj. tukisummia pokkana. Kyllä pitäisi lakia lukeneella olla edes tämän verra rahoitustuntemusta. Näin päin mäntyä menevää esitystä täytyy todella ihmetellä.



Alla olevaan taulukkoon on merkitty myönnetyn tuen ja maksetun tuen määrät hankkeittain.

Tuen saaja Tukipäätös pvm. Hanke, kunta Haettu tukea € Myönnetty/maksettu €
Keski-Suomen valokui Oy 15.6.2018 Kivijärvi (8 %), 1083428 0/ 0
Keski-Suomen valokui Oy 15.6.2018 Kannonkoski (33 %), 775394 0/ 0
Keski-Suomen valokui Oy 22.2.2018 Konnevesi (33 %), 884862 0/ 0
Keski-Suomen valokui Oy 4.2.2013 Multia (8 %), 1 233706 930578/ 0

https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/nopealaajakaista/tukipaatokset.html

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei saa enää hyväksyttyjä tukipäätöksiä Viestintävirastosta.
Hylkypäätökset tuli aiemman Multian ja Konneveden lisäksi nyt 15.6.2018 myös Kivijärvelle ja Kannonkoskelle.

Hylkypäätökset tullee vielä mitä ilmeisemmin vielä lähiaikoina Petäjävedelle ja

Keski-Suomen ELY kerkisi aikanaan myöntä tukirahat Toivakkalle, Karstulalle, Kyyjärvelle ja Pihtiputaalle. Kuitenkin ne olisi pitänyt hylätä samoilla perusteilla kuin Viestintävirasto on nyt tehnyt.

Tämänpä vuoksi Keski-Suomen ELY keskus on alkanut myöntämään "kyläverkkotukia" Keski-Suomen valokuituverkot Oylle.
Näin tapahtui 5.7.2018 Saarijärvelle Mulikkaan, joka on koepallo. Tuki oli 70 % kustannuksista.

Keski-Suomen Valokuituverkoilla on ELY keskuksen kanssa suunnitelma vielä 15 "kyläverkon" tukemisesta 70 % ja niitä tulee pian lisää.

Näin Viestintäviraston muuri on kierretty.

Samassa asiassa joko ELY-keskus tai viestintävirasto toimii lain vastaisesti tukirahaa jakaessaan. Arvelisin että ELY keskus ei ole laillisilla teillä.

Näin KEPU virasto jakaa VALTION verovaroja KEPU piireille, eli tältä osin maakuntahallinto jo toimii Keski-Suomessa.

Ote Hankasalmen kunnanjohtajan Matti Mäkisen blogista :Hankasalmi kehittyy - maakunta huolettaa 25.01.2014

Toinen esimerkki siitä, kuinka jotenkin sokeina ja liian luottavaisina ollaan kulkemassa eteenpäin tulevaisuutta kohden, on maakunnan laajakaista –hanke. No Hankasalmihan ei ole siinä mukana, joten mitä se minulle kuuluu, voi joku ihan oikeutetusti todeta.
Mutta yhtä oikeutettua Hankasalmen ja sen kunnanjohtajan on olla siitä huolissaan, koska jos tuo hanke kaatuu epäonnistuneena pohjoisen Keski-Suomen kuntien syliin, niin mistä nämä enää löytävät tarvittavat rahat erikoissairaanhoidon kuluihin ja tuon Uuden sairaalan maksamiseen. On syytä pohtia sitäkin, kuinka paljon kunnalla voi oikeasti olla konsernivelkaa suhteessa kuihtuvaan tulorahoitukseen jne… Ja jos sitten Jyväskylän kaupunkiseutu joutuu jatkossa kannattelemaan taloudellisesti vielä nykyistä enemmän koko maakuntaa – niin kyllä siinä köyhtyy ja kuihtuu Jyväskyläkin ja Hankasalmikin.

Hankasalmi oli aikoinaan ensimmäinen kunta, joka Laajakaista –hankkeen tullessa kunnassa päätöksentekoon analysoi todella tarkasti myös hankkeen taloudellisia mahdollisuuksia ja riskejä. Valmistelutekstissä kirjoitin silloin mm. seuraavasti ”Kuuskaistan tilinpäätöstietojen analysoiminen vuoden 2011 osalta johtaa siihen, että kunta käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei voi lähteä taloudellisten riskien vuoksi takaamaan Osuuskunnan lainaa. Osaltaan tätä näkemystä vahvistaa vieraan pääoman merkittävä kasvu Osuuskunnan taseessa tulevina vuosina, mikä aiheutuu Keski-Suomessa jo tehdyistä kuntien laajakaistapäätöksistä, joissa Kuuskaista on hankkeen toteuttajana.”

Esimerkiksi tämä sama päätelmä olisi ollut tehtävissä jo silloin, kun Keski-Suomen Liitto kilpailutti Kuuskaistan laajakaistahankkeen toteuttajaksi, mutta nyt takuuvastuun ja muiden kustannusten mielekkyyden pohtiminen jäi kilpailuttajalta (Keski-Suomen liitto ) kunnille itselleen. Vain Hankasalmi, Joutsa ja Jämsä päätyivät sitten jättäytymään itse sivuun. Laukaata sekä Äänekoskea ei Kuuskaistan alue koskenut.

Kun Kuuskaistan rahoituskuviot kävivät lopulta, kuten ennakoitavissa oli, mahdottomiksi, niin laajakaistahanketta ollaan nyt toteuttamassa kuntien oman yhtiön kautta. Käsitykseni mukaan rakentamiskustannukset, liittymismaksujen/kuukausimaksujen suuruudet tai tarvittavan vieraan pääoman määrä eivät ole laajakaistahankkeessa kuitenkaan muuttuneet nyt juuri mitenkään. Vaan hanke on vain siirtymässä Kuustakaistalta kuntien omistamalle yhtiölle.

Itse kyllä silloin pelkään, että ei se toiminta pelkällä omistajavaihdoksella noin vain kannattavaksi sitten muutu. Siksi Hankasalmi ei ole hakeutumassa mukaan uuteenkaan yhtiöön – tai ainakaan minun mielestäni siihen ei ole mitään uusia perusteita.

Saarijärven uusi kaupunginjohtaja Timo Rusanen on nostanut hyvin esille laajakaistahankkeen kokonaiskustannuksia julkisuudessakin. Toivottavasti jokainen kunta pohtii huolella hankkeen tosiasiallista kannattavuutta ja sen riskejä vielä kertaalleen. Jos Kuuskaistalla ei ole takanaan juuri yhtään voitollista tilinpäätösvuotta alkuperäisellä toiminta-alueellaan ja Keski-Suomen malli on rakennettu aikalailla samalle pohjalle, niin miten sellainen malli voi tulevaisuudessa kantaa? Jos sen joku pystyy selittämään, niin sitten Hankasalmenkin kanta voisi olla toinen.

Vuoden 2014 alussa olen siis varsin luottavainen Hankasalmen omiin tulevaisuuden näkymiin. Kaikkein eniten huolissani olen taas siitä, mitä maakunnan tasolla nyt oikein tapahtuu. Maakunnallisesti johdettu sairaanhoitopiiri on sukeltamassa Uusi sairaala –hankkeensa kautta melkoiseen riskiin – toki mahdollisuuksiinkin – ja viime kädessä tuon hankkeen kustannuksista vastaamme vain ja ainoastaan me jäsenkunnat. Tästä annamme Hankasalmen lausunnon maanantaina kunnanhallituksessa.

Keski-Suomen liiton (taas muuten maakunnallinen elin) kilpailutuksen kautta on valtaosa Keski-Suomen kunnista pakkoraossa ottamaan omalle vastuulleen suuren taloudellisen ja toiminnallisen riskin sisältävän laajakaistahankkeen. Toki suuren mahdollisuudenkin.

Kun julkisuudessa on suuresti kauhisteltu isäntäkunta/vastuukuntamalleja esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon tulevina järjestämisalueina niin itselläni on mielessä soinut silloin nämä Keski-Suomen kohtalon hankkeet. Kuinkahan suurta vastuuta tulevaisuudesta on riskienhallinnan näkökulmasta nyt maakunnallisissa elimissä Keski-Suomessa tunnettu, kun samanaikaisesti toteutetaan kahta mittavaa hanketta, joista kumpikin jo yksinään on kuntien talouden kantokyvyn kannalta lähes kestämätön?

Jotenkin sitä tässä on oppinut luottamaan vastuukuntaan ja oppinut hieman epäilemään kuntayhtymiä. Olkoon nuo pari esimerkkiä kuvauksena siihen, miksi näin. Mutta toivotaan, että kaikki menee hyvin ja Uusi sairaala on taloudellisesti hallittavissa oleva hanke, joka samalla parantaa Keski-Suomen terveyspalveluja suuresti. Ja toivotaan kaikkea hyvää laajakaistahankkeelle, jonka riskien suhteen mieluusti olisin väärässä.

No, tämä laajakaistahanke oli tarkoitettu haja-asutusalueelle, ja jos se olisi siellä vaan pysynyt, niin taloudellinen hallinta olisi ollut jotenkin mahdollista. Kunnat ovat kuitenkin kilpailuttamatta kustantaneet Valokuituverkot Oy:n kaivaman kuidun mökeille ja taajamiin, joita ei ole notifioitu EU:hun. Ihan noin vaan kustantaneet lähes tai 100%. Tästä on kysymys ja nyt vielä omistajakuntien ulkopuolisiin kuntiin jopa ilmaiseksikin (Suurkeuruu -lehti).

Miksi nämä hyvät kunnanjohtajat Matti Mäkiset hakeutuvat aina muualle? Viitasaarella ei Asko Liimataisen jälkeen ole ollut kuin huonoja johtajia. Rahaa oltaisiin syytämässä kaikkeen mahdolliseen hölmöyksiin. Tämä laajakaista on vain yksi esimerkki. Kuuskaistalle maksettiin satojatuhansia ilman että saatiin mitään vastinetta. Herätkää kuntalaiset ja puolustakaa verorahojanne.

Verorahoja ei ole tarkoitettu humpuukin edistämiseksi vaan kuntalaisten hyvinvointia lisääväksi kuten koulutus, terveydenhoito ja vanhustenhoito ja muihin palveluihin jotka edistävät hyvinvointia. Vetovoimaisuus ja elinvoimaisuus kannattaa pitää mielessä. Nyt kun on alenevaa elinvoimaisuutta humpuukin vuoksi havaittavissa niin aleneva elinvoimaisuus vaikuttaa myös alenevasti vetovoimaisuuteen.

Ei meinaan hymy hyytyä, ei sitten millään Viitasaaren hommaa seuratessa. Miten turhanpäiväiseen meidän veronmaksajien rahoja tuhlataankaan - oletteko hyvät rouvat ja herrat tulleet ajatelleeksi? Seuraavassa listattuna joitain ihmetystä aiheuttavia epäkohtia Viitasaarelaisittain:

1) Entisiin Tiimarin tiloihin on laitettu joku LENNÄTIN, jossa joku taitaa käydä leikkimässä tietokoneellaan jota tapahtumaa todistamaan kaupunki on palkannut 5-6 kuukausipalkkaa nauttivan kehittämisjohtajan. Eikö kehittämisjohtajalle ole oikeita kehittämisen aiheita? Onko tämä sitä "viimeinen sammutaa valot" odottelun aikaa. Siis, aivan naurettavaa ja hukkaa heitettyä rahaa. Käyttöaste lisääntyisi huomattavasti, jos hoksittaisiin pyytää K-kaupan kahvipöydissä istujat surffailemaan.

2) Mitä tekee VITAS? Ajatuksena varmaankin hieno asia, mutta mitä se on saanut aikaan tähän kaupunkiimme? Mitä sen ylläpitäminen kustantaa veronmaksajille? Kukahan tämänkin piilopaikan lienee keksinyt?

3) Viitasaaren kaupunki-nimitys. Aikoinaan oli perusteltu nimitys, kun asukasmäärämme oli yli 10 tuhatta. Eikä voitais muutta Viitasaaren kunta-nimeksi? Tulisi suoranaista säästöä monissa asioissa? Ymmärrämme hyvinkin, että tätä kunta-nimikettä virkamiehet vastustaa puhuen vähemmän älykkyysosamäärän omaavien luottamushenkilöiden päät pyörälle, koska "herraportaan" palkat tippuisivat roimasti.

4) Virkamiehet on valittu paremminkin sieltä hakijoiden älykkyysosamäärän häntäpäästä. Luottamushenkilöiksi on valittu sellaisia ruskeakielisiä henkilöitä, jotka nuoleskelevat kilpaa viranhaltijoiden takapuolia. Pieni lisätili luottamustoimista auttaa toimeentulossa ettei tarvitte kolkutella kelan ovia. Harva valtuutetuista näyttää tajuavan uuta aasta eroon. Osa valtuuston herroista ja rouvista nukkuu ruususen unta silloin kun asioista keskustellaan, lehterillä istujien porukassa kuorsaaminen senkuin korostuu.

5) Viimeaikoina kaupunginjohtajalla ja valtuutetuille lienee ollut tärkeimpänä mietittävänä herra Hakkaraisen erottaminen valtuustosta. Onko Viitasaari tosiaankin niin valmis ja kattopäällä että ei kannata edes vahingossa miettiä muita asioita ja kaupungin kehittämistä???

Lista jatkuu äärettömiin, mutta toisella kertaa lisää!

Viime maanantain MOT-ohjelman pitäisi kertoa vähän tyhmemmällekin Viitasaarelaiselle, että mitä tapahtui valokuidun rakennuspuuhissa, ja kuinka kuntia vedätettiin hankkeen taakse. Viitasaaren kunnanjohtaja Kinnunen kiemurteli vastuistaan puhumalla pehmosia ja sukulaismies Pekkarinen ei ollut mitenkään kuntia paimentanut hankkeen taakse. Hankasalmen kunnanjohtaja sanoi selvästi hankkeen alkuaikojen kipukohdat ja suuret riskit. TJ Paunonen syyttää talousvaikeuksistaan viestintävirastoa tukien puuttumisella. Viestintävirasto on noudattanut lakia, ja ei näin ole voinut antaa tukea sellaiselle hankkeelle joka on tuettu kuntien kautta jo nelinkertaisesti. 2000 liittyjää on maksanut 30 miljoonaa euroa ja kassa on tyhjä. Kunnat eivät todennäköisesti anna enää lisää lanttiakaan. Tämä härdelli on nyt nähty. Nyt on korkein aika saattaa koko puuhaporukka näistä suurista virheistään vastuuseen.

https://areena.yle.fi/1-4303238#autoplay=true

Kuka vielä väittää, ettei kepu ole tämän valokuituvedätyksen takana?

"Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa v. 2014 kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi."

Tässä on valokuva kekseliäistä

https://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640&size=1024x640

Taisi olla opit otettu Itä-Saksan heittovalvennuksesta kun saivat upotettua lähes Maailmanennätysrahat Multian verkkoon (MOT: 46000€/liittymä). Kymmenen kertaa lähes enemmän kuin Ilvesjoki, mutta heittihän Hohn yli sen mihin stadion riitti kun muut vaan stadionille. Heh.

Kyllä Viitasaari kunnanjohtajansa johdolla on todella härski kunta. Kunta aikoo rakentaa valokuidun keskusta-alueelleen köyhien pikkukuntien rahoilla. Kunta on luvannut Valokuituverkoille 200 000€ De minimistukea hankkeeseen, rahasumma on muutama % hankkeen koko kustannuksista. Verkkoyhtiön rahat on loppu ja ainoastaan omistajakuntienavustus pelastaa yhtiön konkurssilta. Ihmettelen omistajakuntien pitkää pinnaa, kun näin vedätetään pieniä köyhiä kuntia verorahoilla. Kyllä Viitasaarella hykerrellään tälle hölmöilylle.

Minulla on Viitasaarella toimiva mobiiliyhteys, mutta kun luvattiin satasella kuitu niin ilmanmuuta tilasin. Kaverini asuu kerrostalossa ja sinne luvattiin kuitu käsittämättömästi ilmaiseksi. Kun vielä rakennuskustannukset maksaa naapurikunta, niin tässähän on kaikki loistavasti kunnossa. Minulle on yks lysti kuka kuidun maksaa, pääasia että rakennetaan ja näin omakustannushintaan. Minua ei liikuta toisten kuntien velka-ahdinko

Aion perua liittymätilaukseni. En halua osaltani köyhdyttää pikkukuntia. Tein jo alustavan päätökseni, kun katsoin MOT-ohjelman. Kuuntelin kunnannanjohtajien kertomuksia ja jotenkin hävetti Viitasaaren Kinnusen höpinät. Hankasalmen johtaja tiesi mistä puhui ja joka sana oli kokeneen ja järkevän kunnanjohtajan puhetta. Nyt vielä nämä Multian kunnalle annetut Hallinto-oikeuksien päätökset, jotka vaikuttavat koko Verkkoyhtiön olemassa oloon. Nyt kannattaa perua jokaisen joka on antanut tilauksen, koska kuituyhteyksiä ei tämä yhtiö tule teille toimittamaan milloinkaan.

Täällä joulupukki! Ranta-asukas kertoili tässä viestiketjussa menestystarinasta. Jokos on pukki tuonut kuituyhteyden ilmaiseksi kerrostalolle? Taisi olla pukin jouluhörinöitä johon moninkerroin petetyt ja hyväuskoiset ovat uskoneet. Yhtiöllä on vain pieniä talousvaikeuksia joku hölmö kirjoitti jokin aika sitten. Ei taida pelkillä taskurahoilla kuituja löytyä. Hölmöläisiä Viitasaarella kyllä riittää.

Sodankylä on Pyssykylä, Viitasaari on Pummikylä. Pummikylän kunnanvaltuusto on päättänyt rakennuttaa 200 000€:n de minimis -tuella ja talousvaikeuksiin ajautuneella Valokuituverkot Oy:llä itselleen valokuituverkkoa. Eihän se siis muuten onnistu kuin pummaamalla tarvittavat lisärahat köyhiltä kunnilta. De minimis -tuki on tarkoitettu vaikeuksissa olevalle yritykselle. Onko pummikylän päättäjät tosi sankareita kun silmiin katsotaan? Varmaan omasta mielestään ovat!

Taika-Pasi kyselee täältä Kannonkoskelta, kuinka rakennetaan viidenmiljoonan kuituverkko Viitasaaren keskustaan kahdellasadalla tuhannella. Yhtiöllä on rahat loppu ja Viestintäviraston avustukset ovat jäissä, niin tämä taikatemppu onnistuu ainoastaan toisten kuntien rahoilla. Näin se menee vaikka kuinka muuta yritetään ihmisille syöttää.

Multian-Taikurit eivät puhu eikä pukahda. miten Multialle rakennettiin 5 Miljoonalla Eurolla 2,5 Miljoonan euron verkko.

KSVV Kertoo verkon olevan valmis.
Kunta on taannut velkoja 1,9 miljoonaa euroa ja antanut ja ostanut osakesijoituksia joitakin satoja tuhansia Euroja,

Viestintävirasto antoio tukipäätöksestä puolet, noin 460 000 euroa ja hylkäsi toisen samansuuruiaen puoliskon

Tilaajia on noin 110 kpl ja keskimääräine liittyjähinnan kustannus on 46 000 euroa (MOT), Eli yhteensä 5 miljoonaa euroa (5 060 000 E)

Onko Multian kunnalla salaisia raha sopimuksia lisäksi noin 2,5 miljoonan euron edestä, tai kenen rahat puuttuu. Verkko on valmis ja rahotusta on saatu vain puolet.

Vai onko toimittu yhden Keputupaillassa lausutun ohjeen mukaisesti että "kustannusarvio kannattaa tehdä riittävän iso, koska Veistintävirasto ja ELY jakaa tukirahaa prosenttipohjaisesti laskettuna kustannusraviosta"

Mutta kun tuo viestintävirasto hylkäsi puolet tukihakemuksesta.

Kun verkko on valmis, niin minkä "piirin isoraha" on projektista saamatta

Meillä Suupohjassa toimii valokuituverkko hienosti. Eikä yhdenkään kunnan talous ole sen vuoksi kuralle mennyt. Enkä tunne ketään joka haluaisi kuituyhteydestä luopua. Mistä siellä Keski-Suomessa oikein mallia otettiin? Vai onko kyse vain siitä että ei osata puhaltaa yhteen hiileen?

Onko teijän kunnanjohtaja lopettanu vouhkaamisen siitä valokuivusta?

Olipa omituinen toimittajan juttu muutama päivä sitten yli 600 tilaajasta Viitasaarella. Ei ollut kaikki palikat kohillaan.

Tässä asiallisempi:

Laajakaistakuntien ahdinko syvenee
Mielipidekirjoitus 05.04.2019 03:00

”Kannonkosken tulos himpun verran miinuksella”, ”Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla”, ”Kyyjärvi täyttää nyt kriisikunnan kriteerit”, ”Pihtiputaan kunnan talous repsahti” ja ”Talous romahti Uuraisilla”. Nämä ovat poimintoja viime päivien uutisotsikoista.

Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset 4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...” Multian tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Omistajakuntien takausvastuut ovat yhteensä vajaat 30 milj. euroa. Riskinä on, että takausvastuut lankeavat kunnille, jollei yhtiön rahoitusta saada kuntoon.”

Huoli kuntien kyvyistä selviytyä ydintehtävistään antaa syyn pohtia kuntien hallinnollisia, oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia laajakaistarakentamisessa.

Oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus mukaan lukien, ovat kumonneet kuntien laajakaistapäätöksiä toistakymmentä kappaletta. Viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 1.1.2019 alkaen) on hylännyt osakaskuntien tukihakemuksia.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kymmenen osakaskuntaa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat vakavissa ongelmissa. Uurainen tehtyään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa onnettoman sopimuksen, on myös ongelmissa.

Tässä ei pitäisi olla uutta eikä yllättävää, sillä kuntien luottamuselimissä, lehtien palstoilla ja muissakin tiedotusvälineissä hanketta on käsitelty kriittisesti vuodesta 2011 alkaen.
On aihetta tutkia, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein.

Tutkinnan tulisi koskea laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistakuntien-ahdinko-syvenee/1352049

Sain Telialta ja Elenialta yhteiskirjeen Viitasaaren taajama-alueelle. Yhtiö rakentaa verkon ilman yhteiskunnan tukia. Se osoittaa, että nyt on vakavarainen ja varma yhtiö puikoissa. Satasen liittymät voidaan nyt haudata. Tämä Telian verkko tulee viemään Keski-Suomen laajakaistan markkinat. Olen kuullut, että tähän verkkoyhtiöön olisi vaihtamassa iso osa K-S Valokuituverkkojen määräaikaisista liittymistä. Näin se menee tämä kehitys. Viitasaari säästi miljoonia euroja.

Nyt sama hanke menossa eri nimellä,rantatien mummuja pakolla maksajiksi vaikka eivät kuidusta ymmärrä hevon kukkaa.