USA:n yritysjohtajatkin "vihervassareita"????

Miten kummassa tässä näin kävi? Jumalan "valittu"?

"Vain yksi prosentti USA:n yritysjohtajista on Trumpiin tyytyväisiä"

Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706162200212515_ul.shtml
Ilmianna
Jaa

95 Vastausta


Kyllä ne kuule taitaa olla joidenkin mielestä. Niin ja kuuluvat siihen kuuluisaan salaliittoon myös.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
Tänä aamuna palstan pää-ääni ei ole ilmeisesti paikalla.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Tänä aamuna palstan pää-ääni ei ole ilmeisesti paikalla.
On se, mutta se kiertää tämän aloituksen. Ei se uskalla vastata.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eli ymmärsinkö oikein, tähän aloitukseen toivotaan vastausta vain joltain tietyltä kirjoittajalta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eerikatässämoi kirjoitti:
Eli ymmärsinkö oikein, tähän aloitukseen toivotaan vastausta vain joltain tietyltä kirjoittajalta?
Tähän kirjoitukseen toivotaan kommentteja erityisesti niiltä ihmisiltä, jotka käyvät täällä ikuista sotaansa Persujen ja Trumpin & Patmoksen puolesta ja julistavat kaikki muut eri mieltä olevat vihervassareiksi.

Luonnollisesti jokainen kommentti on tervetullut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Tähän kirjoitukseen toivotaan kommentteja erityisesti niiltä ihmisiltä, jotka käyvät täällä ikuista sotaansa Persujen ja Trumpin & Patmoksen puolesta ja julistavat kaikki muut eri mieltä olevat vihervassareiksi.

Luonnollisesti jokainen kommentti on tervetullut.
Jään sitten odottelemaan..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Tänä aamuna palstan pää-ääni ei ole ilmeisesti paikalla.
Juurihan hänelle vastasit ;););)
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
röhönaurua kirjoitti:
Juurihan hänelle vastasit ;););)
Voihan sen luonnolliseti noinkin tulkita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Tähän kirjoitukseen toivotaan kommentteja erityisesti niiltä ihmisiltä, jotka käyvät täällä ikuista sotaansa Persujen ja Trumpin & Patmoksen puolesta ja julistavat kaikki muut eri mieltä olevat vihervassareiksi.

Luonnollisesti jokainen kommentti on tervetullut.
Eipä paljon sellaisia kommentteja tullut. Eli voi tehdä sellaisen päätelmän, että se "vihervasssari" voi olla vaikka kovan luokan kapitalisti, jos siltä tuntuu :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Se oli jo vaalikampanjan aikana tiedossa, ettei Trump yritysjohtajien mieleen ollut.

Trumpin tärkeimpiin tavoitteisiinhan kuuluu taistella vapaakauppaa ja maahanmuuttoa vastaan. Näistä ensimmäinen on tietenkin teollisuusjohtajille rakkaista rakkain asia, sillä vapaakaupassa tuotannon voi siirtää halvimpaan maahan. Maahanmuutto taas takaa edullisen työvoiman palveluyrityksille, jotka eivät voi siirtyä ulkomaille.

Sitä en tiedä, mitä mieltä Jumala asioista on. Ainakaan hartaaksi kristityksi Trump ei ole tunnettu, joten en ole varma, onko Jumala paljastanut poliittisia kantojaan hänellekään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
72 VASTAUSTA:
Aivan, ja nyt moni iso monikansallinen yritys ei hyväksy Trumpin yrityksiä kaventaa heidän toimintaedellytyksiään. Mikä ei sinällään huono juttu ole, tosin ennen vanhaan tuota kutsuttiin sosialismiksi...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Aivan, ja nyt moni iso monikansallinen yritys ei hyväksy Trumpin yrityksiä kaventaa heidän toimintaedellytyksiään. Mikä ei sinällään huono juttu ole, tosin ennen vanhaan tuota kutsuttiin sosialismiksi...
Trumpin kaikkia näkökantoja ja toimia on varmaan viisainta tarkastella hänen oman yritystoimintansa etuja vasten.

Täällä kotimaassa kaikki Teuvo Hakkaraisen eduskunta-aloitteet liittyvät jollain lailla Teukan omaan sahaan ja etenkin sen tieyhteyksiin. Trumpin suhteen on varmaan tilanne vastaava, vaikka mittakaava onkin tyystin toinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Aivan, ja nyt moni iso monikansallinen yritys ei hyväksy Trumpin yrityksiä kaventaa heidän toimintaedellytyksiään. Mikä ei sinällään huono juttu ole, tosin ennen vanhaan tuota kutsuttiin sosialismiksi...
Kyllä protektionismi on sosialismia vanhempi ilmiö. Periaatteessa aika erillinen juttu.

Se on mielestäni ainakin kaukaa haettua, että 70-vuotiasta miljardööripappaa politiikkaan raha motivoisi. Vaikka hänellä olisikin pakkomielle suuren perinnön jättämisestä, keskittymällä yritystoimintaan rahaa tulisi kuitenkin enemmän, Onhan hän jo tähänkin mennessä tuhatkertaistanut omaisuutensa ilman politiikkaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Kyllä protektionismi on sosialismia vanhempi ilmiö. Periaatteessa aika erillinen juttu.

Se on mielestäni ainakin kaukaa haettua, että 70-vuotiasta miljardööripappaa politiikkaan raha motivoisi. Vaikka hänellä olisikin pakkomielle suuren perinnön jättämisestä, keskittymällä yritystoimintaan rahaa tulisi kuitenkin enemmän, Onhan hän jo tähänkin mennessä tuhatkertaistanut omaisuutensa ilman politiikkaa.
Kyllähän Trump on kuin hahmo jostakin komediasarjasta. Os uskomatonta, että tuollainen ihminen on maailman mahtavimman suurvallan johtaja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Kyllä protektionismi on sosialismia vanhempi ilmiö. Periaatteessa aika erillinen juttu.

Se on mielestäni ainakin kaukaa haettua, että 70-vuotiasta miljardööripappaa politiikkaan raha motivoisi. Vaikka hänellä olisikin pakkomielle suuren perinnön jättämisestä, keskittymällä yritystoimintaan rahaa tulisi kuitenkin enemmän, Onhan hän jo tähänkin mennessä tuhatkertaistanut omaisuutensa ilman politiikkaa.
Anteeksi, olisi pitänyt laittaa lainausmerkkeihin tuo ”sosialismi”.
Sinällään olen protektionismin kannatta, eli kotimainen tuotanto pitäisi olla aina ensi sijalla. Se tarkoittaa erilaisia valtion väliintuloja mm. tullimuureilla, tuontikielloilla, kauppasopimuksilla ja valtion tukiaisilla.

Siksi kummastelen, että kun tuota edellistä, missä valtion rooli taloudessa on vahva, pidetään niissä piireissä ”sosialismina”, jossa kannatetaan vapaata markkinataloutta. Vapaa markkinatalous kun lähtee siitä, ettei valtio tai valtiot juuri puutu kaupan käyntiin ja markkinat ovat avoimet maailmanlaajuisesti.

Nyt nämä suuret ja monikansalliset yritykset eivät tykkää, että heidän toimintaedellytyksiään rajoitetaan. Siksi Trumpin politiikka saa kiivasta kritiikkiä.

”…että 70-vuotiasta miljardööripappaa politiikkaan raha motivoisi…”

Trumpia motivoi valta – valtaa saa myös rahalla. Hänellä itsellään on paljon omaisuutta ulkomailla. joten hän vaatii nyt muilta jotain sellaista, mitä ei aio edes itse toteuttaa .

Ja ahneelle kun mikään ei riitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Anteeksi, olisi pitänyt laittaa lainausmerkkeihin tuo ”sosialismi”.
Sinällään olen protektionismin kannatta, eli kotimainen tuotanto pitäisi olla aina ensi sijalla. Se tarkoittaa erilaisia valtion väliintuloja mm. tullimuureilla, tuontikielloilla, kauppasopimuksilla ja valtion tukiaisilla.

Siksi kummastelen, että kun tuota edellistä, missä valtion rooli taloudessa on vahva, pidetään niissä piireissä ”sosialismina”, jossa kannatetaan vapaata markkinataloutta. Vapaa markkinatalous kun lähtee siitä, ettei valtio tai valtiot juuri puutu kaupan käyntiin ja markkinat ovat avoimet maailmanlaajuisesti.

Nyt nämä suuret ja monikansalliset yritykset eivät tykkää, että heidän toimintaedellytyksiään rajoitetaan. Siksi Trumpin politiikka saa kiivasta kritiikkiä.

”…että 70-vuotiasta miljardööripappaa politiikkaan raha motivoisi…”

Trumpia motivoi valta – valtaa saa myös rahalla. Hänellä itsellään on paljon omaisuutta ulkomailla. joten hän vaatii nyt muilta jotain sellaista, mitä ei aio edes itse toteuttaa .

Ja ahneelle kun mikään ei riitä.
Sosialismiin liittyy vahva valtio, mutta täysi valtioillisen toiminnan puute on pikemminkin anarkismia kuin vapaata markkinataloutta. Kaiken valtion toiminnan ei siis katsota vievän lähemmäs sosialismia, vaan esimerkiksi valtiollinen sopimusten sitovuuden ja turvallisuuden takaaminen kuuluvat yleisen käsityksen mukaan vapaaseen markkinatalouteen.

Se on ehkä vähän rajatapaus, onko maailman jakautuminen esimerkiksi sataan vapaata markkinataloutta omalla alueellaan soveltavaan valtioon jollakin tapaa sosialistisempaa kuin maailman toimiminen yhtenä vapaan markkinatalouden valtiona.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Anteeksi, olisi pitänyt laittaa lainausmerkkeihin tuo ”sosialismi”.
Sinällään olen protektionismin kannatta, eli kotimainen tuotanto pitäisi olla aina ensi sijalla. Se tarkoittaa erilaisia valtion väliintuloja mm. tullimuureilla, tuontikielloilla, kauppasopimuksilla ja valtion tukiaisilla.

Siksi kummastelen, että kun tuota edellistä, missä valtion rooli taloudessa on vahva, pidetään niissä piireissä ”sosialismina”, jossa kannatetaan vapaata markkinataloutta. Vapaa markkinatalous kun lähtee siitä, ettei valtio tai valtiot juuri puutu kaupan käyntiin ja markkinat ovat avoimet maailmanlaajuisesti.

Nyt nämä suuret ja monikansalliset yritykset eivät tykkää, että heidän toimintaedellytyksiään rajoitetaan. Siksi Trumpin politiikka saa kiivasta kritiikkiä.

”…että 70-vuotiasta miljardööripappaa politiikkaan raha motivoisi…”

Trumpia motivoi valta – valtaa saa myös rahalla. Hänellä itsellään on paljon omaisuutta ulkomailla. joten hän vaatii nyt muilta jotain sellaista, mitä ei aio edes itse toteuttaa .

Ja ahneelle kun mikään ei riitä.
"Sinällään olen protektionismin kannatta, eli kotimainen tuotanto pitäisi olla aina ensi sijalla. Se tarkoittaa erilaisia valtion väliintuloja mm. tullimuureilla, tuontikielloilla, kauppasopimuksilla ja valtion tukiaisilla."

Protektionismilla on kaunis ajatus mutta siihen liitty ainakin kaksi suurta käytännön ongelmaa.:

1. se toimii hyvin vain niin kauan kun muut maat eivät harjoita sitä myös meidän suuntaan. Vientisektori kärsii siis lähes aina protektionismista.

2. Se poistaa ison osan kilpailun paineesta ja siksi ei kannusta tehokkaaseen tuotekehitykseen tai tuottavuuden ylläpitöön. Pienillä mailla myös tietyille yritykselle muodostuu helpommin määräävä markkina-asema joa vaikuttaa haitallisesti markkinoiden toimintaan. Protektionismi ruokkii siis inflaatiota ja tehottomuutta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TotuusSattuu kirjoitti:
"Sinällään olen protektionismin kannatta, eli kotimainen tuotanto pitäisi olla aina ensi sijalla. Se tarkoittaa erilaisia valtion väliintuloja mm. tullimuureilla, tuontikielloilla, kauppasopimuksilla ja valtion tukiaisilla."

Protektionismilla on kaunis ajatus mutta siihen liitty ainakin kaksi suurta käytännön ongelmaa.:

1. se toimii hyvin vain niin kauan kun muut maat eivät harjoita sitä myös meidän suuntaan. Vientisektori kärsii siis lähes aina protektionismista.

2. Se poistaa ison osan kilpailun paineesta ja siksi ei kannusta tehokkaaseen tuotekehitykseen tai tuottavuuden ylläpitöön. Pienillä mailla myös tietyille yritykselle muodostuu helpommin määräävä markkina-asema joa vaikuttaa haitallisesti markkinoiden toimintaan. Protektionismi ruokkii siis inflaatiota ja tehottomuutta.
Protektionismi on kovasti samaa asiaa kuin merkantilismi itsevaltiuden ajalla. Kaunis ajatus periaatteessa, mutta käytännössä hankala toteuttaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Kyllähän Trump on kuin hahmo jostakin komediasarjasta. Os uskomatonta, että tuollainen ihminen on maailman mahtavimman suurvallan johtaja.
Joka kerta kun Trumpin näkee tai hänen asemaansa nähden käsittämättömiä möläytyksiään lukee, tulee epäuskoinen olo ja pahan unen tunne: Tämän täytyy olla ohimenevä, häiriönomainen tilanne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RepeRuutikallo kirjoitti:
Joka kerta kun Trumpin näkee tai hänen asemaansa nähden käsittämättömiä möläytyksiään lukee, tulee epäuskoinen olo ja pahan unen tunne: Tämän täytyy olla ohimenevä, häiriönomainen tilanne.
Trump on kuin karikatyyri itsestään. Saavutus sekin. En tiedä, ovatko jenkit oikeasti täysin sekaisin - tai siis se osa, joka Trumpista teki presidentin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RepeRuutikallo kirjoitti:
Joka kerta kun Trumpin näkee tai hänen asemaansa nähden käsittämättömiä möläytyksiään lukee, tulee epäuskoinen olo ja pahan unen tunne: Tämän täytyy olla ohimenevä, häiriönomainen tilanne.
Ei Trump niin kovin kummallinen ole. Vaikkapa EU:n maatalouspolitiikka on umpiprotektionistista. Siihen vain on ajan mittaan totuttu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Sosialismiin liittyy vahva valtio, mutta täysi valtioillisen toiminnan puute on pikemminkin anarkismia kuin vapaata markkinataloutta. Kaiken valtion toiminnan ei siis katsota vievän lähemmäs sosialismia, vaan esimerkiksi valtiollinen sopimusten sitovuuden ja turvallisuuden takaaminen kuuluvat yleisen käsityksen mukaan vapaaseen markkinatalouteen.

Se on ehkä vähän rajatapaus, onko maailman jakautuminen esimerkiksi sataan vapaata markkinataloutta omalla alueellaan soveltavaan valtioon jollakin tapaa sosialistisempaa kuin maailman toimiminen yhtenä vapaan markkinatalouden valtiona.
”…valtiollinen sopimusten sitovuuden ja turvallisuuden takaaminen kuuluvat yleisen käsityksen mukaan vapaaseen markkinatalouteen…”

Kapitalismi muuttui markkinataloudeksi ja siitä on monta versiota. Liberalismiwikissä on hyvää aineistoa tiivistettynä aiheesta.

”laissez-fairea” pidetään "puhtaana kapitalismina. (Laissez-faire (ransk. "jätetään tekemään (itsekseen))
Sillä tarkoitetaan ”…minarkismia, minimivaltiota tai valtion vallan eliminointia, jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti.” Tätä kapitalismia ei ole puhtaana mallina missään käytössä, mutta mm. Yhdysvallat tavoittelee sitä.

Ahvio on tämän mallin puolesta puhuja ”Vapaa markkinatalous toimii sitä paremmin mitä vähemmin valtio kysynnän ja tarjonnan lain toimintaan säännöstelytoimillaan puuttuu.”
juha_ahvio_sunnuntaina_-_jatkoa_mitt_romney_-keskustelulle

Lainaan omia kirjoituksia niistä kymmenistä asiaa käsittelevistä ketjuista.

”…ei oletettua kollektiivista yleistahtoa toimeen paneva ja kaiken paikallisen ja inhimillisen luonnollisen erilaisuuden spekulatiivisen teoreettisten normien mukaisiksi yhdenmukaistava valtio.””

Eli valtio on tässä suhteessa se PAHA koska se turvaa liian paljon – ilmaisen koulutuksen, sosiaaliturvan, eläkkeet, terveydenhuollon jne.

Eli tässä mallissa nuo ovat ”sosialismia”. Osa libertalisteista katsoo, että jopa poliisi ja armeija ei saa olla valtion vallan alla vaan yksityinen toimija.
Raja siis vedetään sen mukaan, miten paljon valtio puuttuu yritysten toimintaan ja pääoman liikkeisiin. Jotkut laskevat ”sosialismiksi” kaiken, mistä valtio vastaa ja osa sen mukaan, miten paljon valtiolla on pääomia ja miten paljon rajoitetaan yksityisen mahdollisuutta omistaa.

”Sosiaalisen markkinatalouden termiä käytti ensimmäisen kerran saksalainen taloustieteen ja kulttuurisosiologian professori Alfred Müller-Armack vuonna 1947. Hän tarkoitti sillä "kolmatta tietä" laisser-faire liberalismin ja suunnitelmatalouden välillä.”
Ketjusta ahvio-ja-perinteiset-uskovat

Meillä pohjoismaissa on kuljettu juuri tuota ”kolmatta tietä”, ja se on toimivammaksi todettu.

TotuusSattuu 21.6.2017 14:18, kyllä protektionismilla on omat ongelmansa. Jos pidetään jatkuvan kasvun ideologiaa tavoitteena, se ei toimi.

”Se poistaa ison osan kilpailun paineesta ja siksi ei kannusta tehokkaaseen tuotekehitykseen tai tuottavuuden ylläpitöön.”

Juuri tuon vuoksi olen jossain määrin tuon kannalla, sillä se poistaa liiallisen kilpailun. Jos ajatellaan suomen maataloutta, se kärsii koska ulkomailta voidaan tuoda huomattavan paljon halvemmalla tuotteita ja suomen maatalous näivettyy. Se ei pärjää kilpailussa. Se johtaa vääristyneeseen tilanteeseen, joka alkaa tuottaa ei toivottuja ilmiöitä.

Eli jossain määrin protektionismia tulee olla pienillä mailla, mutta vienti/tuonti on rahatalouden kasvun kannalta taa hyvä asia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”…valtiollinen sopimusten sitovuuden ja turvallisuuden takaaminen kuuluvat yleisen käsityksen mukaan vapaaseen markkinatalouteen…”

Kapitalismi muuttui markkinataloudeksi ja siitä on monta versiota. Liberalismiwikissä on hyvää aineistoa tiivistettynä aiheesta.

”laissez-fairea” pidetään "puhtaana kapitalismina. (Laissez-faire (ransk. "jätetään tekemään (itsekseen))
Sillä tarkoitetaan ”…minarkismia, minimivaltiota tai valtion vallan eliminointia, jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti.” Tätä kapitalismia ei ole puhtaana mallina missään käytössä, mutta mm. Yhdysvallat tavoittelee sitä.

Ahvio on tämän mallin puolesta puhuja ”Vapaa markkinatalous toimii sitä paremmin mitä vähemmin valtio kysynnän ja tarjonnan lain toimintaan säännöstelytoimillaan puuttuu.”
juha_ahvio_sunnuntaina_-_jatkoa_mitt_romney_-keskustelulle

Lainaan omia kirjoituksia niistä kymmenistä asiaa käsittelevistä ketjuista.

”…ei oletettua kollektiivista yleistahtoa toimeen paneva ja kaiken paikallisen ja inhimillisen luonnollisen erilaisuuden spekulatiivisen teoreettisten normien mukaisiksi yhdenmukaistava valtio.””

Eli valtio on tässä suhteessa se PAHA koska se turvaa liian paljon – ilmaisen koulutuksen, sosiaaliturvan, eläkkeet, terveydenhuollon jne.

Eli tässä mallissa nuo ovat ”sosialismia”. Osa libertalisteista katsoo, että jopa poliisi ja armeija ei saa olla valtion vallan alla vaan yksityinen toimija.
Raja siis vedetään sen mukaan, miten paljon valtio puuttuu yritysten toimintaan ja pääoman liikkeisiin. Jotkut laskevat ”sosialismiksi” kaiken, mistä valtio vastaa ja osa sen mukaan, miten paljon valtiolla on pääomia ja miten paljon rajoitetaan yksityisen mahdollisuutta omistaa.

”Sosiaalisen markkinatalouden termiä käytti ensimmäisen kerran saksalainen taloustieteen ja kulttuurisosiologian professori Alfred Müller-Armack vuonna 1947. Hän tarkoitti sillä "kolmatta tietä" laisser-faire liberalismin ja suunnitelmatalouden välillä.”
Ketjusta ahvio-ja-perinteiset-uskovat

Meillä pohjoismaissa on kuljettu juuri tuota ”kolmatta tietä”, ja se on toimivammaksi todettu.

TotuusSattuu 21.6.2017 14:18, kyllä protektionismilla on omat ongelmansa. Jos pidetään jatkuvan kasvun ideologiaa tavoitteena, se ei toimi.

”Se poistaa ison osan kilpailun paineesta ja siksi ei kannusta tehokkaaseen tuotekehitykseen tai tuottavuuden ylläpitöön.”

Juuri tuon vuoksi olen jossain määrin tuon kannalla, sillä se poistaa liiallisen kilpailun. Jos ajatellaan suomen maataloutta, se kärsii koska ulkomailta voidaan tuoda huomattavan paljon halvemmalla tuotteita ja suomen maatalous näivettyy. Se ei pärjää kilpailussa. Se johtaa vääristyneeseen tilanteeseen, joka alkaa tuottaa ei toivottuja ilmiöitä.

Eli jossain määrin protektionismia tulee olla pienillä mailla, mutta vienti/tuonti on rahatalouden kasvun kannalta taa hyvä asia.
"Juuri tuon vuoksi olen jossain määrin tuon kannalla, sillä se poistaa liiallisen kilpailun. Jos ajatellaan suomen maataloutta, se kärsii koska ulkomailta voidaan tuoda huomattavan paljon halvemmalla tuotteita ja suomen maatalous näivettyy. Se ei pärjää kilpailussa. Se johtaa vääristyneeseen tilanteeseen, joka alkaa tuottaa ei toivottuja ilmiöitä. "

Olen kyllä tietyssä määrin samaa mieltä että on joitain sektoreita joilla rajattu määrä protektionismiä on tarpeen ihan sen vuoksi että esim. ruoan tuotannosta on huoltovarmuuden takia järkevää pitää edes perustasoa yllä omassa maassa. Mutta protektionismissä pitää muistaa myös se että "kotimainen tuotanto" ei ole mikään yksi kaunis yksikkö joka vain sataa "omaan laariin" vaan myös kotimaassa on omia intressiryhmiä ja tahoja jotka haluavat hyödyntää suljettuja markkinoita omaksi hyödykseen ja taas maan sisällä syödä pienet kilpailijat pois ja kääriä voittoja. Kotimainen tuotanto ei siis ole mitenkään automaattisesti jotenkin reilumpaa kuin ulkomainenkaan tuotanto vaan senkin tehtävä on tehdä voittoa ja voittaa markkinaosuuksia joltain muulta.

"Eli jossain määrin protektionismia tulee olla pienillä mailla, mutta vienti/tuonti on rahatalouden kasvun kannalta taa hyvä asia."

Tuossahan se vaikea tasapainottelu onkin. On hankala vain voittaa koska kaikki muutkin maat yrittävät lähtökohtaisesti sitä samaa.
Täytyy myös muistaa että loppujen lopuksi kaikesta protektionismista huolimatta vuosikymmenten kuluessa pärjäävät hyvin vain ne firmat joilla on oikeaa aitoa kilpailukykyä myös avoimilla markkinoilla. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Kone, monet konepajayritykset sekä monessa mielessä myös Nokia sekä telakkamme vaikka niilläkin on ollut vaikeammat vaiheensa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TotuusSattuu kirjoitti:
"Juuri tuon vuoksi olen jossain määrin tuon kannalla, sillä se poistaa liiallisen kilpailun. Jos ajatellaan suomen maataloutta, se kärsii koska ulkomailta voidaan tuoda huomattavan paljon halvemmalla tuotteita ja suomen maatalous näivettyy. Se ei pärjää kilpailussa. Se johtaa vääristyneeseen tilanteeseen, joka alkaa tuottaa ei toivottuja ilmiöitä. "

Olen kyllä tietyssä määrin samaa mieltä että on joitain sektoreita joilla rajattu määrä protektionismiä on tarpeen ihan sen vuoksi että esim. ruoan tuotannosta on huoltovarmuuden takia järkevää pitää edes perustasoa yllä omassa maassa. Mutta protektionismissä pitää muistaa myös se että "kotimainen tuotanto" ei ole mikään yksi kaunis yksikkö joka vain sataa "omaan laariin" vaan myös kotimaassa on omia intressiryhmiä ja tahoja jotka haluavat hyödyntää suljettuja markkinoita omaksi hyödykseen ja taas maan sisällä syödä pienet kilpailijat pois ja kääriä voittoja. Kotimainen tuotanto ei siis ole mitenkään automaattisesti jotenkin reilumpaa kuin ulkomainenkaan tuotanto vaan senkin tehtävä on tehdä voittoa ja voittaa markkinaosuuksia joltain muulta.

"Eli jossain määrin protektionismia tulee olla pienillä mailla, mutta vienti/tuonti on rahatalouden kasvun kannalta taa hyvä asia."

Tuossahan se vaikea tasapainottelu onkin. On hankala vain voittaa koska kaikki muutkin maat yrittävät lähtökohtaisesti sitä samaa.
Täytyy myös muistaa että loppujen lopuksi kaikesta protektionismista huolimatta vuosikymmenten kuluessa pärjäävät hyvin vain ne firmat joilla on oikeaa aitoa kilpailukykyä myös avoimilla markkinoilla. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Kone, monet konepajayritykset sekä monessa mielessä myös Nokia sekä telakkamme vaikka niilläkin on ollut vaikeammat vaiheensa.
"...vaan senkin tehtävä on tehdä voittoa ja voittaa markkinaosuuksia joltain muulta."

Me joudumme elämään markkinataloudessa, jonka ikävä piirre on juuri tuo. Olen mieluummin sen kannalla, että voitto ei yksi saa olla mikään mittari menestymiselle. Voittoa voi tuottaa sen verran, mitä investoinnit ja kehittely vaativat.

Mutta jos palataan alkuperäiseen aiheeseen. Huvittava juttu on se, että ne jotka "taistelevat" globalismia vastaan, ovat oikeasti vapaata markkinataloutta vastaan. He ovat luoneet erikoisen piirteen tuo protektionimismin avulla, jota ei ilmeisesti loppuun saakka ole mietitty.

Nyt siis amerikassa ovat vastakkain kapitalistit - joista toiset haluvat kannattaa maailmanlaajuista vapaata markkinataloutta, ja toisen vain valtion sisäistä täysin vapaata markkinataloutta.

Jostain luin että kapitalistit ovat suurimpia kritikoijia kapitalismia vastaan. :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
"...vaan senkin tehtävä on tehdä voittoa ja voittaa markkinaosuuksia joltain muulta."

Me joudumme elämään markkinataloudessa, jonka ikävä piirre on juuri tuo. Olen mieluummin sen kannalla, että voitto ei yksi saa olla mikään mittari menestymiselle. Voittoa voi tuottaa sen verran, mitä investoinnit ja kehittely vaativat.

Mutta jos palataan alkuperäiseen aiheeseen. Huvittava juttu on se, että ne jotka "taistelevat" globalismia vastaan, ovat oikeasti vapaata markkinataloutta vastaan. He ovat luoneet erikoisen piirteen tuo protektionimismin avulla, jota ei ilmeisesti loppuun saakka ole mietitty.

Nyt siis amerikassa ovat vastakkain kapitalistit - joista toiset haluvat kannattaa maailmanlaajuista vapaata markkinataloutta, ja toisen vain valtion sisäistä täysin vapaata markkinataloutta.

Jostain luin että kapitalistit ovat suurimpia kritikoijia kapitalismia vastaan. :D
Kun yritykset kasvavat liian suuriksi, ne käytännössä saavat myös poliittista valtaa. Se on ongelman ydin. Esim. suuria pankkeja ei enää voida nurin päästä ja seuraukset näkevät kaikki. Säännelty markkinatalous toimii hyvin, mutta poliitikoilta tarvitaan pokkaa toteuttaa sitä ja kansainvälisesti pelisääntöjen pitäisi olla yhteiset.

Täälläkin kovasti moni ihailee USA:n mallia, mutta päätellen kirjoitteluajoista, monien elämä voisi Amerikan ihanuudessa olla ilman työtä vähemmän ihanaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Kun yritykset kasvavat liian suuriksi, ne käytännössä saavat myös poliittista valtaa. Se on ongelman ydin. Esim. suuria pankkeja ei enää voida nurin päästä ja seuraukset näkevät kaikki. Säännelty markkinatalous toimii hyvin, mutta poliitikoilta tarvitaan pokkaa toteuttaa sitä ja kansainvälisesti pelisääntöjen pitäisi olla yhteiset.

Täälläkin kovasti moni ihailee USA:n mallia, mutta päätellen kirjoitteluajoista, monien elämä voisi Amerikan ihanuudessa olla ilman työtä vähemmän ihanaa.
Olet oikeassa, ongelman ydin on pääoman kasautuminen. Juuri siihen me tarvitaan sääntöjä ja sääntelyä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Olet oikeassa, ongelman ydin on pääoman kasautuminen. Juuri siihen me tarvitaan sääntöjä ja sääntelyä.
Tässä asiassa olen kanssasi samaa mieltä. Olemme varmastikin kommunisteja? Ihan hirveää....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Tässä asiassa olen kanssasi samaa mieltä. Olemme varmastikin kommunisteja? Ihan hirveää....
:D ;D Sanos muuta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Olet oikeassa, ongelman ydin on pääoman kasautuminen. Juuri siihen me tarvitaan sääntöjä ja sääntelyä.
Ajatussuuntana kapitalismi on laaja, mutta puheet yksityisistä armeijoista ja oikeuslaitoksista ovat harvojen haihattelua. Ei esimerkiksi Yhdysvaltain kongressissa yhtään niin radikaalia edustajaa ole.

Vaikka siis joka tapauksessa teorian tasolla paljon minua kapitalistisempi voisi olla, jotain puhetta pääoman kasautumisesta pidän kyllä sangen vasemmistolaisena propagandana. Vähänkään avoimin mielin todellisuutta havainnoivan on vaikea uskoa sellaiseen.

Ei miljardöörilistojen kärjessä ole vaikkapa perijöitä, joiden rahojen luokse olisi virrannut lisää rahaa. Google, Microsoft, Facebook... nämä ovat tyhjätaskuisten opiskelijoiden perustamia yrityksiä, amerikkalaisen unelman perikuvia. Lisäksi puhe pääomien kasaantumisesta on myös köyhimpien näkökulmasta epätotta. Ei köyhiltä virtaa rahaa pois, vaan päinvastoin äärimmäinen köyhyys maailmassa vähenee nopeaa tahtia, tällä hetkellä puoliintumisaika taitaa olla 15 vuotta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Ajatussuuntana kapitalismi on laaja, mutta puheet yksityisistä armeijoista ja oikeuslaitoksista ovat harvojen haihattelua. Ei esimerkiksi Yhdysvaltain kongressissa yhtään niin radikaalia edustajaa ole.

Vaikka siis joka tapauksessa teorian tasolla paljon minua kapitalistisempi voisi olla, jotain puhetta pääoman kasautumisesta pidän kyllä sangen vasemmistolaisena propagandana. Vähänkään avoimin mielin todellisuutta havainnoivan on vaikea uskoa sellaiseen.

Ei miljardöörilistojen kärjessä ole vaikkapa perijöitä, joiden rahojen luokse olisi virrannut lisää rahaa. Google, Microsoft, Facebook... nämä ovat tyhjätaskuisten opiskelijoiden perustamia yrityksiä, amerikkalaisen unelman perikuvia. Lisäksi puhe pääomien kasaantumisesta on myös köyhimpien näkökulmasta epätotta. Ei köyhiltä virtaa rahaa pois, vaan päinvastoin äärimmäinen köyhyys maailmassa vähenee nopeaa tahtia, tällä hetkellä puoliintumisaika taitaa olla 15 vuotta.
”…jotain puhetta pääoman kasautumisesta pidän kyllä sangen vasemmistolaisena propagandana.”

Ilmaisu toki on sieltä peräisin, mutta ilmiö on todellinen. Se tarkoittaa sitä että maailmassa on yhä vähemmän rikkaita, jotka omistavat yhä enemmän.

Jos suhdelukua tarkastalee ”Maailman kahdeksan rikkaimman miehen varallisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen” saa siitä vähän viitteitä, mistä on kyse.

”…vuodesta 2015 maailman rikkain yksi prosentti on kerännyt enemmän varallisuutta kuin kaikki muut maailman ihmiset yhteensä.”

Nyt selkeästi tunnustetaan, että tämä ilmiö on todellinen uhka maailmalaajuiselle vakaudelle.
”…WEF arvioi, että lisääntyvä epätasa-arvo ja polarisaatio ovat suurimpia uhkia globaalitaloudelle vuonna 2017.”
HS 16.1.2017

”Maailman 50 rikkainta ihmistä hallitsee valtavaa, 1,46 biljoonan dollarin omaisuutta. Summa on enemmän kuin esimerkiksi Australian, Espanjan tai Meksikon vuotuinen bruttokansantuote…”
KSML 28.01.2016

Kun yksityisen ihmisen omaisuus on tuota luokkaa, on aika selvää että sillä saa myös valtaa?

”Ei köyhiltä virtaa rahaa pois, vaan päinvastoin äärimmäinen köyhyys maailmassa vähenee nopeaa tahtia…”

Jos tarkasti luit kaiken edellä olevan, niin nyt köyhtyy keskiluokka ja se kapenee koko ajan. Suomessa erilaiset leikkaukset ovat kohdistuneet juuri keskiluokkaan, lapsiperheisiin sekä vähävaraisiin – tavalla tai toisella.
Esimerkki vaikka Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastoista.
”…asukaslukuun suhteutettuna eläkeläisköyhiä on Suomessa jo eniten koko Länsi-Euroopan alueella.”

”Eläkeläisköyhälistön määrä lisääntyy edelleen, sillä lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia mm. kansaneläkkeitä leikataan toista vuotta peräkkäin…”
”Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (Soste) laskelmien mukaan 5 000 uutta henkilöä putoaa säästöpäätösten seurauksena köyhyysrajan alapuolelle – ja samalla suuri joukko tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan.”

Vaikka äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, samaan aikaan suhteellinen köyhyys länsimaissa lisääntyy. Kohta ollaan tilanteessa jossa vaikka on töitä, ei palkkatulo riitä kohtuulliseen elämään, eikä aina edes kaksi työpaikkaa takaa perusasioita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”…jotain puhetta pääoman kasautumisesta pidän kyllä sangen vasemmistolaisena propagandana.”

Ilmaisu toki on sieltä peräisin, mutta ilmiö on todellinen. Se tarkoittaa sitä että maailmassa on yhä vähemmän rikkaita, jotka omistavat yhä enemmän.

Jos suhdelukua tarkastalee ”Maailman kahdeksan rikkaimman miehen varallisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen” saa siitä vähän viitteitä, mistä on kyse.

”…vuodesta 2015 maailman rikkain yksi prosentti on kerännyt enemmän varallisuutta kuin kaikki muut maailman ihmiset yhteensä.”

Nyt selkeästi tunnustetaan, että tämä ilmiö on todellinen uhka maailmalaajuiselle vakaudelle.
”…WEF arvioi, että lisääntyvä epätasa-arvo ja polarisaatio ovat suurimpia uhkia globaalitaloudelle vuonna 2017.”
HS 16.1.2017

”Maailman 50 rikkainta ihmistä hallitsee valtavaa, 1,46 biljoonan dollarin omaisuutta. Summa on enemmän kuin esimerkiksi Australian, Espanjan tai Meksikon vuotuinen bruttokansantuote…”
KSML 28.01.2016

Kun yksityisen ihmisen omaisuus on tuota luokkaa, on aika selvää että sillä saa myös valtaa?

”Ei köyhiltä virtaa rahaa pois, vaan päinvastoin äärimmäinen köyhyys maailmassa vähenee nopeaa tahtia…”

Jos tarkasti luit kaiken edellä olevan, niin nyt köyhtyy keskiluokka ja se kapenee koko ajan. Suomessa erilaiset leikkaukset ovat kohdistuneet juuri keskiluokkaan, lapsiperheisiin sekä vähävaraisiin – tavalla tai toisella.
Esimerkki vaikka Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastoista.
”…asukaslukuun suhteutettuna eläkeläisköyhiä on Suomessa jo eniten koko Länsi-Euroopan alueella.”

”Eläkeläisköyhälistön määrä lisääntyy edelleen, sillä lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia mm. kansaneläkkeitä leikataan toista vuotta peräkkäin…”
”Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (Soste) laskelmien mukaan 5 000 uutta henkilöä putoaa säästöpäätösten seurauksena köyhyysrajan alapuolelle – ja samalla suuri joukko tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan.”

Vaikka äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, samaan aikaan suhteellinen köyhyys länsimaissa lisääntyy. Kohta ollaan tilanteessa jossa vaikka on töitä, ei palkkatulo riitä kohtuulliseen elämään, eikä aina edes kaksi työpaikkaa takaa perusasioita.
"Jos suhdelukua tarkastalee ”Maailman kahdeksan rikkaimman miehen varallisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen” saa siitä vähän viitteitä, mistä on kyse."

Siitä ei oikeasti saa kovin hyvin viitettä. Minäkin olen rikkaampi kuin maailman 2 miljardia köyhintä. Ei kuitenkaan siksi, että minulla olisi rahaa. Ainoastaan siksi, että minulla ei ole velkaa. Maailman 2 miljardia köyhintä ovat veloissa, joten he eivät omista yhdessäkään edes yhtä euroa.

"Jos tarkasti luit kaiken edellä olevan, niin nyt köyhtyy keskiluokka ja se kapenee koko ajan."

Olet useita vasemmistolaisia huomattavisti rehellisempi, jos myönnät, ettet ole todella huolissasi köyhistä. Ei keskiluokkakaan silti tietojeni mukaan köyhtymässä ole, se ei vain vaurastu aivan yhtä nopeasti kuin köyhät ja rikkaat. Lisäksi jopa maailman rikkaimmat ihmiset ovat tosiaan usein lähtöisin juuri keskiluokasta, joten korostan koko luokka-ajattelun soveltuvan todella huonosti keskiluokkaisten länsimaalaisten elämän kuvaamiseen.

"Vaikka äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, samaan aikaan suhteellinen köyhyys länsimaissa lisääntyy. Kohta ollaan tilanteessa jossa vaikka on töitä, ei palkkatulo riitä kohtuulliseen elämään, eikä aina edes kaksi työpaikkaa takaa perusasioita."

Mielestäni suhteellinen köyhyys on propagandatarkoituksiin kehitetty käsite. Jos minulla olisi rahaa kuin Trumpilla, olisinko aidosti köyhä, mikäli muut ihmiset olivat vielä rikkaampia? Suhteellisen köyhyyden käsitteen mukaan voisin olla.

Puhe palkkatulojen riittämättömyydestä taas ei ainakaan Suomeen sovellu lainkaan. Meidän järjestelmästämme seuraavat niin korkeat tosiasialliset vähimmäispalkat, että kahta työtä tekevällä ei ole mitään vaikeuksia perusasioiden takaamisessa. Hän on väistämättä paljon keskimääräistä suomalaista varakkaampi, jopa keskimääräistä suomalaista palkansaajaa varakkaampi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Jos suhdelukua tarkastalee ”Maailman kahdeksan rikkaimman miehen varallisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen” saa siitä vähän viitteitä, mistä on kyse."

Siitä ei oikeasti saa kovin hyvin viitettä. Minäkin olen rikkaampi kuin maailman 2 miljardia köyhintä. Ei kuitenkaan siksi, että minulla olisi rahaa. Ainoastaan siksi, että minulla ei ole velkaa. Maailman 2 miljardia köyhintä ovat veloissa, joten he eivät omista yhdessäkään edes yhtä euroa.

"Jos tarkasti luit kaiken edellä olevan, niin nyt köyhtyy keskiluokka ja se kapenee koko ajan."

Olet useita vasemmistolaisia huomattavisti rehellisempi, jos myönnät, ettet ole todella huolissasi köyhistä. Ei keskiluokkakaan silti tietojeni mukaan köyhtymässä ole, se ei vain vaurastu aivan yhtä nopeasti kuin köyhät ja rikkaat. Lisäksi jopa maailman rikkaimmat ihmiset ovat tosiaan usein lähtöisin juuri keskiluokasta, joten korostan koko luokka-ajattelun soveltuvan todella huonosti keskiluokkaisten länsimaalaisten elämän kuvaamiseen.

"Vaikka äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, samaan aikaan suhteellinen köyhyys länsimaissa lisääntyy. Kohta ollaan tilanteessa jossa vaikka on töitä, ei palkkatulo riitä kohtuulliseen elämään, eikä aina edes kaksi työpaikkaa takaa perusasioita."

Mielestäni suhteellinen köyhyys on propagandatarkoituksiin kehitetty käsite. Jos minulla olisi rahaa kuin Trumpilla, olisinko aidosti köyhä, mikäli muut ihmiset olivat vielä rikkaampia? Suhteellisen köyhyyden käsitteen mukaan voisin olla.

Puhe palkkatulojen riittämättömyydestä taas ei ainakaan Suomeen sovellu lainkaan. Meidän järjestelmästämme seuraavat niin korkeat tosiasialliset vähimmäispalkat, että kahta työtä tekevällä ei ole mitään vaikeuksia perusasioiden takaamisessa. Hän on väistämättä paljon keskimääräistä suomalaista varakkaampi, jopa keskimääräistä suomalaista palkansaajaa varakkaampi.
Aika hyvin kääntelet asiaa.

Kun kirjoitin mm. ”Summa on enemmän kuin esimerkiksi Australian, Espanjan tai Meksikon vuotuinen bruttokansantuote…”, niin sinä menetit suhteellisuuden tajusi ja sanoit ”Minäkin olen rikkaampi kuin maailman 2 miljardia köyhintä.”

Mieti, jos muutamalla ihmisellä on varoja enemmän kuin kolmella valtiolla yhteensä, mihin kaikkeen sillä varallisuudella voidaan vaikuttaa?
”…korostan koko luokka-ajattelun soveltuvan todella huonosti keskiluokkaisten länsimaalaisten elämän kuvaamiseen.”

Tällä hetkellä ei oikeastaan ole muuta kuvausta, kuin yhteiskuntaluokat jotka määritellään tulojen perusteella. Ns. vanhaan luokkajakoon viittaaminen on jo toinen juttu, koska sitä ei enää ole – joskin konservatiiviset piirit sitä kovasti ovat ajamassa.

”Mielestäni suhteellinen köyhyys on propagandatarkoituksiin kehitetty käsite.”

Aika erikoista on näin olisi. On se aivan eri juttu olla köyhä jossain Afrikan maassa kuin kylmässä pohjolassa. Toisekseen ihmiset vertailevan vaurauttaan lähimpiensä kanssa. Eiväthän esim. suomen ökyrikkaat ole edes rikkaita, jos heitä vertaa rikkaisiin vain Saudi-Arabiassa.

”Puhe palkkatulojen riittämättömyydestä taas ei ainakaan Suomeen sovellu lainkaan.”

Kyllä vain se alkaa olla. Heitä tulee koko ajan lisää, koska matkimme Amerikan mallia ja siellä se on arkipäivää. Puolet työpaikoista on jo osa-aikaisia tai määräaikaisia.

”Olet useita vasemmistolaisia huomattavisti rehellisempi, jos myönnät, ettet ole todella huolissasi köyhistä.”

Tarkasti ottaen en ole sen enempää vasemmistolainen kuin tiukka oikeistolainenkaan. Puolustan tätä suomen hienoa mallia, jossa otetaan hyvät puolet molempien ajattelusta mm. sekatalouden muodossa.

Olen silti huolissani köyhistä, koska tämä ilmiö ”pääoman kasautuminen” tuo heitä lisää kiihtyvää tahtia. Kun samalla on saatu globaalia köyhyyttä vähän vähenemään, viedään elämän rakentamisen mahdollisuuksia yhä useammalta suomalaiselta (ja ns. länsimaalaiselta). Amerikassa köyhien määrä lisääntyy ja taitaa harpata Trumpin politiikan myötä aimo loikkauksen määrällisesti eteenpäin eli köyhyys lisääntyy edelleen.

Jos ajatellaan suomeen suhteellisen köyhyyden lisääntymistä, se tarkoittaa lisää asunnottomia, kerjäläisiä sekä omaisuusrikosten huomattavaa lisääntymistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Jos suhdelukua tarkastalee ”Maailman kahdeksan rikkaimman miehen varallisuus on yhtä suuri kuin köyhimmän 3,6 miljardin ihmisen” saa siitä vähän viitteitä, mistä on kyse."

Siitä ei oikeasti saa kovin hyvin viitettä. Minäkin olen rikkaampi kuin maailman 2 miljardia köyhintä. Ei kuitenkaan siksi, että minulla olisi rahaa. Ainoastaan siksi, että minulla ei ole velkaa. Maailman 2 miljardia köyhintä ovat veloissa, joten he eivät omista yhdessäkään edes yhtä euroa.

"Jos tarkasti luit kaiken edellä olevan, niin nyt köyhtyy keskiluokka ja se kapenee koko ajan."

Olet useita vasemmistolaisia huomattavisti rehellisempi, jos myönnät, ettet ole todella huolissasi köyhistä. Ei keskiluokkakaan silti tietojeni mukaan köyhtymässä ole, se ei vain vaurastu aivan yhtä nopeasti kuin köyhät ja rikkaat. Lisäksi jopa maailman rikkaimmat ihmiset ovat tosiaan usein lähtöisin juuri keskiluokasta, joten korostan koko luokka-ajattelun soveltuvan todella huonosti keskiluokkaisten länsimaalaisten elämän kuvaamiseen.

"Vaikka äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, samaan aikaan suhteellinen köyhyys länsimaissa lisääntyy. Kohta ollaan tilanteessa jossa vaikka on töitä, ei palkkatulo riitä kohtuulliseen elämään, eikä aina edes kaksi työpaikkaa takaa perusasioita."

Mielestäni suhteellinen köyhyys on propagandatarkoituksiin kehitetty käsite. Jos minulla olisi rahaa kuin Trumpilla, olisinko aidosti köyhä, mikäli muut ihmiset olivat vielä rikkaampia? Suhteellisen köyhyyden käsitteen mukaan voisin olla.

Puhe palkkatulojen riittämättömyydestä taas ei ainakaan Suomeen sovellu lainkaan. Meidän järjestelmästämme seuraavat niin korkeat tosiasialliset vähimmäispalkat, että kahta työtä tekevällä ei ole mitään vaikeuksia perusasioiden takaamisessa. Hän on väistämättä paljon keskimääräistä suomalaista varakkaampi, jopa keskimääräistä suomalaista palkansaajaa varakkaampi.
Puhut aika lailla roskaa ja tiedät sen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Aika hyvin kääntelet asiaa.

Kun kirjoitin mm. ”Summa on enemmän kuin esimerkiksi Australian, Espanjan tai Meksikon vuotuinen bruttokansantuote…”, niin sinä menetit suhteellisuuden tajusi ja sanoit ”Minäkin olen rikkaampi kuin maailman 2 miljardia köyhintä.”

Mieti, jos muutamalla ihmisellä on varoja enemmän kuin kolmella valtiolla yhteensä, mihin kaikkeen sillä varallisuudella voidaan vaikuttaa?
”…korostan koko luokka-ajattelun soveltuvan todella huonosti keskiluokkaisten länsimaalaisten elämän kuvaamiseen.”

Tällä hetkellä ei oikeastaan ole muuta kuvausta, kuin yhteiskuntaluokat jotka määritellään tulojen perusteella. Ns. vanhaan luokkajakoon viittaaminen on jo toinen juttu, koska sitä ei enää ole – joskin konservatiiviset piirit sitä kovasti ovat ajamassa.

”Mielestäni suhteellinen köyhyys on propagandatarkoituksiin kehitetty käsite.”

Aika erikoista on näin olisi. On se aivan eri juttu olla köyhä jossain Afrikan maassa kuin kylmässä pohjolassa. Toisekseen ihmiset vertailevan vaurauttaan lähimpiensä kanssa. Eiväthän esim. suomen ökyrikkaat ole edes rikkaita, jos heitä vertaa rikkaisiin vain Saudi-Arabiassa.

”Puhe palkkatulojen riittämättömyydestä taas ei ainakaan Suomeen sovellu lainkaan.”

Kyllä vain se alkaa olla. Heitä tulee koko ajan lisää, koska matkimme Amerikan mallia ja siellä se on arkipäivää. Puolet työpaikoista on jo osa-aikaisia tai määräaikaisia.

”Olet useita vasemmistolaisia huomattavisti rehellisempi, jos myönnät, ettet ole todella huolissasi köyhistä.”

Tarkasti ottaen en ole sen enempää vasemmistolainen kuin tiukka oikeistolainenkaan. Puolustan tätä suomen hienoa mallia, jossa otetaan hyvät puolet molempien ajattelusta mm. sekatalouden muodossa.

Olen silti huolissani köyhistä, koska tämä ilmiö ”pääoman kasautuminen” tuo heitä lisää kiihtyvää tahtia. Kun samalla on saatu globaalia köyhyyttä vähän vähenemään, viedään elämän rakentamisen mahdollisuuksia yhä useammalta suomalaiselta (ja ns. länsimaalaiselta). Amerikassa köyhien määrä lisääntyy ja taitaa harpata Trumpin politiikan myötä aimo loikkauksen määrällisesti eteenpäin eli köyhyys lisääntyy edelleen.

Jos ajatellaan suomeen suhteellisen köyhyyden lisääntymistä, se tarkoittaa lisää asunnottomia, kerjäläisiä sekä omaisuusrikosten huomattavaa lisääntymistä.
"Aika hyvin kääntelet asiaa."

En tiedä, pitäisikö tuosta hyvästä kiitellä sinua kohteliaisuudesta vai moittia ilkeämielisyydestä.

"Mieti, jos muutamalla ihmisellä on varoja enemmän kuin kolmella valtiolla yhteensä, mihin kaikkeen sillä varallisuudella voidaan vaikuttaa? "

Eivät valtioiden vaikutusmahdollisuudet nyt juuri varoihin perustu. Esimerkiksi väkivaltamonopoli niitä jo paljon enemmän selittää. Pidän lisäksi kummallisena tätä ongelmien kaivelua siitä, että ihminen on ansainnut varallisuutta. Varallisuutta ansaitessaan hän on saanut aikaan hyvää, ja vain hyvä asiahan sekin on, että ihmisellä varallisuutta on.

"Toisekseen ihmiset vertailevan vaurauttaan lähimpiensä kanssa."

Mutta ei ehkä pitäisi.

"Kyllä vain se alkaa olla. Heitä tulee koko ajan lisää, koska matkimme Amerikan mallia ja siellä se on arkipäivää. Puolet työpaikoista on jo osa-aikaisia tai määräaikaisia."

Tehtävän määräaikaisuutta ei pidä samastaa tehtävän tulotasoon. Esimerkiksi ministeriöiden ylimpiin virkoihin palkataan säännönmukaisesti ihmisiä määräajaksi, yli kymppitonnin kuukausipalkoilla. Osa-aikaisuus taas saakin vaikuttaa tulojen määrään. Mitä Amerikkaan tulee, niin siellä on muuten esimerkiksi minimipalkka, toisin kuin Suomessa.

"Jos ajatellaan suomeen suhteellisen köyhyyden lisääntymistä, se tarkoittaa lisää asunnottomia, kerjäläisiä sekä omaisuusrikosten huomattavaa lisääntymistä."

Nuo asiat liittyvät enemmän absoluuttiseen köyhyyteen kuin suhteelliseen köyhyyteen. Mielestäni on tärkeää vain, että kaikki suomalaiset vaurastuvat. Suhteellisen köyhyyden mittatikuilla voidaan heittää kuikkaa.

Lisäksi huomautan, että monet köyhät ovat kunniallisia, eivät rikollisia. Vankiloissa istuu kyllä enemmän köyhiä kuin rikkaita, mutta se johtuu siitä, että rikkaat roistot jäävät paljon harvemmin kiinni.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Puhut aika lailla roskaa ja tiedät sen.
Se on helppo tapa pitää kiinni virheellisestä maailmankatsomuksesta, että leimaa enempiä ajattelematta roskaksi kaikki siihen sopimattomat argumentit.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Se on helppo tapa pitää kiinni virheellisestä maailmankatsomuksesta, että leimaa enempiä ajattelematta roskaksi kaikki siihen sopimattomat argumentit.
Väitteesi vain ovat täysin perusteettomia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Aika hyvin kääntelet asiaa."

En tiedä, pitäisikö tuosta hyvästä kiitellä sinua kohteliaisuudesta vai moittia ilkeämielisyydestä.

"Mieti, jos muutamalla ihmisellä on varoja enemmän kuin kolmella valtiolla yhteensä, mihin kaikkeen sillä varallisuudella voidaan vaikuttaa? "

Eivät valtioiden vaikutusmahdollisuudet nyt juuri varoihin perustu. Esimerkiksi väkivaltamonopoli niitä jo paljon enemmän selittää. Pidän lisäksi kummallisena tätä ongelmien kaivelua siitä, että ihminen on ansainnut varallisuutta. Varallisuutta ansaitessaan hän on saanut aikaan hyvää, ja vain hyvä asiahan sekin on, että ihmisellä varallisuutta on.

"Toisekseen ihmiset vertailevan vaurauttaan lähimpiensä kanssa."

Mutta ei ehkä pitäisi.

"Kyllä vain se alkaa olla. Heitä tulee koko ajan lisää, koska matkimme Amerikan mallia ja siellä se on arkipäivää. Puolet työpaikoista on jo osa-aikaisia tai määräaikaisia."

Tehtävän määräaikaisuutta ei pidä samastaa tehtävän tulotasoon. Esimerkiksi ministeriöiden ylimpiin virkoihin palkataan säännönmukaisesti ihmisiä määräajaksi, yli kymppitonnin kuukausipalkoilla. Osa-aikaisuus taas saakin vaikuttaa tulojen määrään. Mitä Amerikkaan tulee, niin siellä on muuten esimerkiksi minimipalkka, toisin kuin Suomessa.

"Jos ajatellaan suomeen suhteellisen köyhyyden lisääntymistä, se tarkoittaa lisää asunnottomia, kerjäläisiä sekä omaisuusrikosten huomattavaa lisääntymistä."

Nuo asiat liittyvät enemmän absoluuttiseen köyhyyteen kuin suhteelliseen köyhyyteen. Mielestäni on tärkeää vain, että kaikki suomalaiset vaurastuvat. Suhteellisen köyhyyden mittatikuilla voidaan heittää kuikkaa.

Lisäksi huomautan, että monet köyhät ovat kunniallisia, eivät rikollisia. Vankiloissa istuu kyllä enemmän köyhiä kuin rikkaita, mutta se johtuu siitä, että rikkaat roistot jäävät paljon harvemmin kiinni.
”Eivät valtioiden vaikutusmahdollisuudet nyt juuri varoihin perustu.”

Taitaa olla, ettei sinulla ihan tietämys ole kohdillaan. Juuri noihinhan se perustuu. Kun se, joilla on sitä pääomaa, haluaa esim. lakien olevan heidän varallisuutta kasvattamassa, niin kyllä he joko ”ostavat” (tavalla tai toisella) tai laittavat päättämään oman ehdokkaansa.

Eri maiden rikkautta mitataan monella tapaa. Tavallisin on bruttokansantuote asukasta kohti.

”Toinen tapa mitata maan rikkautta on yhdistää bruttokansantuotteeseen ostovoimakorjaus. Silloin otetaan huomioon, että samoilla asioilla on eri maissa eri hinnat.”

”Kolmas tapa on unohtaa kansalaiset ja tarkastella maita kokonaisuuksina.”

Lähde HS 2.3.2015 ”Ekonomisti vastaa: Mikä on maailman rikkain maa?”
”6-vuotias Jade Aho pohtii Lasten tiedekysymykset -palstalla, mikä maa on maailman rikkain.”

”Mitä Amerikkaan tulee, niin siellä on muuten esimerkiksi minimipalkka, toisin kuin Suomessa.”

Amerikka on siitä metka paikka, että se on kuin entinen Neuvostoliitto. Työttömyys on vähäistä, mutta monien palkat ovat niin matalia, etteivät ne riitä perustarpeisiin. Keskipalkat laskevat mutta se pieni osa hyvätuloisia, niin heidän palkkansa nousivat.
Nyt Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin 46 miljoonaa köyhää. Heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, vaikka kävisivät töissä.
Huono-osaisuutta lisää koulutuksen puute (koska se on kallista), ahtaat asumisolot, sekä ajautuminen rikollisuuteen. Kun jossain huumekaupassa saa helposti ja nopeasti paljon rahaa, se vetää puoleensa.
Amerikassa on myös lapsiavioliitot suuri ongelma.

”Nuo asiat liittyvät enemmän absoluuttiseen köyhyyteen kuin suhteelliseen köyhyyteen.”
Kun jossain Afrikan maassa ei ole ruokaa, ei asuntoa, ei vaatteita eikä vettä, mielestäni se on absoluuttista köyhyyttä.

Suomessa on siis vaatteet, ehkä jonkinlainen katto päänpäällä, sekä mahdollisuus ostaa sen verran ruokaa, ettei näe nälkää. Samaan aikaan joillakin varallisuus vain kasvaa ja kaikkea on, vaikka muille jakaa. Siksi puhun suhteellisesta köyhyydestä.
Nyt keski- ja vähätuloisilta on leikattu niin paljon, että yhä useammalla alkaa olla ongelmia sen suhteen, miten voivat pitää asuntonsa tai ostaa asianmukaisia vaatteita. Kun osa eläkeläisistä sekä muista vähävaraisista miettii, ostaako lääkkeet vai ruokaa, ollaan jo rankalla tiellä. Ruokajonot vain kasvavat.
On ajan kysymys, kun yhä useammalla ei ole rahaa maksaa talovelkaa. Kun asumistuet leikataan, se tarkoittaa muuttamista pienempään asuntoon ja kenties myös asunnottomaksi joutumista.

”Mielestäni on tärkeää vain, että kaikki suomalaiset vaurastuvat.”

No, olet sitten tuon lajin sosialisti. Ihan hienoa se olisi, mutta nyt on suunta siitä poispäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Väitteesi vain ovat täysin perusteettomia.
Ehkä hän on vain tietämätön?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”Eivät valtioiden vaikutusmahdollisuudet nyt juuri varoihin perustu.”

Taitaa olla, ettei sinulla ihan tietämys ole kohdillaan. Juuri noihinhan se perustuu. Kun se, joilla on sitä pääomaa, haluaa esim. lakien olevan heidän varallisuutta kasvattamassa, niin kyllä he joko ”ostavat” (tavalla tai toisella) tai laittavat päättämään oman ehdokkaansa.

Eri maiden rikkautta mitataan monella tapaa. Tavallisin on bruttokansantuote asukasta kohti.

”Toinen tapa mitata maan rikkautta on yhdistää bruttokansantuotteeseen ostovoimakorjaus. Silloin otetaan huomioon, että samoilla asioilla on eri maissa eri hinnat.”

”Kolmas tapa on unohtaa kansalaiset ja tarkastella maita kokonaisuuksina.”

Lähde HS 2.3.2015 ”Ekonomisti vastaa: Mikä on maailman rikkain maa?”
”6-vuotias Jade Aho pohtii Lasten tiedekysymykset -palstalla, mikä maa on maailman rikkain.”

”Mitä Amerikkaan tulee, niin siellä on muuten esimerkiksi minimipalkka, toisin kuin Suomessa.”

Amerikka on siitä metka paikka, että se on kuin entinen Neuvostoliitto. Työttömyys on vähäistä, mutta monien palkat ovat niin matalia, etteivät ne riitä perustarpeisiin. Keskipalkat laskevat mutta se pieni osa hyvätuloisia, niin heidän palkkansa nousivat.
Nyt Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin 46 miljoonaa köyhää. Heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, vaikka kävisivät töissä.
Huono-osaisuutta lisää koulutuksen puute (koska se on kallista), ahtaat asumisolot, sekä ajautuminen rikollisuuteen. Kun jossain huumekaupassa saa helposti ja nopeasti paljon rahaa, se vetää puoleensa.
Amerikassa on myös lapsiavioliitot suuri ongelma.

”Nuo asiat liittyvät enemmän absoluuttiseen köyhyyteen kuin suhteelliseen köyhyyteen.”
Kun jossain Afrikan maassa ei ole ruokaa, ei asuntoa, ei vaatteita eikä vettä, mielestäni se on absoluuttista köyhyyttä.

Suomessa on siis vaatteet, ehkä jonkinlainen katto päänpäällä, sekä mahdollisuus ostaa sen verran ruokaa, ettei näe nälkää. Samaan aikaan joillakin varallisuus vain kasvaa ja kaikkea on, vaikka muille jakaa. Siksi puhun suhteellisesta köyhyydestä.
Nyt keski- ja vähätuloisilta on leikattu niin paljon, että yhä useammalla alkaa olla ongelmia sen suhteen, miten voivat pitää asuntonsa tai ostaa asianmukaisia vaatteita. Kun osa eläkeläisistä sekä muista vähävaraisista miettii, ostaako lääkkeet vai ruokaa, ollaan jo rankalla tiellä. Ruokajonot vain kasvavat.
On ajan kysymys, kun yhä useammalla ei ole rahaa maksaa talovelkaa. Kun asumistuet leikataan, se tarkoittaa muuttamista pienempään asuntoon ja kenties myös asunnottomaksi joutumista.

”Mielestäni on tärkeää vain, että kaikki suomalaiset vaurastuvat.”

No, olet sitten tuon lajin sosialisti. Ihan hienoa se olisi, mutta nyt on suunta siitä poispäin.
"Kun se, joilla on sitä pääomaa, haluaa esim. lakien olevan heidän varallisuutta kasvattamassa, niin kyllä he joko ”ostavat” (tavalla tai toisella) tai laittavat päättämään oman ehdokkaansa."

Ei valtaa varallisuuden perusteella jaeta. Jokaisella on varallisuudesta riippumatta yksi ääni. Näiden äänien ostaminen on nimenomaisesti kiellettyä.

"Amerikka on siitä metka paikka, että se on kuin entinen Neuvostoliitto. Työttömyys on vähäistä, mutta monien palkat ovat niin matalia, etteivät ne riitä perustarpeisiin."

Onko se todella yhteiskunnan onnistuneisuuden mitta, että köyhät eivät kävisi töissä?

"Nyt Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin 46 miljoonaa köyhää."

Nyt sinä puhut taas siitä suhteellisesta köyhyydestä. Monen amerikkalaiset "köyhän" elitaso on sama kuin keskiluokkaisen suomalaisen.

"Ihan hienoa se olisi, mutta nyt on suunta siitä poispäin."

Itse asiassa aivan vasta Suomi vaikuttaa alkaneen taas vaurastua. Pitkään kyllä oltiin kilpailukykyongelmien vuoksi toisella tiellä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Väitteesi vain ovat täysin perusteettomia.
Olipas se perusteeton väite.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Olipas se perusteeton väite.
Väitteesi ovat sen verran kaukana todellisuudesta, että en viitsi edes kommentoida niitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Väitteesi ovat sen verran kaukana todellisuudesta, että en viitsi edes kommentoida niitä.
Lopeta vain oikein mielellään nuo kommenttisi. Niillä ei kyllä nyt ole yhtään mitään arvoa, anteeksi vain.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Kun se, joilla on sitä pääomaa, haluaa esim. lakien olevan heidän varallisuutta kasvattamassa, niin kyllä he joko ”ostavat” (tavalla tai toisella) tai laittavat päättämään oman ehdokkaansa."

Ei valtaa varallisuuden perusteella jaeta. Jokaisella on varallisuudesta riippumatta yksi ääni. Näiden äänien ostaminen on nimenomaisesti kiellettyä.

"Amerikka on siitä metka paikka, että se on kuin entinen Neuvostoliitto. Työttömyys on vähäistä, mutta monien palkat ovat niin matalia, etteivät ne riitä perustarpeisiin."

Onko se todella yhteiskunnan onnistuneisuuden mitta, että köyhät eivät kävisi töissä?

"Nyt Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin 46 miljoonaa köyhää."

Nyt sinä puhut taas siitä suhteellisesta köyhyydestä. Monen amerikkalaiset "köyhän" elitaso on sama kuin keskiluokkaisen suomalaisen.

"Ihan hienoa se olisi, mutta nyt on suunta siitä poispäin."

Itse asiassa aivan vasta Suomi vaikuttaa alkaneen taas vaurastua. Pitkään kyllä oltiin kilpailukykyongelmien vuoksi toisella tiellä.
”Ei valtaa varallisuuden perusteella jaeta. Jokaisella on varallisuudesta riippumatta yksi ääni.”

En tiedä miten hahmotat valtarakenteet mutta kyllä se vain vaikuttaa. Ajattele ensin vaikka paikkakuntaa, jossa yksi omistaa niin joukkoliikenneyrityksen, parasta maapohjaa keskustassa, rakennusliikkeen ja kaksi suurta vähittäiskauppaa. Miten paljon voi sanella kunnan päätöksenteossa ja vaikkapa hiukan kiristää erilaisia etuuksia, koska paikkakunta tarvitsee noita? Kyse on siitä pääoman kasaantumisesta.

Kun suuren monikansalliset yritykset tuleva esim. suomeen, heillä on varaa vaatia kunnilta erilaisia lisiä vain kiristämällä mahdollisilla työpaikoilla tai muulla ”hyvällä”, mitä he tuovat tullessaan. Kunnat tekevät sitten päätöksiä, joihin joutuvat uhraamaan paljon varoja. Esimerkkinä vaikka Terveystalo ja Terraflame.

Isommassa mittakaavassa valtioiden päätöksiin vaikuttavat erityisen paljon mm. kaivosteollisuus (esimerkkinä vaikka sademetsien tuhoaminen), aseteollisuus (joka mahdollistaa ja ylläpitää monia sotia), öljy-yhtiöt, ja pankki- ja finanssilaitokset (valtiot ovat näistä täysin riippuvaisia).

Näillä on varaa laittaa omat ehdokkaan, varaa sellaisiin kampanjoihin, joilla saa näkyvyyttä ja ääniä. Kun he ovat jonkun puolueen sisällä, he tekevät ”lehmänkauppoja” ja saavat ’”ystäviä” puolueessa ja näin tukea päätöksien yhdenmukaistamiseen.

”Onko se todella yhteiskunnan onnistuneisuuden mitta, että köyhät eivät kävisi töissä?”

Ei, se on todella epäonnistumisen mitta, etteivät ihmiset tule toimeen edes voidessaan käydä töissä. Se on onnistumista, kun työstä saa oikeaa palkkaa ja sillä voi elää kohtuullisesti.

”Monen amerikkalaiset "köyhän" elitaso on sama kuin keskiluokkaisen suomalaisen.”

Amerikkalaiset köyhät ovat köyhempiä kuin suomalaiset köyhät. Meillä vielä on mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen ja meillä on hyvä sairausvakuutusjärjestelmä, joka takaa mahdollisuuden edulliseen sairaanhoitoon, ilmaiset neuvolat sekä erilaiset tuet, jotka mahdollistavat asumisen. Näin ei Yhdysvalloissa köyhillä ole.

”Itse asiassa aivan vasta Suomi vaikuttaa alkaneen taas vaurastua.”

Suomessa on käymässä raaka jako, eli köyhät köyhtyvät, yhä useampi keskiluokkainen putoaa alemmille tulotasoille (etenkin jos sairastuvat tai jäävät eläkkeelle) ja yhä harvempi rikastuu entisestään.
Suomen ”elintaso” perustuu yksityisten ihmisten velkaantumiseen, joka alkaa lähennellä pelottavia lukuja. Kotitaloudet ottavat kulutusluottoja asuntoluottojen lisäksi ja velkaantumisaste on melkein 125%. Suurivelkaisia kotitalouksia 135 000. Ihmiset vielä kuluttavat enemmän kuin tienaavat ja kun kupla puhkeaa, puhkeaa myös suomen ”nousukausi”.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
Lopeta vain oikein mielellään nuo kommenttisi. Niillä ei kyllä nyt ole yhtään mitään arvoa, anteeksi vain.
No, otetaan muutama esimerkki.

Varallisuuden epätasainen jakautuminen on ongelma. Rikastumisessa itsessään ei tietenkään ole mitään väärää, vaan kyse on esim. siitä, MITEN se rikastuminen on tapahtunut. Jos se on esimerkiksi seurausta muiden riistämisestä, se ei paljoa hyvinvointia tuo. Esimerkkejä maailmalla riittää.

Kaiken kaikkiaan on myös niin, että tasaiset ja rauhalliset olot yhteiskunnassa ovat kaikkien, mutta varsinkin vauraiden ihmisten etu. Heillä on eniten menetettävää.

Puheet amerikkalaisten köyhien elämästä ovat täyttä soopaa. Maassa on kodittomia ja kurjassa asemassa olevia ihmisiä, joista yhteiskunta ei huolta kanna. Miten edes viitsit tietoisesti valehdella?

Oliko muuta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”Ei valtaa varallisuuden perusteella jaeta. Jokaisella on varallisuudesta riippumatta yksi ääni.”

En tiedä miten hahmotat valtarakenteet mutta kyllä se vain vaikuttaa. Ajattele ensin vaikka paikkakuntaa, jossa yksi omistaa niin joukkoliikenneyrityksen, parasta maapohjaa keskustassa, rakennusliikkeen ja kaksi suurta vähittäiskauppaa. Miten paljon voi sanella kunnan päätöksenteossa ja vaikkapa hiukan kiristää erilaisia etuuksia, koska paikkakunta tarvitsee noita? Kyse on siitä pääoman kasaantumisesta.

Kun suuren monikansalliset yritykset tuleva esim. suomeen, heillä on varaa vaatia kunnilta erilaisia lisiä vain kiristämällä mahdollisilla työpaikoilla tai muulla ”hyvällä”, mitä he tuovat tullessaan. Kunnat tekevät sitten päätöksiä, joihin joutuvat uhraamaan paljon varoja. Esimerkkinä vaikka Terveystalo ja Terraflame.

Isommassa mittakaavassa valtioiden päätöksiin vaikuttavat erityisen paljon mm. kaivosteollisuus (esimerkkinä vaikka sademetsien tuhoaminen), aseteollisuus (joka mahdollistaa ja ylläpitää monia sotia), öljy-yhtiöt, ja pankki- ja finanssilaitokset (valtiot ovat näistä täysin riippuvaisia).

Näillä on varaa laittaa omat ehdokkaan, varaa sellaisiin kampanjoihin, joilla saa näkyvyyttä ja ääniä. Kun he ovat jonkun puolueen sisällä, he tekevät ”lehmänkauppoja” ja saavat ’”ystäviä” puolueessa ja näin tukea päätöksien yhdenmukaistamiseen.

”Onko se todella yhteiskunnan onnistuneisuuden mitta, että köyhät eivät kävisi töissä?”

Ei, se on todella epäonnistumisen mitta, etteivät ihmiset tule toimeen edes voidessaan käydä töissä. Se on onnistumista, kun työstä saa oikeaa palkkaa ja sillä voi elää kohtuullisesti.

”Monen amerikkalaiset "köyhän" elitaso on sama kuin keskiluokkaisen suomalaisen.”

Amerikkalaiset köyhät ovat köyhempiä kuin suomalaiset köyhät. Meillä vielä on mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen ja meillä on hyvä sairausvakuutusjärjestelmä, joka takaa mahdollisuuden edulliseen sairaanhoitoon, ilmaiset neuvolat sekä erilaiset tuet, jotka mahdollistavat asumisen. Näin ei Yhdysvalloissa köyhillä ole.

”Itse asiassa aivan vasta Suomi vaikuttaa alkaneen taas vaurastua.”

Suomessa on käymässä raaka jako, eli köyhät köyhtyvät, yhä useampi keskiluokkainen putoaa alemmille tulotasoille (etenkin jos sairastuvat tai jäävät eläkkeelle) ja yhä harvempi rikastuu entisestään.
Suomen ”elintaso” perustuu yksityisten ihmisten velkaantumiseen, joka alkaa lähennellä pelottavia lukuja. Kotitaloudet ottavat kulutusluottoja asuntoluottojen lisäksi ja velkaantumisaste on melkein 125%. Suurivelkaisia kotitalouksia 135 000. Ihmiset vielä kuluttavat enemmän kuin tienaavat ja kun kupla puhkeaa, puhkeaa myös suomen ”nousukausi”.
"En tiedä miten hahmotat valtarakenteet mutta kyllä se vain vaikuttaa. Ajattele ensin vaikka paikkakuntaa, jossa yksi omistaa niin joukkoliikenneyrityksen, parasta maapohjaa keskustassa, rakennusliikkeen ja kaksi suurta vähittäiskauppaa. Miten paljon voi sanella kunnan päätöksenteossa ja vaikkapa hiukan kiristää erilaisia etuuksia, koska paikkakunta tarvitsee noita?"

Tuollainen vaikuttaminen ei kohdistu päättäjiin, vaan ihan asukkaisiin itseensä. Sellaista en kiistä. Mutta näille puheille ei ole tosiasiatukea, että rahan turvin valitutettaisiin oikeanlaisia päättäjiä. Esimerkiksi Clinton käytti paljon enemmän rahaa kuin Trump.

"Isommassa mittakaavassa valtioiden päätöksiin vaikuttavat erityisen paljon mm. kaivosteollisuus (esimerkkinä vaikka sademetsien tuhoaminen), aseteollisuus (joka mahdollistaa ja ylläpitää monia sotia), öljy-yhtiöt, ja pankki- ja finanssilaitokset (valtiot ovat näistä täysin riippuvaisia). "

Mitä kaivosteollisuuteen ja öljyteollisuuteen tulee, niin pikemminkin ne ovat riippuvaisia valtioista kuin toisin päin. Kansainvälisen oikeuden vastaisia kansallistamisia tapahtuu eniten juuri noilla sektoreilla. En myöskään näe salaliittoteoriat pois lukien oikein vaikutusmekanismia, jolla aseteollisuuskaan valtioihin vaikuttaisi. Pankkisektori ja valtiot ovat kyllä erikoisessa symbioosissa, mutta lähinnä sen vuoksi, miten riippuvaisia tavallisetkin ihmiset pankeista ovat.

"Suomessa on käymässä raaka jako"

Taantuma on ollut raakaakin. Jos nousuun päästään, käy kuitenkin aivan toisin päin. Vähintäänkin monet köyhät pääsevät töihin ja keskiluokkaiset etenevät urallaan. Tuleepa heidän riveistään luultavasti uusia rikkaitakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
No, otetaan muutama esimerkki.

Varallisuuden epätasainen jakautuminen on ongelma. Rikastumisessa itsessään ei tietenkään ole mitään väärää, vaan kyse on esim. siitä, MITEN se rikastuminen on tapahtunut. Jos se on esimerkiksi seurausta muiden riistämisestä, se ei paljoa hyvinvointia tuo. Esimerkkejä maailmalla riittää.

Kaiken kaikkiaan on myös niin, että tasaiset ja rauhalliset olot yhteiskunnassa ovat kaikkien, mutta varsinkin vauraiden ihmisten etu. Heillä on eniten menetettävää.

Puheet amerikkalaisten köyhien elämästä ovat täyttä soopaa. Maassa on kodittomia ja kurjassa asemassa olevia ihmisiä, joista yhteiskunta ei huolta kanna. Miten edes viitsit tietoisesti valehdella?

Oliko muuta?
"Rikastumisessa itsessään ei tietenkään ole mitään väärää, vaan kyse on esim. siitä, MITEN se rikastuminen on tapahtunut."

Olen aivan samaa mieltä. Totta kai yhteiskuntien tulee pelisäännöt asettaa, mutta niiden sääntöjen tehtävä ei tosiaan missään nimessä saa olla sinänsä rikastumisen ehkäisy.

"Kaiken kaikkiaan on myös niin, että tasaiset ja rauhalliset olot yhteiskunnassa ovat kaikkien, mutta varsinkin vauraiden ihmisten etu. Heillä on eniten menetettävää."

Kannatan tasaisia ja rauhallisia oloja. Tosin kyllä vauraita ihmisiä epätasaisissa ja rauhattomissakin yhteiskunnissa on, he eivät vain ole näitä meidän kaikkien elämäämme parantaneita keksijöitä niin kuin nykyiset ykkösmiljardöörit, vaan esimerkiksi huumeparoneja.

"Puheet amerikkalaisten köyhien elämästä ovat täyttä soopaa. Maassa on kodittomia ja kurjassa asemassa olevia ihmisiä, joista yhteiskunta ei huolta kanna. Miten edes viitsit tietoisesti valehdella?"

Esimerkiksi suhteellisenkin köyhyysrajan alapuolella on Yhdysvalloissa 15 % väestöstä, Suomessa 12 %. Ero on olemassa, mutta ei suuren suuri. Voi kyllä olla, että yhteiskunta ei kanna huolta niin monista kuin Suomessa, mutta mielestäni on oikeastaan vähintään yhtä hyvä ansaita vaatimatonkin elintasonsa työllään kuin yhteiskunnan tuilla. Siinä kohoaa ihmisen omanarvontunto ja syntyy tehtynä työnä hyvää hänen ympärilleenkin.

"Oliko muuta?"

Ei minulla sinulle ole hirveästi missään vaiheessa mitään ollut. Vaikutat suoraan sanoen hieman epämiellyttävältä. Mutta yritän parhaani mukaan sietää sitä ja tarjota sinullekin mahdollisuutta keskusteluun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Rikastumisessa itsessään ei tietenkään ole mitään väärää, vaan kyse on esim. siitä, MITEN se rikastuminen on tapahtunut."

Olen aivan samaa mieltä. Totta kai yhteiskuntien tulee pelisäännöt asettaa, mutta niiden sääntöjen tehtävä ei tosiaan missään nimessä saa olla sinänsä rikastumisen ehkäisy.

"Kaiken kaikkiaan on myös niin, että tasaiset ja rauhalliset olot yhteiskunnassa ovat kaikkien, mutta varsinkin vauraiden ihmisten etu. Heillä on eniten menetettävää."

Kannatan tasaisia ja rauhallisia oloja. Tosin kyllä vauraita ihmisiä epätasaisissa ja rauhattomissakin yhteiskunnissa on, he eivät vain ole näitä meidän kaikkien elämäämme parantaneita keksijöitä niin kuin nykyiset ykkösmiljardöörit, vaan esimerkiksi huumeparoneja.

"Puheet amerikkalaisten köyhien elämästä ovat täyttä soopaa. Maassa on kodittomia ja kurjassa asemassa olevia ihmisiä, joista yhteiskunta ei huolta kanna. Miten edes viitsit tietoisesti valehdella?"

Esimerkiksi suhteellisenkin köyhyysrajan alapuolella on Yhdysvalloissa 15 % väestöstä, Suomessa 12 %. Ero on olemassa, mutta ei suuren suuri. Voi kyllä olla, että yhteiskunta ei kanna huolta niin monista kuin Suomessa, mutta mielestäni on oikeastaan vähintään yhtä hyvä ansaita vaatimatonkin elintasonsa työllään kuin yhteiskunnan tuilla. Siinä kohoaa ihmisen omanarvontunto ja syntyy tehtynä työnä hyvää hänen ympärilleenkin.

"Oliko muuta?"

Ei minulla sinulle ole hirveästi missään vaiheessa mitään ollut. Vaikutat suoraan sanoen hieman epämiellyttävältä. Mutta yritän parhaani mukaan sietää sitä ja tarjota sinullekin mahdollisuutta keskusteluun.
USA on esimerkiksi viime vuonna saanut IMF:ltä varoituksen köyhyysongelmasta. Pulma alkaa ymmärtääkseni siellä olla se, että useampikaan työ ei toimeentuloon riitä:

http://www.talouselama.fi/uutiset/imf-varoittaa-usa-n-koyhyysongelmasta-6562037

Vuonna 2015 vköyhyydessä eli yli 40 milj. amerikkalaista, vaikka tilanne paranikin:

http://www.hs.fi/talous/art-2000002920682.html

Toki tilanne voi olla kaikki väärää tulkintaakin, kuten USA:n nerokas asuntoministeri totesi taannoin:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201705252200163173_ul.shtml

"Ben Carsonin mukaan köyhyys johtuu siitä, että ihmiset oppivat väärät asenteet vanhemmiltaan."

Suomessakin köyhyyttä on aivan riittämiin. Suomen ja USA.n suora vertaileminen kuitenkin on mahdotonta, sillä järjestelmät ovat niin erilaisia.

Se on kummalllista, että USA:n ongelmat niin terveydenhuollon kuin koululaitoksen puolellakin on havaittu jo ajat sitten. Siitä huolimatta Suomen koulujärjestelmään napsitaan ideoita jenkeiltä ja terveydenhuoltoa hinataan selvästi kohti vakuutusvetoista jenkkimallia yksityistettyine toimijoineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"En tiedä miten hahmotat valtarakenteet mutta kyllä se vain vaikuttaa. Ajattele ensin vaikka paikkakuntaa, jossa yksi omistaa niin joukkoliikenneyrityksen, parasta maapohjaa keskustassa, rakennusliikkeen ja kaksi suurta vähittäiskauppaa. Miten paljon voi sanella kunnan päätöksenteossa ja vaikkapa hiukan kiristää erilaisia etuuksia, koska paikkakunta tarvitsee noita?"

Tuollainen vaikuttaminen ei kohdistu päättäjiin, vaan ihan asukkaisiin itseensä. Sellaista en kiistä. Mutta näille puheille ei ole tosiasiatukea, että rahan turvin valitutettaisiin oikeanlaisia päättäjiä. Esimerkiksi Clinton käytti paljon enemmän rahaa kuin Trump.

"Isommassa mittakaavassa valtioiden päätöksiin vaikuttavat erityisen paljon mm. kaivosteollisuus (esimerkkinä vaikka sademetsien tuhoaminen), aseteollisuus (joka mahdollistaa ja ylläpitää monia sotia), öljy-yhtiöt, ja pankki- ja finanssilaitokset (valtiot ovat näistä täysin riippuvaisia). "

Mitä kaivosteollisuuteen ja öljyteollisuuteen tulee, niin pikemminkin ne ovat riippuvaisia valtioista kuin toisin päin. Kansainvälisen oikeuden vastaisia kansallistamisia tapahtuu eniten juuri noilla sektoreilla. En myöskään näe salaliittoteoriat pois lukien oikein vaikutusmekanismia, jolla aseteollisuuskaan valtioihin vaikuttaisi. Pankkisektori ja valtiot ovat kyllä erikoisessa symbioosissa, mutta lähinnä sen vuoksi, miten riippuvaisia tavallisetkin ihmiset pankeista ovat.

"Suomessa on käymässä raaka jako"

Taantuma on ollut raakaakin. Jos nousuun päästään, käy kuitenkin aivan toisin päin. Vähintäänkin monet köyhät pääsevät töihin ja keskiluokkaiset etenevät urallaan. Tuleepa heidän riveistään luultavasti uusia rikkaitakin.
Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
USA on esimerkiksi viime vuonna saanut IMF:ltä varoituksen köyhyysongelmasta. Pulma alkaa ymmärtääkseni siellä olla se, että useampikaan työ ei toimeentuloon riitä:

http://www.talouselama.fi/uutiset/imf-varoittaa-usa-n-koyhyysongelmasta-6562037

Vuonna 2015 vköyhyydessä eli yli 40 milj. amerikkalaista, vaikka tilanne paranikin:

http://www.hs.fi/talous/art-2000002920682.html

Toki tilanne voi olla kaikki väärää tulkintaakin, kuten USA:n nerokas asuntoministeri totesi taannoin:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201705252200163173_ul.shtml

"Ben Carsonin mukaan köyhyys johtuu siitä, että ihmiset oppivat väärät asenteet vanhemmiltaan."

Suomessakin köyhyyttä on aivan riittämiin. Suomen ja USA.n suora vertaileminen kuitenkin on mahdotonta, sillä järjestelmät ovat niin erilaisia.

Se on kummalllista, että USA:n ongelmat niin terveydenhuollon kuin koululaitoksen puolellakin on havaittu jo ajat sitten. Siitä huolimatta Suomen koulujärjestelmään napsitaan ideoita jenkeiltä ja terveydenhuoltoa hinataan selvästi kohti vakuutusvetoista jenkkimallia yksityistettyine toimijoineen.
"USA on esimerkiksi viime vuonna saanut IMF:ltä varoituksen köyhyysongelmasta."

Suomi taas on esimerkiksi saanut köyhyysongelmasta varoituksen Euroopan neuvostolta.

"Vuonna 2015 vköyhyydessä eli yli 40 milj. amerikkalaista, vaikka tilanne paranikin:"

Niinhän minä sanoin. Suhteellisessa köyhyydessä on Yhdysvalloissa 15 % väestöstä. Suomessa luku oli 12 %.

"Se on kummalllista, että USA:n ongelmat niin terveydenhuollon kuin koululaitoksen puolellakin on havaittu jo ajat sitten. Siitä huolimatta Suomen koulujärjestelmään napsitaan ideoita jenkeiltä ja terveydenhuoltoa hinataan selvästi kohti vakuutusvetoista jenkkimallia yksityistettyine toimijoineen."

En usko, että Suomeen halutaa kopioida USA:n mallia. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sieltä voitaisi oppia mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen yliopistojen taso on ilman muuta tavoittelemisen arvoinen, samoin amerikkalaisten tyytyväisyys saamaansa hoitoon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla.
"Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla."

Lobbaaminen on yleistä niin EU:ssa kuin USA:ssa. Mutta sitä tekevät kyllä yritysten lisäksi mitä suurimmissa määrin myös esimerkiksi palkansaaja- ja ympäristöjärjestöt. Entä onko sinulla ehdotuksia, mitä pankeille sitten pitäisi tehdä? Kansallistaa kaikki?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"USA on esimerkiksi viime vuonna saanut IMF:ltä varoituksen köyhyysongelmasta."

Suomi taas on esimerkiksi saanut köyhyysongelmasta varoituksen Euroopan neuvostolta.

"Vuonna 2015 vköyhyydessä eli yli 40 milj. amerikkalaista, vaikka tilanne paranikin:"

Niinhän minä sanoin. Suhteellisessa köyhyydessä on Yhdysvalloissa 15 % väestöstä. Suomessa luku oli 12 %.

"Se on kummalllista, että USA:n ongelmat niin terveydenhuollon kuin koululaitoksen puolellakin on havaittu jo ajat sitten. Siitä huolimatta Suomen koulujärjestelmään napsitaan ideoita jenkeiltä ja terveydenhuoltoa hinataan selvästi kohti vakuutusvetoista jenkkimallia yksityistettyine toimijoineen."

En usko, että Suomeen halutaa kopioida USA:n mallia. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sieltä voitaisi oppia mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen yliopistojen taso on ilman muuta tavoittelemisen arvoinen, samoin amerikkalaisten tyytyväisyys saamaansa hoitoon.
Onko Suomessa Sinusta kodittomia yhtä runsaasti kuin USA:ssa?

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001251443.html

Koulujärjestelmä toimii epäilemättä huippuyliopistoissa, mutta perustasolla tilanne on toinen:

https://suomenkuvalehti.fi/americana/amerikkalainen-v-suomalainen-koululaitos/

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/suomalaisaiti-usa-n-kouluista-kovaa-kilpailua-ja-paapomista-kaipaan-suomen-koulua/5843894

http://www.tiede.fi/keskustelu/40339/ketju/suomen_ja_usa_n_koulujarjestelmat

Terveydenhoito USA:ssa toimii - JOS on vakuutus:

https://www.nly.fi/artikkeli/terveydenhuolto-amerikan-malliin

"...20-vuotiaan nuorukaisen umpisuoli tulehtui lokakuussa 2013. Akuutti appendisiitti hoidettiin Kalifornian Sacramentossa sijaitsevassa Sutter Health sairaalassa, kuten missä tahansa korkeatasoisessa terveydenhuollon hoitolaitoksessa: Päivystyspoliklinikan kautta leikkaussaliin, appendektomia yleisanestesiassa, heräämön kautta osastolle, 1 vrk sairaalahoitoa suonensisäisine antibiootteineen ja kotiutus. Prosessiketjun osasista syntyi kustannuksia kaikkinensa 55 000 yhdysvaltain dollaria, josta potilaan isän vakuutus kattoi 45 000 USD. Henkilökohtaista maksettavaa jäi vielä noin 11 000 USD..."

Y
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla."

Lobbaaminen on yleistä niin EU:ssa kuin USA:ssa. Mutta sitä tekevät kyllä yritysten lisäksi mitä suurimmissa määrin myös esimerkiksi palkansaaja- ja ympäristöjärjestöt. Entä onko sinulla ehdotuksia, mitä pankeille sitten pitäisi tehdä? Kansallistaa kaikki?
Ainoa lääke lienee pankkien PALJON tiukempi valvonta, jota EU:nkin piirissä on mietitty. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Viime kädessä en keksi muuta kuin vain sen, että niin pankkien kuin muidenkin yritysten koon loputonta kasvua on rajoitettava. Ongelmallista on jo se, että suuret yritysryppäät, vakuutusyhtiöt, pankit jne. ristiin omistavat toisiaan. Markkinatalous voi toimia vain säädeltynä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Onko Suomessa Sinusta kodittomia yhtä runsaasti kuin USA:ssa?

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001251443.html

Koulujärjestelmä toimii epäilemättä huippuyliopistoissa, mutta perustasolla tilanne on toinen:

https://suomenkuvalehti.fi/americana/amerikkalainen-v-suomalainen-koululaitos/

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/suomalaisaiti-usa-n-kouluista-kovaa-kilpailua-ja-paapomista-kaipaan-suomen-koulua/5843894

http://www.tiede.fi/keskustelu/40339/ketju/suomen_ja_usa_n_koulujarjestelmat

Terveydenhoito USA:ssa toimii - JOS on vakuutus:

https://www.nly.fi/artikkeli/terveydenhuolto-amerikan-malliin

"...20-vuotiaan nuorukaisen umpisuoli tulehtui lokakuussa 2013. Akuutti appendisiitti hoidettiin Kalifornian Sacramentossa sijaitsevassa Sutter Health sairaalassa, kuten missä tahansa korkeatasoisessa terveydenhuollon hoitolaitoksessa: Päivystyspoliklinikan kautta leikkaussaliin, appendektomia yleisanestesiassa, heräämön kautta osastolle, 1 vrk sairaalahoitoa suonensisäisine antibiootteineen ja kotiutus. Prosessiketjun osasista syntyi kustannuksia kaikkinensa 55 000 yhdysvaltain dollaria, josta potilaan isän vakuutus kattoi 45 000 USD. Henkilökohtaista maksettavaa jäi vielä noin 11 000 USD..."

Y
"Onko Suomessa Sinusta kodittomia yhtä runsaasti kuin USA:ssa?"

Missään pohjoisessa maassa ei ole runsaasti kodittomia. Nehän jäätyisivät talvella. Joku Kalifornia on sitten eri asia.

"Koulujärjestelmä toimii epäilemättä huippuyliopistoissa, mutta perustasolla tilanne on toinen:"

Aivan. On syytä miettiä, olisiko mahdollista saada sekä hyvä perustaso että hyvät yliopistot. On huono lähtökohta, jos mikään ei saisi olla niin kuin Amerikassa.

"Terveydenhoito USA:ssa toimii - JOS on vakuutus:"

Aivan. Suomeen en muista kenenkään esittäneenkään mallia, jossa kaikki eivät olisi vakuutettuja. Esimerkiksi suunnitteilla oleva valinnanvapaus on juuri yritys oppia muista maista luopumatta siitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Onko Suomessa Sinusta kodittomia yhtä runsaasti kuin USA:ssa?"

Missään pohjoisessa maassa ei ole runsaasti kodittomia. Nehän jäätyisivät talvella. Joku Kalifornia on sitten eri asia.

"Koulujärjestelmä toimii epäilemättä huippuyliopistoissa, mutta perustasolla tilanne on toinen:"

Aivan. On syytä miettiä, olisiko mahdollista saada sekä hyvä perustaso että hyvät yliopistot. On huono lähtökohta, jos mikään ei saisi olla niin kuin Amerikassa.

"Terveydenhoito USA:ssa toimii - JOS on vakuutus:"

Aivan. Suomeen en muista kenenkään esittäneenkään mallia, jossa kaikki eivät olisi vakuutettuja. Esimerkiksi suunnitteilla oleva valinnanvapaus on juuri yritys oppia muista maista luopumatta siitä.
USA:ssa on kyllä kodittomia muuallakin kuin vain etelässä - runsaasti.

Yliopistot toimivat, jos rahoitus on kunnossa.

Suomeen ajetaan käytännössä mallia, jossa yhä suurempi osa potilaista ajetaan yksityisten toimijoiden käsiin. Sen seuraukset voivat olla vain yhdenlaiset. Se pikku juttu unohtuu, että Suomen järjestelmä on ollut kansalle merkittävästi halvempi kuin USA:n.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Ainoa lääke lienee pankkien PALJON tiukempi valvonta, jota EU:nkin piirissä on mietitty. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Viime kädessä en keksi muuta kuin vain sen, että niin pankkien kuin muidenkin yritysten koon loputonta kasvua on rajoitettava. Ongelmallista on jo se, että suuret yritysryppäät, vakuutusyhtiöt, pankit jne. ristiin omistavat toisiaan. Markkinatalous voi toimia vain säädeltynä.
"Ainoa lääke lienee pankkien PALJON tiukempi valvonta, jota EU:nkin piirissä on mietitty."

Olen samoilla linjoilla, vaikka byrokratian lisääminen saa monien niskakarvat pystyyn,

"Viime kädessä en keksi muuta kuin vain sen, että niin pankkien kuin muidenkin yritysten koon loputonta kasvua on rajoitettava."

En ainakaan äkkiseltään näe syitä olettaa, että pankkien pilkkominen pikkupankeiksi niiden valvontaa helpottaisi tai kaatuilua vähentäisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Ainoa lääke lienee pankkien PALJON tiukempi valvonta, jota EU:nkin piirissä on mietitty."

Olen samoilla linjoilla, vaikka byrokratian lisääminen saa monien niskakarvat pystyyn,

"Viime kädessä en keksi muuta kuin vain sen, että niin pankkien kuin muidenkin yritysten koon loputonta kasvua on rajoitettava."

En ainakaan äkkiseltään näe syitä olettaa, että pankkien pilkkominen pikkupankeiksi niiden valvontaa helpottaisi tai kaatuilua vähentäisi.
Enpä usko, että maailmassa lopulta hirvittävää määrää on ihmisiä, jotka ymmärtävät talousjärjestelmän kokonaisuutta kuin vain osin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"USA:ssa on kyllä kodittomia muuallakin kuin vain etelässä - runsaasti."

Esimerkiksi Helsinkiä suuremmassa Seattlessa oli 2012 kodittomia 2 594. Helsingissä noin neljä tuhatta. USA:n kodittomista puhutaan paljon, mutta kun katsotaan leveyspiireiltään ja hintatasoltaan vertailukelpoisia kaupunkeja, tosiasiat eivät ole aivan yksiulotteisia.

"Yliopistot toimivat, jos rahoitus on kunnossa."

USA:n hyviin puoliin kuuluu juuri se, että sinne on saatu maailman parhaat yliopistot kohtuuhintaan. Esimerksi Suomen valtio maksaa huonosta korkeakoulutuksestaan 22% enemmän kuin Yhdysvallat erinomaisestaan (suhteessa BKT:hen).

Kyse ei ole myöskään pelkästään lukukausimaksuista, sillä niiden osuus rahoituksesta on vain neljännes. Kyllä Amerikassa joitakin asioita on varmasti oikein tehty. Ja Suomessa väärin.

"Suomeen ajetaan käytännössä mallia, jossa yhä suurempi osa potilaista ajetaan yksityisten toimijoiden käsiin. Sen seuraukset voivat olla vain yhdenlaiset. Se pikku juttu unohtuu, että Suomen järjestelmä on ollut kansalle merkittävästi halvempi kuin USA:n."

Käsittääkseni ehdotetussa mallissa potilaat saisivat itse valita, kenen käsiin menevät.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"USA:ssa on kyllä kodittomia muuallakin kuin vain etelässä - runsaasti."

Esimerkiksi Helsinkiä suuremmassa Seattlessa oli 2012 kodittomia 2 594. Helsingissä noin neljä tuhatta. USA:n kodittomista puhutaan paljon, mutta kun katsotaan leveyspiireiltään ja hintatasoltaan vertailukelpoisia kaupunkeja, tosiasiat eivät ole aivan yksiulotteisia.

"Yliopistot toimivat, jos rahoitus on kunnossa."

USA:n hyviin puoliin kuuluu juuri se, että sinne on saatu maailman parhaat yliopistot kohtuuhintaan. Esimerksi Suomen valtio maksaa huonosta korkeakoulutuksestaan 22% enemmän kuin Yhdysvallat erinomaisestaan (suhteessa BKT:hen).

Kyse ei ole myöskään pelkästään lukukausimaksuista, sillä niiden osuus rahoituksesta on vain neljännes. Kyllä Amerikassa joitakin asioita on varmasti oikein tehty. Ja Suomessa väärin.

"Suomeen ajetaan käytännössä mallia, jossa yhä suurempi osa potilaista ajetaan yksityisten toimijoiden käsiin. Sen seuraukset voivat olla vain yhdenlaiset. Se pikku juttu unohtuu, että Suomen järjestelmä on ollut kansalle merkittävästi halvempi kuin USA:n."

Käsittääkseni ehdotetussa mallissa potilaat saisivat itse valita, kenen käsiin menevät.
Kyse taitaa kuitenkin olla myös siitä, missä olosuhteissa ne kodittomat asuvat.

USA:n yliopistoissa ei ilmaiseksi opiskella. Se on se olennaisin ero. Joku ne viulut aina maksaa. Se, että maassa on huippuyliopistoja ei myöskään tarkoita sitä, että kaikki olisivat sitä.

"Vuonna 2011 julkaistussa kirjassaan Academically Adrift: Limited Learning on College Campuses sosiologit Richard Arum ja Josipa Roksa osoittavat monien tutkimusten perusteella, että yhdysvaltalaisten collegeiden ja yliopistojen oppimistulokset ovat nopeasti heikentyneet. Opiskeluun käytetään entistä vähemmän aikaa: vuonna 1981 tyypillinen opiskelija käytti opiskeluun noin 20 tuntia viikossa, nyt enää 12. Noin 45 prosenttia opiskelijoista ei lainkaan kehity analyyttisessa ajattelussaan tai tekstin tuottamisessaan ensimmäisen ja kolmannen opiskeluvuoden välillä. Tutkinnon saamisesta on tullut tärkeämpi tavoite kuin oppimisesta, ja älypuhelimet ovat luentosalin pöytien alla jatkuvassa käytössä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakoulutus_Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltopuolta ovat hämmentämässä esim. yksityisten toimijoiden ja julkisten toimijoiden epämääräiset yhteenliittymät, joita on alkanut tulla monin paikoin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Kyse taitaa kuitenkin olla myös siitä, missä olosuhteissa ne kodittomat asuvat.

USA:n yliopistoissa ei ilmaiseksi opiskella. Se on se olennaisin ero. Joku ne viulut aina maksaa. Se, että maassa on huippuyliopistoja ei myöskään tarkoita sitä, että kaikki olisivat sitä.

"Vuonna 2011 julkaistussa kirjassaan Academically Adrift: Limited Learning on College Campuses sosiologit Richard Arum ja Josipa Roksa osoittavat monien tutkimusten perusteella, että yhdysvaltalaisten collegeiden ja yliopistojen oppimistulokset ovat nopeasti heikentyneet. Opiskeluun käytetään entistä vähemmän aikaa: vuonna 1981 tyypillinen opiskelija käytti opiskeluun noin 20 tuntia viikossa, nyt enää 12. Noin 45 prosenttia opiskelijoista ei lainkaan kehity analyyttisessa ajattelussaan tai tekstin tuottamisessaan ensimmäisen ja kolmannen opiskeluvuoden välillä. Tutkinnon saamisesta on tullut tärkeämpi tavoite kuin oppimisesta, ja älypuhelimet ovat luentosalin pöytien alla jatkuvassa käytössä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakoulutus_Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltopuolta ovat hämmentämässä esim. yksityisten toimijoiden ja julkisten toimijoiden epämääräiset yhteenliittymät, joita on alkanut tulla monin paikoin.
"Se, että maassa on huippuyliopistoja ei myöskään tarkoita sitä, että kaikki olisivat sitä."

Muistan muutaman vuoden takaan Melbournessa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan USA:n korkeakoulutus oli maailman paras kokonaisuutenakin arvioiden. Sinänsä mielenkiintoinen sitaattisi ei oikein auta vertailua, kun se ei kerro suomalaisten opiskelijoiden kehittymisestä samoilla kriteereillä.

"Terveydenhuoltopuolta ovat hämmentämässä esim. yksityisten toimijoiden ja julkisten toimijoiden epämääräiset yhteenliittymät, joita on alkanut tulla monin paikoin."

Mielestäni niissä ei ole mitään pahaa. Yhteiskuntaa tarvitaan terveydenhuollossa rahoittamaan ja valvomaan, mutta ei välttämättä tuottamaan. Jos julkinen tuotanto olisi automaattisesti kaikessa yksityistä parempaa, Neuvostoliittokin porskuttaisi luultavasti edelleen komeasti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla."

Lobbaaminen on yleistä niin EU:ssa kuin USA:ssa. Mutta sitä tekevät kyllä yritysten lisäksi mitä suurimmissa määrin myös esimerkiksi palkansaaja- ja ympäristöjärjestöt. Entä onko sinulla ehdotuksia, mitä pankeille sitten pitäisi tehdä? Kansallistaa kaikki?
”…ei ole tosiasiatukea, että rahan turvin valitutettaisiin oikeanlaisia päättäjiä. Esimerkiksi Clinton käytti paljon enemmän rahaa kuin Trump.”

Siinä tapauksessa et taida tietää, miten nuo rahan vallan virrat liikkuvat. Trumpin takana on isot rahat. Hänelle annettu tuki on epäsuoraa, ei siis suoraa rahaa. Kun Trump saatiin työrukkaseksi, hän toteuttaa nyt noiden tahojen politiikkaa.
Kyllä vain se tuki annetaan niille, jotka suostuvat tekemään ison rahan mukaisia päätöksiä.

”Mitä kaivosteollisuuteen ja öljyteollisuuteen tulee, niin pikemminkin ne ovat riippuvaisia valtioista kuin toisin päin.”

Niin, kun ne painostavat valtioita, niin näin se saavat haluamansa. Valtioita voidaan puolestaan painostaa monella tavalla, ja raha on merkittävin niistä.

”Jos nousuun päästään, käy kuitenkin aivan toisin päin. Vähintäänkin monet köyhät pääsevät töihin ja keskiluokkaiset etenevät urallaan.”

Kummallista kyllä suomessa viime laman jälkeen näin ei tapahtunut. Meillä jäi pysyvä köyhien joukko, ja työllistyminen ei ketään siitä alhosta nosta, jos ei saa palkkaa.
Toinen kysymys vain on, miten jatkuvan kasvun ideologiaa voidaan enää käyttää – muuten kuin yksityisten yhä suuremmalla velkataakalla?

”…mielestäni on oikeastaan vähintään yhtä hyvä ansaita vaatimatonkin elintasonsa työllään kuin yhteiskunnan tuilla…”

Niin, se vain vaatii kohtuullista palkkaa. Jos suomessa siirryttäisiin järjestelmään, jossa yhteiskunnan tuki lakkaisia, palkkojen pitäisi nousta huimasti.

Kuten nimimerkki ”InhottavaRealisti ” kirjoittaa: ”Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla.”

Yhdysvalloissa todellakin ei enää kenelläkään ns. tavallisella ihmisellä ole mahdollisuutta päästä edes poliittiseksi vaikuttajaksi - toisin kuin meillä suomessa.

”Lobbaaminen on yleistä niin EU:ssa kuin USA:ssa. Mutta sitä tekevät kyllä yritysten lisäksi mitä suurimmissa määrin myös esimerkiksi palkansaaja- ja ympäristöjärjestöt.”

Noiden vaikuttaminen on aika pientä siinä suhteessa, miten homma toimii rapakon takana. Pikemmin puhuisin kansalaisvaikuttamisesta. Kyllä siinä osakkeen omistajien sana aina painaa enemmän kuin jonkun tavallisen ihmisen elämä.

”En usko, että Suomeen halutaa kopioida USA:n mallia. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sieltä voitaisi oppia mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen yliopistojen taso on ilman muuta tavoittelemisen arvoinen, samoin amerikkalaisten tyytyväisyys saamaansa hoitoon.”

Toki sieltä voidaan ottaa mallia hyvistä asioista, mutta ei niistä, jotka eivät toimi yhteiskunnan hyväksi. Koulujärjestelmä on hyvin eriarvoistava, siellä on erittäin huonoja kouluja ja sitten rikkaiden hyviä kouluja. Yliopistojen menestys perustuu paljon ulkomaalaisiin, jotka ovat saaneet hyvän peruskoulutuksen kotimaissaan ja ulkomailta muuttaneisiin tutkijoihin. Mitä enemmän varoja (ja omistussuhteita) rikkaat näihin laittavat, sitä parempaa koulutuskin on.

Samoin terveydenhoito on kiinni siitä, miten paljon varoja on laittaa hyviin vakuutuksiin, ja köyhillä niihin ei ole varaa. Samoin rikkaat saavat ”hyvää hoitoa”, koska heillä on mahdollisuus käyttää sellaisia yrityksiä, joilla sitä on tarjolla.

Terveydenhuollon yksityistäminen toimii ehkä suurimmissa kaupungeissa mutta ei juuri muualla. Monikansalliset yritykset hakeutuvat vain paikkoihin, joissa on kyllin paljon varakkaita asiakkaita. Ellei heitä ole, ne lopettavat sellaisilla paikkakunnilla. Palvelut vain vähenevät. Ehkä lakkaavat kokonaan ja joutuu matkustamaan satoja kilometrejä saadakseen edes lääkärin hoitoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Se, että maassa on huippuyliopistoja ei myöskään tarkoita sitä, että kaikki olisivat sitä."

Muistan muutaman vuoden takaan Melbournessa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan USA:n korkeakoulutus oli maailman paras kokonaisuutenakin arvioiden. Sinänsä mielenkiintoinen sitaattisi ei oikein auta vertailua, kun se ei kerro suomalaisten opiskelijoiden kehittymisestä samoilla kriteereillä.

"Terveydenhuoltopuolta ovat hämmentämässä esim. yksityisten toimijoiden ja julkisten toimijoiden epämääräiset yhteenliittymät, joita on alkanut tulla monin paikoin."

Mielestäni niissä ei ole mitään pahaa. Yhteiskuntaa tarvitaan terveydenhuollossa rahoittamaan ja valvomaan, mutta ei välttämättä tuottamaan. Jos julkinen tuotanto olisi automaattisesti kaikessa yksityistä parempaa, Neuvostoliittokin porskuttaisi luultavasti edelleen komeasti.
Luen erittäin mielelläni puolueettomia tutkimuksia USAS:n yliopistojärjestelmän tasosta. Esiin vain, jos niitä on. Koko järjestelmä on kuitenkin aika lailla erilainen kuin Suomessa. Osa jenkkiyliopistoistahan on yksityisiä. Myös uskonto sotkee hommia. Julkisuudessa esiintyy mitä erilaisimpia "tohtoreita", jotka ovat hyvin epämääräisissä oloissa suorittaneet tutkintonsa eli käytännössä ostannet ne.

Suomen sotesotku on tyyppiesimerkki siitä, mitä seuraa, kun järjestelmää sossitaan.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005269344.html

"...Sote-asiantuntijoita kuullut sisäpiiriläinen pelkää, että uudistuksessa on kyse valtavasta julkisen rahan siirrosta yksityisille toimijoille, jotka voisivat ennen pitkää ostaa maakuntiin perustettavat terveysyhtiöt..."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”…ei ole tosiasiatukea, että rahan turvin valitutettaisiin oikeanlaisia päättäjiä. Esimerkiksi Clinton käytti paljon enemmän rahaa kuin Trump.”

Siinä tapauksessa et taida tietää, miten nuo rahan vallan virrat liikkuvat. Trumpin takana on isot rahat. Hänelle annettu tuki on epäsuoraa, ei siis suoraa rahaa. Kun Trump saatiin työrukkaseksi, hän toteuttaa nyt noiden tahojen politiikkaa.
Kyllä vain se tuki annetaan niille, jotka suostuvat tekemään ison rahan mukaisia päätöksiä.

”Mitä kaivosteollisuuteen ja öljyteollisuuteen tulee, niin pikemminkin ne ovat riippuvaisia valtioista kuin toisin päin.”

Niin, kun ne painostavat valtioita, niin näin se saavat haluamansa. Valtioita voidaan puolestaan painostaa monella tavalla, ja raha on merkittävin niistä.

”Jos nousuun päästään, käy kuitenkin aivan toisin päin. Vähintäänkin monet köyhät pääsevät töihin ja keskiluokkaiset etenevät urallaan.”

Kummallista kyllä suomessa viime laman jälkeen näin ei tapahtunut. Meillä jäi pysyvä köyhien joukko, ja työllistyminen ei ketään siitä alhosta nosta, jos ei saa palkkaa.
Toinen kysymys vain on, miten jatkuvan kasvun ideologiaa voidaan enää käyttää – muuten kuin yksityisten yhä suuremmalla velkataakalla?

”…mielestäni on oikeastaan vähintään yhtä hyvä ansaita vaatimatonkin elintasonsa työllään kuin yhteiskunnan tuilla…”

Niin, se vain vaatii kohtuullista palkkaa. Jos suomessa siirryttäisiin järjestelmään, jossa yhteiskunnan tuki lakkaisia, palkkojen pitäisi nousta huimasti.

Kuten nimimerkki ”InhottavaRealisti ” kirjoittaa: ”Suuryritysten ja niiden rahojen vaikutus politiikkaan kyllä on päivä päivältä ilmeisempää. Esim. USA:ssa lobbaaminen on jo edennyt sfääreihin, joista ei liene enää paluuta. Pankkeja ei voi nurin päästää ja lasku niiden ja niiden johtajien töppäilyistä on aina veronmaksajalla.”

Yhdysvalloissa todellakin ei enää kenelläkään ns. tavallisella ihmisellä ole mahdollisuutta päästä edes poliittiseksi vaikuttajaksi - toisin kuin meillä suomessa.

”Lobbaaminen on yleistä niin EU:ssa kuin USA:ssa. Mutta sitä tekevät kyllä yritysten lisäksi mitä suurimmissa määrin myös esimerkiksi palkansaaja- ja ympäristöjärjestöt.”

Noiden vaikuttaminen on aika pientä siinä suhteessa, miten homma toimii rapakon takana. Pikemmin puhuisin kansalaisvaikuttamisesta. Kyllä siinä osakkeen omistajien sana aina painaa enemmän kuin jonkun tavallisen ihmisen elämä.

”En usko, että Suomeen halutaa kopioida USA:n mallia. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sieltä voitaisi oppia mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen yliopistojen taso on ilman muuta tavoittelemisen arvoinen, samoin amerikkalaisten tyytyväisyys saamaansa hoitoon.”

Toki sieltä voidaan ottaa mallia hyvistä asioista, mutta ei niistä, jotka eivät toimi yhteiskunnan hyväksi. Koulujärjestelmä on hyvin eriarvoistava, siellä on erittäin huonoja kouluja ja sitten rikkaiden hyviä kouluja. Yliopistojen menestys perustuu paljon ulkomaalaisiin, jotka ovat saaneet hyvän peruskoulutuksen kotimaissaan ja ulkomailta muuttaneisiin tutkijoihin. Mitä enemmän varoja (ja omistussuhteita) rikkaat näihin laittavat, sitä parempaa koulutuskin on.

Samoin terveydenhoito on kiinni siitä, miten paljon varoja on laittaa hyviin vakuutuksiin, ja köyhillä niihin ei ole varaa. Samoin rikkaat saavat ”hyvää hoitoa”, koska heillä on mahdollisuus käyttää sellaisia yrityksiä, joilla sitä on tarjolla.

Terveydenhuollon yksityistäminen toimii ehkä suurimmissa kaupungeissa mutta ei juuri muualla. Monikansalliset yritykset hakeutuvat vain paikkoihin, joissa on kyllin paljon varakkaita asiakkaita. Ellei heitä ole, ne lopettavat sellaisilla paikkakunnilla. Palvelut vain vähenevät. Ehkä lakkaavat kokonaan ja joutuu matkustamaan satoja kilometrejä saadakseen edes lääkärin hoitoa.
"Siinä tapauksessa et taida tietää, miten nuo rahan vallan virrat liikkuvat. Trumpin takana on isot rahat. Hänelle annettu tuki on epäsuoraa, ei siis suoraa rahaa."

Jos tukimuoto on valta eikä raha, sitä voivat antaa ne, joilla on pikemminkin valtaa kuin rahaa. Lisäksi nyt aletaan mennä alueelle, jolla jokainen voi esittää aivan mieleisiään väitteitä, koska eiväthän salaiset tuet salaisia olisi, jos niistä olisi evidenssiä.

"Valtioita voidaan puolestaan painostaa monella tavalla, ja raha on merkittävin niistä."

Kyllä esimerkiksi sotilasjoukot ovat paljon rahaa parempi keino painostaa valtioita.

"Yhdysvalloissa todellakin ei enää kenelläkään ns. tavallisella ihmisellä ole mahdollisuutta päästä edes poliittiseksi vaikuttajaksi - toisin kuin meillä suomessa."

Kyllä esimerkiksi Obama sangen suurissa määrin poliittinen vaikuttaja oli, aivan keskiluokkaisella perhetaustalla. Näkemyksesi länsimaisen demokratian tilasta hipovat jo ääriajattelua.

"Terveydenhuollon yksityistäminen toimii ehkä suurimmissa kaupungeissa mutta ei juuri muualla."

On totta, että lähtökohtaisesti yksityisen toiminnan onnistuminen vaatii riittävän ja kilpaillun markkinan. Mutta julkisin varoin kustannetulla yksityisellä terveydenhuollolla voi olla yllättävän positiivisia vaikutuksia syrjäseutujen kannalta. Yksityisen järjestäjän nimittäin pitää tarjota juuri sitä, mitä palvelujen käyttäjät haluavat, jolloin on valtava kilpailuvaltti tarjota palvelut vaikkapa 100 kilometriä lähempänä kuin muut palveluntuottajat. Nimenomaan julkista terveydenhoitoa sitä on Suomessa pitkään armotta keskitetty, kun vaikkapa lakkautettujen päivystyksien ja synnytysosastojen potentiaaliset asiakkaat eivät ole voineet äänestää jaloillaan lähempänä olevan hoidon puolesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Luen erittäin mielelläni puolueettomia tutkimuksia USAS:n yliopistojärjestelmän tasosta. Esiin vain, jos niitä on. Koko järjestelmä on kuitenkin aika lailla erilainen kuin Suomessa. Osa jenkkiyliopistoistahan on yksityisiä. Myös uskonto sotkee hommia. Julkisuudessa esiintyy mitä erilaisimpia "tohtoreita", jotka ovat hyvin epämääräisissä oloissa suorittaneet tutkintonsa eli käytännössä ostannet ne.

Suomen sotesotku on tyyppiesimerkki siitä, mitä seuraa, kun järjestelmää sossitaan.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005269344.html

"...Sote-asiantuntijoita kuullut sisäpiiriläinen pelkää, että uudistuksessa on kyse valtavasta julkisen rahan siirrosta yksityisille toimijoille, jotka voisivat ennen pitkää ostaa maakuntiin perustettavat terveysyhtiöt..."
"Luen erittäin mielelläni puolueettomia tutkimuksia USAS:n yliopistojärjestelmän tasosta. Esiin vain, jos niitä on."

Löysinhän minä uutisen siitä: "United States Ranked To Have Best Higher Education System In The World." Täällä:

http://www.huffingtonpost.com/2012/05/14/united-states-global-ranking_n_1514261.html?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Luen erittäin mielelläni puolueettomia tutkimuksia USAS:n yliopistojärjestelmän tasosta. Esiin vain, jos niitä on."

Löysinhän minä uutisen siitä: "United States Ranked To Have Best Higher Education System In The World." Täällä:

http://www.huffingtonpost.com/2012/05/14/united-states-global-ranking_n_1514261.html?
Minusta Suomen sijoitus (4.) on erittäin hyvä. Jopa yllättävän hyvä.

Yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ole yksinkertaista. Ongelmista puhutaan tässäkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistoranking

Mielenkiintoisia ovat minusta myöskin tilastot koulutustasosta eri maissa:

http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_001.html?s=0

Ei Suomen sijoitus siinäkään nyt niin huono ole.

Minä arvelisin äkkiseltään niin, että jos olet valkoihoinen ja varakkaasta taustasta, elämäsi USA:ssa on todennäköisesti erittäinkin hyvää. Jos et, tilanne saattaa olla toinen. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea Trump aikaan saa.

Suomessa uskoisin hyvinvoinnin jakaantuvan tasaisemmin kaikesta huolimatta. Se on sitten eri asia, miten pitkään tällä maalla on varaa elättää vapaamatkustajia, joiden märä tuntuu koko ajan lisääntyvän. Tällä tarkoitan ihmisiä, joita oman toimeentulon järjestäminen ei näytä kiinnostavan. He erottuvat ikävä kyllä nykyisin jo koulussa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Siinä tapauksessa et taida tietää, miten nuo rahan vallan virrat liikkuvat. Trumpin takana on isot rahat. Hänelle annettu tuki on epäsuoraa, ei siis suoraa rahaa."

Jos tukimuoto on valta eikä raha, sitä voivat antaa ne, joilla on pikemminkin valtaa kuin rahaa. Lisäksi nyt aletaan mennä alueelle, jolla jokainen voi esittää aivan mieleisiään väitteitä, koska eiväthän salaiset tuet salaisia olisi, jos niistä olisi evidenssiä.

"Valtioita voidaan puolestaan painostaa monella tavalla, ja raha on merkittävin niistä."

Kyllä esimerkiksi sotilasjoukot ovat paljon rahaa parempi keino painostaa valtioita.

"Yhdysvalloissa todellakin ei enää kenelläkään ns. tavallisella ihmisellä ole mahdollisuutta päästä edes poliittiseksi vaikuttajaksi - toisin kuin meillä suomessa."

Kyllä esimerkiksi Obama sangen suurissa määrin poliittinen vaikuttaja oli, aivan keskiluokkaisella perhetaustalla. Näkemyksesi länsimaisen demokratian tilasta hipovat jo ääriajattelua.

"Terveydenhuollon yksityistäminen toimii ehkä suurimmissa kaupungeissa mutta ei juuri muualla."

On totta, että lähtökohtaisesti yksityisen toiminnan onnistuminen vaatii riittävän ja kilpaillun markkinan. Mutta julkisin varoin kustannetulla yksityisellä terveydenhuollolla voi olla yllättävän positiivisia vaikutuksia syrjäseutujen kannalta. Yksityisen järjestäjän nimittäin pitää tarjota juuri sitä, mitä palvelujen käyttäjät haluavat, jolloin on valtava kilpailuvaltti tarjota palvelut vaikkapa 100 kilometriä lähempänä kuin muut palveluntuottajat. Nimenomaan julkista terveydenhoitoa sitä on Suomessa pitkään armotta keskitetty, kun vaikkapa lakkautettujen päivystyksien ja synnytysosastojen potentiaaliset asiakkaat eivät ole voineet äänestää jaloillaan lähempänä olevan hoidon puolesta.
Kyllähän kylmä totuus taitaa kuitenkin olla se, että USA:n presidentiksi ei nykyisin pääse enää ilman tähtitieteellisiä summia. Se raha ei tyhjästä tule. Sanotaan mitä sanotaan, vastikkeetonta rahaa ei ole. Ilmaisista lounaista muistaakseni sanotaan jotakin?

Jokainen valtio tarvitsee toimintaansa rahaa. Sitä joko tulee tarpeeksi verojen muodossa tai sitten ei tule. USA on velkaantunut jo pitkään ja hieman ironista on se, että merkittävä rahoittaja taitaa olla Kiina - kehitysmaa ja kilpakumppani. Suurvallatkin alkavat periaatteessa olla riippuvuussuhteessa toisistaan. "Virallinen" luottamus siihen, että USA pystyy velkansa hoitamaan huitaisemalla esim. verojen korotuksen kautta on suuri, mutta itse en olisi lainkaan niin varma asiasta.

Kun puhut sotilasjoukoilla uhkaamisesta, on syytä muistaa se, että ne suurimmat sotilasjoukot kuitenkin ovat käytössä valtioilla itsellään. Tokihan epävakaissa oloissa armeijallakin roolinsa voi olla, mutta USA ei taida suoraan siihen joukkoon kuulua? Sanoisin enemmänkin niin, että yritysten kasvaminen liian suuriksi on se uhkatekijä. Kun työntekijöitä on tarpeeksi, yritys voi painostaa päättäjiä ihan kuntatasolta lähtien - ainakin teoriassa. Esim. puoli miljooonaa uutta työtöntä voi olla pelote useammissakin maissa.

Terveydenhuolto olisi Suomessa laitettavisa kuntoon muutamilla helpohkolla tempuilla. Yksi lääke terveyskeskusten lääkäripulaan olisi velvoittaa vastavalmistuneet lääkärit tk-työhön esim. 5-7 vuoden ajan valmistumisesta. Porkkana voisi olla vaikkapa opintolainojen puolittaminen tai muu selkeä taloudellinen hyöty. Myös lääkäreiden pomppiminen julkisen ja yksityisen työnantajan välillä pitäisi estää. Joko/tai olisi hyvä ratkaisu. Se on selvää, että Lääkäriliitto ei tällaisista ratkaisuista pitäisi.

Yleisesti ottaen koko terveydenhoitopuoli Suomessa on jäykkää ja hierarkista jopa naurettavissa määrin. Kuvaavaa on se, että kun lääkärit jonkin pienen operaation tekevät, heille siitä maksetaan extraa. Hoitajan tekemänä samasta asiasta ei mitään makseta. Lääkärit ovat kuin puujumalia, joille maksetaan mitä vain ja samaan aikaan hoitajien kanssa kinastellaan jo muutaman kympin palkanlisästä. Minun puolestani läääkäreille voi maksaa mitä vain, mutta jokin kohtuu hommassa täytyy olla. Hyväö esimerkki on terveydennhoitajavaimoni: lisätehtäviä kyllä määritellään, mutta mitään ei makseta. Jos maksetaan, puhutaan suuruusluokasta n. 20€/kuukausi. Menee kettuilun puolelle.

Huvittavin joukko on se, joka suureen ääneen messuaa siitä, miten Suomen kansantalous kärsi, kun hoitajien palkkoja "piti" nostaa muutaman vuoden takaisten Kataisen puheiden vuoksi. Hoitoalako on se ala, jolla ihmisten sitten aina vain on työnsä puoli-ilmaiseksi tehtävä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Minusta Suomen sijoitus (4.) on erittäin hyvä. Jopa yllättävän hyvä.

Yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ole yksinkertaista. Ongelmista puhutaan tässäkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistoranking

Mielenkiintoisia ovat minusta myöskin tilastot koulutustasosta eri maissa:

http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-09-29_001.html?s=0

Ei Suomen sijoitus siinäkään nyt niin huono ole.

Minä arvelisin äkkiseltään niin, että jos olet valkoihoinen ja varakkaasta taustasta, elämäsi USA:ssa on todennäköisesti erittäinkin hyvää. Jos et, tilanne saattaa olla toinen. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea Trump aikaan saa.

Suomessa uskoisin hyvinvoinnin jakaantuvan tasaisemmin kaikesta huolimatta. Se on sitten eri asia, miten pitkään tällä maalla on varaa elättää vapaamatkustajia, joiden märä tuntuu koko ajan lisääntyvän. Tällä tarkoitan ihmisiä, joita oman toimeentulon järjestäminen ei näytä kiinnostavan. He erottuvat ikävä kyllä nykyisin jo koulussa.
"Yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ole yksinkertaista."

Ei se ole, mutta kyllä evidenssi USA:n kovatasoisuudesta melko laajaa on.

"Minä arvelisin äkkiseltään niin, että jos olet valkoihoinen ja varakkaasta taustasta, elämäsi USA:ssa on todennäköisesti erittäinkin hyvää."

Huomautanpa vain, että vaikka usein esitetään juuri valkoihoisten menestyvän USA:ssa, itse asiassa esimerkiksi eteläaasialaiset ja juutalaiset menestyvät myös erinomaisesti.

"Suomessa uskoisin hyvinvoinnin jakaantuvan tasaisemmin kaikesta huolimatta."

Sepä se, Suomessa hyvinvointi jakautuu tasaisesti, mutta ehkä juuri tasajaon vuoksi sitä jaettavaa onkin sitten reilusti vähemmän. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on asukasta kohden noin puolitoistakertainen Suomeen verrattuna.

"luottamus siihen, että USA pystyy velkansa hoitamaan huitaisemalla esim. verojen korotuksen kautta on suuri, mutta itse en olisi lainkaan niin varma asiasta."

Ei USA:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen paljon suurempi ole kuin Suomellakaan. En tiedä, miksi juuri USA:n velasta puhutaan niin paljon.

"Kun työntekijöitä on tarpeeksi, yritys voi painostaa päättäjiä ihan kuntatasolta lähtien - ainakin teoriassa. Esim. puoli miljooonaa uutta työtöntä voi olla pelote useammissakin maissa."

Eivätköhän ne puoli miljoonaa työtöntä huoleta yhtä lailla tavallisia kansalaisia kuin päättäjiäkin. Kyse ei siis ole päätöksentekojärjestelmän ongelmasta. Sitä en sitten osaa sanoa, onko parempi viedä yritys pois valtiosta mitään sanomatta vai tarjota valtiolle mahdollisuuksia noiden työpaikkojen säilyttämiseen joillakin toimenpiteillä. Näistä jälkimmäinen kai on sitä painostamista.

"Huvittavin joukko on se, joka suureen ääneen messuaa siitä, miten Suomen kansantalous kärsi, kun hoitajien palkkoja "piti" nostaa muutaman vuoden takaisten Kataisen puheiden vuoksi."

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun eräs valtakunnan johtavista demareista jaksoi vieläkin sitä moittia. Siis kun korkeakoulututkintoa vaativassa vuorotyössä jää korotustenkin jälkeen palkka lisineen esimerkiksi kuntasektorilla alle 2900 euroon kuussa, se on muka törkeää ylipalkkausta? Ei paperimieskään suostu työskentelemään yhtään halvemmalla, jos paperi menee valtion käyttöön, mutta julkisen sektorin työntekijää vaaditaan uhraamaan kaikki hyvinvointivaltion alttarille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Siinä tapauksessa et taida tietää, miten nuo rahan vallan virrat liikkuvat. Trumpin takana on isot rahat. Hänelle annettu tuki on epäsuoraa, ei siis suoraa rahaa."

Jos tukimuoto on valta eikä raha, sitä voivat antaa ne, joilla on pikemminkin valtaa kuin rahaa. Lisäksi nyt aletaan mennä alueelle, jolla jokainen voi esittää aivan mieleisiään väitteitä, koska eiväthän salaiset tuet salaisia olisi, jos niistä olisi evidenssiä.

"Valtioita voidaan puolestaan painostaa monella tavalla, ja raha on merkittävin niistä."

Kyllä esimerkiksi sotilasjoukot ovat paljon rahaa parempi keino painostaa valtioita.

"Yhdysvalloissa todellakin ei enää kenelläkään ns. tavallisella ihmisellä ole mahdollisuutta päästä edes poliittiseksi vaikuttajaksi - toisin kuin meillä suomessa."

Kyllä esimerkiksi Obama sangen suurissa määrin poliittinen vaikuttaja oli, aivan keskiluokkaisella perhetaustalla. Näkemyksesi länsimaisen demokratian tilasta hipovat jo ääriajattelua.

"Terveydenhuollon yksityistäminen toimii ehkä suurimmissa kaupungeissa mutta ei juuri muualla."

On totta, että lähtökohtaisesti yksityisen toiminnan onnistuminen vaatii riittävän ja kilpaillun markkinan. Mutta julkisin varoin kustannetulla yksityisellä terveydenhuollolla voi olla yllättävän positiivisia vaikutuksia syrjäseutujen kannalta. Yksityisen järjestäjän nimittäin pitää tarjota juuri sitä, mitä palvelujen käyttäjät haluavat, jolloin on valtava kilpailuvaltti tarjota palvelut vaikkapa 100 kilometriä lähempänä kuin muut palveluntuottajat. Nimenomaan julkista terveydenhoitoa sitä on Suomessa pitkään armotta keskitetty, kun vaikkapa lakkautettujen päivystyksien ja synnytysosastojen potentiaaliset asiakkaat eivät ole voineet äänestää jaloillaan lähempänä olevan hoidon puolesta.
”… koska eiväthän salaiset tuet salaisia olisi, jos niistä olisi evidenssiä.”

Ei erilaisten tukien tarvitse edes olla salaisia. Jos sinulla on hyvä markkinakoneisto, tilaa ja erilaisia asiantuntijoita käyttöösi, ei se mitenkään salaista ole.

”…sotilasjoukot ovat paljon rahaa parempi keino painostaa valtioita…”
Moderniin vapaaseen markkinatalouteen ei sovi tuollainen. Kun esim. paperitehtaat menevät Etelä-Amerikkaan, niin kyllä valtion virkamiehiä kaikin tavoin ”suostutellaan” tulevilla ”rikkauksilla” – kuten vaikka kaivosteollisuus täällä suomessa – mutta halaistua sanaa ei sanota ympäristötuhoista ja muista negatiivistä vaikutuksista. Ne kaatuvat sitten valtioiden maksettavaksi – kuten vaikka tapaus Talvivaara osoittaa.
Myös valtaa käyttävillä on omia sidoksia, eli heitä ”ostetaan” vaikka siten, että tarjotaan hyviä osakkeita sekä tuottoja niistä. Ja totta kai se vaikuttaa päätöksiin.

”Obama sangen suurissa määrin poliittinen vaikuttaja oli, aivan keskiluokkaisella perhetaustalla…”

Kaikilla Amerikan presidenteillä sekä kongressin edustajilla on takana raha. Sellaista markkinakoneistoa ei vain voi pikkurahalla saada aikaan. Nykyään tämä markkinointi ja mainostaminen on ehkä se peruste, millä äänestäjät valitsevat ehdokkaansa. Meillä suomessa on onneksi niin pieni maa, että me tiedämme ehdokkaista monipuolisten tiedotusvälineiden kautta paljon enemmän ja markkinointi on vain osa. Tosin sekin alkaa paisua vuosi vuodelta.

”Nimenomaan julkista terveydenhoitoa sitä on Suomessa pitkään armotta keskitetty…”

Aivan, kun valmistaudutaan tähän ”kilpailuun”, laitetaan näitä ns. markkinakuntoon – eli tuloksen tavoittelu on pääasia. Se on sitä yksityistämisen huonoja puolia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ole yksinkertaista."

Ei se ole, mutta kyllä evidenssi USA:n kovatasoisuudesta melko laajaa on.

"Minä arvelisin äkkiseltään niin, että jos olet valkoihoinen ja varakkaasta taustasta, elämäsi USA:ssa on todennäköisesti erittäinkin hyvää."

Huomautanpa vain, että vaikka usein esitetään juuri valkoihoisten menestyvän USA:ssa, itse asiassa esimerkiksi eteläaasialaiset ja juutalaiset menestyvät myös erinomaisesti.

"Suomessa uskoisin hyvinvoinnin jakaantuvan tasaisemmin kaikesta huolimatta."

Sepä se, Suomessa hyvinvointi jakautuu tasaisesti, mutta ehkä juuri tasajaon vuoksi sitä jaettavaa onkin sitten reilusti vähemmän. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on asukasta kohden noin puolitoistakertainen Suomeen verrattuna.

"luottamus siihen, että USA pystyy velkansa hoitamaan huitaisemalla esim. verojen korotuksen kautta on suuri, mutta itse en olisi lainkaan niin varma asiasta."

Ei USA:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen paljon suurempi ole kuin Suomellakaan. En tiedä, miksi juuri USA:n velasta puhutaan niin paljon.

"Kun työntekijöitä on tarpeeksi, yritys voi painostaa päättäjiä ihan kuntatasolta lähtien - ainakin teoriassa. Esim. puoli miljooonaa uutta työtöntä voi olla pelote useammissakin maissa."

Eivätköhän ne puoli miljoonaa työtöntä huoleta yhtä lailla tavallisia kansalaisia kuin päättäjiäkin. Kyse ei siis ole päätöksentekojärjestelmän ongelmasta. Sitä en sitten osaa sanoa, onko parempi viedä yritys pois valtiosta mitään sanomatta vai tarjota valtiolle mahdollisuuksia noiden työpaikkojen säilyttämiseen joillakin toimenpiteillä. Näistä jälkimmäinen kai on sitä painostamista.

"Huvittavin joukko on se, joka suureen ääneen messuaa siitä, miten Suomen kansantalous kärsi, kun hoitajien palkkoja "piti" nostaa muutaman vuoden takaisten Kataisen puheiden vuoksi."

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun eräs valtakunnan johtavista demareista jaksoi vieläkin sitä moittia. Siis kun korkeakoulututkintoa vaativassa vuorotyössä jää korotustenkin jälkeen palkka lisineen esimerkiksi kuntasektorilla alle 2900 euroon kuussa, se on muka törkeää ylipalkkausta? Ei paperimieskään suostu työskentelemään yhtään halvemmalla, jos paperi menee valtion käyttöön, mutta julkisen sektorin työntekijää vaaditaan uhraamaan kaikki hyvinvointivaltion alttarille.
”En tiedä, miksi juuri USA:n velasta puhutaan niin paljon.”

Ehkä siksi että se on maailman ehkä velkaisin maa?

”Vuoden 2017 velanottajien kärkimaita ovat Yhdysvallat 2 200 miljardilla dollarilla ja Japani 1 800 miljardilla dollarilla. Maiden yhteenlaskettu uusien lainojen määrä kattaa noin 60 prosenttia kaikkien maailman valtioiden ottamien lainojen määrästä. Seuraavaksi eniten velkaa ottavat Kiina, Italia ja Ranska.”
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005102783.html

ja velkaa lisää, koska verotulot alenevat ja sotilasmenot kasvavat?

Ja todellakin, Kiina on Yhdysvaltojen suurin velkoja. Silla on 1100 miljardin dollarin arvosta Yhdysvalloista ostettua velkaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Yliopistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ole yksinkertaista."

Ei se ole, mutta kyllä evidenssi USA:n kovatasoisuudesta melko laajaa on.

"Minä arvelisin äkkiseltään niin, että jos olet valkoihoinen ja varakkaasta taustasta, elämäsi USA:ssa on todennäköisesti erittäinkin hyvää."

Huomautanpa vain, että vaikka usein esitetään juuri valkoihoisten menestyvän USA:ssa, itse asiassa esimerkiksi eteläaasialaiset ja juutalaiset menestyvät myös erinomaisesti.

"Suomessa uskoisin hyvinvoinnin jakaantuvan tasaisemmin kaikesta huolimatta."

Sepä se, Suomessa hyvinvointi jakautuu tasaisesti, mutta ehkä juuri tasajaon vuoksi sitä jaettavaa onkin sitten reilusti vähemmän. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on asukasta kohden noin puolitoistakertainen Suomeen verrattuna.

"luottamus siihen, että USA pystyy velkansa hoitamaan huitaisemalla esim. verojen korotuksen kautta on suuri, mutta itse en olisi lainkaan niin varma asiasta."

Ei USA:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen paljon suurempi ole kuin Suomellakaan. En tiedä, miksi juuri USA:n velasta puhutaan niin paljon.

"Kun työntekijöitä on tarpeeksi, yritys voi painostaa päättäjiä ihan kuntatasolta lähtien - ainakin teoriassa. Esim. puoli miljooonaa uutta työtöntä voi olla pelote useammissakin maissa."

Eivätköhän ne puoli miljoonaa työtöntä huoleta yhtä lailla tavallisia kansalaisia kuin päättäjiäkin. Kyse ei siis ole päätöksentekojärjestelmän ongelmasta. Sitä en sitten osaa sanoa, onko parempi viedä yritys pois valtiosta mitään sanomatta vai tarjota valtiolle mahdollisuuksia noiden työpaikkojen säilyttämiseen joillakin toimenpiteillä. Näistä jälkimmäinen kai on sitä painostamista.

"Huvittavin joukko on se, joka suureen ääneen messuaa siitä, miten Suomen kansantalous kärsi, kun hoitajien palkkoja "piti" nostaa muutaman vuoden takaisten Kataisen puheiden vuoksi."

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun eräs valtakunnan johtavista demareista jaksoi vieläkin sitä moittia. Siis kun korkeakoulututkintoa vaativassa vuorotyössä jää korotustenkin jälkeen palkka lisineen esimerkiksi kuntasektorilla alle 2900 euroon kuussa, se on muka törkeää ylipalkkausta? Ei paperimieskään suostu työskentelemään yhtään halvemmalla, jos paperi menee valtion käyttöön, mutta julkisen sektorin työntekijää vaaditaan uhraamaan kaikki hyvinvointivaltion alttarille.
En kiistä sitä etteikö USA:ssa olisi kovatasoisia yliopistoja. Miksi se pitäisi kiistää? Kyse on siitä, että siellä on myös täysin toisenlaisiakin yliopistoja, jotka eivät todella huippua edusta. Kyse on myös siitä, että yliopistot ovat osin yksityisiä, mitä ne Suomessa eivät ole. Kyse on myös siitä - mihin jutuissakin muistaakseni viitattiin - että eri tiedekuntien kyky saada itsensä näyttämään tehokkailta on toisenlainen. Kuten käsität, tekniset alat ovat vahvoilla.

USA:ssa on - kuten tiedät - PALJON enemmän MUITA etnisiä vähemmistöjä kuin etelä-aasialaisia ja juutalaisia. Maan afroamerikkalaisen väestön ongelmat ovat suuret - vaikka sisällissota käytiin jo 1860-luvulla. Kovastikin suuri osa latinoameriikalaisväestöstä on laittomasti maahan tulleita, mutta hyvin tuntuvat kelpaavan halpatyövoimaksi silti. Muuria vain pystyyn?

Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia. Oletko eri mieltä? Sillä ei ole merkitystä, miten paljon miljardöörejä maassa on, jos väestöstä suuri osa voi huonosti. Pohjoismainen malli on kyllä reilumpi kuin amerikkalainen. Suomessakin vain tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät sitä käsitä.

Jos USA joutuu suohon velkojensa kanssa, se säteilee KOKO MAAILMAAN. Tästä on kysymys. Suomen merkitys maailmantaloudessa on pieni, mutta USA:n ei. Esimerkiksi taannoiset pelleilyt velkakaton nostamisen kanssa olivat kaikkea muuta kuin luottamusta herättäviä.

Tässä USA:n velkalaskuri reaaliajassa:

http://www.usdebtclock.org/

USA:n tarvitsemat rahamäärät myös ovat tyystin eri luokkaa kuin Suomen. Sille on hyvät syyt, miksi KLiina rahoittaa Amerikan veljiä. Kiinakaan ei halua kaaosta, jonka USA:n talousromahdus aiheuttaisi. Käytännössä USA:n väestö olisi romahdustilassa, jos veroja yritettäisiin nostaa rajusti.

Suuryritykset voivat siis painostaa valtioita työpaikkojen menetyksellä. Totta.

Viimeisen kappaleesi ydin jäi epäselväksi. Olitko samaa vai eri mieltä kanssani?

Terveydenhoitajana työskentelevä vaimoni on tyyppiesimerkki surkeista palkoista. Verojen jälkeen käteen jää alle 1900 €/kk. Täydet ikälisät. Lisävastuita pusketaan koko ajan ja potilaista joudutaan kantamaan pitemmän tähtäimen vastuu. Potilaat soittelevat ääärimmillään jopa kotiin asioistaan - onneksi poikkeustapaus tosin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
En kiistä sitä etteikö USA:ssa olisi kovatasoisia yliopistoja. Miksi se pitäisi kiistää? Kyse on siitä, että siellä on myös täysin toisenlaisiakin yliopistoja, jotka eivät todella huippua edusta. Kyse on myös siitä, että yliopistot ovat osin yksityisiä, mitä ne Suomessa eivät ole. Kyse on myös siitä - mihin jutuissakin muistaakseni viitattiin - että eri tiedekuntien kyky saada itsensä näyttämään tehokkailta on toisenlainen. Kuten käsität, tekniset alat ovat vahvoilla.

USA:ssa on - kuten tiedät - PALJON enemmän MUITA etnisiä vähemmistöjä kuin etelä-aasialaisia ja juutalaisia. Maan afroamerikkalaisen väestön ongelmat ovat suuret - vaikka sisällissota käytiin jo 1860-luvulla. Kovastikin suuri osa latinoameriikalaisväestöstä on laittomasti maahan tulleita, mutta hyvin tuntuvat kelpaavan halpatyövoimaksi silti. Muuria vain pystyyn?

Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia. Oletko eri mieltä? Sillä ei ole merkitystä, miten paljon miljardöörejä maassa on, jos väestöstä suuri osa voi huonosti. Pohjoismainen malli on kyllä reilumpi kuin amerikkalainen. Suomessakin vain tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät sitä käsitä.

Jos USA joutuu suohon velkojensa kanssa, se säteilee KOKO MAAILMAAN. Tästä on kysymys. Suomen merkitys maailmantaloudessa on pieni, mutta USA:n ei. Esimerkiksi taannoiset pelleilyt velkakaton nostamisen kanssa olivat kaikkea muuta kuin luottamusta herättäviä.

Tässä USA:n velkalaskuri reaaliajassa:

http://www.usdebtclock.org/

USA:n tarvitsemat rahamäärät myös ovat tyystin eri luokkaa kuin Suomen. Sille on hyvät syyt, miksi KLiina rahoittaa Amerikan veljiä. Kiinakaan ei halua kaaosta, jonka USA:n talousromahdus aiheuttaisi. Käytännössä USA:n väestö olisi romahdustilassa, jos veroja yritettäisiin nostaa rajusti.

Suuryritykset voivat siis painostaa valtioita työpaikkojen menetyksellä. Totta.

Viimeisen kappaleesi ydin jäi epäselväksi. Olitko samaa vai eri mieltä kanssani?

Terveydenhoitajana työskentelevä vaimoni on tyyppiesimerkki surkeista palkoista. Verojen jälkeen käteen jää alle 1900 €/kk. Täydet ikälisät. Lisävastuita pusketaan koko ajan ja potilaista joudutaan kantamaan pitemmän tähtäimen vastuu. Potilaat soittelevat ääärimmillään jopa kotiin asioistaan - onneksi poikkeustapaus tosin.
"Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia."

Aivan, sillä on mm. yhteiskunta rauhaa vahvistava vaikutus. Eli nämä valtiot ovat vakaampia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”… koska eiväthän salaiset tuet salaisia olisi, jos niistä olisi evidenssiä.”

Ei erilaisten tukien tarvitse edes olla salaisia. Jos sinulla on hyvä markkinakoneisto, tilaa ja erilaisia asiantuntijoita käyttöösi, ei se mitenkään salaista ole.

”…sotilasjoukot ovat paljon rahaa parempi keino painostaa valtioita…”
Moderniin vapaaseen markkinatalouteen ei sovi tuollainen. Kun esim. paperitehtaat menevät Etelä-Amerikkaan, niin kyllä valtion virkamiehiä kaikin tavoin ”suostutellaan” tulevilla ”rikkauksilla” – kuten vaikka kaivosteollisuus täällä suomessa – mutta halaistua sanaa ei sanota ympäristötuhoista ja muista negatiivistä vaikutuksista. Ne kaatuvat sitten valtioiden maksettavaksi – kuten vaikka tapaus Talvivaara osoittaa.
Myös valtaa käyttävillä on omia sidoksia, eli heitä ”ostetaan” vaikka siten, että tarjotaan hyviä osakkeita sekä tuottoja niistä. Ja totta kai se vaikuttaa päätöksiin.

”Obama sangen suurissa määrin poliittinen vaikuttaja oli, aivan keskiluokkaisella perhetaustalla…”

Kaikilla Amerikan presidenteillä sekä kongressin edustajilla on takana raha. Sellaista markkinakoneistoa ei vain voi pikkurahalla saada aikaan. Nykyään tämä markkinointi ja mainostaminen on ehkä se peruste, millä äänestäjät valitsevat ehdokkaansa. Meillä suomessa on onneksi niin pieni maa, että me tiedämme ehdokkaista monipuolisten tiedotusvälineiden kautta paljon enemmän ja markkinointi on vain osa. Tosin sekin alkaa paisua vuosi vuodelta.

”Nimenomaan julkista terveydenhoitoa sitä on Suomessa pitkään armotta keskitetty…”

Aivan, kun valmistaudutaan tähän ”kilpailuun”, laitetaan näitä ns. markkinakuntoon – eli tuloksen tavoittelu on pääasia. Se on sitä yksityistämisen huonoja puolia.
"Myös valtaa käyttävillä on omia sidoksia, eli heitä ”ostetaan” vaikka siten, että tarjotaan hyviä osakkeita sekä tuottoja niistä. Ja totta kai se vaikuttaa päätöksiin."

Puhut ilmeisesti lahjonnasta. Tapauksia toki ikävä kyllä on, sillä yhteiskunnallista valtaa käyttäviin kuuluu pieni määrä epärehellisiä ihmisiä, niin kuin kaikkiin ihmisryhmiin. Suuria päätöksiä saadaan kuitenkin hyvin harvoin lahjottua mieleisiksi, sillä niissä pitäisi osua niin monia epärehellisiä ihmisiä samaan paikkaan.

"Kaikilla Amerikan presidenteillä sekä kongressin edustajilla on takana raha."

Rahaa on, mutta ensinnäkin rahaa tulee monista lähteistä. Suuryritykset eivät ole edes hyvin merkittävä rahan lähde. Toiseksi rahan lisäksi takana on paljon muutakin: etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, toimittajia ja niin edelleen.

"Aivan, kun valmistaudutaan tähän ”kilpailuun”, laitetaan näitä ns. markkinakuntoon – eli tuloksen tavoittelu on pääasia. Se on sitä yksityistämisen huonoja puolia."

Ei tuloksen tavoittelu itsessään paha asia ole. Sen saavuttaminen voi vaatia hyvien asioiden tekemistä. Jos tuloksen tekemiseksi täytyy terveydenhuollossa täyttää hyvin esimerkiksi asiakkaiden toiveet hoidon laadusta, nopeasta saatavuudesta ja lyhyistä asiointimatkoista, tarve tehdä tulosta voi johtaa erittäinkin positiivisiin juttuihin.

"Ehkä siksi että se on maailman ehkä velkaisin maa?"

Yhdysvaltain velka oli 73.8 % BKT:stä vuonna 2016! Esimerkiksi Italialla 132.5 %.

"Aivan, sillä on mm. yhteiskunta rauhaa vahvistava vaikutus. Eli nämä valtiot ovat vakaampia."

On tietysti perusteltu mielipide, että jos väestöstä vaikkapa yksi kymmenesosa on keskituloisia ja loput köyhiä, yhteiskuntarauha on vähäisempi kuin kaikkien ollessa köyhiä. Suurin osa meistä ei kuitenkaan aivan niin paljon rauhallisuutta arvosta, vaan kyllä vauraudellakin huomattava arvo on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
En kiistä sitä etteikö USA:ssa olisi kovatasoisia yliopistoja. Miksi se pitäisi kiistää? Kyse on siitä, että siellä on myös täysin toisenlaisiakin yliopistoja, jotka eivät todella huippua edusta. Kyse on myös siitä, että yliopistot ovat osin yksityisiä, mitä ne Suomessa eivät ole. Kyse on myös siitä - mihin jutuissakin muistaakseni viitattiin - että eri tiedekuntien kyky saada itsensä näyttämään tehokkailta on toisenlainen. Kuten käsität, tekniset alat ovat vahvoilla.

USA:ssa on - kuten tiedät - PALJON enemmän MUITA etnisiä vähemmistöjä kuin etelä-aasialaisia ja juutalaisia. Maan afroamerikkalaisen väestön ongelmat ovat suuret - vaikka sisällissota käytiin jo 1860-luvulla. Kovastikin suuri osa latinoameriikalaisväestöstä on laittomasti maahan tulleita, mutta hyvin tuntuvat kelpaavan halpatyövoimaksi silti. Muuria vain pystyyn?

Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia. Oletko eri mieltä? Sillä ei ole merkitystä, miten paljon miljardöörejä maassa on, jos väestöstä suuri osa voi huonosti. Pohjoismainen malli on kyllä reilumpi kuin amerikkalainen. Suomessakin vain tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät sitä käsitä.

Jos USA joutuu suohon velkojensa kanssa, se säteilee KOKO MAAILMAAN. Tästä on kysymys. Suomen merkitys maailmantaloudessa on pieni, mutta USA:n ei. Esimerkiksi taannoiset pelleilyt velkakaton nostamisen kanssa olivat kaikkea muuta kuin luottamusta herättäviä.

Tässä USA:n velkalaskuri reaaliajassa:

http://www.usdebtclock.org/

USA:n tarvitsemat rahamäärät myös ovat tyystin eri luokkaa kuin Suomen. Sille on hyvät syyt, miksi KLiina rahoittaa Amerikan veljiä. Kiinakaan ei halua kaaosta, jonka USA:n talousromahdus aiheuttaisi. Käytännössä USA:n väestö olisi romahdustilassa, jos veroja yritettäisiin nostaa rajusti.

Suuryritykset voivat siis painostaa valtioita työpaikkojen menetyksellä. Totta.

Viimeisen kappaleesi ydin jäi epäselväksi. Olitko samaa vai eri mieltä kanssani?

Terveydenhoitajana työskentelevä vaimoni on tyyppiesimerkki surkeista palkoista. Verojen jälkeen käteen jää alle 1900 €/kk. Täydet ikälisät. Lisävastuita pusketaan koko ajan ja potilaista joudutaan kantamaan pitemmän tähtäimen vastuu. Potilaat soittelevat ääärimmillään jopa kotiin asioistaan - onneksi poikkeustapaus tosin.
"Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia. Oletko eri mieltä?"

Olen eri mieltä, koska käytännössä ihmiset eivät ole ansainneet yhtä paljon vaurautta. Vaikkapa päivässä 12 tuntia samaa työtä samalla tehokkuudella tekevä on ansainnut enemmän kuin vain päivässä 6 tuntia tekevä. Varsinaista välillämme ilmeisesti vallitsevaa arvoeroa eivät asiantuntijat tietenkään voi kommentoida, mutta tasajakoa tavoittelevien valtiollisten toimien negatiivisista seurauksista heillä on kyllä sanottavana sana jos toinenkin.

"Sillä ei ole merkitystä, miten paljon miljardöörejä maassa on, jos väestöstä suuri osa voi huonosti."

Otetaanpa lähtökohdaksi, että suuri osa väestöstä voisi joka tapauksessa huonosti, sanotaan vaikkapa 1/3 heistä. Eikö sinulle ole silloin todella mitään merkitystä sillä, miten nuo 2/3 voivat? Minun mielestäni on kyllä sitä parempi, mitä paremmin nuo 2/3 voivat, vaikka muiden auttamaton huonovointisuus ikävää onkin.

"Pohjoismainen malli on kyllä reilumpi kuin amerikkalainen. Suomessakin vain tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät sitä käsitä."

Sinun ei mielestäni pitäisi moittia ihmisiä käsityskyvyn puutteesta siksi, että he eivät jaa samoja arvoja kuin sinä. Kuten sanottua, reilu jako ei ole kaikille sama asia kuin mahdollisimman tasainen jako.

"Jos USA joutuu suohon velkojensa kanssa, se säteilee KOKO MAAILMAAN."

Onhan se tietysti totta. Puhuin ehkä hieman liian pikaisesti tässä asiassa. Vaikka meihin itseemme enimmin vaikuttavan Suomen velkaongelman pitää meitä syvästi huolettaa, niin totta kai on oikein olla huolissaan vähintään yhtä paljon valtavista ihmismääristä muissa maissa.

"Suuryritykset voivat siis painostaa valtioita työpaikkojen menetyksellä. Totta."

Samassa mielessä kuin ne voivat painostaa valtion työpaikkojen tuomisellakin, missä ammattiliitot voivat painostaa valtioita yleislakoilla, missä vaimoni painostaa minua kotiaskareisiin, joihin en tarpeeksi joutuisasti ryhdy ja niin edelleen.

"Viimeisen kappaleesi ydin jäi epäselväksi. Olitko samaa vai eri mieltä kanssani?"

Olin samaa mieltä hoitajien työoloista. Lisäsin lähinnä vihjauksen siihen, että julkisen sektorin työntekijöitä ylipäätään kohdellaan huonosti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia. Oletko eri mieltä?"

Olen eri mieltä, koska käytännössä ihmiset eivät ole ansainneet yhtä paljon vaurautta. Vaikkapa päivässä 12 tuntia samaa työtä samalla tehokkuudella tekevä on ansainnut enemmän kuin vain päivässä 6 tuntia tekevä. Varsinaista välillämme ilmeisesti vallitsevaa arvoeroa eivät asiantuntijat tietenkään voi kommentoida, mutta tasajakoa tavoittelevien valtiollisten toimien negatiivisista seurauksista heillä on kyllä sanottavana sana jos toinenkin.

"Sillä ei ole merkitystä, miten paljon miljardöörejä maassa on, jos väestöstä suuri osa voi huonosti."

Otetaanpa lähtökohdaksi, että suuri osa väestöstä voisi joka tapauksessa huonosti, sanotaan vaikkapa 1/3 heistä. Eikö sinulle ole silloin todella mitään merkitystä sillä, miten nuo 2/3 voivat? Minun mielestäni on kyllä sitä parempi, mitä paremmin nuo 2/3 voivat, vaikka muiden auttamaton huonovointisuus ikävää onkin.

"Pohjoismainen malli on kyllä reilumpi kuin amerikkalainen. Suomessakin vain tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät sitä käsitä."

Sinun ei mielestäni pitäisi moittia ihmisiä käsityskyvyn puutteesta siksi, että he eivät jaa samoja arvoja kuin sinä. Kuten sanottua, reilu jako ei ole kaikille sama asia kuin mahdollisimman tasainen jako.

"Jos USA joutuu suohon velkojensa kanssa, se säteilee KOKO MAAILMAAN."

Onhan se tietysti totta. Puhuin ehkä hieman liian pikaisesti tässä asiassa. Vaikka meihin itseemme enimmin vaikuttavan Suomen velkaongelman pitää meitä syvästi huolettaa, niin totta kai on oikein olla huolissaan vähintään yhtä paljon valtavista ihmismääristä muissa maissa.

"Suuryritykset voivat siis painostaa valtioita työpaikkojen menetyksellä. Totta."

Samassa mielessä kuin ne voivat painostaa valtion työpaikkojen tuomisellakin, missä ammattiliitot voivat painostaa valtioita yleislakoilla, missä vaimoni painostaa minua kotiaskareisiin, joihin en tarpeeksi joutuisasti ryhdy ja niin edelleen.

"Viimeisen kappaleesi ydin jäi epäselväksi. Olitko samaa vai eri mieltä kanssani?"

Olin samaa mieltä hoitajien työoloista. Lisäsin lähinnä vihjauksen siihen, että julkisen sektorin työntekijöitä ylipäätään kohdellaan huonosti.
Hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen on kyllä eri asia kuin se, että kaikki tulot tasan jaettaisiin. Kai ymmärrät sen eron? Vai, onko Sinusta pyrittäväkin ainoastaan tuloerojen maksimointiin?

Kovasti kummallisia näkemyksesi ovat. Kuvitteellinen esimerkkisi hyvinvoinnin jakaantumisesta johtaisi ainakin suuriin ongelmiin. Kolmasosa väestöstä on jo niin suuri osa, että yhteiskunnan vakaus saattaisi olla vaakalaudalla. Epäreilun tolonjaon valtiossa eliitillä täytyy olla tukenaan vahva armeija ja poliisivoimat, jotta kansa kurissa pysyy. Tai, vihollista on haettava ulkopuolelta jatkuvasti. Et tarvinne esimerkkejä? Itse asiassa varsin moni valtio perustelee talousongelmistaan huolimatta tapahtuvaa asevarustelua ulkoisilla uhilla. Aseisiin USA:llakin varaa näyttää koko ajan olevan, kuten myös Venäjällä?

"Reilu jako" tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan pyrkimys on taata kaikille jonkinlainen toimeentulo. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on myös mahdollisuus ns. sosiaaliseen nousuun. Tämä kehitys alkaa olla vaarassa - tiedän kyllä opettajana mistä puhun. Työttömyys periytyy jo ties monennessako sukupolvessa Suomessakin. Juuri tänään oli Ilkassakin juttua siitä, miten vaikeaa koulutetuilla (!) mustillakin on Amerikan ihanuudessa tietyillä alueilla.

"Reilu jako" ei tarkoita sitä, että pääoma määritellään pyhäksi ja kaikki tapahtuu suuryritysten ehdoilla. Se vain ei ole enää demokratiaa, jos valta valuu muille kuin poliitikoille - niin epäpäteviä kuin osa heistä onkin. Suomi on oiva esimerkki: useampikin puolue mainostaa olevansa yrittäjäystävällinen puolue, mutta käytännössä kuunnellaan vain muutamaa suurinta yritystä. EK puhuu jykevällä äänellä - edustaen pientä prosenttia Suomen yrittäjistä. Yhden ja kahden ihmisen firmoissa yrittäjät takovat töitä niska limassa kellon ympäri ja tulevat juuuri ja juuri toimeen. Samaan aikaan vuorineuvokset jakelevat toisilleen kultaisia kädenpuristuksia ja marisevat työvoimakustannuksista.

Julkisen puolen sektorin työntekijöistä osaa kohdellaan huonosti. Hoitajat on yksi hyvä esimerkki. Opettajana joudun päivittäin toteamaan sen, että oma ammattiryhmäni on kaikesta ininästään huolimatta ainakin kohtuullisessa asemassa työelämässä. Jos meille lisävelvoitteita kasataan, niistä useimmiten edes jotenkin korvaus tulee. Hoitopuolella näin ei näytä olevan muiden kuin vain lääkärien kohdalla. Suon heille palkkansa, mutta pulmallista on, jos yksi ammattiryhmä kiskoo osansa muiden kustannuksella.

Hoitoalan palkat minä itse korjaisin totaalisella lakolla. Kaikki hoitajat voisivat myös irtisanoutua työpaikoiltaan. Se on minusta erikoista, että yksityispuolella erilaisesta tulopohjasta huolimatta hoitoalan palkat ovat samat kuin julkisella. Sitä asiaa sietäisi tutkia ihan perusteellisesti. Naiset ovat vain liian kilttejä.

Se on myöskin todettava, että osa julkisen puolen työntekijöistä tekee työnsä huonosti. Heidän "suojatyönsä" sietäisi lopettaa. Ikävä juttu on se, että samanlaisia nerpatteja on yksityispuolellakin. Hyvä esimerkki on vanhan ystäväni kertomus pomon jälkeläisestä, joka aiheutti firmassa puolen miljoonan ylimääräiset kulut. Toimialaa en viitsi sanoa, mutta rahat revittiin työntekijöiden selkänahasta. Paljon tässä maassa on totaalista epäpätevyyttä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Myös valtaa käyttävillä on omia sidoksia, eli heitä ”ostetaan” vaikka siten, että tarjotaan hyviä osakkeita sekä tuottoja niistä. Ja totta kai se vaikuttaa päätöksiin."

Puhut ilmeisesti lahjonnasta. Tapauksia toki ikävä kyllä on, sillä yhteiskunnallista valtaa käyttäviin kuuluu pieni määrä epärehellisiä ihmisiä, niin kuin kaikkiin ihmisryhmiin. Suuria päätöksiä saadaan kuitenkin hyvin harvoin lahjottua mieleisiksi, sillä niissä pitäisi osua niin monia epärehellisiä ihmisiä samaan paikkaan.

"Kaikilla Amerikan presidenteillä sekä kongressin edustajilla on takana raha."

Rahaa on, mutta ensinnäkin rahaa tulee monista lähteistä. Suuryritykset eivät ole edes hyvin merkittävä rahan lähde. Toiseksi rahan lisäksi takana on paljon muutakin: etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, toimittajia ja niin edelleen.

"Aivan, kun valmistaudutaan tähän ”kilpailuun”, laitetaan näitä ns. markkinakuntoon – eli tuloksen tavoittelu on pääasia. Se on sitä yksityistämisen huonoja puolia."

Ei tuloksen tavoittelu itsessään paha asia ole. Sen saavuttaminen voi vaatia hyvien asioiden tekemistä. Jos tuloksen tekemiseksi täytyy terveydenhuollossa täyttää hyvin esimerkiksi asiakkaiden toiveet hoidon laadusta, nopeasta saatavuudesta ja lyhyistä asiointimatkoista, tarve tehdä tulosta voi johtaa erittäinkin positiivisiin juttuihin.

"Ehkä siksi että se on maailman ehkä velkaisin maa?"

Yhdysvaltain velka oli 73.8 % BKT:stä vuonna 2016! Esimerkiksi Italialla 132.5 %.

"Aivan, sillä on mm. yhteiskunta rauhaa vahvistava vaikutus. Eli nämä valtiot ovat vakaampia."

On tietysti perusteltu mielipide, että jos väestöstä vaikkapa yksi kymmenesosa on keskituloisia ja loput köyhiä, yhteiskuntarauha on vähäisempi kuin kaikkien ollessa köyhiä. Suurin osa meistä ei kuitenkaan aivan niin paljon rauhallisuutta arvosta, vaan kyllä vauraudellakin huomattava arvo on.
Sinusta esim. Venäjän tulonjako on ideaalinen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen on kyllä eri asia kuin se, että kaikki tulot tasan jaettaisiin. Kai ymmärrät sen eron? Vai, onko Sinusta pyrittäväkin ainoastaan tuloerojen maksimointiin?

Kovasti kummallisia näkemyksesi ovat. Kuvitteellinen esimerkkisi hyvinvoinnin jakaantumisesta johtaisi ainakin suuriin ongelmiin. Kolmasosa väestöstä on jo niin suuri osa, että yhteiskunnan vakaus saattaisi olla vaakalaudalla. Epäreilun tolonjaon valtiossa eliitillä täytyy olla tukenaan vahva armeija ja poliisivoimat, jotta kansa kurissa pysyy. Tai, vihollista on haettava ulkopuolelta jatkuvasti. Et tarvinne esimerkkejä? Itse asiassa varsin moni valtio perustelee talousongelmistaan huolimatta tapahtuvaa asevarustelua ulkoisilla uhilla. Aseisiin USA:llakin varaa näyttää koko ajan olevan, kuten myös Venäjällä?

"Reilu jako" tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan pyrkimys on taata kaikille jonkinlainen toimeentulo. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on myös mahdollisuus ns. sosiaaliseen nousuun. Tämä kehitys alkaa olla vaarassa - tiedän kyllä opettajana mistä puhun. Työttömyys periytyy jo ties monennessako sukupolvessa Suomessakin. Juuri tänään oli Ilkassakin juttua siitä, miten vaikeaa koulutetuilla (!) mustillakin on Amerikan ihanuudessa tietyillä alueilla.

"Reilu jako" ei tarkoita sitä, että pääoma määritellään pyhäksi ja kaikki tapahtuu suuryritysten ehdoilla. Se vain ei ole enää demokratiaa, jos valta valuu muille kuin poliitikoille - niin epäpäteviä kuin osa heistä onkin. Suomi on oiva esimerkki: useampikin puolue mainostaa olevansa yrittäjäystävällinen puolue, mutta käytännössä kuunnellaan vain muutamaa suurinta yritystä. EK puhuu jykevällä äänellä - edustaen pientä prosenttia Suomen yrittäjistä. Yhden ja kahden ihmisen firmoissa yrittäjät takovat töitä niska limassa kellon ympäri ja tulevat juuuri ja juuri toimeen. Samaan aikaan vuorineuvokset jakelevat toisilleen kultaisia kädenpuristuksia ja marisevat työvoimakustannuksista.

Julkisen puolen sektorin työntekijöistä osaa kohdellaan huonosti. Hoitajat on yksi hyvä esimerkki. Opettajana joudun päivittäin toteamaan sen, että oma ammattiryhmäni on kaikesta ininästään huolimatta ainakin kohtuullisessa asemassa työelämässä. Jos meille lisävelvoitteita kasataan, niistä useimmiten edes jotenkin korvaus tulee. Hoitopuolella näin ei näytä olevan muiden kuin vain lääkärien kohdalla. Suon heille palkkansa, mutta pulmallista on, jos yksi ammattiryhmä kiskoo osansa muiden kustannuksella.

Hoitoalan palkat minä itse korjaisin totaalisella lakolla. Kaikki hoitajat voisivat myös irtisanoutua työpaikoiltaan. Se on minusta erikoista, että yksityispuolella erilaisesta tulopohjasta huolimatta hoitoalan palkat ovat samat kuin julkisella. Sitä asiaa sietäisi tutkia ihan perusteellisesti. Naiset ovat vain liian kilttejä.

Se on myöskin todettava, että osa julkisen puolen työntekijöistä tekee työnsä huonosti. Heidän "suojatyönsä" sietäisi lopettaa. Ikävä juttu on se, että samanlaisia nerpatteja on yksityispuolellakin. Hyvä esimerkki on vanhan ystäväni kertomus pomon jälkeläisestä, joka aiheutti firmassa puolen miljoonan ylimääräiset kulut. Toimialaa en viitsi sanoa, mutta rahat revittiin työntekijöiden selkänahasta. Paljon tässä maassa on totaalista epäpätevyyttä.
"Kuvitteellinen esimerkkisi hyvinvoinnin jakaantumisesta johtaisi ainakin suuriin ongelmiin."

Kyseessä oli valinta kahden huonon vaihtoehdon väliltä. Pointti oli vain se, että on aika rohkeaa julistaa haluavansa mieluummin koko väestön köyhäksi kuin vain osan siitä. On siis ongelmallista, että tuloerojen vastustaminen ilman mitään rajoituslausekkeita on Suomessa miltei pyhää sanaa.

"Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on myös mahdollisuus ns. sosiaaliseen nousuun."

Kyllä minäkin mahdollisuuksien tasa-arvoon panostamista kannatan. Tasapäistämisen ihailuun aivan muissa asioissa olen pyrkinyt kantaa ottamaan.

"Se vain ei ole enää demokratiaa, jos valta valuu muille kuin poliitikoille - niin epäpäteviä kuin osa heistä onkin."

En minä varsinaista valumista kannatakaan, vain aivan demokraattista poliitikkojen vallan vähentämistä. Haluaisin siis ihmisten enemmistön olevan sitä mieltä, että valtion pitää sallia enemmän vapautta, jos hieman retorisesti asia ilmaistaan.

"Sinusta esim. Venäjän tulonjako on ideaalinen?"

Vaikea minun olisi julistaa Venäjän tulonjakoa ongelmaksi esimerkiksi sen valossa, että siellähän köyhin kymmenesosa kuluttaa BKT:sta hieman suuremmankin siivun kuin USA:ssa. Ongelma siellä on siis mielestäni, kuten varmaan jo arvasitkin, ensisijaisesti maan köyhyys, ei sen tulonjako.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Kuvitteellinen esimerkkisi hyvinvoinnin jakaantumisesta johtaisi ainakin suuriin ongelmiin."

Kyseessä oli valinta kahden huonon vaihtoehdon väliltä. Pointti oli vain se, että on aika rohkeaa julistaa haluavansa mieluummin koko väestön köyhäksi kuin vain osan siitä. On siis ongelmallista, että tuloerojen vastustaminen ilman mitään rajoituslausekkeita on Suomessa miltei pyhää sanaa.

"Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on myös mahdollisuus ns. sosiaaliseen nousuun."

Kyllä minäkin mahdollisuuksien tasa-arvoon panostamista kannatan. Tasapäistämisen ihailuun aivan muissa asioissa olen pyrkinyt kantaa ottamaan.

"Se vain ei ole enää demokratiaa, jos valta valuu muille kuin poliitikoille - niin epäpäteviä kuin osa heistä onkin."

En minä varsinaista valumista kannatakaan, vain aivan demokraattista poliitikkojen vallan vähentämistä. Haluaisin siis ihmisten enemmistön olevan sitä mieltä, että valtion pitää sallia enemmän vapautta, jos hieman retorisesti asia ilmaistaan.

"Sinusta esim. Venäjän tulonjako on ideaalinen?"

Vaikea minun olisi julistaa Venäjän tulonjakoa ongelmaksi esimerkiksi sen valossa, että siellähän köyhin kymmenesosa kuluttaa BKT:sta hieman suuremmankin siivun kuin USA:ssa. Ongelma siellä on siis mielestäni, kuten varmaan jo arvasitkin, ensisijaisesti maan köyhyys, ei sen tulonjako.
Minä en oikein kykene näkemään tuloerojen maksimaalisessa kasvattamisessa mitään hyvää. Onko Sinun mielestäsi esim. OIKEIN se, että johtoa ja omistajaporrasta loputtomasti palkitaan ja työntekijät näyttävät joillekin yrityksille olevan välttämättömyys, jota ilman valitettavasti ei toimeen tule?

Kun nykyisin uutisoidaan erilaisista bonuksista ja kultaisista kädenpuristuksista näkyvästi, ovatko ne kaiken kaikkiaan HYVÄ asia? Näyttäisi siltä, että valtavan korkea johdon palkkataso on yritykselle jo imagotekijäkin. Onko joku niin pätevä, että hänen palkallaan saataisiin kymmeniä työntekijöitä perustyöhön?

Onko niin, että yrityksiin liittyvä riski onkin siirtynyt suurelta osaltaan työntekijöille? Johtohan ei näytä mitenkään vastuuta kantavan: aina rahaa tulee - jos ei muuten, niin kultaisena kädenpuristuksena. Onko oikein, että vielä yrityksestä lähdön jälkeenkin maksetaan vuosikausia "eläkettä"?

Tarkoittavatko pienet tuloerot Sinusta automaattisesti kaikkien köyhyyttä? Oliko Suomessa se tilanne vaikkapa 80-luvulla, kun tuloerot olivat pienemmät kuin nykyisin?

Onko USA.n järjestelmä Sinusta hyvä? Mistä mahtaa johtua, että monet asiantuntijat kuitenkin pitävät ns. Pohjoismaiden mallia hyvänä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Minä en oikein kykene näkemään tuloerojen maksimaalisessa kasvattamisessa mitään hyvää. Onko Sinun mielestäsi esim. OIKEIN se, että johtoa ja omistajaporrasta loputtomasti palkitaan ja työntekijät näyttävät joillekin yrityksille olevan välttämättömyys, jota ilman valitettavasti ei toimeen tule?

Kun nykyisin uutisoidaan erilaisista bonuksista ja kultaisista kädenpuristuksista näkyvästi, ovatko ne kaiken kaikkiaan HYVÄ asia? Näyttäisi siltä, että valtavan korkea johdon palkkataso on yritykselle jo imagotekijäkin. Onko joku niin pätevä, että hänen palkallaan saataisiin kymmeniä työntekijöitä perustyöhön?

Onko niin, että yrityksiin liittyvä riski onkin siirtynyt suurelta osaltaan työntekijöille? Johtohan ei näytä mitenkään vastuuta kantavan: aina rahaa tulee - jos ei muuten, niin kultaisena kädenpuristuksena. Onko oikein, että vielä yrityksestä lähdön jälkeenkin maksetaan vuosikausia "eläkettä"?

Tarkoittavatko pienet tuloerot Sinusta automaattisesti kaikkien köyhyyttä? Oliko Suomessa se tilanne vaikkapa 80-luvulla, kun tuloerot olivat pienemmät kuin nykyisin?

Onko USA.n järjestelmä Sinusta hyvä? Mistä mahtaa johtua, että monet asiantuntijat kuitenkin pitävät ns. Pohjoismaiden mallia hyvänä?
Itse näkisin että johdon palkkojen karkaaminen on monessa mielessä kierre jota ei kukaan ole suunnitellut mutta jota ei myöskään ole ollut kukaan halukas katkaisemaan koska se ei edelleenkään tule omistajille liian kalliiksi.
Tarkoitan siis sitä että kun yritykset ihan ymmärrettävästi kilpailevat parhaasta mahdollisesta johdosta, kyseessä on itseään ruokkiva kierre jossa yksi maksaa aina vähän enemmän kuin muut ja muiden on sitten taas pakko maksaa vähän enemmän että saavat ne halutuimmat johtajat itselleen. Tätä kierrettä ei oikein katkaise mikään muu kuin se että johtajista tulisi liian kalliita omistajien kannalta.
Ja kun yritykset ovat monesti kasvaneet niin suuriksi että miljoonissa olevakaan palkitseminen ei ole liian kallista (varsinkin kun usein käytetään osake- tai optioperusteisia malleja), ei ole mitään syytä miksi johtoa ei palkittaisi. Vasta jos liian suuresta palkitsemisesta aiheutuu niin suuria haittoja että ne kumoavat hyödyt, tämä kierre loppuu. Tätä hetkeä ei oikein vieläkään ole näköpiirissä, valitettavasti.

Vaikka maailmassa on paljon ahneutta ja vääryyttä, kaikki epäoikeudenmukaisuudet eivät johdu vain siitä että joku tietoisesti haluaisi pahaa tai haluaisi erityisesti kasvattaa tuloeroja köyhien kustannuksilla. Monet asiat ovat maailmassa vain karanneet käsistä ja kontrollista niin että niitä ei kukaan oikein enää hallitse eikä mikään yksittäinen taho voi niiden suuntaa enää kääntää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TotuusSattuuX kirjoitti:
Itse näkisin että johdon palkkojen karkaaminen on monessa mielessä kierre jota ei kukaan ole suunnitellut mutta jota ei myöskään ole ollut kukaan halukas katkaisemaan koska se ei edelleenkään tule omistajille liian kalliiksi.
Tarkoitan siis sitä että kun yritykset ihan ymmärrettävästi kilpailevat parhaasta mahdollisesta johdosta, kyseessä on itseään ruokkiva kierre jossa yksi maksaa aina vähän enemmän kuin muut ja muiden on sitten taas pakko maksaa vähän enemmän että saavat ne halutuimmat johtajat itselleen. Tätä kierrettä ei oikein katkaise mikään muu kuin se että johtajista tulisi liian kalliita omistajien kannalta.
Ja kun yritykset ovat monesti kasvaneet niin suuriksi että miljoonissa olevakaan palkitseminen ei ole liian kallista (varsinkin kun usein käytetään osake- tai optioperusteisia malleja), ei ole mitään syytä miksi johtoa ei palkittaisi. Vasta jos liian suuresta palkitsemisesta aiheutuu niin suuria haittoja että ne kumoavat hyödyt, tämä kierre loppuu. Tätä hetkeä ei oikein vieläkään ole näköpiirissä, valitettavasti.

Vaikka maailmassa on paljon ahneutta ja vääryyttä, kaikki epäoikeudenmukaisuudet eivät johdu vain siitä että joku tietoisesti haluaisi pahaa tai haluaisi erityisesti kasvattaa tuloeroja köyhien kustannuksilla. Monet asiat ovat maailmassa vain karanneet käsistä ja kontrollista niin että niitä ei kukaan oikein enää hallitse eikä mikään yksittäinen taho voi niiden suuntaa enää kääntää.
Juuri siksi kapitalismi voi toimiakin vain riittävän kontrolloituna. Se suunta, mihin olemme menossa, näyttäisi vievän Suomeakin kohti jonknlaista sääty-yhteiskuntaa.

Yläluokkaa ovat yritysten johtajat ja omistajat. Myös tietyt ammattiryhmät, kuten lääkärit ja yritysten keskitason toimihenkilöt kuuuluvat tähän. Samoin ne, joilla on jotakin erikoisosaamista, olipa kysessä sitten työelämä, urheilu tai taiteet.

Alinta paarialuokkaa ovat he, joista ei ole työelämään. Olipa kyseessä sairaus tai mikä tahansa muu syy, he ovat lähes rikolllisia. Samoin myös suuri osa julkisen puolen työntekijöistä on HIRVEÄ rasite - lukuunottamatta korkeinta poliittista johtoa ja kuntien ylempää johtoa. Julkinen sektori on AINA liian suuri ja kallis. Siksi meidän on nopeasti saatava terveydenhuoltoon Suomeenkin yksityinen "vaihtoehto", jota on alettu pikku kuntiin jo ajaakin ihan vaivihkaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
75833875 kirjoitti:
"Enpä ole vielä törmännyt asiantuntijoihin, joiden mielestä hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen olisi huono asia. Oletko eri mieltä?"

Olen eri mieltä, koska käytännössä ihmiset eivät ole ansainneet yhtä paljon vaurautta. Vaikkapa päivässä 12 tuntia samaa työtä samalla tehokkuudella tekevä on ansainnut enemmän kuin vain päivässä 6 tuntia tekevä. Varsinaista välillämme ilmeisesti vallitsevaa arvoeroa eivät asiantuntijat tietenkään voi kommentoida, mutta tasajakoa tavoittelevien valtiollisten toimien negatiivisista seurauksista heillä on kyllä sanottavana sana jos toinenkin.

"Sillä ei ole merkitystä, miten paljon miljardöörejä maassa on, jos väestöstä suuri osa voi huonosti."

Otetaanpa lähtökohdaksi, että suuri osa väestöstä voisi joka tapauksessa huonosti, sanotaan vaikkapa 1/3 heistä. Eikö sinulle ole silloin todella mitään merkitystä sillä, miten nuo 2/3 voivat? Minun mielestäni on kyllä sitä parempi, mitä paremmin nuo 2/3 voivat, vaikka muiden auttamaton huonovointisuus ikävää onkin.

"Pohjoismainen malli on kyllä reilumpi kuin amerikkalainen. Suomessakin vain tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät sitä käsitä."

Sinun ei mielestäni pitäisi moittia ihmisiä käsityskyvyn puutteesta siksi, että he eivät jaa samoja arvoja kuin sinä. Kuten sanottua, reilu jako ei ole kaikille sama asia kuin mahdollisimman tasainen jako.

"Jos USA joutuu suohon velkojensa kanssa, se säteilee KOKO MAAILMAAN."

Onhan se tietysti totta. Puhuin ehkä hieman liian pikaisesti tässä asiassa. Vaikka meihin itseemme enimmin vaikuttavan Suomen velkaongelman pitää meitä syvästi huolettaa, niin totta kai on oikein olla huolissaan vähintään yhtä paljon valtavista ihmismääristä muissa maissa.

"Suuryritykset voivat siis painostaa valtioita työpaikkojen menetyksellä. Totta."

Samassa mielessä kuin ne voivat painostaa valtion työpaikkojen tuomisellakin, missä ammattiliitot voivat painostaa valtioita yleislakoilla, missä vaimoni painostaa minua kotiaskareisiin, joihin en tarpeeksi joutuisasti ryhdy ja niin edelleen.

"Viimeisen kappaleesi ydin jäi epäselväksi. Olitko samaa vai eri mieltä kanssani?"

Olin samaa mieltä hoitajien työoloista. Lisäsin lähinnä vihjauksen siihen, että julkisen sektorin työntekijöitä ylipäätään kohdellaan huonosti.
”Puhut ilmeisesti lahjonnasta.”

En puhu.

”Suuryritykset eivät ole edes hyvin merkittävä rahan lähde. Toiseksi rahan lisäksi takana on paljon muutakin: etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, toimittajia ja niin edelleen.”

Vaan mm. juuri tuosta, mitä itsekin mainitset. Eli eri järjestöjen ja rahastojen kautta kerätään rahaa ja myös muita palveluja, joita saadaan Wall Streetin ökyrikkailta yrhtiöiltä että henkilöiltä. Esimerkkinä vaikka tämä ”Kochien verkosto rahoitti marraskuun vaaleja yhteensä 250 miljoonalla dollarilla. Heidän verkostonsa on yksi syy siihen, miksi vaalien alla televisiot täyttyvät demokraatteja mollaavista antimainoksista.”

”…tarve tehdä tulosta voi johtaa erittäinkin positiivisiin juttuihin.”

Ensin luettelet laatutekijöitä ja sitten kytket sen tuloksiin. No, jos nyt seuraa vaikka vanhusten hoivaa, tuloskuntoon ajetaan juuri huonontamalla niitä laatutekijöitä, joita voidaan perustella ns. ”säästöillä”. Aivan samaa se terveydenhoidossakin on ollut, tehokkuusmittarit ovat sellaisia, joista kärsii asiakas.

Mutta kyllä kohtuullinen kilpailu on hyvästä, silloin kun kilpailijoita on useita.

”…yhteiskuntarauha on vähäisempi kuin kaikkien ollessa köyhiä. Suurin osa meistä ei kuitenkaan aivan niin paljon rauhallisuutta arvosta, vaan kyllä vauraudellakin huomattava arvo on.”

Yhteiskuntarauha on parhaimmillaan silloin, kun tuloerot eivät ole liian suuria ja köyhilläkin on jonkinlainen elämisen mahdollisuus. Yhteiskuntarauha järkkyy pahiten, kun pieni osa on äärettömän rikkaita, keskiluokka alkaa köyhtyä siten, että siitänkin vain pieni osaa nousee ylempään keskiluokkaan, kun köyhyyteen vajoaa yhä useampi. Tämä on tietänyt aina levottomuuksia.

Suurin osa vain arvostaa yhteiskunta rauhaa todella paljon. Tuskin kukaan haluaa esim. väkivallan ja rikosten lisääntymistä, ihmisten ryhmittymistä entistä jyrkemmin keskenään ja jatkuvia poliittisia kriisejä.

”…mutta tasajakoa tavoittelevien valtiollisten toimien negatiivisista seurauksista heillä on kyllä sanottavana sana jos toinenkin…”

Tuo on aivan yhtä huono yhtälö kuin kansan jakaantuminen ökyrikkaisiin ja ryysyköyhälistöön. Eiköhän tuo ole aikaa sitten haudattu idea.

”Samassa mielessä kuin ne voivat painostaa valtion työpaikkojen tuomisellakin, missä ammattiliitot voivat painostaa valtioita yleislakoilla…”

Eivät ehkä sentään – AY jutut ovat jääneet sinne 70 luvulle. Kunnat antavat halvalla tontteja, vetävät kunnallistekniikkaa jne., valtio antaa yritystukia jne. ja palkintona on toki työpaikkoja – mutta myös jäljelle jää melkoinen lasku, kun yritykset lähtevät pois tai saavat aikaan mittavia ympäristötuhoja.

Tuo puoliso vertaus olisi ehkä näin parempi: Ensin sinulle luvataan huviloita, taloja ja osuuksia puolison omaisuudesta. Vihkimisen jälkeen huomaatkin, ettei mitään tule ja joudutkin maksumieheksi monen asian suhteen. Sitten puolisosi ottaa ja lähtee huvittelemaan ja huomaat maksavasi moninkertaisesti siitä, että otat eron.

”Lisäsin lähinnä vihjauksen siihen, että julkisen sektorin työntekijöitä ylipäätään kohdellaan huonosti.”

Niin, sillä heillä on keskimääräistä kehnommat palkat, tosin sielläkin on ihan ok moni asia. Ainoa mikä siellä nyt on ongelma, on hallituksen leikkaukset, joilla huononnetaan niin työntekijöiden kuin kansalaisten elämää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Juuri siksi kapitalismi voi toimiakin vain riittävän kontrolloituna. Se suunta, mihin olemme menossa, näyttäisi vievän Suomeakin kohti jonknlaista sääty-yhteiskuntaa.

Yläluokkaa ovat yritysten johtajat ja omistajat. Myös tietyt ammattiryhmät, kuten lääkärit ja yritysten keskitason toimihenkilöt kuuuluvat tähän. Samoin ne, joilla on jotakin erikoisosaamista, olipa kysessä sitten työelämä, urheilu tai taiteet.

Alinta paarialuokkaa ovat he, joista ei ole työelämään. Olipa kyseessä sairaus tai mikä tahansa muu syy, he ovat lähes rikolllisia. Samoin myös suuri osa julkisen puolen työntekijöistä on HIRVEÄ rasite - lukuunottamatta korkeinta poliittista johtoa ja kuntien ylempää johtoa. Julkinen sektori on AINA liian suuri ja kallis. Siksi meidän on nopeasti saatava terveydenhuoltoon Suomeenkin yksityinen "vaihtoehto", jota on alettu pikku kuntiin jo ajaakin ihan vaivihkaa.
"Juuri siksi kapitalismi voi toimiakin vain riittävän kontrolloituna. Se suunta, mihin olemme menossa, näyttäisi vievän Suomeakin kohti jonknlaista sääty-yhteiskuntaa."

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Suomen hyvinvointi on perustunut vahvaan ja laajaan keskiluokkaan ja järkevään tulontasaukseen rikkaiden ja köyhien kesken. Nyt tätä on purettu jo muutama vuosi, ja tuntuu todella olevan suunta kohti todellista luokkayhteiskuntaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Minä en oikein kykene näkemään tuloerojen maksimaalisessa kasvattamisessa mitään hyvää. Onko Sinun mielestäsi esim. OIKEIN se, että johtoa ja omistajaporrasta loputtomasti palkitaan ja työntekijät näyttävät joillekin yrityksille olevan välttämättömyys, jota ilman valitettavasti ei toimeen tule?

Kun nykyisin uutisoidaan erilaisista bonuksista ja kultaisista kädenpuristuksista näkyvästi, ovatko ne kaiken kaikkiaan HYVÄ asia? Näyttäisi siltä, että valtavan korkea johdon palkkataso on yritykselle jo imagotekijäkin. Onko joku niin pätevä, että hänen palkallaan saataisiin kymmeniä työntekijöitä perustyöhön?

Onko niin, että yrityksiin liittyvä riski onkin siirtynyt suurelta osaltaan työntekijöille? Johtohan ei näytä mitenkään vastuuta kantavan: aina rahaa tulee - jos ei muuten, niin kultaisena kädenpuristuksena. Onko oikein, että vielä yrityksestä lähdön jälkeenkin maksetaan vuosikausia "eläkettä"?

Tarkoittavatko pienet tuloerot Sinusta automaattisesti kaikkien köyhyyttä? Oliko Suomessa se tilanne vaikkapa 80-luvulla, kun tuloerot olivat pienemmät kuin nykyisin?

Onko USA.n järjestelmä Sinusta hyvä? Mistä mahtaa johtua, että monet asiantuntijat kuitenkin pitävät ns. Pohjoismaiden mallia hyvänä?
"Minä en oikein kykene näkemään tuloerojen maksimaalisessa kasvattamisessa mitään hyvää."

En halua varsinaisesti kasvattaa tai pienentää tuloeroja. Käsite on vain mielestäni aika käyttökelvoton. Minulle on tuloerojen sijaan tärkeää, että ihmiset saavat, mitä ansaitsevat.

"Onko Sinun mielestäsi esim. OIKEIN se, että johtoa ja omistajaporrasta loputtomasti palkitaan ja työntekijät näyttävät joillekin yrityksille olevan välttämättömyys, jota ilman valitettavasti ei toimeen tule?"

Enpä ole kuullut, että omistajia palkittaisiin. Se on sitten eri asia, että omistajalla on aina oikeus omistustensa tuottoon. Omistajalla on myös oikeus päättää, mitä se tarjoaa vastineeksi työn tekemään tulevalle johtajalle tai muulle työntekijälle.

"Tarkoittavatko pienet tuloerot Sinusta automaattisesti kaikkien köyhyyttä?"

Aika heikkoa on yleensä argumentointi sen puolesta, että tuloeroja pienentämällä lisättäisiin valtion kokonaisvaurautta. Raha ei tietenkään lisäänny siirrettäessä sitä taskusta toiseen, siirto-operaatio vaatii byrokratiaa ja ihmisten halu toteuttaa potentiaaliaan vähenee sen tuottojen valuessa paljolti valtiolle.

"Onko USA.n järjestelmä Sinusta hyvä? Mistä mahtaa johtua, että monet asiantuntijat kuitenkin pitävät ns. Pohjoismaiden mallia hyvänä?"

Eiköhän talousasiantuntijoiden joukossa ole aika paljon myös Suomea vapaampien markkinatalouksien kannattajia. Kaiken kaikkiaan USA:n järjestelmä on kyllä minun mielestäni aika hyvä on. Ei sillä, että Suomeakaan aivan huonoksi paikaksi katsoisin, mutta kyllä meillä esimerkiksi selvästi liikaa työttömyyttä ja liian vähän vaurautta on.

"Se suunta, mihin olemme menossa, näyttäisi vievän Suomeakin kohti jonknlaista sääty-yhteiskuntaa."

Ehkä pitäisi ottaa oppia Amerikasta. Siellähän tavallisiin perheisiin syntyneistä kavereista tulee maailman rikkaimpia ihmisiä niin että säätyrajat ovat pian reikäjuustoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
”Puhut ilmeisesti lahjonnasta.”

En puhu.

”Suuryritykset eivät ole edes hyvin merkittävä rahan lähde. Toiseksi rahan lisäksi takana on paljon muutakin: etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, toimittajia ja niin edelleen.”

Vaan mm. juuri tuosta, mitä itsekin mainitset. Eli eri järjestöjen ja rahastojen kautta kerätään rahaa ja myös muita palveluja, joita saadaan Wall Streetin ökyrikkailta yrhtiöiltä että henkilöiltä. Esimerkkinä vaikka tämä ”Kochien verkosto rahoitti marraskuun vaaleja yhteensä 250 miljoonalla dollarilla. Heidän verkostonsa on yksi syy siihen, miksi vaalien alla televisiot täyttyvät demokraatteja mollaavista antimainoksista.”

”…tarve tehdä tulosta voi johtaa erittäinkin positiivisiin juttuihin.”

Ensin luettelet laatutekijöitä ja sitten kytket sen tuloksiin. No, jos nyt seuraa vaikka vanhusten hoivaa, tuloskuntoon ajetaan juuri huonontamalla niitä laatutekijöitä, joita voidaan perustella ns. ”säästöillä”. Aivan samaa se terveydenhoidossakin on ollut, tehokkuusmittarit ovat sellaisia, joista kärsii asiakas.

Mutta kyllä kohtuullinen kilpailu on hyvästä, silloin kun kilpailijoita on useita.

”…yhteiskuntarauha on vähäisempi kuin kaikkien ollessa köyhiä. Suurin osa meistä ei kuitenkaan aivan niin paljon rauhallisuutta arvosta, vaan kyllä vauraudellakin huomattava arvo on.”

Yhteiskuntarauha on parhaimmillaan silloin, kun tuloerot eivät ole liian suuria ja köyhilläkin on jonkinlainen elämisen mahdollisuus. Yhteiskuntarauha järkkyy pahiten, kun pieni osa on äärettömän rikkaita, keskiluokka alkaa köyhtyä siten, että siitänkin vain pieni osaa nousee ylempään keskiluokkaan, kun köyhyyteen vajoaa yhä useampi. Tämä on tietänyt aina levottomuuksia.

Suurin osa vain arvostaa yhteiskunta rauhaa todella paljon. Tuskin kukaan haluaa esim. väkivallan ja rikosten lisääntymistä, ihmisten ryhmittymistä entistä jyrkemmin keskenään ja jatkuvia poliittisia kriisejä.

”…mutta tasajakoa tavoittelevien valtiollisten toimien negatiivisista seurauksista heillä on kyllä sanottavana sana jos toinenkin…”

Tuo on aivan yhtä huono yhtälö kuin kansan jakaantuminen ökyrikkaisiin ja ryysyköyhälistöön. Eiköhän tuo ole aikaa sitten haudattu idea.

”Samassa mielessä kuin ne voivat painostaa valtion työpaikkojen tuomisellakin, missä ammattiliitot voivat painostaa valtioita yleislakoilla…”

Eivät ehkä sentään – AY jutut ovat jääneet sinne 70 luvulle. Kunnat antavat halvalla tontteja, vetävät kunnallistekniikkaa jne., valtio antaa yritystukia jne. ja palkintona on toki työpaikkoja – mutta myös jäljelle jää melkoinen lasku, kun yritykset lähtevät pois tai saavat aikaan mittavia ympäristötuhoja.

Tuo puoliso vertaus olisi ehkä näin parempi: Ensin sinulle luvataan huviloita, taloja ja osuuksia puolison omaisuudesta. Vihkimisen jälkeen huomaatkin, ettei mitään tule ja joudutkin maksumieheksi monen asian suhteen. Sitten puolisosi ottaa ja lähtee huvittelemaan ja huomaat maksavasi moninkertaisesti siitä, että otat eron.

”Lisäsin lähinnä vihjauksen siihen, että julkisen sektorin työntekijöitä ylipäätään kohdellaan huonosti.”

Niin, sillä heillä on keskimääräistä kehnommat palkat, tosin sielläkin on ihan ok moni asia. Ainoa mikä siellä nyt on ongelma, on hallituksen leikkaukset, joilla huononnetaan niin työntekijöiden kuin kansalaisten elämää.
"Eli eri järjestöjen ja rahastojen kautta kerätään rahaa ja myös muita palveluja, joita saadaan Wall Streetin ökyrikkailta yrhtiöiltä että henkilöiltä. Esimerkkinä vaikka tämä Kochien verkosto"

Siis se Kochien verkosto, jonka ei halunnut tukea Trumpia ja jonka tuesta Trump kieltäytyi?

"Ensin luettelet laatutekijöitä ja sitten kytket sen tuloksiin."

Niin, ja sinun kannattaisi tehdä samoin. Huonolaatuisilla tuotteilla ja palveluilla ei paljon tulosta tehdä, jos markkinat toimivat vähääkään.

"Yhteiskuntarauha on parhaimmillaan silloin, kun tuloerot eivät ole liian suuria ja köyhilläkin on jonkinlainen elämisen mahdollisuus. Yhteiskuntarauha järkkyy pahiten, kun pieni osa on äärettömän rikkaita, keskiluokka alkaa köyhtyä siten, että siitänkin vain pieni osaa nousee ylempään keskiluokkaan, kun köyhyyteen vajoaa yhä useampi. Tämä on tietänyt aina levottomuuksia."

Mutta pitäisikö mielestäsi levottomuuksia välttää myös sen kustannuksella, että se tarkoittaisi enemmän köyhyyttä? Vastaus tuohon kertoisi jotakin mielenkiintoista arvomaailmastasi.

"Tuo puoliso vertaus olisi ehkä näin parempi: Ensin sinulle luvataan huviloita, taloja ja osuuksia puolison omaisuudesta."

Sydämen asioissa monesta viisaastakin tulee hölmö. Mutta bisneksessä ei onneksi yleensä juuri lupauksilla eletä, vaan siellä ymmärretään käyttää sitovia sopimuksia.

"Ainoa mikä siellä nyt on ongelma, on hallituksen leikkaukset, joilla huononnetaan niin työntekijöiden kuin kansalaisten elämää."

Kyllä kai ne yhdestä näkökulmasta ongelma ovat. Taisit kuitenkin aiemmin tuoda itse esiin senkin, että myös velkaantuminen on ongelma.

"Suomen hyvinvointi on perustunut vahvaan ja laajaan keskiluokkaan ja järkevään tulontasaukseen rikkaiden ja köyhien kesken. Nyt tätä on purettu jo muutama vuosi, ja tuntuu todella olevan suunta kohti todellista luokkayhteiskuntaa."

No huonostipa on purettu. Suomen tuloerot ovat samalla tasolla kuin 15 vuotta sitten.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
No, eikö Patmoksen asiantuntijoilla olekaan tähän sanottavaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Ehkä eivät ole saaneet vielä ohjeita, miten pitää vastata?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mummomuori kirjoitti:
Ehkä eivät ole saaneet vielä ohjeita, miten pitää vastata?
Korkkiruuvilla näyttää olevan päiviä, jolloin hän ei oikein pysty kirjoittamaan, päätellen siitä, että toisinaan taas uppo-outoa saagaa tulvii tuhat riviä parillakymmenellä nikillä.

Räyhis taas tuskin ymmärtää nytkään edes sitä, mistä puhutaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RepeRuutikallo kirjoitti:
Korkkiruuvilla näyttää olevan päiviä, jolloin hän ei oikein pysty kirjoittamaan, päätellen siitä, että toisinaan taas uppo-outoa saagaa tulvii tuhat riviä parillakymmenellä nikillä.

Räyhis taas tuskin ymmärtää nytkään edes sitä, mistä puhutaan.
Minä tas luulen, että trolit eivät aina vain keksi sellaista sanottavaa, mikä tilanteeseen sopisi. Tai, ehkä heidänkin on pakko ajoittain pitää taukoa...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Minä tas luulen, että trolit eivät aina vain keksi sellaista sanottavaa, mikä tilanteeseen sopisi. Tai, ehkä heidänkin on pakko ajoittain pitää taukoa...
Syitä on monia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Minä tas luulen, että trolit eivät aina vain keksi sellaista sanottavaa, mikä tilanteeseen sopisi. Tai, ehkä heidänkin on pakko ajoittain pitää taukoa...
"Minä tas luulen, että trolit eivät aina vain keksi sellaista sanottavaa, mikä tilanteeseen sopisi. "

Tähän mennessä olen luullut, että trolli on sellainen, joka suoltaa viestejä jatkuvasti. Miten sellainen, joka ei kirjoita mitään, voi olla trolli?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Ihmettelenvain kirjoitti:
"Minä tas luulen, että trolit eivät aina vain keksi sellaista sanottavaa, mikä tilanteeseen sopisi. "

Tähän mennessä olen luullut, että trolli on sellainen, joka suoltaa viestejä jatkuvasti. Miten sellainen, joka ei kirjoita mitään, voi olla trolli?
Trollit ja häiriköt keskustelvat vain sellaisista aiheista, joiden tiimoilta on helppo häiriköidä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Trollit ja häiriköt keskustelvat vain sellaisista aiheista, joiden tiimoilta on helppo häiriköidä.
Kuten sinä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Ihmettelenvain kirjoitti:
"Minä tas luulen, että trolit eivät aina vain keksi sellaista sanottavaa, mikä tilanteeseen sopisi. "

Tähän mennessä olen luullut, että trolli on sellainen, joka suoltaa viestejä jatkuvasti. Miten sellainen, joka ei kirjoita mitään, voi olla trolli?
>Miten sellainen, joka ei kirjoita mitään, voi olla trolli?

Ei se voikaan. Ei trollin arvonimeä sillä saa, ettei koskaan kirjoita mitään. Trollilla on aina takanaan vaihe jossa hän on ansioitunut trollaamisen saralla, eikä sitä meriittiä pitkäkään hiljaisuus pois pyyhi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RepeRuutikallo kirjoitti:
>Miten sellainen, joka ei kirjoita mitään, voi olla trolli?

Ei se voikaan. Ei trollin arvonimeä sillä saa, ettei koskaan kirjoita mitään. Trollilla on aina takanaan vaihe jossa hän on ansioitunut trollaamisen saralla, eikä sitä meriittiä pitkäkään hiljaisuus pois pyyhi.
Tietyt ikävät faktat vain eivät sovi trollien todellisuuteen. Silloin ollaan hiljaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
InhottavaRealisti kirjoitti:
Tietyt ikävät faktat vain eivät sovi trollien todellisuuteen. Silloin ollaan hiljaa.
Näinhän se aina on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
aloittajalla on päässä vakava ongelma!!
sama jauhatus jäänyt päälle!!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Eiköhän se liene vain johdonmukainen havainto? Kun ihan kaikkia nimitellään noin, vaikkei olisi edes sinne päinkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

USA:n yritysjohtajatkin "vihervassareita"????

Miten kummassa tässä näin kävi? Jumalan "valittu"?

"Vain yksi prosentti USA:n yritysjohtajista on Trumpiin tyytyväisiä"

Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706162200212515_ul.shtml

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta