Kuvaan liikkuvia koiria ja ongelmana se, että kamera tarkentaa koiran rintakehään/kylkeen tai johonkin muualle, enkä saa sitä osumaan naamaan. Runkona nikon d3200 ja objektiivina tamronin 70-200 f.2.8. Olen kokeillut jatkuvaa tarkennusta sekä automaattia, ei onnistu. Onko "normaalia" että 300 kuvasta hyviä kuvia on vain 20-50kpl... Miten tarkennuksen saisi koiran kasvoihin? olisiko kuvien onnistumisprosentt korkeampi esim. lukitsemalla tarkennuksen muutamaa metriä koiran edelle ja sitten vain sarjatulella kunnes koira tarkennusalueen ulkopuolella?
Tarkennus liikkuvaan kohteeseen
Kamerah7
24
1121
Vastaukset
kuvapankeissa on se että pitää tarkennus olla silmissä että kelpaa myyntiin.
se vaan pitää osua kohdillee.
jos sulla on 300:sta kuvasta 20-50 onnistunu nii oo tyytyväinen ;) oot sä onnistunu hyvin:)
ylensä se menee sillai että tuhannesta kuvasta on 10-20 onnistunu :)- ei_sellaista_sanonut
Sanoiko aloittaja että hän aikoo myydä kuviaan kuvapankeissa?
Ei sanonut. - Canonisti_____minäkin
ei_sellaista_sanonut kirjoitti:
Sanoiko aloittaja että hän aikoo myydä kuviaan kuvapankeissa?
Ei sanonut.Ei, mutta tuo on yksi mittari tarkasteltaessa teknisesti onnistunutta kuvaa.
- Fokuseeraa
Joissakin kameroissa on urheilukuvausohjelma sellainen, että kamera lukitsee tarkennuksen esim. kolmeen metriin tai 1,5 metriin, ja kytkee sarjakuvauksen päälle.
Maalaisjärjellä luulisi, että tuo tarkennuksen lukitus sitten hoitaa homman niin, että tulee teräviä kuvia. Mutta mikä urheilukuvausohjelmassa sotkee asiaa, on se, että urheilukuvauksessa kamera pyrkii mahdollisimman nopeaan sulkimen nopeuteen. Siitä johtuen aukkolukema jää sellaiseksi, että syvyysterävyys on lyhyt.
Ehkä kannattaa kokeilla jotain muuta ohjelmaa, tavallista P:tä mieluummin? Tarkennuspisteiden määrän valinnalla voi olla myös merkitystä. Mutta maisemakuvausohjelma saattaa lukita tarkennusta äärettömään ja pyrkii maksimoimaan syvyysterävyyttä? Tosin itselläni ei ole kokemusta juuri tästä äkameramallista. Mutta Internetistä löytyy juttua aiheesta kyllä englanniksi ainakin.
http://search.carrot2.org/stable/search?source=web&view=folders&skin=fancy-compact&query=nikon d3200 sports mode focus&results=100&algorithm=lingo&EToolsDocumentSource.country=ALL&EToolsDocumentSource.language=ALL&EToolsDocumentSource.customerId=&EToolsDocumentSource.safeSearch=false - Laajempaataikäsisäätö
Polttovälin laajakulmaisuudella on suuri vaikutus syvyysterävyyteen. 18 millin kinovastaavuus objektiivissa voi vaikuttaa sen, että syvyysterävyyttä riittää metristä äärettömään suurillakin aukoilla. Yksi konsti on tsuumata telepuolelta laajakulmaiseen päähän ja kytkeä automaattitarkennus pois.
Heinäkuussa osui paikkakunnalle meriharakoita. En heti tunnistanut niitä, joten otin kuvia muutaman kymmenen metrin päästä. Sattui olemaan taskukamera housun takataskussa mukana. Digitaalinen zoom vaikutti, että tuli tärähtänyt, suttuinen kuva. Mutta optisen tsuumauksen telepäällä, ilman digitaalitsuumia, sai siedettävän terävän kuvan - josta kuvasta sitten jälkikäteen sai kameralla tsuumattua lintukuvia melko tarkkaan. Eli en ole superzoom-kameroiden kannattaja, enkä tykkää kanniskella raskaita zoom-objektiiveja mukana. Mutta taskukamerassa kohtuullinen zoom on näppärä lähikuvaukseen ja muuhunkin. Resoluutio saattaa riittää osasuurennokseen varsin hyvin, vaikka ei telepolttoväli kovin pitkä olisikaan. - hfjdhjfj
Automaattitarkennuksen ikävä ominaisuus on se, että se hukkaa puolet objektiivin terävyysalueesta. Tarkentaa pintaan, esim. kylkeen, joka tulee teräväksi, mutta pää onkin kylkeä kauempana ja suurilla aukoilla ei tule sille teholliselle tarkennusalueen puolikkaalle, jonka kamera näkee. Tarkennuspisteestä kameraan päin oleva terävyysalue jää ilmaan, eikä hyödytä mitään.
Ennen muinoin kun tarkennettiin leikkokuvalla niin tarkennettiin eläimen silhuettiin, eli ääriviivoihin. silloin tarkennus osui hieman taakse , eli eläimen keskilinjaan ja häntäkin tuli teräväksi. Teleellä täydellä aukolla kuvattaessa kuitenkin terävyysalue saattoi jäädä vajaaksi ja kameraa lähimmät pinnat hieman epäteräviksi. Manuaalisella tarkennuksella saa kuitenkin tarkennuksen paremmin haluttuun kohtaan, kuin AF:llä. Se vaatii kuitenkin hyvää silmää ja nopeaa reaktiota liikkuvissa kohteissa, eikä sovi nykyisille lelukameroille.
Liikkuvassa kohteessa on jatkuvatarkennus ainoa toimiva, jos vain kamera siihen tarvittavalla nopeudella kykenee. - Hevosellapääsee
Vaikeathan se on. Yksi ratkaisu on raha. Rahalla saa parempaa. Osta parempi ja kalliimpi runko, esim Nikonin D500 tai D5. Noissa on sama, aivan loistava 153 pisteen tarkennusjärjestelmä.
Sitten objektiiviksi joku kalliimpi tele. Ne tarkentavat halpoja nopeammin ja pitävät kohteen paremmin liikkuvankin kohteen tarkkana.
Nikkorin uudempi 70-200/f2,8 on loistava (ja kallis) toinen tosi hyvä, ei ihan niin kallis, on Nikkorin 300mm /f4PF. - Ehdotusta
Muinoin kinofilmille kuvaamisen aikakaudella oli fix focus -kameroita, joissa tarkennus oli kiinteästi tietyllä etäisyydellä, ja aukkoarvo, valovoima niin pieni, että syvyysterävyyttä riitti. Filminkehitysprosessi huolehti valotuksen arvoista negatiivilta paperille päin.
AF-kameralla voi vastaavaa yrittää saada aikaan kytkemällä autofocus pois, mutta valotukseen aukkoautomaatti päälle, ja sitten kokeilemaan, mille etäisyydelle tarkentaen saadaan syvyysterävyyttä sopivasti. Jos on kamerassa himmennyksen esikatselu, näkyy miten aukkoarvon muuntelu vaikuttaa, tai näkyy digikameran ruudulta ehkä. Suuremmassa kuvassa syvyysterävyys saattaa näyttää lyhyemmältä kuin kameran pikku näytöllä.
Terävyys on valokuvauksessa kompromissia syvyysterävyyden ja liike-epäterävyyden väliltä:
- nopea suljinaika vaatii suuren aukon, jolloin syvyysterävyys on lyhyt mutta liike näyttää pysähtyvän terävästi, ja
- hidas suljinaika voi vaikuttaa paljon syväterävyyttä, mutta vaarana on tärähdys - varsinkin jos kamera on kevyt tai ei tueta esim. jalustalla.
Liike-epäterävyyden teoreettisena rajana on pidetty suljinaikaa 1/polttoväli. Eli jos haluaa tilannekuvaukseen maksimoida syvyysterävyyttä, voi kokeilla suljinajaksi 1/polttoväli tai hiukan nopeampaa. Valotusohjelmana aika-automaatti.- kirvesvartta_päivää
Hohhoijaa, niissä fixfookuksissa on kanssa ollut suht lyhyt polttoväli ja pieni aukko, mitkä yhdessä tuottavat laajan terävyysalueen. Vaan eipä sellaisilla juoksevaa koiraa kuvata - ellei tavoitteena ole maisemakuva, jossa näkyy myös 1 kpl koiria jossain nurkassa.
Myös nuo liike-epäterävyyden säännöt kertovat, ettet edes ymmärrä, mistä puhutaan. 1/polttovälisääntö on perinteinen "terävän kuvan" raja, kun kuvataan käsivaralta *liikkumatonta* kohdetta. Tosin tässä pitäisi ottaa huomioon myös croppikerroin se, että nykykameroiden resoluutiolla em. sääntö ei välttämättä riitä takaamaan veitsenterävää kuvaa. Suurennossuhde on aika julma, kun 12 megapikselin digikuvaa zoomaillaan näytöllä...
Liikkuvat kohteet vaativat 1) kohteen seuraamista kameralla 2) tästäkin huolimatta raajojen kärjet (tai koiran pää, jos se liikkuu eri tahtiin suhteessa kehoon, jota seurataan) menevät epäteräviksi.
Esim. kuva on rajattu niin, että kuvausalueen koko on 1,8x2,4 m. Kuvataan 3 m/s (reilu 10 km/h) hölkkäävää ihmistä 100 mm polttovälillä ja 1/100 valotusajalla. Valotuksen aikana ihminen kerkiää edetä 30 mm ... no tässä ei vielä ongelmaa, jos kohdetta on seurattu kameralla. Mutku toinen jalka on "kiinni maassa", niin se näyttää kuvassa liikkuneen panoroinnin verran eli 30 mm. Toisaalta ilmassa oleva koipi liikkuu kehoa nopeammin, joten siinäkin on ~saman verran liike-epäterävyyttä. Kuten myös heiluvissa käsissä.
Pikseleinä mitattuna liike-epäterävyyttä on raajojen kärjissä n. 50 pikselin leveydeltä, jos kuva on otettu 12 megapikselin rungolla.
Juokseva koira on ihmistä pienempi kohde, joten tiukasti rajatussa kuvassa liike-epäterävyys erottuu vieläkin helpommin syväterävyysalue on kapeampi koira liikkuu ihmistä nopeammin = haastetta piisaa. Ei siis tähänastinen onnistumisprosentti kuulosta lainkaan huonolta. - Ehdotusta
kirvesvartta_päivää kirjoitti:
Hohhoijaa, niissä fixfookuksissa on kanssa ollut suht lyhyt polttoväli ja pieni aukko, mitkä yhdessä tuottavat laajan terävyysalueen. Vaan eipä sellaisilla juoksevaa koiraa kuvata - ellei tavoitteena ole maisemakuva, jossa näkyy myös 1 kpl koiria jossain nurkassa.
Myös nuo liike-epäterävyyden säännöt kertovat, ettet edes ymmärrä, mistä puhutaan. 1/polttovälisääntö on perinteinen "terävän kuvan" raja, kun kuvataan käsivaralta *liikkumatonta* kohdetta. Tosin tässä pitäisi ottaa huomioon myös croppikerroin se, että nykykameroiden resoluutiolla em. sääntö ei välttämättä riitä takaamaan veitsenterävää kuvaa. Suurennossuhde on aika julma, kun 12 megapikselin digikuvaa zoomaillaan näytöllä...
Liikkuvat kohteet vaativat 1) kohteen seuraamista kameralla 2) tästäkin huolimatta raajojen kärjet (tai koiran pää, jos se liikkuu eri tahtiin suhteessa kehoon, jota seurataan) menevät epäteräviksi.
Esim. kuva on rajattu niin, että kuvausalueen koko on 1,8x2,4 m. Kuvataan 3 m/s (reilu 10 km/h) hölkkäävää ihmistä 100 mm polttovälillä ja 1/100 valotusajalla. Valotuksen aikana ihminen kerkiää edetä 30 mm ... no tässä ei vielä ongelmaa, jos kohdetta on seurattu kameralla. Mutku toinen jalka on "kiinni maassa", niin se näyttää kuvassa liikkuneen panoroinnin verran eli 30 mm. Toisaalta ilmassa oleva koipi liikkuu kehoa nopeammin, joten siinäkin on ~saman verran liike-epäterävyyttä. Kuten myös heiluvissa käsissä.
Pikseleinä mitattuna liike-epäterävyyttä on raajojen kärjissä n. 50 pikselin leveydeltä, jos kuva on otettu 12 megapikselin rungolla.
Juokseva koira on ihmistä pienempi kohde, joten tiukasti rajatussa kuvassa liike-epäterävyys erottuu vieläkin helpommin syväterävyysalue on kapeampi koira liikkuu ihmistä nopeammin = haastetta piisaa. Ei siis tähänastinen onnistumisprosentti kuulosta lainkaan huonolta.<< Myös nuo liike-epäterävyyden säännöt kertovat, ettet edes ymmärrä, mistä puhutaan. >>
Aina löytyy heitä, joilla on vimma herjata ihmisiä, joista, ja joiden tietämisistä, eivät itse tiedä.
Minun ei ole koskaan tarvinnut kysellä Suomi24:n keskusteluista mitään tarkennusohjeita kameran käyttämiseen. Kuvia on saatu eläimistä varsin onnistuneita monenlaisia. 1/polttoväli on varsin helppo sääntö, kun nykyaikana on monenlaisia vakaajaobjektiiveja - ja kameroissa vakaajatoimintoja.
Mitä tietämiseen tulee, syvyysterävyys on pituudeltaan suunnilleen samaa silloin, kun kuvataan samankokoinen kohde samalla aukkolukemalla - eri polttoväleillä(!) -paitsi poikkeuksena se, että jos tarkennuksessa on hyperfokaalinen etäisyys, eli kun laajakulmaisuuden takia syvyysterävyys riittää äärettömään asti.
Elikkä et näköjään ymmärtänyt, mitä tuolla fix focus -asialla tarkoitin pääasiassa? Kiinteä tarkennus ja kiinteä aukkolukema. Ei sitä, pitääkö olla ääretön syvyysterävyys. Tuskinpa millään kertakäyttökameran fix focus -asetuksilla mitään huipputarkkuutta saavutettiin äärettömään asti. Mutta joitakin metrejä syvyysterävyyttä kuitenkin.
Ja tietenkin terävyys on subjektiivinen asia. Aloittelijalla mikä hyvänsä voi näyttää melko terävältä. Kuvatessa vaatimustaso saattaa kasvaa, ja kelpaa vain kiinteäpolttovälinen objektiivi. Ainakin itselleni niin kävi jo vuosikymmeniä sitten. Mutta niillä kiinteillä polttoväleillä on sitten kuvattu perhoskoiria ja oravia ynnä muita pikkunisäkkäitä, varsin komeita muotokuvia. Saatko oravan viikset kuvaan terävän näköiseksi muotokuvausobjektiivilla muutaman kymmenen sentin päästä, kuin olisi orava kurkistamassa pikkutelen sisälle? Ehkä sitten jos siihen pystyt, voisit aukoa päätä enemmän. - kirvesvartta_päivää
> 1/polttoväli on varsin helppo sääntö, kun nykyaikana on monenlaisia vakaajaobjektiiveja - ja kameroissa vakaajatoimintoja.
Vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä
> varsin komeita muotokuvia
Ihan kuten arvelinkin, sinun neuvosi perustuvat "passikuvien" ottamiseen.
> Aloittelijalla mikä hyvänsä voi näyttää melko terävältä.
Tervetuloa 2000 luvulle. Aloittelija zoomaa digikuvan 200 % kokoon ja itkee, kun ei ole terävää. Ymmärtämättä, että suurennetun kuvat tihrustelu monitorilta on sama kuin tihrustella jotain 1,5x1 m julistetta lähietäisyydeltä. - Ehdotusta
kirvesvartta_päivää kirjoitti:
> 1/polttoväli on varsin helppo sääntö, kun nykyaikana on monenlaisia vakaajaobjektiiveja - ja kameroissa vakaajatoimintoja.
Vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä
> varsin komeita muotokuvia
Ihan kuten arvelinkin, sinun neuvosi perustuvat "passikuvien" ottamiseen.
> Aloittelijalla mikä hyvänsä voi näyttää melko terävältä.
Tervetuloa 2000 luvulle. Aloittelija zoomaa digikuvan 200 % kokoon ja itkee, kun ei ole terävää. Ymmärtämättä, että suurennetun kuvat tihrustelu monitorilta on sama kuin tihrustella jotain 1,5x1 m julistetta lähietäisyydeltä.<< Vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä >>
Mitä sinä oikein marmatat ja väittelet? Tietenkään vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä, paitsi sen jos itse täriset ja tutiset. Vakaajaa voi toki kokeilla vaikka oravien kuvaamiseen: panoroinnissa kuva voi nytkähdellä kummasti, ja orava näkyy kuvassa värillisenä raitana vilahtamassa ohi, koska vakaajateknologia ehkä pakottaa suljinaikaa pitkäksi.
Liike-epäterävyydessä on kyse suljinajan nopeudesta. Eli vakaaja pois päältä ja suljinaikaa sovittelemaan polttovälien ja muun mukaisesti. Muuten vakaaja sotkee panoroinnin. Siinä mielessä fix focus jopa oli parempi, jos suljinaika tarpeeksi nopea.
Toinen asia, mitä pienten liikkumattomien kohteiden lähikuvaamiseen tulee, perinteinen tekniikka on ollut, että tarkennus käsisäädöllä tietylle etäisyydelle, ja terävyysalue sovitettiin kohdalle - liikkumalla itse. Helpompaa kuin yrittää räpeltää autofocuksen kanssa, joka jää sahaamaan ohi, liian lähelle, ohi, liian lähelle, ties milloin mitenkin.
<< Ihan kuten arvelinkin, sinun neuvosi perustuvat "passikuvien" ottamiseen. >>
Jos jotain luulet tai arvelet, omapa on ongelmasi. Oletko sinä joku johtajatyyppi, joka ostelee hienoja leluja, joista ei ymmärrä mitään, eikä välitäkään tutkia, vaan haluaa delegoida harrastuksensa muille, muiden velvollisuudeksi, ja motivoida muita sitten keskustelemaan jollain marmatuksella, väittelyllä ja herjanheitolla? Suosittelisin sinulle neulanreikäkameraa tai Kodakin laatikkokameraa 6 sentin filmillä. Siinä kameramallissa oli tarpeeksi helppo fix focus sinulle. Tai jos piirrät oman kuvasi vessan seinään, ja mustat neliöviikset siihen, niin saat erinomaisen passikuvan itsestäsi. - Canonisti_____minäkin
Ehdotusta kirjoitti:
<< Vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä >>
Mitä sinä oikein marmatat ja väittelet? Tietenkään vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä, paitsi sen jos itse täriset ja tutiset. Vakaajaa voi toki kokeilla vaikka oravien kuvaamiseen: panoroinnissa kuva voi nytkähdellä kummasti, ja orava näkyy kuvassa värillisenä raitana vilahtamassa ohi, koska vakaajateknologia ehkä pakottaa suljinaikaa pitkäksi.
Liike-epäterävyydessä on kyse suljinajan nopeudesta. Eli vakaaja pois päältä ja suljinaikaa sovittelemaan polttovälien ja muun mukaisesti. Muuten vakaaja sotkee panoroinnin. Siinä mielessä fix focus jopa oli parempi, jos suljinaika tarpeeksi nopea.
Toinen asia, mitä pienten liikkumattomien kohteiden lähikuvaamiseen tulee, perinteinen tekniikka on ollut, että tarkennus käsisäädöllä tietylle etäisyydelle, ja terävyysalue sovitettiin kohdalle - liikkumalla itse. Helpompaa kuin yrittää räpeltää autofocuksen kanssa, joka jää sahaamaan ohi, liian lähelle, ohi, liian lähelle, ties milloin mitenkin.
<< Ihan kuten arvelinkin, sinun neuvosi perustuvat "passikuvien" ottamiseen. >>
Jos jotain luulet tai arvelet, omapa on ongelmasi. Oletko sinä joku johtajatyyppi, joka ostelee hienoja leluja, joista ei ymmärrä mitään, eikä välitäkään tutkia, vaan haluaa delegoida harrastuksensa muille, muiden velvollisuudeksi, ja motivoida muita sitten keskustelemaan jollain marmatuksella, väittelyllä ja herjanheitolla? Suosittelisin sinulle neulanreikäkameraa tai Kodakin laatikkokameraa 6 sentin filmillä. Siinä kameramallissa oli tarpeeksi helppo fix focus sinulle. Tai jos piirrät oman kuvasi vessan seinään, ja mustat neliöviikset siihen, niin saat erinomaisen passikuvan itsestäsi.Teleobjektiivin valovoima on tärkeämpi tekijä kuin vakaaja. Eli mielummin f/2.8 ilman vakaaja kuin f/4.0 vakaajalla. Teliobjektiiveja, joiden valovoima on huonompi kuin f/4.0 ei käytännössä kannata hankkia digikameroihin.
- Muistoja
kirvesvartta_päivää kirjoitti:
> 1/polttoväli on varsin helppo sääntö, kun nykyaikana on monenlaisia vakaajaobjektiiveja - ja kameroissa vakaajatoimintoja.
Vakaaja ei poista liike-epäterävyyttä
> varsin komeita muotokuvia
Ihan kuten arvelinkin, sinun neuvosi perustuvat "passikuvien" ottamiseen.
> Aloittelijalla mikä hyvänsä voi näyttää melko terävältä.
Tervetuloa 2000 luvulle. Aloittelija zoomaa digikuvan 200 % kokoon ja itkee, kun ei ole terävää. Ymmärtämättä, että suurennetun kuvat tihrustelu monitorilta on sama kuin tihrustella jotain 1,5x1 m julistetta lähietäisyydeltä.>>Tervetuloa 2000 luvulle. Aloittelija zoomaa digikuvan 200 % kokoon ja itkee, kun ei ole terävää. Ymmärtämättä, että suurennetun kuvat tihrustelu monitorilta on sama kuin tihrustella jotain 1,5x1 m julistetta lähietäisyydeltä. <<
Periaatteessa aivan samaa "pikseleiden" asiaa oli jo ennen 2000-lukua. Filmillä oli rakeisuus, digikuvissa pikselit. Kuvaputkilla televisioissa näkyi "pikseleitä" jos meni katsomaan tarpeksi läheltä, mutta kun osti tasku-tv:n tai 10x15 -senttisen television, kuva näytti erittäin terävältä.
Filmikuvauksen aikakaudella katseltiin luupeilla ja muilla suurennusvälineillä, tuliko terävä kuva. Objektiiveista oli vertailuja, montako sataa viivaa millimetrille piirsi. Enemmän kuin filmi saattoi tallentaa.
- Ehdotusta
AF-kameroissa yleensä laukaisunäppäin toimii kaksivaiheisesti: puoliväliin painamalla käynnistyy tarkennus, ja pohjaan painamalla laukeaa. Tosin tilannekuvauksessa, nopeasti toimittaessa, tätä ei ehkä saa hyödynnettyä. Mutta kuvaamisessa muuten voi käyttää taktiikkaa, että valitaan esim. pistemittaus ja yksi tarkennuspiste kuva-alan keskeltä, sitten tähtääminen ensin keskipisteen kautta kohteeseen, laukaisimen pitäminen puolivälissä, sommittelu = kameran kääntäminen niin, ettei kohteen tarvitse olla keskellä kuvaruutua, ja lopulta vasta laukaisu.
Kamerasta pitely niin, että reuna on survottu kouran perälle ja etusormi laukaisunäppäimen yli: sormenpää kamerarunkoa vasten, ja laukaisunäppäimen käyttö ei sormenpäällä, vaan seuraavalla nivelellä.
Tiedän kyllä, että kameroissa on monenlaista tarkennuspistettä ja on ollut katseohjattua tarkennuspisteen valintaa yms. Minua moinen ajatus inhottaa - että kamera muka alkaisi ohjata katselua. - Halojah
https://www.youtube.com/results?search_query=d3200 focus
Runsaasti aiheesta on jo selitystä. Enkä ymmärrä ihmisiä, jotka ongelman esiin tullessa ensimmäisenä heittäytyvät kyselemään keskusteluista ilmaisia neuvoja. Mikset itse selvitä ja räplää kamerasi kanssa, vai miksi sen olet hankkinut, eikö kiinnosta selvittää, miten se toimii
? - ABCDEFGHIJKLMNOP.2
Nikon D3300 / D3200 Focus Square Tutorial | How to Focus Training Video
https://www.youtube.com/watch?v=oZ8ab8dt4OI
Videolla selitettiin tarkennusta. - Katselin huvikseni, vaikka ei minulla juuri tätä kameramallia olekaan.
On kertatarkennusta ja jatkuvaa tarkennusta. On monia tarkennuspisteitä ja on pistemittausta. On tarkennuksen lukitusta laukaisunäppäimellä ja on lukitusta erillisellä lukitusnäppäimellä kameran takapuolelta. Jos näillä ei pärjää, täytyykö mennä narun jatkoksi? Onko kameran ostajalla käyttöohje? Osaako lukea? Tavata? Aakkoset? Onko nykyihminen kuin apina äänitysstudiossa: on ostettu hienoja laitteita, mutta ei välitetä perehtyä asioihin, ottaa selvää. Helmiä sioille insinöörin ja ohjelmoijien työ?
Itselläni valokuvausharrastus 90-luvulla oli melko erilaista. Luettiin monia kirjoja, joissa alan tekniikkaa selitettiin, jopa optisia kaavoja. Sitten ostettiin käytetty järjestelmäkamera, johon ei tietenkään ollut käyttöohjetta. Otettiin selvää, mitä mistäkin napista painamalla tapahtui. Löytyi himmennyksen esikatselua ym. mielenkiintoista. Eikä tarvinnut missään keskustelupalstalla heittäytyä neuvottavaksi.
Videoilla tuo D3200 vaikuttaa kummalliselta: kyllä sieltä niitä valokuvauksen perusasioita löytyy. Mutta miksi ei ole esim. pistemittauksen painiketta mieluummin kuin AF lock. Ja mitä toimintojen ja automatiikan monipuolisuuteen tulee, niin Nikonin pokkarikamerasta, taskukokoisesta löytyy enemmän kuvausohjelmia: on mm. ilotulitus, juhlinta, museokuvaus, auringonlasku, ym. ym. Lisäksi BSS-kuvaustapa, eli kamera tallentaa lukuisista otoksista vain yhden, tärähtämättömimmän, kun pidetään laukaisin pohjassa. Elikkä parempi hänelle, joka ei välitä tietää valokuvauksesta, vaan ihmettelee, miksi kamera teki näin, kun en halunnut? Toisaalta D3200:ssa näkyi olevan retusointivalikoita, turhaanko? - 67ub6uyb
Jatkuva tarkennus liikkuvalle kohteelle. Oletko keskimmäisellä tarkennuspisteellä tähdännyt siihen päähän? Usealla tarkennuspisteellä voi tarkennela mihin sattuu.
Ota myös huomioon, että rungossasi ei ole kauhean kykenevä tarkennusjärestelmä ja huteja voi sen takia tulla jo paljon. Näihin halpoihin malleihin ei edes laiteta af microadjustment ominaisuutta, jolla tarkennuksen saisi paremmaksi.
Jos tuntuu että kamera tarkentaa kokoajan eteen tai taakse niin lähetä hultoon tarkennuksen säätöön, sen jälkeen toimii parhaiten. - mkdfjkfjk
Kamerassa ei ole koiranpää tunnistinta. AF yrittää tarkentaa aina lähimpään kohteeseen ja pää on aina kapeampi, kuin rintakehä, joten toivoton tapaus.
- laskdlksalk
Puppua. Aloittaeessasi jatkuvalla servolla tarkennuksen ottaa kamera itselleen tästä vihiä ja pyrkii seuraamaan juuri sitä kohtaa mistä tarkennus on aloitettu. Harrastelijat harvemmin jaksavat panostaa siihen, että luettaisiin miten järjestelmäkameroiden vaihe-erotarkennus toimii, mutta lyhykäisyydessään kamera ottaa keskimmäisellä tarkennuspisteellä osoitetun kohteen itselleen näytteeksi ja pyrkii etsimään juurikin tätä näytettä eri tarkennuspisteiden avulla seurattaessa liikkuvaa kohdetta. Mitä parempi valovoima on käytössä, niin sitä isommassa kulmassa vaihe-erotarkennuksen mekaniikka pystyy päättelemään missä kohti objektiivin tarkennuselementin tulisi olla optiikan sisällä, jotta tämä näyte toistettaisiin mahdollisimman suurella kontrastilla.
- Rahallasaa
laskdlksalk kirjoitti:
Puppua. Aloittaeessasi jatkuvalla servolla tarkennuksen ottaa kamera itselleen tästä vihiä ja pyrkii seuraamaan juuri sitä kohtaa mistä tarkennus on aloitettu. Harrastelijat harvemmin jaksavat panostaa siihen, että luettaisiin miten järjestelmäkameroiden vaihe-erotarkennus toimii, mutta lyhykäisyydessään kamera ottaa keskimmäisellä tarkennuspisteellä osoitetun kohteen itselleen näytteeksi ja pyrkii etsimään juurikin tätä näytettä eri tarkennuspisteiden avulla seurattaessa liikkuvaa kohdetta. Mitä parempi valovoima on käytössä, niin sitä isommassa kulmassa vaihe-erotarkennuksen mekaniikka pystyy päättelemään missä kohti objektiivin tarkennuselementin tulisi olla optiikan sisällä, jotta tämä näyte toistettaisiin mahdollisimman suurella kontrastilla.
Varmaankin näin. Ja taas huomataan, että se tarkennus toimii parhaiten suurivalovoimaisillla eli yleensä kalliilla objektiiveilla. Hyvävalovoimaiset teleobejektiivit maksavat hunajaa, mutta tarkennus toimii.
Tottakai rungollakin on merkitystä. Kallinpi parempi. - Canonisti_____minäkin
Rahallasaa kirjoitti:
Varmaankin näin. Ja taas huomataan, että se tarkennus toimii parhaiten suurivalovoimaisillla eli yleensä kalliilla objektiiveilla. Hyvävalovoimaiset teleobejektiivit maksavat hunajaa, mutta tarkennus toimii.
Tottakai rungollakin on merkitystä. Kallinpi parempi.On olemassa kohtuuhintaisia tele primeja, mutta ei zoomeja. Ei halpoja, mutta kohtuuhintaisia kuitenkin. Tämän takia harrastajan ei kannata heti alkuun ostaa yhtään zoomia. Niiden aika on siinä vaiheessa, kun haluaa laittaa harrastukseensa rahaa, paljon rahaa.
- jhsdfbvfqa
laskdlksalk kirjoitti:
Puppua. Aloittaeessasi jatkuvalla servolla tarkennuksen ottaa kamera itselleen tästä vihiä ja pyrkii seuraamaan juuri sitä kohtaa mistä tarkennus on aloitettu. Harrastelijat harvemmin jaksavat panostaa siihen, että luettaisiin miten järjestelmäkameroiden vaihe-erotarkennus toimii, mutta lyhykäisyydessään kamera ottaa keskimmäisellä tarkennuspisteellä osoitetun kohteen itselleen näytteeksi ja pyrkii etsimään juurikin tätä näytettä eri tarkennuspisteiden avulla seurattaessa liikkuvaa kohdetta. Mitä parempi valovoima on käytössä, niin sitä isommassa kulmassa vaihe-erotarkennuksen mekaniikka pystyy päättelemään missä kohti objektiivin tarkennuselementin tulisi olla optiikan sisällä, jotta tämä näyte toistettaisiin mahdollisimman suurella kontrastilla.
Niinhän sinä luulet.
Kamerat ei ole niin hyviä, kuin mainostetaan. Johonkin juoksijaan, tai pyöräilijään saattaa jatkuva tarkennus ehtiä mukaan, mutta kun katsot testejä, niin huomaat, ettei edes ammattilelutkaan siihen aina kykene.
Jos kuvausnopeus on suuri ei kamera ehdi joka ruudulle tarkentamaan ollenkaan ja on totta, että kameran AF valitsee aina kohteen etupinnan, vaikka siitä seuraa puolen terävyysalueen menetys.
Myös jos laukaisijan painaa kerralla pohjaan ei monet kamerat ehdi ollenkaan tarkentaa, vaan laukeaa tarkentamatta. Niissä on kuitenkin säätö, jolla voidaan määritellä kumpaa toimintaa, laukaisua, vai tarkennusta priorisoidaan. Vain kertatarkennuksessa on esto, joka estää laukeamisen, ellei kamera ole tarkentanut.
Valovoima ratkaisee tarkennuksessa paljon. Suurivalovoimainen tarkentaa tarkemmin ja jos objektiivia on vielä himmennetty osuu tarkennus vielä varmemmin kohteeseen, vaikka AF-nopeus ei aina tilanteessa riittäisi.
Keskimmäisellä tarkennuspisteellä sählääminen on aika toivotonta liikkuvassa kohteessa, vaikka se onnistuessaan parhaan tuloksen antaisi. Useimmiten ei myöskään haluta pääkohdettä aivan keskelle ruutua ja esimerkiksi koiransilmän asettaminen keskelle ruutua jättää kuonopuolella paljon tyhjää ja häntä voi kokonaan "unohtua" kuvasta.
Mestareita kyllä tässä maailmassa riittää, mutta totuus on. ettei kukaan tiedä kaikkea, vaikka niin luulee.
- Dinosaurusosasto
Mikään kameran kalleus ei voi toimia optiikan lakeja vastaan. Tietyllä aukolla tulee tietty määrä syvyysterävyyttä. Siinä mielessä on hölmölän hommaa, jos asiasta pihalla olevalle myyjä ehdottelee, osta 10 kertaa kalliimpi kamera, josta olet pihalla vielä enemmän.
Mutta videon perusteella päätellen, D3200-mallissa taitaa olla monia tarkennuspisteitä ja kameran saa valitsemaan automaattisesti niistä jonkin, jos kohde liikkuu lähellä. Tälläkö tavalla aloittajan ongelma syntyi? Kamera ei tiedä, onko kulloinkin lähempänä kameraa koiran pää vai takapää. Syvyysterävyyttä luulisi riittävän kuitenkin nykyajan digivehkeissä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031585
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781224- 881147
- 1391066
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras11027Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5821015- 20920
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8912Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9774Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8700