Narsistiäiti ja vieraannuttaminen

Mitä kokemuksia teillä on narsistiäidistä, joka yrittää systemaattisesti koko elämän vieraannuttaa lasta isästään? Kerro kokemuksiasi!

Oma kokemukseni on todella rankka. Perheessämme oli kaksi lasta, joista äiti valitsi minut "lempilapsekseen". Jo ihan todella pienenä tiesin äidissäni oleva jotain pahasti pielessä. Olin noin 8-vuotias, kun hän erään kerran tuli selittämään minulle, että minulla ja hänellä on kahden keskinen juttu, että siitä ei saa kertoa isälle eikä kelleen muille, "oma juttu". Hän ehdottomasti kielsi minua puhumasta tai kysymästä asiasta isältä. Että tämä on salaisuus ja se on vain meidän keskinen. Hän selitti jotain ikuisesta yhdessäolosta. Ja että tämä oli suvussa siirtynyt vastuu, jonka hän antoi nyt minulle. Että hän valitsi minut tehtävään. Hän oli saanut tehtävän äidiltään. Olin todella peloissani, sillä olin jo aiemmin huomannut hänen olevan erittäin epävakaa.

Ahdistuin tosi paljon ja aloin saada pelkotiloja. Aloin pelätä, että hän omistaa minut ikuisesti. Ja että en saa koskaan tilaisuutta puhua isälle salaisuudesta vaan jään hänen kynsiinsä ja kuolen. Aloin pelätä oman henkeni puolesta, sillä hän esti minua kaikin tavoin puhumasta asiasta isälle. Hän manipuloi ja haukkui isää jatkuvasti ja uskotteli puolin ja toisin systemaattisesti, että emme tule isäni kanssa toimeen. Aloin myös kantamaan sairaalloista huolta isästäni, sillä hän ei tiennyt tästä "salaliitosta", joka oli tehty hänen selkänsä takana enkä tiennyt mitä kaikkea suvun vastuu piti sisällään. Aloin pelätä isänikin kuolemaa. Lisäksi äitini alkoi vainota minua joka paikkaan, jopa vessaan. En saanut mennä mihinkään ilman häntä, jopa yöllä hän ryntäsi huoneeseeni. Hän sairaalloisesti omi minut itselleen ja eristi minut isästä. Olin aivan yksin pelkojeni kanssa. Minulle puhkesi fobia taudeille ja muistan olleeni erittäin huolissani siitä, että olenko turvassa. Äitini näki psyykkeeni murentuvan, muttei tehnyt asialle mitään. Tämä kaikki oli minulle erittäin traumaattista, koska minut pistettiin kantamaan salaisuutta ja mahdollisuuteni puhua isäni kanssa tuhottiin. Minulla ei ollut ketään, joka olisi suojellut minua häneltä ja kertonut mistä tässä on oikeasti kyse.

Tätä systemaattista valehtelua, manipulointia ja isän mustamaalaamista jatkui vuodesta toiseen. Sitten tilanne paheni ja hän alkoi vaatia yhä enemmän. Lopulta tunsin olevani vastuussa myös hänen hengestään. Hän uhkaili jopa itsemurhalla, kun yritin irrottautua hänestä. Tajusin jääneeni loukkuun, jossa kukaan ei näe hätääni, koska ei tiedä " salaisuudestamme". Uskoin vuosikymmenien manipuloinnin seurauksena, että kukaan ei kuule minua eikä kukaan rakasta minua paitsi äitini. Sairastuin lisää psyykkisesti, joka johti aikuisuudessa hetkellisesti jopa psykoosiin, sillä en tiennyt enää lainkaan että mikä on totta ja mikä valehtelua. Kumpi on paha, isä vai äiti?

Tämä vieraannuttaminen on ehdottomasti kriminalisoitava Suomessa. Sillä on erittäin vakavia seurauksia lapsen psyykkeelle ja lapsi joutuu kasvamaan henkisesti aivan yksin tuntemuksineen häiriintyneen narsistiäidin kynsissä. Nämä äidit haluavat tuhota lapsensa. He ovat täynnä pahuutta. Narsistiäiti käyttää lastaan vain pelinappulana hänen ja miehensä välisessä valtapelissä. Hän ei välitä seurauksista, joita hän lapselle teoillaan aiheuttaa. Nämä äidit ovat täysin häiriintyneitä ja tunteettomia (patologisia valehtelijoita) ja yhteiskunnan on herättävä tähän järkyttävään ongelmaan. Tämä on todellisuutta monelle lapselle!

Psykoosin kautta ja pitkän terapian avulla minä vihdoin sain selvyyden asioihin. Olen laittanut kaikki välit poikki perheeseeni ja pienin askelin palaudun työkykyiseksi jälleen. Maailmankuvani oli manipuloitu ylösalaisin (ihannekuvineen äidistä, äiti on hyvä ja isä paha). Näin syvästä tunnevankilasta on melkeimpä mahdoton yksin selvitä, jos kukaan ympärillä ei herää asiaan. Tässä tarvitaan yhteiskunnan apua näiden tunnekylmien ja patologisten narsisti- valehtelijaäitien kiinnisaamiseksi ja heidän rankaisemisekseen!
Ilmianna
Jaa

27 Vastausta



"Tässä tarvitaan yhteiskunnan apua näiden tunnekylmien ja patologisten narsisti- valehtelijaäitien kiinnisaamiseksi ja heidän rankaisemisekseen!"
Maallikko palstakirjoittaja täällä pahoittelee kokemustasi.
Kuulostaa monimutkaiselta, mutta monimutkaisiahan narsistien juonet on.

Kyllähän tuo kuulostaa siltä että aikamoista kiusaamista sinua kohtaan on ollut. Ajatteletko että tuollaisen vanhemman kiinnisaaminen olisi ollut mahdollista? Ja jos niin miten?
Ilmianna
Jaa
Melkoinen vainoharhaisen sepustus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Melkoinen vainoharhaisen sepustus. "

Niin provosointi yrityskö vaiko ihan aito mielipide siitä, ettei ko ilmiötä olisi olemassa.
Mutta joo, tämäkin aihe aina välillä tulee täällä esiin, muistikuvani mukaan jo vuosia sitten joku isä? toi aiheen esille, puhuen PAS vanhemmasta.

Itselle silloin aihe ei ollut kovin tuttu, vaikka tiesinkin, että huoltajus tilanteissa useinkin kaikenlaista kiusaa yritetään tehdä ja lapset saattavat joutua erossa vanhempiensa kiistojen välineiksi.

Sittemmin on tullut aiheeseen enemmänkin tutustuttua tämän narsismiaiheenkin myötä, varsinkin kun aihe aina silloin tällöin esille tulee ja aiheesta on ihan todellisiin kokemuksiin perustuvaa tutkimustietoakin.

No jokainen tapaus on aina henkilökohtainen näissäkin jutuissa, että pitäisi tuntea molemmat osapuolet ja heidän toiminta tapansa, että voisi olla jotain mieltä.

Mutta minusta on hyvä, että aina välillä tämäkin aihe tulee esiin ja siitä puhutaan/tehdään tunnetuksi En tiedä mutta kun nykyään kaikenlainen kiusaaminen/kostaminen/ narsismi? tuntuu lisääntyneen, niin ehkä tämäkin ilmiö sitten...

Itsellä ei henk. koht. kokemusta aiheesta ei ole, mutta laitan ny pari linkkiä, joiden pohjalta aiheeseen voi tutustua ja netistä löytyy kyllä paljon luettavaa, että vieraannuttaminen on ihan todellista, vaikka jostakusta siihen, niinkuin muutenkin narsisteihin liittyvät kokemukset voivat asiaa tuntemattomasta tuntua vainoharhaisen sepustuksilta.

http://supli.fi/pas-vieraannuttamisoireyhtyma-ja-huoltokiusaaminen-uusperheessa-osa-1/

https://yle.fi/uutiset/3-9298246

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/18/lapsenmyrkyttajat
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lukaisin linkin lapsenmyrkyttajat

"Richard Gardnerin teoria kuvaa vieraannuttamista syndroomana (Parental Alienation Syndrome), jolla on tietyt tunnusmerkit ja kehityskulku. Pitkään kehitetty malli pyrkii erittelemään vieraannuttajan mielen mekanismeja, joiden avulla ymmärtää ilmiötä. Vaikeissa tapauksissa vieraannuttajan epäluottamus on usein niin voimakas, että hän on valmis uskomaan pahimmat kuvitelmansa ex-kumppanista. Varsinkin jos hänellä on omassa lapsuudenhistoriassaan hyväksikäyttöä, hylkäämistä tai pahoinpitelyä. Tästä seuraa valtava tarve kontrolloida omaa lasta ja halu eliminoida toinen, "vaarallinen" vanhempi pois lapsen elämästä. Se mitä vieraannuttaja ei ymmärrä on se, että hän kuvittelee oman ex-puolisonsa toistavan hänen omien vanhempiensa teot ja vahingoittavan hänen lastaan kuten häntä on vahingoitettu.

Tällaisessa tilanteessa voi ajatella, että vieraannuttaja on paitsi syyllinen myös uhri, joka siirtää tiedostamattaan oman onnettoman lapsuutensa taakan edelleen lapsilleen. Tämä on kuin ylisukupolvisen murhenäytelmän käsikirjoitus."

Muualla maailmassa suunniteltuja toimia:

Vieraannuttamisen kriminalisointi,
Oikeuslaitoksen osaamisen, resurssien ja työtapojen kehittäminen.
Lapsen oman tilanteenhallinnan vahvistaminen.

Eli oikeuslaitoksen kehittäminen yksi malli.
Lapsen oman tilanteen vahvistaminen olisi muu toimija.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olisin sitä mieltä että opettaja koulussa olisi sinut kyllä huomannut ja varmasti kysellyt voinnistasi ja kuulostellut sinua, kun olet oireillut. Et ole koulussa ollut aivan rivistöä, kun tuollaista olet kokenut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Olen alkuperäinen kirjoittaja ja kertomani on totta. Narsismi on toisinaan niin julmaa, että siitä tietämättömän on vaikea siihen samaistua ja ilmiö mielellään kielletään. Halusin tuoda kokemukseni ihmisten luettavaksi ja näkyville auttaakseni muita samankaltaista kokeneita. Lapsen pahan olon aiheuttajaa on erityisen vaikea paikantaa, sillä narsistiäiti mustamaalaa taukoamatta miestä syylliseksi. Hän selittää systemaattisesti, että syy on isässä ja saa näin huomion pois itsestään. Terveydenhuolto-henkilökunnan on näinollen erittäin vaikea erottaa totuutta, että miten asioiden oikea laita on. Lisäksi narsistiäidit osaavat olla aurinkoisia ulospäin ja esittävät hyvää äitiä. Ja nämä seikat tekevät ilmiöstä haasteellisen tunnistaa.

Silmätnäkee nimimerkille kommentoisin, että koulussa olin ujo ja erittäin tunnollinen. Äiti kielsi säännöllisesti minua kertomasta asioista ulkopuolisille. Minä en siis uskaltanut puhua pahasta olostani koulussa, koska koin ahdistukseni omaksi syykseni. Kotona psyykkinen oireiluni oli mielletty ongelmaksi ja minua peloteltiin psykiatrilla. Salasin siis pahan oloni. Näin oirehdintani jäi huomaamatta. Lisäksi lapsi haluaa aina suojella vanhempiaan, koska se on hänen selviytymiskeinonsa, sillä hän on riippuvainen vanhemmistaan selviytyäkseen.

Olen aivan samaa mieltä Lukaisin nimimerkin kanssa siitä, että äitini ongelmissa kyseessä on jonkinlaiset syvät lapsuudentraumat, joita äitini on sitten omassa liitossaan toteuttanut. Hän ehkä uskoo suojelevansa, mutta tekeekin toisin. Olen tutustunut sukuhistoriaani melko tarkoin ja tiedän että hänen äitinsä oli myös tunnekylmä ja narsistinen sekä erittäin vaativa. Äitini äiti vaati ehdotonta kiltteyttä äidiltäni ja pahaa oloa sekä vihaa ei saanut näyttää. Myös hän vaati, ettei asioista saa puhua isän kanssa vaan manipuloi lapsuudessa äitini liittoutumaan kanssaan.

Äitini äidin isä taas oli alkoholisti, jota äitini äiti joutui lapsuudessa palvelemaan ja hoitamaan ja tätä miesvihaa hän toteutti omassa liitossaan ja äitini taas meidän perheemme kanssa. Tämä on siis todellakin ylisukupolvinen murhenäytelmä, kuten Lukaisin nimimerkki totesikin.

Vaikka kyse on tietynlaisesta tragediasta, on näiden narsistiäitien lasten turvallisuus taattava, sillä näiden äitien tunnevaurio on niin syvä, ettei sitä useinkaan voi korjata. Mielestäni ainakin narsismista kertominen esim. kouluissa voisi herättää nämä narsistiäitien lapset ymmärtämään kotiolojaan ja hakemaan tarvittaessa apua. Tietoisuuden lisääminen olisi ainakin yksi tapa taistella tätä ilmiötä vastaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Minusta olisi syytä lasten keskuudessa lähestyä asiaa siltä positiivisemmalta puolelta, ei välttämättä tarvi puhua narsismista ala-aste ikäisille, mutta olisi syytä opettaa tunnetaitoja enemmän ja siinä sivussa siis sivuta esim perhe-elämää ja millainen rakastava vanhempi on, miten hän kohtelee lasta kun kyse on terveestä suhteesta lapseen. Moni henkistä tai fyysistä väkivaltaa kohdannut lapsi on tottunut huonoon kohteluun ja näin ei edes ymmärrä että häntä kohdellaan julmasti. Hänelle sanotaan että hän on paha, ja ansaitsee väkivallan. Tätä pitäisi positiivisen kautta opettaa. Lapsi ei koskaan ole paha tai huono.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taitaa olla tämä sama "pulla"äiti tytär, joka tätä äitivihaansa täällä yrittää epätoivoisesti terapioida. Olihan tuo ihan vainoharhaista ja täysin lapsellista sepustusta, samoin kuin nämä pullaäidin taiteilut ja kaikki muut syytökset, mitä ädissä täytyy haukkua. Ilmeisesti tämä aloittaja vihaa äitiään, syyllistää isänsä itsemurhasta ja omasta epävakaasta tilastaan äitiään. Näyttää siltä, että yhteiskunnan antamasta terapiasta ei ole ollut mitään hyötyä kyseisen ihmisen kohdalla. Niin outoa harhaista höpinää, että ei voinut kuin nauraa näille lapsillisille kieroutuneille ajatuksille. Selkeästi näkee, että aloittaja on lukenut ja imenyt itseensä muotisanan narsistin kaikki piirteet, jotka sitten on sovittanut oman vihan kohteeseensa, ja kukas muu se tässäkään tapauksessa taasen on kuin ÄITI :))
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
19 VASTAUSTA:
"Niin outoa harhaista höpinää, että ei voinut kuin nauraa näille lapsillisille kieroutuneille ajatuksille."

Niin edelleen kuullostaahan ne oudoille jos ei ole minkäänlaista kokemusta itsellä ko. asiasta, mutta valitettava tosiasiahan se on, että narsisti vanhempi saattaa sairastuttaa lapsensa.

Mielesäni hän kuvaa sellaista tilannetta jossa vanhempi ikäänkuin omii lapsen itselleen/heillä on yhteinen salaisuus ja vanhempi saa lapsen uskomaan, että ko. vanhempi on lapsen ainoa tuki ja turva ja muut ihmiset/maailma on vihamielinen.

Edelleen ko. kirjoittajahan kertoo sairastuneensa, kun taas taannoisen "pullaäidin" lapsi ei nähnyt itsessään mitään vikaa ja tuo "taitelijakin" korostaa, ettei hänellä ole psykkisiä ongelmia.

Että hieman ihmetyttää jos sivullinen vetää hernettä nenäänsä jos joku uskaltautuu kertomaan sairastuneensa. Itse en ny näe mielen sairauksissa mitään naurun aihetta. Toivon mukaan suhtatuminen mielenterveysongelmiin ei ole yleisesti vielä tuolla tasolla.

Sekin tuli tuossa, että näillä asioilla on yleensä kuaskantoiset seuraukset, puhutaan ylisukupolvisuudesta, vaietuista salaisuuksista, jotka jatkuvat jos kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle ja haka apua.

Vielä tuohon kouluopetukseen liittyen. Niin aikoinaan kouluissa oli sellainenkin oppiaine kuin perhekasvatus, joka sitten lamavuosina poistettiin opetussuunitelmasta. Muistan vanhemman tyttäreni olleen siitä niin kiinnostunut, että otti aiheen joskus puheeksi kotonakin. Ihan tätä nykyajan opetussuunitelmia en tunne, että onko jotain korvaavaa tullut tilalle. Ainakin aihe koetttin tarpeelliseksi tämän 2014 opettaja lehden artikkelin mukaan.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti/Page/juttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755578539
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Niin outoa harhaista höpinää, että ei voinut kuin nauraa näille lapsillisille kieroutuneille ajatuksille."

Niin edelleen kuullostaahan ne oudoille jos ei ole minkäänlaista kokemusta itsellä ko. asiasta, mutta valitettava tosiasiahan se on, että narsisti vanhempi saattaa sairastuttaa lapsensa.

Mielesäni hän kuvaa sellaista tilannetta jossa vanhempi ikäänkuin omii lapsen itselleen/heillä on yhteinen salaisuus ja vanhempi saa lapsen uskomaan, että ko. vanhempi on lapsen ainoa tuki ja turva ja muut ihmiset/maailma on vihamielinen.

Edelleen ko. kirjoittajahan kertoo sairastuneensa, kun taas taannoisen "pullaäidin" lapsi ei nähnyt itsessään mitään vikaa ja tuo "taitelijakin" korostaa, ettei hänellä ole psykkisiä ongelmia.

Että hieman ihmetyttää jos sivullinen vetää hernettä nenäänsä jos joku uskaltautuu kertomaan sairastuneensa. Itse en ny näe mielen sairauksissa mitään naurun aihetta. Toivon mukaan suhtatuminen mielenterveysongelmiin ei ole yleisesti vielä tuolla tasolla.

Sekin tuli tuossa, että näillä asioilla on yleensä kuaskantoiset seuraukset, puhutaan ylisukupolvisuudesta, vaietuista salaisuuksista, jotka jatkuvat jos kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle ja haka apua.

Vielä tuohon kouluopetukseen liittyen. Niin aikoinaan kouluissa oli sellainenkin oppiaine kuin perhekasvatus, joka sitten lamavuosina poistettiin opetussuunitelmasta. Muistan vanhemman tyttäreni olleen siitä niin kiinnostunut, että otti aiheen joskus puheeksi kotonakin. Ihan tätä nykyajan opetussuunitelmia en tunne, että onko jotain korvaavaa tullut tilalle. Ainakin aihe koetttin tarpeelliseksi tämän 2014 opettaja lehden artikkelin mukaan.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti/Page/juttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755578539
Aikoinaan oli aikoinaan, kuten uumenista kaivettu linkki osoittaa. Ja on hyvä, että koulumaailmakin kehittyy ja uusia opetussuunnitelmia tulee. Jo pitkään on ollut oppiaineena terveystieto, ehkä et ole missään siihen sitten törmännyt, joka tukee kyllä parhaiten tämän päivän nuoria. Tässä linkki, jos nykyaika kiinnostaa:

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/uudet_opetussuunnitelmat_pahkinankuoressa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
eikuuluketjunaiheeseen kirjoitti:
Aikoinaan oli aikoinaan, kuten uumenista kaivettu linkki osoittaa. Ja on hyvä, että koulumaailmakin kehittyy ja uusia opetussuunnitelmia tulee. Jo pitkään on ollut oppiaineena terveystieto, ehkä et ole missään siihen sitten törmännyt, joka tukee kyllä parhaiten tämän päivän nuoria. Tässä linkki, jos nykyaika kiinnostaa:

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/opetussuunnitelma_ja_tuntijako/uudet_opetussuunnitelmat_pahkinankuoressa
"Jo pitkään on ollut oppiaineena terveystieto, ehkä et ole missään siihen sitten törmännyt, joka tukee kyllä parhaiten tämän päivän nuoria. "

Kyllä joo, terveystieto oppiaineena on tuttu juttu minullekkin, mutta kyse oli ny tässä kohtaa ns. perhekasvatuksesta tämän ketjun aihe alueeseen liittyen.

Vilkaisin tuos mitä tuo nyk. terveystieto sitten nykyään pitänee sisällään ja löysin
Edu. fin sivuilta tällaisen, en toki tiedä koska on päivitetty

"Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi."

http://edu.fi/perusopetus/terveystieto

Mutta ei ainakaan tässä terveystieto nimikkeen alla puhuttu perhekasvatuksesta. Edelleen vlkaisin yo-opintojen sivustoa

"Oletko kiinnostunut terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista?

Terveystieteiden perus- ja aineopinnoissa yhdistyvät neljän pääaineen sisällöt:

fysioterapia,
gerontologia ja kansanterveys,
liikuntalääketiede ja
terveyskasvatus."

https://www.avoin.jyu.fi/oppiaineet/terveystieteet

Niin sielläkin ny tosiaan oli enemmänkin pelkästään terveyden edistämiseen painottuvia opintokokonaisuuksia, että puhutaan/tarkoitetaan ny vähän eri asoita.

Mutta joo, varmaan psykologian ja kasvatuspuolen opinnoista löytynee paremminkin ehkä opintokonaisuuksia, mutta vähemmän ne koskevat persuopetuksessa olevia.

Omassa kommentissani ny kyse oli enemmänkin vanhemmuudesta ja perhekasvatuksesta, tai sen puutteesta,mitä tuossa aiemmin laittamassani muutaman vuoden takaisessa linkissäkin peräänkuulutettiin.

Terveystietokin toki on hyvä juttu ja tukee nuoria, mutta siitä huolimatta monet nuoret voivat pahoin kun ja jos kotoa ei mitään tukea saa kun vanhemmuus on hukassa. Ts. vahinko/lapsuuden haavat ovat tulleet jo aiemmin vanhemman toimesta kuten ilmeisesti tuon aloittajankin tapauksessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uskonnonopetus pitää nykyisellään sisällään keskustelunavauksia suuntaan jos toiseenkin. Sanoisinko että on paljon kehittyneempää kuin omana aikanani...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Jo pitkään on ollut oppiaineena terveystieto, ehkä et ole missään siihen sitten törmännyt, joka tukee kyllä parhaiten tämän päivän nuoria. "

Kyllä joo, terveystieto oppiaineena on tuttu juttu minullekkin, mutta kyse oli ny tässä kohtaa ns. perhekasvatuksesta tämän ketjun aihe alueeseen liittyen.

Vilkaisin tuos mitä tuo nyk. terveystieto sitten nykyään pitänee sisällään ja löysin
Edu. fin sivuilta tällaisen, en toki tiedä koska on päivitetty

"Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi."

http://edu.fi/perusopetus/terveystieto

Mutta ei ainakaan tässä terveystieto nimikkeen alla puhuttu perhekasvatuksesta. Edelleen vlkaisin yo-opintojen sivustoa

"Oletko kiinnostunut terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista?

Terveystieteiden perus- ja aineopinnoissa yhdistyvät neljän pääaineen sisällöt:

fysioterapia,
gerontologia ja kansanterveys,
liikuntalääketiede ja
terveyskasvatus."

https://www.avoin.jyu.fi/oppiaineet/terveystieteet

Niin sielläkin ny tosiaan oli enemmänkin pelkästään terveyden edistämiseen painottuvia opintokokonaisuuksia, että puhutaan/tarkoitetaan ny vähän eri asoita.

Mutta joo, varmaan psykologian ja kasvatuspuolen opinnoista löytynee paremminkin ehkä opintokonaisuuksia, mutta vähemmän ne koskevat persuopetuksessa olevia.

Omassa kommentissani ny kyse oli enemmänkin vanhemmuudesta ja perhekasvatuksesta, tai sen puutteesta,mitä tuossa aiemmin laittamassani muutaman vuoden takaisessa linkissäkin peräänkuulutettiin.

Terveystietokin toki on hyvä juttu ja tukee nuoria, mutta siitä huolimatta monet nuoret voivat pahoin kun ja jos kotoa ei mitään tukea saa kun vanhemmuus on hukassa. Ts. vahinko/lapsuuden haavat ovat tulleet jo aiemmin vanhemman toimesta kuten ilmeisesti tuon aloittajankin tapauksessa.
Se nyt vaan se perhekasvatus nimenä johtaa hiukan harhaan, kun ilmeisesti kuvitellaan sen kokonaan olleen äidiksi ja isäksi valmentamista. Siellä oli perheen taloutta, säästämistä, lainan ottoa, seksivalistusta, oman itsensä tutkiskelua, perhemuodoista eronneista karanneisiin, miten riitoja ja eroja tulisi perheessä käsitellä, jos on väkivaltaa, alkoholismia, hyväksikäyttöä, alkoholista, tupakasta ja huumeista yms. valistusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aika laajasti elämää käsitellään terveystiedossakin.
Ystävät ja perhe on yhtenä aiheena vuosiluokalla 7. luokiteltuna mielen hyvinvoinnin aihekokonaisuuteen.
Ajat muuttuvat ja koulussa opetettavan tiedon tulee muuttua ajanmukaisesti ajan mukana.

[DOC]TERVEYSTIETO VUOSILUOKILLA 7 – 9
www.hameenlinna.fi/pages/376375/ttops.doc

"Mielen hyvinvointi

Tavoitteet
- Oppilas tietää itsetuntoon vaikuttavia tekijöitä
- Oppilas harjoittelee itseilmaisua, tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista ja vuorovaikutustaitoja
- Oppilas tietää psyykkisen kasvun ja kehityksen vaiheita
- Oppilas ymmärtää ihmissuhteiden merkityksen hyvinvoinnille
- Oppilas ymmärtää vastuun, välittämisen ja huolenpidon tärkeyden
- Oppilas tuntee keinoja oman henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi sekä tunnistaa henkisen tasapainon tunnusmerkkejä

7. luokka
- itsetuntemus
- tunteet
- minä -viestintä
- kuuntelemisen taito
- ystävät, perhe

8. luokka
- sosiaaliset suhteet
- ongelmatilanteista ratkaisuihin
- vastuut ja velvoitteet

9. luokka
- mielenterveyden elementit
- masennus, stressi
- kriisitilanteiden käsittely ja selviämisen keinoja
- kansalaisjärjestö – ja vapaaehtoistyö "
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nimijohtaaharhaan kirjoitti:
Se nyt vaan se perhekasvatus nimenä johtaa hiukan harhaan, kun ilmeisesti kuvitellaan sen kokonaan olleen äidiksi ja isäksi valmentamista. Siellä oli perheen taloutta, säästämistä, lainan ottoa, seksivalistusta, oman itsensä tutkiskelua, perhemuodoista eronneista karanneisiin, miten riitoja ja eroja tulisi perheessä käsitellä, jos on väkivaltaa, alkoholismia, hyväksikäyttöä, alkoholista, tupakasta ja huumeista yms. valistusta.
"Se nyt vaan se perhekasvatus nimenä johtaa hiukan harhaan, kun ilmeisesti kuvitellaan sen kokonaan olleen äidiksi ja isäksi valmentamista. "

No eiköhän perheisiin ja niissä eläviin ihmisiin sisälly koko elämän kirjo, niin hyvässä kuin pahassakin. Kuten tuossa tuot esille sen piirissä käsitellään monenlaisia asioita tuon vanhemmuuden lisäksi, koska vanhemmatkin ovat vain ihmisiä.

Tuossa kun joku otti esiin uskonnonopetuksen, niin en siitä en tiedä sanoa, mikä vaikutus sillä on näihin asioihin, mutta kirkko kyllä on tehnyt/tekee myös mittavaa perhetyötä ja diakoniatyö tukee ja auttaa elämän kriiseissä niin isiä, kuin äitejä ja heidän lapsiaan.

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content386525

Tuossa kun luin vielä tuon aloittajan ajatuksia, niin itse en näkisi tarpeelliseksi koulussa erityisesti otettavan esille narsismia saati narsistiäitejä kuin isiäkään. En usko lapsen/ nuorenkaan ymmärtävän vielä sellaisia asioita kun vaikeuksia ymmärtää on aika ihmisilläkin.

Koulun tehtävä ei ole kasvattaa vanhempia vanhemmuuteen vaan lapsia ja tarjota mahdollisuus saada tietoa/oppia erilaisia asiota.. Toki opettajilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jos ja kun ounastelevat ettei lapsen kotona ole kaikki ookoo. Mutta kuten aloittajakin totesi, lapset ovat hirveän lojaaleja omille vanhemilleen.

Yleensähän käsittääkseni narsistien lapset itsekin heräävät näihin asioihin vasta aikuisina omien ongelmiensa myötä jos ja kun sen vanhemman vaikutusvallasta on joiltain osin irtipäässyt tai sitten sairastunut, kuten aloittajan tapauksessa on käynyt.

Perhekasvatuksen puolesta puhun sen vuoksi, ettei vääränlainen vanhemmuus ja sen mukanaan tuomat ongelmat siirtyisi sellaisenaan seuravaan sukupolveen, kuten tuossa aloittajan tapauksessakin tuntuu käyneen mihin hän viittaa kertoessaan että jo hänen äitinsä lapsuusperheessä oli ollut samankaltaiset kuviot.

Varmaan sopiva ikä perhekasvatuksen aloittamiseen olisi siinä murrosiän paikkeilla/aikuisuuden kynnksellä jolloin nuoret alkavat paremmin ymmärtää ja kiinnostua sellaisista asioista ja uskaltavat kyseenalaistaa vanhempiensa toimintamalleja. Onhan noita perhekasvatuksen kursseja, "miten tulla hyväksi isäksi" ainakin Mll:n toimesta ollut tarjolla varusmiehillekkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Se nyt vaan se perhekasvatus nimenä johtaa hiukan harhaan, kun ilmeisesti kuvitellaan sen kokonaan olleen äidiksi ja isäksi valmentamista. "

No eiköhän perheisiin ja niissä eläviin ihmisiin sisälly koko elämän kirjo, niin hyvässä kuin pahassakin. Kuten tuossa tuot esille sen piirissä käsitellään monenlaisia asioita tuon vanhemmuuden lisäksi, koska vanhemmatkin ovat vain ihmisiä.

Tuossa kun joku otti esiin uskonnonopetuksen, niin en siitä en tiedä sanoa, mikä vaikutus sillä on näihin asioihin, mutta kirkko kyllä on tehnyt/tekee myös mittavaa perhetyötä ja diakoniatyö tukee ja auttaa elämän kriiseissä niin isiä, kuin äitejä ja heidän lapsiaan.

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content386525

Tuossa kun luin vielä tuon aloittajan ajatuksia, niin itse en näkisi tarpeelliseksi koulussa erityisesti otettavan esille narsismia saati narsistiäitejä kuin isiäkään. En usko lapsen/ nuorenkaan ymmärtävän vielä sellaisia asioita kun vaikeuksia ymmärtää on aika ihmisilläkin.

Koulun tehtävä ei ole kasvattaa vanhempia vanhemmuuteen vaan lapsia ja tarjota mahdollisuus saada tietoa/oppia erilaisia asiota.. Toki opettajilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jos ja kun ounastelevat ettei lapsen kotona ole kaikki ookoo. Mutta kuten aloittajakin totesi, lapset ovat hirveän lojaaleja omille vanhemilleen.

Yleensähän käsittääkseni narsistien lapset itsekin heräävät näihin asioihin vasta aikuisina omien ongelmiensa myötä jos ja kun sen vanhemman vaikutusvallasta on joiltain osin irtipäässyt tai sitten sairastunut, kuten aloittajan tapauksessa on käynyt.

Perhekasvatuksen puolesta puhun sen vuoksi, ettei vääränlainen vanhemmuus ja sen mukanaan tuomat ongelmat siirtyisi sellaisenaan seuravaan sukupolveen, kuten tuossa aloittajan tapauksessakin tuntuu käyneen mihin hän viittaa kertoessaan että jo hänen äitinsä lapsuusperheessä oli ollut samankaltaiset kuviot.

Varmaan sopiva ikä perhekasvatuksen aloittamiseen olisi siinä murrosiän paikkeilla/aikuisuuden kynnksellä jolloin nuoret alkavat paremmin ymmärtää ja kiinnostua sellaisista asioista ja uskaltavat kyseenalaistaa vanhempiensa toimintamalleja. Onhan noita perhekasvatuksen kursseja, "miten tulla hyväksi isäksi" ainakin Mll:n toimesta ollut tarjolla varusmiehillekkin.
Mitä ihmettä ajat takaa?
" itse en näkisi tarpeelliseksi koulussa erityisesti otettavan esille narsismia saati narsistiäitejä kuin isiäkään. En usko lapsen/ nuorenkaan ymmärtävän vielä sellaisia asioita kun vaikeuksia ymmärtää on aika ihmisilläkin. "

Kuule se aika on ohi, kun lapsilta tietoa pimitettiin. Väitätkö, että jos itse on ymmärtänyt eläneensä narsistin kanssa vasta viiskymppisenä, niin se johtuu ymmärryksestä. Tiedon puutteesta se johtuu.

"Perhekasvatuksen puolesta puhun sen vuoksi, ettei vääränlainen vanhemmuus ja sen mukanaan tuomat ongelmat siirtyisi sellaisenaan seuravaan sukupolveen"

Ei se perhekasvatus onni ja autuus ole. Ongelmahan on siinä, että kun sitä perheen päätä tai kättä kohtaa kriisi, niin valitettavasti jokainen ottaa tietämättään käyttöönsä sen omasta perheestä otetun mallin ongelman ratkomiseen: Ja mallit vaihtelee: mykkäkoulu, huutaminen, ryyppääminen, pettäminen, lähteminen, väkivalta jne. Ihminen ei edes syvimmällä kriisin hetkellä tajua sitä, mikä geeneissä kulkeva virta purkautuu ulos ja miksi se saa hänet käyttäytymään niinkuin käyttäytyy.

"Varmaan sopiva ikä perhekasvatuksen aloittamiseen olisi siinä murrosiän paikkeilla/aikuisuuden kynnksellä jolloin nuoret alkavat paremmin ymmärtää ja kiinnostua sellaisista asioista ja uskaltavat kyseenalaistaa vanhempiensa toimintamalleja. "

Valitettavasti se on jo silloin liian myöhäistä. Eihän tästä nyt niin kauaa ole, kun jonkinlainen valistus aloitettiin viimeistä luokkaa käyvillä ja todettiin, että aiemmin pitää aloittaa.

Nykysisältöinen terveystieto on aivan erinomainen, monipuolinen ja laaja-alainen paketti nuorille, jo yksinomaan sen vuoksi, että nykyisin painotetaan keskustelevaa vuorovaikutusta luokassa, eikä ylhäältä ohjattua tiukkaa mallia. Suomalainen koulusivistys on erinomaista, mutta sehän on jokaisen asia, miten sen ottaa vastaan.

Linkaamasi linkki vuodelta 2014 oli sen aikaista polemiikkiia, kun ei vielä nähty sitä kokonaisuutta, johon terveytieto oppiaineena antaa huomattavasti paremmat aiheiden käsittelymahdollisuudet kuin perhekasvatus konsanaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
elämänsuoloja kirjoitti:
Mitä ihmettä ajat takaa?
" itse en näkisi tarpeelliseksi koulussa erityisesti otettavan esille narsismia saati narsistiäitejä kuin isiäkään. En usko lapsen/ nuorenkaan ymmärtävän vielä sellaisia asioita kun vaikeuksia ymmärtää on aika ihmisilläkin. "

Kuule se aika on ohi, kun lapsilta tietoa pimitettiin. Väitätkö, että jos itse on ymmärtänyt eläneensä narsistin kanssa vasta viiskymppisenä, niin se johtuu ymmärryksestä. Tiedon puutteesta se johtuu.

"Perhekasvatuksen puolesta puhun sen vuoksi, ettei vääränlainen vanhemmuus ja sen mukanaan tuomat ongelmat siirtyisi sellaisenaan seuravaan sukupolveen"

Ei se perhekasvatus onni ja autuus ole. Ongelmahan on siinä, että kun sitä perheen päätä tai kättä kohtaa kriisi, niin valitettavasti jokainen ottaa tietämättään käyttöönsä sen omasta perheestä otetun mallin ongelman ratkomiseen: Ja mallit vaihtelee: mykkäkoulu, huutaminen, ryyppääminen, pettäminen, lähteminen, väkivalta jne. Ihminen ei edes syvimmällä kriisin hetkellä tajua sitä, mikä geeneissä kulkeva virta purkautuu ulos ja miksi se saa hänet käyttäytymään niinkuin käyttäytyy.

"Varmaan sopiva ikä perhekasvatuksen aloittamiseen olisi siinä murrosiän paikkeilla/aikuisuuden kynnksellä jolloin nuoret alkavat paremmin ymmärtää ja kiinnostua sellaisista asioista ja uskaltavat kyseenalaistaa vanhempiensa toimintamalleja. "

Valitettavasti se on jo silloin liian myöhäistä. Eihän tästä nyt niin kauaa ole, kun jonkinlainen valistus aloitettiin viimeistä luokkaa käyvillä ja todettiin, että aiemmin pitää aloittaa.

Nykysisältöinen terveystieto on aivan erinomainen, monipuolinen ja laaja-alainen paketti nuorille, jo yksinomaan sen vuoksi, että nykyisin painotetaan keskustelevaa vuorovaikutusta luokassa, eikä ylhäältä ohjattua tiukkaa mallia. Suomalainen koulusivistys on erinomaista, mutta sehän on jokaisen asia, miten sen ottaa vastaan.

Linkaamasi linkki vuodelta 2014 oli sen aikaista polemiikkiia, kun ei vielä nähty sitä kokonaisuutta, johon terveytieto oppiaineena antaa huomattavasti paremmat aiheiden käsittelymahdollisuudet kuin perhekasvatus konsanaan.
"Linkaamasi linkki vuodelta 2014 oli sen aikaista polemiikkiia, kun ei vielä nähty sitä kokonaisuutta, johon terveytieto oppiaineena antaa huomattavasti paremmat aiheiden käsittelymahdollisuudet kuin perhekasvatus konsanaan. "

No sinä ny olet sitä mieltä ja minä hieman toista mieltä. en viitsi ny sen kummemmin kiistellä asioiden paremmuudesta, mikä sinulle ny tuntuu olevan kovastikin tärkeää.

Mutta onneksi ny kuitenkin nykyään tuota ennalta ehkäisevää perhetyötä on lisätty lastensuojelun puolella ja vanhemmuutta pyritään tukemaan.

Perhekasvatuksella ny tarkoitan lapsille ja nuorille tarjottuna tässä kohtaatämän ketju aiheeseen liittyen jotain sellaista, että he pohtisivat millaista on/olisi hyvä vanhemmuus, millaisia vanhempia he aikanaan toivoisivat olevansa, mikä mun mielestä ny ei ihan kovin nuorten lasten kohdalla ole kovin ajankohtainen kuitenkaan.

Mitä tulee mainitsemaasi keskusteluun, niin joo luokassa asioista voidaan keskustella yleisellä tasolla. Mutta kun se malli pitäisi viedä sinne koteihinkin ja hirveän harva lapsi uskaltaa kotona kertoa että hänen on paha olla ja sen pahan olon tuottaa nimenomaan vanhempi, saati että uskaltaisi nimittää vanhempaansa narsistiksi, vaikka olisikin jossain nuoruusiässä asiaa salaa pohtinut jostain saamansa tiedon perusteella.

Mitä tule mainitsemaasi malliin, niin ihan aina ei se periydy, siinä avainsanana on tunnistaminen, aikuinen ihminen pystyy hallitsemaan käytöstään, kykenee valitsemaan toisin ja oppii toisenlaisia tapoja niin halutessaan silloinkin vaikkei se oma lapsuus niin seesteinen ollutkaan.

Mutta jälkensä se tosiaan jättää "Olemme jokainen kokemuksiemme summa ja ikävä kyllä huono vanhemmuus näkyy meissä myös aikuisina."

https://mielenihmeet.fi/myrkyllisen-kasvatuksen-aivoihin-jattamat-jaljet/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aloin kirjoittamaan että en ota kantaa pitäisikö lapsille opettaa syvyyspsykologian ihmeitä jo koulussa ja mistä asti, mutta huomasin että mielipide muodostui samantien. Satujen ja kertomusten muodossa kun on opetettu lapsille hyvää ja pahaa ilmeisesti hyvin hyvin varhaisista ajoista lähtien... lasten ymmärtämässä muodossa.
Noin lapsille jää liikkumavaraa eikä tule shokkihoitona. Aina kun pitää muistaa että lapset ovat erilaisista kodeista, eikä kaikenlaisen "järjettömyyden" tietäminen toisten lasten elämästä ole ehkä ihan sitä mitä lasten päässä olisi niinkuin hyvä liikkua.
Ehkä täällä narsistipalstallakin tulee esiin sen tyyppinen itekkyys, että ajatellaan jos kerran yksi joutuu näkemään ja kokemaan järjettömyyttä niin miksei sitten kaikki samantein...
Uskon ns. muiden lasten järkyttämisen olevan jokseenkin turhaa. Lasten pitää saada leikkiä ja kasvaa hyvään ja arvokkaaseen elämään. Sen pitäisi olla tavoite.
Vaikeissa oloissa elävien lasten pitää saada omaa juuri heille suunnattua apua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aloin_ kirjoitti:
Aloin kirjoittamaan että en ota kantaa pitäisikö lapsille opettaa syvyyspsykologian ihmeitä jo koulussa ja mistä asti, mutta huomasin että mielipide muodostui samantien. Satujen ja kertomusten muodossa kun on opetettu lapsille hyvää ja pahaa ilmeisesti hyvin hyvin varhaisista ajoista lähtien... lasten ymmärtämässä muodossa.
Noin lapsille jää liikkumavaraa eikä tule shokkihoitona. Aina kun pitää muistaa että lapset ovat erilaisista kodeista, eikä kaikenlaisen "järjettömyyden" tietäminen toisten lasten elämästä ole ehkä ihan sitä mitä lasten päässä olisi niinkuin hyvä liikkua.
Ehkä täällä narsistipalstallakin tulee esiin sen tyyppinen itekkyys, että ajatellaan jos kerran yksi joutuu näkemään ja kokemaan järjettömyyttä niin miksei sitten kaikki samantein...
Uskon ns. muiden lasten järkyttämisen olevan jokseenkin turhaa. Lasten pitää saada leikkiä ja kasvaa hyvään ja arvokkaaseen elämään. Sen pitäisi olla tavoite.
Vaikeissa oloissa elävien lasten pitää saada omaa juuri heille suunnattua apua.
Olen samaa mieltä. Mitä nuorempi sitä lapsentasoisemmin tulee asioihin vastata, mutta emme auta lapsiamme sillä, että salaamme heiltä jotakin, jos he ovat siitä kiinnostuneita. Sadut, tuo aivan verraton kansanperinne erilaisine tarinoineen, antaa lapsillemme paljon ja toivonkin, ettei niitä ole unohdettu kaikkien älykännyköiden viemän ajan vuoksi.
Niinhän sitä itsekin haluaisi suojella lapsia elämän raakuuksilta, joka tämän päivän arjessa on yhä haastavampaa. Kun lapsi saa sen ensimmäisen älykännykkänsä, niin siinä samassa paketissa se koko kirjo on heti saatavilla, tyypillisimmillään lapsi on siellä maailmassa ihan yksin tekemässä valintojaan, johon eniten vaikuttaa kaveripiiri tai jopa virtuaalikaveripiiri. Mikä ja mitä se perhe nykyajan lapselle on tai mitä se merkitsee? Vanhemmuus tai olla vanhempi ei ole se tärkein asia nuorelle, meille fossiileille se kai kuului hyvän elämän tavoitteisiin. Mikäli olen mitään ymmärtänyt niin perheen perustaminen ei enää ole tavoite, vaan se on minäkeskeinen, vain itselle hyvää tuottava elämä kivojen ystävien kanssa. Nuori, joka pohtii asioita, saattaa sanoa, että luuletko, että edes haluan perhettä, kun joudun kuitenkin ns. maksumieheksi hetken ilosta tai ei kukaan naimisiin mene, paitsi jos on rahaa järjestää kavereille hienot häät.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
elämänsuoloja kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Mitä nuorempi sitä lapsentasoisemmin tulee asioihin vastata, mutta emme auta lapsiamme sillä, että salaamme heiltä jotakin, jos he ovat siitä kiinnostuneita. Sadut, tuo aivan verraton kansanperinne erilaisine tarinoineen, antaa lapsillemme paljon ja toivonkin, ettei niitä ole unohdettu kaikkien älykännyköiden viemän ajan vuoksi.
Niinhän sitä itsekin haluaisi suojella lapsia elämän raakuuksilta, joka tämän päivän arjessa on yhä haastavampaa. Kun lapsi saa sen ensimmäisen älykännykkänsä, niin siinä samassa paketissa se koko kirjo on heti saatavilla, tyypillisimmillään lapsi on siellä maailmassa ihan yksin tekemässä valintojaan, johon eniten vaikuttaa kaveripiiri tai jopa virtuaalikaveripiiri. Mikä ja mitä se perhe nykyajan lapselle on tai mitä se merkitsee? Vanhemmuus tai olla vanhempi ei ole se tärkein asia nuorelle, meille fossiileille se kai kuului hyvän elämän tavoitteisiin. Mikäli olen mitään ymmärtänyt niin perheen perustaminen ei enää ole tavoite, vaan se on minäkeskeinen, vain itselle hyvää tuottava elämä kivojen ystävien kanssa. Nuori, joka pohtii asioita, saattaa sanoa, että luuletko, että edes haluan perhettä, kun joudun kuitenkin ns. maksumieheksi hetken ilosta tai ei kukaan naimisiin mene, paitsi jos on rahaa järjestää kavereille hienot häät.
" tai ei kukaan naimisiin mene, paitsi jos on rahaa järjestää kavereille hienot häät. "
Ehkä on vain hyvä jos tuontyyppiset nuoret eivät mene naimisiin, paitsi jos käy niin onnekkaasti että ne kunnon häät voi kustantaa. Eikä kunnon häissä kavereille ole mitään pahaa... Eihän kaverien toivominen häihin minäkeskeistä ole... päinvastoin.
Eikä perhettä kannatakaan perustaa, jos epäilee vain maksumieheksi joutuvansa. Se on se intuitio siitä tilanteesta. Hänen aikansa ei sitten vain ole vielä tullut...

Luonto näyttää vetävän käenpoikia puihin edelleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ehkä_ kirjoitti:
" tai ei kukaan naimisiin mene, paitsi jos on rahaa järjestää kavereille hienot häät. "
Ehkä on vain hyvä jos tuontyyppiset nuoret eivät mene naimisiin, paitsi jos käy niin onnekkaasti että ne kunnon häät voi kustantaa. Eikä kunnon häissä kavereille ole mitään pahaa... Eihän kaverien toivominen häihin minäkeskeistä ole... päinvastoin.
Eikä perhettä kannatakaan perustaa, jos epäilee vain maksumieheksi joutuvansa. Se on se intuitio siitä tilanteesta. Hänen aikansa ei sitten vain ole vielä tullut...

Luonto näyttää vetävän käenpoikia puihin edelleen.
"Luonto näyttää vetävän käenpoikia puihin edelleen."

Joo kovin kyyninen oli tuo edellinen postaus ja esille otetut asia kaverit ja kunnon häät tuntuivat nousevan pääasiaksi perheen perustamisessa. Mihin unohtui sellainen asia, että ihmiset rakastuvat ja haluavat perustaa perheen.

Siinä olen kyllä samaa mieltä, että jos jo ennen perheen perustamista ajattelee joutuvansa maksumieheksi ts. ero mahdollisuutena on jo mielessä alusta asti ja suhdetta/vanhemmuutta pidetään "hetken ilona" niin kannattaa unohtaa koko asia.

Eroja toki tulee, mutta useissakin eroissa vanhemmuus kyllä jatkuu, kun molemmat vanhemmat rakastavat lastaan, vaikka rakkaus aikuisten kesken oliskin loppunut. Ikäviäkin esimerkkejä toki on ja katkeruuttakin siitä, että joutuu eron jälkeen kustantamaan lastensa elatusta.

Silloin on ehkä jäänyt ymmärtämättä alun alkaen että molemmat vanhemmmat ovat velvollisia huolehtimaan lapsesta täysi ikäisyyteen saakka, vaikka vanhemmat eroaisivatkin. Tuokin on sellainen asia, mikä ehkä on jäänyt joiltain ymmärtämättä ettei se vanhemmuus pääty eroon. Toiset sitten taas ymmärtävät, että se elatusmaksu on lapsesta aiheutuvien kustannusten jakamista molempien vanhempien kesken.

Sekin toki kuuluu elämään, etteivät vanhemmat enää ole sitten sillä tavalla ne tärkeimmät ihmiset lapsen kasvaessa/aikuistuessa, mutta kyllä ainakin omille lapsilleni olen sillä tavalla tärkeä ihminen, että he haluavat pitää minut elämässään mukana, kerrotaan ilot ja surut, kysytään neuvoa, mielipidettä, vaikka kovin usein ei fyysisesti tavatakkaan ja lapsenlapset tuovat iloa elämään. Samansuuntaisia kokemuksia on monilla muillakin tuntemillani ihmisillä.

Mutta joo, sitten on se ikävämpikin puoli, että lapsia saavat myös sellaiset ihmiset, joilla ei syystä tai toisesta ole minkäänlaisia valmiuksia vanhemmuuten. Sattui silmiin tuos aamun lehteä lukiessa uutinen, jossa isän tuomiota neljän kuukauden ikäisestä vauvansa pahoipitelystä oli korotettu. Toisaalta lapsettomuus syystä tai toisesta on monien kohdalla kipeä asia.

Mitä tulee perheen/vanhempien merkitykseen lapselle , niin sillä on hyvin suuri vaikutus siihen millainen aikuinen lapsesta kasvaa niin hyvässä kuin pahassa. Perheen/vanhempien merkitystä ei mielestäni ole syytä mitenkään väheksyä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ehkä_ kirjoitti:
" tai ei kukaan naimisiin mene, paitsi jos on rahaa järjestää kavereille hienot häät. "
Ehkä on vain hyvä jos tuontyyppiset nuoret eivät mene naimisiin, paitsi jos käy niin onnekkaasti että ne kunnon häät voi kustantaa. Eikä kunnon häissä kavereille ole mitään pahaa... Eihän kaverien toivominen häihin minäkeskeistä ole... päinvastoin.
Eikä perhettä kannatakaan perustaa, jos epäilee vain maksumieheksi joutuvansa. Se on se intuitio siitä tilanteesta. Hänen aikansa ei sitten vain ole vielä tullut...

Luonto näyttää vetävän käenpoikia puihin edelleen.
Kyllä luonto käenpojan puuhun aina vetää. Joskus ihmetellytkin sitä, että nykyäänkin vielä vahinkoraskauksien kautta, vaikka valistus sillä saralla tuntuu olevan erittäin kattavaa. Yhteiskuntamme on sikäli muuttunut ja vaikuttanut pesänrakennuspuuhien siirtymiseen myöhäisemmälle iälle, kun ensin jokaisen on keskityttävä ammattikoulutuksen hankkimiseen. Aiemmin antamani pari karkeaa esimerkkiä eivät toki ole mitään stereotypisiä, mutta vain osoitus muuttuneesta suhteutumisesta ja ajattelutavasta, aivan kuin nuorison käyttämä lohkaisu mitä välii tai kiinnostaa ku kilo rahkaa. Siinä sitä luutuneissa ajatuksissaan tulee ravistuneeksi, kun itsekin pohtii et mitä välii tosiaankaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
elämänsuojola kirjoitti:
Kyllä luonto käenpojan puuhun aina vetää. Joskus ihmetellytkin sitä, että nykyäänkin vielä vahinkoraskauksien kautta, vaikka valistus sillä saralla tuntuu olevan erittäin kattavaa. Yhteiskuntamme on sikäli muuttunut ja vaikuttanut pesänrakennuspuuhien siirtymiseen myöhäisemmälle iälle, kun ensin jokaisen on keskityttävä ammattikoulutuksen hankkimiseen. Aiemmin antamani pari karkeaa esimerkkiä eivät toki ole mitään stereotypisiä, mutta vain osoitus muuttuneesta suhteutumisesta ja ajattelutavasta, aivan kuin nuorison käyttämä lohkaisu mitä välii tai kiinnostaa ku kilo rahkaa. Siinä sitä luutuneissa ajatuksissaan tulee ravistuneeksi, kun itsekin pohtii et mitä välii tosiaankaan.
"Siinä sitä luutuneissa ajatuksissaan tulee ravistuneeksi, kun itsekin pohtii et mitä välii tosiaankaan."

No ensinnäkään tämä nuorten slogan "mitä välii, ei vois vähemmää kiinnostaa"ei kuulu enää vastuulliseen aikuisuuten ja aikusella taustalla sattaa olla kyse joko elämänhallinan tai elämän mielekkyyden kokemuksen menetyksestä. Toki sloganin voi joissain tilanteissä läpällä heittää, mutta jos tosissaan aikusena tuntuu siltä on jokin vialla.

Osa syynä saattaa olla se, ettei taustalla ole kotona opittuja taitoja selvitä arjessa ts. vanhemmat ovat laiminlyöneet lastensa kasvatuksen ts. vanhemmatkin ovat voineet olla jo syystä tai toisesta noita "mitä välii" ihmisiä. Jolloin ei enää välitetä mistään, koulua ei käydä, laskut vuokrat jää maksamatta jne. Toki kyseessä saattaa joissain tapauksissa olla kyse masennuksestakin

Taustalla voi olla myös ihmisen oma ns. eksistentialistinenkriisi, tuntuu että elämällää ei ole enää mitään tarkoitusta ja merkitystä, joka tuntuu muodostuneen ongelmaksi nimenomaan länsimaissa.

https://frankmartela.fi/2011/05/26/eksistentialistinen-kriisi-yhteys-toisiin-ihmisiin-ja-elaman-tarkoitus/

Siltä osin tääkin "mitään väliä" kyllä liittyy narsismiin, että sanotaan, että narsisti kyllä sisimmässään tietää tekevänsä väärin, mutta hän ei välitä.

No tämäkin keskustelu ny mennyt hieman ohi aloittajan aiheen, kun ei muita vanhemmastaan vieraannuttamisen kohteeksi joutuneita ole "linjoilla". Pahoittelut siitä, tärkeä aihe kuitenkin, kun tällaista ny kuitenkin tapahtuu. Aihetta on toki silloin tällöin käsitelty täällä ennenkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
elämänsuojola kirjoitti:
Kyllä luonto käenpojan puuhun aina vetää. Joskus ihmetellytkin sitä, että nykyäänkin vielä vahinkoraskauksien kautta, vaikka valistus sillä saralla tuntuu olevan erittäin kattavaa. Yhteiskuntamme on sikäli muuttunut ja vaikuttanut pesänrakennuspuuhien siirtymiseen myöhäisemmälle iälle, kun ensin jokaisen on keskityttävä ammattikoulutuksen hankkimiseen. Aiemmin antamani pari karkeaa esimerkkiä eivät toki ole mitään stereotypisiä, mutta vain osoitus muuttuneesta suhteutumisesta ja ajattelutavasta, aivan kuin nuorison käyttämä lohkaisu mitä välii tai kiinnostaa ku kilo rahkaa. Siinä sitä luutuneissa ajatuksissaan tulee ravistuneeksi, kun itsekin pohtii et mitä välii tosiaankaan.
Vahinkoraskauksiakin on kun se luonto meissä ihmisissä edelleen on eikä mainoskoneisto ole sitä meistä pois saanut jynssättyä. (Monen iloisen vahinkoihmisen onneksi... 😄
Häiden kaupallistumisestahan tuossa kyse on miksi niitä häitä nuoret itse haluaa. Ehkä aloite isoihin häihin tuli ennen morsiamen vanhemmilta.
Samalla tavoin kaupallistaminen on iskenyt moneen muuhun suureen juhlaan. Nyt kun kaikki infå ja tilaukset voi vielä saada netistä niin järjestelytkin käy helposti...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Vahinkor kirjoitti:
Vahinkoraskauksiakin on kun se luonto meissä ihmisissä edelleen on eikä mainoskoneisto ole sitä meistä pois saanut jynssättyä. (Monen iloisen vahinkoihmisen onneksi... 😄
Häiden kaupallistumisestahan tuossa kyse on miksi niitä häitä nuoret itse haluaa. Ehkä aloite isoihin häihin tuli ennen morsiamen vanhemmilta.
Samalla tavoin kaupallistaminen on iskenyt moneen muuhun suureen juhlaan. Nyt kun kaikki infå ja tilaukset voi vielä saada netistä niin järjestelytkin käy helposti...
"(Monen iloisen vahinkoihmisen onneksi... 😄"

Hyvän pointin toit esiin, tosiaan kaikissa tapauksissa ei se vahinkoraskauskaan johda katastrofiin", vaan niiden "avulla" syntyy monia onnellisia ihmisiä, kun kannetaan vastuu siitä ihmistaimesta.

Suurin tekijähän tuossakin on, millaisille vanhemmille lapsia syntyy, joko suunitellusti tai vahingossa. Pahinta toki on jos vanhemmat ovat kyvyttömiä rakastamaan lastaan tai elävät "mitä välii" ajatusmallin mukaan.

Mutta joissakin tapauksissa sitten sijaisvanhemmat ottavat lapsen niin "omakseen", että lapset kokevat, että heitä rakastetaan ja heillä on väliä. Sanotaanhan, että yksikin turvallinen aikuinen kykenee muuttamaan koviakin kokeneen lapsen elämän suunnan. Avain sanahan on rakkaus
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"(Monen iloisen vahinkoihmisen onneksi... 😄"

Hyvän pointin toit esiin, tosiaan kaikissa tapauksissa ei se vahinkoraskauskaan johda katastrofiin", vaan niiden "avulla" syntyy monia onnellisia ihmisiä, kun kannetaan vastuu siitä ihmistaimesta.

Suurin tekijähän tuossakin on, millaisille vanhemmille lapsia syntyy, joko suunitellusti tai vahingossa. Pahinta toki on jos vanhemmat ovat kyvyttömiä rakastamaan lastaan tai elävät "mitä välii" ajatusmallin mukaan.

Mutta joissakin tapauksissa sitten sijaisvanhemmat ottavat lapsen niin "omakseen", että lapset kokevat, että heitä rakastetaan ja heillä on väliä. Sanotaanhan, että yksikin turvallinen aikuinen kykenee muuttamaan koviakin kokeneen lapsen elämän suunnan. Avain sanahan on rakkaus
Olen sanaton. Sanattomuuden tunne tulee siitä, kun joku tietää jonkun toisen asiat, parin kirjoitetun rivin perusteella, ehkä peräti yhden heitetyn sloganin perusteella. Tunnen alemmuutta, koska aina kun sormella syyttäen toinen osoitetaan nurkkaan, niin tuntuu siltä. Kiitän luojaani, että omissa läheisissäni ei ole noita piirteitä, jotka ahdistavat ihmisen tiettyyn moodiin, josta ei saa poiketa tai äiti sanoo soo,soo.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
elämänsuoloja kirjoitti:
Olen sanaton. Sanattomuuden tunne tulee siitä, kun joku tietää jonkun toisen asiat, parin kirjoitetun rivin perusteella, ehkä peräti yhden heitetyn sloganin perusteella. Tunnen alemmuutta, koska aina kun sormella syyttäen toinen osoitetaan nurkkaan, niin tuntuu siltä. Kiitän luojaani, että omissa läheisissäni ei ole noita piirteitä, jotka ahdistavat ihmisen tiettyyn moodiin, josta ei saa poiketa tai äiti sanoo soo,soo.
"Olen sanaton. Sanattomuuden tunne tulee siitä, kun joku tietää jonkun toisen asiat, parin kirjoitetun rivin perusteella, ehkä peräti yhden heitetyn sloganin perusteella."

En nyt ottanut kantaa kenenkään tietyn ihmisen asioihin vaan kommentoin ihan vaan yleisluontoisesti esille otettuihin asioihin ja toin esille millaisia ajatuksia minulle niistä tuli.

Asiat asioina ja ihmiset ihmisinä varsinkin kun ihmistä ei edes tunne, eikä hänen elämäntilanteestaan mitään tiedä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Narsistiäiti ja vieraannuttaminen

Mitä kokemuksia teillä on narsistiäidistä, joka yrittää systemaattisesti koko elämän vieraannuttaa lasta isästään? Kerro kokemuksiasi!

Oma kokemukseni on todella rankka. Perheessämme oli kaksi lasta, joista äiti valitsi minut "lempilapsekseen". Jo ihan todella pienenä tiesin äidissäni oleva jotain pahasti pielessä. Olin noin 8-vuotias, kun hän erään kerran tuli selittämään minulle, että minulla ja hänellä on kahden keskinen juttu, että siitä ei saa kertoa isälle eikä kelleen muille, "oma juttu". Hän ehdottomasti kielsi minua puhumasta tai kysymästä asiasta isältä. Että tämä on salaisuus ja se on vain meidän keskinen. Hän selitti jotain ikuisesta yhdessäolosta. Ja että tämä oli suvussa siirtynyt vastuu, jonka hän antoi nyt minulle. Että hän valitsi minut tehtävään. Hän oli saanut tehtävän äidiltään. Olin todella peloissani, sillä olin jo aiemmin huomannut hänen olevan erittäin epävakaa.

Ahdistuin tosi paljon ja aloin saada pelkotiloja. Aloin pelätä, että hän omistaa minut ikuisesti. Ja että en saa koskaan tilaisuutta puhua isälle salaisuudesta vaan jään hänen kynsiinsä ja kuolen. Aloin pelätä oman henkeni puolesta, sillä hän esti minua kaikin tavoin puhumasta asiasta isälle. Hän manipuloi ja haukkui isää jatkuvasti ja uskotteli puolin ja toisin systemaattisesti, että emme tule isäni kanssa toimeen. Aloin myös kantamaan sairaalloista huolta isästäni, sillä hän ei tiennyt tästä "salaliitosta", joka oli tehty hänen selkänsä takana enkä tiennyt mitä kaikkea suvun vastuu piti sisällään. Aloin pelätä isänikin kuolemaa. Lisäksi äitini alkoi vainota minua joka paikkaan, jopa vessaan. En saanut mennä mihinkään ilman häntä, jopa yöllä hän ryntäsi huoneeseeni. Hän sairaalloisesti omi minut itselleen ja eristi minut isästä. Olin aivan yksin pelkojeni kanssa. Minulle puhkesi fobia taudeille ja muistan olleeni erittäin huolissani siitä, että olenko turvassa. Äitini näki psyykkeeni murentuvan, muttei tehnyt asialle mitään. Tämä kaikki oli minulle erittäin traumaattista, koska minut pistettiin kantamaan salaisuutta ja mahdollisuuteni puhua isäni kanssa tuhottiin. Minulla ei ollut ketään, joka olisi suojellut minua häneltä ja kertonut mistä tässä on oikeasti kyse.

Tätä systemaattista valehtelua, manipulointia ja isän mustamaalaamista jatkui vuodesta toiseen. Sitten tilanne paheni ja hän alkoi vaatia yhä enemmän. Lopulta tunsin olevani vastuussa myös hänen hengestään. Hän uhkaili jopa itsemurhalla, kun yritin irrottautua hänestä. Tajusin jääneeni loukkuun, jossa kukaan ei näe hätääni, koska ei tiedä " salaisuudestamme". Uskoin vuosikymmenien manipuloinnin seurauksena, että kukaan ei kuule minua eikä kukaan rakasta minua paitsi äitini. Sairastuin lisää psyykkisesti, joka johti aikuisuudessa hetkellisesti jopa psykoosiin, sillä en tiennyt enää lainkaan että mikä on totta ja mikä valehtelua. Kumpi on paha, isä vai äiti?

Tämä vieraannuttaminen on ehdottomasti kriminalisoitava Suomessa. Sillä on erittäin vakavia seurauksia lapsen psyykkeelle ja lapsi joutuu kasvamaan henkisesti aivan yksin tuntemuksineen häiriintyneen narsistiäidin kynsissä. Nämä äidit haluavat tuhota lapsensa. He ovat täynnä pahuutta. Narsistiäiti käyttää lastaan vain pelinappulana hänen ja miehensä välisessä valtapelissä. Hän ei välitä seurauksista, joita hän lapselle teoillaan aiheuttaa. Nämä äidit ovat täysin häiriintyneitä ja tunteettomia (patologisia valehtelijoita) ja yhteiskunnan on herättävä tähän järkyttävään ongelmaan. Tämä on todellisuutta monelle lapselle!

Psykoosin kautta ja pitkän terapian avulla minä vihdoin sain selvyyden asioihin. Olen laittanut kaikki välit poikki perheeseeni ja pienin askelin palaudun työkykyiseksi jälleen. Maailmankuvani oli manipuloitu ylösalaisin (ihannekuvineen äidistä, äiti on hyvä ja isä paha). Näin syvästä tunnevankilasta on melkeimpä mahdoton yksin selvitä, jos kukaan ympärillä ei herää asiaan. Tässä tarvitaan yhteiskunnan apua näiden tunnekylmien ja patologisten narsisti- valehtelijaäitien kiinnisaamiseksi ja heidän rankaisemisekseen!

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta