Hellurei.
Mitä tiedätte koirakasvattajan etuosto-oikeudesta?
Meillä on kohta puolen vuoden ikäinen rotukoira,joka oli luonnollisesti myös kallis.
Nyt vain näyttää siltä,että meitiin toinen likka on alkanut vuodattamaan nenäänsä.Johtunee kai koirasta.=(.Soitin jo kasvattajalle,että mitä tehdään jos koirasta pitää luopua,ja hän sanoi,että ei hätää,pitää vaan löytää uusi koti pennulle,ja ottajiakin kuulemma olisi.Hän myös sanoi,että hänellä on etuosto-oikeus koiraan!
Jos nyt löytäisin itse hyvän perheen joka meidän haukun ostaisi,niin tottakai haluan sen itse myydä.Mielestäni koko juttu haiskahtaa jotenkin rahastukselle,mutta businesta kai kasvatushomma onkin,vai mitä mieltä muut täällä ovat?
Kasvattajan etuosto-oikeus
Maikku*
45
5032
Vastaukset
- tarkkaan,
Mutta jos ei ole kirjallisesti mitään sovittu, niin ei sitä lain mukaan ole kasvattajalla. Usein kuitenkin taustalla on varmasti ihan hyvä ajatus, kuten kasvattajan halu tietää koiransa vaiheista, ja varmistaa se, että se ei joudu "kiertolaiseksi".
Koirahan on lain edessä kauppatavaraa, vaikka se vähän kolkolta kuulostaakin. On toki kasvattajia, joilla on rahastussajatuskin taustalla, mutta en haluaisi uskoa, että he olisivat kovin suuri määrä kasvattajien kirjosta...- tanja
Kauppakirjassa on oltava maininta asiasta.
Ilman tuota mainitaa "tavara on vaihtanut omistajaa" jolloin takaisin osto-oikeutta ei enää ole.
- wuffis
Siksi kasvattajalla on sovittaessa etuosto oikeus, kuten jo mainittu - kasvattaja haluaa tietää missä koiransa ovat ja tämän takia on jopa hyvä että koira palautuu kasvattajalle eikä lähde kiertoon. Uskon kuitenkin että kasvattajalla on sen verran kokemusta ja tietoa että hän on pätevä löytämään uuden kodin koiralle. Tuskin kuitenkaan kasvattajalla on mitään sitä vastaan jos itse löydät uuden kodin koiralle, hoidatte vaan asian kasvattajan kautta jos sekään edes on tarpeellista.
Mikä sitten taas on bisnestä, tiedän kasvattajia jotka antavat koiran jopa ilmaiseksi kun se vaan pääsee hyvään kotiin.
Sitten on näitä kasvattajia jotka eivät korvaansa lotkauta jos tulee vaikka allergia tms ongelmia.
Käytä nyt muksu allergia testeissä ja katsokaa sitten mitä teette, ikäväähän tuollainen on kuitenkin.- touholiini
Ei suurin osa kasvattajia. jolla on vainraha mireless'.AIKOINAANostiin kk/karvaisen/m'yr'koiran joka eili 18,4 vuotta MUSSUN.sitten toisen samalta kasvattajalta, jolla teetin 3 pennut, kosa se oli erinomainen periytt'j' ja itsekin kaunis ja luolakokeen ...jatkuu
- Minelan
touholiini kirjoitti:
Ei suurin osa kasvattajia. jolla on vainraha mireless'.AIKOINAANostiin kk/karvaisen/m'yr'koiran joka eili 18,4 vuotta MUSSUN.sitten toisen samalta kasvattajalta, jolla teetin 3 pennut, kosa se oli erinomainen periytt'j' ja itsekin kaunis ja luolakokeen ...jatkuu
....jatkuu Narttu, jonka ostin oli Razzia Manuela oli myös luolakokeen paras koira, eli kyllä näistä näyttelylinjaisistakin löytyy ytyä tarpeen tullen. Koira oli FIN KVA-L,
- kokototuus
Sopimukseen liitetty kasvattajan etuosto-oikeus on kaikissa tapauksissa pätemätön. Sitä voidaan pitää vain suosituksena, sitä ei koskaan ole pakko noudattaa.
Tästä on ollut paljon keskustelua monessa paikassa ja ikävä kyllä keskusteluissa on aina myös sekä väärää asennetta että väärää tietoa.
Olen sitä mieltä että kasvattajan kanssa kannattaa aina keskustella ja kasvattajan näkökulmaa kannattaa kunnioittaa, mutta sitäkin on osapuolten kunnioitettava että oli sopimuksessa mitä vain niin omaisuutensa saa myydä kenelle vain.- Miina
Suomessa on sopimusvapaus eli kaikesta voidaan sopia. Sopimuksen ehdot eivät kuitenkaan saa olla kohtuuttomia. Mikäli ostaja on kasvattajan etuostooikeuden sisältävään kauppasopimukseen nimensä laittanut eikä halua ehtoa noudattaa, on hänen arvioitettava sopimuksen kohtuuttomuus oikeuslaitoksella. Monessa tapauksessa oikeudessa tällaiset ehdot on ymmärtääkseni katsottu kohtuuttomiksi, mikäli ehdon vuoksi ei ole annettu hinnan alennusta ja sitä kirjattu sopimukseen. Kohtuuttomuutta ei kuitenkaan voi itse päättää ja jättää siten itse solmimaansa sopimusta noudattamatta. Kannattaa siis miettiä, millaiseen paperiin nimensä laittaa.
Henkilökohtaisesti pidän kyllä kasvattajan etuosto-oikeutta pääasiassa vain hyvänä asiana. - Fakta
Pätemätön kaikissa tapauksissa.
Silloin kun koiran hintaa on alennettu etuosto-oikeuden takia, ja asia on kirjattu kauppakirjaan niin silloin etuosto-oikeus on täysin lain voimainen.
Eli jos haluan myydä esim. 1000 euroa maksavan koiran, ja haluan siitä etuosto-oikeuden itselleni niin, että asia on lainvoimainen, niin laitna kauppakirjaan koirna hinnan kohdalle sen 1000 euroa ja lisäehtoja-kohtaan kirjaan että koiran hinta on 850 euroa, eli ostaja saa 150 euron alennuksen siksi, että minulla on etuosto-oikeus.
Kun asiasta tekee paperit, ja tosiaan laittaa sen hinnanalennuksen niin asia on täysin lainvoimainen myös lakimiehien mielestä - annan hinnasta alennusta, ja jos ostaja joutuu myöhemmin koirna myymään, niin hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asiasta minulle ja tarjota koira minun ostettavakseni. Jos hän ei näin tee, on hän rikkonut sopimusta, josta hän on myös rahallisesti hyötynyt ja asia on vietävissä käräjille.
Lisäksi voidaan ajatella asian moraalinen puoli - miksi allekirjoittaa sopimusta, johon ei suostu? Vaikka pennusta ei alennusta saisikaan niin silti, jos sopimuksessa lukee että kasvattajalla on etuosto-oikeus, niin silloin sitä pitäisi noudattaa.
Jos tietää että ei pysty, ei pidä allekirjoittaa sitä paperia. - Siinäpä pulma
Fakta kirjoitti:
Pätemätön kaikissa tapauksissa.
Silloin kun koiran hintaa on alennettu etuosto-oikeuden takia, ja asia on kirjattu kauppakirjaan niin silloin etuosto-oikeus on täysin lain voimainen.
Eli jos haluan myydä esim. 1000 euroa maksavan koiran, ja haluan siitä etuosto-oikeuden itselleni niin, että asia on lainvoimainen, niin laitna kauppakirjaan koirna hinnan kohdalle sen 1000 euroa ja lisäehtoja-kohtaan kirjaan että koiran hinta on 850 euroa, eli ostaja saa 150 euron alennuksen siksi, että minulla on etuosto-oikeus.
Kun asiasta tekee paperit, ja tosiaan laittaa sen hinnanalennuksen niin asia on täysin lainvoimainen myös lakimiehien mielestä - annan hinnasta alennusta, ja jos ostaja joutuu myöhemmin koirna myymään, niin hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asiasta minulle ja tarjota koira minun ostettavakseni. Jos hän ei näin tee, on hän rikkonut sopimusta, josta hän on myös rahallisesti hyötynyt ja asia on vietävissä käräjille.
Lisäksi voidaan ajatella asian moraalinen puoli - miksi allekirjoittaa sopimusta, johon ei suostu? Vaikka pennusta ei alennusta saisikaan niin silti, jos sopimuksessa lukee että kasvattajalla on etuosto-oikeus, niin silloin sitä pitäisi noudattaa.
Jos tietää että ei pysty, ei pidä allekirjoittaa sitä paperia.Todista väitteesi. Lakipykäliä, ennakkopäätös?
- Fakta
Siinäpä pulma kirjoitti:
Todista väitteesi. Lakipykäliä, ennakkopäätös?
Juuri nyt ei ole aikaa käydä etsimässä sitä lakipykälää.
Jokatapauksessa sama laki pätee tavaraan kun tavaraan, eläimeen kun eläimeen. Mikäli ostaja on saanut ostotilanteessa jonkinlaisen alennuksen "tuotteesta" ja syynä on myyjän etuosto-oikeus niin sopimus on raastuvassa täysin lainvoimainen. pätee siis vaikkapa siihenkin että myyn sinulle auton alehinnalla, kuittiin kirjataan syy alehinnalle ja kun sinä päätätkin myydä auton edelleen niin silloin sinun pitää eka tarjota sitä minulle.
Eli pointti on siis se alennettu hinta ja alennuksen syy. - kokototuus
Fakta kirjoitti:
Pätemätön kaikissa tapauksissa.
Silloin kun koiran hintaa on alennettu etuosto-oikeuden takia, ja asia on kirjattu kauppakirjaan niin silloin etuosto-oikeus on täysin lain voimainen.
Eli jos haluan myydä esim. 1000 euroa maksavan koiran, ja haluan siitä etuosto-oikeuden itselleni niin, että asia on lainvoimainen, niin laitna kauppakirjaan koirna hinnan kohdalle sen 1000 euroa ja lisäehtoja-kohtaan kirjaan että koiran hinta on 850 euroa, eli ostaja saa 150 euron alennuksen siksi, että minulla on etuosto-oikeus.
Kun asiasta tekee paperit, ja tosiaan laittaa sen hinnanalennuksen niin asia on täysin lainvoimainen myös lakimiehien mielestä - annan hinnasta alennusta, ja jos ostaja joutuu myöhemmin koirna myymään, niin hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asiasta minulle ja tarjota koira minun ostettavakseni. Jos hän ei näin tee, on hän rikkonut sopimusta, josta hän on myös rahallisesti hyötynyt ja asia on vietävissä käräjille.
Lisäksi voidaan ajatella asian moraalinen puoli - miksi allekirjoittaa sopimusta, johon ei suostu? Vaikka pennusta ei alennusta saisikaan niin silti, jos sopimuksessa lukee että kasvattajalla on etuosto-oikeus, niin silloin sitä pitäisi noudattaa.
Jos tietää että ei pysty, ei pidä allekirjoittaa sitä paperia.Minä olen huono laittamaan ajatukseni tekstiksi. Tarkoitinkin nimenomaan niitä tapauksia kun sitä etuosto-oikeutta ei ole ostettu alennuksella.
Mielestäni ei ole moraalitonta allekirjoittaa sopimusta vaikka tietää että sen pätemätöntä kohtaa ei halua noudattaa tai ei kykene noudattamaan. Miksi se etuosto-oikeus on laitettava väkisin kaikkiin sopimuksiin vaikka se on pätemätön silloin kun kasvattaja ei siitä maksa hinnanalennuksella?
Asia on tärkeä, mutta tuo pätemätön kohta sopimuksessa ei ole kenenkään etu. Jätetään se pois tai tehdään siitä pätevä antamalla alennusta ja mainitsemalla alennuksen syyksi etuosto-oikeus. - Miina
kokototuus kirjoitti:
Minä olen huono laittamaan ajatukseni tekstiksi. Tarkoitinkin nimenomaan niitä tapauksia kun sitä etuosto-oikeutta ei ole ostettu alennuksella.
Mielestäni ei ole moraalitonta allekirjoittaa sopimusta vaikka tietää että sen pätemätöntä kohtaa ei halua noudattaa tai ei kykene noudattamaan. Miksi se etuosto-oikeus on laitettava väkisin kaikkiin sopimuksiin vaikka se on pätemätön silloin kun kasvattaja ei siitä maksa hinnanalennuksella?
Asia on tärkeä, mutta tuo pätemätön kohta sopimuksessa ei ole kenenkään etu. Jätetään se pois tai tehdään siitä pätevä antamalla alennusta ja mainitsemalla alennuksen syyksi etuosto-oikeus.Kyllä minusta se on juurikin moraalitonta luvata jotain, mitä ei ole tarkoituskaan tehdä. Kasvattajat laittavat näitä ehtoja siksi, että välittävät kasvateistaan ja siitä, mitä niille tapahtuu. Yksi vaihtoehto kasvattajalle on että, jos koiran hinta on 1000 euroa, kirjoittaa sopimuksen siten, että koiran hinta on vaikkapa 1200 euroa ja sitä on alennuttu 200 eurolla etuosto-oikeuden vuoksi. Näin karsiutuu joukosta ne, jotka eivät muuten pyyntöä/ehtoa aikoisikaan noudattaa.
Tiedän myös kasvattajia, jotka ottavat koirasta enemmän hintaa ja palauttavat osan sitten, kun ehtona olleet terveystutkimukset on suoritettu eli ottavat vaikka 1200 euroa ja palauttavat 200, kun koira on silmä- ja polvitarkastettu...
useimmissakaan tapauksissa. Kasvattajilla on vuosien myötä tullut vaisto jossa eroittaa jyvät akanoista. Eli kasvattajalla on paremmat mahdollisuudet saada pennulle kunnon koti. Paremmin en osaa sitä selittää. Ostajien valinta on aina taidetta ja todella vaikeaa. Keskusteluja ja tapaamisia on niin vähän, että ilman vaistoa ja kokemusta on todella vaikeaa löytää ostaja ehdokkaista juuri se oikea. Ja tarkoitan sillä sitä että pennulle ollaan kunnollisia ja pentu saa tarvitsemansa uusilta ihmisiltään. Tässäkin on rotuerilaisuudet vielä olemassa, seurakoira tarvitsee aivan erilaiset omistajat kuin esim palvelukoirarotu.
- SITÄ
Kasvattajan etuosto-oikeus tarkoittaa sitä, että kasvattajalla on oikeus ostaa koira itselleen takaisin ennen muita ostajia. Eli koiraa on ainakin tarjottava kasvattajalle, hän kyllä maksaa siitä ainakin ostohinnan teille.
- Maikku*
Vastaajille,sillä olin ihan pihalla koko asiasta ennen näitä luettuani.
Juu,tiedän kyllä,että etuoso-oikeus tarkoitta nimenomaan sitä,että kasvattajahan tietää paremmin minne hauvan voi jatkossa sijoittaa,ja joka onkin ihan hyvä asia se,mutta mitä siis jos on näin,että itse olen löytänyt jo erittäin hyvä kodin haukulle?Takuuvarman.
Tämä asia minua kummastutti. - kokototuus
Maikku* kirjoitti:
Vastaajille,sillä olin ihan pihalla koko asiasta ennen näitä luettuani.
Juu,tiedän kyllä,että etuoso-oikeus tarkoitta nimenomaan sitä,että kasvattajahan tietää paremmin minne hauvan voi jatkossa sijoittaa,ja joka onkin ihan hyvä asia se,mutta mitä siis jos on näin,että itse olen löytänyt jo erittäin hyvä kodin haukulle?Takuuvarman.
Tämä asia minua kummastutti.Onko sopimuksessa maininta etuosto-oikeudesta? Onko sen vuoksi myyntihinnasta annettu alennusta tai onko se muuten korvattu? Mikäli vastaus molempiin kysymyksiin on myöntävä niin kasvattajalla on oikeus halutessaan ostaa koira sinulta pois kun olet sitä myymässä. Mikäli kasvattaja ei halua ostaa koiraa eli käyttää etuosto-oikeuttaan niin olet vapaa myymään koiran kenelle vain. Etusosto-oikeus ei tarkoita että kasvattaja etsii koiralle uuden kodin eikä se tarkoita että kasvattaja sen aina on halukas ostamaan.
Mikäli etuosto-oikeutta ei ole sopimuksessa mainittu sitä ei kasvattajalla ole. Silloin olet vapaa myymään koiran kenelle vain.
Sopimus ei ole sitova mikäli etuosto-oikeus on mainittu sopimuksessa, mutta sitä ei ole sinulle millään tavalla korvattu. Silloin olet vapaa myymään koiran kenelle vain. Tämä vaihtoehto tuottaa paljon riitaa ja hämmennystä kun sopimuksessa mainitaan sellaista mikä ei oikeasti ole sitovaa. Maikku* kirjoitti:
Vastaajille,sillä olin ihan pihalla koko asiasta ennen näitä luettuani.
Juu,tiedän kyllä,että etuoso-oikeus tarkoitta nimenomaan sitä,että kasvattajahan tietää paremmin minne hauvan voi jatkossa sijoittaa,ja joka onkin ihan hyvä asia se,mutta mitä siis jos on näin,että itse olen löytänyt jo erittäin hyvä kodin haukulle?Takuuvarman.
Tämä asia minua kummastutti.hyvän kodin haukulle, niin kasvattajalla tuskin on mitään syytä olla suostumatta tähän uuden kodin vaihdokseen.
Jos kasvattaja ei suostu siihen, että luovutat/myyt koiran edelleen hyväksi havaittuun kotiin, ihmettelen suuresti.
Yleensä tuo etuosto-oikeusasia menee tosinpäin: käytännössä kasvattajalla on "velvollisuus" löytää koiralle uusi koti. Ne koiraan sijoitetut eurothan kyllä jäävät saamatta takaisin, mutta eihän kai kukaan tosissaan kuvittelekaan, että saisi palautettavan pennun hinnan takaisin??
Eräs seikka vain kajahti korvaan: "olen löytänyt erittäin hyvän kodin haukulle: takuuvarman"
Eikös sen pitänyt olla sinä ja sinun kotisi, se takuuvarmsti hyvä paikka? Ja jos ei ollut, miten voit mennä kenestäkään muusta takuuseen, jos et itsestäsi?
Kyselee skeptikko -muoriska- kokototuus
tiinamuori kirjoitti:
hyvän kodin haukulle, niin kasvattajalla tuskin on mitään syytä olla suostumatta tähän uuden kodin vaihdokseen.
Jos kasvattaja ei suostu siihen, että luovutat/myyt koiran edelleen hyväksi havaittuun kotiin, ihmettelen suuresti.
Yleensä tuo etuosto-oikeusasia menee tosinpäin: käytännössä kasvattajalla on "velvollisuus" löytää koiralle uusi koti. Ne koiraan sijoitetut eurothan kyllä jäävät saamatta takaisin, mutta eihän kai kukaan tosissaan kuvittelekaan, että saisi palautettavan pennun hinnan takaisin??
Eräs seikka vain kajahti korvaan: "olen löytänyt erittäin hyvän kodin haukulle: takuuvarman"
Eikös sen pitänyt olla sinä ja sinun kotisi, se takuuvarmsti hyvä paikka? Ja jos ei ollut, miten voit mennä kenestäkään muusta takuuseen, jos et itsestäsi?
Kyselee skeptikko -muoriskaTaidan ymmärtää mitä tarkoitat, mutta kyllä se oikeus on vain oikeus eikä velvollisuus. Etuosto-oikeuden pätevästi varannut kasvattaja voi tietysti itse velvoittaa itsensä ostamaan koiran itselleen ja etsimään sille uuden kodin, mutta kukaan ei muu ei sitä voi häneltä vaatia. Ja etuosto-oikeus on nimenomaan oikeus ostaa koira itselleen kun sitä ollaan myymässä, ei oikeus etsiä koiralle uusi koti kun sitä ollaan myymässä.
Toki on toivottavaa että molemmat osapuolet ottavat toisensa huomioon ilman mitään sopimuksia, kyseessä on sentään elävä olento ja kaikilla osapuolilla on sen elämässä merkittävä osuus. - Maikku*
tiinamuori kirjoitti:
hyvän kodin haukulle, niin kasvattajalla tuskin on mitään syytä olla suostumatta tähän uuden kodin vaihdokseen.
Jos kasvattaja ei suostu siihen, että luovutat/myyt koiran edelleen hyväksi havaittuun kotiin, ihmettelen suuresti.
Yleensä tuo etuosto-oikeusasia menee tosinpäin: käytännössä kasvattajalla on "velvollisuus" löytää koiralle uusi koti. Ne koiraan sijoitetut eurothan kyllä jäävät saamatta takaisin, mutta eihän kai kukaan tosissaan kuvittelekaan, että saisi palautettavan pennun hinnan takaisin??
Eräs seikka vain kajahti korvaan: "olen löytänyt erittäin hyvän kodin haukulle: takuuvarman"
Eikös sen pitänyt olla sinä ja sinun kotisi, se takuuvarmsti hyvä paikka? Ja jos ei ollut, miten voit mennä kenestäkään muusta takuuseen, jos et itsestäsi?
Kyselee skeptikko -muoriskaKyllä minun on pitänyt kysellä haukullemme uutta paikkaa,siitä huolimatta,että kasvattajalla on siihen "velvollisuus".Tunnen myös itse olevani osaltanii vastuussa asiasta.Tyttäremme on alkanut oireilla niin,että saattaa olla haukusta.=(.Lääkärille olemme jo menossa.
Sattumalta vain lähipiirissämme on eräs koiraperhe jonneka haukkumme olisi ikävän tilanteen tullessa erittäin tervetullut.Olisihan se siksikin kiva juttu,että voisimme silti edelleen edes joskus nähdä haukkuamme.Mutta,eipä nyt mennä asioiden edelle.Voihan olla,että oireet tytöllämme on jotakin muutakin,vaikka untuva-allergiaa,tai muuta.Katsotaan.
- reeta_83
Silloin kun kasvattaja on alentanut myyntihinnasta "sen ja sen verran" ja tästä etuosto-oikeudesta tehdään kirjallinen sopimus niin silloin ehto on pätevä, muutoin ei. Näin ainakin muistelisin.
- Lovskars
Meillä kirjataan myös etuosto-oikeus pentujen kauppakirjaan, vaikka se ei olekaan pätevä.
Selitän aina, kun luovutan pentua, että haluan tietää missä pentuni ovat, ja jos joutuvat luopumaan, etsitään sitten yhdessä uusi koti koiralle. Kaikki on ymmärtäneet "yskän". - zuzuna
Oletettavasti kasvattajalla on enemmän silmää tunnistaa ostajan "aitous" ja näin ollen löytää hyvä paikka koiralle.Ja kasvattaja saa varmasti enemmän kyselyitä jo ilman ilmoittelua,sinulle tuskin soitetaan tuntemattomien taholta ja koiraa kysellään,jollet asiasta mitään ilmoittele.
Ja kun nyt olet tehnyt päätöksenkin lapsen nenän vuotamisen perusteella,on todella syytä löytää koiralle pikaisesti uusi koti.Jos sinä saat rahasi koirasta,mitä kasvattajalle jää muuta kuin tieto missä hänen kasvattinsa on,tuskimpa koiraa saa tupla hinnalla myytyä.Kyllä siihen kasvattajalle tulee vain vaivaa ja mahdollisia kuluja.Ei,aito rodun parantamiseen ja harkittuun kasvattamiseen ei liity bisnes,päin vastoin,sellaiset kasvattajat jotka tekevät hommaa rakkaudesta rotuun ovat kaikkea muuta kuin finassi neroja. - SANNA KOPONEN
Päivi Säviahon artikkeli:
Koirankauppa ja kuluttajansuoja
Artikkelin pohjana juristi Ilkka Lahtisen (kuluttajavalituslautakunta) luento "Koirankauppa ja kuluttajansuoja" sekä Annika Kutilaisen (OTK) artikkeli koirankaupanehdoista.
Koiraharrastajat tuntuvat nukkuneen onnellisen unta uskoen, että mikään lainsäädäntö ei heidän kauppoihinsa ulotu, kunhan rotujärjestöllä on omat suosituksensa. Koiran kauppa ei kuitenkaan ole normaalin lainsäädännön ulkopuolella, vaan sitä säätelevät niin kauppalaki kuin kuluttajansuojalaki. Korvausvastuu on lain mukaan olemassa kaikissa kaupoissa. Korvausvastuu ei kuitenkaan ole rajaton, vaan lainsäädäntö antaa turvaa ja oikeuksia niin pennun ostajalle kuin myös kasvattajalle.
Sopimusoikeudesta
Koirankauppa on omistuksen siirtoa koskeva kaksipuolinen sopimus, joka synnyttää oikeuksia ja velvollisuuksia molemmille osapuolille. Myyjän tärkeimmät velvollisuudet ovat luovuttaa kaupan kohde sovittuna aikana ja sovitunlaisena. Vastapainoksi hänellä on oikeus kauppahintaan ja siihen, että koira noudetaan sovittuna aikana Myös näyttelyissä tai terveystarkastuksissa käymisestä voidaan sopia. Lähtökohtana on sopimusvapaus: kaikesta voidaan sopia, ja tehdyt sopimukset myös sitovat. Sopimusoikeudessa on kuitenkin voimassa yleinen kohtuuttomuuskielto. Sopimussidonnaisuus toteutuu siten, että sopimusta rikkova osapuoli on velvollinen korvaamaan sopimuskumppanilleen aiheutuneen vahingon. Jos rikkomisesta ei aiheudu rahassa mitattavaa vahinkoa, sopimusrikkomuksella ei ole oikeudellisia seuraamuksia. Joissakin tapauksissa loukatulla osapuolella on mahdollisuus vaatia kaupanpurkua.
Kauppalaki ja kuluttajansuojalaki
Kaikkea kauppaa koskeva kauppalaki tuli voimaan 1.1.1988. Yksityisen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä suhteita säätelee lisäksi kuluttajansuojalaki. Näitä riitoja käsittelee kuluttajavalituslautakunta (KVL), joka on antanut myös useita koiria koskevia ratkaisuja. Kuluttajavalituslautakunnan päätökset ovat suosituksia ja lautakunta käsittelee nimenomaan kuluttajan tekemiä valituksia. Ratkoessaan tehtyjä valituksia lautakunta hankkii asiantuntija lausuntoja päätöstensä tueksi. Käsittely lautakunnassa on maksuton. Tapausten käsittelyaika jaostossa on 9-10 kuukautta, ja lautakunnan antama ratkaisu on aina suositus, lautakunnalla ei täytäntöönpano oikeutta. Elinkeinonharjoittajista 70-80% kuitenkin noudattaa kuluttajavalituslautakunnan heille antamaa kielteistä päätöstä. Tapauksista noin neljä kymmenestä päätyy valituksen tehneen kuluttajan eduksi.
Tuotevastuulaki
Lain mukaan myyjällä on vastuu tuotteen ympäristölleen aiheuttamista vahingoista: vastaako siis kasvattaja pureskelluista sohvista ja kengistä tai pissatuista matoista. Vastuun edellytyksenä on, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin sitä liikkeelle laskettaessa voitiin olettaa. Turvallisuuteen vaikuttavat mm. käyttötarkoitus, ennalta arvattava käyttö, käyttöohjeet, varoitukset, yleisesti tunnetut riskit. Näillä perusteilla voidaan useimmissa tapauksissa pitää koiranpentua "turvallisena tuotteena", koska pahanteko kuuluu pentujen yleisesti tunnettuihin ominaisuuksiin. Poikkeuksellisen vilkkaiden pentujen kohdalla lienee parasta varoittaa ostajaa.
Minäkö elinkeinonharjoittaja !?!
Monet yllättyvät kuullessaan heitä kutsuttavan elinkeinonharjoittajiksi. "Tämä on vain tällaista harrastusta". Peukalosääntönä on, että kasvattajan katsotaan toimivan elinkeinon harjoittajan tapaan, jos hän on kolmen edellisen vuoden aikana tuottanut vähintään yhden pentueen vuodessa tai vähintään kaksi samana vuonna. Toimii yleensäkin vastiketta vastaan.
Koira on elävä olento, ei esine
Ajatus siitä, että koirankauppaa voitaisiin arvioida oikeudellisin perustein, tyrmätään usein harrastajapiireissä toteamalla, ettei koira ole mikään esine. Mikään eloton esine se ei toki olekaan. Oikeudellisessa kielenkäytössä esineellä kuitenkin tarkoitetaan sellaista yksilöitävissä olevaa kokonaisuutta, johon voi kohdistua oikeuksia, kuten omistusoikeus, ja johon voidaan hankkia tai luovuttaa oikeuksia esimerkiksi ostamalla, vuokraamalla tai lainaamalla. Tässä mielessä koira on irtain esine. Joka tämän kiistää voi vapaasti lakata perimästä rahaa pennuistaan.
Oikeudenmukainen riskinjako Elävän eläimen kaupan tekee niin erityiseksi se, että myyntihetkellä ei koskaan voida varmasti sanoa, millainen pennusta lopullisesti tulee. Kaupan kohde on oikeastaan vasta koirana aihio, joka muokkautuu valmiiksi paitsi syntymässään saamiensa perintötekijöiden, myös suuressa määrin ympäristön vaikutuksesta. Eläinlääkäritkään eivät usein ole yksimielisiä siitä, paljonko kumpikin tekijä vaikuttaa minkäkin sairauden ilmenemiseen. Uutta tutkimustietoa tulee kaiken aikaa.
Kuka kantaa geneettisestä epävarmuudesta aiheutuneen riskin?
Kumman osapuolen tulisi sitten kantaa riski siitä, että koirassa onkin jokin sairaus, joka voi aiheuttaa kalliita leikkauksia ja lääkityksiä ja jopa koiran lopettamisen? Johdonmukaista olisi ajatella, että vastuu kaupankohteesta on sillä, joka kaupasta saa taloudellisen hyödyn. Korvauksessahan ei ole kyse ostajalle tyhjästä lahjoitettavasta rahasummasta, vaan jo maksetun kauppahinnan alentamisesta jälkikäteen koiran arvoa vastaavaksi. Asiaa ei muuta väite, että kasvatustyö olisi vain harrastustoimintaa, koska kenelläkään ei liene velvollisuutta rahoittaa toisen harrastusta saamatta itse mitään vastineeksi. Kasvatustoimintaa harjoitetaan usein niin pienessä mittakaavassa, että mahdollisuudet vakavaan ja vastuuntuntoiseen koiranjalostukseen heikkenevät, jos vastuu sälytetään täydessä ankaruudessaan kasvattajalle. Tämän vuoksi oikeudenmukaisia eivät ole sen enempää koiranostajat, jotka uskovat, että virheen kuin virheen tulee olla muutettavissa rahaksi, kuin ne kasvattajatkaan, jotka luulevat, ettei heidän tarvitse koskaan korvata mitään.
Korvausvastuu kaikissa kaupoissa
Koiran virheen seurauksia arvioitaessa on tärkeää pitää mielessä kaksi seikkaa. Ensiksi: korvausvastuu on lain mukaan olemassa kaikissa kaupoissa. Ja toiseksi: korvausvastuun ei suinkaan tarvitse olla rajaton. Sekä kauppa- että kuluttajansuoja laissa lähtökohtana on, että myyjä vastaa siitä, että kaupan kohde on sellainen mistä on sovittu. Jos se ei ole sopimuksen mukainen, siinä on virhe ja myyjällä on virheestä vastuu. Hän vastaa siitä tietoisuudestaan tai tuottamuksestaan riippumatta. Vastuu syntyy kuitenkin vain virheistä, jotka ovat olleet koirassa jo kauppahetkellä. Näitä ovat myös ns. piilevät virheet, eli sellaiset viat, joita myyntihetkellä ei ole voitu havaita vaan jotka tulevat esiin vasta myöhemmin. Esimerkiksi perinnöllisiä sairauksia aiheuttavat geenit ovat koirassa jo kauppahetkellä. Molempien lakien mukaan on kuitenkin mahdollista käyttää myyjän vastuuta rajoittavaa ehtoa, jonka mukaan ostaja hyväksyy kaupan kohteen "siinä kunnossa kun se on", riskeineen kaikkineen. Ehdon käyttämisen edellytyksenä on, että ostajalla on mahdollisuus tarkastaa koira huolellisesti ennen sopimuksen tekemistä ja että ostaja saa päätöksentekonsa tueksi riittävästi tietoa. Näillä ennen kaupantekoa annetuilla tiedoilla koiran ominaisuuksista ja käytöstä on ratkaiseva merkitys Siihen kuuluvat myös ennen kauppaa markkinoinnissa tai muuten annetut tiedot. Nämä tiedot määräävät, mitä ostajalla on oikeus kaupan kohteesta odottaa. Se, miten paljon tietoa tulee antaa, vaihtelee tilanteittain mm. koiran käyttötarkoituksen mukaan. Olennaisia tietoja ovat esim. hoito-ohjeet, koirassa olevat havaittavat virheet (väri-, kives-, hammasviat) ja niiden merkitys, rodulle tyypilliset perinnölliset tai rakenteelliset sairaudet tai virheet sekä koiran perinnölliset taipumukset saada näitä virheitä Olennaista tietoa ovat myös vanhempien tutkimustulokset ja vanhempien aikaisemmat pentueet. Jos vanhempia ei ole tutkittu, myyjä laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa. Myös perinnöllisten virheiden merkitys kuuluu listaan "olennaista tietoa"; merkitys näyttelyiden, jalostuksen, lääkärinkulujen kannalta.
Vastaako koira annettuja tietoja?
Korvausvastuu syntyy lain mukaan, jos koira ei ole myyjän nimenomaisesti antamien tietojen mukainen. Jos kasvattaja sattuu lupaamaan pennun olevan varma valio tai väittää pennussa olevaa värivirhettä sallituksi tai iän myötä korjaantuvaksi, hänen on myös vastattava sanoistaan. Järjenkäyttö ei kuitenkaan ole kiellettyä, joten mihin tahansa yleiseen kehumiseen ei korvausvaatimusta voi perustaa - "kiltti pentu" voi kasvattajan mielestä olla kiltti vaikka se olisikin villi ja toimelias ja "kaunis pentu" voi olla kaunis pihtipolvisenakin. Toinen laista seuraava korvausperuste on se, että myyjä on jättänyt kertomatta sellaisia tiedossaan olleita seikkoja, joilla olisi ollut olennainen merkitys kauppaa päätettäessä. Tällaisia seikkoja ovat koirassa ostohetkellä näkyvien virheiden merkitys, myös koiran mahdollista geeniperimää koskevat tiedot. Myyjän tiedonantovelvollisuus on luonnollisesti sitä laajempi, mitä suurempi merkitys tiedoilla on koiran käyttötarkoituksen kannalta, esimerkiksi jos ostaja kertoo olevansa hankkimassa koiraa jalostuskäyttöön. Ostajalle on myös syytä kertoa rodussa esiintyvistä vioista ja sairauksista yleisesti, jotta hän osaisi suhtautua kyseisen koiran riskiin saada näitä vikoja koko rodun tilanteeseen. Eläinlääkärin todistus on merkittävä tieto koiran sen hetkisestä kunnosta, mutta eläinlääkärit eivät edes väitä voivansa nähdä pennun lävitse, mitä virhegeenejä se kantaa perimässään. Eläinlääkärin todistusta ei siten mitenkään voida pitää vakuutuksena siitä, ettei pentu tule saamaan perinnöllisiä sairauksia. Ostajaa ei ole kuitenkaan tarkoitus hukuttaa paperitulvaan. Sellainen luettelo, johon on koottu kaikki koirissa koskaan todetut perinnölliset sairaudet tai viittaukset kaikkiin nimetyissä koirakirjoissa esiteltyihin sairauksiin ovat asiallisesti merkityksettömiä, koska ne eivät enää anna konkreettista tietoa juuri käsillä olevaan kauppaan liittyvistä riskeistä. Yksi tärkeä tietopaketti on pennun kirjalliset pennun hoito-ohjeet. Koska perinnöllisten sairauksien esiintulo johtuu usein monasti hoito- ja ruokintavirheistä, kasvattajan on syytä kyetä tarvittaessa osoittamaan antaneensa kaupan yhteydessä ostajalle sellaiset ohjeet, jotka ovat koiran hoidon ja pidon kannalta tarpeen.
Kaikki paperille
Kaikki kauppatilanteessa puheeksi tulevat olennaiset seikat on kirjattava mukaan kauppasopimukseen. Suullisiksi jääneitä lupauksia on jälkikäteen mahdoton näyttää toteen, ellei ole sattunut ottamaan mukaansa kahta puolueetonta todistajaa. Kirjallisen sopimuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kauppasopimukseen on lisätty tyhjiä rivejä juuri tätä tarkoitusta varten. Eikä niiden täyttämistä ole pidettävä epäluottamuksen osoituksena, vaan juuri avoimuuden ja rehellisyyden!
Reilua peliä
Tärkeätä on siis harkita ensin, onko koirassa virhe, jos on, niin vastaako myyjä virheestä ja jos vastaa, niin paljonko ja miten korvataan. Ei suinkaan ole itsestään selvää, että virhetilanteissa tulisi aina palauttaa koko kauppasumma tai puolet siitä. Jos korvausvastuu on olemassa, korvauksena maksetaan ensisijaisesti hinnan alennusta. Suurin mahdollinen hinnan alennus on kauppahinta; tämä ei ole sama asia kuin kaupanpurku. Ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos muu seuraus ei ole kohtuullinen. Myyjällä on aina oikeus korjata virhe, jos hän siihen pystyy. Uutta koiraa voidaan tarjota tilalle, mutta ostajalla ei ole velvollisuutta hyväksyä sitä korvaukseksi. Lisäksi virheen aiheuttamista kuluista voi joutua maksamaan vahingonkorvausta, esimerkiksi eläinlääkärinkuluja. Korjaamista lukuunottamatta korvausmuodon valinta on kuitenkin ostajan oikeus. Hänellä voi esimerkiksi olla hyviä syitä olla haluamatta uutta koiraa, jolloin myyjä ei voi kieltäytyä palauttamasta kauppahintaa rahana. Myös aiheelliset eläinlääkäri kulut korvataan, jos niiden määrä ei ylitä koiran arvoa.
Paljonko korvataan?
Korvauksen suuruus riippuu virheen merkityksestä, eli siitä, miten pahasti virhe alentaa koiran arvoa ja haittaa sen käyttämistä aiottuun tarkoitukseen. Perinnöllisissä virheissä otetaan myös huomioon, kuinka pitkän aikaa koira ehti ole terveenä ennen kuin virhe ilmeni (ns. käyttöhyöty). Perinnölliset viat ilmenevät joskus vasta hyvinkin myöhään, esim. PRA:n ilmenee mahdollisesti vasta koiran ollessa vaikkapa 6-vuotias. Tällöin virhe on ollut koirassa jo kaupantekohetkellä. Kuluttajavalituslautakunnan mukaan kasvattaja on vastuussa tästä, mutta ei ole enää korvausvelvollinen, koska ostajalla katsotaan olleen käyttöhyötyä koirasta jo usean vuoden ajan. Toisena esimerkki voidaan mainita tapaus lonkkaviasta, jossa koira jouduttiin lopettamaan 2,5 vuoden iässä. Eläinlääkäri totesi kyseessä olevan perinnöllisen vian, jonka jälkeen ostaja otti yhteyttä koiran kasvattajaan, joka lupasi korvata puolet koiran hinnasta. Parin viikon kuluttua ostaja vaati kuitenkin myös toista puolikasta koiran hinnasta. Kuluttajavalituslautakunnan näkemyksen mukaan jo maksettu puolikkaan hinnan palautus oli ollut riittävä. Ostajalla oli ollut koirasta jo käyttö hyötyä. Virheistä puhuttaessa on olennaisinta tarkastella häiritseekö virhe koiran päivittäistä elämää. Koiran päätarkoitus on kuitenkin useimmiten olla ihmistensä ilona ja seurana.
Oikeus kauppahintaan
Kasvattajalle myyjänä kuuluva keskeisin oikeus, eli oikeus koirista saatavaan kauppahintaan, on turvattu kauppasopimuksessa omistuksenpidätysehdolla. Omistusoikeus kuuluu myyjälle, kunnes kauppahinta on kokonaan maksettu. Tämän vuoksi kasvattajan ei tarvitse luovuttaa pentua ennen kuin se on kokonaan maksettu. Mikäli ostaja ei ilmesty sovittuna aikana pentua noutamaan tai tarjoaa tällöin vain osaa kauppahinnasta, kasvattaja voi purkaa kaupan ja myydä pennun toiselle.
Milloin sopimus koiran kaupasta syntyy?
Mikäli kauppa jää syntymättä ostajasta johtuvasta syystä, pentua varattaessa peritty varausmaksu (käsiraha) jää kasvattajalle. Tällöin voidaan ajatella ostajan rikkoneen sopimusta ja siten käsirahan luonne on vahingonkorvausta. Varausmaksun on kuitenkin oltava kohtuullinen, kohtuullisena pidetään yleensä 10-15% kauppahinnasta Sopimuksen koiran kaupasta voidaan katsoa syntyneen silloin, kun tahdon ilmaisu on molemminpuolinen tyyliin: ostaja: “Minä haluan ostaa tämän pennun” myyjä “Minä myyn sinulle tämän pennun” Kasvattajalla on oikeus periä maksua pennun hoidosta, jos ostajan kanssa sovitaan, että pentu luovutetaankin tavanomaista luovutusikää myöhemmin. Ennen luovutusikää aiheutuneista hoitokuluista ei voida periä maksua, koska nämä kulut olisivat syntyneet joka tapauksessa. Kirjallisen sopimuksen merkitys on olematon silloin, kun asiat sujuvat hyvin ja uskomattoman tärkeä silloin, kun asiat mutkistuvat. - minelan
Tällä palstalla saa lukea paljon pahaa kasvattajista, mutta suurin osa kasvattajista ovat hyvinkin tarkkoja pennuistaan ja velvollisuutensa kasvavattajana. Olisipa sama kaikkien ostajien joukossa.
Ehkä ostajalla, joka haluaa pennun puolet halvemmalla, kun omistusoikeus siirtyy heti hänelle. Eli kumpihan tässä ajattelee rahaa ostaja tai kasvattaja,
kasvattajalle on erittäin tärkeää tietää millaisissa oloissa kasvattinsa elää. Mutta kun tulee sopimuksen paikka pidetään sopimusta kohtuuttomkanatäysi hintaiset pennut.
, vaikka pentu on saatu puolet halvemmalla, kun täysin omistukseeen siirtynyt pentu. Kyllä kasvattaja aina haluaa, että pennut saavat rakastavan ja olisivat tyytyväisiä koiraansa- Kääpiösusi
Tais mennä sanat ja lauseet epäjärjestykseen kun en meinaa tajuta kommentistasi yhtään mitään?
Kuka nyt on saanu pentuja puoleen hintaan, puhutko nyt sijoitussopimuksesta vai tavallisesta myynnistä vai jostain muusta? Onko edelleen kyse aloittajan tapauksesta? - Minelan
Sanna Koponen
Olen kirjoituksestasi täysin samaa mieltä. Hyvä kasvattaja kertoo kaiken oleellisen pennusta ja sen suvusta saada perinnöllisiä sairauksia, mutta ei kasvattajallakaan ole kristallipalloa, jonka avulla hän voisi varmaksi sanoa koiran menestyksen aikuisena, mutta kantaa huolta pennuistaan, lupaavan pennun hän yleensä pystyy nimeämään.
Olen kasvattanut koiria yli 60-vuotta ja yksikään pennunostaja ei ole valittanut koirastaan,Yhden sijoituskoiranii, jota pentuiän jälkeen kohdeltiin huonosti sain oikeusteitse takaisin. Huono kohtelu johtui varmasti siitä, että perheen äiti oli sillä ajalla, jolloin koira oli heillä ollut alkoholistiksi. Tästä on aikaa yli 20-
vuotta. Muuten olen ollut täysin tyytyväinen pentujeni omistajiin. Monesta heistä on tullut hyviä ystäviäni.
Ei aina pitää koiran kasvattajaa syyllisenä. kun kuitenkin suurin osa kasvattajista seuraa kasvattajiensa elämää, kuin kanaemo poikasistaan. Kasvattajalle pitää voida soittaa
vaikka keskellä yötä, jos ongelma on sellainen,
että omistaja ei pysty sitä itse ratkaisemaan. Mitä olen lueskellut koirapalstoja, niin moni tekeekin niin. - 100Sata
Nimimerkki Minelan, Touholiini, ja millä kaikilla nimimerkeillä kirjoitteletkaan! Sinä olet nykyään vielä enemmän sekaisin kuin joskus aikoinaan. Olen lueskellut sinun kirjoituksiasi täällä ja täytyy sanoa että olen sanaton. Etkö sinä saanutkin Kennelliitosta koiranpitokiellon kun kaikki koirasi otettiin huostaan. Sinuna minä en syyttelisi ketään toista vaan katsoisin peiliin ja olisin ihan hiljaa.
- huhhuhhoi
100Sata kirjoitti:
Nimimerkki Minelan, Touholiini, ja millä kaikilla nimimerkeillä kirjoitteletkaan! Sinä olet nykyään vielä enemmän sekaisin kuin joskus aikoinaan. Olen lueskellut sinun kirjoituksiasi täällä ja täytyy sanoa että olen sanaton. Etkö sinä saanutkin Kennelliitosta koiranpitokiellon kun kaikki koirasi otettiin huostaan. Sinuna minä en syyttelisi ketään toista vaan katsoisin peiliin ja olisin ihan hiljaa.
Onko näin??
Neuvoja ja tuomioita kyllä tuntuu hänellä riittävän. - 100Sata
Ikävä kyllä näin on. Googlesta on poistettu hänen tietojaan, tämä löytyi ja vuodelta 2011 eräästä ketjusta:
"Höh, en saanut linkitettyä kun epäiltiin spämmiksi, mutta jos joku haluaa lisätietoja tuosta "tapauksesta 4" niin googlatkaa: kennel minelan surullinen tapaus. Tulee mäyräkoirafoorumin ketju, josta selviää millä perusteilla kyseinen kasvattaja tuomittiin.
#17
"vierailija", 27.11.2011" - minelan
huhhuhhoi kirjoitti:
Onko näin??
Neuvoja ja tuomioita kyllä tuntuu hänellä riittävän.Kerro yksikin tuomio, jonka olen saanut. Kehotuksen kylläkin, koka minulla oli niin iso talo ja piha, eläinsuojeluviranomainen oli sitå mieltä, että en pyörätuolista käin pysty hoiamaan isoa taloa ja 5 koiaa. Ja siinä än oli ihan oikeassa
- minelan
huhhuhhoi,
jos rikot sääntöjä ja asiottomasti mollaat minua, niin käräjäoikeudessa tavataan. - minelan
100Sata kirjoitti:
Nimimerkki Minelan, Touholiini, ja millä kaikilla nimimerkeillä kirjoitteletkaan! Sinä olet nykyään vielä enemmän sekaisin kuin joskus aikoinaan. Olen lueskellut sinun kirjoituksiasi täällä ja täytyy sanoa että olen sanaton. Etkö sinä saanutkin Kennelliitosta koiranpitokiellon kun kaikki koirasi otettiin huostaan. Sinuna minä en syyttelisi ketään toista vaan katsoisin peiliin ja olisin ihan hiljaa.
nm.sata100
En ole saanut Kennelliitolta minkäänlaisia kehotuksia luopua koiristani. Vaan tein tämän luoputtamisen ihan itse ja kaikki koirani annoin ilmatteksi, koska ajattelin vain koirieni parasta. En kyennyt enää pyörätuoliin joutumisen jälkeen piitämään niitä.Mäyräkoira tarvitsee paljon liikuntaa ja minä en kyennyt enää siihen. - huhhuhhoi
minelan kirjoitti:
huhhuhhoi,
jos rikot sääntöjä ja asiottomasti mollaat minua, niin käräjäoikeudessa tavataan.Lue edes kuka kommentoi ja mitä.Tunnut olevan ihan sekaisin
- huhhuhhoi
minelan kirjoitti:
Kerro yksikin tuomio, jonka olen saanut. Kehotuksen kylläkin, koka minulla oli niin iso talo ja piha, eläinsuojeluviranomainen oli sitå mieltä, että en pyörätuolista käin pysty hoiamaan isoa taloa ja 5 koiaa. Ja siinä än oli ihan oikeassa
"Neuvoja ja tuomioita" tarkoittaa, että olet kova neuvomaan ja tuomitsemaan muita.
- jaitahattuun
Minelan kirjoitti:
Sanna Koponen
Olen kirjoituksestasi täysin samaa mieltä. Hyvä kasvattaja kertoo kaiken oleellisen pennusta ja sen suvusta saada perinnöllisiä sairauksia, mutta ei kasvattajallakaan ole kristallipalloa, jonka avulla hän voisi varmaksi sanoa koiran menestyksen aikuisena, mutta kantaa huolta pennuistaan, lupaavan pennun hän yleensä pystyy nimeämään.
Olen kasvattanut koiria yli 60-vuotta ja yksikään pennunostaja ei ole valittanut koirastaan,Yhden sijoituskoiranii, jota pentuiän jälkeen kohdeltiin huonosti sain oikeusteitse takaisin. Huono kohtelu johtui varmasti siitä, että perheen äiti oli sillä ajalla, jolloin koira oli heillä ollut alkoholistiksi. Tästä on aikaa yli 20-
vuotta. Muuten olen ollut täysin tyytyväinen pentujeni omistajiin. Monesta heistä on tullut hyviä ystäviäni.
Ei aina pitää koiran kasvattajaa syyllisenä. kun kuitenkin suurin osa kasvattajista seuraa kasvattajiensa elämää, kuin kanaemo poikasistaan. Kasvattajalle pitää voida soittaa
vaikka keskellä yötä, jos ongelma on sellainen,
että omistaja ei pysty sitä itse ratkaisemaan. Mitä olen lueskellut koirapalstoja, niin moni tekeekin niin.Minelan kirjoittaa:
"Yhden sijoituskoiranii, jota pentuiän jälkeen kohdeltiin huonosti sain oikeusteitse takaisin. Huono kohtelu johtui varmasti siitä, että perheen äiti oli sillä ajalla, jolloin koira oli heillä ollut alkoholistiksi. Tästä on aikaa yli 20-"
Kuinka sinä minelan kehtaat aina vaan puhua suoranaista paskaa tällä palstalla. Tätä tapaustako tarkoitit vai onko sinulla vieläkin useampia oikeustaisteluja kontollasi. Luuletko ettei ole ihmisiä jotka muistavat tämän tapauksen vähän liiankin hyvin. Sijoitusperhe vei asian oikeuteen ja tästä uutisoitiin Ilta-Sanomien 20. lokakuuta 1995 etusivulla ja pitkä kertomus tapahtumien kulusta sivulla 9.
Tässä Otsikko:
"Mäyräkoira Glenin huoltajuus ratkesi oikeudessa. Koira kaapattiin eläinlääkärin vastaanotolta. Kiista mäyräkoira Glenin huoltajuudesta on ratkennut Vantaan käräjäoikeudessa. Kuultuaan joukon todistajia oikeus määräsi kasvattajan palauttamaan eläinlääkärin vastaanotolta kaappaamansa koiran heti sen haltijalle."
Tässä otteita tekstistä:
"Riita 7-vuotiaan mäyräkoirauros Glenin huoltajuudesta oli seurausta muutoksesta, jonka koiran kasvattaja ja huoltaja olivat tehneet Kennelliiton sijoitussopimukseen. Muutoksen mukaisesti koiran omistus-, jalostus, näytteilleasettamis- ja kilpailuoikeus säilyvät Glenin koko elinkaaren ajan kasvattajalla. Hintana tästä kasvattaja sitoutui hoitamaan koiran mahdolliset eläinlääkärikulut.
Sopu kasvattajan ja Glenin emännän välillä alkoi rakoilla kun Glen alkoi sairastaa eturauhasen liikakasvua. 16. marraskuuta 1993 riita kilpistyi siihen, että kasvattaja kaappasi koiran eläinlääkärin vastaanotolta.
Todistajakseen oikeuteen kasvattaja haastoi muun muassa äitinsä. Tämä ei kuitenkaan kyennyt kertomaan mitään muuta kuin sen, mitä oli kuullut tyttäreltään.
Todistajina naapurit ja eläinlääkärit. Laumansa puolesta taistellut emäntä piti väitteitä koiran aliravitsemustilasta sekä loukkaavina että uskomattomina. Oikeudessa kuultiin myös kahta eläinlääkäriä, jotka olivat tutkineet eturauhasen liikakasvun vaivaaman koiran juuri ennen kuin se kaapattiin. Heidän mukaansa Glen ei ollut näyttänyt erityisen laihalta tai muutenkaan kaltoin kohdellulta. Tätä puolsi myös tosiasia, että Glen oli kolunnut lukuisan määrän koiranäyttelyjä ja kilvoitellut niissä useimmiten voittajaluokassa. Glenin emännän mukaan kaappauksen syy piilikin siinä, ettei kasvattaja halunnut ryhtyä maksamaan eturauhasvaivan hoitokuluja."
Nyt pyydän harkitsemaan hyvinkin tarkkaan mitä epätotuuksia kirjoittelet palstalle. On hyvä että pääset täällä purkamaan turhautumiasi, mutta jopa sinunkin täytyy pitäytyä totuudessa. - OutoaOn
jaitahattuun kirjoitti:
Minelan kirjoittaa:
"Yhden sijoituskoiranii, jota pentuiän jälkeen kohdeltiin huonosti sain oikeusteitse takaisin. Huono kohtelu johtui varmasti siitä, että perheen äiti oli sillä ajalla, jolloin koira oli heillä ollut alkoholistiksi. Tästä on aikaa yli 20-"
Kuinka sinä minelan kehtaat aina vaan puhua suoranaista paskaa tällä palstalla. Tätä tapaustako tarkoitit vai onko sinulla vieläkin useampia oikeustaisteluja kontollasi. Luuletko ettei ole ihmisiä jotka muistavat tämän tapauksen vähän liiankin hyvin. Sijoitusperhe vei asian oikeuteen ja tästä uutisoitiin Ilta-Sanomien 20. lokakuuta 1995 etusivulla ja pitkä kertomus tapahtumien kulusta sivulla 9.
Tässä Otsikko:
"Mäyräkoira Glenin huoltajuus ratkesi oikeudessa. Koira kaapattiin eläinlääkärin vastaanotolta. Kiista mäyräkoira Glenin huoltajuudesta on ratkennut Vantaan käräjäoikeudessa. Kuultuaan joukon todistajia oikeus määräsi kasvattajan palauttamaan eläinlääkärin vastaanotolta kaappaamansa koiran heti sen haltijalle."
Tässä otteita tekstistä:
"Riita 7-vuotiaan mäyräkoirauros Glenin huoltajuudesta oli seurausta muutoksesta, jonka koiran kasvattaja ja huoltaja olivat tehneet Kennelliiton sijoitussopimukseen. Muutoksen mukaisesti koiran omistus-, jalostus, näytteilleasettamis- ja kilpailuoikeus säilyvät Glenin koko elinkaaren ajan kasvattajalla. Hintana tästä kasvattaja sitoutui hoitamaan koiran mahdolliset eläinlääkärikulut.
Sopu kasvattajan ja Glenin emännän välillä alkoi rakoilla kun Glen alkoi sairastaa eturauhasen liikakasvua. 16. marraskuuta 1993 riita kilpistyi siihen, että kasvattaja kaappasi koiran eläinlääkärin vastaanotolta.
Todistajakseen oikeuteen kasvattaja haastoi muun muassa äitinsä. Tämä ei kuitenkaan kyennyt kertomaan mitään muuta kuin sen, mitä oli kuullut tyttäreltään.
Todistajina naapurit ja eläinlääkärit. Laumansa puolesta taistellut emäntä piti väitteitä koiran aliravitsemustilasta sekä loukkaavina että uskomattomina. Oikeudessa kuultiin myös kahta eläinlääkäriä, jotka olivat tutkineet eturauhasen liikakasvun vaivaaman koiran juuri ennen kuin se kaapattiin. Heidän mukaansa Glen ei ollut näyttänyt erityisen laihalta tai muutenkaan kaltoin kohdellulta. Tätä puolsi myös tosiasia, että Glen oli kolunnut lukuisan määrän koiranäyttelyjä ja kilvoitellut niissä useimmiten voittajaluokassa. Glenin emännän mukaan kaappauksen syy piilikin siinä, ettei kasvattaja halunnut ryhtyä maksamaan eturauhasvaivan hoitokuluja."
Nyt pyydän harkitsemaan hyvinkin tarkkaan mitä epätotuuksia kirjoittelet palstalle. On hyvä että pääset täällä purkamaan turhautumiasi, mutta jopa sinunkin täytyy pitäytyä totuudessa."Muutoksen mukaisesti koiran omistus-, jalostus, näytteilleasettamis- ja kilpailuoikeus säilyvät Glenin koko elinkaaren ajan kasvattajalla."
Jääkö tuossa huoltajalle enää mitään oikeuksia? Ihmettelen kovasti että joku pistää tuollaiseen sopimukseen nimensä ja ainakin yhtä kovasti sitä että joku kehtaa tuollaisia ehtoja laatia!!!
- ÄlkääOstakoSuomesta
Eipä yllätä että"kasvattaja" yrittää kusettaa taas.....Senpä takia olen hakenut kaikki omat koirani ruotsista mutta en tosiaan kasvattajilta! Ja on olleet aina selvästi halvempia kuin suomessa!
- helluvaa
Joo ei kannata ostaa kasvattajalta. Kannattaa ostaa Ruotsista. Siellä ei kuseteta koiria.
- Sanoolaki
Vaikka kauppasopimukeen olisi kirjattu etuosto-okeus, se ole pätevä. Toki voit tarjota kasvattajalle koiraa ostettavaksi takaisin, pistä hinnaksi vaikka kymppitonni.
- Minelan
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Kymppitonnin vaatimusta pidettäisi kohtuuttomana.
- helluvaa
Minkä ihmeen takia kasvattajan kanssa pitää ruveta riitelemään, jos toinen haluaa auttaa uuden kodin etsimisessä?
- minelan
helluvaa kirjoitti:
Minkä ihmeen takia kasvattajan kanssa pitää ruveta riitelemään, jos toinen haluaa auttaa uuden kodin etsimisessä?
SAMAA NINÄKIN IHMETTELEN.
Pentua ostettaessa ollaan niin kavereita, niin kavereita ja luvataan vaikka mitä ja kasvattaja onkin kaupan jälkeen ainoastaan rahan perässä juoksija, vaikka olisi tehnyt vuosia työä jalostaesaan koiria.
Ei koske omien kasvattieni omistajia
- Minelan
Tuskin kasvattaja ajattelee muuta kun koiran parasta. Ihmettelen niitä omistajia, joilla on vain raha mielessä. Kasvattaja haluaa kasvatilleen uuden hyvän kodin, jotta sen elämänlaatu paranee. Ihminen joka on valmis luopumaan koirastaan ei yleensä pidä sitä hyvin.
- minelan
Näitä vaikeuksia koiramaailma on täynnä. eikä monikaan kirjoittele tällä
palstalla. Eikö ole oikein,jos joutuu käyttämään etu-oston nimessä. Kasvattaja haluaa kasvatilleen hyvän kodin - Lakijatunne
Suomessa laki rinnastaa koiran tavaraan. Jos myyt auton, voitko kirjoittaa siihen etuosto-oikeuden? Ja miten ja kuka määrittelee auton hinnan? Mitä jos joku ulkopuolinen tarjoaa kolminkertaisen hinnan? On ihan eri miettiä asioita lain kirjaimen mukaan kuin miettiä asiaa tunteella ja järjellä. Enkä tällä nyt tarkoita tietenkään sitä, ettenkö toivoisi, että aina päädyttäisiin eläimelle parhaaseen rstkaisuun.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561906Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491662- 521584
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61505Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61415Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41173Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41148