Ydinvoima kyvytön khk-päästövähentäjä

ydinvoimaa kaksi kertaa LISÄÄ nykyiseen kapasiteettiin verrattuna aiheuttaisi uraanin loppumisen heti alkuunsa. Arvio on, että sitä riittäisi kohtuuhintaan nykymenolla 50-90 vuotta. Jos ydinvoimaa tulee 2 * lisää (kapasiteetti 3-kertaistuu), uraani loppuu jopa alle 30-vuodessa - ei kukaan rakenna ydinvoimalaa niin vähäksi aikaa käyttöön!

Vastaaja kirjoitti:

ydinvoimaa kaksi kertaa LISÄÄ nykyiseen kapasiteettiin verrattuna aiheuttaisi uraanin loppumisen heti alkuunsa. Arvio on, että sitä riittäisi kohtuuhintaan nykymenolla 50-90 vuotta. Jos ydinvoimaa tulee 2 * lisää (kapasiteetti 3-kertaistuu), uraani loppuu jopa alle 30-vuodessa - ei kukaan rakenna ydinvoimalaa niin vähäksi aikaa käyttöön!

Lue lisää

Uraani ei ole loppumassa. Ydinvoimaloita voidaan käyttää tuhansia vuosia.

Ollaan asiasta ihan hysssss, sillä hiilivoimatyypit eivät moisesta oikein tykkää. Ethän?

"Maailman nykyinen uraaninkulutus on noin 60 000 tonnia vuodessa, joten nykykulutuksellakin olemassa olevat tunnetut uraanivarat riittävät useiksi kymmeniksi vuosiksi. Uraanin riittävyyttä on mahdollista lisätä reaktorin polttoainetaloutta parantamalla ja ottamalla käyttöön uraania tehokkaammin hyödyntäviä reaktorityyppejä. Polttoaineen jälleenkierrätyksellä ja reaktorisydämen rakenteen parannuksilla voidaan edelleen lisätä uraanikilosta saatavaa sähkömäärää jopa 50 prosenttia."
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3533&Item=8129

Tarkka vuosikulutus 65 478 tonnia (ei 60 000 tonnia, kuten tekstissä) http://www.uic.com.au/reactors.htm

Vastaaja kirjoitti:

"Maailman nykyinen uraaninkulutus on noin 60 000 tonnia vuodessa, joten nykykulutuksellakin olemassa olevat tunnetut uraanivarat riittävät useiksi kymmeniksi vuosiksi. Uraanin riittävyyttä on mahdollista lisätä reaktorin polttoainetaloutta parantamalla ja ottamalla käyttöön uraania tehokkaammin hyödyntäviä reaktorityyppejä. Polttoaineen jälleenkierrätyksellä ja reaktorisydämen rakenteen parannuksilla voidaan edelleen lisätä uraanikilosta saatavaa sähkömäärää jopa 50 prosenttia."
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3533&Item=8129

Tarkka vuosikulutus 65 478 tonnia (ei 60 000 tonnia, kuten tekstissä) http://www.uic.com.au/reactors.htm

Lue lisää

"Tarkka vuosikulutus 65 478 tonnia (ei 60 000 tonnia, kuten tekstissä) http://www.uic.com.au/reactors.htm"

Samoilta sivuilta löytyy paljon muutakin informaatiota uraanista ja ydinvoimasta. Riittävyydestäkin siellä on juttua.

http://www.uic.com.au/nip75.htm

"Current usage is about 68,000 tU/yr. Thus the world's present measured resources of uranium in the cost category slightly above present spot prices (4.7 Mt) and used only in conventional reactors, are enough to last for some 70 years. This represents a higher level of assured resources than is normal for most minerals. Further exploration and higher prices will certainly, on the basis of present geological knowledge, yield further resources as present ones are used up. There was very little uranium exploration between 1985 and 2005, so a significant increase in exploration effort could readily double the known economic resources, and a doubling of price from present levels could be expected to create about a tenfold increase in measured resources, over time."

"It also omits unconventional resources such as phosphate deposits (22 Mt U recoverable as by-product) and seawater (up to 4000 Mt), which would be uneconomic to extract in the foreseeable future."

"Widespread use of the fast breeder reactor could increase the utilisation of uranium sixty-fold or more. This type of reactor can be started up on plutonium derived from conventional reactors and operated in closed circuit with its reprocessing plant. Such a reactor, supplied with natural uranium for its "fertile blanket", can be operated so that each tonne of ore yields 60 times more energy than in a conventional reactor."

Lyhyesti:
Nykyiset tiedossa olevat halvan polttoaineen lähteet nykykulutuksella: 70 v
Uraaninetsinnällä: x 2 = 140 v
hinnan kaksinkertaistuessa: x 10 = 1400 v
oheislähteet: 4022MT = 59 000v = 60 400 v
hyötöreaktorien laaja käyttö: x 60 = 3 624 000 v

Safa kirjoitti:

"Tarkka vuosikulutus 65 478 tonnia (ei 60 000 tonnia, kuten tekstissä) http://www.uic.com.au/reactors.htm"

Samoilta sivuilta löytyy paljon muutakin informaatiota uraanista ja ydinvoimasta. Riittävyydestäkin siellä on juttua.

http://www.uic.com.au/nip75.htm

"Current usage is about 68,000 tU/yr. Thus the world's present measured resources of uranium in the cost category slightly above present spot prices (4.7 Mt) and used only in conventional reactors, are enough to last for some 70 years. This represents a higher level of assured resources than is normal for most minerals. Further exploration and higher prices will certainly, on the basis of present geological knowledge, yield further resources as present ones are used up. There was very little uranium exploration between 1985 and 2005, so a significant increase in exploration effort could readily double the known economic resources, and a doubling of price from present levels could be expected to create about a tenfold increase in measured resources, over time."

"It also omits unconventional resources such as phosphate deposits (22 Mt U recoverable as by-product) and seawater (up to 4000 Mt), which would be uneconomic to extract in the foreseeable future."

"Widespread use of the fast breeder reactor could increase the utilisation of uranium sixty-fold or more. This type of reactor can be started up on plutonium derived from conventional reactors and operated in closed circuit with its reprocessing plant. Such a reactor, supplied with natural uranium for its "fertile blanket", can be operated so that each tonne of ore yields 60 times more energy than in a conventional reactor."

Lyhyesti:
Nykyiset tiedossa olevat halvan polttoaineen lähteet nykykulutuksella: 70 v
Uraaninetsinnällä: x 2 = 140 v
hinnan kaksinkertaistuessa: x 10 = 1400 v
oheislähteet: 4022MT = 59 000v = 60 400 v
hyötöreaktorien laaja käyttö: x 60 = 3 624 000 v

Lue lisää

Ei uraani koskaan lopu, mutta hinta tulee sellaiseksi, että olemattoman hyödyn suurista riskeistä ei enää haluta maksaa.

Vastaaja kirjoitti:

Ei uraani koskaan lopu, mutta hinta tulee sellaiseksi, että olemattoman hyödyn suurista riskeistä ei enää haluta maksaa.

"ydinvoimaa kaksi kertaa LISÄÄ nykyiseen kapasiteettiin verrattuna aiheuttaisi uraanin loppumisen heti alkuunsa."

"Ei uraani koskaan lopu, mutta hinta tulee sellaiseksi, että olemattoman hyödyn suurista riskeistä ei enää haluta maksaa."

Päätä jo.

Safa kirjoitti:

"ydinvoimaa kaksi kertaa LISÄÄ nykyiseen kapasiteettiin verrattuna aiheuttaisi uraanin loppumisen heti alkuunsa."

"Ei uraani koskaan lopu, mutta hinta tulee sellaiseksi, että olemattoman hyödyn suurista riskeistä ei enää haluta maksaa."

Päätä jo.

Lue lisää

Käyttö kannattamattomana (suuret riskit, olematon hyöty) loppuu.

Safa kirjoitti:

"ydinvoimaa kaksi kertaa LISÄÄ nykyiseen kapasiteettiin verrattuna aiheuttaisi uraanin loppumisen heti alkuunsa."

"Ei uraani koskaan lopu, mutta hinta tulee sellaiseksi, että olemattoman hyödyn suurista riskeistä ei enää haluta maksaa."

Päätä jo.

Lue lisää

Edellisen viestin voikin poistaa myös tämä viesti mukaanlukien. Syyksi sanottakoon vaikka, että sen sisältö kopioitiin toiseen mielestäni asiattomaan viestiin lähes sellaisenaan myös sanoakseni jopa asiattomaan ketjuun.

Turhamainen p*skanjauhanta viesteillä, jotka eivät sisällä mitään uutta informaatiota, on mielestäni turhaa. Ne välillä hukuttavat asialliset viestit sekaansa ja asiallinen keskustelu häviää kohta kokonaan.

Safa kirjoitti:

Edellisen viestin voikin poistaa myös tämä viesti mukaanlukien. Syyksi sanottakoon vaikka, että sen sisältö kopioitiin toiseen mielestäni asiattomaan viestiin lähes sellaisenaan myös sanoakseni jopa asiattomaan ketjuun.

Turhamainen p*skanjauhanta viesteillä, jotka eivät sisällä mitään uutta informaatiota, on mielestäni turhaa. Ne välillä hukuttavat asialliset viestit sekaansa ja asiallinen keskustelu häviää kohta kokonaan.

Lue lisää

Jos olet katsellut viime viikkojen juttuja, ymmärrät, että ei toi ollu mitään. voipa olla, että ootki katellu ja jääny pahanmakuisena päälle sullekki - tosin vaatimattomana vielä. Ja olihan paikallaan selvittää, mikä mun kanta asiaan oikein on :)

Toisessa viestissä äsken puhuin tämmösen jutustelun turhuudesta. Vakavuutta toivoisi silti kaikilta silloin kun keskustellaan vakavasta asiasta. Vaikea yrittää kertoa mitään asiaa, kun jo etukäteen tietää saavansa vastaukseksi pelkkää häiriköintiä. Höpöaiheiden kanssa ei niin välii ookkaan. Tuuletus voi tehdä hyvääkin.

"Ydinvoiman KAKSINKERTAISTAMINEN, ja sillä määrällä hiilivoimaloiden korvaaminen, VÄHENTÄISI PÄÄSTÖJÄ VAIN 1Gt/VUOSI."

Tuossa on tosiaan virhe, joka käösittääkseni on korjattu toisaalla - 2 kertaa nykyionen kapasiteetti lisää, eli 3-kertaistaminen on oikea luku


"Mihin laskelmiin tämä perustuu, vai onko se edelleenkin vain mielipidettäsi?" Etkö osaa edes lukea, kun tuollaisia kyselet, vai kyseletkö vain tavan vuoksi= no, mainitsin jo Perter Lundin julkaisun ja toisaalla sama tarkennettuna:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017480319

Vastaaja kirjoitti:

"Ydinvoiman KAKSINKERTAISTAMINEN, ja sillä määrällä hiilivoimaloiden korvaaminen, VÄHENTÄISI PÄÄSTÖJÄ VAIN 1Gt/VUOSI."

Tuossa on tosiaan virhe, joka käösittääkseni on korjattu toisaalla - 2 kertaa nykyionen kapasiteetti lisää, eli 3-kertaistaminen on oikea luku


"Mihin laskelmiin tämä perustuu, vai onko se edelleenkin vain mielipidettäsi?" Etkö osaa edes lukea, kun tuollaisia kyselet, vai kyseletkö vain tavan vuoksi= no, mainitsin jo Perter Lundin julkaisun ja toisaalla sama tarkennettuna:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017480319

Lue lisää

"Tuossa on tosiaan virhe, joka käösittääkseni on korjattu toisaalla - 2 kertaa nykyionen kapasiteetti lisää, eli 3-kertaistaminen on oikea luku"

Eipäs olekkaan. Tavoitevuotena tuossa oli 2054, jolloin yksikään nykyisistä laitoksista ei ole käytössä. Ydinvoiman kapasiteetiksi sanotaan tuossa se 700GW, joka kylläkin on kaksinkertainen nykyiseen nähden. Totaalikapasiteetti nykyiseen verrattuna ei kasva 200%, vaan 100%. Näin ollen puhutaan ydinvoiman tehon kaksinkertaistamisesta.

""Mihin laskelmiin tämä perustuu, vai onko se edelleenkin vain mielipidettäsi?" Etkö osaa edes lukea, kun tuollaisia kyselet, vai kyseletkö vain tavan vuoksi= no, mainitsin jo Perter Lundin julkaisun ja toisaalla sama tarkennettuna:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017480319"

Ahaa. Nyt selvisi kun tuon luin. Jäi jostain syystä huomaamatta tuo, koska et maininnu oman tekstisi lähteeksesi. Lähteessä puhutaan GtC/y (gigatonnia hiiltä / vuosi) yksiköillä. Eli kaksinkertaistamalla ydinvoiman tuotannolla vähennys hiilidioksidin määrässä lähteen mukaan olisi 3Gt/v (CO2). Tämä luku on oikea, eli käytännössä nykyiset laitokset aiheuttavat samaisen 3Gt/v vähennyksen hiilidioksidin tuotannossa.

Safa kirjoitti:

"Tuossa on tosiaan virhe, joka käösittääkseni on korjattu toisaalla - 2 kertaa nykyionen kapasiteetti lisää, eli 3-kertaistaminen on oikea luku"

Eipäs olekkaan. Tavoitevuotena tuossa oli 2054, jolloin yksikään nykyisistä laitoksista ei ole käytössä. Ydinvoiman kapasiteetiksi sanotaan tuossa se 700GW, joka kylläkin on kaksinkertainen nykyiseen nähden. Totaalikapasiteetti nykyiseen verrattuna ei kasva 200%, vaan 100%. Näin ollen puhutaan ydinvoiman tehon kaksinkertaistamisesta.

""Mihin laskelmiin tämä perustuu, vai onko se edelleenkin vain mielipidettäsi?" Etkö osaa edes lukea, kun tuollaisia kyselet, vai kyseletkö vain tavan vuoksi= no, mainitsin jo Perter Lundin julkaisun ja toisaalla sama tarkennettuna:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017480319"

Ahaa. Nyt selvisi kun tuon luin. Jäi jostain syystä huomaamatta tuo, koska et maininnu oman tekstisi lähteeksesi. Lähteessä puhutaan GtC/y (gigatonnia hiiltä / vuosi) yksiköillä. Eli kaksinkertaistamalla ydinvoiman tuotannolla vähennys hiilidioksidin määrässä lähteen mukaan olisi 3Gt/v (CO2). Tämä luku on oikea, eli käytännössä nykyiset laitokset aiheuttavat samaisen 3Gt/v vähennyksen hiilidioksidin tuotannossa.

Lue lisää

Ensin kopio alkuperäislähteestä:
"Add 700 GW (twice the current capacity)"
Tuossa sanotaan, että lisätään 2 * nykyinen kapasiteetti. Ydinvoimakapasiteetti on silloin 3 * nykyinen kapasiteetti.

"Eipäs olekkaan. Tavoitevuotena tuossa oli 2054, jolloin yksikään nykyisistä laitoksista ei ole käytössä. Ydinvoiman kapasiteetiksi sanotaan tuossa se 700GW, joka kylläkin on kaksinkertainen nykyiseen nähden. Totaalikapasiteetti nykyiseen verrattuna ei kasva 200%, vaan 100%. Näin ollen puhutaan ydinvoiman tehon kaksinkertaistamisesta."
Tarkasti ottaen silloin ei ole lisätty, koska on korvattu vanhaa. No olkoon, on tässä parempaakin pohdittavaa.


"Lähteessä puhutaan GtC/y (gigatonnia hiiltä / vuosi) yksiköillä. Eli kaksinkertaistamalla ydinvoiman tuotannolla vähennys hiilidioksidin määrässä lähteen mukaan olisi 3Gt/v (CO2). Tämä luku on oikea, eli käytännössä nykyiset laitokset aiheuttavat samaisen 3Gt/v vähennyksen hiilidioksidin tuotannossa."

Voitko kertoa tuon hitaasti? Olen ollut noiden yksiköiden ristiinesiintymisten kanssa (C/y, CO2/y, CO2eqv/y) ihmeissäni ja ajatellut joidenkin erojen johtuvan yksikköjen erosta. C/y on yksikkö, johon vasta näinä päivinä ja tässä jutussa olen törmännyt - mitä se ihan tarkkaan ottaen kertoo ja miksi sitä käytetään?

Vastaaja kirjoitti:

Ensin kopio alkuperäislähteestä:
"Add 700 GW (twice the current capacity)"
Tuossa sanotaan, että lisätään 2 * nykyinen kapasiteetti. Ydinvoimakapasiteetti on silloin 3 * nykyinen kapasiteetti.

"Eipäs olekkaan. Tavoitevuotena tuossa oli 2054, jolloin yksikään nykyisistä laitoksista ei ole käytössä. Ydinvoiman kapasiteetiksi sanotaan tuossa se 700GW, joka kylläkin on kaksinkertainen nykyiseen nähden. Totaalikapasiteetti nykyiseen verrattuna ei kasva 200%, vaan 100%. Näin ollen puhutaan ydinvoiman tehon kaksinkertaistamisesta."
Tarkasti ottaen silloin ei ole lisätty, koska on korvattu vanhaa. No olkoon, on tässä parempaakin pohdittavaa.


"Lähteessä puhutaan GtC/y (gigatonnia hiiltä / vuosi) yksiköillä. Eli kaksinkertaistamalla ydinvoiman tuotannolla vähennys hiilidioksidin määrässä lähteen mukaan olisi 3Gt/v (CO2). Tämä luku on oikea, eli käytännössä nykyiset laitokset aiheuttavat samaisen 3Gt/v vähennyksen hiilidioksidin tuotannossa."

Voitko kertoa tuon hitaasti? Olen ollut noiden yksiköiden ristiinesiintymisten kanssa (C/y, CO2/y, CO2eqv/y) ihmeissäni ja ajatellut joidenkin erojen johtuvan yksikköjen erosta. C/y on yksikkö, johon vasta näinä päivinä ja tässä jutussa olen törmännyt - mitä se ihan tarkkaan ottaen kertoo ja miksi sitä käytetään?

Lue lisää

"Tarkasti ottaen silloin ei ole lisätty, koska on korvattu vanhaa. No olkoon, on tässä parempaakin pohdittavaa."

Ajatustavasta riippuen juu. Periaatteessa voidaan myös sanoa, että:"ydinvoimaa lisäämällä nykyinen määrä, saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä 6 Gt". Tuo pitää myös samalla tavalla paikkansa.

"Voitko kertoa tuon hitaasti?"

Puhutaan kemiallisista lyhenteistä. C on hiili, joten puhuttaessa esimerkiksi 5GtC/y -lyhenteellä, puhutaan 5 gigatonnista hiiltä / vuosi. Kun taas puhutaan CO2:sta, koostuu kyseisen yhdiste yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista.

Eli:

C = hiili, atomimassa = 12.011 (suhteellinen massa)
O = happi, atomimassa = 15.9994
CO2 = 1 x hiiliatomi ja 2 x happiatomia kemiallisena sidoksena. Yhteenlaskettu atomimassa = 44,0098.

Kun puhutaan 1GtC/y -yksikkönä, tarkoittaa se hiilidioksidipäästönä:
1GtC / 12.011 * 44,0098 = 3,664 GtCO2/y (Gigatonnia hiilidioksidia vuodessa).

"Olen ollut noiden yksiköiden ristiinesiintymisten kanssa (C/y, CO2/y, CO2eqv/y) ihmeissäni ja ajatellut joidenkin erojen johtuvan yksikköjen erosta."

C/y on siis ajateltuna pelkkänä hiilenä per vuosi.
CO2/y on hiilidioksidina per vuosi (yksi hiiliatomi ja kaksi happiatomia)
CO2eqv/y on pakokaasuseoksen laskennallinen hiilidioksidiekvivalentti per vuosi, eli kaasuseoksen eri kaasut erotellaan määrinä ja niiden kasvihuonevaikutus otetaan huomioon. Kullekkin kaasulle ilmoitetaan CO2eqv -arvo, joka kertoo kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen hiilidioksidiin nähden. Kun eri kaasujen yhteisvaikutuksesta puhutaan, puhutaan niiden yhteenlasketusta CO2eqv -arvoista. Tällöin kokonaisarvo voidaan suhteuttaa suoraan hiilidioksidipäästöjen vaikutukseen.

"C/y on yksikkö, johon vasta näinä päivinä ja tässä jutussa olen törmännyt - mitä se ihan tarkkaan ottaen kertoo ja miksi sitä käytetään?"

C/y kertoo suoraan hiilen määrän. Sitä käytetään, koska kaikki hiili ei pakene hiilidioksidin osana ilmaan polton yhteydessä. Epätäydellisessä palamisessa syntyy hiilimonoksidia ja täydellisessä hiilidioksidia, myös muita hiiliyhdisteitä voi muodostua. Se antaa suoran arvon, josta voidaan laskea useita muitakin huomioon otettavia tekijöitä, kuten esimerkiksi kasvien sitoma hiilen määrä suhteessa päästöjen määrään on helpompi laskea, kun ei tarvitse erikseen laskea hiilen osuutta hiilidioksidin massasta.

Sehän on sitten tarkastelijasta ja tarkastelunäkökohdasta kiinni, että millä arvolla tarkasteleminen on mielekästä. Tässä tapauksessa luulen toisen tekstin kirjoittajan, S. Pacala1:n ottaneen käyttöön kyseisen yksikön pelkästään jo hänen työtaustansa puolesta (Department of Ecology and Evolutionary Biology).

Safa kirjoitti:

"Tarkasti ottaen silloin ei ole lisätty, koska on korvattu vanhaa. No olkoon, on tässä parempaakin pohdittavaa."

Ajatustavasta riippuen juu. Periaatteessa voidaan myös sanoa, että:"ydinvoimaa lisäämällä nykyinen määrä, saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä 6 Gt". Tuo pitää myös samalla tavalla paikkansa.

"Voitko kertoa tuon hitaasti?"

Puhutaan kemiallisista lyhenteistä. C on hiili, joten puhuttaessa esimerkiksi 5GtC/y -lyhenteellä, puhutaan 5 gigatonnista hiiltä / vuosi. Kun taas puhutaan CO2:sta, koostuu kyseisen yhdiste yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista.

Eli:

C = hiili, atomimassa = 12.011 (suhteellinen massa)
O = happi, atomimassa = 15.9994
CO2 = 1 x hiiliatomi ja 2 x happiatomia kemiallisena sidoksena. Yhteenlaskettu atomimassa = 44,0098.

Kun puhutaan 1GtC/y -yksikkönä, tarkoittaa se hiilidioksidipäästönä:
1GtC / 12.011 * 44,0098 = 3,664 GtCO2/y (Gigatonnia hiilidioksidia vuodessa).

"Olen ollut noiden yksiköiden ristiinesiintymisten kanssa (C/y, CO2/y, CO2eqv/y) ihmeissäni ja ajatellut joidenkin erojen johtuvan yksikköjen erosta."

C/y on siis ajateltuna pelkkänä hiilenä per vuosi.
CO2/y on hiilidioksidina per vuosi (yksi hiiliatomi ja kaksi happiatomia)
CO2eqv/y on pakokaasuseoksen laskennallinen hiilidioksidiekvivalentti per vuosi, eli kaasuseoksen eri kaasut erotellaan määrinä ja niiden kasvihuonevaikutus otetaan huomioon. Kullekkin kaasulle ilmoitetaan CO2eqv -arvo, joka kertoo kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen hiilidioksidiin nähden. Kun eri kaasujen yhteisvaikutuksesta puhutaan, puhutaan niiden yhteenlasketusta CO2eqv -arvoista. Tällöin kokonaisarvo voidaan suhteuttaa suoraan hiilidioksidipäästöjen vaikutukseen.

"C/y on yksikkö, johon vasta näinä päivinä ja tässä jutussa olen törmännyt - mitä se ihan tarkkaan ottaen kertoo ja miksi sitä käytetään?"

C/y kertoo suoraan hiilen määrän. Sitä käytetään, koska kaikki hiili ei pakene hiilidioksidin osana ilmaan polton yhteydessä. Epätäydellisessä palamisessa syntyy hiilimonoksidia ja täydellisessä hiilidioksidia, myös muita hiiliyhdisteitä voi muodostua. Se antaa suoran arvon, josta voidaan laskea useita muitakin huomioon otettavia tekijöitä, kuten esimerkiksi kasvien sitoma hiilen määrä suhteessa päästöjen määrään on helpompi laskea, kun ei tarvitse erikseen laskea hiilen osuutta hiilidioksidin massasta.

Sehän on sitten tarkastelijasta ja tarkastelunäkökohdasta kiinni, että millä arvolla tarkasteleminen on mielekästä. Tässä tapauksessa luulen toisen tekstin kirjoittajan, S. Pacala1:n ottaneen käyttöön kyseisen yksikön pelkästään jo hänen työtaustansa puolesta (Department of Ecology and Evolutionary Biology).

Lue lisää

oli pikkuisen turhankn perusteellinen selvitys - kiitos.

C/y on siis tässä tapauksessa ajateltavissa hiilimäärän säästönä. Onko olemassa mitään yleistä muunnoskerrointa CO2- ym. päästöarvojen nopeaksi vertaamiseksi edes suuruusluokkatasolla? On muuten vähän hankala vertailla eri lähteiden tietoja. Esimerkiksi tämän jutun tuominen tänne tuotti tuskaa, kun jostain sain toisenlaisia lukuja.

Vastaaja kirjoitti:

oli pikkuisen turhankn perusteellinen selvitys - kiitos.

C/y on siis tässä tapauksessa ajateltavissa hiilimäärän säästönä. Onko olemassa mitään yleistä muunnoskerrointa CO2- ym. päästöarvojen nopeaksi vertaamiseksi edes suuruusluokkatasolla? On muuten vähän hankala vertailla eri lähteiden tietoja. Esimerkiksi tämän jutun tuominen tänne tuotti tuskaa, kun jostain sain toisenlaisia lukuja.

Lue lisää

"oli pikkuisen turhankn perusteellinen selvitys - kiitos."

Koskaan ei tiedä, mikä on tarpeeksi ja mikä liikaa. :)

"Onko olemassa mitään yleistä muunnoskerrointa CO2- ym. päästöarvojen nopeaksi vertaamiseksi edes suuruusluokkatasolla?"

Kaikki riippuu taas tarkastelunäkökulmasta. Jos tarkastellaan nopeiden ympäristövaikutusten kannalta, niin hiilidioksidi on harmiton, ellei jopa hyödyllinen pakokaasu (edistää kasvua). Jos taas tarkoitat kasvihuonekaasujen vertailemista keskenään, niin CO2eqv kertoo suoraan eri kaasujen kasvihuonevaikutukset. Yleensä pakokaasuja tarkastellaan nimenomaan tällä CO2eqv. Eri kaasujen co2 -kerrannaisia en tähän hätään löytänyt, mutta tuolta voit lukasta informaatiopaketin:

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/co2.html

Sieltä myös löytyy joitain kerrannaisia:
Freonit: 10 000 - 100 000 (x CO2)
Typpidioksidi: 200

Metaanilla oli muistaakseni joku 50 tuo kerroin ja vesihöyryllä (kasvihuonekaasu sekin) oli muistaakseni 20.

Lisää aiheesta:

http://www.iti.fi/ilmasto/i2b3.htm

Toisaalta tuo CO2eqv määritteleminen on vaikeaa kaasujen erilaisten lämmitysvaikutusten ja kerrannaisvaikutusten vuoksi.

Vastaaja kirjoitti:

oli pikkuisen turhankn perusteellinen selvitys - kiitos.

C/y on siis tässä tapauksessa ajateltavissa hiilimäärän säästönä. Onko olemassa mitään yleistä muunnoskerrointa CO2- ym. päästöarvojen nopeaksi vertaamiseksi edes suuruusluokkatasolla? On muuten vähän hankala vertailla eri lähteiden tietoja. Esimerkiksi tämän jutun tuominen tänne tuotti tuskaa, kun jostain sain toisenlaisia lukuja.

Lue lisää

Jonkinnäköinen CO2 ekvivalenttilaskurisysteemi löytyi. Eikun laskeskelemaan:

http://www.ghgprotocol.org/templates/GHG5/layout.asp?type=p&MenuId=OTAx

Safa kirjoitti:

"oli pikkuisen turhankn perusteellinen selvitys - kiitos."

Koskaan ei tiedä, mikä on tarpeeksi ja mikä liikaa. :)

"Onko olemassa mitään yleistä muunnoskerrointa CO2- ym. päästöarvojen nopeaksi vertaamiseksi edes suuruusluokkatasolla?"

Kaikki riippuu taas tarkastelunäkökulmasta. Jos tarkastellaan nopeiden ympäristövaikutusten kannalta, niin hiilidioksidi on harmiton, ellei jopa hyödyllinen pakokaasu (edistää kasvua). Jos taas tarkoitat kasvihuonekaasujen vertailemista keskenään, niin CO2eqv kertoo suoraan eri kaasujen kasvihuonevaikutukset. Yleensä pakokaasuja tarkastellaan nimenomaan tällä CO2eqv. Eri kaasujen co2 -kerrannaisia en tähän hätään löytänyt, mutta tuolta voit lukasta informaatiopaketin:

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/co2.html

Sieltä myös löytyy joitain kerrannaisia:
Freonit: 10 000 - 100 000 (x CO2)
Typpidioksidi: 200

Metaanilla oli muistaakseni joku 50 tuo kerroin ja vesihöyryllä (kasvihuonekaasu sekin) oli muistaakseni 20.

Lisää aiheesta:

http://www.iti.fi/ilmasto/i2b3.htm

Toisaalta tuo CO2eqv määritteleminen on vaikeaa kaasujen erilaisten lämmitysvaikutusten ja kerrannaisvaikutusten vuoksi.

Lue lisää

Ajattelin kyllä tyytyä pelkästään karkeaan arvioon hiilivoimaloiden CO2eqv/C-kertoimesta, koska pelkkä suuuruusluokkakin riittäisi. Nuo linkit vaatis muuten rekisteröitymisen.

Ihan vkavaksi heittäytyen: ei näillä meidän jutuilla hetkauteta mitään minnekkään. Muutaman tyypin coi saada jotain ajattelemaan, siinä kaikki. Katastrofi tulee jos on tullakseen, jolloin taistellaan sopeutumismahdollisuuksista kuten nyt mammonasta.

Safa kirjoitti:

"Tarkasti ottaen silloin ei ole lisätty, koska on korvattu vanhaa. No olkoon, on tässä parempaakin pohdittavaa."

Ajatustavasta riippuen juu. Periaatteessa voidaan myös sanoa, että:"ydinvoimaa lisäämällä nykyinen määrä, saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä 6 Gt". Tuo pitää myös samalla tavalla paikkansa.

"Voitko kertoa tuon hitaasti?"

Puhutaan kemiallisista lyhenteistä. C on hiili, joten puhuttaessa esimerkiksi 5GtC/y -lyhenteellä, puhutaan 5 gigatonnista hiiltä / vuosi. Kun taas puhutaan CO2:sta, koostuu kyseisen yhdiste yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista.

Eli:

C = hiili, atomimassa = 12.011 (suhteellinen massa)
O = happi, atomimassa = 15.9994
CO2 = 1 x hiiliatomi ja 2 x happiatomia kemiallisena sidoksena. Yhteenlaskettu atomimassa = 44,0098.

Kun puhutaan 1GtC/y -yksikkönä, tarkoittaa se hiilidioksidipäästönä:
1GtC / 12.011 * 44,0098 = 3,664 GtCO2/y (Gigatonnia hiilidioksidia vuodessa).

"Olen ollut noiden yksiköiden ristiinesiintymisten kanssa (C/y, CO2/y, CO2eqv/y) ihmeissäni ja ajatellut joidenkin erojen johtuvan yksikköjen erosta."

C/y on siis ajateltuna pelkkänä hiilenä per vuosi.
CO2/y on hiilidioksidina per vuosi (yksi hiiliatomi ja kaksi happiatomia)
CO2eqv/y on pakokaasuseoksen laskennallinen hiilidioksidiekvivalentti per vuosi, eli kaasuseoksen eri kaasut erotellaan määrinä ja niiden kasvihuonevaikutus otetaan huomioon. Kullekkin kaasulle ilmoitetaan CO2eqv -arvo, joka kertoo kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen hiilidioksidiin nähden. Kun eri kaasujen yhteisvaikutuksesta puhutaan, puhutaan niiden yhteenlasketusta CO2eqv -arvoista. Tällöin kokonaisarvo voidaan suhteuttaa suoraan hiilidioksidipäästöjen vaikutukseen.

"C/y on yksikkö, johon vasta näinä päivinä ja tässä jutussa olen törmännyt - mitä se ihan tarkkaan ottaen kertoo ja miksi sitä käytetään?"

C/y kertoo suoraan hiilen määrän. Sitä käytetään, koska kaikki hiili ei pakene hiilidioksidin osana ilmaan polton yhteydessä. Epätäydellisessä palamisessa syntyy hiilimonoksidia ja täydellisessä hiilidioksidia, myös muita hiiliyhdisteitä voi muodostua. Se antaa suoran arvon, josta voidaan laskea useita muitakin huomioon otettavia tekijöitä, kuten esimerkiksi kasvien sitoma hiilen määrä suhteessa päästöjen määrään on helpompi laskea, kun ei tarvitse erikseen laskea hiilen osuutta hiilidioksidin massasta.

Sehän on sitten tarkastelijasta ja tarkastelunäkökohdasta kiinni, että millä arvolla tarkasteleminen on mielekästä. Tässä tapauksessa luulen toisen tekstin kirjoittajan, S. Pacala1:n ottaneen käyttöön kyseisen yksikön pelkästään jo hänen työtaustansa puolesta (Department of Ecology and Evolutionary Biology).

Lue lisää

Pieni tarkennus:

"CO2eqv -arvo, joka kertoo kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen hiilidioksidiin nähden. Kun eri kaasujen yhteisvaikutuksesta puhutaan, puhutaan niiden yhteenlasketusta CO2eqv -arvoista. Tällöin kokonaisarvo voidaan suhteuttaa suoraan hiilidioksidipäästöjen vaikutukseen."

Ekvivalentin pulmana on integrointiaika. Metaani (suomalaisittain maakaasu)on epästabiilimpi aine kuin hiilidioksidi. Ilmaan päässyt metaani hajoaa eri prosessien kautta nopeammin kuin hiilidioksidi. Siksi metaanin vaikutuksen suhteellinen merkitys riippuu siitä kuinka pitkää ajanjaksoa tarkastellaan.

Usein sanotaan, että metaanin ekvivalenttikerroin on 20, millä tarkoitetaan, että 100 vuoden aikana metaanin lämpenemistä lisäävä vaikutus on 20 kertainen suhteessa hiilidioksidiin.

Tämä on vain yksi ajanhetki. Jos tarkastelllaan yhtä vuotta, niin metaani on 500-kertainen.

Mikäli uskotaan, että kasvihuoneilmiö on jo kiihtynyt ja on jo mitattauksin osoitettavissa, niin 100 vuotta on aivan liian pitkä integrointiaika.

Lyhyemmän integrointiajan käyttö on poliittisesti kiusallista, sillä tällöin maakaasun väitetyt edut eivät kestä lähempää tarkastelua. Samalla voitaisiin kysyä, miksi maakaasu saa Suomessa edelleen reippaita verohelpotuksia, jos se ei olekaan ympäristömyönteinen polttoaine.

Ydinvoimapalstalla tätä kannattaa pohtia, sillä kaasu on ollut ydinvoiman pahin vastustaja jo yli 20 vuotta.

MerviP kirjoitti:

Pieni tarkennus:

"CO2eqv -arvo, joka kertoo kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen hiilidioksidiin nähden. Kun eri kaasujen yhteisvaikutuksesta puhutaan, puhutaan niiden yhteenlasketusta CO2eqv -arvoista. Tällöin kokonaisarvo voidaan suhteuttaa suoraan hiilidioksidipäästöjen vaikutukseen."

Ekvivalentin pulmana on integrointiaika. Metaani (suomalaisittain maakaasu)on epästabiilimpi aine kuin hiilidioksidi. Ilmaan päässyt metaani hajoaa eri prosessien kautta nopeammin kuin hiilidioksidi. Siksi metaanin vaikutuksen suhteellinen merkitys riippuu siitä kuinka pitkää ajanjaksoa tarkastellaan.

Usein sanotaan, että metaanin ekvivalenttikerroin on 20, millä tarkoitetaan, että 100 vuoden aikana metaanin lämpenemistä lisäävä vaikutus on 20 kertainen suhteessa hiilidioksidiin.

Tämä on vain yksi ajanhetki. Jos tarkastelllaan yhtä vuotta, niin metaani on 500-kertainen.

Mikäli uskotaan, että kasvihuoneilmiö on jo kiihtynyt ja on jo mitattauksin osoitettavissa, niin 100 vuotta on aivan liian pitkä integrointiaika.

Lyhyemmän integrointiajan käyttö on poliittisesti kiusallista, sillä tällöin maakaasun väitetyt edut eivät kestä lähempää tarkastelua. Samalla voitaisiin kysyä, miksi maakaasu saa Suomessa edelleen reippaita verohelpotuksia, jos se ei olekaan ympäristömyönteinen polttoaine.

Ydinvoimapalstalla tätä kannattaa pohtia, sillä kaasu on ollut ydinvoiman pahin vastustaja jo yli 20 vuotta.

Lue lisää

100 vuotta on nähdäkseni yleisin energia-alalla käytetty vaikutusaika CO2eqv-laskuissa. Tässä tilanteessa se kieltämättä vaikuttaa turhan pitkältä. 20 vuotta kuulostaisi sopivalta.

Vastaaja kirjoitti:

Ajattelin kyllä tyytyä pelkästään karkeaan arvioon hiilivoimaloiden CO2eqv/C-kertoimesta, koska pelkkä suuuruusluokkakin riittäisi. Nuo linkit vaatis muuten rekisteröitymisen.

Ihan vkavaksi heittäytyen: ei näillä meidän jutuilla hetkauteta mitään minnekkään. Muutaman tyypin coi saada jotain ajattelemaan, siinä kaikki. Katastrofi tulee jos on tullakseen, jolloin taistellaan sopeutumismahdollisuuksista kuten nyt mammonasta.

Lue lisää

"Ajattelin kyllä tyytyä pelkästään karkeaan arvioon hiilivoimaloiden CO2eqv/C-kertoimesta, koska pelkkä suuuruusluokkakin riittäisi. Nuo linkit vaatis muuten rekisteröitymisen."

Huomasin tuon rekisteröintivaatimuksen heti linkin laitettuani. Mutta hiilivoimalat pääsääntöisesti polttaa koko polttoaikansa "täydellisellä palamisella". Vain ylös- ja alasajoaikana tapahtuu epätäydellistä palamista ja häkä käsittääkseni kierrätetään uudelleen uuniin. Voidaan siis ihan huoletta laskea tuolla edellä mainitsemallani kertoimella:
1GtC / 12.011 * 44,0098 = 3,664 GtCO2/y.

"Ihan vkavaksi heittäytyen: ei näillä meidän jutuilla hetkauteta mitään minnekkään. Muutaman tyypin coi saada jotain ajattelemaan, siinä kaikki."

Ei tässä yksin maailmaa ollakkaan parantamassa. Itse vaan pyrin korjaamaan yleisiä virhekäsityksiä. Kenties oppii itsekkin jotain.

MerviP kirjoitti:

Pieni tarkennus:

"CO2eqv -arvo, joka kertoo kyseisen kaasun kasvihuonevaikutuksen hiilidioksidiin nähden. Kun eri kaasujen yhteisvaikutuksesta puhutaan, puhutaan niiden yhteenlasketusta CO2eqv -arvoista. Tällöin kokonaisarvo voidaan suhteuttaa suoraan hiilidioksidipäästöjen vaikutukseen."

Ekvivalentin pulmana on integrointiaika. Metaani (suomalaisittain maakaasu)on epästabiilimpi aine kuin hiilidioksidi. Ilmaan päässyt metaani hajoaa eri prosessien kautta nopeammin kuin hiilidioksidi. Siksi metaanin vaikutuksen suhteellinen merkitys riippuu siitä kuinka pitkää ajanjaksoa tarkastellaan.

Usein sanotaan, että metaanin ekvivalenttikerroin on 20, millä tarkoitetaan, että 100 vuoden aikana metaanin lämpenemistä lisäävä vaikutus on 20 kertainen suhteessa hiilidioksidiin.

Tämä on vain yksi ajanhetki. Jos tarkastelllaan yhtä vuotta, niin metaani on 500-kertainen.

Mikäli uskotaan, että kasvihuoneilmiö on jo kiihtynyt ja on jo mitattauksin osoitettavissa, niin 100 vuotta on aivan liian pitkä integrointiaika.

Lyhyemmän integrointiajan käyttö on poliittisesti kiusallista, sillä tällöin maakaasun väitetyt edut eivät kestä lähempää tarkastelua. Samalla voitaisiin kysyä, miksi maakaasu saa Suomessa edelleen reippaita verohelpotuksia, jos se ei olekaan ympäristömyönteinen polttoaine.

Ydinvoimapalstalla tätä kannattaa pohtia, sillä kaasu on ollut ydinvoiman pahin vastustaja jo yli 20 vuotta.

Lue lisää

"Ekvivalentin pulmana on integrointiaika. Metaani (suomalaisittain maakaasu)on epästabiilimpi aine kuin hiilidioksidi..."

Hyvä että tarkensit. En ole kovin syvällisemmin tutustunut eri kaasujen vaikutuksiin eri pituisilla ajanjaksoilla. Tiedän kuitenkin, että muitakin ongelmia noiden ekvivalenttiarvojen laskennassa on.

Kuitenkin luotan lähteenä esimerkiksi IPCC:n arvioihin, koska heillä on suuremmat resurssit laskea ja pohtia ilmastoon liittyviä asioita, kuin minulla yksittäisenä ihmisenä. Havaitsijan pitääkin huomioida myös se, että vaikka ne resurssit ovatkin suuremmat, ei sekään yksittäinen totuus ole, koska tarkasteluvälit voivat muuttua, eikä kaikkia tekijöitä tunneta.

"Lyhyemmän integrointiajan käyttö on poliittisesti kiusallista, sillä tällöin maakaasun väitetyt edut eivät kestä lähempää tarkastelua."

Periaatteessa kasvihuonekaasuvaikutusta ei maakaasulle polttoaineena tarvitse huomioida, jos metaania ei karkaa. Täydellisessä palamisessa palamistuotteena kun on hiilidioksidia ja vettä. Tällöin itse polttoaine (metaani) ei kuulu pakokaasuihin.

Safa kirjoitti:

"Ajattelin kyllä tyytyä pelkästään karkeaan arvioon hiilivoimaloiden CO2eqv/C-kertoimesta, koska pelkkä suuuruusluokkakin riittäisi. Nuo linkit vaatis muuten rekisteröitymisen."

Huomasin tuon rekisteröintivaatimuksen heti linkin laitettuani. Mutta hiilivoimalat pääsääntöisesti polttaa koko polttoaikansa "täydellisellä palamisella". Vain ylös- ja alasajoaikana tapahtuu epätäydellistä palamista ja häkä käsittääkseni kierrätetään uudelleen uuniin. Voidaan siis ihan huoletta laskea tuolla edellä mainitsemallani kertoimella:
1GtC / 12.011 * 44,0098 = 3,664 GtCO2/y.

"Ihan vkavaksi heittäytyen: ei näillä meidän jutuilla hetkauteta mitään minnekkään. Muutaman tyypin coi saada jotain ajattelemaan, siinä kaikki."

Ei tässä yksin maailmaa ollakkaan parantamassa. Itse vaan pyrin korjaamaan yleisiä virhekäsityksiä. Kenties oppii itsekkin jotain.

Lue lisää

"1GtC / 12.011 * 44,0098 = 3,664 GtCO2/y."

Kiitos. Nyt alkaa arvot paremmin sopimaan yhteen. Tulen käyttämään päässälaskukertoimena hiilivoimalla C->CO2 = 3.5, muistaen kuitenkin tarkemman arvon 3.664.

Vastaaja saattaa tarkoittaa Khkaasua, eli kasvihuonekaasua?

KHK = kasvihuonekaasu. Yleensä se kirjoitetaan isoilla, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Englanninkielinen lyhenne on GHG (GreenHouse Gas).

Päästöiksi olen voinut vaistomaisesti myös kertoa myös hiilimäärät, esim. päästövähennystavoitteina. Eihän hiili voi olla khk-päästö ennen sen polttamista, mutta senkin oletan useimpien huomaavan. Eri tekniikoiden vähennysmäärien suhteet pitää paikkansa.

700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä. Sanoisin, että vaikutus voi olla jopa negatiivinen, koska ydinvoima vie resursseja ilmastton kannalta tehokkaammilta tuotantomuodoilta.

muilta osin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017530859

Vastaaja kirjoitti:

700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä. Sanoisin, että vaikutus voi olla jopa negatiivinen, koska ydinvoima vie resursseja ilmastton kannalta tehokkaammilta tuotantomuodoilta.

muilta osin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017530859

Lue lisää

Jostain pitää aloittaa. Ilmaston kannalta olisi tehokkainta käyttää vähiten päästöjä aiheuttavia energiamuotoja. Valitettavasti uusiutuvien ainoa järkevä vaihtoehto, vesivoima, ei käy muiden ympäristövaikutustensa puolesta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017524907

Vastaaja kirjoitti:

700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä. Sanoisin, että vaikutus voi olla jopa negatiivinen, koska ydinvoima vie resursseja ilmastton kannalta tehokkaammilta tuotantomuodoilta.

muilta osin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017530859

Lue lisää

"700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä."

Et vieläkään tunnu ymmärtävän, mitä olen koittanut sanoa jo pitemmän aikaan. Ydinvoiman lisääminen ei edelleenkään ole yksistään ratkaisu, mutta se on kuitenkin suuri osa ratkaisun palapeliä. Haasteet on edelleen niin suuria, ettemme me voi jättää yhtä osatekijää pois ratkaisun hakemisessa.

Jos katsot itse lähettämääsi linkkiä
http://fire.pppl.gov/energy_socolow_081304.pdf
huomaat, että mitä kaikkea pitäisi tehdä. Vaikka tässäkin ratkaisuehdotuksessa on hyvin monta kohtaa, joissa toteutuminen tuntuu mahdottomalta, on ne kuitenkin mukaan laskettu. Tuossakin on huomioitu, ettei yksistään ydinvoima riitä, vaan lisäksi tarvitaan paljon muutakin. Mukaanlukien tuulivoimaloita niin paljon, että niiden vaatima pinta-ala on sama, kuin Ruotsin ja Espanjan yhteenlaskettu pinta-ala. Nämäkään eivät yksistään kata, kuin murto-osan kokonaisvaatimuksesta. Paljon muutakin pitää tehdä. Jokaisen osatekijän poisjättäminen tuottaa suuria ongelmia kokonaisuuden saavuttamiselle.

Tätä haasteen laajuutta olen koittanut toitottaa jo pidemmän aikaa. Ihminen vaan harvemmin näkee nenäänsä pidemmälle. Katsotaampas, mitä kaikkea pitäisi tehdä kyseisen dokumentin mukaan:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. "säästävä viljely"* kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

* en tiedä suomenkielistä termiä tälle. Siksi lainausmerkit.

Kuten huomaat, jokainen noista tavoitteista on yksittäinkin todella haastava. Mikään noista ei kuitenkaan yksistään riitä vielä mihinkään. Mielestäsikö on varaa jättää yksi tai pari kohtaa toteuttamatta muiden kustannuksella? Ja kuten huomaat, uusiutuville jää vielä ydinvoiman lisäämisenkin lisäksi todella paljon kasvuvaraa ihan jopa haasteeksikkin asti.

Safa kirjoitti:

"700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä."

Et vieläkään tunnu ymmärtävän, mitä olen koittanut sanoa jo pitemmän aikaan. Ydinvoiman lisääminen ei edelleenkään ole yksistään ratkaisu, mutta se on kuitenkin suuri osa ratkaisun palapeliä. Haasteet on edelleen niin suuria, ettemme me voi jättää yhtä osatekijää pois ratkaisun hakemisessa.

Jos katsot itse lähettämääsi linkkiä
http://fire.pppl.gov/energy_socolow_081304.pdf
huomaat, että mitä kaikkea pitäisi tehdä. Vaikka tässäkin ratkaisuehdotuksessa on hyvin monta kohtaa, joissa toteutuminen tuntuu mahdottomalta, on ne kuitenkin mukaan laskettu. Tuossakin on huomioitu, ettei yksistään ydinvoima riitä, vaan lisäksi tarvitaan paljon muutakin. Mukaanlukien tuulivoimaloita niin paljon, että niiden vaatima pinta-ala on sama, kuin Ruotsin ja Espanjan yhteenlaskettu pinta-ala. Nämäkään eivät yksistään kata, kuin murto-osan kokonaisvaatimuksesta. Paljon muutakin pitää tehdä. Jokaisen osatekijän poisjättäminen tuottaa suuria ongelmia kokonaisuuden saavuttamiselle.

Tätä haasteen laajuutta olen koittanut toitottaa jo pidemmän aikaa. Ihminen vaan harvemmin näkee nenäänsä pidemmälle. Katsotaampas, mitä kaikkea pitäisi tehdä kyseisen dokumentin mukaan:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. "säästävä viljely"* kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

* en tiedä suomenkielistä termiä tälle. Siksi lainausmerkit.

Kuten huomaat, jokainen noista tavoitteista on yksittäinkin todella haastava. Mikään noista ei kuitenkaan yksistään riitä vielä mihinkään. Mielestäsikö on varaa jättää yksi tai pari kohtaa toteuttamatta muiden kustannuksella? Ja kuten huomaat, uusiutuville jää vielä ydinvoiman lisäämisenkin lisäksi todella paljon kasvuvaraa ihan jopa haasteeksikkin asti.

Lue lisää

"
700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä."

Et vieläkään tunnu ymmärtävän, mitä olen koittanut sanoa jo pitemmän aikaan. Ydinvoiman lisääminen ei edelleenkään ole yksistään ratkaisu, mutta se on kuitenkin suuri osa ratkaisun palapeliä. Haasteet on edelleen niin suuria, ettemme me voi jättää yhtä osatekijää pois ratkaisun hakemisessa.
"

Sinulla on erikoinen kyky tehdä johtopäätöksiä. Kun sanon:

"700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä.",

tarkoitan tasan sitä, mitä sanon, en muuta. En esimerkiksi sitä, että ydinvoima on tai ei ole ainoa ratkaisu. Ei kai tartte aikuselle ihmiselle tavata tuota?


Kas kun et kertonut mielipidettäsi siitä, mitä tässä on ymmärretty:

"Ydinvoima ei siis suinkaan ole kyvytön päästövähentäjä, vaan kaikista tehokkain. Jos käytämme toiseksi tehokkainta, tai kolmanneksi, on tavoitteeseen vain hankalampi päästä. Asiantuntijoiden mielestä jopa mahdoton..."

Löytyypi oman viestini yläpuolelta.

Safa kirjoitti:

"700 uutta ydinvoimalaa hiilivoimaa korvaamalla vähentäisi päästöjä vain 1/15 tarvittavasta, eikä silloin ole saatu yhtään lisää sähköä vielä."

Et vieläkään tunnu ymmärtävän, mitä olen koittanut sanoa jo pitemmän aikaan. Ydinvoiman lisääminen ei edelleenkään ole yksistään ratkaisu, mutta se on kuitenkin suuri osa ratkaisun palapeliä. Haasteet on edelleen niin suuria, ettemme me voi jättää yhtä osatekijää pois ratkaisun hakemisessa.

Jos katsot itse lähettämääsi linkkiä
http://fire.pppl.gov/energy_socolow_081304.pdf
huomaat, että mitä kaikkea pitäisi tehdä. Vaikka tässäkin ratkaisuehdotuksessa on hyvin monta kohtaa, joissa toteutuminen tuntuu mahdottomalta, on ne kuitenkin mukaan laskettu. Tuossakin on huomioitu, ettei yksistään ydinvoima riitä, vaan lisäksi tarvitaan paljon muutakin. Mukaanlukien tuulivoimaloita niin paljon, että niiden vaatima pinta-ala on sama, kuin Ruotsin ja Espanjan yhteenlaskettu pinta-ala. Nämäkään eivät yksistään kata, kuin murto-osan kokonaisvaatimuksesta. Paljon muutakin pitää tehdä. Jokaisen osatekijän poisjättäminen tuottaa suuria ongelmia kokonaisuuden saavuttamiselle.

Tätä haasteen laajuutta olen koittanut toitottaa jo pidemmän aikaa. Ihminen vaan harvemmin näkee nenäänsä pidemmälle. Katsotaampas, mitä kaikkea pitäisi tehdä kyseisen dokumentin mukaan:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. "säästävä viljely"* kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

* en tiedä suomenkielistä termiä tälle. Siksi lainausmerkit.

Kuten huomaat, jokainen noista tavoitteista on yksittäinkin todella haastava. Mikään noista ei kuitenkaan yksistään riitä vielä mihinkään. Mielestäsikö on varaa jättää yksi tai pari kohtaa toteuttamatta muiden kustannuksella? Ja kuten huomaat, uusiutuville jää vielä ydinvoiman lisäämisenkin lisäksi todella paljon kasvuvaraa ihan jopa haasteeksikkin asti.

Lue lisää

"Tätä haasteen laajuutta olen koittanut toitottaa jo pidemmän aikaa. Ihminen vaan harvemmin näkee nenäänsä pidemmälle." Samoin. Se, etten ole kaikista kirjoittanut, johtuu cain ajan puutteesta, joten kiitos sulle.

"Katsotaampas, mitä kaikkea pitäisi tehdä kyseisen dokumentin mukaan:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. "säästävä viljely"* kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

* en tiedä suomenkielistä termiä tälle. Siksi lainausmerkit.
"
Kerroin jo kohdan 10 tiedon muuttuneen merkittävästi: tuulivoimaa tullut lisää 20GW, joten 'kerroin' nykyiseem kapasiteettiin enää 33, ei 50.

Kohta 15: Peter Lund käytti termejä 'Metsittäminen' ja 'Täsmäviljely'.


"Kuten huomaat, jokainen noista tavoitteista on yksittäinkin todella haastava. Mikään noista ei kuitenkaan yksistään riitä vielä mihinkään. Mielestäsikö on varaa jättää yksi tai pari kohtaa toteuttamatta muiden kustannuksella? Ja kuten huomaat, uusiutuville jää vielä ydinvoiman lisäämisenkin lisäksi todella paljon kasvuvaraa ihan jopa haasteeksikkin asti."
Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vastaaja kirjoitti:

"Tätä haasteen laajuutta olen koittanut toitottaa jo pidemmän aikaa. Ihminen vaan harvemmin näkee nenäänsä pidemmälle." Samoin. Se, etten ole kaikista kirjoittanut, johtuu cain ajan puutteesta, joten kiitos sulle.

"Katsotaampas, mitä kaikkea pitäisi tehdä kyseisen dokumentin mukaan:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. "säästävä viljely"* kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

* en tiedä suomenkielistä termiä tälle. Siksi lainausmerkit.
"
Kerroin jo kohdan 10 tiedon muuttuneen merkittävästi: tuulivoimaa tullut lisää 20GW, joten 'kerroin' nykyiseem kapasiteettiin enää 33, ei 50.

Kohta 15: Peter Lund käytti termejä 'Metsittäminen' ja 'Täsmäviljely'.


"Kuten huomaat, jokainen noista tavoitteista on yksittäinkin todella haastava. Mikään noista ei kuitenkaan yksistään riitä vielä mihinkään. Mielestäsikö on varaa jättää yksi tai pari kohtaa toteuttamatta muiden kustannuksella? Ja kuten huomaat, uusiutuville jää vielä ydinvoiman lisäämisenkin lisäksi todella paljon kasvuvaraa ihan jopa haasteeksikkin asti."
Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lue lisää

"Kohta 15: Peter Lund käytti termejä 'Metsittäminen' ja 'Täsmäviljely'."

Liekkö täsmäviljely sitten oikea termi.

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15."

Vain? Tuossa mittakaavassa, missä nuo osuudet ovat, ei kyseessä ole VAIN 1/15 osa.

"Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Eli olisit jättämässä sitä kokonaan pois? Millä korvaisit sen? Suomen pinta-alan täyttäminen tuulimyllyillä ja sähköjohdoillako ei sitten olisi hirvittävä urakka? Uraanin saatavuudesta keskusteltiin jo aiemmin. Itse katson vaikeammin, ellei jopa mahdottomaksi saavutettavaksi kohtia 1, 2, 3, 5, 12, 13, 14. Huomasitko, että esimerkiksi kohdassa 5 pitää rakentaa 1400GW maakaasuvoimaloita. Miten maakaasun saatavuus? Entä näiden laitosten rakentamisen ja polttoaineenkuljetusjärjestelmien viemät resurssit?

Kohdat 10 ja 12, sekä kohdat 13, 14 ja 15 vaikuttavat muuten lisäksi toisiinsa vaikeuttaen niiden toteutumista suoraan.

Safa kirjoitti:

"Kohta 15: Peter Lund käytti termejä 'Metsittäminen' ja 'Täsmäviljely'."

Liekkö täsmäviljely sitten oikea termi.

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15."

Vain? Tuossa mittakaavassa, missä nuo osuudet ovat, ei kyseessä ole VAIN 1/15 osa.

"Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Eli olisit jättämässä sitä kokonaan pois? Millä korvaisit sen? Suomen pinta-alan täyttäminen tuulimyllyillä ja sähköjohdoillako ei sitten olisi hirvittävä urakka? Uraanin saatavuudesta keskusteltiin jo aiemmin. Itse katson vaikeammin, ellei jopa mahdottomaksi saavutettavaksi kohtia 1, 2, 3, 5, 12, 13, 14. Huomasitko, että esimerkiksi kohdassa 5 pitää rakentaa 1400GW maakaasuvoimaloita. Miten maakaasun saatavuus? Entä näiden laitosten rakentamisen ja polttoaineenkuljetusjärjestelmien viemät resurssit?

Kohdat 10 ja 12, sekä kohdat 13, 14 ja 15 vaikuttavat muuten lisäksi toisiinsa vaikeuttaen niiden toteutumista suoraan.

Lue lisää

(700 ydinvoimalaa = 1/15 vaaditusta päästövähennyksestä kun ne korvaa hiilivoimaloita)


Vastaaja:
"Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Safa:
"Eli olisit jättämässä sitä kokonaan pois?"

Harkinnan arvoinen juttu! Samalla rahalla saa kaikkialle maailmalle, vaikkapa Iraniin sopivia energiantuottajia.

Safa:
"Millä korvaisit sen?"
Siihen jäisi vielä 14 eri keinoa. Katso tarkasti edellinen kommenttini

Safa:
"Suomen pinta-alan täyttäminen tuulimyllyillä ja sähköjohdoillako ei sitten olisi hirvittävä urakka?"

Olisipas. Mutta tuuli ei lopu, kuten uraani, eikä siitä oikein saa joukkotuhosettakaan.

Jatkoa pureksin vielä

Vastaaja kirjoitti:

(700 ydinvoimalaa = 1/15 vaaditusta päästövähennyksestä kun ne korvaa hiilivoimaloita)


Vastaaja:
"Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Safa:
"Eli olisit jättämässä sitä kokonaan pois?"

Harkinnan arvoinen juttu! Samalla rahalla saa kaikkialle maailmalle, vaikkapa Iraniin sopivia energiantuottajia.

Safa:
"Millä korvaisit sen?"
Siihen jäisi vielä 14 eri keinoa. Katso tarkasti edellinen kommenttini

Safa:
"Suomen pinta-alan täyttäminen tuulimyllyillä ja sähköjohdoillako ei sitten olisi hirvittävä urakka?"

Olisipas. Mutta tuuli ei lopu, kuten uraani, eikä siitä oikein saa joukkotuhosettakaan.

Jatkoa pureksin vielä

Lue lisää

"Safa:
"Millä korvaisit sen?"
Siihen jäisi vielä 14 eri keinoa. Katso tarkasti edellinen kommenttini"

Ei aivan. Joissain vaihtoehdoissa ei yksinkertaisesti jää kapasiteettia lisätä tai parantaa, tai sitten se jää niin pieneksi, että sen "viimeisen pisaran" puristamiseksi kuluu liian paljon resursseja. Haastavuus kasvaa lähes exponentiaalisesti. Esimerkkinä kohdat 13, 14 ja 15. Nämä kilpailevat lähes suoraan toistensa kanssa samoista maa-aloista. Kunkin kasvaminen syö toiselta mahdollisuuksia. Samoin kohdat 10 ja 12 kilpailevat suoraan toistensa sijoituspaikoista.

Safa kirjoitti:

"Safa:
"Millä korvaisit sen?"
Siihen jäisi vielä 14 eri keinoa. Katso tarkasti edellinen kommenttini"

Ei aivan. Joissain vaihtoehdoissa ei yksinkertaisesti jää kapasiteettia lisätä tai parantaa, tai sitten se jää niin pieneksi, että sen "viimeisen pisaran" puristamiseksi kuluu liian paljon resursseja. Haastavuus kasvaa lähes exponentiaalisesti. Esimerkkinä kohdat 13, 14 ja 15. Nämä kilpailevat lähes suoraan toistensa kanssa samoista maa-aloista. Kunkin kasvaminen syö toiselta mahdollisuuksia. Samoin kohdat 10 ja 12 kilpailevat suoraan toistensa sijoituspaikoista.

Lue lisää

"Joissain vaihtoehdoissa ei yksinkertaisesti jää kapasiteettia lisätä tai parantaa, tai sitten se jää niin pieneksi, että sen "viimeisen pisaran" puristamiseksi kuluu liian paljon resursseja. Haastavuus kasvaa lähes exponentiaalisesti. Esimerkkinä kohdat 13, 14 ja 15. Nämä kilpailevat lähes suoraan toistensa kanssa samoista maa-aloista. Kunkin kasvaminen syö toiselta mahdollisuuksia. Samoin kohdat 10 ja 12 kilpailevat suoraan toistensa sijoituspaikoista."

Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä. Siten esim. maanviljelijä voi harrastaa täsmäviljelyä maatilallaab, jonka rakennuksen seinissä ja katoissa on aurinkopaneeleita ja aurinkokeräimiä, pellolla ja niityllä tuulimyllyjä, miksei reunamilla aurinkopaneeleitakin, ja oma pieni biovoimalakin on, ehkäpä vedyn tuottamiseksi pellolla möyrivälle pienelle täsmäviljelyvetytraktorille. Alkaapi viljelijän khk-päästöt muodostua vain eläinten hönkäisyistä, ja kaiken kruunaa itsetuotetun sähkön myynnistä saadut tulot.

Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'. Se on tehty erilaisilla tehostamistoimilla, mutta tosiasiassa se on myös selkeä oma menetelmänsä, jopa erittäin tehokas muiden apuna, ja ympäristöystävällinen.

Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu. Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää (päästövähennystavoite vain kasvaa, koska ydinvoiman rakentaminen vie kaikki resurssit), sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen! ja niille ydinjätteillekin pitäisi kaivaa piilopaikkoja sinne tänne.





1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian.

Vastaaja kirjoitti:

"Joissain vaihtoehdoissa ei yksinkertaisesti jää kapasiteettia lisätä tai parantaa, tai sitten se jää niin pieneksi, että sen "viimeisen pisaran" puristamiseksi kuluu liian paljon resursseja. Haastavuus kasvaa lähes exponentiaalisesti. Esimerkkinä kohdat 13, 14 ja 15. Nämä kilpailevat lähes suoraan toistensa kanssa samoista maa-aloista. Kunkin kasvaminen syö toiselta mahdollisuuksia. Samoin kohdat 10 ja 12 kilpailevat suoraan toistensa sijoituspaikoista."

Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä. Siten esim. maanviljelijä voi harrastaa täsmäviljelyä maatilallaab, jonka rakennuksen seinissä ja katoissa on aurinkopaneeleita ja aurinkokeräimiä, pellolla ja niityllä tuulimyllyjä, miksei reunamilla aurinkopaneeleitakin, ja oma pieni biovoimalakin on, ehkäpä vedyn tuottamiseksi pellolla möyrivälle pienelle täsmäviljelyvetytraktorille. Alkaapi viljelijän khk-päästöt muodostua vain eläinten hönkäisyistä, ja kaiken kruunaa itsetuotetun sähkön myynnistä saadut tulot.

Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'. Se on tehty erilaisilla tehostamistoimilla, mutta tosiasiassa se on myös selkeä oma menetelmänsä, jopa erittäin tehokas muiden apuna, ja ympäristöystävällinen.

Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu. Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää (päästövähennystavoite vain kasvaa, koska ydinvoiman rakentaminen vie kaikki resurssit), sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen! ja niille ydinjätteillekin pitäisi kaivaa piilopaikkoja sinne tänne.





1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian.

Lue lisää

"Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä."

Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään. Kohdassa 4 tulee myös fysiikan lait vastaan, 5:ssa loppuu maakaasun saatavuus, 6:ssa, 7:ssä ja 8:ssa loppuu laitokset, joihin talteenotto voidaan lisätä, 10:ssa ja 12:ssa loppuu tuulivoimalle soveltuvat alueet, 11:sta loppuu aurinkovoimalle soveltuvat alueet, 13:sta, 14:sta ja 15:sta kilpailevat keskenään viljelmille soveltuvista alueista ja syövät toinen toisiaan. Kaikki on jo viety äärimmilleen, eikä mitenkään järkevällä panostuksella voida saada irti puuttuvaa osaa.

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

"Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu."

Ymmärrät väärin. Pelkästään laskemalla vähentyneet hiilidioksidipäästöt kaksinkertaisella kapasiteetilla saadaan luvuksi nykyiseen verrattuna reilusti se 9.8 GtCO2/y. Kun vähennetään nykyinen käytössä olevan kapasiteetin vähennys, saadaan 4.9 GtCO2/y. Kun se taas muutetaan pelkäksi hiileksi, saadaan se 1.3 GtC/y. Koska se on helppo pyöristää tuosta luvusta alaspäin, olkoon se sitten 1 GtC/y. Tällöin päästään tarpeeksi lähelle tuossa esitettyä määrää. Nimenomaan kaksinkertaisella kapasiteetilla nykyiseen verrattuna.

"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011.

"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin.

"15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian"

Sinänsä ei kertoisi. Homman nimi on siinä, että näin tehdessä se viljakasvien sitoma hiili varastoituu suurelta osin maahan, jota se ei siis tee uusiutuvien polttoaineiden käytössä, vaikka niin lasketaankin. Menetelmässä kyllä käytettäisiin lannoitteita (jotka myöskin porattaisiin maahan), koneita ja hyönteismyrkkyjä. Kyntäessä peltoa, maatumattomat orgaaniset ainekset saavat ilmaa ja maatumisvauhti kiihtyy. Näin hiili vapautuu taas ilmakehään.

Safa kirjoitti:

"Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä."

Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään. Kohdassa 4 tulee myös fysiikan lait vastaan, 5:ssa loppuu maakaasun saatavuus, 6:ssa, 7:ssä ja 8:ssa loppuu laitokset, joihin talteenotto voidaan lisätä, 10:ssa ja 12:ssa loppuu tuulivoimalle soveltuvat alueet, 11:sta loppuu aurinkovoimalle soveltuvat alueet, 13:sta, 14:sta ja 15:sta kilpailevat keskenään viljelmille soveltuvista alueista ja syövät toinen toisiaan. Kaikki on jo viety äärimmilleen, eikä mitenkään järkevällä panostuksella voida saada irti puuttuvaa osaa.

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

"Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu."

Ymmärrät väärin. Pelkästään laskemalla vähentyneet hiilidioksidipäästöt kaksinkertaisella kapasiteetilla saadaan luvuksi nykyiseen verrattuna reilusti se 9.8 GtCO2/y. Kun vähennetään nykyinen käytössä olevan kapasiteetin vähennys, saadaan 4.9 GtCO2/y. Kun se taas muutetaan pelkäksi hiileksi, saadaan se 1.3 GtC/y. Koska se on helppo pyöristää tuosta luvusta alaspäin, olkoon se sitten 1 GtC/y. Tällöin päästään tarpeeksi lähelle tuossa esitettyä määrää. Nimenomaan kaksinkertaisella kapasiteetilla nykyiseen verrattuna.

"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011.

"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin.

"15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian"

Sinänsä ei kertoisi. Homman nimi on siinä, että näin tehdessä se viljakasvien sitoma hiili varastoituu suurelta osin maahan, jota se ei siis tee uusiutuvien polttoaineiden käytössä, vaikka niin lasketaankin. Menetelmässä kyllä käytettäisiin lannoitteita (jotka myöskin porattaisiin maahan), koneita ja hyönteismyrkkyjä. Kyntäessä peltoa, maatumattomat orgaaniset ainekset saavat ilmaa ja maatumisvauhti kiihtyy. Näin hiili vapautuu taas ilmakehään.

Lue lisää

"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa. Ole hyvä ja tarkenna mitä itse taarkoitit-

Safa kirjoitti:

"Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä."

Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään. Kohdassa 4 tulee myös fysiikan lait vastaan, 5:ssa loppuu maakaasun saatavuus, 6:ssa, 7:ssä ja 8:ssa loppuu laitokset, joihin talteenotto voidaan lisätä, 10:ssa ja 12:ssa loppuu tuulivoimalle soveltuvat alueet, 11:sta loppuu aurinkovoimalle soveltuvat alueet, 13:sta, 14:sta ja 15:sta kilpailevat keskenään viljelmille soveltuvista alueista ja syövät toinen toisiaan. Kaikki on jo viety äärimmilleen, eikä mitenkään järkevällä panostuksella voida saada irti puuttuvaa osaa.

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

"Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu."

Ymmärrät väärin. Pelkästään laskemalla vähentyneet hiilidioksidipäästöt kaksinkertaisella kapasiteetilla saadaan luvuksi nykyiseen verrattuna reilusti se 9.8 GtCO2/y. Kun vähennetään nykyinen käytössä olevan kapasiteetin vähennys, saadaan 4.9 GtCO2/y. Kun se taas muutetaan pelkäksi hiileksi, saadaan se 1.3 GtC/y. Koska se on helppo pyöristää tuosta luvusta alaspäin, olkoon se sitten 1 GtC/y. Tällöin päästään tarpeeksi lähelle tuossa esitettyä määrää. Nimenomaan kaksinkertaisella kapasiteetilla nykyiseen verrattuna.

"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011.

"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin.

"15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian"

Sinänsä ei kertoisi. Homman nimi on siinä, että näin tehdessä se viljakasvien sitoma hiili varastoituu suurelta osin maahan, jota se ei siis tee uusiutuvien polttoaineiden käytössä, vaikka niin lasketaankin. Menetelmässä kyllä käytettäisiin lannoitteita (jotka myöskin porattaisiin maahan), koneita ja hyönteismyrkkyjä. Kyntäessä peltoa, maatumattomat orgaaniset ainekset saavat ilmaa ja maatumisvauhti kiihtyy. Näin hiili vapautuu taas ilmakehään.

Lue lisää

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

Ei sisälly, vaan noi on, kuten mainitsin, erilaista energian käytön/tuoton tehostamista:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

Jos et satu tietämään mitä on energian säästäminen, niin kerron sen lyhyesti: pistetään kytkin OFF-asentoon, töpseli pois seinästä jne.

Safa kirjoitti:

"Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä."

Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään. Kohdassa 4 tulee myös fysiikan lait vastaan, 5:ssa loppuu maakaasun saatavuus, 6:ssa, 7:ssä ja 8:ssa loppuu laitokset, joihin talteenotto voidaan lisätä, 10:ssa ja 12:ssa loppuu tuulivoimalle soveltuvat alueet, 11:sta loppuu aurinkovoimalle soveltuvat alueet, 13:sta, 14:sta ja 15:sta kilpailevat keskenään viljelmille soveltuvista alueista ja syövät toinen toisiaan. Kaikki on jo viety äärimmilleen, eikä mitenkään järkevällä panostuksella voida saada irti puuttuvaa osaa.

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

"Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu."

Ymmärrät väärin. Pelkästään laskemalla vähentyneet hiilidioksidipäästöt kaksinkertaisella kapasiteetilla saadaan luvuksi nykyiseen verrattuna reilusti se 9.8 GtCO2/y. Kun vähennetään nykyinen käytössä olevan kapasiteetin vähennys, saadaan 4.9 GtCO2/y. Kun se taas muutetaan pelkäksi hiileksi, saadaan se 1.3 GtC/y. Koska se on helppo pyöristää tuosta luvusta alaspäin, olkoon se sitten 1 GtC/y. Tällöin päästään tarpeeksi lähelle tuossa esitettyä määrää. Nimenomaan kaksinkertaisella kapasiteetilla nykyiseen verrattuna.

"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011.

"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin.

"15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian"

Sinänsä ei kertoisi. Homman nimi on siinä, että näin tehdessä se viljakasvien sitoma hiili varastoituu suurelta osin maahan, jota se ei siis tee uusiutuvien polttoaineiden käytössä, vaikka niin lasketaankin. Menetelmässä kyllä käytettäisiin lannoitteita (jotka myöskin porattaisiin maahan), koneita ja hyönteismyrkkyjä. Kyntäessä peltoa, maatumattomat orgaaniset ainekset saavat ilmaa ja maatumisvauhti kiihtyy. Näin hiili vapautuu taas ilmakehään.

Lue lisää

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."

En tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan.




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Safa kirjoitti:

"Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä."

Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään. Kohdassa 4 tulee myös fysiikan lait vastaan, 5:ssa loppuu maakaasun saatavuus, 6:ssa, 7:ssä ja 8:ssa loppuu laitokset, joihin talteenotto voidaan lisätä, 10:ssa ja 12:ssa loppuu tuulivoimalle soveltuvat alueet, 11:sta loppuu aurinkovoimalle soveltuvat alueet, 13:sta, 14:sta ja 15:sta kilpailevat keskenään viljelmille soveltuvista alueista ja syövät toinen toisiaan. Kaikki on jo viety äärimmilleen, eikä mitenkään järkevällä panostuksella voida saada irti puuttuvaa osaa.

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

"Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu."

Ymmärrät väärin. Pelkästään laskemalla vähentyneet hiilidioksidipäästöt kaksinkertaisella kapasiteetilla saadaan luvuksi nykyiseen verrattuna reilusti se 9.8 GtCO2/y. Kun vähennetään nykyinen käytössä olevan kapasiteetin vähennys, saadaan 4.9 GtCO2/y. Kun se taas muutetaan pelkäksi hiileksi, saadaan se 1.3 GtC/y. Koska se on helppo pyöristää tuosta luvusta alaspäin, olkoon se sitten 1 GtC/y. Tällöin päästään tarpeeksi lähelle tuossa esitettyä määrää. Nimenomaan kaksinkertaisella kapasiteetilla nykyiseen verrattuna.

"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011.

"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin.

"15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian"

Sinänsä ei kertoisi. Homman nimi on siinä, että näin tehdessä se viljakasvien sitoma hiili varastoituu suurelta osin maahan, jota se ei siis tee uusiutuvien polttoaineiden käytössä, vaikka niin lasketaankin. Menetelmässä kyllä käytettäisiin lannoitteita (jotka myöskin porattaisiin maahan), koneita ja hyönteismyrkkyjä. Kyntäessä peltoa, maatumattomat orgaaniset ainekset saavat ilmaa ja maatumisvauhti kiihtyy. Näin hiili vapautuu taas ilmakehään.

Lue lisää

"
"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011. "

Kappas poikaa, osasit laskea 5 vuotta eteenpäin. No otetaan sitten sama vähän hitaammin niin päässään eteenpäin.

Kun oikein hyvin toimitaan, niin jo vuonna 2016 päästä meillä on 250 uutta ydinvoimalaa. Onko rwalistista?

Vastaaja kirjoitti:

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

Ei sisälly, vaan noi on, kuten mainitsin, erilaista energian käytön/tuoton tehostamista:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

Jos et satu tietämään mitä on energian säästäminen, niin kerron sen lyhyesti: pistetään kytkin OFF-asentoon, töpseli pois seinästä jne.

Lue lisää

Sanoit:

"Jos et satu tietämään mitä on energian säästäminen, niin kerron sen lyhyesti: pistetään kytkin OFF-asentoon, töpseli pois seinästä jne."

Milloin kerkeät noin tekemään? Kyllä energiaa voi säästää ihan oikeastikin monilla tavoilla muillakin tavoilla. Sinun yksisilmäisestä maailmastasi puuttuu ilmeisesti tuo ON/OFF nappi, mistä vääntäisit kaiken muun kiinni paitsi tuulimyllyt.

No nehän pysähtyvät itsestäänkin tyynellä.

Vastaaja kirjoitti:

"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa. Ole hyvä ja tarkenna mitä itse taarkoitit-

Lue lisää

"Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa."

Tämä on oma teesisi, eikä perustu mihinkään faktaan.

Vastaaja kirjoitti:

"Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'."

Se sisältyy kohtiin 1-4.

Ei sisälly, vaan noi on, kuten mainitsin, erilaista energian käytön/tuoton tehostamista:

1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

Jos et satu tietämään mitä on energian säästäminen, niin kerron sen lyhyesti: pistetään kytkin OFF-asentoon, töpseli pois seinästä jne.

Lue lisää

"Ei sisälly, vaan noi on, kuten mainitsin, erilaista energian käytön/tuoton tehostamista:"

Mitä se säästäminen sitten on, jos ei energian käytön tehostamista? Se, että kotona laitetaan laitteet pois päältä? Tehostamista se on sekin.

"Jos et satu tietämään mitä on energian säästäminen, niin kerron sen lyhyesti: pistetään kytkin OFF-asentoon, töpseli pois seinästä jne."

Jos mielestäsi energian käytön tehostaminen ei kuulu energian säästämisen kanssa samaan gategoriaan, niin siinä tapauksessa säästämisen osuus on oikeasti mitätön. Tämä johtuu siitä, että tehtaat pyörii yleensä ympäri vuorokauden ja laitteiden jatkuva sammuttaminen ja käynnistäminen vie enemmän energiaa, kuin jatkuva päälläolo. Otetaan esimerkiksi vaikka halogeenivalo. Sen sytytys vie enemmän energiaa, kuin sen pitkäaikainen jatkuva polttaminen. Energiatehokkuuden kannalta on järkevämpää pitää sitä jatkuvasti palamassa, kuin sytytellä sitä jatkuvasti. Teollisuudessa tehtaiden alasajot ja ylösajot vievät paljon energiaa ilman, että saataisiin tuotettua mitään. Energiankulutuksen ja tuotannon suhde heikkenisi oleellisesti.

Vastaaja kirjoitti:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."

En tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan.




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Lue lisää

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."

En tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan."

Polttoainetehokkuus tarkoittaisi autojen moottorien hyötysuhteen kasvattamista. Tässä tulee fysiikan lait vastaan. Hyötysuhdetta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen asti teknisin ratkaisuihin. Mahdottomiin ei voida mennä. Samalla pitäisi kyetä pienentämään autojen kokonaismassaa, jolloin moottori ei joutuisi tekemään niin paljoa työtä auton kiihdyttämiseen. Tässä taas tulevat vastaan turvallisuuskysymykset.

Autojen massaa ollaan viime vuosina pyritty pienentämään vähentämällä auton metalliosien määrää ja korvaamalla ne muilla, kevyemmillä materiaaleilla. Kuitenkin autojen kokoluokissa omamassat ovat olleet kasvussa poikkeuksetta. Esimerkiksi -88 Civic painoi muistaakseni jotain 780 kg, kun taas -05 Yaris painaakin jo 1055-1135 kg. Miksi sitten massat ovat kasvaneet? Turvatekniset ratkaisut (tukipalkit, törmäyssuojat, turvatyynyt painesäiliöineen, yms., yms.) ovat nostaneet autojen massoja. Onhan uusi Yaris paljon turvallisempi, kuin 80 -luvun riisikippo huolimatta korin pienemmästä metallimäärästä.

Vastaaja kirjoitti:

"
"Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää"

Nuo esitetyt arvot olivat vuoteen 2050 mennessä tehtävät muutokset, eivät vuoteen 2010 tai 2011. "

Kappas poikaa, osasit laskea 5 vuotta eteenpäin. No otetaan sitten sama vähän hitaammin niin päässään eteenpäin.

Kun oikein hyvin toimitaan, niin jo vuonna 2016 päästä meillä on 250 uutta ydinvoimalaa. Onko rwalistista?

Lue lisää

Taisi mennä sulla taas kokonaan yhdet pelihousut. Kun sinulla loppuu argumentit sorrut tällaiseen useamman viestin spammailysekoiluun.

"Kappas poikaa, osasit laskea 5 vuotta eteenpäin. No otetaan sitten sama vähän hitaammin niin päässään eteenpäin.

Kun oikein hyvin toimitaan, niin jo vuonna 2016 päästä meillä on 250 uutta ydinvoimalaa. Onko rwalistista?"

On. Tällä hetkellä on rakenteilla 27 eri reaktoria, 38 on tilauksessa ja 115 odottavat päätöksiä. Oletetaan, että ydinvoiman kasvu olisi tasaista (jota se ei näillä näkymin tule olemaan, vaan kiihtyvää) ja näiden lukujen toteutuessa tilanne olisi sillä hetkellä lukujen puolelta täysin sama. Oletetaan, että prosessi ehdotuksesta toteutumiseen kestäisi 7 vuotta. Näin ollen tilanne 10 vuoden päästä olisi seuraava:

27 38 115 ((10-7)/7 * (27 38 115)) = 261 reaktoria.

Jos taas tarkastellaan realistisemmin niin, että kiihtymistahti olisi rakenteilla olevien ja tilauksessa olevien reaktoreiden suhde. Oletetaan, että reaktoreiden rakennusaika on 6 vuotta, niin tilanne vuositasolla olisi seuraava:
järjestys:
vuosia eteenpäin, valmistuneita reaktoreita kyseisenä vuotena, rakenteilla olevia reaktoreita kyseisenä vuotena, tilauksessa olevia reaktoreita kyseisenä vuotena.
0v: 4 r, 27 r, 38 r
1v: 5 r, 38 r, 53 r
2v: 8 r, 53 r, 75 r
3v: 11 r, 75 r, 105 r
4v: 15 r, 106 r, 149 r
5v: 21 r, 149 r, 210 r
6v: 30 r, 210 r, 295 r
7v: 42 r, 295 r, 416 r
8v: 59 r, 416 r, 585 r
9v: 84 r, 585 r, 823 r
10v: 118 r, 823 r, 1159 r

Tilanne olisi siis 10 vuoden päästä tällaisella kehityksellä seuraava:
Uusia reaktoreita olisi 393, tilauksessa olisi 823 reaktoria ja suunnitelmissa olisi 1159 reaktoria.

Safa kirjoitti:

"Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa."

Tämä on oma teesisi, eikä perustu mihinkään faktaan.

Lue lisää

"
Kyllä on
Kirjoittanut: Safa 2.7.2006 klo 13.32


Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa."

Tämä on oma teesisi, eikä perustu mihinkään faktaan.
"




Kyse ei ollutkaan tuosta, vaan siitä, mistä jatkuvasti revit outoja johtopäätöksiäsi. Toistan edelleisen viestini:
"
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa. Ole hyvä ja tarkenna mitä itse taarkoitit-
"

Voisitko ystävällisesti vastata kysymykseeni:
mistä revit johtopäätoksesi
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa." ?

(Tämä oli kommenttisi kirjoitukseeni
"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!")


Pyyntöni oli hyvin yksinkertainen: "Ole hyvä ja tarkenna mitä itse taarkoitit-"

Vastaaja kirjoitti:

"
Kyllä on
Kirjoittanut: Safa 2.7.2006 klo 13.32


Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa."

Tämä on oma teesisi, eikä perustu mihinkään faktaan.
"




Kyse ei ollutkaan tuosta, vaan siitä, mistä jatkuvasti revit outoja johtopäätöksiäsi. Toistan edelleisen viestini:
"
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Milloins tuota mieltä olen ollut? Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa. Ole hyvä ja tarkenna mitä itse taarkoitit-
"

Voisitko ystävällisesti vastata kysymykseeni:
mistä revit johtopäätoksesi
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa." ?

(Tämä oli kommenttisi kirjoitukseeni
"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!")


Pyyntöni oli hyvin yksinkertainen: "Ole hyvä ja tarkenna mitä itse taarkoitit-"

Lue lisää

"Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa."

Välillä on tainnut resurssi -sana unohtua välistä. Esimerkiksi:

"50-vuotisen historiansa aikana ydinvoima on estänyt ainoan järkevän energiamuodon, uusiutuvien energioiden, kehittymisen niin totaalisesti, että edes sen mahdollisuuksia pelastaa maapallo on perusteltua epäillä."

Tuossa pätkässä (kutein useissa muissakin) jätät mainitsematta resurssit.

Kyllä niille uusiutuville löytyy tilaa myös resursseista. Uusiutuvia kyllä tuetaan valtiovallan puolesta jo muutenkin. Olet kovasti mainostanut uusiutuvien edullisuutta. Paljonko resursseja ne mielestäsi vaativat investointitukien, tuotantotukien ja verohelpotusten lisäksi? Paljonko tuottajan mielestäsi pitäisi saada voittoja tuista?

Safa kirjoitti:

"Olen ehkä puhunut siitä, että kun ydinvoima vie kaikki resurssit, ei uusiutuville ole enää tilaa, esimerkiksi sijoittajien suunnitelmissa."

Välillä on tainnut resurssi -sana unohtua välistä. Esimerkiksi:

"50-vuotisen historiansa aikana ydinvoima on estänyt ainoan järkevän energiamuodon, uusiutuvien energioiden, kehittymisen niin totaalisesti, että edes sen mahdollisuuksia pelastaa maapallo on perusteltua epäillä."

Tuossa pätkässä (kutein useissa muissakin) jätät mainitsematta resurssit.

Kyllä niille uusiutuville löytyy tilaa myös resursseista. Uusiutuvia kyllä tuetaan valtiovallan puolesta jo muutenkin. Olet kovasti mainostanut uusiutuvien edullisuutta. Paljonko resursseja ne mielestäsi vaativat investointitukien, tuotantotukien ja verohelpotusten lisäksi? Paljonko tuottajan mielestäsi pitäisi saada voittoja tuista?

Lue lisää

"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Siis väitätkö vakavissasi, että olisin joskus ollut sitä mieltä, että 'uusiutuville eil löydy tilaa' (=paikkaa)?

Kaiva jostain teksti, jossa sanon, että uusiutuville ei ole tilaa niin ehkä selviää mitä olen tarkoittanut

Vastaaja kirjoitti:

"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Siis väitätkö vakavissasi, että olisin joskus ollut sitä mieltä, että 'uusiutuville eil löydy tilaa' (=paikkaa)?

Kaiva jostain teksti, jossa sanon, että uusiutuville ei ole tilaa niin ehkä selviää mitä olen tarkoittanut

Lue lisää

Yksinkertaisuus.

""Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Siis väitätkö vakavissasi, että olisin joskus ollut sitä mieltä, että 'uusiutuville eil löydy tilaa' (=paikkaa)?"

Voi hyvänen aika, kun aina pitää vääntää rautalangasta. Puhuin tilasta energiantuotantorakenteessa, en fyysisestä tilasta.

Safa kirjoitti:

Yksinkertaisuus.

""Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa."

Siis väitätkö vakavissasi, että olisin joskus ollut sitä mieltä, että 'uusiutuville eil löydy tilaa' (=paikkaa)?"

Voi hyvänen aika, kun aina pitää vääntää rautalangasta. Puhuin tilasta energiantuotantorakenteessa, en fyysisestä tilasta.

Lue lisää

Vastaaja:
"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Safa:
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin."

Safa nyt:
"Voi hyvänen aika, kun aina pitää vääntää rautalangasta. Puhuin tilasta energiantuotantorakenteessa, en fyysisestä tilasta."

Vastaaja nyt:

Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa. Siten päättelysi "alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin." on taas niitä sinun käsittämättömiä, kaistapäisiä päättelyitäsi, joita joudun tavan takaa selvittämään ja oikomaan. Parasta olisi, kun et edes yrittäisi ajatella puolestani, niin huonosti se sinulta onnistuu - tai hyvin, jos päättömyydet on tahallisia.

Vastaaja kirjoitti:

Vastaaja:
"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Safa:
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin."

Safa nyt:
"Voi hyvänen aika, kun aina pitää vääntää rautalangasta. Puhuin tilasta energiantuotantorakenteessa, en fyysisestä tilasta."

Vastaaja nyt:

Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa. Siten päättelysi "alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin." on taas niitä sinun käsittämättömiä, kaistapäisiä päättelyitäsi, joita joudun tavan takaa selvittämään ja oikomaan. Parasta olisi, kun et edes yrittäisi ajatella puolestani, niin huonosti se sinulta onnistuu - tai hyvin, jos päättömyydet on tahallisia.

Lue lisää

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

Lopeta helkutisssa jo tuo toisten ymmärtämisten tai ei-ymmärtämisten arvuuttelu, kun ei siitä tuu sulta lasta eikä paskaa.

Ydinvoima on aina jarruttanut uusiutuvien energioiden kehitystä ja käyttöönottoa.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"Lopeta helkutisssa jo tuo toisten ymmärtämisten tai ei-ymmärtämisten arvuuttelu, kun ei siitä tuu sulta lasta eikä paskaa."

Pakko arvuutella, kun susta ei saa sitä suoraan ulos. Välillä väität, ettei uusiutuville löydy energiantuotantorakenteessa tilaa jos ydinvoimaa rakennetaan ja välillä sönkötät, ettei ydinvoimallakaan saada, kuin murto osa tarpeesta katettua. Ottaa siitä sitten selvää.

Kerro minulle nyt sitten suoraan, kumpaa tällä hetkellä pidät oikeana?

On niin epäselvää sönkötystä sulla välillä. Tuntuu, ettet itsekkään tiedä mitä ajattelet. Sama homma oli tuon uraanin riittävyyden kanssa. Ensin se on loppumassa ihan kohta ja hetken päästä se ei ollu loppumassa koskaan. Keskustele sitten siinä tuollasen tuuliviiren kanssa.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"Ydinvoima on aina jarruttanut uusiutuvien energioiden kehitystä ja käyttöönottoa."

Noin se on minulla aina ollut, eikä oo näkyvissä, että muuksi muuttuisi.

mutta ei edes tuo ole se joka sun pitää oppia tajuumaan. opi se, että puhu asiaa, älä asian puhujista

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

""Ydinvoima on aina jarruttanut uusiutuvien energioiden kehitystä ja käyttöönottoa."

Noin se on minulla aina ollut, eikä oo näkyvissä, että muuksi muuttuisi."

Edelleen oma teesisi ilman mitään tukea muualta.

"mutta ei edes tuo ole se joka sun pitää oppia tajuumaan. opi se, että puhu asiaa, älä asian puhujista"

Asiasta on vaikea puhua, kun keskustelun toinen osapuoli ei itsekkään tiedä, mitä koittaa selittää. Saati, että edes kuuntelisi, mitä sanottavaa sillä toisella on.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"
Edelleen
Kirjoittanut: Safa 3.7.2006 klo 16.32


""Ydinvoima on aina jarruttanut uusiutuvien energioiden kehitystä ja käyttöönottoa."

Noin se on minulla aina ollut, eikä oo näkyvissä, että muuksi muuttuisi."

Edelleen oma teesisi ilman mitään tukea muualta.
"

Jep, se on oma teesini, äläkä sinä yritä mitään ketkuiluja sen kanssa. Tappion kärsit kuitenkin.



"
"mutta ei edes tuo ole se joka sun pitää oppia tajuumaan. opi se, että puhu asiaa, älä asian puhujista"

Asiasta on vaikea puhua, kun keskustelun toinen osapuoli ei itsekkään tiedä, mitä koittaa selittää. Saati, että edes kuuntelisi, mitä sanottavaa sillä toisella on. "
Asiasta on vaikea puhua, koska puhut puhujasta, koeta jo tajuta. Sä oot aina esittämässä mitä kummallisempia mielipiteitä minun ajatuksistani, sanomisistani jne. Miehisty, poloinen, ja jätä sellaiset lapsellisuudet pois. Kun tiedän, kuinka pieleen sun 'arviot' (käytännössä vittuilut) menee, voi alkaa epäileen kaikkea sanomaasi. Oikeesti.

Safa kirjoitti:

Taisi mennä sulla taas kokonaan yhdet pelihousut. Kun sinulla loppuu argumentit sorrut tällaiseen useamman viestin spammailysekoiluun.

"Kappas poikaa, osasit laskea 5 vuotta eteenpäin. No otetaan sitten sama vähän hitaammin niin päässään eteenpäin.

Kun oikein hyvin toimitaan, niin jo vuonna 2016 päästä meillä on 250 uutta ydinvoimalaa. Onko rwalistista?"

On. Tällä hetkellä on rakenteilla 27 eri reaktoria, 38 on tilauksessa ja 115 odottavat päätöksiä. Oletetaan, että ydinvoiman kasvu olisi tasaista (jota se ei näillä näkymin tule olemaan, vaan kiihtyvää) ja näiden lukujen toteutuessa tilanne olisi sillä hetkellä lukujen puolelta täysin sama. Oletetaan, että prosessi ehdotuksesta toteutumiseen kestäisi 7 vuotta. Näin ollen tilanne 10 vuoden päästä olisi seuraava:

27 38 115 ((10-7)/7 * (27 38 115)) = 261 reaktoria.

Jos taas tarkastellaan realistisemmin niin, että kiihtymistahti olisi rakenteilla olevien ja tilauksessa olevien reaktoreiden suhde. Oletetaan, että reaktoreiden rakennusaika on 6 vuotta, niin tilanne vuositasolla olisi seuraava:
järjestys:
vuosia eteenpäin, valmistuneita reaktoreita kyseisenä vuotena, rakenteilla olevia reaktoreita kyseisenä vuotena, tilauksessa olevia reaktoreita kyseisenä vuotena.
0v: 4 r, 27 r, 38 r
1v: 5 r, 38 r, 53 r
2v: 8 r, 53 r, 75 r
3v: 11 r, 75 r, 105 r
4v: 15 r, 106 r, 149 r
5v: 21 r, 149 r, 210 r
6v: 30 r, 210 r, 295 r
7v: 42 r, 295 r, 416 r
8v: 59 r, 416 r, 585 r
9v: 84 r, 585 r, 823 r
10v: 118 r, 823 r, 1159 r

Tilanne olisi siis 10 vuoden päästä tällaisella kehityksellä seuraava:
Uusia reaktoreita olisi 393, tilauksessa olisi 823 reaktoria ja suunnitelmissa olisi 1159 reaktoria.

Lue lisää

Tässä oiva sivu, josta löysin mielenkiintoisen kertomuksen ydinvoimasta, aika rankaa tekstiä, voikohan tuota uskoa:
http://physicist.awardspace.co.uk/ydinvoima/

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"Jep, se on oma teesini, äläkä sinä yritä mitään ketkuiluja sen kanssa. Tappion kärsit kuitenkin."

Hyvä että myönnät, etkä edes yritä selitellä sillä olevan mitään totuuspohjaa. Elä kuitenkään esittele sitä muille totuutena, koska se on vain sinun mielipiteesi. Inttäminen ei siitä tee yhtään sen enempää totta.

"Asiasta on vaikea puhua, koska puhut puhujasta, koeta jo tajuta."

Puhuin asiasta kunnen puhuja (sinä) aloit pyörimään mielipiteittesi kanssa. Sen jälkeen olen vain koittanut saada sinusta ja sinun mielipiteistäsi selvää. Et vaan niitä paljasta, vaikka sinulta niitä suoraan kysyttäis.

"Sä oot aina esittämässä mitä kummallisempia mielipiteitä minun ajatuksistani, sanomisistani jne. Miehisty, poloinen, ja jätä sellaiset lapsellisuudet pois."

Onhan se hyvä, että sinäkin sitten tiedät, millaisen kuvan annat itsestäsi. Näin ehkä myöhemmässä vaiheessa valitset sanasi tarkemmin, jotta ulosantisi olisi, mitä sen haluaisit olla.

"Kun tiedän, kuinka pieleen sun 'arviot' (käytännössä vittuilut) menee, voi alkaa epäileen kaikkea sanomaasi. Oikeesti."

Arviot mistä? Siitä, millaisen kuvan sinä annat ulospäin? Eivät ne ole mitään vittuilua. Olen koittanut tiedustella sitä sinun oikeaa kantaasi asioihin, kun en ole sitä kyennyt ristiriitaisista ilmauksista lukemaan rivien välistä. Koittaisit sinä artikuloida selvemmin, niin tällaisia kysymyksiä kenties tulisi vähemmän. Tai sitten voisit vain suoraan vastata niihin kysymyksiin ja jättää nuo omat vittuilusi vähemmälle.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

Tästä kaikki alkoi tällä kertaa

Vastaaja:
"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Safa:
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin."

Vastaaja nyt:
Heitä joutava lässytys pois ja anna mun itse samoa mitä mikä minulle valkenee ja mikä ei, jookosta? Tietenkin sun on turvallista alkaa jauhmaan paskaa kun olet tappiolla asia-argumenttien kanssa, mutta moisella kakaramaisella alyttömällä asiaankuulumattomuudella et paranna asemaasi yhtään.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"Heitä joutava lässytys pois ja anna mun itse samoa mitä mikä minulle valkenee ja mikä ei, jookosta?"

Yliarvioin sinun ymmärryskykysi ja oletin, että olisi alkanut sinullekkin valkenemaan.

"Tietenkin sun on turvallista alkaa jauhmaan paskaa kun olet tappiolla asia-argumenttien kanssa"

Missähän kohtaa :D. Kylläpäs osaat vitsiä heittää. Hehheh. Joo.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"
Yliarvioin
Kirjoittanut: Safa 4.7.2006 klo 09.01


"Heitä joutava lässytys pois ja anna mun itse samoa mitä mikä minulle valkenee ja mikä ei, jookosta?"

Yliarvioin sinun ymmärryskykysi ja oletin, että olisi alkanut sinullekkin valkenemaan.

"Tietenkin sun on turvallista alkaa jauhmaan paskaa kun olet tappiolla asia-argumenttien kanssa"

Missähän kohtaa :D. Kylläpäs osaat vitsiä heittää. Hehheh. Joo. "



Ihan oma vikas, mitäs läksit taas hölmöileen:



Tästä kaikki alkoi tällä kertaa

Vastaaja:
"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Safa:
"Ja sinä olit vielä siinä luulossa kauan aikaa, ettei enää uusiutuville löydy tilaa. Alkaa pikkuhiljaa valkenemaan sinullekkin."

Vastaaja nyt:
Heitä joutava lässytys pois ja anna mun itse samoa mitä mikä minulle valkenee ja mikä ei, jookosta? Tietenkin sun on turvallista alkaa jauhmaan paskaa kun olet tappiolla asia-argumenttien kanssa, mutta moisella kakaramaisella alyttömällä asiaankuulumattomuudella et paranna asemaasi yhtään.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

"Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta."

Mitä hiton välii sillä on, miten sä kuvittelet mut tuntevani tai miten et - ei se ole keskustelun aihe!

(Ei ole paljon tullu ymmärrystä sulle lisää siitä, miten keskustelu tapahtuu.)

Vastaan jahka löydän paikan, josta kysymyksesi kehitit. On niinkuin ystävällisempää vastata sinne, missä asia on. Niin olisi muuten ollut kysymyksenkin sijoitus ollut.

Vastaaja kirjoitti:

"Joissain vaihtoehdoissa ei yksinkertaisesti jää kapasiteettia lisätä tai parantaa, tai sitten se jää niin pieneksi, että sen "viimeisen pisaran" puristamiseksi kuluu liian paljon resursseja. Haastavuus kasvaa lähes exponentiaalisesti. Esimerkkinä kohdat 13, 14 ja 15. Nämä kilpailevat lähes suoraan toistensa kanssa samoista maa-aloista. Kunkin kasvaminen syö toiselta mahdollisuuksia. Samoin kohdat 10 ja 12 kilpailevat suoraan toistensa sijoituspaikoista."

Ei niitä tuotantolaitoksia korvamerkitä, vaan ne sekoittuvat - hajatuotantoa etupäässä. Siten esim. maanviljelijä voi harrastaa täsmäviljelyä maatilallaab, jonka rakennuksen seinissä ja katoissa on aurinkopaneeleita ja aurinkokeräimiä, pellolla ja niityllä tuulimyllyjä, miksei reunamilla aurinkopaneeleitakin, ja oma pieni biovoimalakin on, ehkäpä vedyn tuottamiseksi pellolla möyrivälle pienelle täsmäviljelyvetytraktorille. Alkaapi viljelijän khk-päästöt muodostua vain eläinten hönkäisyistä, ja kaiken kruunaa itsetuotetun sähkön myynnistä saadut tulot.

Outoa, että listasta puuttuu ihan vaan selkeä 'Energian säästö'. Se on tehty erilaisilla tehostamistoimilla, mutta tosiasiassa se on myös selkeä oma menetelmänsä, jopa erittäin tehokas muiden apuna, ja ympäristöystävällinen.

Kohdan 10 tulkitsen edelleen niin, että tarkoitus on saada ydinvoimaa 2 kertaa lisää nykyiseen, eli ydinvoiman määrä kolminkertaistuu. Toisaalta: se on kaiketi silkkaa teoriaa, koska jos hommaan päätetään alkaa, ensin menee ainakin 5 vuotta että ei tule yhtään lisää (päästövähennystavoite vain kasvaa, koska ydinvoiman rakentaminen vie kaikki resurssit), sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen! ja niille ydinjätteillekin pitäisi kaivaa piilopaikkoja sinne tänne.





1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.

4. Hiilivoimaloiden hyötysuhde pitäisi saada nostettua 60%:iin

5. 1400GW 50% hyötysuhteella toimivaa hiilivoimaa pitäisi korvata kaasuvoimaloilla.

6. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön 800GW edestä hiilivoimaloissa tai 1600GW edestä maakaasuvoimaloita.

7. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön vedyntuotantolaitoksissa, jotka on tuotannoltaan 250MtH2/y (hiili) tai 500MtH2/y (maakaasu).

8. hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pitäisi ottaa käyttöön synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksissa, jotka tuottavat 30 miljoonaa barreli polttoainetta päivässä olettaen, että 50% hiilestä saadaan talteen.

9. Ydinvoiman kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.

10. 2 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa hiilivoiman korvaajaksi vaatien Suomen pinta-alan verran maata.

11. Aurinkovoimaa pitäisi lisätä 2000GW verran vaatien pinta-alaa Kainuun verran.

12. 4 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa pitäisi rakentaa vedyn tuotantoon vaatien maata Italian ja Puolan yhteenlasketun pinta-alan verran.

13. Biomassapolttoaineen tuotantoa pitäisi lisätä 100-kertaisesti Brazilian ja Yhdysvaltain nykytuotannon verran vaatien maa-alaa saman verran, kuin 64% EU:sta.

14. Trooppisten metsien hakkuut pitäisi lopettaa ja metsiä pitäisi istuttaa Intian Pinta-alan verran.

15. Säästävä viljely kaikkeen viljelymaahan pitäisi ottaa käyttöön. (siemenet porataan maahan kyntämisen sijaan, 30% kasvustosta jää maahan sadonkorjuusta)

Kohta 15 on ihan hyvä noin. Jokin 'anti-tehoviljely' kertoisi paremmin saman asian.

Lue lisää

Safa ihan jossain muualla puurakenteessa:

"
Kerroppas
Kirjoittanut: Safa 4.7.2006 klo 11.48


"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta.
"

En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa.

Mutta katsotaanpa vähän, mitä olen kirjoittanut asiaan liittyen:

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Noin ikkäästi. Jos joku ei ymmärrä tuota, niin tiivistän pääkohdat:

- jokainen 1GtC/vuosi-päästövähennyskeino haastava

- ydinvoiman osuus vain 1/15

- 700 ydinvoimalaa

Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta
- tuo valtavia riskejä
- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä

ja sitten Safan kysymys:

"Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia?"

Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

Jätit vastaamatta. Kysymykseni oli jatkoa keskusteluun.

Vastaaja kirjoitti:

Safa ihan jossain muualla puurakenteessa:

"
Kerroppas
Kirjoittanut: Safa 4.7.2006 klo 11.48


"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta.
"

En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa.

Mutta katsotaanpa vähän, mitä olen kirjoittanut asiaan liittyen:

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Noin ikkäästi. Jos joku ei ymmärrä tuota, niin tiivistän pääkohdat:

- jokainen 1GtC/vuosi-päästövähennyskeino haastava

- ydinvoiman osuus vain 1/15

- 700 ydinvoimalaa

Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta
- tuo valtavia riskejä
- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä

ja sitten Safan kysymys:

"Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia?"

Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen.

Lue lisää

"En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa."

Juurihan sinä olit itse aikaisemmassa viestissäsi itseäsi lainannut.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017609128

"Safa ihan jossain muualla puurakenteessa"

Ihan yhtä hyvin se sinäkin osaat linkittää.

"Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta"

Jos tuolle tielle lähdetään, niin kaikki noista vie resursseja pois toisilta ihan samalla tavalla. Sen lisäksi osa noista kilpailee suoraan keskenään niin viljelyalasta, että sijoituspaikoista. Johan tuonkin sinulle selvitin, vaikka yrititkin senkin upottaa tuonne spammin keskelle.

"- tuo valtavia riskejä"

Lähes jokainen noista osatekijöistä tuo omat riskitekijänsä ja ongelmansa.

"- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä "

Vihreiden propagandaa vailla faktapohjaa. Riittävyydestä ja teknologioista ollaan keskusteltu aikaisemminkin. Silloin sentään huomasit, ettei se uraani lopu koskaan.

"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit.

tosiasiat puhuvat kirjoitti:

Tässä oiva sivu, josta löysin mielenkiintoisen kertomuksen ydinvoimasta, aika rankaa tekstiä, voikohan tuota uskoa:
http://physicist.awardspace.co.uk/ydinvoima/

Lue lisää

Nää salaliittojutut ovat just parhaita!

Safa kirjoitti:

"En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa."

Juurihan sinä olit itse aikaisemmassa viestissäsi itseäsi lainannut.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017609128

"Safa ihan jossain muualla puurakenteessa"

Ihan yhtä hyvin se sinäkin osaat linkittää.

"Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta"

Jos tuolle tielle lähdetään, niin kaikki noista vie resursseja pois toisilta ihan samalla tavalla. Sen lisäksi osa noista kilpailee suoraan keskenään niin viljelyalasta, että sijoituspaikoista. Johan tuonkin sinulle selvitin, vaikka yrititkin senkin upottaa tuonne spammin keskelle.

"- tuo valtavia riskejä"

Lähes jokainen noista osatekijöistä tuo omat riskitekijänsä ja ongelmansa.

"- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä "

Vihreiden propagandaa vailla faktapohjaa. Riittävyydestä ja teknologioista ollaan keskusteltu aikaisemminkin. Silloin sentään huomasit, ettei se uraani lopu koskaan.

"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit.

Lue lisää

"
Hehheh
Safa 4.7.2006 klo 13.02

"En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin
kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa."

Juurihan sinä olit itse aikaisemmassa viestissäsi itseäsi lainannut.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017609128

"Safa ihan jossain muualla puurakenteessa"

Ihan yhtä hyvin se sinäkin osaat linkittää.
"

Riippuu vähän, että haluaako kaiken maailman haaroihin mitään linkittää

Safa kirjoitti:

"En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa."

Juurihan sinä olit itse aikaisemmassa viestissäsi itseäsi lainannut.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017609128

"Safa ihan jossain muualla puurakenteessa"

Ihan yhtä hyvin se sinäkin osaat linkittää.

"Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta"

Jos tuolle tielle lähdetään, niin kaikki noista vie resursseja pois toisilta ihan samalla tavalla. Sen lisäksi osa noista kilpailee suoraan keskenään niin viljelyalasta, että sijoituspaikoista. Johan tuonkin sinulle selvitin, vaikka yrititkin senkin upottaa tuonne spammin keskelle.

"- tuo valtavia riskejä"

Lähes jokainen noista osatekijöistä tuo omat riskitekijänsä ja ongelmansa.

"- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä "

Vihreiden propagandaa vailla faktapohjaa. Riittävyydestä ja teknologioista ollaan keskusteltu aikaisemminkin. Silloin sentään huomasit, ettei se uraani lopu koskaan.

"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit.

Lue lisää

"
"Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta"

Jos tuolle tielle lähdetään, niin kaikki noista vie resursseja pois toisilta ihan samalla tavalla. Sen lisäksi osa noista kilpailee suoraan keskenään niin viljelyalasta, että sijoituspaikoista. Johan tuonkin sinulle selvitin, vaikka yrititkin senkin upottaa tuonne spammin keskelle.

"- tuo valtavia riskejä"

Lähes jokainen noista osatekijöistä tuo omat riskitekijänsä ja ongelmansa.
"

ydinvoiman riskit lienee ihan omssa sarjassaan

Safa kirjoitti:

"En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa."

Juurihan sinä olit itse aikaisemmassa viestissäsi itseäsi lainannut.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017609128

"Safa ihan jossain muualla puurakenteessa"

Ihan yhtä hyvin se sinäkin osaat linkittää.

"Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta"

Jos tuolle tielle lähdetään, niin kaikki noista vie resursseja pois toisilta ihan samalla tavalla. Sen lisäksi osa noista kilpailee suoraan keskenään niin viljelyalasta, että sijoituspaikoista. Johan tuonkin sinulle selvitin, vaikka yrititkin senkin upottaa tuonne spammin keskelle.

"- tuo valtavia riskejä"

Lähes jokainen noista osatekijöistä tuo omat riskitekijänsä ja ongelmansa.

"- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä "

Vihreiden propagandaa vailla faktapohjaa. Riittävyydestä ja teknologioista ollaan keskusteltu aikaisemminkin. Silloin sentään huomasit, ettei se uraani lopu koskaan.

"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit.

Lue lisää

"
"- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä "

Vihreiden propagandaa vailla faktapohjaa. "

Tai sitten ei

"Riittävyydestä ja teknologioista ollaan keskusteltu aikaisemminkin. Silloin sentään huomasit, ettei se uraani lopu koskaan."

uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä

Safa kirjoitti:

"En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa."

Juurihan sinä olit itse aikaisemmassa viestissäsi itseäsi lainannut.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000017609128

"Safa ihan jossain muualla puurakenteessa"

Ihan yhtä hyvin se sinäkin osaat linkittää.

"Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta"

Jos tuolle tielle lähdetään, niin kaikki noista vie resursseja pois toisilta ihan samalla tavalla. Sen lisäksi osa noista kilpailee suoraan keskenään niin viljelyalasta, että sijoituspaikoista. Johan tuonkin sinulle selvitin, vaikka yrititkin senkin upottaa tuonne spammin keskelle.

"- tuo valtavia riskejä"

Lähes jokainen noista osatekijöistä tuo omat riskitekijänsä ja ongelmansa.

"- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä "

Vihreiden propagandaa vailla faktapohjaa. Riittävyydestä ja teknologioista ollaan keskusteltu aikaisemminkin. Silloin sentään huomasit, ettei se uraani lopu koskaan.

"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit.

Lue lisää

"
"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit."

kerratanpa vähän pidemmältä


Kerronpas. UE
Kirjoittanut: Vastaaja 4.7.2006 klo 12.30


Safa ihan jossain muualla puurakenteessa:

"
Kerroppas
Kirjoittanut: Safa 4.7.2006 klo 11.48


"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta.
"

En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa.

Mutta katsotaanpa vähän, mitä olen kirjoittanut asiaan liittyen:

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Noin ikkäästi. Jos joku ei ymmärrä tuota, niin tiivistän pääkohdat:

- jokainen 1GtC/vuosi-päästövähennyskeino haastava

- ydinvoiman osuus vain 1/15

- 700 ydinvoimalaa

Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta
- tuo valtavia riskejä
- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä

ja sitten Safan kysymys:

"Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia?"

Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen.

Vastaaja kirjoitti:

"
"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit."

kerratanpa vähän pidemmältä


Kerronpas. UE
Kirjoittanut: Vastaaja 4.7.2006 klo 12.30


Safa ihan jossain muualla puurakenteessa:

"
Kerroppas
Kirjoittanut: Safa 4.7.2006 klo 11.48


"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta.
"

En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa.

Mutta katsotaanpa vähän, mitä olen kirjoittanut asiaan liittyen:

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Noin ikkäästi. Jos joku ei ymmärrä tuota, niin tiivistän pääkohdat:

- jokainen 1GtC/vuosi-päästövähennyskeino haastava

- ydinvoiman osuus vain 1/15

- 700 ydinvoimalaa

Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta
- tuo valtavia riskejä
- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä

ja sitten Safan kysymys:

"Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia?"

Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen.

Lue lisää

Jos menisit ensin hieman lepäämään ja keksit sitten jotain muuta intettävää. Kun ei suju niin ei suju.

ehheheelle kirjoitti:

Jos menisit ensin hieman lepäämään ja keksit sitten jotain muuta intettävää. Kun ei suju niin ei suju.

Ajattelin vain ensin tehdä kertakaikkiaan selväksi, että keskustelun aiheeksi en hyväksy sitä mitä minä ehkä ajattelen tai olen mieltä jostain, paitsi jos saan kertoa sen ihan itse, jolloin sen pitäisi mennä inttämättä läpi. Typerää inttää siitä, mitä joku toinen on tietävinään minusta.

Safa kirjoitti:

"Saanen siinä tapauksessa mitä kohteliaimmin ilmoittaa, että mielestäni edelleenkään ei uusiutuville löydy tilaa."

Eli et ymmärrä, että vaikka vuoteen 2050 mennessä rakennettaisiin 700 uutta reaktoria sekä linkittämässäsi dokumentissa olevat muut muutokset tehtäisiin, jää tilaa vielä uusiutuville seuraava määrä:

6 miljoonaa 1MW tuulivoimalaa vaatien Suomen, Puolan ja Italian pinta-alan verran maata.
2000 GW aurinkovoimaa vaatien maata Kainuun pinta-alan verran.
100 kertainen määrä USA:n ja Brasilian nykyisestä biopolttoainetuotannosta vaatien 1/6 koko maailman viljelysalasta.

Ovatko nuo mielestäsi mitättömiä tavoitteita?

Lue lisää

Vastaan siellä, missä asiasta keskustellaan, en tämmösessä typerässä inttämishaarassa siitä, mitä minä jonkun pässin mielestä wolen ehkä joskus jollekin jotenkin käsittäen sanonut tai ajatellut tai ehkä kenties joskus tulen jollekin jopa sanomaan tai ainakin vähintään ajattelemaan-.

Vastaaja kirjoitti:

"
"Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen."

Eikö mielestäsi siis tarvitse tuottaa energiaa markkinoille? Riittää vaan, että teknologiaa kehitetään, muttei oteta käyttöön?
Huomaa kysymysmerkit."

kerratanpa vähän pidemmältä


Kerronpas. UE
Kirjoittanut: Vastaaja 4.7.2006 klo 12.30


Safa ihan jossain muualla puurakenteessa:

"
Kerroppas
Kirjoittanut: Safa 4.7.2006 klo 11.48


"sitten on oikein hyvällä työllä ehkäpä 50 ydinvoimalaa ja sen verran kun saadaan joka vuosi, niin jo 14 vuoden kuluttua on saatu kasaan 700 ydinvoimalaa, joilla kaikilla on annettu huutia hiilivoimaloille - ei siis wattiakaan lisää ydinsähköä talouskasvua ruokkimaan 20 vuoteen!"

Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia? Odotan vastausta, vaikka sinut tuntien jätät vastaamatta.
"

En löytänyt paikkaa, jossa noin olisin kirjoittanut - kiitos taas epäystävällisyydestä, Safa.

Mutta katsotaanpa vähän, mitä olen kirjoittanut asiaan liittyen:

"Jokainen on tosiaan haastava, mutta edelleenkin ydinvoiman osuus on vain 1/15. Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Noin ikkäästi. Jos joku ei ymmärrä tuota, niin tiivistän pääkohdat:

- jokainen 1GtC/vuosi-päästövähennyskeino haastava

- ydinvoiman osuus vain 1/15

- 700 ydinvoimalaa

Mielestäni hirvittävä urakka, joka

- vie resursseja muilta keinoilta
- tuo valtavia riskejä
- uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä

ja sitten Safan kysymys:

"Kerroppas sitten millä sinun näkemyksesi mukaan tuotetaan tämä tarvittava energia? Entä millä tuotettaisiin tämä kasvava energiantarve ja lisäksi vielä hiilivoimaloita korvaava energia?"

Toivottavasti ei millään, vaan kaikki resurssit käytettäisiin uusiutuvien energioiden ja vetytalouden kehittämiseen.

Lue lisää

Eli sinulla ei ole oikeasti mitään vaihtoehtoista tapaa edes korvata tässä yhtälössä ydinvoimaa? Haluat sen vaan pois yhtälöstä?

Vähennä sitä lainailua ja pistä enemmän sisältöä viesteihin. Muuten tulee liikaa toistoa ja viestit voi käsittää massapostituksena. Lainaukset eivät vastaa esitettyhin kysymyksiin.

Safa kirjoitti:

Eli sinulla ei ole oikeasti mitään vaihtoehtoista tapaa edes korvata tässä yhtälössä ydinvoimaa? Haluat sen vaan pois yhtälöstä?

Vähennä sitä lainailua ja pistä enemmän sisältöä viesteihin. Muuten tulee liikaa toistoa ja viestit voi käsittää massapostituksena. Lainaukset eivät vastaa esitettyhin kysymyksiin.

Lue lisää

"
Eli
Safa 4.7.2006 klo 16.54

Eli sinulla ei ole oikeasti mitään vaihtoehtoista tapaa edes korvata tässä yhtälössä ydinvoimaa? Haluat sen vaan pois yhtälöstä?

Vähennä sitä lainailua ja pistä enemmän sisältöä viesteihin. Muuten tulee liikaa toistoa ja viestit voi käsittää massapostituksena. Lainaukset eivät vastaa esitettyhin kysymyksiin.
"


Toistetaan kunnes menee perille




"
Harkinnan arvoinen asia
Kirjoittanut: Vastaaja 30.6.2006 klo 13.44


(700 ydinvoimalaa = 1/15 vaaditusta päästövähennyksestä kun ne korvaa hiilivoimaloita)


Vastaaja:
"Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Safa:
"Eli olisit jättämässä sitä kokonaan pois?"

Harkinnan arvoinen juttu! Samalla rahalla saa kaikkialle maailmalle, vaikkapa Iraniin sopivia energiantuottajia.

Safa:
"Millä korvaisit sen?"
Siihen jäisi vielä 14 eri keinoa. Katso tarkasti edellinen kommenttini

Safa:
"Suomen pinta-alan täyttäminen tuulimyllyillä ja sähköjohdoillako ei sitten olisi hirvittävä urakka?"

Olisipas. Mutta tuuli ei lopu, kuten uraani, eikä siitä oikein saa joukkotuhosettakaan.

Jatkoa pureksin vielä
"

Vastaaja kirjoitti:

"
Eli
Safa 4.7.2006 klo 16.54

Eli sinulla ei ole oikeasti mitään vaihtoehtoista tapaa edes korvata tässä yhtälössä ydinvoimaa? Haluat sen vaan pois yhtälöstä?

Vähennä sitä lainailua ja pistä enemmän sisältöä viesteihin. Muuten tulee liikaa toistoa ja viestit voi käsittää massapostituksena. Lainaukset eivät vastaa esitettyhin kysymyksiin.
"


Toistetaan kunnes menee perille




"
Harkinnan arvoinen asia
Kirjoittanut: Vastaaja 30.6.2006 klo 13.44


(700 ydinvoimalaa = 1/15 vaaditusta päästövähennyksestä kun ne korvaa hiilivoimaloita)


Vastaaja:
"Väitän sitä kaikkein vaikeimmin saavutettavaksi - 700 ydinvoimalaa on hirvittävä urakka, joka nielee reursseja muilta keinoilta, tuo valtavia riskejä, ja uraanin vaikeutunut saatavuus saattaa tehdä siitä vain tyngän, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä."

Safa:
"Eli olisit jättämässä sitä kokonaan pois?"

Harkinnan arvoinen juttu! Samalla rahalla saa kaikkialle maailmalle, vaikkapa Iraniin sopivia energiantuottajia.

Safa:
"Millä korvaisit sen?"
Siihen jäisi vielä 14 eri keinoa. Katso tarkasti edellinen kommenttini

Safa:
"Suomen pinta-alan täyttäminen tuulimyllyillä ja sähköjohdoillako ei sitten olisi hirvittävä urakka?"

Olisipas. Mutta tuuli ei lopu, kuten uraani, eikä siitä oikein saa joukkotuhosettakaan.

Jatkoa pureksin vielä
"

Lue lisää

Jatka vaan toistamista, ei menny vieläkään perille.

Vastaaja kirjoitti:

Ajattelin vain ensin tehdä kertakaikkiaan selväksi, että keskustelun aiheeksi en hyväksy sitä mitä minä ehkä ajattelen tai olen mieltä jostain, paitsi jos saan kertoa sen ihan itse, jolloin sen pitäisi mennä inttämättä läpi. Typerää inttää siitä, mitä joku toinen on tietävinään minusta.

Lue lisää

"Ajattelin vain ensin tehdä kertakaikkiaan selväksi,"

Olet parhaimmillasi kun intät ja jankutat mantrojasi, ajattelu ei kerta kaikkiaan sovi sinulle.

"että keskustelun aiheeksi en hyväksy sitä mitä minä ehkä ajattelen tai olen mieltä jostain, paitsi jos saan kertoa sen ihan itse, jolloin sen pitäisi mennä inttämättä läpi. "

Huomattu on. Kun keskustelu ei ole aiemminkaan sinua kiinnostanut, niin jätä ensi kerralla "lähetä viesti"-näppäin rauhaan. Toinen vaihtoehto on osallistua keskusteluun ja kertoa niitä mielipiteitäsi ja vähentää tuota typerää inttämistä ja harhauttelua.

"Typerää inttää siitä, mitä joku toinen on tietävinään minusta. "

Juu.

Safa kirjoitti:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."

En tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan."

Polttoainetehokkuus tarkoittaisi autojen moottorien hyötysuhteen kasvattamista. Tässä tulee fysiikan lait vastaan. Hyötysuhdetta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen asti teknisin ratkaisuihin. Mahdottomiin ei voida mennä. Samalla pitäisi kyetä pienentämään autojen kokonaismassaa, jolloin moottori ei joutuisi tekemään niin paljoa työtä auton kiihdyttämiseen. Tässä taas tulevat vastaan turvallisuuskysymykset.

Autojen massaa ollaan viime vuosina pyritty pienentämään vähentämällä auton metalliosien määrää ja korvaamalla ne muilla, kevyemmillä materiaaleilla. Kuitenkin autojen kokoluokissa omamassat ovat olleet kasvussa poikkeuksetta. Esimerkiksi -88 Civic painoi muistaakseni jotain 780 kg, kun taas -05 Yaris painaakin jo 1055-1135 kg. Miksi sitten massat ovat kasvaneet? Turvatekniset ratkaisut (tukipalkit, törmäyssuojat, turvatyynyt painesäiliöineen, yms., yms.) ovat nostaneet autojen massoja. Onhan uusi Yaris paljon turvallisempi, kuin 80 -luvun riisikippo huolimatta korin pienemmästä metallimäärästä.

Lue lisää

Edelleenkään en tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan. Turvallisuudesta tulee kuitenkin aina huolehtia, eikä fysiikan lakeja kukaan ole rikkomassa. Resursseja tuleekin leventää vaihtoehtoja lisäämällä ja soveltuvia fysiikan lakeja lisättävä mm. UE-vedyn käytöllä.

Yhtä tyhjän kanssa koko juttus:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Vastaaja kirjoitti:

Edelleenkään en tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan. Turvallisuudesta tulee kuitenkin aina huolehtia, eikä fysiikan lakeja kukaan ole rikkomassa. Resursseja tuleekin leventää vaihtoehtoja lisäämällä ja soveltuvia fysiikan lakeja lisättävä mm. UE-vedyn käytöllä.

Yhtä tyhjän kanssa koko juttus:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Lue lisää

"Edelleenkään en tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan."

"Yhtä tyhjän kanssa koko juttus:"

Eli kun et ymmärrä, niin toteat koko jutun olevan merkityksetön? Justjust.

Vastaaja kirjoitti:

Edelleenkään en tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan. Turvallisuudesta tulee kuitenkin aina huolehtia, eikä fysiikan lakeja kukaan ole rikkomassa. Resursseja tuleekin leventää vaihtoehtoja lisäämällä ja soveltuvia fysiikan lakeja lisättävä mm. UE-vedyn käytöllä.

Yhtä tyhjän kanssa koko juttus:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Lue lisää

JOSsitelijatyyppien tapana on myös eksyttää asiasta. Toistan vastaukseni, että se tulee tarkemmin luettua:



"
Yhtä tyhjän kanssa
Kirjoittanut: Vastaaja 7.7.2006 klo 08.12


Edelleenkään en tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan. Turvallisuudesta tulee kuitenkin aina huolehtia, eikä fysiikan lakeja kukaan ole rikkomassa. Resursseja tuleekin leventää vaihtoehtoja lisäämällä ja soveltuvia fysiikan lakeja lisättävä mm. UE-vedyn käytöllä.

Yhtä tyhjän kanssa koko juttus:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Safa kirjoitti:

"Ei sisälly, vaan noi on, kuten mainitsin, erilaista energian käytön/tuoton tehostamista:"

Mitä se säästäminen sitten on, jos ei energian käytön tehostamista? Se, että kotona laitetaan laitteet pois päältä? Tehostamista se on sekin.

"Jos et satu tietämään mitä on energian säästäminen, niin kerron sen lyhyesti: pistetään kytkin OFF-asentoon, töpseli pois seinästä jne."

Jos mielestäsi energian käytön tehostaminen ei kuulu energian säästämisen kanssa samaan gategoriaan, niin siinä tapauksessa säästämisen osuus on oikeasti mitätön. Tämä johtuu siitä, että tehtaat pyörii yleensä ympäri vuorokauden ja laitteiden jatkuva sammuttaminen ja käynnistäminen vie enemmän energiaa, kuin jatkuva päälläolo. Otetaan esimerkiksi vaikka halogeenivalo. Sen sytytys vie enemmän energiaa, kuin sen pitkäaikainen jatkuva polttaminen. Energiatehokkuuden kannalta on järkevämpää pitää sitä jatkuvasti palamassa, kuin sytytellä sitä jatkuvasti. Teollisuudessa tehtaiden alasajot ja ylösajot vievät paljon energiaa ilman, että saataisiin tuotettua mitään. Energiankulutuksen ja tuotannon suhde heikkenisi oleellisesti.

Lue lisää

Ei menny kaaliin sulla ero säästämisen ja tehostamisen kanssa. Menisköhän yksinkertainen asia perille:

kun säästetään esimerkiksi sähköä, otetaan käyttämätön kännykkälaturi pois tösselistä.

Vastaaja kirjoitti:

JOSsitelijatyyppien tapana on myös eksyttää asiasta. Toistan vastaukseni, että se tulee tarkemmin luettua:



"
Yhtä tyhjän kanssa
Kirjoittanut: Vastaaja 7.7.2006 klo 08.12


Edelleenkään en tajuu mitä tarkoitat turvallisuuskysymyksillä, ja mitä hiton fysiikan lakeja muka murrettais lisäämällä jotain tehokkuutta, mutta eihän sillä oikeestaan ole mitään väliäkään, koska säästää voidaan ihan missä vaan. Turvallisuudesta tulee kuitenkin aina huolehtia, eikä fysiikan lakeja kukaan ole rikkomassa. Resursseja tuleekin leventää vaihtoehtoja lisäämällä ja soveltuvia fysiikan lakeja lisättävä mm. UE-vedyn käytöllä.

Yhtä tyhjän kanssa koko juttus:

"Tarkoitin tuota resurssien kaventumisella esimerkiksi kohdissa 1, 2 ja 3, joissa tulee jo fysiikan lait ja turvalisuuskysymykset vastaan ennen pitkään."




"
1. Autojen polttoainetehokkuutta pitäisi lisätä niin, että keskimääräinen polttoaineen kulutus puolittuisi.

2. Autojen käyttöä pitäisi vähentää puoleen 16 000 km:stä 8000:een.

3. Rakennusten hiilipäästöt pitäisi pudottaa neljänneksellä.
"

Lue lisää

Ja vastaukseni oli:

"Polttoainetehokkuus tarkoittaisi autojen moottorien hyötysuhteen kasvattamista. Tässä tulee fysiikan lait vastaan. Hyötysuhdetta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen asti teknisin ratkaisuihin. Mahdottomiin ei voida mennä. Samalla pitäisi kyetä pienentämään autojen kokonaismassaa, jolloin moottori ei joutuisi tekemään niin paljoa työtä auton kiihdyttämiseen. Tässä taas tulevat vastaan turvallisuuskysymykset.

Autojen massaa ollaan viime vuosina pyritty pienentämään vähentämällä auton metalliosien määrää ja korvaamalla ne muilla, kevyemmillä materiaaleilla. Kuitenkin autojen kokoluokissa omamassat ovat olleet kasvussa poikkeuksetta. Esimerkiksi -88 Civic painoi muistaakseni jotain 780 kg, kun taas -05 Yaris painaakin jo 1055-1135 kg. Miksi sitten massat ovat kasvaneet? Turvatekniset ratkaisut (tukipalkit, törmäyssuojat, turvatyynyt painesäiliöineen, yms., yms.) ovat nostaneet autojen massoja. Onhan uusi Yaris paljon turvallisempi, kuin 80 -luvun riisikippo huolimatta korin pienemmästä metallimäärästä."

Safa kirjoitti:

Ja vastaukseni oli:

"Polttoainetehokkuus tarkoittaisi autojen moottorien hyötysuhteen kasvattamista. Tässä tulee fysiikan lait vastaan. Hyötysuhdetta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen asti teknisin ratkaisuihin. Mahdottomiin ei voida mennä. Samalla pitäisi kyetä pienentämään autojen kokonaismassaa, jolloin moottori ei joutuisi tekemään niin paljoa työtä auton kiihdyttämiseen. Tässä taas tulevat vastaan turvallisuuskysymykset.

Autojen massaa ollaan viime vuosina pyritty pienentämään vähentämällä auton metalliosien määrää ja korvaamalla ne muilla, kevyemmillä materiaaleilla. Kuitenkin autojen kokoluokissa omamassat ovat olleet kasvussa poikkeuksetta. Esimerkiksi -88 Civic painoi muistaakseni jotain 780 kg, kun taas -05 Yaris painaakin jo 1055-1135 kg. Miksi sitten massat ovat kasvaneet? Turvatekniset ratkaisut (tukipalkit, törmäyssuojat, turvatyynyt painesäiliöineen, yms., yms.) ovat nostaneet autojen massoja. Onhan uusi Yaris paljon turvallisempi, kuin 80 -luvun riisikippo huolimatta korin pienemmästä metallimäärästä."

Lue lisää

Tehokkuus- ja säästövaikutuksilla on myös liikenneturvallisuutta lisääviä puoli: liikennemäärien ja nopeuksien pienentyminen.