murresana keräily

driver side

Tulipa mieleeni, mitä jos alkaisimme keräämään Kemijärven seudun murresanoja. Murre on jo aikalailla päässyt unohtumaan poisvietettyjen vuosien takia. Eipäsilti kyllähän se oma murre vielä puheessa kuuluu, mutta ne omintakeiset sanat ovat unohtuneet.

Tässä muutama mitä tulee mieleen! JATKAKAA LISTAA!

TOLIKKA= pöljä (pölijä, Kemijärviläisittäin)
LAPPAPUURO= marjapuuro
RENKKU= tuoli

Eipä irtoo enempää!!

296

45034

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nuohan oova

      meänkielen sanoja, eikä minkhään Kemijärven murtheen. Katto vaikka sanakiriasta.

      • *Nimetön*

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).


      • suoranaisesti
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...


      • kemijärviläinen

        Kyllä noita em sanoja käytetään Kemijärven murteessa. Vai mitä mieltä muut K-järviläiset ovat asiasta? Eihän ne murteetkaan ja murresanat tiettyjen rajojen sisällä pysy.


      • sanotaan
        kemijärviläinen kirjoitti:

        Kyllä noita em sanoja käytetään Kemijärven murteessa. Vai mitä mieltä muut K-järviläiset ovat asiasta? Eihän ne murteetkaan ja murresanat tiettyjen rajojen sisällä pysy.

        tuoli on myös tooli


      • monenlaista!

        Eksie tiä mikä on meänkieli? Ei kaikki murtheet ole meänkieltä!


      • bara
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
        Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.


      • tietämättön
        monenlaista! kirjoitti:

        Eksie tiä mikä on meänkieli? Ei kaikki murtheet ole meänkieltä!

        missä on Meän ja miten siellä puhutaa kuullu että jossain Savossa


      • meänkielinen
        monenlaista! kirjoitti:

        Eksie tiä mikä on meänkieli? Ei kaikki murtheet ole meänkieltä!

        hilluu itä-lapin murrekeskustelussa. pysy vain rajan sillä puolella, jos et osaa olla haukkumatta. ihan vistottaa tuommonen käytös. kaikki murteet eivät todellakaan ole meänkieltä, eikä sitä myöskään ole väitetty!!!pölijä, on sitä pölijyyttä monenlaista!


      • sitten kun
        bara kirjoitti:

        Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
        Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.

        tuolla enempi koillisessa saattoi olla joskus visto olo? :) se tuntui siltä, että niinkun joku olis tuijottanu tai että kylmät väreet menee selkää pitkin. negatiivisessa mielessä siis. vähän semmonen skitso olo :D

        ukki sanoi mua UTIKAKSI ja tuhlata oli SÄNKÄTÄ. muualla sitä sänkkäystä ei monikaan ymmärrä, vaan katotaan kieroon, että mitähän kieltä se puhuu =)

        Hyvää uutta vuotta, anyway..


      • ruukataan
        sitten kun kirjoitti:

        tuolla enempi koillisessa saattoi olla joskus visto olo? :) se tuntui siltä, että niinkun joku olis tuijottanu tai että kylmät väreet menee selkää pitkin. negatiivisessa mielessä siis. vähän semmonen skitso olo :D

        ukki sanoi mua UTIKAKSI ja tuhlata oli SÄNKÄTÄ. muualla sitä sänkkäystä ei monikaan ymmärrä, vaan katotaan kieroon, että mitähän kieltä se puhuu =)

        Hyvää uutta vuotta, anyway..

        sanoa, että ruukataan


      • tietämättön
        meänkielinen kirjoitti:

        hilluu itä-lapin murrekeskustelussa. pysy vain rajan sillä puolella, jos et osaa olla haukkumatta. ihan vistottaa tuommonen käytös. kaikki murteet eivät todellakaan ole meänkieltä, eikä sitä myöskään ole väitetty!!!pölijä, on sitä pölijyyttä monenlaista!

        harkka=harakka
        varis=vares
        tiltaltti=tilitalatti

        Onko meänksi samoja linituja laitakaa lissää


      • sellainen
        suoranaisesti kirjoitti:

        tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...

        visto on hauskalla tavalla outo tyyppi


      • vistottaa
        sellainen kirjoitti:

        visto on hauskalla tavalla outo tyyppi

        Onko se hauskalla tavalla outo jos se alkaa vistottaa.


      • on enemmän
        vistottaa kirjoitti:

        Onko se hauskalla tavalla outo jos se alkaa vistottaa.

        epämiellyttävä, inhottava. Lismainen jopa...


      • ole...
        kemijärviläinen kirjoitti:

        Kyllä noita em sanoja käytetään Kemijärven murteessa. Vai mitä mieltä muut K-järviläiset ovat asiasta? Eihän ne murteetkaan ja murresanat tiettyjen rajojen sisällä pysy.

        Kemijärviläinen vaan kemijärvEläinen... Tai ainakaan en ole itte ollu koko elämäni aikana...


      • kutsunut pössejä
        suoranaisesti kirjoitti:

        tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...

        mukaan? Ei oo kiva kun niin pijetään rajaisia!!


      • Ite.
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        Hei. Ei visto tarkoita pölijää se tarkoittaa pahannäköistä,rumaa ym.Et silleen.


      • §++
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        visto tarkoittaa inhottavaa ja sellaista....


      • selvitys
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        visto lulenpa että tarkoittaa pelottavan,rumaman älöttävän näköinen esim.


      • selvitys
        sanotaan kirjoitti:

        tuoli on myös tooli

        RENKKU ON MYÖS TUOLI


      • ruotsiksi
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        klappagröite (Kokkolassa).


      • mummo hillopurkissa
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        äiti sanoi aina "oot hyvin klapannut tään puuron" se on siis vispaamista, tuo klappaaminen


      • mummo hillopurkissa
        ruukataan kirjoitti:

        sanoa, että ruukataan

        meillä päin aina pruukataan tehdä noin tai näin, pluukaaminen on taas esim. lumenvääntöä tieltä, eli lanaamista.


      • hhhoooo
        on enemmän kirjoitti:

        epämiellyttävä, inhottava. Lismainen jopa...

        Vistohan on semmoinen outo ja pelottava. Vistottaa = pelottaa, iljettää.


      • ite oon
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        visto= ällöttävä/iljettävä yms. oon sitten itte kemijärveltä että tiiän nää jutut


      • murre murrukka
        bara kirjoitti:

        Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
        Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.

        Vistottaa, onko se myös keljuttaa, kenkuttaa. Onko kemijärveläinen sana "lappapuuro" oikiasti Kemijärven murresana? Mielestäni on, ainakin silloin, kun siellä asuin, koulussa syötiin lappapuuroa (vispimarjapuuro). PÖLJÄ (hölmö, hassu, hullu), HARMAJA (kirnupiimä), jo mainittu RAPAKAARI (ihan oikeasti niin sanottiin lokasuojia), TUIMA (suolainen, Savossa suolaton), TIKKURI (neuletakki t. -pusero) TIKKAA? (neuloa puikoilla), VIRUTTAA? (huuhdella esim. pyykkiä). Nyt ei tule muita sanoja mieleeni, on sen verran aikaa, kun siellä olen asunut. Vaikkakin puhekielessä huomaan käyttäväni paikan murresanoja kuin huomaamatta.
        Murresanat kunniaan, olivatpa mistä päin Suomea tahaan.


      • pölijäkö

        Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
        hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.


      • tinkuri
        pölijäkö kirjoitti:

        Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
        hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.

        TINKAA, TINGATA = väittää vastaan, olla eri mieltä toisen kanssa. "Mitä siinä tinkaat...", "Minä sitte tinkasin sen kanssa, olin kyllä oikiassa, mutta ei sekään periksi antanut."


      • Anne
        pölijäkö kirjoitti:

        Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
        hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.

        Tinkiä sanotaan ainakin Pohjanmaalla, kun halutaan alennusta. Lapissa tinkaaminen on kinastelua, väittelyå.
        Joku kirjoitti raataamisesta, ruotsistahan se tulee prata, joka on puhumista. Raataminen on taas työn tekemistä, ei raataamïnen.


      • veikko2
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        Lappapuuro on marjapuuroa, jota lapattiin puukauhalla jolloin puurosta tuli ilmavan kuplivaa ja se oli hyvää.


      • Järveltä pois28
        *Nimetön* kirjoitti:

        Tuo lappapuuro, sitä ei kyllä monet ymmärrä...
        sitten on nää paljon puhutut rapakaaret(lokasuojat), joita on ihmetelty. Ja sana visto, jota en kyllä tiedä, että onko se ihan ite keksimä (mielestäni se tarkoittaa pöljää).

        Visto= kauhea/uskomaton.
        Tikustella= tulkuttaa vastaan.
        Tulkuttaa= nalkuttaa/ soittaa suutaan.


      • Pölijät
        hhhoooo kirjoitti:

        Vistohan on semmoinen outo ja pelottava. Vistottaa = pelottaa, iljettää.

        Visto on vastenmielinen.


      • lappapuolukka
        murre murrukka kirjoitti:

        Vistottaa, onko se myös keljuttaa, kenkuttaa. Onko kemijärveläinen sana "lappapuuro" oikiasti Kemijärven murresana? Mielestäni on, ainakin silloin, kun siellä asuin, koulussa syötiin lappapuuroa (vispimarjapuuro). PÖLJÄ (hölmö, hassu, hullu), HARMAJA (kirnupiimä), jo mainittu RAPAKAARI (ihan oikeasti niin sanottiin lokasuojia), TUIMA (suolainen, Savossa suolaton), TIKKURI (neuletakki t. -pusero) TIKKAA? (neuloa puikoilla), VIRUTTAA? (huuhdella esim. pyykkiä). Nyt ei tule muita sanoja mieleeni, on sen verran aikaa, kun siellä olen asunut. Vaikkakin puhekielessä huomaan käyttäväni paikan murresanoja kuin huomaamatta.
        Murresanat kunniaan, olivatpa mistä päin Suomea tahaan.

        Lappapuuroa on myös Puolangalla.


      • ei tomsa
        pölijäkö kirjoitti:

        Kyllä Kemijärvelläkin sanotaan PÖLJÄ tai PÖLIJÄ! Meän kieli on vallan muuta muutenkin. Ei paha! Kyllähän murresanat sekoittuvat toisiinsa. On muuallakin sana "pöljä", varsinkin pohjoisessa. Turha näistä on tingata! Nyös TINKAA on kemijärviläistä. Tingata tarkoittaa ainakin Savossa (savolaisen kanssa naimisissa)
        hinnan alennusta, että "tinkasitko yhtään?"., kun jotain osti. Entä "VÖLJY". Otikko sen völjyysi (mukaasi). Näitä eri sanoja on kumminkin jäänyt mieleeni, vaikka olen ollut sieltä maisemista poissa usean vuosikymmenen. Asunut lapsuuven ja nuoruuven Kemijärvellä. Kai sitä jotai tunne mielensyövereihin jää puhekielestä. Tosin voi sekoittaa toisiin mut´rteisiinkin, kun vanhemmat ovat eri murrealueilta kumpainenkin.

        Se on pöliä! J ei kuulu kuin hienosteluun.


      • detrex
        selvitys kirjoitti:

        RENKKU ON MYÖS TUOLI

        Met sanoma renkku ja sillon tarkotama sahapukkia!


      • Anonyymi
        tietämättön kirjoitti:

        harkka=harakka
        varis=vares
        tiltaltti=tilitalatti

        Onko meänksi samoja linituja laitakaa lissää

        Motteri=varpunen, sotka=telkkä, tintti=tiainen, kortto=korppi


      • Anonyymi
        bara kirjoitti:

        Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
        Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.

        Riisipuuro


      • Anonyymi
        suoranaisesti kirjoitti:

        tarkoita pöljää se visto. Ennemminkin outoa, kummallista negatiivisessa mielessä. Jostakusta voidaan sanoa että onpa viston näkönen ja silloin ei todellakaan kehuta kauniiksi...

        Lisätään vielä 'vastenmielinen'.


      • Anonyymi
        sellainen kirjoitti:

        visto on hauskalla tavalla outo tyyppi

        Minun vistossani ei ole mitään hauskaa: vastenmielinen, epämiellyttävä.


      • Anonyymi
        bara kirjoitti:

        Visto ei tarkoita pöljää, vaan tylyä, inhoittavaa jne, eli jotakin mistä ei pidä.
        Lappapuuro on Ruotsin puolella klappagröt/vispgröt, mutta tuskinpa muualla kuin täällä pohjoisessa, en tiedä.

        Oulussa ainakin, samoin kuin tooli. Tollikka on myös käytössä Oulun seudulla, että turha puhua mistään Kemijärven murteesta, kun koko Lappi ja Pohjanmaa käyttää noita sanoja.


    • kahaveli

      vinkkelit, ämmi, äijä, penikka, kapsäkki, veska, hantuuki, rante,

      • ketjuun

        loova, nästuuki, tuuki, nisuleta


      • tälläiset
        ketjuun kirjoitti:

        loova, nästuuki, tuuki, nisuleta

        renkku, kahveri, pölijä on minun suosikkisanani


      • korjata
        ketjuun kirjoitti:

        loova, nästuuki, tuuki, nisuleta

        Se on nisuleeta.


    • kessukola

      Sanotaanko muualla "kepertää" ja mitäköhän mahtaa tarkoittaa.
      Kun jutellaan niin Kemijärvellä "raatataan".

      • tiedän

        mutta en tuota kepertää... vois kyllä joku kertoa mitä se meinaa, jos tietää...


      • palmu
        tiedän kirjoitti:

        mutta en tuota kepertää... vois kyllä joku kertoa mitä se meinaa, jos tietää...

        tarkoittanee tytön ja pojan välistä kuhertetelua.


      • Entinen kemijärveläinen vm -63
        palmu kirjoitti:

        tarkoittanee tytön ja pojan välistä kuhertetelua.

        Eikös keperrys ollut jokin ruoka? En tosin ole täysin varma mikä eli ei meillä ilmeisesti tarjoiltu.


      • ihan ruokaa
        Entinen kemijärveläinen vm -63 kirjoitti:

        Eikös keperrys ollut jokin ruoka? En tosin ole täysin varma mikä eli ei meillä ilmeisesti tarjoiltu.

        olla? Koira ainaski kepertää, kun hakee nukkumpaikkaa tai muuten kepertää paikallaan. Kepertyä = kuolla ( siihen se keperty )


      • Entinen kemijärveläinen vm -63
        ihan ruokaa kirjoitti:

        olla? Koira ainaski kepertää, kun hakee nukkumpaikkaa tai muuten kepertää paikallaan. Kepertyä = kuolla ( siihen se keperty )

        Kyllä se johonkin ruokaan viittasi, mutta kun en jaksa muistaa mihin.


      • sisukas2

        Kyllä sanotaan, että raataapi, kun puhuu toisille. Raataaminen on muualla ahkeraa työn tekoa." On se niin kova raataamaan työtä ".


    • Mä budjaan stadissa

      Kemijärviläiset, sallalaiset ja pelekosenniemiläiset puhuvat palijon pohojalaisittain eikä kiekhauta niiko saulaiset, rovaniemiläiset tai sovankyläläiset. Ei saukoskellakhan sanota mie niinku ei muuallakhan Koillis-Lapissa. Sanotahan tai puhuthan reilusti: minä, sinä se, met, tet ja net.

      Sen olen pannu merkille, että näin joulunaikhan koko Koillis-Lapissa alushousujen kuminauha sinkuu, ku siankinkku pullistaa vattaa. Joskus ku se nauha menee poikki, pitää se laittaa taipperilla kiini.

      Meikäläisen isä oli kotosin Niemestä (tai saatto olla Kemijärveltäki, ku se kunnanraja oli aikoinahan vähän epäselevä) ja äiti Saukoskelta, niin meijjän kotimurre oli vähän mitä sattu. Isä kalahutti pölökkyä kirvehellä, mutta äiti kirvhellä. Isä viritti valakian uunihin niinku pohojaiset, mutta äiti pisti uunhin tulen. Isä hiihteli sivakoilla ja äiti tuli suksilla perässä.

      Joskus huntalona ollessa nämä murrejutut kuulostivat pöljiltä, mutta naurattivat, ku vanhat ihimiset joskus käytti niin kummallisia sanoja ku: polsteri, löystäkki, matrassi, röyteli, rospuutto, ranstakka jne. Mitenkähän laajasti marhaminta tunnetahan. Venättä ja ruottia nuo sanat vissihin olivat alunalakain. Niinhä sitä on mm. savotta, karutsa ja vorokki. Ei niitäkähän sanoja taija nykynuoriso ymmärtää.

      • uuni

        on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.


      • murresanoja
        uuni kirjoitti:

        on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.

        TIKKURI=neuletakki
        NAKKU = huonomaineinen nainen


      • muistan

        Marhaminta oli kotonani nahkaremmi, millä hevonen oli kiinnitetty tallissa parteensa. Renkku taas oli halkorantteella tarvittava sahapukki.


      • Maisteri edelleen

        Karutsa lienee sama kuin kruppunaru elikkäs ryppyreikä, jota samaa tarkoittaa pohjalainen sana räyrinki.

        Kertokaapa, mikä paikka ihmisessä on jorva? Olen kuullut tämän kemijärve- en kemijärviläiseltä.

        Osa kemijärveläisistä menee Isokylään, osa Isollekylälle.

        Sinkuminen ja rapakaari ovat pohjoisessa yleisesti käytössä olevia sanoja, mutta pikkupoikina mentiin aina lumpsimaan. Oli olemassa lumpsimispaikkoja, joissa lähes aina lumpsittiin


      • Mä budjaan stadissa
        Maisteri edelleen kirjoitti:

        Karutsa lienee sama kuin kruppunaru elikkäs ryppyreikä, jota samaa tarkoittaa pohjalainen sana räyrinki.

        Kertokaapa, mikä paikka ihmisessä on jorva? Olen kuullut tämän kemijärve- en kemijärviläiseltä.

        Osa kemijärveläisistä menee Isokylään, osa Isollekylälle.

        Sinkuminen ja rapakaari ovat pohjoisessa yleisesti käytössä olevia sanoja, mutta pikkupoikina mentiin aina lumpsimaan. Oli olemassa lumpsimispaikkoja, joissa lähes aina lumpsittiin

        Karutsa-sanaa olen kuullut käytettävän kumista, mutta venäjää taitava tuttavani ei sitä venäjäksi vahvistanut. Kumi on venäksi PE3ÚHKA (tuo kolmonen toisinpäin) ja sana lausutaan RESINA (s-kirjain suhisten).

        Savotta on tehdas venäjällä ja vorokki eräänlainen vinssi - venäläisittäin sangen jykevä.

        Jorva on kankku muualla Suomessa. Jotkut, kuten Kalle Päätalo, käyttävät perseposki-sanaa samasta paikasta.

        Nakku oli yhtä kuin narttu eli naaras koira, mutta me poikaset käytimme sitä tyttöjen haukkumasanana.

        Poromiesten sanastossa on paljon sanoja vanhoilta ajoilta ja ainakin Savukoskella niitä on vielä nykyäänkin käytössä. Esim. vuottoraippa, ahkio, loue, naakia, siulat jne. Monet sanoista on saamelaista alkuperää.


      • mäkin budjaan stadissa

        Touhuun pääkaupunkiseuvulla, koellismaan, rovaniemen, ooulun ja kaenuun pöljillä murteilla puhuvie ymmärrän heti ensi heoitolla!
        Onkohan tuo "touhuun" tullu e-savosta, josta vaemo ja jossa kesäpaekka nykyvvään?


      • Ketolasta junanviemä

        Marhaminta on suomen yleiskieltä joka tunnetaan ihan täälä etelärannikollaki, se on yksi hevosvaliaitten osa.


      • christine
        uuni kirjoitti:

        on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.

        ...ja vastota oikein olan takkaa/kylpiä olan takkaa=))...monet naurut näillä saanut=)))


      • entinen savukoskelainen

        Koskas äitis on asunu saukirkolla?


      • SELVITYS
        muistan kirjoitti:

        Marhaminta oli kotonani nahkaremmi, millä hevonen oli kiinnitetty tallissa parteensa. Renkku taas oli halkorantteella tarvittava sahapukki.

        MARHAMINTA ON KETTINKI "VASITTU" TOISESSA PÄÄSSÄ KERKKO= PYÖRIVÄ OSA JOTTEI ELÄIN MENE PUNEILLE.


        VASITTU= VARTAVASTEN KYSEISEEN ASIAAN OLEVA ASIA.


      • mummo hillopurkissa
        uuni kirjoitti:

        on muuten kans lapin sana. muualla se on kiuas.

        joo, se on kiuas, uuni oli ennenvanhaan saleissa ja kammareissa, joissa lämmitettiin huonetta, eikä voinut löylyä tietenkään siihen pystyuuniin heitellä.
        Vaan, mitä Lapissa merkitsee sana unna?


      • NAKKU
        murresanoja kirjoitti:

        TIKKURI=neuletakki
        NAKKU = huonomaineinen nainen

        Nakku ei ole huora vaan pikkulikka! Piä se mielessäs!


      • r456yy
        murresanoja kirjoitti:

        TIKKURI=neuletakki
        NAKKU = huonomaineinen nainen

        Nakkuhan on narttukoira. "Meän nakku se on taas kärväsä...".


      • :(
        r456yy kirjoitti:

        Nakkuhan on narttukoira. "Meän nakku se on taas kärväsä...".

        käytetty myös naisesta!


      • murrekko

        Murresanoja sekoittuu väkisten, kun ihmiset liikkuvat paikasta toiseen, tarttuvat sanat matkaan. Onko tutkittu, kuinka paljon koko Suomenmaassa murresanoja on vääntynyt ruotsin ja venäjänkielistä? Kummankin maan alaisina kun ollaan kasettu (karjalaa?).


    • Maisteri

      Koko Pohjois-Suomen murteet ovat Pohjois-Ruotsia myöten niin samanlaista, ettei mikään alue voi omia joitakin murreilmaisuja/-sanoja pelkästään itselleen. Eroja tietenkin on: Koillis-Lapissa (joka itse asiassa on Kaakkois-Lappia), Ranualla ja Kemissä ei käytetä mie-sanaa, kuten muualla Lapissa.

      Etelän lehdet eivät älyä sitä, ettei pohjoisessa olla savolaisia tai karjalaisia: Täällä ei sanota mie, miun ja myö, kuten Lordin ja Antti Tuiskun haastatteluihin helposti laitetaan vaan täällä sanotaan mie, minun ja me/met.

      Nakku-sana on ollut käytössä koko Pohjois-Suomessa tarkoittaen mielestäni huonomaineiseksi naiseksi vasta tulevaa ihmistä eli mäläkyttävää (suuta soittavaa) teinipissistä.

      Kielen muuttuessa kohti yleiskieltä, kemijärveläisen murteen erikoisuudet ovat monesti käytössä enää vanhemmilla ihmisillä. Kemijärvi on kuitenkin niin laaja pitäjä, että laita-alueilla murteet sivuavat naapuripitäjien murteita eli ei voida sanoa, että kemijärveläiset puhuvat vain tietyllä tavalla.

      Itse olen havainnoinut muutamista kemijärveläisistä erikoisuuksista ja erikoisista sanoista, jotka ovat varmasti häviämässä kielen muuttuessa:
      enE, etE, eiJE, onE; E-pääte tarkoittaa "varmasti" eli sillä annetaan painoa toteamukselle. Nykykielellä kielteiset E-päätteiset toteamukset voidaan tulkita tarkoittavan: "ja vitut" -toteamusta.

      Kemijärvellä on käytössä myös menit ja tulit -sanat tarkoittaen menivät ja tulivat.

      Kyllä Kemijärvelläkin paikoitellen kiekaistaan, esimerkiksi Isokylä - Soppela -alueella kysyttäessä esim. "Otakko kahaVIA?"

      Vanhemmilla kemijärveläisillä on käytössä vieläkin erikoisia lainasanoja, esim. pisketti = keksi, pikkuleipä, kahveli = veitsi, kihveli = rikkalapio, ratuleipä = näkkileipä, joka Ranualla on kovvaaleipää tai pakettileipää. En väitä, että nämä olisivat yksinomaan Kemijärvellä käytettyjä lainasanoja.

      Lisäksi kaksiosaisten sukunimien haltijoita kutsutaan sukunimen alkuosa yhdistettynä etunimeen, vaikkapa: Pelto-Paavo (Paavo Peltoniemi), Kivi-Heikki (Heikki Kiviniemi), Savu-Matti (Matti Savukoski) jne.

      Noin kymmenen vuoden takaista nykykemijärveläistä murretta ovat omaa ja naapurikaupunkia Rovaniemeä tarkoittavat sanat Kemppacity ja Roitsu.

      Meänkielstä olen sitä mieltä, että oikeasti puhuttuna se on yhdenlaista pohjoista murretta ei oma kieli. Murreasiantuntijoiden tarkoittama meänkieli on keksittyä, ei kukaan puhu sillä lailla. Se on puhetta, jossa pohjoiseen murteeseen on lisätty kaikki mahdolliset ruotsin lainasanat. Väitän, että nykyinen meänkieli on täysin keksitty kieli. Ei siitä tule omaa kieltä, vaikka se kirjoitettaisiinkin.

      • dinsinööri

        onko mäenkieli ja meänkieli sama asia eli paikasta nimeltä Mäki


      • listaan

        Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.


      • muka ite
        listaan kirjoitti:

        Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.

        En tiiä mutta äitiä ruukas suivata ja huntalot kätisi.


      • Maisteri
        listaan kirjoitti:

        Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.

        Hyvä, nä unohtui minulta. Tietenkin kahavia juuaan koko Kemijärvellä, mutta kiekastaanko kysyttäessä: Haluakko kahaVIA? Itse en ole kuullut kuin isokyläläisten ja soppelalaisten kiekaisevan, mutta toisaalta en ole joka sivukylällä vieraillutkaan.


      • first late

        maisterihan kirjoittaapi ihan asiaa. Kaikki nämä pohojoset murtheet sekä kveenitten ja ruottin puolele jäänheitten meänkielisten ja osittain tämä nykysaamekin perustuuvvat niihi ikivanahoihi pohojosen murtheisii, jotka jäit pois Agrikolan suomenkielestä, mikä perustuupi kait melekein kokonhaan lounaismurteisiin, vaikka riphaus tuli karjalastaki.
        Vanahasta suomen kielestä jäi siis kokonaisuuvvessaan pois se kaikkein vanahin puhuttu suomi, mikä näkkyy ennää haravoissa murresanoissa mutta eniten paikannimissä. Mielenkiintosintahan niissä onki se, että net on älyttömän laajalle levinnheitä. Jotku semmoset nimet ku Kymi tai haarikka tunnetaa Aafrikassa ja Espanjassa asti. Länsi-itä suunnassa pittääki mennä jo pallo ympäri ja samoja merkityksiä löytyypi melekein joka paikasta. Espaniassa voipi tilata kalijat huutamalla kyypparille että "una harra!" ja pyramiitien seinistä ku osaa lukia, nii näkkee, että Niili onki oikiasti ollu Kymi-joki.


      • vanhempi väki
        Maisteri kirjoitti:

        Hyvä, nä unohtui minulta. Tietenkin kahavia juuaan koko Kemijärvellä, mutta kiekastaanko kysyttäessä: Haluakko kahaVIA? Itse en ole kuullut kuin isokyläläisten ja soppelalaisten kiekaisevan, mutta toisaalta en ole joka sivukylällä vieraillutkaan.

        kiekasee vielä, ei enää nuoriso. Tyväret on kans yks semmonen sana, mitä ei ole kovin monessa paikassa kuullut.


      • ratuleipää

        ei olla ikinä syöty vaan kovaleipää ja voitaleipää. Kun teitä kuuntelee on paljo unohtunu niiku mullaki. Oon laittanu uuven vaiko onko naapuri laittanu uuen auton.


      • .........
        listaan kirjoitti:

        Ene, one jne. lisäksi myös NÄ, joka korvaa sinä- sanan. Sitä ei sovi täällä unohtaa. Ja kyllä sitä kahavia juuaan koko kemijärvellä.

        lisää kemijärven murre sanoja..esim. värkätä on pelleillä, pahki sana tarkoittaa törmätä..


      • vanttuut hukassa

        onko se veitsi vai haarukka tuo kahaveli??


      • på svenska
        vanttuut hukassa kirjoitti:

        onko se veitsi vai haarukka tuo kahaveli??

        Gaffel(kahveli),haarukka.


      • vanhemmilta kuullu
        Maisteri kirjoitti:

        Hyvä, nä unohtui minulta. Tietenkin kahavia juuaan koko Kemijärvellä, mutta kiekastaanko kysyttäessä: Haluakko kahaVIA? Itse en ole kuullut kuin isokyläläisten ja soppelalaisten kiekaisevan, mutta toisaalta en ole joka sivukylällä vieraillutkaan.

        Ka ku kiekuu ko soppelalainen!
        Särkikankaalla ruukasit vanahat nuin sanoa jos joku kieku. Mallasivat oikein välihin ja naurovat päälle..


      • ei värkkää
        ......... kirjoitti:

        lisää kemijärven murre sanoja..esim. värkätä on pelleillä, pahki sana tarkoittaa törmätä..

        Värkätä tarkoittaa toimia hitaasti, että silleen.
        Olen kyllä erimieltä muistakin sanonnoista ja niiden merkityksestä.Kiva kumminkin lukea näitä juttuja.


      • kemijärveläinen lapsuus

        E-päätteiset sanat ovat minun lapsuudesta tuttuja, ene, eijje...
        Myös t-pääte, esim me lähdetään sanottiin silloin met lähetähän.
        Ne oli net...


      • tyttökö
        vanhempi väki kirjoitti:

        kiekasee vielä, ei enää nuoriso. Tyväret on kans yks semmonen sana, mitä ei ole kovin monessa paikassa kuullut.

        Tyvär on meleko varmasti tuolta Länsi-Lapista? Niinkuin käppi.


      • ONE, EIJE...
        kemijärveläinen lapsuus kirjoitti:

        E-päätteiset sanat ovat minun lapsuudesta tuttuja, ene, eijje...
        Myös t-pääte, esim me lähdetään sanottiin silloin met lähetähän.
        Ne oli net...

        Voi, että! Kun täällä etelässä sanon tahallani, että `ene mee varmaan sinne`, on takuulla huuli pyöreänä muut. EIJE! Se on vissi! "Oone se niin". Jos sanoo painokkaasti one-sanan, minä ainakin muistan sanooneni piitkän oo:n. Ne E-päätteet ovat kyllä hassuja päätteitä!


      • Anonyymi

        Kahaveli on haarukka, ei veitsi.


    • femis

      Ajatuksesi on hyvä! Tässä lisää, mitä meikä muistaa tähän hätään muistaa: utaami= tietämätön, sopakko=itsensä likaaaja, yl. lapsi, vanttuut=villasta tehdyt lapaset, lähtiä, ku kylän polttaja; äkkilähtö=saksalainen, letasta=väsyttää, kamponen=rasvainen, sokeriton tai sokerilla pilattu kahvileivonnanainen, elttasta=kulkea. Links= toimiva moottorikelkka?

      • murresanoja

        ROMUSKA= flunssa
        RAPATAUTI= ripuli
        TAKKALA= sanaa käytetään kuvailemaan lunta, joka esim. tarttuu suksenpohjiin = takkala keli


      • roilainen
        murresanoja kirjoitti:

        ROMUSKA= flunssa
        RAPATAUTI= ripuli
        TAKKALA= sanaa käytetään kuvailemaan lunta, joka esim. tarttuu suksenpohjiin = takkala keli

        Makiainen = karkki, karamelli


      • ent.kemijärviläinen
        roilainen kirjoitti:

        Makiainen = karkki, karamelli

        Pitkästä aikaa lueskelin kemijärven murresanoja ja olin tukehtumaisillani nauruun. Tulipahan lapsuus ja nuoruus mieleen.
        tyhjäntöpöttäjä,selevittää,valekettu,hupakko,tolikka=pöljä. Jorva on minun mielestä reisi.


      • minun
        ent.kemijärviläinen kirjoitti:

        Pitkästä aikaa lueskelin kemijärven murresanoja ja olin tukehtumaisillani nauruun. Tulipahan lapsuus ja nuoruus mieleen.
        tyhjäntöpöttäjä,selevittää,valekettu,hupakko,tolikka=pöljä. Jorva on minun mielestä reisi.

        mielestä on kyllä reittä, mutta sieltä takapuolelta. sitten on kooli- siis pesuvati,metto-metso, kahveri-eteisen ruokakomero,


      • murresanoja
        roilainen kirjoitti:

        Makiainen = karkki, karamelli

        KOMPIAINEN = tarjoittaa myös karkkia


      • tumppu ja

        turvakko, tikkuri, neuleita tietenki


      • kiva sana

        on tämäkin,
        VASITEN,
        eikö?


      • vasiten vastaan
        kiva sana kirjoitti:

        on tämäkin,
        VASITEN,
        eikö?

        vasiten=tahallaan


      • markkinat1

        Kampanisuna tunsin k.o. leivonnaisen. Nyt senkin ohjeessa on sokeria lisätty. Ei kuulu sokeri siihen, niinkuin ei karjalanpiirakkaankaan!


      • markkinat1

        Kampanisuna tunsin k.o. leivonnaisen. Nyt senkin ohjeessa on sokeria lisätty. Ei kuulu sokeri siihen, niinkuin ei karjalanpiirakkaankaan!


      • Anonyymi
        markkinat1 kirjoitti:

        Kampanisuna tunsin k.o. leivonnaisen. Nyt senkin ohjeessa on sokeria lisätty. Ei kuulu sokeri siihen, niinkuin ei karjalanpiirakkaankaan!

        Kemijärvellä ei ole koskaan leivottu tai syöty kampanisuja vaan torttuja!


    • 3 vuotta sitten

      Seiskaluokkalainen on kemppalaisittain sipuli. Sitä ihmettelivät nykypaikkakuntani tutut.

    • sally

      mennä pahki jotain?

      • tällaista

        lorvikatari= laiskuus, porstua= eteinen,
        Mikäpä sitten on ränstaaka? vintinnousu ,kellarin- halsi, pönsööki, tässä muutamia sanoja, jotka ei välttämättä ole kemijärveläisiä kaikki.


    • ämmi

      Kyllä meikäläisen murthen täällä Etelä-Pohjanmaalla ainaki erottaa kaikki, ei kukhan erehy luulemaan pohjalaiseksi.
      Mulla oli uskovainen ämmi, mutta ku tuli hätä kyllä se kirvas: voi rietthan vietävä, voi vihollinen, tulisen vietävä ja tulisen ukko taisivat olla pahinta laatuva. Jänis on jänes ja varis vares. Äpärhet oli lapset, mutta ei sana huonoa tarkottanut äpäre oli nuori ruohoki. Suku on enemmän Saulaista ,saattaa sanat olla palijonki erilaisia ku Kemijärvellä. Vielä met äpärhenä polijamma polukupyörällä ja kattelimma piliviä, nyt jo enempi könkköshän kepakon kans. Menttaliteetti saattaapi kyllä Pohjalaisilla ja Lappilaisilla olla vähän saman suuntanen, täällä on mukava kortteerata.

      • murresanoja

        Entäpä mikä teidän mielestä on SOLOKKURI?


      • tiedetään
        murresanoja kirjoitti:

        Entäpä mikä teidän mielestä on SOLOKKURI?

        sehän on likasankko


      • myöskin
        tiedetään kirjoitti:

        sehän on likasankko

        laskisankko-nimeä käytetään


      • murresanoja

        KÄRVÄSTÄÄ= KIUKUTELLA
        KÄNTTYRÄ= pahantuulinen
        KUTKUTTAA= kutittaa


      • Ite.
        murresanoja kirjoitti:

        Entäpä mikä teidän mielestä on SOLOKKURI?

        Solokkuri tarkoittaa suolarasiaa joka oli seinään kiinnitetty.


      • se taas olisi
        Ite. kirjoitti:

        Solokkuri tarkoittaa suolarasiaa joka oli seinään kiinnitetty.

        salakkari. Solokkuri, solukkusinkki,laskiämpäri= likasanko


    • -71

      Monesti pitkäripasessä käynnin jälkeen tuli kunnon kohoma ettei edes käry maita.

      • joku

        mikä on taipperi?


      • montsi
        joku kirjoitti:

        mikä on taipperi?

        varmaan joku tietää.


      • joku
        joku kirjoitti:

        mikä on taipperi?

        Hakaneulahan taipperi on!


      • on kohoma

        Kylän ukot ennen teki kilijua ja käytti sitä muurhaismätthässä, sielä net sitten pelas korttija ja mölisi niin, että koko kylä pasahutti ovensa rookhin niijen pölössä. Ukki sano, että son soma tuo päistyne ku se tinkaa ittiähänki vasthan.


      • Ite.
        joku kirjoitti:

        mikä on taipperi?

        Taipperi on hakaneula.


    • kotoisin

      Ikävä tuli kotiseutua, kun murresanoja luin. Kyllä sen täällä etelämpänä on saanut kokea, että tyhymänä pitävät, jos kotimurretta puhuu. Mutta jos porukkaan eksyy kaksi lappilaista, niin ei voi mitään... tuttu murre löytyy kuin automaattisesti.
      Vasiten on tahallaan ja tolikka on pölijä eli tyhmä.
      Ookkonä nä pölijä?
      Kamari on makuuhuone. Raatataan kun puhutaan ja suksuttaminen on höynäämistä eli mielistellään toista ihmistä. Kemijärvellä yleensäkin voi keksiä lisää omia teonsanoja, jotka vakiintuvat käytössä puhekieleksi.
      Terveisiä Lahdesta.

    • Mä budjaan stadissa

      Esitin kerran isälleni arvoituksen, jonka olin kuullut kavereiltani ja se arvoitus kuuluu näin:

      Mitä tulee, jos risteytetään kärpänen ja koira?

      Isä vastasi: "Kärpäkoira".

      Eräs isopoika lauleli tuttua iskelmää omintakeisin sanoin näin: "Rahasta, kärvi ja unhoita".

      Siis mitäpä tarkoittaa: kärpiä, kärpäkoira, olla kärvässä. Onko sana sukua Kärväsvaaralle.

      • Kemppalainen

        Kärvässä oleminen tarkoittaa kiimassa olemista.


      • lisää
        Kemppalainen kirjoitti:

        Kärvässä oleminen tarkoittaa kiimassa olemista.

        oi iesus,


      • hyvä!
        lisää kirjoitti:

        oi iesus,

        pottuvoikurikka


      • se jo
        hyvä! kirjoitti:

        pottuvoikurikka

        se porstua, sitten rankinen, hantuuki, lipposet, palipalikengät


      • lisäys....
        lisää kirjoitti:

        oi iesus,

        Onko ietari tuttu sana. Lyhempi muoto: oi ie.


      • ja niin
        lisäys.... kirjoitti:

        Onko ietari tuttu sana. Lyhempi muoto: oi ie.

        varmhan tämäki " silimäni terhän"


      • palipalikenkä
        se jo kirjoitti:

        se porstua, sitten rankinen, hantuuki, lipposet, palipalikengät

        Palipalikengät, nehän ne tosiaan oli, joita yli 50 vuotta sitten himoitsin, enkä saanut. Terveyskengiksi kai niitä nykyään sanotaan. Ei tainnut kuitenkaan murresana olla. Useimmat täällä luetellut murresanat ovat kyllä tuttuja, mutta itse kun keskustan alueella asuin, niin murre oli kyllä erilainen kuin syrjäkylissä. Nyt jo päässyt käytönpuutteessa unohtumaan, niin kuin näkyy.


    • Kemppalainen

      Voi perkeeti ja herranjeetari.
      Ryyppäähän maitoa.
      Jos ei kelepaa nii vallassaan.
      Ka, panempa maate/köllöttämään.
      Jo veikkoste.
      Kyynäspäät = kyynärpäät.
      Heitä jo pois = lopeta.
      Kyllä vain välttää.
      Painu jalakohis siitä = mene pois.
      Met hihomma = hiihdimme.
      He = ole hyvä/ota.
      Tottero = tyhmä.

    • tämä murthen keruu

      Nyt häätyy aina vähän päästä käyvä lukasemassa mitä uutta on tullu. Työt vain vähän haittaa, taas harrastusta.
      Häätyy = pitää, täytyy
      Muikistella = Miten selität?
      Atimo = sukulainen
      Raistakka= risu
      Liitinki = vyötärö
      Tukko = laitetaan haavaan
      Tokkimus = suokukko
      Ylinen = vintti
      Piisi = takka ( muurin kyljessä )
      Vilikku = kalaihmiset tietää
      Kerkko= leikari poron pangassa
      Piuvata, Tolojottaa, Ryyhättää, Rukattaa,Riimoa, Viskuttaa, Varistaa,Porkata, Suimia jne....

    • Varrio

      Äiti ruukasi sanoa kahavivieraille ettei saa juua
      paliasta, pitää kastaa. (ottaa nisua,mikä yleensä
      oli kukkonisua.)
      Heinänteossa haravoitiin heinät kareelle tai lapposille.
      Vassu = pieni vasikka
      Vinkkelit = huopatossut
      Märri = perheen pienin lapsi, vähän hemmoteltu
      Pikku tuppi = pieni hauki
      Hulumi = iso koira

    • Ketolasta junanviemä

      "Aliot ne päntiönääv vaam märisee niiettä jatkuvala syötölä saapi räkäluutulla nokkaa pyyhkiä, mutta kuha hänessä on."

      Alio, aljo = pikkukakakara tai lemmikkieläin
      Päntiönään = jatkuvasti, "jatkuvalla syötöllä"
      Räkäluuttu = nenäliina
      "Kuha (kunhan) hänessä on" = sen kun vaan, anti olla

      • lisää

        Täälä on saanu vatta kipijänä nauraa jo unoholaan jääneitä sanoja.... ja nyt olen jopa alakanu raataamaam enemmän lapsuusajan murtehella.


      • Ketolasta junanviemä

        Nii tuo "märinä" pittää vielä tulukita... sehä on tietenki itkemistä. Unohtu pois tuosta selevityslitaniasta.


      • murresanat
        Ketolasta junanviemä kirjoitti:

        Nii tuo "märinä" pittää vielä tulukita... sehä on tietenki itkemistä. Unohtu pois tuosta selevityslitaniasta.

        lopahti?
        nakella/heitellä
        kurahus/vetoketju
        hasakki/öljylamppu
        matkassa/mukana
        rinkka/hihna
        kupata/viivytellä
        huilata/luistaa(sukset)
        tyhyjän takia/turhaan
        eipä keksi muuta tällä kertaa.


    • -71

      = nousta pystyyn, heräilee tai kuten käräjillä suomennettiin "alkaa esittää uhkaavia eleitä"

      • teperrys

        valmistava ele tai liike tulevaa hyökkäystä varten, se konkoilu...


    • olla

      niinku varkhain sivottu lehtikerppu tai mithän tekemätön tai vaikka puliveivari, pahimmassa taphauksessa hönerö, heveli, hempuli, tolijake, utaami, tai lapsi vaikka huntalo.

      • Entinen kemijärveläinen vm -63

        märylaukku = itkupilli
        laittaa nukkumahan = mennä levolle (naurattaa ainaski hämäläisiä kovasti)
        huntalo = keskenkasvuinen
        naara = nainen
        päntiönään = alituiseen
        visukinttu = saita ihminen
        mökki = omakotitalo (pienepi asumus kuin iso maatalo)
        motti = muki
        kahaveli = haarukka
        killi = kissa
        kanttura = lehmä
        eli = tai


      • Entinen kenijärveläinen vm -63
        Entinen kemijärveläinen vm -63 kirjoitti:

        märylaukku = itkupilli
        laittaa nukkumahan = mennä levolle (naurattaa ainaski hämäläisiä kovasti)
        huntalo = keskenkasvuinen
        naara = nainen
        päntiönään = alituiseen
        visukinttu = saita ihminen
        mökki = omakotitalo (pienepi asumus kuin iso maatalo)
        motti = muki
        kahaveli = haarukka
        killi = kissa
        kanttura = lehmä
        eli = tai

        Nuttuskehveli = saamaton mies ehkä myös "vaimon tossun alla" oleva


      • kjuyohgtr
        Entinen kenijärveläinen vm -63 kirjoitti:

        Nuttuskehveli = saamaton mies ehkä myös "vaimon tossun alla" oleva

        Oottako kuulleet utunuirakkeesta?


    • Ketolasta junanviemä

      "Vasiten" tai "vasitella" = tarkoituksella, varta vasten.

      • palmu

        tarkoittaa tiettyä asiaa, esinettä tai ms. Vasiten taas tarkoittaa huvikseen,huolimattomasti esim. jos kysyttäis kakaralta:
        -Miksinä nakkasit toopin tuonne vattupuskaan,oli vielä läkkitoopi,ämmiltä perintöjä?
        -No,vasiten.
        -O tulisenki tolikka,mikä olet


    • mitähän

      se tarkoittaa kun on kyty johonkin?

      • tuttu asia

        joka kytee, muttei ole vielä syttynyt ilmiliekkiin? Tarvitseisi vielä hieman kevyttä tuulta, syttyäkseen ilmiliekkiin? Arvelen vaan. tuntuu kuitenkin tutulta tällainen ajatus.


      • Tuntea kiinnostusta,
        tuttu asia kirjoitti:

        joka kytee, muttei ole vielä syttynyt ilmiliekkiin? Tarvitseisi vielä hieman kevyttä tuulta, syttyäkseen ilmiliekkiin? Arvelen vaan. tuntuu kuitenkin tutulta tällainen ajatus.

        vetoa johonkin.


      • örjy
        tuttu asia kirjoitti:

        joka kytee, muttei ole vielä syttynyt ilmiliekkiin? Tarvitseisi vielä hieman kevyttä tuulta, syttyäkseen ilmiliekkiin? Arvelen vaan. tuntuu kuitenkin tutulta tällainen ajatus.

        Kyty tarkoittaa lauseessa esim. "Mulla on kauhia kyty sinne", eli haluaa kovasti mennä jonnekkin. Ainakin niin olen monesti kuullu Kemijärvellä mutta saattaa tarkottaa muutakin.
        Värkätä on pelleillä, Lapselle voi sanoa esim. "Älä värkkää siinä ku pue ne vaatteet" Tai jos joku narraa niin voi sanoa "Älä värkkää" Aikaisemmin tuolla joku kirjoitti että se olisi toimia hitaasti niin sillä kirjotin.
        Sipuli sanaa käytetään yleensä nuorista alaikäsistä tytöistä.
        On tullut kyllä hyviä sanoja mitä ei ole muistanu ja jotkut on niin tavallisia itelle puhuessa että eihän sitä hoksaa mikä on murretta ja mikä ei :)


    • vähäsen

      Kilolasit , ahava , uhe avento ,riite, sevä, ( ranta) pore,jää on kierällä,aurinko killottaa.

      • on mukava

        juttu, kiitos hänelle joka tämän keruun keksi. On mukava illalla aina näitä lukija, tulee vähän haikija olo ja lapsuus mieleen, oikiastaan enempi naurattaa.
        Sevä= " kevyt" hanki
        Sättärä= on kait mikä tahansa mytty, sutti
        Tulukuttaa = väittää vastaan,kinata
        Kopostella= hapuilla, koetella
        Ähärätä=tehdä jotain
        Hellu= tyttö-tai poikaystävä
        Hourio= dementikko
        Hourata= höpertää
        Höynäyttää= jujuttaa
        Nestuuki= nenäliina
        Vakstuuki = vahakangas pöytäliina
        Suiro= liuska ?
        Käläkättää = jäkättää, pulista, jankuttaa jne..
        Vaunata= kinuta
        Niittu= niitty, heinämaa
        Niku, nivoa= esim. porontaljasta lähtee karva


    • tietää

      mikä on kilipukka?
      entä kukku?

      • arvata

        kilipukka/uistin
        kukku/koho
        Mutta mikä on sättärä?


      • Varrio

        Kukku voi olla mikä tahansa muovipänikkä, mikä pysyy veden pinnalla. Esim. katiskan merkkinä.
        Kilipukka on narulla kiinnitettävä muovi- tai muusta materiaalista valmistettu pieni lätkä. Esim verkkolupamerkki.


      • Sättärä
        arvata kirjoitti:

        kilipukka/uistin
        kukku/koho
        Mutta mikä on sättärä?

        Sättärä on muistaaksien jalkarätti tai sinnepäin


      • ex-kemppa
        Varrio kirjoitti:

        Kukku voi olla mikä tahansa muovipänikkä, mikä pysyy veden pinnalla. Esim. katiskan merkkinä.
        Kilipukka on narulla kiinnitettävä muovi- tai muusta materiaalista valmistettu pieni lätkä. Esim verkkolupamerkki.

        Kilipailu on...savolainen kansantanssi!!heh


      • varrio
        ex-kemppa kirjoitti:

        Kilipailu on...savolainen kansantanssi!!heh

        Kemijärveksi, jaaratanssi


      • Kuullut
        Sättärä kirjoitti:

        Sättärä on muistaaksien jalkarätti tai sinnepäin

        Jos ihminen vaikka kaatui tai tappelussa heitettiin maahan, sanottiin sielä sättärät vilahti.


      • örjy
        Kuullut kirjoitti:

        Jos ihminen vaikka kaatui tai tappelussa heitettiin maahan, sanottiin sielä sättärät vilahti.

        Sättärä on myös hiukset. Lapsena sanottiin "Jos et lopeta niin otan sättärästä kiini" Tai sättärät voi vilahtaa kun kaatuu, eli päät vaan vilahtaa.
        Suttura on samako nakku.


    • mahtas

      Mahtas tai mahtasin. Kieltosanoja vaikka ei uskois.

    • arvailija

      Mitähän lienevät, tai missä kohti ovat, tarkasti suomennettuna: sääri ja kinttu?

    • yksi ainakin

      passaako?= kelpaako
      passata= palvella, kelvata,(asettaa paikoilleen)
      Passauttaa= teettää toisella

      • ei keleepaa

        Keleepaako.


    • christine

      ...kattoo nurkan takkaa ku käläpäkoira. Kahvipöydässä: kastakaahan känttyä=)))

    • mokomaki...

      Tuonne se taalas rantalatoon naapurin piikaa, mokomaki härkimys. Totta se on piika sipatillaan ku heleposti näytti taluvan. Iänikunen kärpimispaikka tuo tolla. Monet heinät peltattu pilaan.
      Pääki ruumenissa ku lautaottasonnilla. Siinon aivan nokko naista mitä on miestäki.

    • 9999999

      raatata yht kun jutella

    • tulkuta

      tulkuta tai tulukuta mulle! = sanoa vastaan

      • huntalo

        tarkoittaa kaiketi samaa painokkaammin kun älä tulukuta?


      • sanoi aina
        huntalo kirjoitti:

        tarkoittaa kaiketi samaa painokkaammin kun älä tulukuta?

        esim ruokapöydässä että "äläpä tyhyjää mieloile" jos me lapset ei osattu sievästi istua ja syödä ja värkättiin vain.

        ja äiti ei tykännyt kaupungilla "liuaamisesta" yö myöhään.


      • varrio
        sanoi aina kirjoitti:

        esim ruokapöydässä että "äläpä tyhyjää mieloile" jos me lapset ei osattu sievästi istua ja syödä ja värkättiin vain.

        ja äiti ei tykännyt kaupungilla "liuaamisesta" yö myöhään.

        Meillä ei saanut talvella mennä auon jalon ulos, piti vetää ainakin kengät loppasiltaan jalkaan.


    • OLISI VIELÄ

      Tulipa pari sanaa mieleen, joihin en ole törmännyt täällä etelässä : MUHA JA SENTTALIINI

      • teperrys

        tarkottaa sahanpurua ja senttaliini on vissihin jonkulainen katemateriaali, ettei vain olis sama ku huopakatto


      • meni
        teperrys kirjoitti:

        tarkottaa sahanpurua ja senttaliini on vissihin jonkulainen katemateriaali, ettei vain olis sama ku huopakatto

        Näin minäkin luulen.


    • ääööö

      tietsikka= tietokone
      matkapuhelin= känykkä
      rysky= puimakone
      kaara= auto
      halako= halko
      aluhousu= alushousut
      pieru= piera
      ahama= ahma
      tarzan= tartsani
      homo= hinti
      tässä näin aluksi muistaako joku lisää

      • Nykykemijärveläinen

        Ei kai nuo mitään kemijärveläisiä sanoja ole, ihan vain yleensä Suomessa käytettäviä ja osaksi vielä väärin kirjoitettuja sanoa.Meleko tolikasti kirjoitettu.


    • Äyvästäjä

      Tuossa pari sanaa. Änkyri tai änkyrä. Verbi änkyröijä. Hankala, tottelematon ihminen, yleensä lapsi, vaikea tapaus. Laittaa hanttiin eli kampoihin selvässä ja epäselvässäkin asiassa.

      Äyvästäjä tai äyvästelijä. Niemen Tapani kirjoittaa silloin tällöin Koillis-Lappiin pakinoitaan "Läänin Äyvästäjänä". Epäkohtiin puuttuja. Äyvästäjä on sukua änkyrälle.

      Molemmat kuvaavat hyvin kemijärveläisiä. Ja siitä on ihan tyhyjä tingata.

      • änkyröijä

        Änkyräkännissä.


    • Kemijärveläinen 66-86

      Kiipistellä-verbiin en ole muualla törmännyt, kehtaaminenkin on eri asia etelässä:)

      • Entinen kemijärveläinen vm -63

        mätisäkki = aika pulska ihminen
        lastiikkapussi = muovipussi (täysin outo sana kaupan kassalle etelässä)
        sinkua = venyä
        singuttaa = venyttää
        viruttaa = huuhdella vaatteita tai astioita, mutta muualla sama sana tarkoittaa venyttelemistä (ainakin "Savon mualla")


      • tähän
        Entinen kemijärveläinen vm -63 kirjoitti:

        mätisäkki = aika pulska ihminen
        lastiikkapussi = muovipussi (täysin outo sana kaupan kassalle etelässä)
        sinkua = venyä
        singuttaa = venyttää
        viruttaa = huuhdella vaatteita tai astioita, mutta muualla sama sana tarkoittaa venyttelemistä (ainakin "Savon mualla")

        saaterin pertana, kirosanojapa hyvinkin. punkka ei mikään sänky , vaan pesupunkka. ratijo, kelekka, lanelli, pumpuli(puuvilla), kihiveli, potkuri(potkukelkka),


      • .........
        tähän kirjoitti:

        saaterin pertana, kirosanojapa hyvinkin. punkka ei mikään sänky , vaan pesupunkka. ratijo, kelekka, lanelli, pumpuli(puuvilla), kihiveli, potkuri(potkukelkka),

        toopi(muki), lunkka(luukku),tooli(tuoli), -se on kans yks kauhtana,(ihmisestä), kemijärvellä pannaan, kun muualla laitetaan,


      • aisan kannattaja
        ......... kirjoitti:

        toopi(muki), lunkka(luukku),tooli(tuoli), -se on kans yks kauhtana,(ihmisestä), kemijärvellä pannaan, kun muualla laitetaan,

        laittanut akkaa viime yönä ???

        Kyllä paneminen kuulostaa paremmalta.


      • meeja

        Minä ruukaan luututa lattiat, kun siivoan, täällä sanovat että luuttusin. Kun lapsi oli pieni, pukkasin rattaita, vähän ne täällä hörähteli mulle. Virutan astiat, täällä se tarkoittaa venyttämistä. Laitan illalla nukkumaan, taaskin höristelevät että mitä. Jos on tullut hankittua vähän kalliimpi ostos, niin laittanuthan minä sen oon. Jos pyydän joltakin kyytiä, niin sanon että voisitko nakata minut jonnekin. Niin että minne pitäis viskata? Kahavia juon, lappapuuroa syön, hellällä ruuan keitän. Pikkulapset opettelee vessa-asiat potilla. Kesällä lehemät on ulukona. Ylähäällä, alahaalla, ainua, oikia, pimiä, vihiriä, hirviä, kauhia. Kehtaaminen ymmärretään sentähän.


      • soppa

        kehtaa ja viittiä sanat ovat täällä etelämpänä juuri vastakkaisissa merkityksissä kuin sillä K-järvellä. On siitä ollut ongelmiakin kun on tullut väärin ymmärretyksi. Sekaisinhan nuo tarkoitukset menee vieläkin, joten jätän käyttämättä koko sanat. Kehtaa tarkoittaa kemijärvellä, että laiskututtaa/ laiskottaa. Viittiä taas ujostuttaa. Miettikää ny ku k-järviläinen sanoo, että ei millään kehtais lähtee kävelemään, niin täällä ihmetellään , että mitä ujosteltavaa siinä on?


      • sanaT
        ......... kirjoitti:

        toopi(muki), lunkka(luukku),tooli(tuoli), -se on kans yks kauhtana,(ihmisestä), kemijärvellä pannaan, kun muualla laitetaan,

        SEMMONEN TURVAKKO KOKO IHIMINEN.
        NO, ENTÄ SEMMONEN NAATTAKAUHA...MITÄHÄN TARKOITTAA????


      • teperrys
        sanaT kirjoitti:

        SEMMONEN TURVAKKO KOKO IHIMINEN.
        NO, ENTÄ SEMMONEN NAATTAKAUHA...MITÄHÄN TARKOITTAA????

        on naamaltaan ku naattakauha niin se on sillon kalapia eli kalpea...mistä muistuuki mielehen semmonenko kautonaama, joka tarkottaapi pitkäkasvoista, puustavestetynnäköstä ihimistä... niiettä kyllä vain välttää mokomallekki turvakolle...


    • Sidewinder

      Paurottaa,möyröttää,jurrottaa=apaattista olemista

      • sidewinder

        Tuli mieleen jokunen lisää

        jaaki=hiasliikunen (lue: hidas liikkeinen)
        napottaa=olla paikallaan
        napottaja= paikallaan olija
        rassata,sivistää=korjata
        värkätä=tehdä (turhaa hommaa)


    • OVAT TULLEET?

      ÄLÄ SIINÄ MÄRSYÄ / MÄRYÄ ELI ÄLÄ SIINÄ ITKE. SANOTTIINPA PALJON JA JOKA ASIASTA PARKUVAA LASTA MÄRYLAUKUKSI!
      EI TARVI JOKA ASIASTA MÄRYTÄ!

    • TUTTUJA SANOJA?

      SINNE SE PIRAHTI. ALÄ JUOKSE ETTET LANKIA.
      KAAVUIN TUOSSA PIHALLA JA NYT ON RONKKA KIPIÄ eli mikä on silloin kipiä????
      KANNOIN NUITA HALAKOJA JA NYT ON SÖLÖKÄ KIPIÄNÄ eli mikä?????

    • loova?

      mainittu? Mukava lukea näitä ja saada samalla uskonvahvistusta. Välillä kun iskee epäilys, että keksiikö sitä itte näitä. Jään taas paurottamaan silimät pyöriänä, mitä uutta tet keksittä!

      • tuo

        jonkinmoinen rasia/laatikko?


      • ja nyt
        tuo kirjoitti:

        jonkinmoinen rasia/laatikko?

        täkin alle pää polsterille!


    • mitenlie

      Paljon on Kempankieleenkin tullut sanastoa
      ruotsinkielestä:mm.vimeisimmät låda,madrass,polster,täcke ym. ym.,erona Järvellä d kirjainta ei aakkosissa.

      • palmu

        onko tietoa mistä puhutaan?Tehä väkinäiset?

        Meillä sälytettiin tulitikkuja piippuranssilla.
        Aamulla otettiin silimimalja pesukomuutista ja siinä pesey'yttiin.Jonku aikaa kerkes keinumaan soutotoolissa, ennenkuin lähti puohista hakemaan jauhoja tai saatto se olla enemmänkin pöksä.Ja varppina tuli monta rieskaa, kukase mukamaste väitti ettei mulla tapahu.Vintin ylisilläkin on murtoja ja pärtöjä, pitäs puhistaa. Joo,se vielä että pitää vetää hihoja alas ettei ole lustut palijaana. Ja se jorva on kyllä meillä ollut jalkanivus ja persposki se kankku.Kuka on pessyt variksensaappaita kesäsin?


      • Ketolasta junanviemä
        palmu kirjoitti:

        onko tietoa mistä puhutaan?Tehä väkinäiset?

        Meillä sälytettiin tulitikkuja piippuranssilla.
        Aamulla otettiin silimimalja pesukomuutista ja siinä pesey'yttiin.Jonku aikaa kerkes keinumaan soutotoolissa, ennenkuin lähti puohista hakemaan jauhoja tai saatto se olla enemmänkin pöksä.Ja varppina tuli monta rieskaa, kukase mukamaste väitti ettei mulla tapahu.Vintin ylisilläkin on murtoja ja pärtöjä, pitäs puhistaa. Joo,se vielä että pitää vetää hihoja alas ettei ole lustut palijaana. Ja se jorva on kyllä meillä ollut jalkanivus ja persposki se kankku.Kuka on pessyt variksensaappaita kesäsin?

        Ja silittämätön paita on lustuuksillaan, remmikenkä on rinkkakenkä, sukkapuikko on kujelmatikku.


    • kaksi merkitystä

      jotka ovat aika kaukana toisistaan.

      Joooh, variksensaappaat jalassa on tullut liikuttua, enimmäkseen kesäisin..:)

    • sanoja olis

      Korhostaa= parannella,laitella
      Kupottaa= istua hiljaa,kupottaa kainalossa
      Kurnia= juoda nopeasti
      Mussottaa= suutahtaa
      Ellostaa= oksettaa
      Haartaa= haartaa ittensä johonkin, ??
      Illistellä= irvistellä
      Ränkkä= tytöt hyppäs kesällä siipiränkkää
      Juohkata= hankkia, liikutella tavaroita
      Juonnattaa= kulkea perässä

      • varrio

        ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
        mites tämä: mitä sä kumuat sielä?


      • palmu
        varrio kirjoitti:

        ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
        mites tämä: mitä sä kumuat sielä?

        tehä väkinäiset on sama kuin raiskata.ottaa väkisin. onko tuota ollut kenenkään kuulossa/käytössä?

        älä ränkistele! - sanottiin tytölle joka istui rumasti.

        routa- kirsi. sanottiin että on vielä kirsi maassa, ei voi istuttaa.....


      • näinpäin
        varrio kirjoitti:

        ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
        mites tämä: mitä sä kumuat sielä?

        mitä nä kumuat siellä


      • ????
        varrio kirjoitti:

        ihan kaikki ei tuntunu tutuilta,
        mites tämä: mitä sä kumuat sielä?

        se on että: mitä NÄ kumuat sielä. se meinaa että mitä nä sielä hommaat/teet?


      • teperrys
        näinpäin kirjoitti:

        mitä nä kumuat siellä

        sitte se äippäin? onko se väärinpäin vai päinvastoin


    • Henkkeliini

      pottuvoi = perunamuusi
      Mutta mikä se oli se nuija millä sitä tehtiin???

      • Henkkeliini

        Se perunamuusintekijäkeppi oli pottukurikka!


      • Ollut minäkin.
        Henkkeliini kirjoitti:

        Se perunamuusintekijäkeppi oli pottukurikka!

        Lapsia sanottiin myös pottukurikoiksi, tai mulukunkuuliksi.


      • Häläkevä
        Ollut minäkin. kirjoitti:

        Lapsia sanottiin myös pottukurikoiksi, tai mulukunkuuliksi.

        Pudasjärvellä on pottuvoitööti jolla tehtiin pottuvoita.


    • päijät-häme

      siinä se teuvaa eeskahtaalleeen...

      avokki pyytää suomennosta mitä puhun

      • vielä jotain

        - mitä se paurottaa (vissiin vähän sellainen ku katselee alta kulmien)
        - viskelin puita rantteelta liiteriin
        - tukka on ku uuniluuta
        -


      • teperrys

        sillonko hermostunu,saamaton/laiska tai muutevvain tumpelo ihiminen koittaa olla jonaki elikkä esittää työteliästä/ahkeraa


      • meeja
        vielä jotain kirjoitti:

        - mitä se paurottaa (vissiin vähän sellainen ku katselee alta kulmien)
        - viskelin puita rantteelta liiteriin
        - tukka on ku uuniluuta
        -

        Tukka on ku kyntöruunalla (siis roikkuu silimillä).


      • ...............
        meeja kirjoitti:

        Tukka on ku kyntöruunalla (siis roikkuu silimillä).

        tuliko se jo, komuutti, siis pesukaappi, päällä oli vesikooli ja sisällä vaikka laskisankko. yläpuolella seinällä oli hantuukiteline, jossa oli peittona käsintehty kaunis kirjailtu suoja.


    • olivatkaan

      Hamuta, Setolkka,luokka ja jantikka?

      • Rekiretki

        Sieltähän ne hamuta ja setolkka hevosen selästä löytyvät, jolleivät ole tallin seinällä naulassa.

        Luokka on jossain päin Suomea luokki tai vempele vaiko vemmel (laulussa lauletaan: "Vesi tippui vempeleestä, rasva rahkehen nenästä".) ja siihen kiinnitettiin aisat ruomien avulla, jotka taas olivat kiinni längissä (joita taas jossakin kutsutaan rängiksi).

        Meidän hevosilla ruomat, mutta joillakin muilla rahkeet. Jantikka tököttää keskellä reen pankkoa.


    • kenelläkään

      Holotna näin kovilla pakkasilla?

      • ja vieläpä

        erittäin!


      • teperrys
        ja vieläpä kirjoitti:

        erittäin!

        etelä-karijalassaki on ihan vitikeli ja saimaaki enemmänkö riittehessä...ettei vain olis jo hevosenkantokelit tuola jäällä...mutta sinnitellähä vielä ja kiipistellähä/nousta
        varpaille kattomahan ikkunasta ulos kuinkon kinostanu lunta oven etehen...muistaako/tietääkö kukahan miton jekritys...nyt muistan! se on naisen takapuolen pyörivänkeinuva liike


      • uusi sana
        teperrys kirjoitti:

        etelä-karijalassaki on ihan vitikeli ja saimaaki enemmänkö riittehessä...ettei vain olis jo hevosenkantokelit tuola jäällä...mutta sinnitellähä vielä ja kiipistellähä/nousta
        varpaille kattomahan ikkunasta ulos kuinkon kinostanu lunta oven etehen...muistaako/tietääkö kukahan miton jekritys...nyt muistan! se on naisen takapuolen pyörivänkeinuva liike

        pääläri


    • naapurissa kyllä tuttuja

      Tokiottonen= helposti suuttuva
      Nokkauva = suutahtaa
      Silimäni terhän =
      Sati/ sati vain =
      Kompiainen = karkki
      Veivari = ( käsi ) pora
      Suluju = kala lima
      Rästäs= talon katossa
      Motteri = varpunen
      Koppana= kovakuoriainen
      Noronokka= eräs koppana laji
      Hörhiläinen= jättiläis versio ampiaisesta
      Tirpassa / tirpassa turphan = moshauttaa nokhin
      Vahata= katsoa
      Vahtas ko sonni uutta navetan ovia
      Vaasi= maljakko

      • uutta porttia

        !!!


      • teperrys

        kemijärveläisittäin kalan suliju ja sitte vielä muita:
        tikostaa,tilikuttaa,tulukuttaa=väittää vastaan, panna hankauksihin
        ei ole rääpyä= ei ole aikaa, tilaisuutta tai mahd.
        syynätä= tarkastaa
        ullivesi= tulvavesi
        uppeluksissa= upoksissa, pinnan alla
        maatumasaje= päiväkausia jatkunut vesisade
        juksata= onkia pilkillä
        viulake= kenkä tai asuste olemukseltaan
        oikasta= paneutua maata vähäksi aikaa
        potaltaa= kävellä nopeasti, tarmokkaasti
        pelemuuttaa= pöllyyttää esim. mattoja tai vuodevaatteita
        pökiö, pösilö, pössi, pölijä


      • teperrys
        teperrys kirjoitti:

        kemijärveläisittäin kalan suliju ja sitte vielä muita:
        tikostaa,tilikuttaa,tulukuttaa=väittää vastaan, panna hankauksihin
        ei ole rääpyä= ei ole aikaa, tilaisuutta tai mahd.
        syynätä= tarkastaa
        ullivesi= tulvavesi
        uppeluksissa= upoksissa, pinnan alla
        maatumasaje= päiväkausia jatkunut vesisade
        juksata= onkia pilkillä
        viulake= kenkä tai asuste olemukseltaan
        oikasta= paneutua maata vähäksi aikaa
        potaltaa= kävellä nopeasti, tarmokkaasti
        pelemuuttaa= pöllyyttää esim. mattoja tai vuodevaatteita
        pökiö, pösilö, pössi, pölijä

        ruopasta= kuokkia
        kujo= kalju tai kaljuksi leikattu
        ripsiä= alkava vesisade
        sipultaa= sotkea, aiheuttaa epäjärjestys
        kamilastaa= riidellä, painia, nujakoida
        elostaa= huutaa, puhua kovaan ääneen
        kauhtua= suuttua
        kelijottaa= maata pitkällään, oikosenaan
        kotamikko= aina rahaton
        nojollaan= kallellaan
        ulsteri= päälystakki
        kermanekka= kerma-astia
        sokeririini= sokeriastia
        kuijottaa= olla nälissään tai kuivin suin
        hieraantua= likaantua
        sotkeua= sekaantua jonkun asioihin
        keuvottaa= seisoa takakenossa
        lyödä heveliä= esim. auton rengas sutii
        nylykyttää= kärpä koira jalakaa
        huntata= miettiä, ajatella ankarasti
        aattua= jäädä, pysähtyä pidemmäksi aikaa
        kulijailla= olla jouten, kulkea pitkin kyliä
        hunero= hajamielinen, huonomuistinen, toistaitoinen
        lähtiä litomahan= karata, poistua paikalta salaa
        venehen kokka= veneen keula
        sestoa= hämmentää vettä veneen melalla
        setviä= selvitellä asioita
        reuhka= karvalakki (joskus oli Kemijärvellä semmonen baariki ko reuhkapaari
        kutju= kurkku, nielu
        putku= joutilas, laiska, työtä vieroksuva
        telekku= lyhyenläntä leveälanteinen nainen
        kupata= hidastella
        lipsiä= lusikoida keittoa
        hiliputella= kävellä/juosta auonjaloin esim. lapselle sanotaan että lähehä jo hiliputtelemahan ni minä tulen kohta perästä
        kulokko= hoitamaton heinämaa
        kaseikko= pajua, koivua ym. lehtipuuta kasvava läpipääsemätön ryteikkö


      • olivat jo
        teperrys kirjoitti:

        ruopasta= kuokkia
        kujo= kalju tai kaljuksi leikattu
        ripsiä= alkava vesisade
        sipultaa= sotkea, aiheuttaa epäjärjestys
        kamilastaa= riidellä, painia, nujakoida
        elostaa= huutaa, puhua kovaan ääneen
        kauhtua= suuttua
        kelijottaa= maata pitkällään, oikosenaan
        kotamikko= aina rahaton
        nojollaan= kallellaan
        ulsteri= päälystakki
        kermanekka= kerma-astia
        sokeririini= sokeriastia
        kuijottaa= olla nälissään tai kuivin suin
        hieraantua= likaantua
        sotkeua= sekaantua jonkun asioihin
        keuvottaa= seisoa takakenossa
        lyödä heveliä= esim. auton rengas sutii
        nylykyttää= kärpä koira jalakaa
        huntata= miettiä, ajatella ankarasti
        aattua= jäädä, pysähtyä pidemmäksi aikaa
        kulijailla= olla jouten, kulkea pitkin kyliä
        hunero= hajamielinen, huonomuistinen, toistaitoinen
        lähtiä litomahan= karata, poistua paikalta salaa
        venehen kokka= veneen keula
        sestoa= hämmentää vettä veneen melalla
        setviä= selvitellä asioita
        reuhka= karvalakki (joskus oli Kemijärvellä semmonen baariki ko reuhkapaari
        kutju= kurkku, nielu
        putku= joutilas, laiska, työtä vieroksuva
        telekku= lyhyenläntä leveälanteinen nainen
        kupata= hidastella
        lipsiä= lusikoida keittoa
        hiliputella= kävellä/juosta auonjaloin esim. lapselle sanotaan että lähehä jo hiliputtelemahan ni minä tulen kohta perästä
        kulokko= hoitamaton heinämaa
        kaseikko= pajua, koivua ym. lehtipuuta kasvava läpipääsemätön ryteikkö

        unohtuneet nämäkin sanat!!!! On ollu tosi mukava lukia näitä juttuja täällä länsirannikolla. Ei muuta ku uutta putkeen.
        Minäpä tästä kohta hilipasen lipposet vintallaan tuonne ulos ja panen paperossiksi ja sitten alan oottelemahan taivahan tulia ja juon samalla päällärillisen kahavia ja otan sokeririinistä sokeria ja kastan torttua.


      • teperrys
        olivat jo kirjoitti:

        unohtuneet nämäkin sanat!!!! On ollu tosi mukava lukia näitä juttuja täällä länsirannikolla. Ei muuta ku uutta putkeen.
        Minäpä tästä kohta hilipasen lipposet vintallaan tuonne ulos ja panen paperossiksi ja sitten alan oottelemahan taivahan tulia ja juon samalla päällärillisen kahavia ja otan sokeririinistä sokeria ja kastan torttua.

        semmonenko HUUPASTAA, joka tarkottaa vissihi eksymistä tai yleensä harhailua tms. Esim. saatetahan sanoa että "Mihin se huneroriepu nyt lähti yksin huupastamahan?"


      • koittaa
        teperrys kirjoitti:

        semmonenko HUUPASTAA, joka tarkottaa vissihi eksymistä tai yleensä harhailua tms. Esim. saatetahan sanoa että "Mihin se huneroriepu nyt lähti yksin huupastamahan?"

        niin päästään kiikkuun piuvaamaan ja voitais vaikka kinkatakki vaikkapa avojaloin.


      • jepulis
        koittaa kirjoitti:

        niin päästään kiikkuun piuvaamaan ja voitais vaikka kinkatakki vaikkapa avojaloin.

        Täytyy vain varoa ettei piraha alas sieltä kiikusta ku oikein kovasti piuvvaa!!


      • teperrys
        koittaa kirjoitti:

        niin päästään kiikkuun piuvaamaan ja voitais vaikka kinkatakki vaikkapa avojaloin.

        sitte housunpolovet voi hieraua heinänkulumuihi...


      • vielä..
        olivat jo kirjoitti:

        unohtuneet nämäkin sanat!!!! On ollu tosi mukava lukia näitä juttuja täällä länsirannikolla. Ei muuta ku uutta putkeen.
        Minäpä tästä kohta hilipasen lipposet vintallaan tuonne ulos ja panen paperossiksi ja sitten alan oottelemahan taivahan tulia ja juon samalla päällärillisen kahavia ja otan sokeririinistä sokeria ja kastan torttua.

        personkupilleki.


      • erään
        teperrys kirjoitti:

        ruopasta= kuokkia
        kujo= kalju tai kaljuksi leikattu
        ripsiä= alkava vesisade
        sipultaa= sotkea, aiheuttaa epäjärjestys
        kamilastaa= riidellä, painia, nujakoida
        elostaa= huutaa, puhua kovaan ääneen
        kauhtua= suuttua
        kelijottaa= maata pitkällään, oikosenaan
        kotamikko= aina rahaton
        nojollaan= kallellaan
        ulsteri= päälystakki
        kermanekka= kerma-astia
        sokeririini= sokeriastia
        kuijottaa= olla nälissään tai kuivin suin
        hieraantua= likaantua
        sotkeua= sekaantua jonkun asioihin
        keuvottaa= seisoa takakenossa
        lyödä heveliä= esim. auton rengas sutii
        nylykyttää= kärpä koira jalakaa
        huntata= miettiä, ajatella ankarasti
        aattua= jäädä, pysähtyä pidemmäksi aikaa
        kulijailla= olla jouten, kulkea pitkin kyliä
        hunero= hajamielinen, huonomuistinen, toistaitoinen
        lähtiä litomahan= karata, poistua paikalta salaa
        venehen kokka= veneen keula
        sestoa= hämmentää vettä veneen melalla
        setviä= selvitellä asioita
        reuhka= karvalakki (joskus oli Kemijärvellä semmonen baariki ko reuhkapaari
        kutju= kurkku, nielu
        putku= joutilas, laiska, työtä vieroksuva
        telekku= lyhyenläntä leveälanteinen nainen
        kupata= hidastella
        lipsiä= lusikoida keittoa
        hiliputella= kävellä/juosta auonjaloin esim. lapselle sanotaan että lähehä jo hiliputtelemahan ni minä tulen kohta perästä
        kulokko= hoitamaton heinämaa
        kaseikko= pajua, koivua ym. lehtipuuta kasvava läpipääsemätön ryteikkö

        eteläläisen kanssa ja hän ihmetteli sanoja TYKÖ ja PAHKI... =D
        Hauska juttu.. Samoiten monet on ihmetelleet kun tuumaan joskus että päntiönään menossa, ym..
        renkku on ihan totta, niinkun aiemmin jo lukeekin, niin tuntematon ja aika vanhanaikainen sana.. mutta tulee sitä aika paljon käytettyä!


    • päijäthäme

      on tehty kerppujakin poroille talveksi!

    • Pölijäkö

      Asuin etelässä ja tuli käytettyä sellaisia vertauksia esim. juokseeko poro tai jypyttääkö kani. Eteläläiset katsoivat minua pitkin nokkavartta, että eikö tuo lappalainen tiedä, aikuinen mies vielä tuon vertaa. Juokseehan se poro ja kani jypyttää! Itse aina ihmettelin miksi ne katsovat niin hitaasti. Olis kuulunut sanoa juoksee kuin poro.

    • on nenä

      ja sivut on kyljet, Ronkka = reisi ( lantio )Melekuttaa = hämmentää, retakooli= kermakannu.

      • teperrys

        sotkea elikkä saaha aikaan epäjärijestys


      • pesmeltää
        teperrys kirjoitti:

        sotkea elikkä saaha aikaan epäjärijestys

        Äiti aina sano, että äläkää te lapset pesmeltäkö niitä makuuksia!


    • siinä

      äkötät

    • suivaantunut

      Kylläpäs taas suivauttaa vähän kaikki!

    • lähteminen

      ei ole värittämistä!

      • teperrys

        ko kyläluuta se on joka liituaa pitkin kyliä


    • xxxxx

      Nuttuskeheveli on semmonen loivaliikkeinen,laiska,ujonpuoleinen ja muutenkin saamaton ihminen. Vai onko?

      • lepraboi

        nuttuskehveli on sellanen saamaton tumpula esim. ikuinen peräkammarin poika


    • xxxxx

      Pitää lähteä ostamaan topeskaa eli ruokaa.

    • nainen vm.82

      vinkkelit = huopatossut
      riima = noki
      saunan uuni = kiuas
      lappapuuro = vispipuuro, marjapuuro (puolukoista)
      makia = makea (myös ihmisistä ja asioista, esim. Makia homma)
      kompiainen = karkki, makeinen
      pisketti = keksi
      kilolasit = aurinkolasit
      ruukata = olla tapana
      kärty, kärrytä, kärtyäminen, kärty (ihmisestä) = kiukku, kiukutella, kiukuttelu, kiukkuinen
      sinkua, sinkuminen, singutella = venyä, venyminen, venytellä
      sinnittely, sinnitellä, sinnikko (ihmisestä) = kiukku, kiukutella, kiukuttelija
      pessä, juossa, haissa = -stä ja -sta -pääte muuttuu -ssä ja -ssa -päätteeksi
      kommuutti = pesukomero ennen vanhaan, päällä pesuvati
      rankine = hyttysverkko, esim. Sängyn päällä
      raatata, raati = keskustella, keskustelu
      nisu = pulla
      kahavi = kahvi
      kurri = rasvaton maito
      saikka = tee
      sankko = saavi, ämpäri
      motti = muki
      ripa = kahva
      lorvikatarri = laiskuus
      suivauttaa, suivaantuminen = ärsyttää, ärsyyntyminen (myös kyllästyminen johonkin)
      ruveta = alkaa
      melekuttaa = hämmentää, sekoittaa
      hiveltyä = esim. Ranteen kipeytyminen ja särky rasituksen jälkeen
      saikata = värkätä (liekkö värkkäyskin murresana...) eli tehdä jotain turhaa ja typerää
      kinkata = hyppiä yhdellä jalalla
      lipposet = sandaalit
      vanttuut = lapaset
      pääläri = maidon kuljetusämpäri ennen vanhaan
      kupata = hidastella
      telekkari = televisio
      hilipassa = juosta
      setviä = selvittää
      vettä ripsii = alkava vesisade
      tyyris = kallis
      ei passaa = ei kannata
      huilata = luistaa
      tympii, tympäsee = ottaa päähän
      pahki = osua johonkin
      kihottaa = seurata ja kannustaa esim. Kun toinen pelaa jotain peliä tai raaputtaa arpaa
      tuppivyö = vertaa ”Koivuniemen herra”
      ryytimaa = yrttimaa
      tammukka = taimen
      tyväri = tyttö
      meän = meidän
      met, tet, net = me, te, ne
      elä rupia, en rupia, ruveta = älä ala, en ala, alkaa tekemään
      kauhtunu = kulunut
      sänkätä = tuhlata
      ryyteessä/ ryytteessä = likainen
      huntata = miettiä
      kuljailla/ kulijailla = kuljeskella, oleskella
      rästäs = räystäs
      vahata = tuijottaa
      tirpassa turpaan = lyödä
      vaasi = maljakko
      hantuuki = nenäliina
      äippäin = nurinpäin
      ränkätä = räplätä
      kellon rinkka = kellon ranneke
      loova = rasia, laatikko
      puhelin pirraa = puhelin soi
      märsytä = itkeä
      en viitti = en jaksa, ei huvita
      viruttaa = huuhdella
      lunkka = luukku (esim. Auton takalunkka)
      vanna = lasten amme
      potkuri = potkukelkka
      lastiikkapussi = muovipussi
      änkyrä, änkyröijä = kiukutteleva
      tingata, tinka = kiistellä, kiista
      muha = sahanpuru
      avojaloin = paljaat jalat
      mieloilla, älä mieloile = tarkoittaa epäsopivaa käytöstä, kun ei osata käyttäytyä
      ihan nokko = tarpeeksi
      passata, passauttaa = palvella, komennella tai käskyttää/ pyytää jotain, teettää toisella
      passaako? = kelpaako?
      kinttu = jalka
      mennä nurin = kaatua
      höynäyttää = jujuttaa
      vasiten = huvikseen
      varkain = ilman lupaa
      nakella = heitellä (tai esim. Vettä voi nakella eli alkava vesisade)
      liitinki = vyötärö (esim. Housujenvyötäröosa)
      muikistella = virnuilla, hymyillä
      vallassaan = suomennettuna ehkä, että itsepähän päätät
      jo vain välttää = saa luvan kelvata
      heitä pois = lopeta
      jo veikkoste = jo vain
      oi ietari = esim. Voi ei tai voi hyvänen aika
      mene kartanolle! = mene ulos!

      • toisinpäin

        Sanoit: en viitti = en jaksa, ei huvita. Täällä Kempassa: EN KEHTAA=ei huvita (laiskottaa, laiska). EN VIITTI: Ujostuttaa, hävettää.


      • iso O

        Kemijärvellä hantuuki=käsipyyhe


      • %%%%%%%%%%%%%%%%

        lakkari=eteisen kylmäkomero missä säilytettiin ennen vanhaa ruokia mälkytä=soita suuta,sano vastaan jonnin joutava=turhanpäiväinen vasiten=tahallaan visto=esim.visto ihminen=epämiellyttävä


      • murresanoja
        %%%%%%%%%%%%%%%% kirjoitti:

        lakkari=eteisen kylmäkomero missä säilytettiin ennen vanhaa ruokia mälkytä=soita suuta,sano vastaan jonnin joutava=turhanpäiväinen vasiten=tahallaan visto=esim.visto ihminen=epämiellyttävä

        Ompa mukavaa huomata, että tämä vanaha ketju on herännyt uuteen eloon. Tuosta lakkari-sanasta on toinenkin merkitys esim: Laitppa se pörssi lakkarihin ettei putua maahan.


    • joilk

      käyvvään potslevolle = käydään maaten
      :D

      • loilk

        eikun näin se menikin: käyvvään potsmuaten


      • ellu.......
        loilk kirjoitti:

        eikun näin se menikin: käyvvään potsmuaten

        isä aina sano kun suuttu, että: "tarviiko karehtua" = pitääkö suuttua


      • SELVITYS
        ellu....... kirjoitti:

        isä aina sano kun suuttu, että: "tarviiko karehtua" = pitääkö suuttua

        SOLOVA
        VÄRKÄTÄ
        VUONGASTA


      • son...
        SELVITYS kirjoitti:

        SOLOVA
        VÄRKÄTÄ
        VUONGASTA

        Meän kieli on länsikairan kieli jota puhuvat rajalla niin suomalaiset ko ruottalaisekki.


      • Katsa
        SELVITYS kirjoitti:

        SOLOVA
        VÄRKÄTÄ
        VUONGASTA

        Villissähän.


        Esim:" Kylläpä oli ukko villissähän, kun tuli reissulta kotia".


      • Länsikaira taas on
        Katsa kirjoitti:

        Villissähän.


        Esim:" Kylläpä oli ukko villissähän, kun tuli reissulta kotia".

        Nuuskakaira ja tuhannen markan seteli oli ennen kemijärveläinen, kun mettää myyneet kemijärven isännät jakelivat niitä Rovaniemen markkinoilla sätkäpapereiksi.


      • olisko murresana
        Länsikaira taas on kirjoitti:

        Nuuskakaira ja tuhannen markan seteli oli ennen kemijärveläinen, kun mettää myyneet kemijärven isännät jakelivat niitä Rovaniemen markkinoilla sätkäpapereiksi.

        NO puuttuu KORTTO =ovela, juoni.juonikas


      • nknknkn
        Länsikaira taas on kirjoitti:

        Nuuskakaira ja tuhannen markan seteli oli ennen kemijärveläinen, kun mettää myyneet kemijärven isännät jakelivat niitä Rovaniemen markkinoilla sätkäpapereiksi.

        5000mk


      • kempparules
        nknknkn kirjoitti:

        5000mk

        Sellanen ko " älä tulukuta siinä!" kuinkahan tuon ny suomentais... älä väitä vastaan?
        sit toinen et " mennään puolaan" = mennään puolukkaan..
        " kekottaa" tai "olla pyyröllään" en kyllä keksi suomennoksia nuille sanoille..;D


      • ei kläppi
        son... kirjoitti:

        Meän kieli on länsikairan kieli jota puhuvat rajalla niin suomalaiset ko ruottalaisekki.

        Niin meän kieli ei ole kemirviläistä. Ei sinne päinkään.


      • äskeinen
        ei kläppi kirjoitti:

        Niin meän kieli ei ole kemirviläistä. Ei sinne päinkään.

        Tarkoitin, meän kieli ei ole siis kemijärviläistä murretta.


    • Römppäeetu

      kutsuttiin ulkohuussia kansanhuoneeksi,liekkö näin sanottu...meillä se oli ihan paskamakki!

      • Ent.Kemijärveläinen

        Kuijottaa=olemista rahapulassa
        Villissähän=mies haluaa seksiä


    • mieheltä oppinut

      vasitella = tahallaan, tarkoituksella
      hiuti = puhki kulunut
      pössi = hölmö, tyhmä

    • Tonnakko

      Tässäpä muutama sana hauskaksi jatkoksi
      Rytkyt, röntös vehkeet=vaatteet, työvaatteet
      Rapia, kaksinen= "eipä ollu rapian näkönen"
      Patvia=lihoa
      Ruukata= olla tapana
      Ränkistellä=Keikistellä vähissä vaatteissa
      Puhua tuulta taivasta, Järki nyrjähtää,
      Simpsetti, simpsetit päällä=hienot vaatteet päällä
      Vöyhkänä=levoton
      Ruukata, tonnakko,kehata, viruttaa,mukin= käydä mutkin jossakin..
      Vouhottaa=mennä lujasti omalla tyylillä

    • murtaaa

      aivan nokko = aivan tarpeeksi ? Näin oon monasti kuullu täällä.

      • kujelmatikku

        Jos sielä Kemijärvellä on kova pakkanen, niin pankaa tikkuri päälle ja vanttuut käteen. Muuten saattaapi ruveta kinneröimään käsiä ja joutuu menemään kiukaalle lämmittelemään. Kyllähän tuo pakkanen alakas jo riittämähän täälä etelämmässäki. sitä on jo ollu aivan nokko.


      • 9009876
        kujelmatikku kirjoitti:

        Jos sielä Kemijärvellä on kova pakkanen, niin pankaa tikkuri päälle ja vanttuut käteen. Muuten saattaapi ruveta kinneröimään käsiä ja joutuu menemään kiukaalle lämmittelemään. Kyllähän tuo pakkanen alakas jo riittämähän täälä etelämmässäki. sitä on jo ollu aivan nokko.

        =odottaa pakkasella kylmettyneenä kyytiä


    • mroo

      sutkia ja kälämiä en löytäny täältä.. eivät sutkia ainakaan ymmärrä muualla vaikka itelle se on niin itestään selevä asia.

      ryyhkänä = kova tekemään töitä
      ihan nokko = ihan tarpeeksi.
      tonnakko on kans yks lemppareista.

      nauravat alempana ku sanoo "totta se" teki jotain. vähän niinku toiset sanoo "mahto mennä" ni meillä päin sanotaan totta/tottapa se meni. ihmettelevät et miksi pitää hokia että totta se on...

      uupastaa = hommailla, vähän semmosta epäselvää tekemistä. toisaalta kans voi tarkottaa sitä että uupastelee monen akan/ukon kans yhtäaikaa. :D

      tietääkö kukaan muu mitä tarkottaa ottaa pikomit :D = ottaa lähöt, lähtiä juoksemaan, lähtiä nopiaa..
      entä silimään panna? ottaa huomioon/nähä..

      mielissään olin ku luin että joku muuki käyttää pottuvoikurikkaa.

    • kuurtoilla = vaania, piilotella
      letsehtiä = lietsoa tulta
      källäillä, kässehtiä = pyöriä joutilaana
      tepistä = touhuta saamatta mitään aikaan
      väykyttää = inttää vastaan
      kamilastaa = metelöidä, liikkua aäänekkäästi
      koppakännäri = kovakuoriainen
      ääpätön = pieni
      märri = mitätön
      saura = pystyvä

      • eijee...

        Jokonä velttasit sen pottumaan, vai mitänä siinä saikkasit sen rattorin kans? Lähetäämpä hakemaan sahalta losoja ja otetaan tuo naapurin ukkoki völijyyn. Tai eihän siitä taija olla taikaa, kun näkyy juoneen korpirojua tuon toisen alion kans ja nousseen viuhkaan. Tuossa kartanolla pehertävät että kuntta pölisee. Kyllähän se on hänki laisensa...


      • Hamuta
        eijee... kirjoitti:

        Jokonä velttasit sen pottumaan, vai mitänä siinä saikkasit sen rattorin kans? Lähetäämpä hakemaan sahalta losoja ja otetaan tuo naapurin ukkoki völijyyn. Tai eihän siitä taija olla taikaa, kun näkyy juoneen korpirojua tuon toisen alion kans ja nousseen viuhkaan. Tuossa kartanolla pehertävät että kuntta pölisee. Kyllähän se on hänki laisensa...

        Hamuta= Hevosen länkien alla käytetty huopa pehmike
        Kolorauta= parkkurauta
        Savirikko= aisa kiinni reenjalaksessa
        Jukko= aisojen keskikohdassa oleva lenkki
        Pyöröpankko= hevosen etureessä oleva pyörähtävä osa
        Jantikka= pyöröpankon metallitappi
        Ryssänvorokki=
        Karttu= ????

        Tierat= hevosen kavion alle tarttuneet jäät
        Takkala= suvi lumi
        Annastokka= nisukukko
        Leipipelekka= leipälaipio
        Naverkatti=????
        Taipperi= hakaneula
        Nytkä= traktorin reessä olevan hahalo, jossa jalakset liikkuu tappikiinnityksellä
        Vaulut= heviosenreessä olevan jalaksien alla olevat jarrulaite eli karttu
        Pirunkoura= talikosta tehty ja käännetty piikit käyräksi, jolla otetaan ensin viemäristä rapaliejua
        sitten oijottiin rapaojaa Pertuskalla= ojanperkkuuraudalla
        Rapalieju= rapavelli
        Ensi korttehet ja heinät niitettihin siipivikattehella karehelle ja seuraavaksi laitoimme heinät nokkoselle ja kuivattihin ja sitten kerättihiin lopuksi lapposelle sekä seuraavaksi laitettihin heinät liisteillä ja lopuksi kasattihin 7 pielenväliseen suovaan sekä akat kantoivat korttehet sapilailla.

        Laitoimmahan ensin kurikat vinkkelit jalakahan ja isot miehet laittoivat mikkihiirit jalakahan
        Tuosso sulle annonlaitaa eli työsarka mettätyössä


      • Heftiin
        eijee... kirjoitti:

        Jokonä velttasit sen pottumaan, vai mitänä siinä saikkasit sen rattorin kans? Lähetäämpä hakemaan sahalta losoja ja otetaan tuo naapurin ukkoki völijyyn. Tai eihän siitä taija olla taikaa, kun näkyy juoneen korpirojua tuon toisen alion kans ja nousseen viuhkaan. Tuossa kartanolla pehertävät että kuntta pölisee. Kyllähän se on hänki laisensa...

        Katohan pirua,laitto nuo lauvat vain heftiin!(naulasi puoleksi kiinni)


      • muualta tullut
        Hamuta kirjoitti:

        Hamuta= Hevosen länkien alla käytetty huopa pehmike
        Kolorauta= parkkurauta
        Savirikko= aisa kiinni reenjalaksessa
        Jukko= aisojen keskikohdassa oleva lenkki
        Pyöröpankko= hevosen etureessä oleva pyörähtävä osa
        Jantikka= pyöröpankon metallitappi
        Ryssänvorokki=
        Karttu= ????

        Tierat= hevosen kavion alle tarttuneet jäät
        Takkala= suvi lumi
        Annastokka= nisukukko
        Leipipelekka= leipälaipio
        Naverkatti=????
        Taipperi= hakaneula
        Nytkä= traktorin reessä olevan hahalo, jossa jalakset liikkuu tappikiinnityksellä
        Vaulut= heviosenreessä olevan jalaksien alla olevat jarrulaite eli karttu
        Pirunkoura= talikosta tehty ja käännetty piikit käyräksi, jolla otetaan ensin viemäristä rapaliejua
        sitten oijottiin rapaojaa Pertuskalla= ojanperkkuuraudalla
        Rapalieju= rapavelli
        Ensi korttehet ja heinät niitettihin siipivikattehella karehelle ja seuraavaksi laitoimme heinät nokkoselle ja kuivattihin ja sitten kerättihiin lopuksi lapposelle sekä seuraavaksi laitettihin heinät liisteillä ja lopuksi kasattihin 7 pielenväliseen suovaan sekä akat kantoivat korttehet sapilailla.

        Laitoimmahan ensin kurikat vinkkelit jalakahan ja isot miehet laittoivat mikkihiirit jalakahan
        Tuosso sulle annonlaitaa eli työsarka mettätyössä

        Sanoisin näihin edellä olevien murresanojen kohdalla, että kovin paljon on muuallakin käytettyjä sanoja, esim. Savossa, Kainuussa. Tai yleensä sivustolla esille tulevien sanojen merkityksestä. Ne murresanatkin kulkeutuvat kulkijan mukana toiselle paikkakunnalle. ei siis kaikki ole aitoka kemijärviläisiä.


      • räähkänä
        Hamuta kirjoitti:

        Hamuta= Hevosen länkien alla käytetty huopa pehmike
        Kolorauta= parkkurauta
        Savirikko= aisa kiinni reenjalaksessa
        Jukko= aisojen keskikohdassa oleva lenkki
        Pyöröpankko= hevosen etureessä oleva pyörähtävä osa
        Jantikka= pyöröpankon metallitappi
        Ryssänvorokki=
        Karttu= ????

        Tierat= hevosen kavion alle tarttuneet jäät
        Takkala= suvi lumi
        Annastokka= nisukukko
        Leipipelekka= leipälaipio
        Naverkatti=????
        Taipperi= hakaneula
        Nytkä= traktorin reessä olevan hahalo, jossa jalakset liikkuu tappikiinnityksellä
        Vaulut= heviosenreessä olevan jalaksien alla olevat jarrulaite eli karttu
        Pirunkoura= talikosta tehty ja käännetty piikit käyräksi, jolla otetaan ensin viemäristä rapaliejua
        sitten oijottiin rapaojaa Pertuskalla= ojanperkkuuraudalla
        Rapalieju= rapavelli
        Ensi korttehet ja heinät niitettihin siipivikattehella karehelle ja seuraavaksi laitoimme heinät nokkoselle ja kuivattihin ja sitten kerättihiin lopuksi lapposelle sekä seuraavaksi laitettihin heinät liisteillä ja lopuksi kasattihin 7 pielenväliseen suovaan sekä akat kantoivat korttehet sapilailla.

        Laitoimmahan ensin kurikat vinkkelit jalakahan ja isot miehet laittoivat mikkihiirit jalakahan
        Tuosso sulle annonlaitaa eli työsarka mettätyössä

        Nää! tossa kuva vorokista:

        http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lusto - Suomen Metsämuseo/V02020:1097?pathId=1.90.109.298.314.&itemIndex=29


    • KosSop

      Muistan kun lapsena pestiin rapaset käjet koolissa, joka oli komuutin päällä ja kuivattiin tuukiin.

      Murresanat ovat taltioimisen arvoisia, hyvä. Kemijärvellä käytettiin paljon sanontoja, net pitis kans jotenki säilyttää jäläkipoloville. Eiköhän ruveta haalimahan niitäki?

      Yhtä asiaa on tullut ihmeteltyä monesti jälkeenpäin, toinen mummi oli kotoisin Kostamosta, toinen Soppelasta, ei paljoa välimatkaa mutta se puhetapa kuin toiselta planeetalta.

    • Veres rieska

      Haalimahan sanontojaki.

      Onko tuttua:
      - Olet syönyt verestä rieskaa.
      - Pannu uuninlunkan kiinni.
      - Ihmetellyt: "Minne se nyt lähti toikkaroimaaan?
      - Huilannu annonlaijassa.
      - Töpöttäny tyhyjää.
      - Seivästäny vartahille.
      - Kulukenu ummet ja lammet, välillä uppeluksissa.
      - Kailottanu rannalla.
      - Jaakia olo?

      Jos on, olet takuulla Kemijärveltä.

    • ....

      Paritsa = kaksi ihmistä

      Ronttoset = kengät

      :))

    • "Jo vain." Onkohan käytössä muualla?

      • mukaan

        päiville


      • Hendry
        mukaan kirjoitti:

        päiville

        älijöttää = olla tekemättä mitään ja vaan pällistellä
        pällistellä = katsella
        jullittaa perässä = seurata
        käppäillä = käveleskellä
        mennä kartsalle = käydä kaupungilla
        vipstaakeli = vipu
        tolokkumoksis = olla kunnossa (ihmisestä)
        ei ollu moksiskaan = ei välittänyt
        pötkiä pakoon = karata
        larata = selata

        semmosia tuli nyt mieleen


      • Hendry
        Hendry kirjoitti:

        älijöttää = olla tekemättä mitään ja vaan pällistellä
        pällistellä = katsella
        jullittaa perässä = seurata
        käppäillä = käveleskellä
        mennä kartsalle = käydä kaupungilla
        vipstaakeli = vipu
        tolokkumoksis = olla kunnossa (ihmisestä)
        ei ollu moksiskaan = ei välittänyt
        pötkiä pakoon = karata
        larata = selata

        semmosia tuli nyt mieleen

        ukista, urputtaa, soittaa suuta


      • elli-mansikki
        Hendry kirjoitti:

        ukista, urputtaa, soittaa suuta

        Juo ku lehemä hauevettä(juo runsaasti)


      • gaggapillu
        elli-mansikki kirjoitti:

        Juo ku lehemä hauevettä(juo runsaasti)

        Rankinen=telttamainen nukkumissuoja esim.hyönteisiä vastaan
        kuijottaa=elää vähävaraiseti - ei nauti elämästä ja sen iloista


    • lapland-333

      Ai että naurattaa ku lukee :D itte ihmettelin että miten jokku ei ymmärä näitä sanoja, ko aattellee että ihan seleko sanojahan nämät on! :D

      • tohomolainen

        tiiättäkö mitä mummo tarkotti ku sano, että: ompi se eriskummallisempi maku näissä potunkuorissa? taikka että: tule sitte ku paremmet kyläpaikat on loppunehet


    • muka murteeton...

      Melkoisia helmiä täältä löytyy, vaikka osalla on mennytkin puurot ja vellit sekaisin sanojen merkitysten kanssa. Itse kun aina kuvittelin puhuvani lähes kirjakieltä, mutta on näissä meikäläisenkin jutuissa ollut varmaan eteläläisillä tulkkaamista. Monet sanat vain tulevat niin luonnostaa ettei niitä murteeksi edes tajua.

    • tokko muistatta

      pottunuija
      konkata
      läärätä, tehdä lääri = kaataa esim. maito pöydälle, vettä lattialle, pieni nestelammikko

      • sälslh89is

        lärätä=selata sivuja
        Läträäminen= nesteen kanssa puuhastelua


    • piller-ville

      reta=
      rovi=
      rapi=
      ei se ole niin nokon nuukaa=
      olla petlehemissä=
      tolijottaa=
      sivakoija=

      • Äyskäri telijon alla

        Niillähän oli rovin mallinen vene sielä järvellä. Rapikiviki jäi pohojaan ku naru rispaantu katki, eipä sillä niin väliä tuntunu olevan hutikassa. Sen muutamanki käskivät suksia kuuseen siitä rykyltä vahtaamasta.


    • Hierau!

      Solekko = Ei kai se ole kuin ( -Lähtäänpä kylille?! -Ei kai solekko lähtiä! )

      Sole niin justiinsa = Ei se ole niin tarkkaa

      Oisko se *Liitua" paremminkin "liutua"? ( esim. Yötä myöten kö sielon taas kylillä oltu liutuamassa hä? )

    • Kauhea Elin

      Kattokaa itte tätä ketjuu.

    • höh

      Tuo Renkku ei tarkota tuolia..Mettässä istuthaan renkula,eli lankun ,tai lauan päälä.

    • En sänkkää

      Paljon sanoja ja sanontoja on jäänyt pois koska ei tunnista. Eihän sitä ite etes huomaa millon puhuu murtehella. Ainoastaan jos käyt Oulun alapuolella, kun siitä huomautellaan, vaikka yrität muka puhua opetetulla kielellä.
      Eilen huomautti joku: älähän lankia on niin liukasta. Itse en käytä tuota sanaa, sanon: älähän kaavu.

    • muistatteko

      pistäkääpä märät rasat ja vanttuut rovan päälle kuivumaan! tai sukat piti panna piisin rööriin

    • Sieltäpä

      Kemijärven "murre" -sanoja: Peni, Rippe, Räksy, Juksa; rakkaalla lapsella on monta nimeä...

    • mukavatmurteet

      Oulun läänissä ja Pohjanmaalla asti käytetään seuraavia: lappapuuro, ronttoset, käppäillä, tolijottaa, pällistellä, nästuuki, hantuuki, veska, kapsäkki, vanttuut, piisi, sivakoija, rispaantua, nokon nuukaa, viruttaa, läärätä, kompiainen, makia, lorvikatarri, vouhottaa, rytkyt, hamuta, piuvata, sutki, kälämi, kilolasit, ruukata, kärtyäminen, sinkua, sinnittely, kommuutti, kurri, sankko, motti, ripa, ruveta, kinkata, lipposet, pääläri, kupata, telekkari, hilipasta, setviä, vettä ripsii,
      ei passaa, tympii, pahki, tuppivyö, ryytimaa, tammukka, elä rupia, kauhtunu, ryyteessä, vahata, vaasi, ränkätä, loota, märsytä, vanna, potkuri, lastiikkapussi, änkyrä, tingata, muha, passata, kinttu, mennä nurin, höynäyttää, vasiten, varkain, nakella, liitinki, muikistella, vallassaan, heitä pois, jo veikkoste (tähen), mennä kartanolle, ronkka,
      ripsiä, sipultaa, kauhtua, nojollaan, ulsteri, kermanekka, nylykyttää, kulijailla, lähtiä litomahan, kokka, setviä, reuhka, kupata, tingata, nisuleeta, pottunuija, völjyyn jne.

      Sanaa visto käytetään Peräpohjolassa Kemiä myöten. Tuolla edellä on paljon sanastoa, jota kuulee muuallakin Koillis-Lapissa. Jopa onE, enE -korostusta kuulee.

      Sole, solekko on taas tyypillistä tornionjokilaaksolaista.

      Sen sijaa näitä sanoja en ollut koskaan aiemmin kuullut: kuurtoilla, letsehtiä, tepistä
      kamilastaa, koppakännäri, saura, karutsa, taipperi, annastokka, patvia.

      • keheveli

        Olet sie kyllä melekonen mylykyttäjä, jos latelit solokenaan nuo sanat tuohon.
        Koin lähes kaikki sanat tutuiksi, vaikka olen Pyssykylästä lähtösin.
        Vonkamies oli Koilliskunnan alakerta ns. kansanravintola, jossa asiakkaan ei tarvinnut olla niin säntillisesti pukeutuneena.


    • 50vv

      Ja isoisäni kävi silloin tällöin Vonkamiehessä...oliko se kapakki vai viinakauppa?

    • siinäniitä

      ropinki ja kullukki

    • Kemiträsk

      "Nos" tarkoittaa osapuilleen samaa kuin "entäpä", esim. jos sanoo että "nos tämä" niin siinä kysytään että käykö tämä ...

    • Anonyymi

      Narki-Tuula on koonnut murreilmaisuja. Hänellä on ollut näytteitä Koti-Lapissa. Lisäksi lausahduksia on käännetty normienglannille.

      Muistan jonkun riemastuttavan lauseen:

      Mistä noot pois? Where do you come from?

      Joko soot heittäny akkas kartanolle? How is your family?

      Totta nä pösilö oot. Oh, how stupid.

    • Anonyymi

      Osa täällä meni oikein, osa ihan päin honkia.

    • Anonyymi

      moon pölijä

    • Anonyymi

      Miten .tänne laitetaan

    • Anonyymi

      Pijätettäänkö välitunti?
      Kukku = koho

    Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1620
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1341
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1285
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      9
      1279
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1267
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      4
      1253
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1234
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1210
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1170
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1146
    Aihe