Kännykän lataus ei kuluta paljon

"Ja joku toinen todisteli säästävänsä energiaa, kun lataa kännykän autossa. Ei kulu sähköä ja lataus on kuulemma ilmaista. Heh !"

Kuulin itsekin tuon legendan radiosta, missä joku autonkuljettaja sitä esitteli, ja ihan tosissaan.

Vanhempi juttu on se, että autojen lähivalot ei nosta polttoaineen kulutusta. Nyt kai tiedetään sekin asia oikein. Taitaa olla niin, että polttoaineen kulutus kasvaa noin 0.1L/tunti.

oikea. Suomessa lienee n. 2,5 miljoonaa kännykkää. Tuon mukaan se kuluttaa n. 0,5% ydinvoimalan tehosta. Sen sijaan television pitäminen valmiustilassa kuluttaa yhden keskikokoisen vesivoimalan verran sähköä!

on kokolailla kirjoitti:

oikea. Suomessa lienee n. 2,5 miljoonaa kännykkää. Tuon mukaan se kuluttaa n. 0,5% ydinvoimalan tehosta. Sen sijaan television pitäminen valmiustilassa kuluttaa yhden keskikokoisen vesivoimalan verran sähköä!

Lue lisää

Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh

Ydinvoimaloiden tuotanto n. 22.5TWh

OL1 ja OL2 vuosituotanto on noin 7TWh. Jompi kumpi niistä on se, mitä teollisuus tarvitsee, ei enempää!

Vastaaja kirjoitti:

Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh

Ydinvoimaloiden tuotanto n. 22.5TWh

OL1 ja OL2 vuosituotanto on noin 7TWh. Jompi kumpi niistä on se, mitä teollisuus tarvitsee, ei enempää!

Lue lisää

Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka paljon kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet vie virtaa.
Väittäjä voisi esittää jonkinlaisia laskelmia väitteensä tueksi.
Useimmissa kotitalouksissa kun ei ole kaikkia mahdollisia sähkövempaimia ja vain pari- kolme laitetta korkeintaan jatkuvassa valmiustilassa. Suomessa on noin 2.2 milj. kotitaloutta.
Lasketaampa vaikka parinkymmenen watin kulutuksen mukaan:
0.020 kW x 2200000 = 44.000 kW = 44 MW jatkuvaa tehoa.
44 MW x 24 h/d x 365 d/a = 385.440 MWh/a = 0.385 TWh/a

lepovirta kirjoitti:

Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka paljon kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet vie virtaa.
Väittäjä voisi esittää jonkinlaisia laskelmia väitteensä tueksi.
Useimmissa kotitalouksissa kun ei ole kaikkia mahdollisia sähkövempaimia ja vain pari- kolme laitetta korkeintaan jatkuvassa valmiustilassa. Suomessa on noin 2.2 milj. kotitaloutta.
Lasketaampa vaikka parinkymmenen watin kulutuksen mukaan:
0.020 kW x 2200000 = 44.000 kW = 44 MW jatkuvaa tehoa.
44 MW x 24 h/d x 365 d/a = 385.440 MWh/a = 0.385 TWh/a

Lue lisää

Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka vähän kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet muka vie virtaa. Tuollaisten väitteiden esittäjät voisivat yrittää omatoimisestikin tutustua Motivan asiaa koskeviin kirjoituksiin, mutta annan tässä pari linkkiä:

http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/tiedotteet/view/2007-04-11-000.html

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergiankulutus/sahkonkulutus.html

Mm. näin lausuen:

"
Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä

Standby-tehot ovat kotitalouksissa keskimäärin 5-10 % koko kotitaloussähköstä. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit (matkapuhelin, puhelinvastaaja, akkukäyttöinen porakone jne.) sekä viihde-elektroniikkalaitteiden (TV, video ym.) valmiustilat. Suomessa keskimääräinen standby-teho on 33-39 W.

Jos oletetaan, että 35 W suuruinen kulutus on päällä läpi vuoden (vuodessa tunteja 8 760 h), kertyy siitä 306 kWh. Jos sähkön hintana n. 0,1 euroa/kWh, on kulutus vuodessa 30 euroa eli 2,5 euroa/kk.

Jos kolmihenkisen kerrostalossa (3 h k) asuvan perheen kotitaloussähkön kulutus vuodessa noin 2 600 kWh, ja valmiustilat vievät tästä esimerkiksi 8 % eli 208 kWh, kertyy kuluja noin 21 euroa/v eli 1,7 euroa/kk.

(Lähteet: VTT Energia, TESLA-projekti ja IEA: Things that go blip in the night -Standby Power and How to Limit it).
"



Sulla on outo tapa laskea laskujasi. Puhut 2-3 valmiustuilalaitteesta, mutta lasket vain yhden mukaan. Jos taas haluat korostaa "jatkuvaa" valmiustilaa, niin mitä hittoa se tarkoittaa? Koko vuodenko valmiustilassa? Ei taatusti ole.

Laskin omia valmiustilalaitteitani. niitä on noin 9 (halogeenilampun muuntajakin on valmiustilalaite), joita sitten kytken pois päältä sen minkä viitsin.

Tiesitkö, että esimerkiksi mikroaaltouuni vie usein enemmän sähköä valmiustilassa kuin käytössä?

Vastaaja kirjoitti:

Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka vähän kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet muka vie virtaa. Tuollaisten väitteiden esittäjät voisivat yrittää omatoimisestikin tutustua Motivan asiaa koskeviin kirjoituksiin, mutta annan tässä pari linkkiä:

http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/tiedotteet/view/2007-04-11-000.html

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergiankulutus/sahkonkulutus.html

Mm. näin lausuen:

"
Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä

Standby-tehot ovat kotitalouksissa keskimäärin 5-10 % koko kotitaloussähköstä. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit (matkapuhelin, puhelinvastaaja, akkukäyttöinen porakone jne.) sekä viihde-elektroniikkalaitteiden (TV, video ym.) valmiustilat. Suomessa keskimääräinen standby-teho on 33-39 W.

Jos oletetaan, että 35 W suuruinen kulutus on päällä läpi vuoden (vuodessa tunteja 8 760 h), kertyy siitä 306 kWh. Jos sähkön hintana n. 0,1 euroa/kWh, on kulutus vuodessa 30 euroa eli 2,5 euroa/kk.

Jos kolmihenkisen kerrostalossa (3 h k) asuvan perheen kotitaloussähkön kulutus vuodessa noin 2 600 kWh, ja valmiustilat vievät tästä esimerkiksi 8 % eli 208 kWh, kertyy kuluja noin 21 euroa/v eli 1,7 euroa/kk.

(Lähteet: VTT Energia, TESLA-projekti ja IEA: Things that go blip in the night -Standby Power and How to Limit it).
"



Sulla on outo tapa laskea laskujasi. Puhut 2-3 valmiustuilalaitteesta, mutta lasket vain yhden mukaan. Jos taas haluat korostaa "jatkuvaa" valmiustilaa, niin mitä hittoa se tarkoittaa? Koko vuodenko valmiustilassa? Ei taatusti ole.

Laskin omia valmiustilalaitteitani. niitä on noin 9 (halogeenilampun muuntajakin on valmiustilalaite), joita sitten kytken pois päältä sen minkä viitsin.

Tiesitkö, että esimerkiksi mikroaaltouuni vie usein enemmän sähköä valmiustilassa kuin käytössä?

Lue lisää

Jos omistat sellaisen töpseliin liitettävän mittalaitteen jolla voi mitata töpselistä ulostulevaa sähköä, mittailepa huviksesi paljonko esim. halogeenilampun muuntaja vie watteja silloin kun lamppu on pimeänä. Tuskin siinä montaa wattia kuluu.
Samoin on nykyaikaisten elektroniikkalaitteiden laita. Valmiustila vie vain muutamia watteja/laite eikä suinkaan kymmeniä watteja niikun Motivankin kirjoituksissa virheellisesti oletaan.
Mittasin muuten mikroaaltouunini valmiustilan sähkonkulutuksen. Tulos oli yksi (1) watti.
32" LCD-töllön lepokulutus oli 2 wattia jne...

Vastaaja kirjoitti:

Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka vähän kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet muka vie virtaa. Tuollaisten väitteiden esittäjät voisivat yrittää omatoimisestikin tutustua Motivan asiaa koskeviin kirjoituksiin, mutta annan tässä pari linkkiä:

http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/tiedotteet/view/2007-04-11-000.html

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergiankulutus/sahkonkulutus.html

Mm. näin lausuen:

"
Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä

Standby-tehot ovat kotitalouksissa keskimäärin 5-10 % koko kotitaloussähköstä. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit (matkapuhelin, puhelinvastaaja, akkukäyttöinen porakone jne.) sekä viihde-elektroniikkalaitteiden (TV, video ym.) valmiustilat. Suomessa keskimääräinen standby-teho on 33-39 W.

Jos oletetaan, että 35 W suuruinen kulutus on päällä läpi vuoden (vuodessa tunteja 8 760 h), kertyy siitä 306 kWh. Jos sähkön hintana n. 0,1 euroa/kWh, on kulutus vuodessa 30 euroa eli 2,5 euroa/kk.

Jos kolmihenkisen kerrostalossa (3 h k) asuvan perheen kotitaloussähkön kulutus vuodessa noin 2 600 kWh, ja valmiustilat vievät tästä esimerkiksi 8 % eli 208 kWh, kertyy kuluja noin 21 euroa/v eli 1,7 euroa/kk.

(Lähteet: VTT Energia, TESLA-projekti ja IEA: Things that go blip in the night -Standby Power and How to Limit it).
"



Sulla on outo tapa laskea laskujasi. Puhut 2-3 valmiustuilalaitteesta, mutta lasket vain yhden mukaan. Jos taas haluat korostaa "jatkuvaa" valmiustilaa, niin mitä hittoa se tarkoittaa? Koko vuodenko valmiustilassa? Ei taatusti ole.

Laskin omia valmiustilalaitteitani. niitä on noin 9 (halogeenilampun muuntajakin on valmiustilalaite), joita sitten kytken pois päältä sen minkä viitsin.

Tiesitkö, että esimerkiksi mikroaaltouuni vie usein enemmän sähköä valmiustilassa kuin käytössä?

Lue lisää

Aiemmassa viestissäsi kirjoitit että kotitalouksien valmiuslaitteet vievät sähköä 1 TWh vuodessa.
Nyt kirjoitat että valmiustilojen kulutus onkin 208 kWh vuodessa/talous.
Kun Suomessa on noin 2,2 miljoona taloutta tulee yksinkertaisen kertolaskun tuloksena kulutukseksi vajaat puoli terawattituntia.
Kumpiko on oikein?

laskelmia kirjoitti:

Aiemmassa viestissäsi kirjoitit että kotitalouksien valmiuslaitteet vievät sähköä 1 TWh vuodessa.
Nyt kirjoitat että valmiustilojen kulutus onkin 208 kWh vuodessa/talous.
Kun Suomessa on noin 2,2 miljoona taloutta tulee yksinkertaisen kertolaskun tuloksena kulutukseksi vajaat puoli terawattituntia.
Kumpiko on oikein?

Lue lisää

"Aiemmassa viestissäsi kirjoitit että kotitalouksien valmiuslaitteet vievät sähköä 1 TWh vuodessa.
Nyt kirjoitat että valmiustilojen kulutus onkin 208 kWh vuodessa/talous."

Hohhoijakkaa. Pistetään ensin koko teksti näkyviin - se, minkä kirjoitin:

"
Ydinvoiman käyttö Suomesa
Kirjoittanut: Vastaaja 30.10.2008 klo 10.15
Poista oma viesti
Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh

Ydinvoimaloiden tuotanto n. 22.5TWh

OL1 ja OL2 vuosituotanto on noin 7TWh. Jompi kumpi niistä on se, mitä teollisuus tarvitsee, ei enempää!
"

ja suttens se toinen kirjoitukseni, jossa on lainaus MOTIVAn tekstistä:

"
Toistuvasti ...
Kirjoittanut: Vastaaja 30.10.2008 klo 11.58
Poista oma viesti
Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka vähän kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet muka vie virtaa. Tuollaisten väitteiden esittäjät voisivat yrittää omatoimisestikin tutustua Motivan asiaa koskeviin kirjoituksiin, mutta annan tässä pari linkkiä:

http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/tiedotteet/view/200 7-04-11-000.html

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergi ankulutus/sahkonkulutus.html

Mm. näin lausuen:

"
Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä

Standby-tehot ovat kotitalouksissa keskimäärin 5-10 % koko kotitaloussähköstä. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit (matkapuhelin, puhelinvastaaja, akkukäyttöinen porakone jne.) sekä viihde-elektroniikkalaitteiden (TV, video ym.) valmiustilat. Suomessa keskimääräinen standby-teho on 33-39 W.

Jos oletetaan, että 35 W suuruinen kulutus on päällä läpi vuoden (vuodessa tunteja 8 760 h), kertyy siitä 306 kWh. Jos sähkön hintana n. 0,1 euroa/kWh, on kulutus vuodessa 30 euroa eli 2,5 euroa/kk.

Jos kolmihenkisen kerrostalossa (3 h k) asuvan perheen kotitaloussähkön kulutus vuodessa noin 2 600 kWh, ja valmiustilat vievät tästä esimerkiksi 8 % eli 208 kWh, kertyy kuluja noin 21 euroa/v eli 1,7 euroa/kk.

(Lähteet: VTT Energia, TESLA-projekti ja IEA: Things that go blip in the night -Standby Power and How to Limit it).
"



Sulla on outo tapa laskea laskujasi. Puhut 2-3 valmiustuilalaitteesta, mutta lasket vain yhden mukaan. Jos taas haluat korostaa "jatkuvaa" valmiustilaa, niin mitä hittoa se tarkoittaa? Koko vuodenko valmiustilassa? Ei taatusti ole.

Laskin omia valmiustilalaitteitani. niitä on noin 9 (halogeenilampun muuntajakin on valmiustilalaite), joita sitten kytken pois päältä sen minkä viitsin.

Tiesitkö, että esimerkiksi mikroaaltouuni vie usein enemmän sähköä valmiustilassa kuin käytössä?
"


Voisitko vilkaista uudestaan järjen kanssa ja katsoa
- kuka sanoo
- mitä sanoo

Kiitos.

valmiussähkö kirjoitti:

Jos omistat sellaisen töpseliin liitettävän mittalaitteen jolla voi mitata töpselistä ulostulevaa sähköä, mittailepa huviksesi paljonko esim. halogeenilampun muuntaja vie watteja silloin kun lamppu on pimeänä. Tuskin siinä montaa wattia kuluu.
Samoin on nykyaikaisten elektroniikkalaitteiden laita. Valmiustila vie vain muutamia watteja/laite eikä suinkaan kymmeniä watteja niikun Motivankin kirjoituksissa virheellisesti oletaan.
Mittasin muuten mikroaaltouunini valmiustilan sähkonkulutuksen. Tulos oli yksi (1) watti.
32" LCD-töllön lepokulutus oli 2 wattia jne...

Lue lisää

"Jos omistat sellaisen töpseliin liitettävän mittalaitteen jolla voi mitata töpselistä ulostulevaa sähköä, mittailepa huviksesi paljonko esim. halogeenilampun muuntaja vie watteja silloin kun lamppu on pimeänä. Tuskin siinä montaa wattia kuluu."

Se on lepovirtalaita, mittasi tai ei.

Vastaaja kirjoitti:

"Aiemmassa viestissäsi kirjoitit että kotitalouksien valmiuslaitteet vievät sähköä 1 TWh vuodessa.
Nyt kirjoitat että valmiustilojen kulutus onkin 208 kWh vuodessa/talous."

Hohhoijakkaa. Pistetään ensin koko teksti näkyviin - se, minkä kirjoitin:

"
Ydinvoiman käyttö Suomesa
Kirjoittanut: Vastaaja 30.10.2008 klo 10.15
Poista oma viesti
Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh

Ydinvoimaloiden tuotanto n. 22.5TWh

OL1 ja OL2 vuosituotanto on noin 7TWh. Jompi kumpi niistä on se, mitä teollisuus tarvitsee, ei enempää!
"

ja suttens se toinen kirjoitukseni, jossa on lainaus MOTIVAn tekstistä:

"
Toistuvasti ...
Kirjoittanut: Vastaaja 30.10.2008 klo 11.58
Poista oma viesti
Toistuvasti näkee kirjoitettavan kuinka vähän kotitalouksien valmiustilassa olevat sähkölaitteet muka vie virtaa. Tuollaisten väitteiden esittäjät voisivat yrittää omatoimisestikin tutustua Motivan asiaa koskeviin kirjoituksiin, mutta annan tässä pari linkkiä:

http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/tiedotteet/view/200 7-04-11-000.html

http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergi ankulutus/sahkonkulutus.html

Mm. näin lausuen:

"
Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä

Standby-tehot ovat kotitalouksissa keskimäärin 5-10 % koko kotitaloussähköstä. Lukuun sisältyvät erilaisten laitteiden valmiustilat, kuten laturit (matkapuhelin, puhelinvastaaja, akkukäyttöinen porakone jne.) sekä viihde-elektroniikkalaitteiden (TV, video ym.) valmiustilat. Suomessa keskimääräinen standby-teho on 33-39 W.

Jos oletetaan, että 35 W suuruinen kulutus on päällä läpi vuoden (vuodessa tunteja 8 760 h), kertyy siitä 306 kWh. Jos sähkön hintana n. 0,1 euroa/kWh, on kulutus vuodessa 30 euroa eli 2,5 euroa/kk.

Jos kolmihenkisen kerrostalossa (3 h k) asuvan perheen kotitaloussähkön kulutus vuodessa noin 2 600 kWh, ja valmiustilat vievät tästä esimerkiksi 8 % eli 208 kWh, kertyy kuluja noin 21 euroa/v eli 1,7 euroa/kk.

(Lähteet: VTT Energia, TESLA-projekti ja IEA: Things that go blip in the night -Standby Power and How to Limit it).
"



Sulla on outo tapa laskea laskujasi. Puhut 2-3 valmiustuilalaitteesta, mutta lasket vain yhden mukaan. Jos taas haluat korostaa "jatkuvaa" valmiustilaa, niin mitä hittoa se tarkoittaa? Koko vuodenko valmiustilassa? Ei taatusti ole.

Laskin omia valmiustilalaitteitani. niitä on noin 9 (halogeenilampun muuntajakin on valmiustilalaite), joita sitten kytken pois päältä sen minkä viitsin.

Tiesitkö, että esimerkiksi mikroaaltouuni vie usein enemmän sähköä valmiustilassa kuin käytössä?
"


Voisitko vilkaista uudestaan järjen kanssa ja katsoa
- kuka sanoo
- mitä sanoo

Kiitos.

Lue lisää

Niin tai näin, ei tuosta terawattia tule.

Vastaaja kirjoitti:

"Jos omistat sellaisen töpseliin liitettävän mittalaitteen jolla voi mitata töpselistä ulostulevaa sähköä, mittailepa huviksesi paljonko esim. halogeenilampun muuntaja vie watteja silloin kun lamppu on pimeänä. Tuskin siinä montaa wattia kuluu."

Se on lepovirtalaita, mittasi tai ei.

Lue lisää

Se vaan että toiset lepovirtalaittet vie enemmän sähköä ja toiset taas tulee toimeen vähemmällä. Ne enemmän kuluttavat kannattaa tietty napsia pois verkosta silloin kun ei tarvii mutta muutamalle watille on se ja sama.

kirvesvartta kirjoitti:

Niin tai näin, ei tuosta terawattia tule.

Eiks ookki kliffaa: ymmärsit jo vähän, mitä kirjoitin! Ensin yksi lainaus vielä kerran:



Sitten pikkuisen lisää:

"Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä "

Ja siltä varalta, että taas sekoilet siitnä,. kuka sanoo mitä sanoo, niin tuo sano1 MoTIVA.

MOTIVA sanoo myös näin:
"Kotitalouksien sähkönkäyttö on samana aikana kasvanut 8,5 terawattitunnista vajaaseen 10,6 terawattituntiin."
http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/muut_tiedotteet/view/2008-10-02-kf002.html

10% 10.6TWh:sta olisi 1.06TWh. Tarkkuus riittänee tähän:

"
Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh
"

Vastaaja kirjoitti:

Eiks ookki kliffaa: ymmärsit jo vähän, mitä kirjoitin! Ensin yksi lainaus vielä kerran:



Sitten pikkuisen lisää:

"Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä "

Ja siltä varalta, että taas sekoilet siitnä,. kuka sanoo mitä sanoo, niin tuo sano1 MoTIVA.

MOTIVA sanoo myös näin:
"Kotitalouksien sähkönkäyttö on samana aikana kasvanut 8,5 terawattitunnista vajaaseen 10,6 terawattituntiin."
http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/muut_tiedotteet/view/2008-10-02-kf002.html

10% 10.6TWh:sta olisi 1.06TWh. Tarkkuus riittänee tähän:

"
Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh
"

Lue lisää

Monesti ei oteta huomioon kotien "sähkörosvoiksi" niitä lukuisia pienlaitteita, joissa hurraa huonolaatuiset muuntajat yötä päivää, vaikka virta onkin katkaistu. Niitä ovat mm. kaikki nykyiset radiot ja muut äänentoistovempaimet. kustannussyistä valmistajat laittavat poikkeuksetta virtakytkimen muuntajan toisiopuolelle. Niistä kertyy lukumäärästä johtuen ehkäpä jopa isompi hukka, kuin varsinaisista valmiustiloista.

valmiussähkö kirjoitti:

Jos omistat sellaisen töpseliin liitettävän mittalaitteen jolla voi mitata töpselistä ulostulevaa sähköä, mittailepa huviksesi paljonko esim. halogeenilampun muuntaja vie watteja silloin kun lamppu on pimeänä. Tuskin siinä montaa wattia kuluu.
Samoin on nykyaikaisten elektroniikkalaitteiden laita. Valmiustila vie vain muutamia watteja/laite eikä suinkaan kymmeniä watteja niikun Motivankin kirjoituksissa virheellisesti oletaan.
Mittasin muuten mikroaaltouunini valmiustilan sähkonkulutuksen. Tulos oli yksi (1) watti.
32" LCD-töllön lepokulutus oli 2 wattia jne...

Lue lisää

Tuo 35W/laite tuntuu todella kovalta. Tuohon pääsee ehkä vanha kuvaputkitelevisio, jossa kuvaputkessa on jatkuvasti virrat päällä, jotta laite käynnistyisi ilman odotusaikaa. Nyky-tv:t, vahvistimet yms eivät noin paljon vie. tuo tuottaisi jo lämpöäkin suuren määrän pienessä laitteessa.
Omassa lcd tv:ssäni valmiustilan lepovirta on 1w.

Itse irroitan kännykkälaturit yms pienet laitteet pistorasiasta ensisijaisesti turvallisuuden vuoksi. vikaantuessaan muoviset laitteet voivat syttyä palamaan.

Tuossa alkuperäisessä laskelmassa on annettu laitteiden valmiustilan voimalatarpeeksi 1 voimala. Käydessään ne eivät laskelman mukaan vie energiaa?

Insinoori kirjoitti:

Tuo 35W/laite tuntuu todella kovalta. Tuohon pääsee ehkä vanha kuvaputkitelevisio, jossa kuvaputkessa on jatkuvasti virrat päällä, jotta laite käynnistyisi ilman odotusaikaa. Nyky-tv:t, vahvistimet yms eivät noin paljon vie. tuo tuottaisi jo lämpöäkin suuren määrän pienessä laitteessa.
Omassa lcd tv:ssäni valmiustilan lepovirta on 1w.

Itse irroitan kännykkälaturit yms pienet laitteet pistorasiasta ensisijaisesti turvallisuuden vuoksi. vikaantuessaan muoviset laitteet voivat syttyä palamaan.

Tuossa alkuperäisessä laskelmassa on annettu laitteiden valmiustilan voimalatarpeeksi 1 voimala. Käydessään ne eivät laskelman mukaan vie energiaa?

Lue lisää

"Tuossa alkuperäisessä laskelmassa on annettu laitteiden valmiustilan voimalatarpeeksi 1 voimala. Käydessään ne eivät laskelman mukaan vie energiaa?"

Yleensä lasketaan, tai paremminkin arvioidaan, valmiustilan kulutus erikseen. Arvio on "mitä sattuu", kun valmiustila-aika vaihtelee etenkin eri käyttäjillä. Varsinainen toimintatila sitten... josko ne toimis paikallisen voimalan tuottamalla sähköllä? :)

Se laskuesimerkki oli tietenkin sarkastisesti laadittu osoittamaan, miten turhaan kulutukseen meillä on kolme ydinvoimalaa. Hyvä kun on huomattu.


Ylivoimaisesti paras ratkaisu pienlaitteiden irroittamiseksi verkosta on kytkimellä varustettu jatkojohto ja laitteiden keskitys siihen. Kytkin tulee nostaa sellaiselle korkeudelle, että sen käyttö on vaivatonta. Vanhuksille tai liikuntarajoitteisille voi olla huomattavaa apua kaukosäätöisistä verkkokytkimistä isompienkin laitteiden kytkentään. Joululahjaksi?

Vanha konkari kirjoitti:

Monesti ei oteta huomioon kotien "sähkörosvoiksi" niitä lukuisia pienlaitteita, joissa hurraa huonolaatuiset muuntajat yötä päivää, vaikka virta onkin katkaistu. Niitä ovat mm. kaikki nykyiset radiot ja muut äänentoistovempaimet. kustannussyistä valmistajat laittavat poikkeuksetta virtakytkimen muuntajan toisiopuolelle. Niistä kertyy lukumäärästä johtuen ehkäpä jopa isompi hukka, kuin varsinaisista valmiustiloista.

Lue lisää

Samalle asialle löytyy useita sanoja, joilla sitten on pieni ero käyttötavan suhteen. Olisko luokitus jotenkin näin:

Ei-toiminnallisessa tilassa virtaa kuluttava laite

A) aina aktiivinen
- tekee jotain, esim. ajastin, kello
- verkosta irroittamien ehkä 'harmillista'

B) aina passiivinen
- ei tee mitään, päävirtakytkin puuttuu
- verkosta irrottaminen ei aiheuta 'harmeja'

C) muuttuu passiiviseksi
- aluksi aktiivinen, sitten passiivinen:laturit
- verkosta irrottamien hankalaa. Ajastimen kanssa ehkä käy

D) ajoittain aktiivinen
- lepotila on satunnaisesti aktiivinen. Jotkut laitteet kuulemma päivittyvät vain lepotilassa, automaattisesti. Kertokaa sellaisista, kun en omista niin hienoa laitetta (onneksi).


Älkää ottako noita luokituksia tosistaan. Heitin sen vain ilokseni, jotain hahmotelmaa. Varmnaan joku on tehnyt ihan virallisenkin luokituksen,

Vastaaja kirjoitti:

Samalle asialle löytyy useita sanoja, joilla sitten on pieni ero käyttötavan suhteen. Olisko luokitus jotenkin näin:

Ei-toiminnallisessa tilassa virtaa kuluttava laite

A) aina aktiivinen
- tekee jotain, esim. ajastin, kello
- verkosta irroittamien ehkä 'harmillista'

B) aina passiivinen
- ei tee mitään, päävirtakytkin puuttuu
- verkosta irrottaminen ei aiheuta 'harmeja'

C) muuttuu passiiviseksi
- aluksi aktiivinen, sitten passiivinen:laturit
- verkosta irrottamien hankalaa. Ajastimen kanssa ehkä käy

D) ajoittain aktiivinen
- lepotila on satunnaisesti aktiivinen. Jotkut laitteet kuulemma päivittyvät vain lepotilassa, automaattisesti. Kertokaa sellaisista, kun en omista niin hienoa laitetta (onneksi).


Älkää ottako noita luokituksia tosistaan. Heitin sen vain ilokseni, jotain hahmotelmaa. Varmnaan joku on tehnyt ihan virallisenkin luokituksen,

Lue lisää

Ei olisi pahitteeksi tosiaankaan, vaikka joku luokittelisikin tilat. Valmiustilalla yleensä kai ymmärretään tilaa, jossa esim. kaukosäätövastaanotin toimii, siis odottaa avauskäskyä. Mielestäni pitäisi käyttää eri nimitystä tilasta, jossa laite on kytketty virrattomaksi, mutta tyhmä muuntaja syö kuitenkin kuormasta. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedosta tätä kulutusta, koska siinä tilassa ei pala edes merkivalo. Vain pieni hurina on tarkkakorvaiselle merkkinä kulutuksesta. Tämän luokan laitteita on muuten keskivertokodissa yllättävän paljon. Katselepa ympärillesi!

Vanha konkari kirjoitti:

Ei olisi pahitteeksi tosiaankaan, vaikka joku luokittelisikin tilat. Valmiustilalla yleensä kai ymmärretään tilaa, jossa esim. kaukosäätövastaanotin toimii, siis odottaa avauskäskyä. Mielestäni pitäisi käyttää eri nimitystä tilasta, jossa laite on kytketty virrattomaksi, mutta tyhmä muuntaja syö kuitenkin kuormasta. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedosta tätä kulutusta, koska siinä tilassa ei pala edes merkivalo. Vain pieni hurina on tarkkakorvaiselle merkkinä kulutuksesta. Tämän luokan laitteita on muuten keskivertokodissa yllättävän paljon. Katselepa ympärillesi!

Lue lisää

Nuo valmiustilassa olevat laitteet - oli niiden kulutus mikä tahansa - tuottavat lämpöä. Näin tuotettu lämpö vähentää rakennuksen muun lämmityksen tarvetta. Suomessa siis aina kun ulkolämpötila on alle 20 C. Passiivitalokonseptikin perustuu tähän asiaan sekä tietysti hyvään lämmöneristykseen ja ilmanvaihtojärjestelmään.

vähentää lämmitystarvetta kirjoitti:

Nuo valmiustilassa olevat laitteet - oli niiden kulutus mikä tahansa - tuottavat lämpöä. Näin tuotettu lämpö vähentää rakennuksen muun lämmityksen tarvetta. Suomessa siis aina kun ulkolämpötila on alle 20 C. Passiivitalokonseptikin perustuu tähän asiaan sekä tietysti hyvään lämmöneristykseen ja ilmanvaihtojärjestelmään.

Lue lisää

Tuota lämmitysjuttua on hoettu iankaiken, mutta ei mene läpi. Tuolla logiikalla on aivan sama minkälaisia sähkölaitteita käyttää, koska ne tuottavat lämpöä. Eiköhän sovita, että ensisijaisesti lämmitetään sitä varten tehdyllä järjestelmällä ja vain silloin kun on tarvetta ja pyritään käyttämään sähkölaitteita niin hyvällä hyötysuhteella, kuin on mahdollista. Kaiken kaikkiaan sähkö on niin korkealle jalostettu energiamuoto, että sitä ei pitäisi ollenkaan kytkeä rautalangan päihin lämmön tuottamiseksi.

Vanha konkari kirjoitti:

Tuota lämmitysjuttua on hoettu iankaiken, mutta ei mene läpi. Tuolla logiikalla on aivan sama minkälaisia sähkölaitteita käyttää, koska ne tuottavat lämpöä. Eiköhän sovita, että ensisijaisesti lämmitetään sitä varten tehdyllä järjestelmällä ja vain silloin kun on tarvetta ja pyritään käyttämään sähkölaitteita niin hyvällä hyötysuhteella, kuin on mahdollista. Kaiken kaikkiaan sähkö on niin korkealle jalostettu energiamuoto, että sitä ei pitäisi ollenkaan kytkeä rautalangan päihin lämmön tuottamiseksi.

Lue lisää

Kyllä edellinen oli oikeassa, sen suhteen että sähkölaitteiden hukkalämpö on pois pattereiden kuluttamasta sähköstä. Kannattaa lukea joku Richard Feymannin kirja. Sen jälkeen kaikki ajattelu, mikä koskee energiaa, on suhteellisen helppoa.

Vastaaja kirjoitti:

Eiks ookki kliffaa: ymmärsit jo vähän, mitä kirjoitin! Ensin yksi lainaus vielä kerran:



Sitten pikkuisen lisää:

"Valmiustila kuluttaa 5-10 prosenttia kotitaloussähköstä "

Ja siltä varalta, että taas sekoilet siitnä,. kuka sanoo mitä sanoo, niin tuo sano1 MoTIVA.

MOTIVA sanoo myös näin:
"Kotitalouksien sähkönkäyttö on samana aikana kasvanut 8,5 terawattitunnista vajaaseen 10,6 terawattituntiin."
http://www.motiva.fi/fi/uutiskeskus/muut_tiedotteet/view/2008-10-02-kf002.html

10% 10.6TWh:sta olisi 1.06TWh. Tarkkuus riittänee tähän:

"
Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh
"

Lue lisää

Miten 5-10% kotitaloussähköstä voi olla ydinvoimalan verran?

Ellen nyt ihan väärin muista, niin Suomen energiantuotannosta ydinvoiman osuus taitaa olla jotain reilut 20%, joka jakaantuu neljään yksikköön, siis keskimäärin jotain 5% per yksikkö, tuo 5% on kuitenkin 5% kaikesta sähköstä, ei pelkästään kotitaloussähköstä, eli lukuihin jää selvää klappia, mikä ei nyt ehkä näin äkkiseltään arvioituina prosenttiosuuksina nyt niin suurelta kuulosta, mutta ihan konkreettisina tehoina kyse on kuitenkin huomattavista määristä. Jos todellinen kulutus onkin esim. puolet keskivertoydinvoiman tuotoksesta, niin se on jo karkeaa liioittelua, jos minulta kysytään.

Sopii myös kysyä onko tämä valmiustilateho kokonaan kadonnut, vai esim. näkyykö se vaikkapa vähentyneenä lämmöntarpeena. Mainittakoot, että esim. passiivitalo ei olisi passiivinen ilman minkäänlaista hukkatehoa. Toki hukkatehojen minimointi on järkevää, sitä en kiellä, mutta disinformaation systemaattinen levittäminen ei ole kenellekään eduksi.

Ja esim. digibokseja kulutuksen vuoksi vastustaville kerrottakoot, että sen lisäksi että digiboksi on alunperinkin tarkoitettu vain siirtymäkauden sovitinlaitteeksi, niin tallentavat boksit korvaavat vanhat VHS-nauhurit, joten jos nyt vaikka jonkin aikaa tullaankin näkemään sekavia boksien, nauhureiden ja muiden härveleiden yhdistelmiä, niin tulevaisuudessa VHS-videoita ei enää ole, ja siltä osin kulutus laskee, lisäksi markkinoilta löytyy myös televisioita joihin on kovalevy integroitu, eli erillistä nauhuria ei tarvita välttämättä ollenkaan.

Toisaalta osa kulutuksen kasvusta voi selittyä esim. öljylämmityksestä luopumisella. Öljylämmityksestä luopuminen, tai sen täydentäminen vaikkapa lämpöpumpuilla saattaa nostaa sähkönkulutusta, mutta vaikutus fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja sitäkautta kokonaispäästöihin ei olekaan ihan yhtä selvä. Toki periaatteessa voidaan olettaa että sähkön käytön lisääminen lisää kivihiilen polttoa, mutta ihan 1/1 suhteilla ei sekään toteudu, ja sekin riippuu osin siitä paljon puhutusta poliittisesta tahdosta. Jos öljystä ja muista fossiilisista todella halutaan luopua, tarvitaan korvaavia energianlähteitä. Ja tätä taustaa vasten puheet "uusien" energianlähteiden tarpeettomuudesta ovat silkkaa potaskaa. Jos vanhojen tilalle ei saada vähäpäästöisiä, niin sitten niiden tilalle voi hyvinkin tulla suuripäästöisiä, eikä se ole kenellekään mieluisa lopputulos.

Vanha konkari kirjoitti:

Tuota lämmitysjuttua on hoettu iankaiken, mutta ei mene läpi. Tuolla logiikalla on aivan sama minkälaisia sähkölaitteita käyttää, koska ne tuottavat lämpöä. Eiköhän sovita, että ensisijaisesti lämmitetään sitä varten tehdyllä järjestelmällä ja vain silloin kun on tarvetta ja pyritään käyttämään sähkölaitteita niin hyvällä hyötysuhteella, kuin on mahdollista. Kaiken kaikkiaan sähkö on niin korkealle jalostettu energiamuoto, että sitä ei pitäisi ollenkaan kytkeä rautalangan päihin lämmön tuottamiseksi.

Lue lisää

Voi olla ettei sähköä pitäisikään, ainakaan ihan suoraan, lämmitykseen käyttää, mutta toisaalta se kuitenkin osaltaan vähentää valmiustilan merkitystä.

Jos esim. määrittelisimme, sähkön hyväksyttävän lämmityskäytön minimikertoimeksi vaikkapa 2, eli toisinsanoen pitäisimme hyväksyttävänä sähkön lämmityskäyttönä vaikkapa lämpöpumppua joka tuottaa keskimäärin tuplasti lämpöä verrattuna kuluttamaansa sähkömäärään... Koska erilaiset hukkatehot toimivat lämmitystä ajatellen kertoimella 1, olisi se puolet "hyväksyttävästä" tasosta, joten toisaalta jos lämmitys toteutettaisiin 100% hyväksyttävällä menetelmällä toteutuisi tästä "hukkatehosta" vielä se toinen puoli, eli se on ikäänkuin pohjatehoa, joka ei vähene vaikka se lämpöenergia tuotettaisiinkin "hyväksyttävällä menetelmällä".

En nyt sano että tälläistä "hyväksyttävää kerrointa" pitäisi määritellä, tai mikä sen pitäisi olla, vaan se perimmäinen ajatus tässä on se, että tuotettiinpa se lämpö millä menetelmällä hyvänsä, niin sen tuottamisesta syntyy päästöjä. Vaikka ensisijaisesti onkin järkevintä tuottaa lämpöenergia siihen tarkoitetulla laitteistolla, niin siitä huolimatta erilaisten hukkatehojen merkitystä ei saisi mielestäni liioitella, toki niiden minimointiin pitää pyrkiä, mutta siinäkään ei saa mennä liiallisuuksiin, muuten on vaarana että hukkatehojen minimointi alkaa viedä enemmän resursseja kuin se tosiasiassa säästää.

Sama pätee moneen muuhun säästökohteeseen ja tekniikkaan, jos esim. lämmitys ja lämmöntalteenottojärjestelmät rakennetaan liian kattaviksi, niin hyötysuhteet saadan ehkä maksimoitua, mutta lopputulos ei välttämättä ole kuitenkaan paras mahdollinen, vaan siinä saattaakin käydä niin että takaisinmaksuajat venyvät järjettömiksi, ja tosiasiassa järjestelmän rakentaminen kuluttaa enemmän kuin mitä se ehtii missään järjellisessä ajassa säästää.

Lämmitystä ajatellen pitäisin paljon huolestuttavampana seikkana tilankäyttöä kuin sähkölaitteiden valmiustiloja. On nimittäin aika herttaisen samantekevää mitä joku korkeintaan 100 watin loota tekee tai on tekemättä jos vieressä hehkuu 1000 watin patteri. Tilan käyttöön tämä liittyy siten, että jos tehoton tilankäyttö johtaa pinta-alojen kasvuun. Nykyään kukaan ei edes ihmettele jos joku rakentaa yli 200 neliöisen talon 3 henkiselle perheelle, päinvastoin, alle 200 neliöistä saattaa joku ihmetellä. Melkein joka toimintoa varten pitää tehdä omat tilat, ja pahimmassa tapauksessa käy lopulta kuitenkin niin, että osa näistä tiloista jää miltei tarpeettomiksi esim. televisionkatselun siirtyessä pikkuhiljaa keittiöön.

Jostain syystä arkkitehdit tuntuvat nykyään kammoksuvan jotakuinkin kaikkia järkeviä ratkaisuja, "läpikäveltäviä" huoneitakin on kritisoitu, enkä minä ainakaan ymmärrä miksi, läpikäveltävän huoneen ainoa vaihtoehto kun on erillinen käytävä, ja sitä turhempaa neliöiden käyttöä on mielestäni vaikea edes kuvitella. Kun joka huoneessa pitää kuitenkin olla sen verran tilaa että pääsee liikkumaan. Toki ymmärrän ettei makuuhuoneeseen välttämättä haluta läpikulkua, mutta muissa huoneissa siitä tuskin on mainittavaa haittaa.

Ja muutenkin tila on toki hyvästä, mutta toisinaan sitä voisi edes yrittää käyttää tehokkaastikin. Esim. asuntovaunuissa on erittäin pieniin tiloihin onnistuttu sullomaan jotakuinkin kaikki toiminnot mitä kodissa pitääkin olla, lopputulos on toki lähestulkoot klaustrofobinen, mutta kuitenkin terveellinen muistutus siitä ettei kodin neliöitä tarvitse välttämättä laskea kolminumeroisin luvuin, ja se läksy kannattaisi opetella mielellään aika pian, muuten tuloksena saattaa kohta olla jo nelinumeroisia lukuja.

timppanen kirjoitti:

Kyllä edellinen oli oikeassa, sen suhteen että sähkölaitteiden hukkalämpö on pois pattereiden kuluttamasta sähköstä. Kannattaa lukea joku Richard Feymannin kirja. Sen jälkeen kaikki ajattelu, mikä koskee energiaa, on suhteellisen helppoa.

Lue lisää

Muistaakseni MOTIVAn mukaan oli niin, että parhaimmillaankin vain 70% hukkalämmöstä tulee hyödynnettyä (tuo ei taida koskea nollaenergiataloja). Syynä on se, että se lämpö on usein ihan väärässä paikassa. Tietenkin hukkalämpö tulee pyrkiä hyödyntämään. Kesällä hukkalämpö lisää jäähdytysenergian tarvetta.

Voisiko se suosittelemasi kirja antaa vastauksen yhteen kysymykseen, jota olen esittänyt useassakin paikkaa: tutkittua tietoa siitä, kuinka hukkalämpö vähentää lämmitysenergian tarvetta, Enemmän tai vähemmän MuTu-tietoa tarjotaan, mutta ei faktaa. Tuo Motivan "maks. 70% hyödynnettävissä" on toistaiseksi uskottavimman tuntuinen.

Joku... kirjoitti:

Voi olla ettei sähköä pitäisikään, ainakaan ihan suoraan, lämmitykseen käyttää, mutta toisaalta se kuitenkin osaltaan vähentää valmiustilan merkitystä.

Jos esim. määrittelisimme, sähkön hyväksyttävän lämmityskäytön minimikertoimeksi vaikkapa 2, eli toisinsanoen pitäisimme hyväksyttävänä sähkön lämmityskäyttönä vaikkapa lämpöpumppua joka tuottaa keskimäärin tuplasti lämpöä verrattuna kuluttamaansa sähkömäärään... Koska erilaiset hukkatehot toimivat lämmitystä ajatellen kertoimella 1, olisi se puolet "hyväksyttävästä" tasosta, joten toisaalta jos lämmitys toteutettaisiin 100% hyväksyttävällä menetelmällä toteutuisi tästä "hukkatehosta" vielä se toinen puoli, eli se on ikäänkuin pohjatehoa, joka ei vähene vaikka se lämpöenergia tuotettaisiinkin "hyväksyttävällä menetelmällä".

En nyt sano että tälläistä "hyväksyttävää kerrointa" pitäisi määritellä, tai mikä sen pitäisi olla, vaan se perimmäinen ajatus tässä on se, että tuotettiinpa se lämpö millä menetelmällä hyvänsä, niin sen tuottamisesta syntyy päästöjä. Vaikka ensisijaisesti onkin järkevintä tuottaa lämpöenergia siihen tarkoitetulla laitteistolla, niin siitä huolimatta erilaisten hukkatehojen merkitystä ei saisi mielestäni liioitella, toki niiden minimointiin pitää pyrkiä, mutta siinäkään ei saa mennä liiallisuuksiin, muuten on vaarana että hukkatehojen minimointi alkaa viedä enemmän resursseja kuin se tosiasiassa säästää.

Sama pätee moneen muuhun säästökohteeseen ja tekniikkaan, jos esim. lämmitys ja lämmöntalteenottojärjestelmät rakennetaan liian kattaviksi, niin hyötysuhteet saadan ehkä maksimoitua, mutta lopputulos ei välttämättä ole kuitenkaan paras mahdollinen, vaan siinä saattaakin käydä niin että takaisinmaksuajat venyvät järjettömiksi, ja tosiasiassa järjestelmän rakentaminen kuluttaa enemmän kuin mitä se ehtii missään järjellisessä ajassa säästää.

Lämmitystä ajatellen pitäisin paljon huolestuttavampana seikkana tilankäyttöä kuin sähkölaitteiden valmiustiloja. On nimittäin aika herttaisen samantekevää mitä joku korkeintaan 100 watin loota tekee tai on tekemättä jos vieressä hehkuu 1000 watin patteri. Tilan käyttöön tämä liittyy siten, että jos tehoton tilankäyttö johtaa pinta-alojen kasvuun. Nykyään kukaan ei edes ihmettele jos joku rakentaa yli 200 neliöisen talon 3 henkiselle perheelle, päinvastoin, alle 200 neliöistä saattaa joku ihmetellä. Melkein joka toimintoa varten pitää tehdä omat tilat, ja pahimmassa tapauksessa käy lopulta kuitenkin niin, että osa näistä tiloista jää miltei tarpeettomiksi esim. televisionkatselun siirtyessä pikkuhiljaa keittiöön.

Jostain syystä arkkitehdit tuntuvat nykyään kammoksuvan jotakuinkin kaikkia järkeviä ratkaisuja, "läpikäveltäviä" huoneitakin on kritisoitu, enkä minä ainakaan ymmärrä miksi, läpikäveltävän huoneen ainoa vaihtoehto kun on erillinen käytävä, ja sitä turhempaa neliöiden käyttöä on mielestäni vaikea edes kuvitella. Kun joka huoneessa pitää kuitenkin olla sen verran tilaa että pääsee liikkumaan. Toki ymmärrän ettei makuuhuoneeseen välttämättä haluta läpikulkua, mutta muissa huoneissa siitä tuskin on mainittavaa haittaa.

Ja muutenkin tila on toki hyvästä, mutta toisinaan sitä voisi edes yrittää käyttää tehokkaastikin. Esim. asuntovaunuissa on erittäin pieniin tiloihin onnistuttu sullomaan jotakuinkin kaikki toiminnot mitä kodissa pitääkin olla, lopputulos on toki lähestulkoot klaustrofobinen, mutta kuitenkin terveellinen muistutus siitä ettei kodin neliöitä tarvitse välttämättä laskea kolminumeroisin luvuin, ja se läksy kannattaisi opetella mielellään aika pian, muuten tuloksena saattaa kohta olla jo nelinumeroisia lukuja.

Lue lisää

...on Megawattitunti.
En tarkoittanutkaan, että valmiustilojen poiskytkentä ratkaisee kaikki maailman ongelmat, mutta kerro mitä haittaa siitä aiheutuu?

timppanen kirjoitti:

Kyllä edellinen oli oikeassa, sen suhteen että sähkölaitteiden hukkalämpö on pois pattereiden kuluttamasta sähköstä. Kannattaa lukea joku Richard Feymannin kirja. Sen jälkeen kaikki ajattelu, mikä koskee energiaa, on suhteellisen helppoa.

Lue lisää

Meillä ei varmasti valmiustilat ole pois sähköpattereitten kulutuksesta. Meillä nimittäin talo lämpiää ilmaisella puulla. Kaltaisiani on muuten aika paljon.

Eikä sinullakaan mainitsemaasi vaikutusta ole kuin lämmityskautena.

Joku... kirjoitti:

Miten 5-10% kotitaloussähköstä voi olla ydinvoimalan verran?

Ellen nyt ihan väärin muista, niin Suomen energiantuotannosta ydinvoiman osuus taitaa olla jotain reilut 20%, joka jakaantuu neljään yksikköön, siis keskimäärin jotain 5% per yksikkö, tuo 5% on kuitenkin 5% kaikesta sähköstä, ei pelkästään kotitaloussähköstä, eli lukuihin jää selvää klappia, mikä ei nyt ehkä näin äkkiseltään arvioituina prosenttiosuuksina nyt niin suurelta kuulosta, mutta ihan konkreettisina tehoina kyse on kuitenkin huomattavista määristä. Jos todellinen kulutus onkin esim. puolet keskivertoydinvoiman tuotoksesta, niin se on jo karkeaa liioittelua, jos minulta kysytään.

Sopii myös kysyä onko tämä valmiustilateho kokonaan kadonnut, vai esim. näkyykö se vaikkapa vähentyneenä lämmöntarpeena. Mainittakoot, että esim. passiivitalo ei olisi passiivinen ilman minkäänlaista hukkatehoa. Toki hukkatehojen minimointi on järkevää, sitä en kiellä, mutta disinformaation systemaattinen levittäminen ei ole kenellekään eduksi.

Ja esim. digibokseja kulutuksen vuoksi vastustaville kerrottakoot, että sen lisäksi että digiboksi on alunperinkin tarkoitettu vain siirtymäkauden sovitinlaitteeksi, niin tallentavat boksit korvaavat vanhat VHS-nauhurit, joten jos nyt vaikka jonkin aikaa tullaankin näkemään sekavia boksien, nauhureiden ja muiden härveleiden yhdistelmiä, niin tulevaisuudessa VHS-videoita ei enää ole, ja siltä osin kulutus laskee, lisäksi markkinoilta löytyy myös televisioita joihin on kovalevy integroitu, eli erillistä nauhuria ei tarvita välttämättä ollenkaan.

Toisaalta osa kulutuksen kasvusta voi selittyä esim. öljylämmityksestä luopumisella. Öljylämmityksestä luopuminen, tai sen täydentäminen vaikkapa lämpöpumpuilla saattaa nostaa sähkönkulutusta, mutta vaikutus fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja sitäkautta kokonaispäästöihin ei olekaan ihan yhtä selvä. Toki periaatteessa voidaan olettaa että sähkön käytön lisääminen lisää kivihiilen polttoa, mutta ihan 1/1 suhteilla ei sekään toteudu, ja sekin riippuu osin siitä paljon puhutusta poliittisesta tahdosta. Jos öljystä ja muista fossiilisista todella halutaan luopua, tarvitaan korvaavia energianlähteitä. Ja tätä taustaa vasten puheet "uusien" energianlähteiden tarpeettomuudesta ovat silkkaa potaskaa. Jos vanhojen tilalle ei saada vähäpäästöisiä, niin sitten niiden tilalle voi hyvinkin tulla suuripäästöisiä, eikä se ole kenellekään mieluisa lopputulos.

Lue lisää

"Miten 5-10% kotitaloussähköstä voi olla ydinvoimalan verran?"
En tiedä - kerro ensin mistä maasta puhuit? Minä puhuin Suomesta ja näin:


"
Laskelma oli tietenkin vain suuruusluokkaa koskeva. Samoin tämä, josta selviää, mihin Suomen ydinvoimaloita oikein käytetään (arvot erittäin karkeita):

- sähkölämmitykseen n. kaksi ydivoimalaa
- lepotilassa oleviin laitteisiin 1 ydinvoimala
- sähkön siirtohäviöihin 1 ydinvoimala
- teollisuudelle jää 1 ydinvoimala

Nuo arvot ovat vahvasti pyöristettyjä. Tarkemmin vuoden 2007 kulutuksen mukaan:

- sähkölämmitys n. 10 TWh
- häviöt 3.6 TWh
- kotitalouksien valmiustilalaitteet 1TWh
Nuo (pois mm. teollisuuden ja maatalouden lepovirtalaitteet) yhteensä noin 15TWh

Ydinvoimaloiden tuotanto n. 22.5TWh

OL1 ja OL2 vuosituotanto on noin 7TWh. Jompi kumpi niistä on se, mitä teollisuus tarvitsee, ei enempää!
"