Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

245

Kommenttia

7328

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Näin joulunalustunnelmissa ja itsenäisyyspäivään valmistautuessa näyttäisi siltä että stressin taso on noussut palstallakin vielä entisestään. Nyt hyökätään jopa aina sopuisien ja tahdikkaiden palstaveteraanien kimppuun, koska ei jaeta hänen mielipiteitään mitä tulee yhteisten asioiden hoitoon.

    Kyllä maakunnissa asuvilla ja vähätuloisillakin on oikeus saada tasavertaisia palveluja hyvinvointiyhteiskunnassa ja mistä Hil-lan arvostelija tietää hänen varakkuutensa? Sekään ei olisi mikään oikeutus mitätöimään hänen mielipiteitään, En asu Suomessa enkä tiedä mitä gallupit sanovat, mutta uskoisin että monet eivät hyväksy nykyisen hallituksen leikkauksia, sitä että ne kohdistetaan vain ja ainoastaan vähätuloisiin, työttömiin, opiskelijoihin, vanhuksiin, julkiseen terveydenhoitoon, koulutukseen jne.

    Kaikesta huolimatta ja vaikka nälkävyötä kiristetään hampaat irvessä, niin Suomen talous on aika vain heikommassa jamassa. Oikeiston tapana on silloin aina syyttää edellisiä demarihallituksia, mutta se on nyt aivan liian läpinäkyvää. Marinin hallitus hoiti loistavasti maata vaikeana aikana, täynnä haasteita, kuten korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Natoon liittyminen jne, Venäjän kaupan tyrehtyminen ja velan ottaminen oli oikeutettua ja tarpeellista.

    Nykyisen hallituksen toimenpiteet eivät ole parantaneet, ainoastaan pahentaneet tilannetta.

    Miten Turun juna auttaa Suomen talouselämää pääsemään jaloilleen, vähentämään velkataakkaa, nostamaan kansantuloa?

    Ja nyt menenkin jatkamaan "arkisia askareitani", yläkerran siivousta ja tonttujen asettelemista keittiön ikkunoille.

    Hil-lalle terveisiä että kirjoita vain ihan vapaasti omia mielipiteitäsi, vaikka kaikki ei olisivatkaan samaa mieltä. Täällä kuten ei muutenkaan kukaan ei ole sen sananlaskun kultaraha, joka on kaikille mieleen,
  2. Niin minä reppana tässä kärvistelen edessä rotko, takana sudet.
    :)
    A fronte praecipitium, a tergo lupi.

    Nyt kuitenkin on aika laittaa oma koti järjestykseen ja hoitaa nämä asiat etteivät jää perillisten huoleksi.
    Täällä on ollut vähän kaikenlaista puuhaa myös enkä ole ehtinyt edes joulukorttien lähettämistä suunnitella. Tuntuisi siltä että joka joulu saamme aina vain vähemmän kortteja, melkein vain ne pakolliset, joille lähetämme itse joka jouluna ja ovat vielä elävien kirjoilla. Laitannyt kuitenkin ihan vain muutaman että tietävät että vielä ollaan elossa.

    Aloitin lukemaan Monika Fagerholmin Eristystila Kapinoivia naisia ruotsiksi. Siis tämä kirja jolla se voitti Finlandiapalkinnon ihan äskettäin. Taidankin tehdä siitä ihan oman aloituksen.

    Täällä sanotaan että minulla on ruuuanlaittopakkomielle ja en ole saanut lapsena varmaan tarpeeksi ruokaa, koska pidän ruuanlaitosta, kokeilen mielelläni uusia reseptejä ja suunnittelin jopa kirjoittaa keittokirjaa .

    Ruoka lapsuudenkodissani oli ehkä yksipuolista, koska melkein kaikki tuli omilta pelloilta, kasvimaalta, navetasta, kanalasta, sikalasta, järvestä ja metsistä. Talvisaikaan syötiin juureksia (porkkanaa, perunaa punajuurta), tomaattia ja kurkkua, salaattia ja kaaleja vain kesällä tai syksyllä. Nälkää en muista näkeneeni ja jos tuli illalla vielä nälkä ennen nukkumaanmenoa, niin sulannissa oli aina ruisleipää ja voita, maitoa ja piimää.

    En kuitenkaan keitä perunankuorista ja raanavedestä keskitysleirityyppisiä aterioita tai kalua kaluttuja luita niin kuin sotavangit Tammisaaressa. Vaikka en itse pysty nauttimaan juurikaan runsaskalorisista ruuista. Kieltäydyn uskomasta että Suomessa on sellaista köyhyyttä että eläkeläiselle ei riitä rahat ravitsevaan lämpimään ateriaan päivässä, hedelmään ja salaattiin joka päivä.

    Monella vanhuksella on vain huono ruokahalu ja ovat oppineet elämään kituuttamalla. Ja ovat ylpeitä siitä miten vähällä rahalla tulevat toimeen. Mekin elämme vaatimatonta elämää, syömme puuroa ja ruisleipää eikä meillä käytetä alkoholia eikä polteta tupakkaa. ,mutta ruokapöytä on runsaudella katettu, kuten varmasti kaikki nyt tietää.

    Tällaisia koottuja mietteitä illasta.
  3. Missä vaiheessa teit alkuperäissuunitelman?

    Minä olen aina ollut sellainen "kävelijä, polkua ei ole, tien teet mennessäsi" espanjalaisen runoilijan Antonio Machadon sanoin (vapaa käännös:" Caminante no hay camino, el camino se hace al andar".
    Olen toki tehnyt suunnitelmia, minulla on ollut välimatkaetappeja ja tienhaaroja, jotkut suunnitelmistani ovat toteutuneet, jotkut ei, joskus syy on ollut minussa itsessä, joskus täysin minusta riippumatta.
    Joskus on varmaan tapahtunut niinkin että oli hyvä valinta luopua suunnitelmastani, koska kun suljet yhden oven sinulle avautuu useita uusia.
    Elämäni on ollut prosessi.
  4. Eli siis pääasiana on vain kyseenalaistaa uskottavuuteni.
    No joo, antaa mennä kun on alamäki.
  5. Ainoat jotka näkee kilpailua tai kilvoittelua tonttien/mökkien/mörskien hinnoista ovat kai Tellukka ja hänen kätyrinsä.
    Tänään lähetin valtakirjan tuomarilleni Kolumbiaan, Hinta on sovittu ja näyttää siltä että kaupat tulee. Olen toki miettinyt talon myyntiä siitä lähtien kun tapasin nykyisen mieheni ja luovuin suunnitelmastani asua Kolumbiassa talvikuukaudet, mutta varsinaisesti meklarin myytävänä se on ollut vain ehkä noin vuoden. En ole pitänyt asiaa kiireellisenä, koska kannattaa tarkkailla suhdanteita ja Kolumbian suhteen etenkin milloin dollarin hinta laskee ja nyt on otollinen hetki.

    Minulla ei ole moinkäänlaista tarvetta eikä kiinnostusta tietää minkä arvoisia muiden tontit ovat, ainoastaan omani.
  6. Minun totuuteni on joillekin satua.
    Minulle tietenkin ihan vain arkielämääni, ja koska olemme viettäneet joulua nyt melkein kaksikymmenntä vuotta samalla tavalla, vain pienin muutoksin, mitä tulee henkilömäärään, joulupöydän ruokiin jne. niin jos se on tuntunut epäuskottvalta joillekin, niin vika ei liene minun.
  7. Yritän pitää tarkempaa laskua jätesäkeistä tällä kertaa, ettei tarvitse arvailla.
  8. Tämä on nyt se joulusatu, elikkä Paloman ja tyttären leuhka joulu,
    Perustuu tosielömön tapahtumiin.
    Tarua vai totta?
    Faktaa vai fiktiota?
  9. :)
    Minulla on paljon ikkunoita ja vaihdan verhoja vain keittiössä ja eteisessä. Talvella ja kesällä valkoiset, keväällä ja syksyllä luonnon väriskaalaan sopeutuvia, jouluna taas punavalkoruudulliset keittiönverhot.
  10. En tiedä kaipaatko vastausta edelliseen, vai halusitko vain oman mielipiteesi esille minun ja perheeni jouluvalmisteluista . Kovasti ainkain kyseenalaistit tarpeellisuuden, terveellisyyden ja jopa totuudenmukaisuuden.

    Mutta kuitenkin:
    ruuat on vasta suunnitteluvaiheessa. Tortut on tarkoitettu kahvipöytään, joka katetaan noi parin tunnin päästä ruokailun jälkeen. Ruokailijoita on monenikäisiä ja etenkin pojat tykkäävät kovasti suomalaisista joulutortuista.

    Tytär touhuaa kyllä ihan oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti joulunsa valmistamisessa. Tyttären keittiö ja ruokailutila on avoin, keittiössä on saareke, jjohon katetaan ruuat, biljardipöydän päälle asetetaan pöytälevy ja ympärille tuolit ja penkkejä tarvittaessa.

    Vien mahdollisesti jotain muutakin kuin jälkiruuan , mutta emme ole vielä suunnitelleet tarkemmin kuka tuo mitäkin. Mahdollisesti vien parit laatikot ja rosmariinin oksilla koristellun leikkelevadin, tai sitten teen kolumbialaisia upporasvassa paistettuja maissipullia.

    Ruokaa varataan useamman päivän ja juhlapyhän varalle; ei niitä kaikkia yhdellä kerralla kanneta pöytään. Tähän saakka ainoa jouluruokaostokseni on ollut yksi kappale punakuorisia edamjuustoja.

    Jouluateriamme ja joulunviettomme valmistelut ovat vähän erilaisia joka vuosi,
  11. Olemme keskustelleet asiasta montakin kertaa.
    Poika koki nämä muutot mielenkiintoisina haasteina; tyttärelle jokainen muutto oli vaikea ja kipeä.
    Kuitenkin ne oli tehtävä, monestakin syystä, joita lapset eivät vielä siinä iässä käsittäneet, mutta etenkin tämä viimeinen muutto USA:sta Ruotsiin oli päätös jonka tein lähes yksinomaan lasten takia.
  12. Jäin miettimään tätä aloitusta pitkään ja niinhän se on että pakostakin katse alkaa siirtymään tuulilasista peruutuspeiliin ja ajatukset pyöriä siinä mitä on ollut; mitä on tulossa osaamme vain ennakoida ja sekään ei ole mitenkään varmaa: jos Lewyn kappaleet tai dementia, Alzheimers tai jne. eivät tyhjennä kasetteja kokonaan ennen viimeistä matkaa.

    Olen yrittänyt dokumentoida vähän omaa elämääni ja jättää tarinani jälkipolville kirjoitettuna; ei mitään takeita että se edes kiinnostaa ketään, mutta omasta kokemuksestani tiedän, että olisin halunnut edellisistä sukupolvista ja heidän elämästään enemmän tietoa, mutta se tiedonhalu iski minuun vasta itse tultuani vanhaksi.

    Haluan kuitenkin että historiani on minun itseni kirjoittamana, ei jonkun muun tulkinta elämästäni. Asiat muuttuvat hovissa, kuten joillakin on tapana sanoa.

    Päinvastoin kuin monilla, minulla ei ole koskaanollut mitään yksityiskohtaista suunnitelmaa eikä tavoitteita, jotka olisivat olleet kiveen raapustettuja. Olen elänyt elämääni siten kuin minusta on tuntunut parhaalta, tehnyt päätöksiä ja valintoja jotka ovat kuljettaneet kauas, josku pitäneet paikalla; aina ottaen huomioon juuri sen hetkiset olosuhteet, päällä ja sydämellä.

    En ole koskaan kokenut että elämäni olisi ollut erityisen haastavaa, vaikeaa tai puutteellista. Joskus on ollut ekonomisesti vaikeampia aikoja, joskus taas rahaa on ollut runsaamin; perusturva ja perustarpeet olen aina saanut katettua sillonkin kun olin yksin pienten lasteni kanssa vieraassa maassa. En kadu mitään, koska en voi tietää mitä seurauksia olisi ollut jos olisin tehnyt eriilaisia valintoja.
  13. Kukin tavallaan, Leskel71, ja mikä milloinkin parhaalta tuntuu.
    Minä taas olen delegoinut joulun tyttärelle, joka on suuri jouluihminen ja alkaa jouluvalmistelut jo marraskuun alusta. Hänellä riittää energiaa, tilaa kattaa joulupöytä koko perheelle (lähisukulaiset mukaan luettuna olemme vain noin 10 henkilöä).

    Joulupöytä tulee olemaan perinteelline ruotsalainen sillä poikkeuksella, että boikotoimme Janssonin kiusausta; anjovikset ovat kullanarvoista tavaraa tänä jouluna ja niitä myydään netissä astronoomisilla hinnoilla, Onneksi en ole erityisesti Janssonin ystävä, minulle riittää hyvin lasimestarin silli ja uunilohi.

    Jälkiruuaksi vien varmaan tähtitorttuja ja mahdollisesti jonkun riisiivanukkaan.
  14. Vaihtelen verhoja vain keittiössä ja eteisessä, neljä- tai jopa viisi kertaa vuodessa: talviverhot, kevätverhot, kesäverhot, syysverhot ja jouluverhot. Ikkunat peseytän kaksi kertaa vuodessa ja saan apua siihen myös, kuten verhojen ripustamisessa, perheessä on pitkiä (tai joo, normaalipituisia, 179 ja 182 cm.) miehiä. Yksinäni en varmaan viitsisi vaivautua kiipeilemään keittiöjakkaroille tai tikkaille, sen verran ikä painaa ja nivelet kangistuneet, samoin huomasin että esim. rapuissa ja rullaportaissakin kaupungilla oli oltava tarkempi, kun akryylilinssit kaihileikkauksien jäljeltä eivät mielestäni hahmota yhtä hyvin korkeuseroja ja välimatkoja, kuin oikeat omat linssit.

    Laatikoita en tee laisinkaan itse tänä vuonna; ne ostan Suomi-Seuran rouvalta joka myy joulumarkkinoilla kylillä, huomenna joulumarkkinoilla. Lanttu-ja porkkanalaatikot ostan, samoin joulutorttuja ja karjalanpiirakoita.

    Itsenäisyyspäivää vietämme ihan vain kotona, kuten aina: täällä järjestetään kyllä itsenäisyyspäiväjuhlia ja konsertteja, mutta minä laitan vain lipun ikkunalle ja kaksi sinivalkoista kynttilää ja yritän seurata Linnan juhlallisuuksia Ylen Areenalta.

    Laitanpä tähän linkin Ruotsinsuomalaisen Radion ohjelmaan Anna Järvisestä, haastattelu suomalaisesta joulusta, joululauluista (ääninauha suomeksi), siitä pääsee myös kuuntelemaan Annan ajatuksia siitä mitä Suomen itsenäisyyspäivä hänelle ruotsinsuomalaisena merkitsee.
    https://www.sverigesradio.se/artikel/anna-jarvinen-om-finlands-sjalvstandighetsdag
  15. Tänään oli pyykkipäivä ja huilipäivä eileisen Tukholman reissun jäälkeen. Kävimme junalla isolla kirkolla toimittamassa asioita Kolumbian konsulaatissa, lounastimme ja palasimme sitten taas kotiin, ihan tarpeeksi askeleita kertyi askelmittariin.

    Tänään kävimme myös kaupoilla ja postin jakelupisteessä; tilaamani joululahjat ovat nyt tulleet lähes kaikki, puuttuu vain miehen ja hänen poikansa lahjat, sitten olenkin valmis jouluhössötykseltä siltä osin.

    Tällä viikolla joulumarkkinoita lähikylissä, lentopalloa, joulukoristeiden ja valojen etsimistä huoltoa ja esille asettelemista. Tänään vaihdoin keittiön tekstiilit: verhot, pöytäliinat, tyynyt tuoleihin ja tontut ovat päässeet alas ullakoltaan ja hyppelevät huomenna jo ikkunoiden ylälaudoille.
    Joulu tulla jollottaaa ja isäntä löysi kaupassa sesongin ensimmäiset punakuoriset edamjuustot :)
  16. Ja sinä tiedät tarkkaan sen asian?
    En minä koskaan tuntenut olevani mitenkään sorrettu siellä kehitysmaassa.
    Pikemmin päinvastoin.
  17. Molemmista ryhmistä on täällä nähty esimerkkejä.

    Olen eniten rakastettu "oikeassa" elämässäni :)
  18. Olen kiitollinen siitä että pieni Suomi onnistui puolustautumaan moninverroin vahvempaa vihollista vastaan ja vaikka menetimmekin alueita, säilytimme itsenäisyytemme. Ukraina on nyt samankaltaisen tilanteen edessä ja Venäjä suostunee tekemään rauhan ainoastaan jos on saavuttnut omat tavoitteensa, Donbassin alueen rikkaat hiili-ja rautamalmikaivokset, stategisen aseman Mustalla merellä ja tekemään Ukrainasta tottelevaine marionettivaltio, kuten Valko-Venäjästä.

    Olen kiitollinen Suomen hallituksille, yhteiskunnalle ja kansalaisille siitä valtavasta tehtävästä, mikä lähes puolen miljoonan siirtoväen luovutesta Karjalasta toteutettiin kiitettävällä yhteistyöllä ja solidaarisuudella.

    Olen kiitollinen synnyinmaalleni, joka takasi minulle mahdollisuuden itsenäisyyteen ja tasa-arvoisuuteen naisena,; etuoikeus mitä suurella osalla maailman naisista ei ole, maissa joissa sukupuoli, uskonto, perinteet ja etenkin varallisuus määrittelevät tyttölapsen mahdollisuudet hyvään elämään.
  19. Onhan se tavallaan hyvä asia jos pahaa tahtovat ja mieletään järkyttyneet ihmiset purkavat itseään anonyymeihin kohteisiin virtuaaltodellisuudessa sen sijaan että vahingoittaisivat ja loukkaisivat naapureitaan, läheisiään ja tuttujaan ihan oikeassa elämässä.
  20. Ei kovin kauaa sitten kun kommentoin samantyyppistä juttua täältä Ruotsista, jossa esitetään 13-vuotiaiden sulkemista vankilaan. Oikeistohallituksemme, jota sverigedemokraatit vievät kuin pässiä narusta kuvittelee että se jotenkin talttuaisi nuiorisorikollisuutta, kun taas käytännössä esim. USA:ssa ollaan todettu jo aikoja sitten että paras tapa ohjata nuori koko elämän pituiselle rikolliselle uralle on sulkea lapsi vankilaan siinä iässä kun hän on vielä kaikille vaikutteille altis ja vanhempien rikollisten kasvatettavissa.

    Joku parempi ratkaisu on pakko löytää ja etenkin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä jotka tukevat perhettä ja tarjoavat nuorelle muita vaihtoehtoja kuin katujengit, satsaaminen kouluun, nuorisitaloihin ja harrastuskeskuksiin, lisää nuoriso-ohjaajia ja etenkin vanhemmille tukea, että pystyisivät viettämään enemmän aikaa kotona omien lastensa parissa.
    21. 31 / 367
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt