Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

206

Kommenttia

6201

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Aurinkoinen aamu alavirralla, pikku pakkanen ja pääkallokeli, alkaa jo kyllästyttää tämä sisällä olo. Auto on huollossa ja muutenkaan ei ole oikein minnekään asiaa. Heti kun kelit paranee, niin alamme taas kävellä jäällä ja otamme aurinkoa.

    Katselin kalenteria tyhjää on tälle kuulle. Parit syntymäpäivät ja kolmivuotishääpäivä 14/02. Ensi kesää olemme suunnitelleet, mutta kaikki muu on levällään, paitsi että olen ostanut siskolle synttärilahjaksi liput oopperaan Savonlinnan oopperajuhlille heinkuun lopussa.

    Pitäisi kai alkaa kirjoittamaan taas uudelleen, niin saisi jotain mielekästä sisältöä päiviin. Minulle ei tahdo oikein riittää huushollin pito, telkkarin katsominen ja pakolliset kaupassakäynnit.

    Tuossa ylempänä kirjoiteltiin espanjalaisesta saippuasta La Promesa, jota monet katsoo. Me ollaan hurahduttu tuijottamaan vanhempaa espanjalaista saippuaa nimeltään Velvet, feel-good-sarjaa, joka koukuttaa, mutta tasoltaan hyvin vaihtelevaa. Parasta viisikymmentäluvun lopun ja kuusikymmentäluvun alun vaatteet.

    Jottei siirappi ja romantiikka alkaisi ällöttämään, katson Netflixistä Griseldaa ja mietin pahuuden olemusta.
  2. Pahuuden olemusta, olemassaoloa ja muotoa on mietitty maailman sivu. Aikaisemmin mainitsemani judeokristillinen ajattelumalli kiteytti länsimaalaisen moraalisen kompassin neulan asentoon, jonka piti olla johdattamassa tekojamme ja ajatuksiamme: ns. kultainen sääntö. (Älä tee muille mitään mitä et halua itsellesi tehtävän).

    Olemme kaikki syyllisiä suuremmassa tai pienemmässä kaavassa, kun rikomme tätä sääntöä lähes päivittäin ja pidämme siitä huolimatta itseämme ns. hyvinä ihmisinä. Syntimme ovat mielestämme oikeutettuja ja ja vertaamme omia pikku rikkomuksiamme suuressa mittakaavassa tapahtuviin vääryyksiin, rikkomuksiin ja pahoihin tekoihin.
    Jokainen on kuitenkin vastuussa ensisijaisesti vain omista teoistaan ja se että joku toinen tekee väärin ei oikeuta yksilöä tekemään myös väärin.

    Onko raamatullinen perisyntimme, syntiinlankeemuksen seuraus metaforassa hyvän ja pahan tiedon puusta ja karkoituksesta paratiisista se meissä kaikissa asuva kyky vaimentaa omantunnon ääni, paaduttaa sydämemme, tavoitella itsekkäästi vain omaa etuamme, himoita valtaa ja rikkauksia (perisynnit): kyky jota pystymme jossain määrin kontrolloimaan ja pitämään aisoissa seuraamalla moraalisen kompassimme neulaa tai ehkä vielä paremmin, itsesäilytysvaistoamme, empaattista kykyämme myötäelämiseen?

    Voisimmeko olettaa että "hyvyys" olisi normi, ihmisen perimmäinen luonto (lajin säilyttämisen, kehittymisen ja yksilöllisen ja ryhmän psyykisen terveyden kannalta) ja "pahuus" olisi normista poikkeamista, mahdollisesti synnynnäistä, paljolti hankittua, sairautta (psykopatia, sosiopatia jne.).

    Paratiisi on mahdottomuus, mutta dystopia on toivottomuus. Jossain utopian ja dystopian välillä elämme tehden omia valintojamme, joiden kanssa yritämme elää.
  3. Presidentin virkaan kannattaisi ehkä valita siihen parhaimmin soveltuva henkilö. Rauhallinen, maltillinen, arvoliberaali, jolla on suuri kokemus kansainvälisestä diplomatiasta ja rauhansovittelusta, entinen ulkoministeri P. Haavisto tai ekstrovertti maailmankansalainen, ruotsinsuomalainen arvoliberaali Stubb, jolla on myös paljon kokemusta etenkin ulkopolitiikasta, ollut myös sekä ulkoministeri että pääministeri.

    Kaksi ehdokasta jotka eivät suuresti eroa toisistaan; kannattaa kuitenkin ottaa selville miten he luotsaisivat Suomea aikamme geopoliittisessa aallokossa (vaikka eihän heillä paljoakaan todellista valtaa ole): Haavisto sopisi paremmin niille jotka eivät ole yhtä EU- ja Natomyönteisiä kuin Stubb.

    On täysin samantekevää asiat jotka tuntuvat kallistavan vaakakuppia monen mielessä: Haaviston seksuaalinen suuntaus tai Stubbin vaimon ulkomaalainen syntyperä ja heikohko suomi. Ne eivät vaikuta presidentin tehtävien hoitamiseen millään tapaa.

    Kävi kuinka kävi, Suomi saa ulospäin suuntautuvan, maahanmuuttajiin positiivisesti suhtautuvan, arvoliberaalin älykkään ja edustavan presidentin.
  4. :)
    Hohhoijjaa on iskenyt taas!
    Minäkin lueskelen mielelläni näitä arkielämän bloggauksia.

    Dalajoen alavirrassa (joki ei mutkittele tällä kohtaa, mutta kauempana keskivirrassa olevat saaret antavat vaikutelman kapeikosta joka sitten laajenee lahdenpoukamaksi tulvaniityn jäätyä kokonaan veden peittoon, kun vesivoimala rakennettiin.

    Hiekkapohja ja tumma vesi joka tulee virtaa alas Norjan rajan tuntureilta.

    Hyvää lauantaita kaikille! (Tänään tuuli on laantunut, aurinko pilkistelee ja plussaa muutama aste. Euroviisukarsinnat alkaa tänään.)
  5. "Kaipaa tarinoita, joissa on henkilökohtaisten asioitten ja henkilösuhteiden
    lisäksi laajempaa perspektiiviä."
    Anonyymi
    2024-02-02 20:56:34
    Olen aivan samaa mieltä. Kirjoitetaan massoittain kielellisesti taitavia, koskettavia ja ansiokkaitakin kasvutarinoita, kehitystarinoita, terapiaromaaneja, jotka kietoutuvat oman lapsuuden ja nuoruuden ympärille, minäkeskesiä omien demonien taltuttamisia.

    Viime aikoina olen lukenut melkein yksinomaan suomalaista proosaa, mutta onko tämä yleismaailmallinen trendi tämän päivän maailmankirjallisuudessa, en tiedä.
  6. Ei taida olla vain viihdekirjailija.
    "Punaorvot", hänen uusimpansa ei ole varmaankaan viihdettä, ei myöskään "Rottien pyhimys", joka on historiallinen romaani Hattulan Pyhän ristin kirkon seinämaalauksista. Ollut myös Finlandia-ehdokkaana.
    On hän voinut kirjoittaa myös viihdettä, monipuolinen kirjailija kun on.
  7. Minäkin käytän japanilaista aamutakkia, puuvillayukataa, jonka sain tuliaisiksi tyttäreltäni Tokionmatkalta.
    Jos vaatetta valmistetaan myyntiin lähtömaassa ja viedään ja markkinoidaan globaalisti, niin ei se ole mitään kulttuurin omimista.

    Esimerkkinä wayuu-kansan tekstiilit, erityisesti kudotut ja symboleilla koristellut pyöreät reppumaiset kassit, joita myydään etnisissä kaupoissa ympäri maailmaa.
    https://lunazulgallery.com/listing/676769886/authentic-wayuu-single-thread-mochila

    Minä en ehkä käyttäisi karnevaaliasuna jonkun alkuperäiskansan uskonnollisissa rituaaleissa käyttämiä vaatteita, asusteita tai koruja.

    Nyt jos lappalaiset/saamit/koltat jne eivät halua että muut hyötyvät kaupallisesti heidän kulttuuristaan, niin se on ok.

    Kärpäsestä on tehty härkänen.

    UNESCO listaa aineetonta maailmanperintöä ja sen tarkoitus on suojella alkuperäiskulttuureja ja nostaa esille alkuperäiskulttuurien monimuotoisuutta.
  8. Olen miettinyt joskus tätä samaa: yöpöydälleni ja tablettini kirjastoon keräytyy koko ajan lisää kirjoja: kirjoja joita on suositeltu, palkittu. luku(kirja)piirien listoilla ja koska rakastan lukemista (ensirakkauteni, joka ei ole koskaan kokonaan unohtunut olivat kirjat) niin jää miettimään tuleekohan näistä koskaan klassikkoja.

    Satu Rämö myy juuri nyt todella paljon ja Max Seeckin "Loukko" on kesken, hänkin myyntilistojen kärjessä ja monille kielille käännetty. Hänestä puhutaan aikamme uutena pohjoismaisen jännityskirjallisuuden suurena mestarina ja perinteen jatkajana; mutta kiehtoisivatko nämä kirjat sadan vuoden päästä enää lukijaa?

    Luin viime viikolla loppuun Anneli Kannon Rottien pyhimyksen ja siinä oli kyllä mielestäni aineksia suomalaiseen klassikkoon.

    Artikkeli on ansiokas ja luotaa kaunokirjallisuuden roolia ja pysyvyyttä muuttuvassa yhteiskunnassamme.
  9. Kyllävaan, koko elämä on yhtä metaforaa.
    Allegoriat on parhaita: ne on pieniä tarinoita toisen, pitemmän narratiivin sisässä (narratiivi = tarkoitusperäinen kertomus). Niihin liittyy usein kätketty merkitys, symboliikkaa, vertauskuvia. Kuvataiteessa käytetään myös allegorioita ja Raamattu on täynnä niitä.
    Eufemismejä käytämme jatkuvasti, kun haluamme kiertoilmaisulla sanoa jotain vähän "sievemmin".

    Nää on vain sanoja.
    Niitä käytetään siksi koska ne tarkentavat sanotun tai kirjoitetun sisällön merkitystä ja avaavat ikkunoita tekstin ymmärtämiseen. Varsinkin jos arkikielessä ei ole vastaavaa ilmaisua, tai arkikielen sana ei ole tarpeeksi yksiselitteinen tai kattava.
  10. Mun spesiaaliteetteja oksymoron, eufemismi ja allegoria ;)
    Nattinatti
  11. Kävin kauan sitten Inarissa Siida-saamimuseossa, ja siellä oli paljon turistikrääsää, kaikki hyvin hinnoitettua. Ostin jokusen matkamuiston ja poronkellot tuulikanteleeksi. Ei tullut vilkaistua josko ne oli made in China, oletin niiden olevan paikallisten saamien tekemiä.

    Tuo kulttuurinomiminen on mielestäni vaikeasti hahmotettava asia. Miten se loukkaa lappalaista, jos pidän vaikka lapsena saatuani neljäntuulenlakkia päässäni?

    Alkuperäiskansat ja valloitetut kansat ovat aina omineet valloittajan kulttuuria ja kulttuurit ovat sulautuneet toisiinsa saumattomasti, mutta ontiettyjä alkuperäiskulttuureja, jotka halutaan säilyttää koskemattomina. Meillä saamelaiset ja esim. romanit eivät pidä hyvänä sitä että heidän vaatteita ja asusteitaan pidetään esim. karnevaaliasuna. Ymmärrän kyllä, että se voi loukata jotain, mutta jos etnisen asun pukemiseen ei liity kaupallisuutta en minä sitä katso pahaksi rikokseksi.

    Kolumbiassa on kohta alkamassa maanosan kuulut Barranquillan karnevaalit, E-Amerikan toiseksi suurimmat karnevaalit Rion karnevaalien jälkeen. Siellä juhlitaan rotujen sulautumista, kulttuurien sekoitusta, historiaan perustuvaa väestön monimuotoisuutta. Paljon on omittu kulttuuria ja siitä kaikesta on tehty värikäs ja elämniloa täynnä oleva karnevaali!

    https://www.youtube.com/watch?v=zcgUJh8SgG0
  12. Termiä käyttävät nimenomaan konservatiivit ja heistäkin vain äärioikeistolainen media ja poliitikot. Vähättelevästi tai mitätöivästi. Rasistit, äärinationalistit, populistit ja heidän kannattajansa.
    Termi on myös loukkaava siinä mielessä että se jäljittelee afrikkalais-amerikkalaisten tapaa puhua (ei aina standardienglantia. Mustien englanninkielestä käytettiin joskus takavuosina sanaa "ebonics" ja se on ihan ok ellei sitä käytetä markeeraamaan "valkoisten" standardia ja oletettua paremmuutta.)

    Kulttuurin omiminenkin on kaksipiippuinen juttu. Jos minä laitan intiaanipäähineen päähäni ja lähden tanssimaan sadetanssia esim. jossain julkisessa tilaisuudessa, niin alkuperäiskansa, jonka asua olen lainannut voi kokea sen loukkaavaksi. Mikä ei ehkä ollut tarkoitus tai käynyt edes ajatuksissa. Tänänä poliittisen korrektiuden aikana on oltava varovainen kaikessa kulttuurin omimisessa, ettei vain tule tallattua kenenkään muun varpaille. Julkisesti ainakaan...
  13. @Ramoona,
    woke-sana ärsyttää minuakin , monestakin syystä. Ensiksikin, se on afrikkalais-amerikkalaisesta arkikielestä lainattu sana, imperfekti wake (awake) sanasta ( herätä, herättää. En osaa sitä tarkasti suomentaa, mutta se tarkoittanee ihmistä joka on "hereillä", tietoinen ja ajan hermolla. (Äännetään wouk/, pyöreällä w-äänteellä)

    Siitä on tullut, etenkin Trumpin kaudella, poliittinen termi ja alentava ilmaisu amerikkalaisen mustan väestön vaatimuksista tulla tasavertaisesti kohdelluiksi ja lain edessä paitsi teoriassa myös käytännössä tasavertaisiksi (Black lives matter!). Termi on laajentunut tarkoittamaan yleensäkin kaikkea tietoisuutta epäoikeudenmukaisuuksista, jotka johtuvat etnisyydestä, ihoinväristä, rodusta, yhteiskuntaluokasta.
  14. Ei nämä nyt ole mitään nuorisokieltä myöskään ja se että asun Ruotsissa ei vaikuta asiaa. Se että olen englanninkielentaitoinen ja olen puhunut englantia kotikielenä kolmekymmentä vuotta antaa osviittaa siihen mitä englanninkielestä lainatut sanat tarkoittavat.
    Eipä siinä sitten sen kummempaa.
  15. Olen aika hyvin jyvällä artikkelin ilmaisuista. Siis ymmärrän mitä ne tarkoittaa, vaikka eivät ehkä kuulukkaan omaan sanavarastooni aktiivisesti.

    Osa listan sanoista tai ilmaisuista on alentuvasti, halventavasti tai mitätöivästi tarkoitettuja ja kohdistettu ihmisiin jotka eivät jaa kirjoittajan äärioikeistolaisia arvoja.
  16. :)
    Ok vaihdetaan sitten sana Daesh-orvoiksi ja äideiksi. Et kai sinä luullutkaan että kirjoitan Ilta-Sanomat-orvoista?
    IS Islamiska Staten, lyhennys.
  17. Tämä koulutuksesta ja sivistyssanoista käyntiin lähtenyt mielipiteiden eriävyys ei lähtenyt minusta.
    Se joka ei päivitä tietojaan eikä muokkaa asenteitaan uuden tiedon ja kypsyyden pohjalta on pahasti jämähtänyt älylliseen erämaahan missä mikään ruohonkorsi ei kasva.
    Minä arvostan ajattelevaa, tuntevaa, rakastavaa ja muista välittävää ihmistä. Kaikki tasavertaisia arvoasteikossani.
  18. Ruotsiin tuotiin sekä IS-orpoja että Is-äitejä lapsineen. Jos äidit ja lapset olivat Suomen/Ruotsin kansalaisia, ei mitään muuta vaihtoehtoa ollut ja moraalisesti se oli pienmpi paha tuoda heidät turvaan äidin kotimaahan, kun jättää heidät heitteille ties mihin kohtaloon Pohjois-Syyriaan. Vanhempien rikkomukset ja synnit eivät periydy lapsille ja oli moraalisesti täysin oikein tuoda ainakin lapset, mutta myös äidit jotka halusivat palata ja olivat Suomen/Ruotsin kansalaisia takaisin.
    En tiedä ovatko äidit joutuneet oikeuteen Suomessa, ainakin täällä Ruotsissa ovat tietääkseni ja se on aivan oikein. Lapset voi ottaa huostaan myös täällä meillä, jos vanhemmat eivät ole soveliaita lasten kasvattajiksi. Mutta siihen on oltava hyvät, todistetut syyt.
  19. Koko elämä on kasvua ja kehitystä, toivon mukaan.
    Tai sitten ei.
    Omaa tietokantaa on syytä päivittää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Samoin omia asenteita.
    Jotain jota tuli ehkä sanottua kaksikymmentä vuotta sitten ei ehkä sanoisi enää, tänä päivänä.
    (Itseoppineet, koulujakäymättömät ihmiset ovat minun arvostusasteikossani korkealla)
  20. Kiitos linkistä!
    Kukkamekko ja moderni bikersjakku minulla onkin jo valmiina. Korkokengät vai vaaleat. ohuet pitkät nahkasaappaat? Sandaalit vai avokkaat?
    Iltapukua minulla ei taida edes olla, mutta shaaleja ja huiveja joka lähtöön. Maximekkojakin muutama vaatekaapin perällä...katsotaan. Pukeutuminen johonkin vähän juhlavampaan tilaisuuteen on aina kivaa.
    21. 92 / 311
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt