Pauke84

Pauke84 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Etäläsuomesta

Liittynyt 7v sitten
7 aloitusta · 395 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Peruin jo yli vuosi sitten. Syy tosin sama kuin nytkin. Ei enää ikinä.
Jatkan sen verran vielä, että mahtaakojan olla irrotettavia korotuspaloja? Sillo nuohouskin onnistuu.
Jos se vetää ihan OK ekan lämmityksen jälkeen, niin ei sitten tarvi mitään. Korkeakin piippu vetää syksyn ekalla kertaa huonommin. Mutta jos yleensä tarvii lisää vetoa, niin se piipun korotus paras tapa toteuttaa se. Savukaasuimurit jne on yksi kallis uusi huoltokohde lisää. Mutta kyllähän tuossa piipun korotuksessa vaikuttaa myös nykyisen piipun korkeus katon yläpuolelta. Täytyy olla kuitenkin nuohottavissa ilman telineitä, niin voi tulla korotuksen rajat äkkiä vastaan.
Lienee tarkoittavan siirrettävän valaisimen laitekaapelissa sijaitsevaa katkaisijaa. Tosin SFS6000 ei koske niitä vaan kiinteitä asennuksia ja väliaikaisia jakeluja.

Itse 0-katkomiseen en osaa varmaksi ottaa kantaa, mutta hullulta se kuulostaisi, jos esim vanhan kerrostaloasunnon valaisinpisteen sokerin palassa olisi OK katkoa N ja antaa L olla kiinteenä.

N-katkominen ei mielestä kuulu muutenkaan kuin UPS-laitteille, turvakytkimille (joihin tässä saatetaan väärin viitata), osaan keskuksista jne.
Itse poltan kanssa sanomalehtiä nuohousluukussa. Piippu on kesän jäljiltä jäähtynyt, niin veto alkaa vasta kun tulee enemmän lämpötilaeroa. Jos itse vetoa haluat parantaa, niin siihen ainoa ratkaisu on korottaa piippua. Toisissa vanhoissa matalissa taloissa näkyy silloin tällöin piipunkorotuksia. Vaatiikohan vähintään toimenpideluvan? Eos.


Joskus kaveri sanoi puhaltavansa nuohousluukkuun kuumailmapihaltimella hetken, mutta sen voisi ajatella levittävän nokea myös kämppään. Kaverisi idea kuulostaa hyvältä. Laittaa lämpötuikut nouhousluukkuihin palamaan. Luulisi sen jälkeen vetävän hyvin. Täytyy itsekkin kokeilla tuota.
Lisään vielä, että jos vastaavan avausmekanismin tekisi 100 ihmistä, niin niistä ainakaan 70% ei tajuaisi edes tekevänsä väärin ja 80% ei osaisi ajatella vaaroja siihen liittyen. Tiedostettu tekeminen on moninverroin turvallisempaa kuin vain tekeminen.
Luet tekstiäni kuin piru raamattua 😉 Eikä siinä mitään. Enemmän on oikein olla sinun kanssasi samaa mieltä.

Mutta se autotallin ovi varmaan jätti eniten sellaisen kuvan, että en välittäisi ympärillä olevien ihmisien turvallisuudesta? Kerronta oli sen tapaista kuin oli sen takia, että olen tiedostanut riskit ja tullut siihen tulokseen, että pystyn elämään ja käyttämään "konettani" niin ettei siitä ole muille vaaraa. En ikinä tekisi moista toiselle enkä suosittele. Jos talon myyn, niin puran sen ennen pois. En sen takia, että pitäisin sitä vaarallisena oikein käytettynä vaan sen takia etten halua olla vastuussa siitä, jos joku muu käyttää sitä. Miksi sitten tein tälläisen enkä ostanut taloon.comista 700€ nosto-ovea. Yksinkertaisesti sen takia, että oveni ovat isot jotta esim. pieni traktori mahtuu sisään. Sitten olihan tämä aika halpa. Nosto-oven avausmoottori maksoi tuotitukussa muistaakseni 200€ ja tarvittavat työntötangot yms. löytyi omista romuvarasoista.
Käytännön kokemus sanonut itselle, että yllättävän paljon sattuu sähköalalla pieniä ja suurempia virheitä joista osa korjataan ja osa jää jo siistäkin syystä, ettei kukaan huomannut.

Sait ehkä väärän kuvan minusta. Tottakai pyrin tekemään asiat kunnolla ja välttämään virheitä. Suhtaudun myös turvallisuuteen vakavasti. En kuitenkaan edellämainittuen vuoksi menetä yöuniani ja toisaalta uskon eri alojen asiantuntijoita, jos vaikka keskusvalmista on sitä mieltä, että todellisuudessa ei ole mitään hätää.
Kaksi erilaista esimerkkiä täysin poikkeavista tilanteista. Toinen oli työelämästä ja toinen oli omatoimiasentajalle. Ketä siihen ryhtyykään ottaa ottaa jokatapauksessa riskin. Kellekkään allalla olevalle ei pitäsi tarvita neuvoa perusasioita, jos S2 käytynä.
En tee sähköteitä enään kuin itselleni 😉 En ole tehnyt enään aikoihin muille.
Kai tiedät, että varmennustarkastaja ei esim katso suurinta osaa dokunentteja kuin sen verran, että ne on olemassa. Sama koskee sähköteknisiä laskelmia. Pääsääntöisesti riittää, että ne on olemassa eikä ala tarkastamaan niiden oikeellisuutta.
Kannattaa katsoa ihmisiä laajemmalla objektiivilla. Tähän maailmaan tarvitaan tarkkoja ja kuuliaisia ihmisiä. Mutta toisaalta myös muitakin ominaisuuksia omaavia, kuten noiden ominaisuuksien vastakohtia. Kaikille löytyy omat tehtävänsä joihin omat ominaisuudet sopivat.

Minä ajattelen esim näistä tiukoista sähköpuolen säännöksistä, että ne ovat pitkälti ohjenuora johon tulisi pyrkiä kaikin tavoin ja toisaalta ne ovat ongelma- ja riitatilanteessa ne työkalut joilla ratkotaan vastuukysymykset. Täydellisyyteen niiden osalta ei kuitenkaan kannata edes pyrkiä, koska se on sula mahdottomuus. Aina sattuu jotain mitä ei osata huomioida.

Esimerkkinä tilanne vuosien takaa (en muista kaikkea pilkulleen joten arvot jne mitä kerron on suuntaa antavia. Vastuuvapautuslauseke tähän).

Käyttöpaikkaan X tuli oma muuntaja, normaaliverkko ja dieselvarmennettuverkko. Keskuksia yli 10kpl.

Suunnittelutoimisto oli laskenut laskentaohjelmalla muuntajan virrat oikosulkutilanteessa luokkaa vitusti pieleen liian pieneksi. Olivat käyttäneet väärää tyhjäkäynti-impedanssia tjms. en noista ole koskaan ollutkaan hyvin perillä ja nykyään vielä vähemmän.

Tämä kaikki tuli ilmi asiallisen suunnittelutoimiston omasta ilmoituksesta tilanteessa jossa pääkeskukset olivat jo toimitettu ja niiden oikosulkukestosuudet jäivät liian alhaisiksi.

Tässä alettiin heti yhdessä pilkun fiilaamisen sijaan hakemaan ratkasuja tilaajan, keskusvalmistajan ja suunnittelutoimiston kesken. Kysyttiin myös eräältä jäsenjärjöstön korkeanluokan asiantuntijalta asiasta ja hänen vastauksensa oli esim, että kyllä niitä laskee muutkin väärin säännöllisesti ja kukaan ei tule koskaan huomaamaan mitään. Lopulta päädyttiin siihen, että keskusvalmistaja teki lisätöinä pieniä muutoksia pääkeskuksiin (ilmakatkaisijat ja kiskostot taidettiin vaihtaa) ja tilaaja maksoi ne. PK:t eivät olleet tämänkään jälkeen täysin keskusvalmistusstandardin mukaisesti mitoitettuja , mutta yhteisissä palavereissa päädyttiin siihen, että ne voidaan ottaa käyttöön ja riskit on tarpeeksi korkealla tasolla huomioitu.

Mitä tällä sitten tarkoitin. Pilkunviilaajana tilaaja olisi voinut alkaa vaatia Suunnittelutoimistoa korvaamaan pääkeskukset ja varmaan menestynyt. Tässä kuitenkin saatiin asia hoidettua järkevästi sääntöjä venyttämällä ilman että siitä koitui kellekkään turhan suuria kustannuksia. Oletan, että tästä jäi noin 10 hengen suunnittelutoimistokin ko. tilaajalle kiitollisuuden velkaa ja myöhemmissä projekteissa maksanut jo itsensä takaisin.
Varmaan joo 😂 Sääntöjä saa noudattaa ja kuuluukin noudattaa pilkulleen. Mutta harva niin haluaa kuitenkaan tehdä ja varsinkaan jokaisessa asiassa.

Esimerkki jos joku kysyy minulta kuuluuko laittaa vikavirtasuoja tilanteessa X. Vastaan sen mukaan miten on kuuluuko vai ei.

Jos joku kysyy mielipidettä voiko jättää laittamatta. Tässä kohtaa käytän harkintaa painottaen omaa vastuuta asiasta, suojauksen edullisuutta, olevien asunnuksien ikää, mahdollisuutta tehdä niin ettei asennusten tekoaika tule selkeästi esille jne. ja saatan kertoa, että omalla vastuulla sen voi jäättää pois kunhan riedostaa siihen liittyvät jutut.

No vikavirtasuoja on huono esimerkki, koska se on niin halpa ettei kovinkaan usein tule tilannetta, että kustannussyistä sitä olisi järkevä jättää pois. Toisaalta montakohan henkeä vikavirtasuoja oikeasti pelastaa vuodessa? uokkaa 5-20. Luokkaantumisia joitain satoja. Minä ainakin ajattelen, ettei sen merkitys turvallisuudelle ole ollenkaan niin suuri kuin yleisestä sähkökeskustelusta voisi kuvitella. Moottoripyörillä, tupakilla, viinalla yms tappaa itsensä yli 1000 todennäköisemmin ja kaikkea niitä harrastaa tai tullut harrastettua.
Jokaista esim. 10A tai 16A ryhmää kohti on vain 1 nollajohdin. Virrat niissä ei nouse yli vaihevirtojen. Jokainen nollajohdin lähtee 0-kiskolta siinä kuin L lähtee johdonsuojalta. Vikavirtasuojan jälkeen on yleensä pieni 0-kisko mistä lähtee sen jälkeiset nollat. Kiskolta taaksepäin käytetään paksumpia kaapeleita joten ei hätää ja yleensä nollavirta onkin kiskoilla jo pienempi kuin ryhmäjohtimissa, koska eri vaiheiden nollavirrat komoavat toisiaan. Isoissa nousujohdoissa esim 0-johdin on pienempi kuin vaihejohtimet perustuen juuri tuohon summautuen pienenevään nollavirtaan.
Mää luin tästä joskus jonku tiedotteen. En tarkkaa enää muista (yllätys yllätys) miten meni. Mut ainakin kurisrimen poiston viranomainen rajasi ylittyvän raja. Voihan olla, että tänäpäivänä niihin alettu suhtautua vapaammin. Eos.
Esittämäsi tasoista riskiä en olisi halukas ottamaan. Etkä voi niputtaa kaikka "säädösten vastasta" toimintaa yhtä riskaapeleiksi. Tässä esimerkissäni en nähnyt kuin häviävän pienen riskin jonka myös tiedostan.
Missä mielessä? Tuskin olen ainoa ketä tykkää rakennella kaikenlaista. Ennen vanhaan se oli ihan normaalia jopa. Aika moni tehnyt mikroauton yms nuorempana. Minulle suurin tekele on klapikone, joka vielä tosin kesken / ei toimi täydellisesti. Tullut maksamaan lähes tehdastekosen verran. Mutta harrastukset on harrastuksia 😉
Kyllä tuossa vinhaa perää oli. Esim miksi tuulivoimalan pyörivää liikettä ei laske inerttiaksi johtuu juurikin tehoelektroniikasta välissä.

Vihreän energian säädöstä/tasaamisesta/säilömisestä voidaan sitten taas olla montaa mieltä. Toinen saattaa kannattas, että kannattaa nyt panostaa. Itse kannatan, nyt ei kannata panostaa kuin punppuvoimaloihin ja kehittää muita. Teknologiat vielä lasten kengissä kehittyneemmissä järjestelmissä.
Otin harkitun riskin, jossa tiedän olevani korvaus velvollinen, jos esim joku jättää sormet väliin.
Tästäsyystä ei ole seinäpainike käytössä. Kannan kaukosäädintä mukana. Avaan ovet autosta tai edessä seisten. En myöskään sulje niitä ennenkuin astunut ovesta ulos. Jos kuolen ennenaikaisesti ja vaimo jää yksin olen hänelle tehnyt listan omista säädöistäni jotka tulee purkaa pois ammattilaisen toimestä 😂 Paljon enempää en voi enään tehdä jos haluan harrastella. Otan kyllä turvallisuus näkökulmat silti huomioon.
Siihen löytyy ainakin uusia himmentimiä vielä.
Käyttöohjeessa on kytkentäohje, jonka mukaan pystyy mittailemaan onko himmenin rikki. Linkki ohjeeseen:
https://www.eltako.com/fileadmin/downloads/fi/_bedienung/EUD12D_21100905-3_fin.pdf
10 / 20
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt