Pauke84

Pauke84 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Etäläsuomesta

Liittynyt 7v sitten
7 aloitusta · 395 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Perustelut on oikeastaan siinä ekassa viestissäni. Eli määräaikaista mielestäni kannattaa harkita vain sähkölämmitteisessä. Toisaalta, jos on pelkästään jäähdytys tarpeita, niin unohtaa määräaikaiset vallan (kaukolämpökohteet).
Sinun tapauksessa tekisin vaan pörssisähkösopimuksen. Mahdollisuus hittiin on selkeästi suurempi kuin hutiin. Asian sinetöisi täysin, jos jäähdytät asuntoa sähkökäyttöisellä kylmäkoneella kesäisin.
Joku jo vastasikin, että öljysi ei ole päässyt vielä joka kohtaan. Narina lakkaisi millä öljyllä vaan kunhan saranantappi on vain kokonaan voideltu. Olet jo käyttänyt ns. parhaita öljyjä siihen. Se pyöränketjuöljy on esim pysyvää ja tehokasta voitelemaan. Itse käyttänyt ompelukoneöljyä ja se päässyt meillä aina saranoihin.

Sitten on "ruosteenirroitusaineet" yms tunkeutuvat voiteluaineet spray purkeissa joita voit vielä kokeilla. Tai sitten nostaa oven pois saranoilta ja laittaa jäykempää pysyvämpää ainetta niinkuin joku sanoikin. Saattaa nyt jo laittamasi öljytkin hiljalleen kulkeutua koko saranatappiin kunhan oves tarpeeksi monta kertaa avataan ja suljetaan.
Tämä on sellainen kysymys johon kukaan ei osaa varmasti vastata. Energiakriisikin saattaa jatkua ensitalvena, jos tulee keski ja etälä eurooppaan kylmä talvi. Jossain määrin sähköyhtiöt hinnoittelevat määräaikaisiin sopimuksiin mukaan myös tuota epävarmuutta.

Itse toimin aina sellaisella periaatteella, että suojauksia on turha tehdä silloin kun kakka on jo housuissa. Oma ennusteeni on, että todennäköisemmin saat halvempaa sähköä tekemällä vain pörssisähkösopimuksen. Mutta jos haluat pelata varman päälle ja laskiskelet sen varaan, ettei haittaa maksaa muutamaa senttiä ylimääräistä mielenrauhasta, niin onhan sekin ihan järkevä peruste tehdä määräaikainen sopimus nyt kun ne eivät ole enään järkyttävän kalliita.

Sähkölämmitteisessä talossa, joka kuluttaa paljon energiaa, saattaa mielenrauha olla aika painavakin seikka. Toisaalta pörssisähkö ei ole koskaan ollut yhtä optimaalinen sähkölämmitteisiin kohteisiin kuin kaukolämpökohteisiin, koska sähkö on aina silloin kalleinta kun lämmitystarvekkin suurinta. Lämmitys näyttelee myös monessa varsinkin vanhassa kohteessa selkeästi suurinta siivua energialaskusta. Ehkä nyt voisi tälläiseen olla 1 vuoden määräaikainen ihan hyvä veto. Pystyy ainakin etukäteen laskemaan varmaksi paljonko ensitalven lämmityskulut ovat.
Sinänsä ei kuulu tapoihin vängätä yksinkertaisten kanssa. Mutta lue nyt vaikka Motivan sivuilta löytyvästä tavan taalaajan kysely palstalta kohdasta 3 mitä sanotaan mukavuuslattialämmityksestä. Vaikkei ole vaatimus ei poista sen merkitystä. Jos sinulla pääsy ST-ohjeistoon, niin sieltä löydät asiasta lisää todella paljon. Googlea ei tarvi osata kuin käyttää, niin jokaisessa mahdollisessa artikkelissa kerrotaan mahdollisista ongelmista mitä voi aiheuttaa kun ei käytä märkätiloissa lattialämmitystä.

https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/usein_kysyttya/lvi-jarjestelman_kaytto_ja_kunnossapito_ukk#3Kylpyhuoneenlattialmmityksenpitminenpllkesll

Ps. Minun alkuperäinen neuvoni oli mitä kannattaa tehdä.Sinänsä säännöksistä vänkääminen ei siihen vaikuta. Järkevästi voi silti toimia vaikkei ole pakko. Märkätilojen lattialämmitys ei kuluta sähkö juuri nimeksikään varsinkaan kesällä , mutta kanttaa pitää päällä kun kuivaus tarvetta. Näin ollen on parempi vain pitää kokoajan päällä ja ovet kiinni. Säästö on olematon alkamalla sen kanssa sähläämään. No se on tietysti kanssa makuasia mikä on kellekkin olematon ja mikä ei, mutta itse en jaksa alkaa sähläämään parin euron säästöjen vuoksi.
Lisään vielä, että aine- ja energiataseet on aika tuttuja, joten tiedän kyllä ilmanvaihdon olevan tärkein tekijä tässä. Haihtuminen vaatii myös energiaa jota lattialämmitys antaa tehostetusti. Yhdessä lämmitys + riittä ilmanvaihto kuivaavat paikat nopeasti ja pitävät paikat kunnossa vuosikymmeniä.
En tie mitä saivartetelua halusit termistä käyttää, mutta avataan nyt hiukan tarkemmin. Mukavuuslattialämmityksellä viittasin juuri näihin kerrostalon yms pieniin sadasta watista alkaviin lattialämmityksiin joiden yksi pää focus on myös pitää paikat kuivina. Näillä ei ole tarkoitus lämmittää. Olkoon ilmanvaihtoa tai ei siitä on apua jokatapauksessa. Esim saumat imevät itsensä läpimärksi 3 minuutin suihkun aikana. Märkätiloissa pidetään lattialämmitystä päällä vaikka olisi koneellinen IV kiinteistössä. Nykyään asennetaan myös usein sellaisia termostaattejakin, joissa ei ole kytkintä saavutettavissa ilman työkaluja.
Kai perusasia kunnossa, eli paneelit pesty? Eikä yhteenkään paneeliin tule varjostumaa? Väittävät silti nykyään, ettei paneelien teho laskisi kaikissa samassa suhteessa kuin varjostuneessa. Joka tapauksessa laskee jonkin verran. Eli yhden paneelin alentunut tuotanto laskee muidenkin paneelien tuotantoa.
Eikohan tuo onnistu, mutta ammattikaisen kanssa yhteistyössä. Sähköalan osaaja hoitaa erotukset ja sen jälkeen saat purkaa ihan rauhassa. Näin toimitaan monilla työmaillakin. Eli rakennusporukka purkaa johdot kun sähköpuoli ne eka erottelee.
Se on ns. mukavuuslattialämmitys. Tarkoitus pitää paikat kuivina. Varauskyky usein aika pieni vr. varaava laittialämmitys.
Sanoisin, että anna olla päällä vain. Joudut näkemään aika kovan vaivan suht pienen säästön vuoksi. Pidä kylppärin / vessan ovea kiinni, niin et lämmitä sillä muuta asuntoa. Esim kerrostalossa on usein lämpimiä seiniä ympärillä, niin sähkönkulutus on todella vähäistä.
Ei voi missään tilanteessa edes verrata tätä katastrofia aurinkovoimaan. OL3 tekee sähköä vuosihuolto lukuunottamatta yötäpäivää. Sellainen varma perusvoima on äärettömän tärkeää Suomen kaltaisessa kylmässä maassa, jossa sattuu olemaan suhteellisen pimeät talvet. Jos edes hetken ajattelisit, niin tajuaisit 1.6MW perusvoiman oleman paljon tärkeämpi juttu kuin vaikka samalla rahalla saatava ninellisteholtaan 5MW aurinkovoimala.
Hinnat ovat nimenomaan tuulivoiman takia ylhäällä. Ei ole viikkoihin myllyt pyörineet kuin 5-20% kapasiteetilla nimellisestä. Jos tuulisi enemmän olisi sähkö taas ilmaista.
Näinhän se on. Suhteellisen pienikin omakäyttö saa koko tuotannon plussalle. Miinukselle ei kuitenkaan mennä kuin 10% siitä mitä siirtomaksu on.
Pitäisi erota heti pormestarin virasta. Muutenki jopa haitallinen persoona.
Tietämättä kohteesta sen enempää vastaukseni on hyvin todennäköisesti ko. kohteeseen varmasti riittävä ja oikea tapa. Jos itse tekisin, niin tekisin suojaputkella jokatapauksessa. Seuraavaan pari lainausta ST-ohjeesta, jonka perusteella esimerkiksi kaapelin suojaus yms voidaan suunnitella: Ps. Lainaukset eivät ole suoria copyright syistä, asia sisältöä ei ole muokattu, tekstiä lyhennetty ja jätetty vähemmän oleellista pois. Tämä ei ole yksinään "raamattu" josta piru voi lukea vain itseään mielyttävimmät osat vaan vaatiin vähän myös muualtakin löytyvien asioiden huomioon ottamista. VÄLEIHIN OLEN ISOLLA TEKSTILLÄ KIRJOITTANUT MYÖS OMIA KOMMENTTEJA SEKAAN:


Maahan asennettaessa käytetään sähkömekaanisella suojalla
varustettuja 0,6/1 kilovoltin voimakaapeleita, kuten MCMK,
AMCMK ja XCMK. ERIKSEEN ON VIELÄ MAININTAA LIITTYMÄKAAPELEISTA JNE, JOISSA EI PÄÄASIASSA KÄYTETÄ MAADOITETTAVAA KOSKETUSSUOJAA. JOHTUNEE PUTAASTI TN-C-S JAKELUJÄRJESTELMÄSTÄ (MUUNTAJALTA ASTI)

Maahan asennettavat kaapelit upotetaan riittävän syvälle tai ne
suojataan vaurioitumiselta. Asennussyvyys riippuu kaapelin tyypistä,
maan laadusta, JNE... MAANLAATUHAN OLI KIVIKKO? NS. HAASTAVA OLOSUHDE SIIS.

Kaapelin upotussyvyydeksi suositellaan yleisesti 0,7 metriä.
Kaapeli suojataan isoilta ja teräviltä kiviltä. KIVIKOSSA TAPOINA RIITTÄVÄ MAAN VAIHTO HIENOJAKOISEEN HIEKKAAN TAI KÄYTTÄÄ PUTKEA. KOURUN KANSSA KÄYTETÄÄN MYÖS HIEKKAA. FIKSU KÄYTTÄÄ MYÖS PUTKEN KANSSA.

Asennuksen tekijän ja asennuksen haltijan harkinnan perusteella
voidaan maadoitettavalla metallisella kosketussuojalla
varustettuja kaapeleita asentaa myös yleisohjetta matalammalle. METALLINEN KOSKETUSSUOJA ON ESIM ARMEERAUS ESIM MCMK TYYPPI. VOIDAAN LAITTAA SYVYYTEEN 0.7-0.3 ILAMAN SUOJAPUTKEAKIN. MUTTA MAALAJI, KUORMISTUS JNE TULEE SILLOINKIN HUOMIOIDA. KUORMITUKSESSA VAATII SEN SUOJAPUTKEN TAI KOURUN.

Maassa olevan kaapelin yläpuolelle, vähintään 0,2 metrin korkeuteen
kaapelin yläpinnasta, asetetaan keltainen varoitusnauha. EN TIE OLIKO VAROITUSNAUHASTA VIELÄ PUHETTA, MUTTA AIKA MONELLE ITSESTÄÄN SELVYYS.

Kaapelikourujen sisätila on täytettävä hienolla hiekalla, koska
ilma heikentää kaapelin jäähtyvyyttä ja edelleen sen kuormitettavuutta. JOKU OTTI TÄMÄN ESILLE. JOS KAIVAJA EI JAKSA KAIVAA KIVIKKOON EDES 10CM SYVEMMÄLLE, NIIN EIKOHAN KOURUN VOI UNOHTAA?

Maahan ja veteen asennettavien kaapelien sijainnista laaditaan
tarkka kartta, johon kaapelin sijainti on merkitty maastossa oleviin
pysyviin kiintopisteisiin nojautuen.

SITTEN ON VIELÄ SUOJAPUTKEN VALINTAAN, KUORMITUKSEEN JNE OMAA JUTTUA, MUTTA KELTAINEN SUOJAPUTKI SN8 ON AIKA VARMASTI RIITTÄVÄ, JOS ET TRAKTORILLA YMS ISOLLA KONEELLA AJELE KAAPELIN YLITSE.
D1 on juu hyvä kirja näihin perusasioihin. Sisältö saisi olla tosin laajempi kuin on. Esim maakaapeleita ei juurikaan käsittele (muistaakseni).
Keltainen kaapelinsuojaputki lujuusluokka B SN8. Kaivettava vähintään 30cm syvyyteen plus asennushiekat. Oltava noissa syvyyksissä armeerattu eli MCMK.
Tuossa virallinen näillä tiedoilla mitä olet kertonut. Lähdet silti jo itse kysymyksellä johdattelemaan "kikkailuun" MMJ:stä, panssirasuojista ja matalasta kaivannosta puhumalla. Suuri osa vastauksista käsitteli kikkailusi lisäsuojausta ja edes jotenki turvalliseksi tekemistä vvsk kanssa.
Meillä on toimistolla Toshiban 3 vaiheinen ILP. Katsoin äsken nettisivuilta, niin samaa ei ole enää myynnissä mutta vastaavia kyllä. Löytyy pro puolelta ja tulee katsella pelkkiä ulkoyksiköitä. Noista ei ole ns.valmista settiä vaan siihen valitaan sitten sisäyksikkö erikseen. Muutamaa katsoin nopeasti, niin ilmoitettu lämpöteho oli tosin +12kW, että ei taida moiset sopia välttämättä sinun tilanteeseesi. Virta-arvoja en löytänyt, mutta jos kompressori vaikka 3kW sähköteholla, niin virta jossain 6-7A välillä.

Kannattaa kysellä pumppuasentajilta millaisia malleja ja vaihtoehtoja heidän tukuissa on. Noita ns. pro puolen ilpoja ei tunnu olevan kauhean laajasti nettisivuilla esitelty.
Tämä on ihan totta. Vikasuojauksen voi tehdä myös vikavirtasuojalla. Näin toimitaan, jos oikosulkuvirta niin alhainen, että muulla tavalla ei ole toteutettavissa. Muuttamalla ryhmäkaapelin nousukaapeliks ja käyttämällä B-10 johdonsuojaa saadaan oikosulkuvirta tarvetta noin 30A alaspäin. Olettaen, että PK:lla 10A gG-sulake. Kustannus on lähes sama tehtynä kummalla tavalla tahansa. Käyttämällä vaikka Chintin automaatteja selviää ilman setelirahaa / automaatti 😅

Perusteluina pari lausetta D1 kirjasta osasta vikasuojaus.

"Yleensä vian nopea poiskytkentä tulisi pyrkiä toteuttamaan ylivirtasuojilla. Jos tämä ei ole mahdollista, suojaus voidaan toteuttaa käyttämällä vikavirtasuojaa"
ja toinen
"Pistorasia ryhmissä vaaditaan hyvin kattavasti enintään 30mA vikavirtasuojan käyttöä. Tästä huolimatta vikasuojaus tulee toteuttaa ensisijaisesti ylivirtasuojilla".
Toisaalta haastavissa olosuhteissa ko työ kannattaa tehdä mieluummin heti kunnolla. Ne kivet muljaa siinä keväisin ku routii ja samalla katkoo kaapelin. Tai ensimmäises traktorin vierailus tontilla saa liikaa painetta päällensä ja nirhautuu kiveä vasten.
15 / 20
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt