Pauke84

Pauke84 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Etäläsuomesta

Liittynyt 7v sitten
7 aloitusta · 395 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Hyvä, jatka samaan malliin mieluummin, niin vastailen kyllä takaisin.

Eli hiiliharjamoottoria tarjoat. Varmaan näin AP kohdalla ja muissakin pienitehoisissa kohtuu hintaisissa kuluttajakoje sovellutuksissa. Pienitehosissa moottereissa ei sillä hyötysuhteellakaan ole varmaan isoa merkitystä kun lämmitys sanelee sen energiamerkinnän luokan isossa mittakaavassa.
Olisin voinut kyl käyttää vaikka induktiomoottoria tjms, mutta koen maalikon helpommaksi ymmärtää kuvaavampia nimityksiä. Ehkä valovirtamoottori oli tässä kohtaa ollut oikeampi trivialinimi. Nopeassa ajatuksen virrassa tulee mitä tulee sillänäkökulmalla, että terminologiaa tuntematta pääsisi ilman googlea kärryille mitä tarkoitetaan.
Voihan se olla vaikka DC moottori. Heiti arvauksen, että tollanen vakiokierroksilla 2h kerrallaan pyörivä pumpunmoottori voisi olla jo tyypiltään vaihemoottori.
Tietysti hiukan avaat huuhaa osuutta? Jaat tietämyksen kuinka kuuluu mennä jne. En kiellä ettenkö väärässä voisi olla monessakin kohtaa. Jo pelkästään moottorin tyypin "valinnassa".

Muuten menet samaan sarjaan niiden puupää asentajien kanssa, joita pitäisi vaan joka aamu älykepillä päähän nappasta. Eli ei maksa vaivaa 😉
Hän on toki hyvä ja kertoo tyypin?
Kai tiedät miten yleinen kodinkoneissa käytetty perinteinen sähkömoottori toimii? Sanooko start capacitor ja run capasitor sulle mitää? Entä 90 asteen vaiheen kääntö konkalla 3 ja 4 staattorin navalle? En minäkään enään hyvin muista, mutta perusperiaatteen jotenkin. Käynnistyskonkka helppo muistaa, mut mikäköhän mahto toi toinen olla kotimaisel? Taitavat lontooksi tuota kutsuakin capasitor motoriksi. Onko meille vaan yksivaihemoottori? EOS.

Joka tapauksessa ensimmäisestä viestistä kävi varmasti alottajalle tarpeeksi selville, että hänen pesukoneen moottorissa on todnäk konkka, joka antaa pienen sormille, jos ei sammuta laitetta eka.
Kaippa se mahdollista on. Sähkömoottorin yhteydessä on kuitenki vaiheenkääntö kondensaattori, jossa varauskyky jonkinmoinen. Jos koneen olisit eka sammuttanut, niin sitten tuskin olisi tullut mitään.
Voihan polttopuut tehdä pokasahal, vesuril ja halkasukirveellä. Jättää salikortinki viel ottamatta, niin tekee jopa voittoa 😉

Mutta ota nyt huomioon, että saat olla tyytyväinen, jos ILP keskimääräinen tehokerroin koko lämmityskauden osalta olisi edes 2.5 Keskimääräinen kokovuoden cop/kWh, eikä cop/a.

Sitten kun pumppu on vielä vanha, niin paskat lämmönvaihtimissa alkaa toimia eristeenä ja laskee hyötysuhdetta entisestään. Ulkoyksikkö ei saa millään pesty 'kiiltäväksi" vaan kennot jää aina pinttyneen näköisiksi. Olen koettanut kaivaa tutkimusta tästä ikää päälle heikkenemisestä, mutta ei ole mitään järkevää vastaan tullut.
Itse en kaipaa yhtään älyä, mutta Fingrid ja moni muu saattaisi kaivata. Nytku o tämä vihreä siirtymä isosti menossa halusi tai ei, niin kuorman hallinnasta, joustosta jne tulee entistä tärkeämpää. No se vaatii jokatapauksessa mittauksen, niin miksi ei kuormanhallinta voisi olla sähkömittarista lähtöisän? Silloin siihen voisi yhdistää Fingridinkin pakkotiputiksia jne. Madaltaisi kynnystä lähteä tekemään muutoksia, jos sähköyhtiön mittariin saisi erilaisia ohjausmoduuleita kiinni. Onhan se "yösähkö" ohjaus siinä olemassa, mutta helppona esimerkkinä LVV ja lämmitys voisi olla erilaisen ohjauksen perässä jossa LVV kohdalla painotetaan halvimpia tunteja enemmän. Sitten ne kuuluisat sähköauton lataukset ja purut verkkoon päin omallansa. Sähkön loppuessa Fingrid voisi etänä esimerkiksi tiputtaa S-auton latauksen, LVV jne pois ja valaistus jne jäisi ja kuluttajalle tietty korvaus joustoon kuulumisesta.
Asiat on vaan niin paljon helpompi hoitaa keskitetysti kuin jokainen erikseen.
Suurin osa mittareista vaihdettiin joskus 2012 korvilla etäluettaviksi. Kovin on lyhyt ikä, jos nykyiset mittarit ovat vaan 15 vuoden käyttöiälle suunniteltu. Siinä olet oikeassa, että repäisin tuon oletetun käyttöiän menneisyyteen peilaten.
Puu on palanut jo satoja miljoonia vuosia ennenkuin ihminen astunut yhtelöön mukaan. Miten se nyt yhtäkkiä on alkanut ilmaa pilaamaan, kun on sähkösuotimet, happopesurit ja muut laitteet käytettävissä?
Tässä haisee vihreä siirtymä ja sen mukanaan tuoma epävarmuus. Sinänsä kannatan "vihreää" siirtymää, koska se lisää energian kotimaisuusastetta. Mitta nykyiswn kaltais en missään nimessä, missä mennää kettutyttöjen ideologia edellä. 🤮 Pitäisi enemmän luottaa teknologian rajoihin, kehittää uutta ja sitten toteuttaa villit fantasiat. Nyt toteutetaan ensin vantsut unelmat ja sitten odotetaan josko teknologia seuraisi perässä.
On tullut siitetty iso lauma lapsia tähän maailmaan (ilman mitään lahkoon kuulumista jne 😉) ja lisäksi pyöritettyä isoa sirkusta työmaalla, johon ottaa välissä osaa useampi kymmenen klovnia, jos mukaan lasketaa urakoitsijatki. Siinäkin porukassa on monta joita pitäisi lyödä älykepillä päähän ihan varmuuden vuoksi joka aamu. Silti en ole kuullut "neropatti" nimitystä kuin lapsiltani, jotka ala-aste iässä. Yläasteella nimitykset muuttuneet vitun "joksikin". Sillä siis lapsittelu. Ilmaisu tapa antoi olettaa sen suuntaista. 😉 Pahoittelen virhettäni.
Hauska seurata kuinka aina lähtee asian sivusta saivarteluun nämä keskustelut. Ja tietysti myös osallistua siihen 😂

Pakko ottaa kanssa tuohon kuormitettavuus hommaan kantaa ja todeta välissä olevan ihan oikeaakin tietoa. Kaapelin kuormitettavuutta mietittäessä ei tosiaankaan pituudella ole väliä. Kaapelin kuormitettavuus tulee olla vähintään tietyllä tasolla tietylle johdonsuojalle. Jos perässä jokin yksittäinen selkeä kuorma, kuten sähkövastus voidaan kuormitettavuus katsoa sen kuorman mukaan johdonsuojan sijaan.

Sitten taas se kaapelin pituus merkitsee oikosulkuvirtaa ja jännitteen alenemaa mitoitettaessa. Oikosulkuvirta tulee olla tietylle johdonsuojalle aina vähintään minimin verran kaapelin päässä. Ja tämä asia on vähän sama kuin se puutarhaletku esimerkki. Mitä pidempi puutarha letku sen heikompi suisku päässä. Kuormitettavuus on vähän sama asia kuin sen puutarhaletkun paksuus. Mitä paksumpi letku sitä suurempi kapasiteetti sillä on ja virtaama on koko letkussa jokaisella tuumalla sama.
Ole hyvä vaan. Hienoa kun lapsetkin on tekniikasta kiinnostuneita 👍
Millai siinä ilma pilataan? Voithan tod. näk ostaa raakaa lautaakin ainaki pikkusahoilta ja kuivata itse sen tapulissa. Kuluttajan valinta ostaa valmista tasalaatuiseksi kuivattua tavaraa. Ennenvanhaan on usein pystytetty tontille vuotta aikaisemmin tapuli jotka on sitten seuraavana kesänä hakattu seiniksi taloon.
Paljonkin. Kun ollaa vaikka mökillä, niin vesimäärä tippuu huomattavasti. Riippuu kyllä ulkoilman kosteudestakin. Jos pitäisi fiilispohjalta heittää arvoja, niin sanoisin kondenssiveden määrän tippuvan lähes nollasta 1 litraan päivässä. Meillä on siis ilmalämpöpumppu jäähdytyksellä päällä toukokuusta syyskuulle kokoajan. Harvoin sammutetaan vuoden aikana.

Nopeasti kun mietin syitä, niin mieleen tulee seuraavia:
1. Jäähdytys tarve laskee. Yksi ihminen tuottaa kehossaan lämpöä keskimäärin reippaan 100W, lämmittävät laitteet, kuten telkut, tietokoneet, valot jne on pois päältä.
2. Myös itse kosteuskuorma vähenee. Törmännyt artikkeliin, jossa sanottiin ihmisen tuottavan nukkuessaan 50g kosteutta tunnissa huoneilmaan. Se on siis jo 0.5 litraa per henkilö 10 tunnin aikana, joka ainaki sisällä hengaillaan päivän aikana. Kosteuden määrä on todennäköisesti suurempi ihmisen ollessa aktiivinen. Myös ruuanlaitosta, suihkuttelusta, saunomisesta ja pyykin kuivauksesta tulee kosteutta sisäilmaan. Joku LVI puolen kaveri olisi varmaan parempi kertomaan millaisia kosteuden hallinta mitoituksia huoneimmaan tehdään ja kuinka paljon sitä laskennallisesti tulee päivässä.
Käytännössä asuinkiinteistö puolella ei saa, jos noudatetaan pykälää niinkuin sitä kuuluisi tulkita. Eli vikiksen poisjättäminen on sallittua vain silloin kun sen aiheuttamasta turhasta laukeamisesta voi seurata selkeästi haittaa. Kotioloissa et pysty tuota perustelemaan missään muussa kuin siinä JK/PK. Pakastin kun sulaa turhaan, niin auheuttaa pahimmassa tapauksessa pienen vesivahingon ja ruuat pilalle.

Liike-elämän puolella ATK ristikytkennät, turvajärjestelmät, kassat jne. sitten kelpaavat perusteeksi vikiksen pois jättämiseen.
Sähköyhtiössä kyllä aina välissä on töissä avuttomia asentajia, joille pelkkä mittarin vaihto liian vaikeaa. Mutta jännitepiikkejä se mittari tuskin aiheuttaa. Todennäköisempi syyllinen on se sinun jääkaappisi. Ollut uudesta asti päin piip rakennettu sähkömoottori joka käynnistyessään ja sammuessaan aiheuttaa piikkiä verkkoon.
Sillon kun muutettiin nykyiseen asuntoomme, niin kaupanpäälle tuli joku Candyn paska jääkaappi. Ainakun kompressori käynnisty, niin kotiteatteri piti noin 1 sekunnin tauon (En nyt varmaksi muista ovatko samassa vai eri ryhmäjohdossa, mutta eri pitäisi ainakin olla). Homma korjautui myymällä vanhan kaapin Torissa 20€ ja hakemalla Gigantista tilalle kunnollinen.
UPSseista vielä, niin sähköä suodattaa pelkästään online UPSit, jotka aika kalliita. Tuskin olet sellaiseen sijoittanut? Ja pistorasia maadoitettu missä UPS kiinni? Se maadoitettu rasia aika oleellinen. Minä en yleinsäkkää UPSsia laittaisi ellei se ole aivan välttämätön esimerkiksi etätyöskentelyn kannalta.
Sahat tarvitsevat ison määrän energiaa kuivaamoihinsa. Taitaa kaikki kuori- ja purujätteet palaa omassa käytössä.
6 / 20
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt