jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. Lyhyesti:

    Mistä kansa osaa äänestää oikein, jos tieto laittomuudesta ei mene kansalle tiedoksi?


    Rummutetaan asiasta niin kauan, että asia nousee valtamedian uutisointiin, julkiseen keskusteluun.

    Tämän jälkeen hallitus joutuu eroamaan, koska sen toimilla ei ole kansan luottamusta.
    Seuraus: ennenaikaiset vaalit, joissa nykyistä politikkaa harjoittaneet eivät tule valituksi, jos he ylipäätään edes haluavat ehdokkaiksi
    .
  2. Satakunnan miehet (www.satanen.com) ovat tutkimuksissaan sanojensa takana.

    Myös EOK:n sivusto on vakuuttavaa tekstiä.


    Viekää tietoa tästä keskustelusta "kahvipöytiin".

    Vyöryttäkää asiaa myös muissa nettikeskusteluissa.


    Nyt on Ranskan ja Hollannin äänestysten jälkeen on otollinen aika saada salaisuuksien ruukun pore etenemään!



    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  3. Valtioneuvoston selonteko EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle 9.1.1992:


    "Eduskunnan osallistuminen neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää samalla sen, että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun. Sitoutuminen olisi luonteeltaan poliittista.

    Ottaen huomioon sen, että osa EY-säädöksistä ei edellytä valtionsisäistä voimaansaattamistoimia, lienee tarpeellista, että ennakollinen sitoutuminen annetaan ennakkohyväksymisen muodossa.

    Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin."


    --

    Valtioneuvoston selonteon kirjoittaneet virkamiehet olivat tutustuneet Rooman sopimukseen:

    "Voimaansaattaminen olisi vastoin Rooman sopimusta (EY:n tuomioistuimen tapaus 39/72 komissio vastaan Italia)."


    Rahvaan tyhmä kysymys kuuluu:

    Milloin eduskunta (oikeudellistikin etukäteen) hyväksyi markasta luopumisen?
  4. Miksi Suomen eduskunta ei saanut tehdä päätöstä markasta luopumisesta?

    Siksi, että Ahon hallituksella ei ollut oikeutta antaa markasta luopumisesta lakiesitystä.

    Nykyisen oikeuskanslerin Paavo Nikulan johtaman
    Valtiosääntökomitean mietintö vuodelta 1992 kertoo:

    "Suomi ei saisi ryhtyä niiden osalta voimaansaattamistoimiin, sillä voimaansaattaminen olisi vastoin Rooman sopimusta (EY:n tuomioistuimen tapaus 39/72 komissio vastaan Italia)."


    Lopuksi:

    Ei voi kuin hämmästellä, että toisissa maissa saatiin järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista...
  5. Miksi Suomen eduskunta ei saanut tehdä päätöstä markasta luopumisesta?


    Vastauksen antaa Valtiosääntökomitea 1992:n mietintö:

    "EY:n asetukset tulisivat Suomessa voimaan ilman eduskunnan ja muiden lainsäädäntöelinten jälkikäteistä hyväksymistä ja myötävaikutusta (kirj.huom. mm. EMU:n kolmas vaihe/euron käyttöönotto).

    EY:n asetuksissa säännellään asioita, joista Suomessa säädettäisiin lailla, asetuksella tai alemmanasteisella säädöksellä. Ne tulisivat osaksi Suomen oikeusjärjestystä, kun ne hyväksytään EY:ssä ja julkaistaan sen virallisessa lehdessä.

    Suomi ei saisi ryhtyä niiden osalta voimaansaattamistoimiin, sillä voimaansaattaminen olisi vastoin Rooman sopimusta (EY:n tuomioistuimen tapaus 39/72 komissio vastaan Italia)."
  6. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 9/1994 vp, koskien hallituksen lakiesitystä - HE 135 - EU-liittymissopimuksen voimaansaattamisesta, kertoo, että neuvotteluissa oli kyse sopeuttamisesta:


    "On kuitenkin huomattava, että jäsenyys EU:ssa on mahdollista vain unionin Maastrichtin sopimuksella viimeksi muutetun ja täydennetyn peruskirjan, olemassa olevan yhteisölainsäädännön (ns. acquis communautaire) ja unionin instituutioiden hyväksymisen pohjalta.

    Neuvotteluissa on siten ollut ennen muuta kysymys niistä siirtymäjärjestelyistä, joita Suomen sopeuttaminen unionin jäsenyyteen edellyttää."
  7. Tämäkin asia liittyy EMU-kriteerien täyttämiseen pelastamalla pankit 1990-luvun alun devalvaatioiden ja laman seurauksena.

    Mauno Koivisto kyykytti 6.5.1992 Presidentin Linnassa Korkeinta oikeutta.

    Tarja Halonen on määrännyt kyseisen oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjat salaisiksi.


    Nyt alkaa tapahtua.

    http://www.eok.fi/uutiset29052005.htm


    Lue myös keskustelu EOK:n keskutelufoorumissa:

    http://eok.fi/forum/index.php?board=1;action=display;threadid=56
  8. Tepolta kirjoitti:

    >> Meinaatkos ihan chattipalstalla rohkeasti kysellä, mikset mene virkamiesten puheille ja jatka siitä. Palaat tänne sitten vastausten kanssa. > Onkos keihäs lentänyt viime aikoina?
  9. Vielä Braxin Lalli-haastattelusta.


    Tuija Brax tulee tunnustaneeksi, ettei markasta luopumisesta ole lakia:


    ”Hallitusmuodon kanssa ei saa venkoilla!

    Tuija Braxin mielestä rahaliittoon menosta on päätettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä

    - Päätös Euroopan rahaliittoon liittymisestä on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

    Suomen hallitusmuoto on sellainen asia, että sen kanssa ei saa venkoilla, sanoo Vihreän liiton puheenjohtaja Tuija Brax tiukasti.
    - Jos hallitusmuodosta tehdään köykäistä tavaraa, niin se on kyllä integraatiokehityksen huonoin vaikutus.

    Brax ei ollenkaan ymmärrä oikeusministeri Sauli Niinistön kannanottoa, jonka mukaan asia voitaisiin ratkaista eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

    - Jos jäädään odottelemaan hallitusmuotoremonttia, joka tehtäisiin joskus ensi vuosituhannella, niin silloin tehdään jotain sellaista mitä ei ole tehty koskaan ennen. Suomi olisi rahaliiton jäsen, mutta hallitusmuodossa olisi edelleen nykyisenkaltaiset maininnat markasta ja keskuspankin tehtävistä."

    --

    Tosiasia (myös Braxin osalata) on se, että kansanedustajilla on aivan muuta mielenkiintoa (esim. risti-nollan pelaaminen ja nykyisin tekstarit) kuin hyväksyttävien lakien ja selontekojen sisältöön perehtyminen.
  10. Olivatko kansanedustajat tietoisia, että markasta luovutaa kyseenalaisin keinoin?

    Jokainen lukija muodostakoon vastauksen kysymykseen luettuaan Suomen valtionhallinnon virallisista asikirjoista seuraavaa.


    Lallin haastattelussa Braxin lausunnossa on kyseessä mm. tämä:

    Eduskunnan perustuslakivaliokunta selittää lausunnossaan 18/1997 vp:

    ”EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain säätäminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä on tehnyt poikkeuksen useasta hallitusmuodon säännöksestä, mukaan luettuna myös 72§. EU-liittymissopimusta voimaan saatettaessa käytetyn poikkeuslakimenettelyn vuoksi Suomen siirtyminen yhteiseen rahaan ei ole valtiosääntöoikeudellisesti riippuvainen hallitusmuodon 72§:n sanamuodon muuttamisesta tai kumoamisesta.”

    ja

    ”Tämän mukaisesti markka voisi lakata olemasta Suomen rahayksikkö Suomen liityttyä euroalueeseen, vaikka 72§:ää ei olisikaan muutettu.

    Siltä osin kuin nämä määräykset ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, on perustuslakiongelma tullut ratkaistuksi jo voimaansaattamislailla”.

    Rahvaan tyhmä kysymys:
    - Millä voimaansaattamislailla?


    Jäikö Braxilta keväällä 1992 lukematta tämä:

    Valtioneuvoston EY-selonteko (9.1.1992):

    "EY-jäsenyydestä seuraisi, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan osalta tarvitaan perustuslain tasoisia säännöksiä toimivallan siirtämiseksi EY:n toimielimille."



    Lukiko Brax syksyllä 1994 EU-liittymislakia koskeneen perustuslakivaliokunnan lausunnon:

    HE 135/1994 – UaVM 9 – PeVL 14:

    ”Esityksen säätämisjärjestyskannanotosta ilmenee, ettei hallituksen mielestä jäsenyyden toteuttamiseksi tarvita hallitusmuodon muutosta.

    Hallitusmuodon muuttamista voitaisiin valiokunnan käsityksen mukaan pitää oikeudellisesti välttämättömänä siltä osin kuin jokin sen säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä EU:n jäsenyyden myötä.

    Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan valiokunnan arvion mukaan aiheudu liittymissopimuksesta miltään osin”.


    --

    Käytin Tuija Braxin Lallin haastattelua hyväkseni, koska Brax arvosteli itsenäisen valtiontaloudenhoitoon hoitoon tarkoitetun instrumentin ja päätösvallan luovuttamisen menettelytapaa.
  11. Yksi syy Braxin vaikenemiseen on tässä:



    HALLITUKSEN LAKIESITYKSEN PALJASTUS


    Hallitusmuodon 1, ja 2 pykälä menettivät oikeudellisen sisältönsä vuoden 1994 alusta. Tämä tapahtui vuonna 1993, kun hallitusmuotoon lisättiin ETA–sopimuksesta johtuen valtion toimivallan luovuttava pykälä 33 a.


    Syksyllä vuonna 1994 EU-asia eteni kansanäänestyksen kautta eduskunnan käsittelyyn – hallituksen lakiesityksen 135 pohjalta.

    Hallitusmuotoa (HM 72 - Suomen markka, HM 73 - Suomen Pankki) ei tarvinnut muuttaa EU-jäsenyyden takia. Ei hallituksen eikä perustuslaillisen auktoriteetin, eduskunnan perustuslakivaliokunnankaan mielestä; mikään hallitusmuodon pykälä ei menettäisi oikeudellista sisältöään!
    Hallituksen lakiesityksessä esitetään eduskunnan toimivallan luovuttamisen kompensaatioksi (korvaamiseksi) uuden hallitusmuodon 33a §:n mukaista menettelyä:

    ”Eduskunnan lainsäädäntövallan turvaamiseksi eduskunnan olisi voitava osallistua EY-normien kansalliseen valmisteluun uuden HM 33 a §:n mukaisesti ja esittää hallitukselle kantansa EY-normista ennen lopullisen päätöksen tekemistä unionin neuvostossa.”

    --

    Jospa Brax on kansanedustajana hyväksynyt Hallitusmuodon 33a §:n muutoksen...


    Taitaapa kansanedustajia hävettää...

    Määräenemmistö kansanedustajista hyväksyi (myös markasta luopumisen) hyväksymällä Mauno Koivistolle ja Martti Ahtisaarelle diktaattorin valtaoikeudet Suomen EU-päätöksenteossa.
  12. Miksi kansanedustaja Tuija Brax on hiljaa?


    Lallin haastattelussa keväällä 1997 Tuija Brax oli tätä mieltä:

    ”Emusta päätettävä kestävällä tavalla

    Emu-päätöksentekoprosessin on Vihreän liiton puheenjohtajan Tuija Braxin mukaan kestettävä tulevien vuosien ja vuosikymmenten kriittiset katseet. Siksi on hänen mielestään kyseenalaista perustella yksinkertaisen enemmistön riittävyyttä vain väitteellä siitä, että Suomi on jo EU- jäsenyydessä sitoutunut myös Emun jäsenyyteen”. (Lalli 14.5.1997 sivu 7)

    --

    Yksinkertaisella enemmistöllä Brax viittaa tulevaan hallituksen tiedonantoäänestykseen huhtikuussa 1998...


    Tuossa vaiheessa Tuija Brax ei ollut huomannut, missä vaiheessa eduskunta tuli luopuneeksi itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetusta instrumentista.
    - Vai oliko?
    Oliko Braxin puhe vain poliittisten irtopisteiden keräämistä Vihreälle Liitolle?
  13. Suomen keskeinen EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo mielenkiintoisia asioita tuhotussa EU-kirjassaan

    "Suomen tie EU:n jäseneksi"

    ISBN 951-9160-19-1

    Kustantaja: Oy Ultima Thule, 90120 OULU

    Painopaikka: Oulun Liikekirjapaino Oy



    Kirjan sivulta 226 löytyy teksti:

    "EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sattuvasti sanonut."

    --

    Sitaatti on luvusta

    38.2. EU-asioiden luonne


    "Ulkoasiainministeriötä vastaan tunnetun patoutuneen kaunan purkautumisen ohella koordinaatiojärjestelmän vastaiset asenteet näyttivät johtuvan myös - minun mielestäni - väärin käsitetystä EU-asioiden ja EU:ssa toimimisen luonteesta. Sitä kautta ne heijastivat sitä tosiseikkaa, että vielä tässäkään vaiheessa, kun jäsenyys oli aivan ovella, ei unionin perusluonnetta ymmärretty oikein.

    Väärinkäsitys ilmeni käytettäessä termejä sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka EU-asioiden ollessa kyseessä. Ministeritasoa myöten kuulin esitettävän käsityksiä, että EU:n jäsenyyden myötä EU-asiat muuttuivat sisäpoliittisiksi. Tästä vedettiin johtopäätös, että kukin viranomainen hoitaisi ne Brysselissä oman toimivaltansa mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.

    Tällainen asioiden hoitotapa onkin sinänsä mahdollinen, mutta on eri asia, onko se jäsenmaan kannalta viisas. Siinä näet ei otettu huomioon, että vaikka EY:n säännökset ovat jäsenmaita sitovia ja kattavat sellaista yhteiskuntaelämän aloja, jotka eittämättä ovat "sisäpoliittisia", EU:n päätökset syntyvät sen neuvostossa jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Kaikki muut jäsenmaat ajavat neuvostossa kansallisia etujaan ja jäsenmaa, joka laiminlyö niin tehdä, tuntee sen nahoissaan etujensa vastaisten päätösten lisääntymisenä. Siksi kaikilla jäsenmailla on kansallinen järjestelmä kantojensa koordinoimiseksi, toimi se sitten paremmin tai huonommin. Pohjimmaltaan juuri tästä syystä on väärin luonnehtia EU-asioita sisäpoliittisiksi.

    Pikemminkin kuin ulkopoliittisten asioiden muuttumisesta sisäpoliittisiksi on kyse sisäpoliittisten asioiden muuttumisesta ulkopoliittisiksi - tai oikeammin kokonaan uudenlaisiksi, EU-poliittisiksi asioiksi, joita ei voi oikein sijoittaa kumpaankaan kategoriaan.

    EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sattuvasti sanonut."


    --

    Lue Suomen perustuslain (2000) 96 § ja ihmettele eduskunnan EU-päätöksentekoa.
  14. Ajatelkaa ennen kuin ryntäätte Lidliin.


    Ostamalla Lidlistä viette pohjaa Suomen kansantaloudelta.

    Lidlin liikevoitto ei kovinkaan paljon hyödytä Suomen valtiota, ei kuntia, eikä julkisen sektorin palveluiden tarvitsijoita eli Suomen kansalaisia.
  15. Hyvät lukijat!

    Kysykää kansanedustajilta:

    1. Minkä hallituksen lakiesityksen hyväksyessään Suomen eduskunta päätti luovuttaa Suomen itsenäisen valtion itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetun instumentin ja päätösvallan EU-jäsenmaista täysin riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon?


    2. Mikä on lain numero ja voimaan astumispäivä?

    --

    Miksiköhän kansanedustajat eivät vastaa kyseisiin kysymyksiin?



    Suomi24:n keskustelun lukijoiden vastauksia odottelee

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  16. Ei tarvita EU-kriittisyyttä, EU-vastaisuutta eikä EU-skeptisyyttä.

    Tarvitaan VAIN julkista keskustelua Suomen valtiollisen johdon tekemien maanpetosten sanktioimiseksi.


    Tervetuloa Perussuomalaiset mukaan!

    Perusuomalaisilla on tuhannen taalan paikka tulla Satakunnan miesten kattamaan pöytään.
  17. Ei Suomen eliitti jatka samaan malliin, jos saamme nettikeskustelulla aikaan tilanteen, jossa valtamedia joutuu Sonera-nettikirjan tavoin lopulta puuttumaan asiaan.


    Kirjoitin Antti Kuosmasen tuhotun EU-kirjan vaihtoehdottomasta parlamentarismista (18.3.1992) - eduskunta on tuossa näytelmässä menettänyt kasvonsa.

    Tästä seuraa, että hallitus kaatuu ja tulee ennenaikaiset eduskuntavaalit.


    Presidentit Koivisto ja Ahtisaari eivät selviä selittelemällä, eikä Ahon hallitus, eikä Suomen eduskunta - luomastaan EU-sotkusta.

    On mielenkiintoista, ketkä 18.3.1992 suoritetussa tiedonantoäänestyksessä äänestivät tyhjää...

    Mielenkiintoisinta on Valtioneuvoston kanslian arkiston tutkimuslupa - tunnustus, joka paljastaa, mistä eduskunnan 18.3.1992 "hyväksymässä" valtioneuvoston tiedonannossa (5.3.1992) oli 27.2.1992 kysymys.

    Mainittakoon Erkki Liikanen sensuroi kirjastaan "Brysselin päiväkirjat" kyseisten päiväysten välisen ajan - kuusi päivää - pe 28.2-4.3.1992.

    Antti Kuosmanen kertoi tuhotussa EU-kirjassaan pidättäytyneensä kertomasta jotakin asioita.
    Tämä oli yksi niistä.
  18. KARVINISTI:

    >> Vanhasen mukaan mikään ei muutu EU:n perustuslain myötä, joten kansanäänestystä ei tarvita, mutta miten lienee? yritän selventää asiaa oman vähäisen järkeni mukaan.

    Suomi on EU:n jäsen, mutta niin kuin artiklasta I.1.1 ilmenee, nyt perustetaan EU.
    Koska EU perustetaan EU:n perustuslailla, niin siinä ei ole vielä yhtään jäsentä. > Euroopan unioni ei korvaa Euroopan yhteisöjä, kuten tiedotusvälineissä toisinaan väitetään > Euroopan unioni ei korvaa Euroopan yhteisöjä, kuten tiedotusvälineissä toisinaan väitetään
  19. Kommentoimaan, kiitos!

    Tosin Agronetin keskustelu vaatii rekistöröidyn nimimerkin.

    Lukeminen ja viestittely kahvipöytäkeskusteluihin riittää.

    Tässä osoite:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9390.html
  20.    Millähän nuo aikovat
    tästä selvitä 7.6.2005 klo 16.52:

    >> Ihan pelletouhuksi on mennyt ja s..tana eikun lisää rahaa hingutaan. Sisäsiittoinen systeemi. Missä viipyvät toimenpiteet, ulos koko konkkaronkka! > Missä viipyvät toimenpiteet?
    21. 13 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt