mar44u

mar44u profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Koulut: On käyty Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 22v sitten
97 aloitusta · 5292 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Ja mihin sitä muka tarvitaan???
Mitä ihmeen tarvetta palvelee kierroslukumittari? Ketä voi kiinnostaa, kuinka monta miljoonaa kierrosta moottori on pyörinyt? Sehän on pelkkä laskuri!
Koskaan en mokomaa ole kulkuneuvoissa nähnyt. Ehkä lähin vastaava oli kauan sitten Fordson Majorin käyttötuntimittari, jonka lukema oli verrannollinen moottorin pyörimiin kierroksiin.
Jos tiedät yhdenkin automerkin ja mallin, missä on kierroslukumittari, kerrothan sen meille muillekin. Autojen kanssa olen puljannut vasta reilut 40 vuotta, mutta eipä ole ensimmäistäkään kohdalle osunut, joten kävisin heti autoliikkeessä katsomassa.
Vajaata on tietoni nykydieseleistä kun en mokomien kanssa ole ollut tekemisissä aikoihin.
Sitten se kaasutinmoottorin polttoaineensäätö pedaalilla. Tottakai sillä ilman virtausaukon pinta-alaa säädetään, mutta kun seossuhde pysyy koko ajan likimain samana (ilmakerroin yleensä luokkaa 1,1 - 0,9), lisääntyy polttoaineenkin määrä jokseenkin tarkasti samassa suhteessa. Ja sitä polttoainettahan sitä poltetaan ja siitä se työ moottorissa tehdään. Oletin tämän olevan kaikille selvää ja ettei kaikkea tarvitse rautalangasta vääntää ja punaiseksi maalata. Niinpä tämäkin olettamukseni ("tietoni") oli sekin väärä.
ei sitten varmasti aja muitten kuin työnantajan etua. Eikä ammattiliittoa kiinnosta pätkääkään mikään muu, kuin se, että jäsenmaksut tulevat ajallaan. Omakohtaista kokemusta on yli 30 vuodelta useammastakin työpaikasta. Valitettavasti.
sopivan isoja alumiinisia popniittejä saatavilla kilpien kiinnittimiksi sinne Kemiin?
Niin että mikä se liikenneympyrän ja kiertoliittymän ero sitten on, jos se ei kerta ole sama typeryys?
Typerin liikennejärjestely on nelostien tukko Turpakukkulalla. 3 ympyrää peräkkäin, välillä muuten vain mutkaa ja 40:n rajoitusta. Toinen typeryyden ylistys löytyy Orimattilasta. Sama resepti sielläkin.
Saksassa on toimiva liikennejärjestelmä. Jopa ruåtsissakin liikenne toimii eri hyvin kuin täällä, missä luonnevikaiset typerykset hakeutuvat liikenteenhaittatöihin ja samanlaiset heillä on esimiehinä. On kyllä ihan muutama onnistunutkin ratkaisu valtakuntaan rakennettu, mutta osa ainakin on jo muutettu liikenneympyräksi.
akkuvesi nykyautossakin olla tarpeen, mutta harvemmin. Kokemusta on...
varma, että raskas liikenne maksaa polttoaineesta saman litrahinnan kuin henkilöautoilija?
Mieluummin kortti kuin sivullisen henki.
Otitko edes opiksesi?
varmasti ei tee yksikään rehellinen korjaamo kuvaamaasi "karstanpoistoa"!
Tuollainen touhu on vain keskenkasvuisten tekosyy rälläämiselleen. Ja tämä perustuu aivan muuhun kuin mutuun (eli MUsta TUntuu > MUTU).
Ei pitäisi perättömiä väitteitä levitellä, joku toinen yhtä tietämätön voi uskoa ja saada aikaan isonkin vahingon.
siltä, että tässä keskustelussa sotketaan nyt monta eri asiaa keskenään.
Sammumisherkkyyteen vaikuttaa sekin asia, että dieselmoottoreissa on säätäjä (vai säädin?), joka pyrkii pitämään moottorin pyörimisnopeuden vakiona eli tyhjäkäynnillä liikkeelle lähdettäessä säädin lisää polttoaineen syöttöä pyörimisnopeuden laskiessa. Eli sama juttu kuin (kaasutin-)bensakoneissa painettaisiin kaasua lähdettäessä tyhjäkäynnillä liikkeelle. Nykyisissä ruiskukoneissa, joissa ei ole mekaanista välitystä kaasupolkimesta "kaasuläppään" lieneen samanlainen säädintoiminto. En ole niitä viitsinyt tutkia, joten en ole varma.

Sama toisin sanoin:
Dieselmoottorin ruiskutuspumpun säätimelle tosiasiassa annetaan kaasupolkimen asennolla joku pyörimisnopeuden asetusarvo, jota säädin pyrkii ylläpitämään säätämällä polttoainemäärää tarpeen mukaan. Kaasutinmoottorissa kaasupolkimella säädetään suoraan polttoainemäärää, ainut säädin on ratin ja selkänojan välissä.

Muitakin tekijöitä on, mutta ne sitten erikseen jos joku viitsii spekuloida. Minä en viitsi.
pienikulutuksisen ja hyväkyytisen maineessa. Kerrottiin myös, että oli tasaista laatua - kaikki hajosi yhtä aikaa. Kieltämättä autossa oli paljonkin hyviä teknisiä ratkaisuja. Pieni ilmanvastus, kansitiivisteet ei palaneet koskaan yms. Venttiilinjousetkin olivat vääntöjousia.
taitaa olla kirja "Matkailuautot" tai sinne päin. Olen nähnyt RobinHoodin hyllyssä sellaisen.
on sellainen kirja hyllyssäni. Vanha tosin. STRO:n Rengasnormit vuodelta 1989, painettu Malmössä... STRO = The Scandinavian Tire and Rim Organisation.
tasapainotus tehdään kunnolla, pysyvät renkaat tasapainossa loppuun asti. Kokemusta omista renkaista yli 30 vuodelta. Tasapainotuskin on helppo tehdä kunnolla, mutta valitettavasti on niitäkin, jotka vain rahastavat kelvottomasta työstä. Suurissa ja tunnetuissa rengasliikkeissäkin.
Kirjoitan kokemuksesta, olen itsekin aikanaan tasapainottanut muutamia satoja tai tuhansia renkaita monilla erilaisilla laitteilla sekä autossa paikallaan että irrallaan.
pinnoitetut Ässärenkaat talveksi, kun ei kuulemma enää tehdä (!) Hakkapeliittoja eikä Michelinejä kokoa 145-13. Hyvin ovat toimineet ja pyöreitä ovat. Ainut haittapuoli on melu.
saattavat johtua vaikkapa siitä, että raskasta perävaunua vetävän laatikon vääntömomentinmuunnin joutuu vatkaamaan paljon voimallisemmin öljyä, joka tietenkin mokomasta tehonhävikistä kuumenee. Nyt saattaa olla, että lämmönsiirto öljystä ilmaan on mitoitettu sen verran naftiksi, ettei se riitä vaan öljyt kuumenee liikaa ja joku paikka siinä sitten vaan ei pitemmän päälle kestä tuota ylikuumenemista.
vaihtaminen korkeampioktaaniseen ei vaikuta muuhun kuin lompakkoon, jos moottorille riittää matalampioktaaninen. Jos ei riitä, niin kestävyys, käynti ja kulutus muuttuvat parempaan suuntaan. Kai autossasi on sytytysennakko säädetty kohdalleen?
puhua soopaa, joku tietämätön voi uskoakin. Kumpikaan väitteesi ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Häpeäisit edes.
kysymykseesi löytyy laulusta "Mitä kaikkea miehen tulee olla". Siinä ne on lueteltu lyhyesti.
Miehelle taas riittää seksi ja ruoka, mutta kun nämä vaatimukset tunnetusti ovat kohtuuttomia, voinee parista kohdasta vähän tinkiäkin.
on valmistusvika. Mitoitusvika, kun ei kestä. Tai suunnitteluvika, jos vaatii kestääkseen öljyä enemmän kuin mittatikkuun merkitty.
Lootan purkaneet: Kai teistä joku osaa laskea, onko vitosvaihteella edes teoreettista mahdollisuutta kestää? On kai joku teistä lukenut koulussa aikanaan sen verra lujuusoppia, että yhden vaihteistovälityksen rasitukset ja kestävyyden pystyy laskemaan? Varsinkin, kun omasta autosta on kysymys - se kummasti lisää motivaatiota!
Jos vitonen vaatii jotain kikkailua kestääkseen, on se aivan selvä merkki mitoitusviasta, todistaa Wanhempi autoteknikko, jolla oli lujuusopista täysi kymppi toikkarissa.
257 / 265
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt