mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

147

Kommenttia

2529

  1. Helpottaisi varmaan jos kertaisi ensin suomen kielen kielioppia.
    Sitten olisi helpompi oppia verbien (teonsanojen) aikamuodot.
    Muuten voi olla "hebreaa" yrittää oppia mitä
    on pretérito imperfecto, pretérito indefinido tai futuro imperfecto ja el potencial ym.
  2. Usein syntyy filosofisia kysymyksiä kun vakaumukset ja näkökohdat asetetaan vastakkain.
    Voi olla kysymys tieteellisestä näkökannasta, moraalisesta näkökannasta, arkipäiväisestä näkökannasta, henkilökohtaisesta näkökannasta tai uskonnollisesta näkökannasta.

    Filosofinen tehtävä on kai silloin yrittää selvittää onko nämä näkökohdat jollakin tavalla ristiriidassa keskenään niin, että jotakin on hylättävä, vai ovatko näkökohdat sellaisia että ne voidaan yhdistää ja säilyttää.

    Filosofia on "poikkitieteellinen" laji, jolla on yhteistä kaikille elämän alueille, myöskin akateemisissa tiedelajeissa.
    Esim. tietoisuus- ja tieto/taitofilosofia yhteydessä psykologiaan, kognitiotutkimus neurotieteeseen, poliittinen filosofia valtiotieteisiin, sosiologiaan ja talouteen jne.

    Silloin voi "vapaa tahtokin" saada uusia selityksiä ja merkityksiä, riippuen siitä kuka käsitettä alkaa pohtia.
  3. on ollut tosi vaikeata tänään.

    Kuule SkillaN, minunkin pitäisi varmaankin uusia silmälasit, mutta nyt huomasin sellaisen nappulan tässä koneessa että voi suurentaa kirjaimia :D
    Ei hätää!
  4. kaikille!
    Pakkaan tässä matkatavaroitani valmiiksi huomisaamua varten. On yli 5 tunnin ajomatka Skooneen ja varmaankin paljon liikenteessä olevia.
    Onneksi on mitä ihanin kevätsää, yli 10 plussa-astetta ja kaunis sää jatkuu pyhien yli.

    Tapaillaan taas pirtissä! Heippa!
  5. Minua kiehtoo tuo ajatus vapaasta tahdosta.

    Onko meillä sellaista, vai riippuuko se muista tekijöistä tai tapahtumista?

    Esimerkiksi minä voin päättää nostaa kättäni, teen sen jos haluan. Niin tapahtuu normaalisti.

    Mutta on tilanteita että vaikka en ole tuollaista päätöstä tehnytkään, käsi nousee kuitenkin.
    Ehkä käteni on liian lähellä jotakin kuumaa ja silloin liikkeeni on yhteydessä keskushermostooni eikä minun tahtooni.

    Jos nyt yleistän oikein karkeasti niin mieleeni tulee että ehkä tahtomistamme edeltää muita luonnollisia tapahtumia jotka sitten aiheuttavat oman "tahtomisemme"?

    Miten voi yhdistää ajatuksen tahdon vapaudesta ja tahdon ohjailla tekemisiään jos kaikki tekomme ovat osa luonnollisista syy- ja seurausprosessista?

    Siinä tahdon vapauden ongelma pähkinänkuoressa :)
  6. Kirjoitin pitkän jutun aamulla, mutta sitten kun piti lähettää se
    niin kone alkoi takkuilla ja kaikki hävisi taivaan tuuliin.

    No, aloitan alusta, eli matkakertomus jatkuu...

    Yöpymispaikastamme lähtiessä juttelimme kannattaisiko meidän
    lähteä enää ajelemaan pohjoiseen päin, kun Dambullassa oli mielestämme
    ainoa ehdottoman kiinnostava kohde valtava kullattu Buddhan patsas ja
    Sigiriyanin kalliotemppeli olisi meille fyysisesti niin rasittava että sitä
    meidän olisi tyydyttävä vaan katselemaan matkan päästä.

    Päätimme kuitenkin käydä Dambullassa kääntymässä.
    Tietenkin tuo kullattu Buddha oli vaikuttavampi luonnossa kuin mitä se
    kuvissa on. Otimme paljon kuvia muistin tueksi ja päätimme jatkaa
    matkaa hiukan Sigiriyaniin päin että näkisimme sen kuuluisan vuoren
    laakson toisella puolella.
    Laakson rinteet avautuivat rehevine tee- ja kaakaopesasistutuksineen,
    riisiviljelmineen, kanelipuineen. Kaukana horisontissa erottuivat tuon
    Sigiriyanin ääriviivat.
    Vuori on n 2 km korkea, näyttää kaukaa katsottuna pullon korkilta kun
    se pistää ylös taivasta kohti äkkijyrkkine rinteineen. Temppelivuori,
    Bible Rock. Vuoren laella on linnoitus, ei varmaankaan ole ollut mikään
    helppo saalis hyökkääjille! Kalliossa on myös Leijonatemppeli.
    Kallion tai vuoren laelle on rappuset, helpoin tapa on tietysti vuokrata
    helikopteri ja sen teen kun seuraavan kerran menen SriLankalle.

    Palasimme takaisin ja ajoimme Colomboa kohti.
    Matkalla poikkesimme Pinnawelan elefanttikodissa. Siellä on n 60
    elefanttia, moni niistä sisällissodan uhreja, pahasti loukkaantuneita.
    Istuimme ravintolassa ja katselimme panoraama-ikkunoista kun elefantit
    kylpivät.
    Ne näyttivät nauttivan vedestä samalla tavalla kuin me ihmiset.
    Ja elefanttilapset olivat yhtä riehakkaita vedessä kuin ihmislapset, vetivät
    vettä kärsäänsä ja suihkuttelivat minne sattui.
    Elefanttivauvat ovat karvaisia, ihania ”pörröpäitä” :) Joku turisti sai
    kunnian syöttää maitoa tuttipullosta ja oli ikionnellinen.

    Meitä alkoi taas väsyttää ja huomasimme ettemme millään jaksaisi
    Habaraduwaan, vaan meidän olisi yövyttävä taas jossakin.
    Pyysimme kuljettajaa yrittämään jotakin kiertotietä niin ettemme
    joutuisi Colombon liikenteeseen, vaan pääsisimme Colombosta etelään
    mahdollisimman nopeasti.
    En uskonut auton kestävän kun kuljettajamme poikkesi jollekin kinttu-
    polulle ja veti kurvit suoriksi :)

    n 75 km Colombosta etelään Ahungallassa huomasimme kyltin
    ”Villa Ranmenika”.
    Poikkesimme sinne ja löysimme pienen hotellin. Olimme ainoat vieraat!
    Saimme kuulla jännittävän tarinan kuinka tämä ikä-lady oli muuttanut
    Sri Lankalle.
    Kaikki alkoi –86 kun hän oli lomalla Sri Lankalla ja ihastui kaikkiin
    elefantteihin! Hän päätti ostaa oman elefantin ja jätti sen hoitajan
    huostaan.
    Seuraavan matkan aikana hän osti maata ja rakennuksen elefantilleen.
    Sitten oli hänen itsensä aika muuttaa pysyväisesti saarelle.
    Hän osti tuon vanhan koloniaaliaikaisen kartanon, teki siitä hotellin,
    missä on toistakymmentä huonetta ja pari sviittiä kaikilla mukavuuksilla.
    Hotellin ympärillä on puisto ja uima-allas. Vieraat voivat ratsastaa
    elefantilla , ”Lady Ranmenikalla”, hotellin ympäristössä :)
    Mekin ratsastimme ja olihan se kokemus istua sellaisen eläimen selässä
    kun tunsi elefantin olkapäitten liikkeet möyrivän allaan.

    Parasta näitten retkien jälkeen oli illat ja päivälliset. Niin nytkin. Talo
    tarjosi parastaan, koska olimme ainoat vieraat ja koska Sriyani oli
    kotoisin saarelta, niin hän osasi tietenkin arvostaa kaikkia erikoisuuksia.
    Hotellin omistajatar piti meille seuraa ja kertoi elämästään tässä uudessa
    kotimaassaan.
  7. Tuo otsikko oli jo sellainen herätteitä antava!
    Miten aihetta lähestyisi? Filosofisestiko?

    Itse asiassa filosofia on kuin hämähäkki verkossaan, sillä on lonkeroita kaikkiin inhimillisiin alueisiin.

    Ajatuksen yhdistän omaan tahtoomme, hyvään tai huonoon sellaiseen.
    Mutta onko meillä vapaa tahto?
    Siitähän tulee usein kiistaa esim. uskonnosta keskustellessa.
    Sanotaan, että ihmisellä on vapaa tahto tehdä hyvää tai pahaa. Pitää osata (ymmärtää) valita se hyvä.
    Toisaalta sanotaan, että Jumala on kaikkinäkevä ja kaikkitietävä. Jumala tietää mitä ajattelemme, tietää kuinka me ihmiset tulemme menettelemään tietyissä tilanteissa.

    Onko meillä vapaa tahto ohjailla ajatuksiamme ja tekojamme, vai onko meidän menettelymme ennakolta päätetty?
    Olemmeko nappuloita suuremmassa pelissä?

    Ajatus johtaa tekoihin, teot johtavat seuraamuksiin.
  8. Niin maar helkatin tyytyväisiä, jotta!

    Olisipa meillä ollut sheriffi jo muutama vuosi sitten...
  9. Hyvää aamupäivää sinne teille!
    Hyvä, SkillaN, kun olet leiponut noita karjalanpiirakoita ja tehnyt munavoita.
    Sain siitä idean että leivon aikamoisen läjän karjalanpiirakoita tuliaisiksi, kun lähden Skooneen ystävieni luo pääsiäiseksi.

    Ne sopivat munavoin kera meille välipalaksi kahvin kanssa, kun ajelemme eri taiteilijoitten luona ja katselemme taidetta.

    Skoonessa on pääsiäisen aikaan valtava villitys taidenäyttelyiden kanssa, varsinkin kaakkoisessa Skoonessa jota sanotaan Österleniksi.
    Österlenin taideviikko on maankuulu.

    Österlenissä asuu satoja taiteilijoita, monet heistä sanovat muuttaneensa Österleniin valon takia.
    Pääsiäisen aikaan järjestävät taiteilijat yhteisnäyttelyn. Ihmiset saavat sillä tavalla käsityksen, mitkä taiteilijat olisivat mielenkiintoisia lähemmän tutkiskelun kohteita.
    Näyttelypaikalta he saavat mukaansa kartan, johon kaikki näyttelyyn osallistuneet taiteilijat on merkitty.
    Sitten vaan rattaiden päälle ja tapaamaan taiteilijoita heidän ateljeessaan!

    Se on oikea kansan juhla! Paljon ihmisiä liikkeellä, usein on kevätkin ehtinyt Skoonessa jo pitkälle, niinkuin nytkin kovasta talvesta huolimatta.
  10. mutta istuin puolisen tuntia parvekkeella ja naamaa kuumottaa vieläkin, kädet tulivat hetkessä ruskeiksi.
    Mutta onhan mulla kyllä vähän vielä pohjaakin tallella SriLankan auringon jälkeen.
    Brasiliassa sain varmaankin vaan ruostetta :)

    Kyllä aurinko esille tullessaan on ihana kevään merkki...ja lintujen viserrys!
  11. Täällä meillä tulee kevät ryskyen!
    Viikko sitten oli kauheat lumipyryt ja hengenvaarallista olla tien päällä.
    Minunkin tontillani oli yhtä korkeat kinokset kuin mitä olen itse...
    Kinokset ovat lätsähtäneet ja seinän vierustoilla kukkii scillat ja lumipisarat.

    Tulin välillä levähtämään tänne kahvipirttiin.
    On ollut niin vilkasta kun olen auttanut Selemaa saamaan m/s Salmonellan liikkeelle :)
    Siellä on porukkaa aivan kuin noissa laivoissa millä salakuljetetaan pakolaisia.
    Onneksi m/s Salmonella on uppoamaton, vaikka pohjatappi vähän vuotaisikin :D

    Palaan kohta asiaan matkakertomukseni kanssa.
    Se on kohta loppu.

    Kiitos kahvista! Heippa!
  12. Viitsitkö vilkaista, minä ainakin muistan aina pukeutua asianmukaisesti joka tilanteeseen!
    VISAkoivusta laitan luutaani varren, kahvipannukin on valmiina ja naapurin kolli on luvannut lähteä mukaan pienelle sight seeingille...
  13. En tiedä kuinka paljon yhteiskunnan varoilla autetaan, vai autetaanko ollenkaan tänä päivänä.

    Joka temppelissä oli rahankeräys menossa ja toivottiin turistien olevan anteliaita.
    Monessa temppelissä sai nimensä betoniseinään maalatuksi tai hakatuksi, jos lahjoitti vähintäänkin 1000 rupia.
    Näin siellä monen suomalaisenkin nimen muistona jälkipolville.

    Monessa temppelissä oli parannusmaalaukset käynnissä.
    Luulisin että alkuperäiset maalaukset on tehty ns al fresco-tekniikalla, mikä sinänsä on jo aikaa vievää.
    Seinät käsitellään, esivalmistellaan kolmessa eri vaiheessa (aikaisintaan) 1-2 vuotta valamisen tai muuraamisen jälkeen.
    Sen jälkeen maalataan kuvat kostealle seinälle, joka imee värit itseensä.

    Kerrotaan, että jopa Leonardo da Vinci teki pahan virheen maalatessaa kuuluisan "Pyhä ehtoollinen", että hän kokeilumielessä käytti öljyvärejä fresko-värien sijaan.
    Ei kestänyt kauankaan kun huomattiin taideteoksen kärsineen pahasti. Muittenkin onnettomien olosuhteitten takia taulu lopulta jäi unohduksiin, oli mm napoleonsodan aikana tallin seinällä (entinen ruokasali)!
    1800-luvulla onnistuttiin taulua entisöimään, mutta vieläkin alkuperäisistä asennoista ja henkilöistä kiistellään. (Vrt da Vinci koodi)

    Mutta vielä tuosta ylenpalttisesta loisteliaisuudesta temppeleissä ja kontrasti köyhän kansan kanssa: Ehkä ihmiset eivät kyseenalaista mitään, vaan alistuvat ja ovat rauhallisia ja onnellisia köyhyydessään.
  14. ellumari, tuo että silmälappukin olisi oikeata kokoa :DD
  15. Kiitos musiikista! Laitoin heti muistiin omalle koneelleni.
    Löytyi paljon kappaleita, joita olen etsinyt ja sinä toit ne kaikki aivan nenän eteen, korvien ulottuville tänne Kahvipirttiin!

    Viihtymisaste vaan nousee pirtissä! Voidaan pistää vaikka tanssit pystyyn joku viikonloppu.
  16. Huomenta vaan kahvipirttiin! Kahvin tuoksu veti minut aamulenkiltä tullesssa tänne juttelemaan. Jos haluatte niin jatkan matkakertomustani hiukan siitä minne jäimme viime kerralla.


    Olimme kauhean väsyneitä Yalan nähtävyyksien jälkeen, mutta toisaalta virkeitä.
    Päätimme yöpyä Yala Beach Hotellissa. Jeeppi kuljettajineen saisivat seuraavana päivänä uusia asiakkaita safarilleen, me ottaisimme tavallisen henkilöauton kuljettajineen oman reissumme jatkamista varten.

    Suihkun ja hyvän päivällisen jälkeen oli ihanaa kömpiä lakanan alle.
    Kun suljin silmäni, avautui monet päivän näkymistä vieläkin verkkokalvoilleni ja sekoittuivat yöllä uniini.

    Aamiaisen jälkeen meitä odotti uusi auto ja uusi kuljettaja.
    Mielestäni srilankalaisten palvelualttius on hämmästyttävä.
    Kun ajattelee esimerkiksi näitä vuokrattuja kuljettajia ja kulkuneuvoja,
    niin heidän kanssaan olimme sopineet hinnoista (päivätaksoista),
    johon sisältyi kaikki odottelut, viivästymiset, kuljettajat juoksivat
    asioilla ostamassa vettä tai hedelmiä jos tarvitsimme jotakin.
    Ei happamia naamoja vaan he varmaankin tunsivat kuuluvansa seurueeseen.

    Kandy, srilankalaisten Pyhä Kaupunki, n 130 km Colombosta koilliseen, 465 m meren pinnan yläpuolella on todella kaunis kaupunki.
    Kaupungista avautuu mahtavat näköalat.
    Mahawelin virta matelee kaupungin ympäri. Keskustasta näkee vuoria ja syviä laaksoja, virtoja, järviä, vesiputouksia vuorien rinteiltä.

    Kandy on buddhalaisen kulttuurin keskus. Taiteella, käsityötaidolla, musiikilla, tanssilla ja laululla on suuri merkitys tässä kulttuurissa.

    Koska tulimme keskelle elävää "muurahaispesää" päätimme katsella hiukan lähempää ja lähdimme kävelemään kaupungille.

    Kaikki aistit toimivat täysillä! Kaupungissa on orientaalinen tunnelma, kaikki värit, äänet, tuoksut, kansan paljous, kaupustelijat. Vaikutelmat ovat niin monet, etten oikein tiennyt mitä katsoa. Onneksi Sriyani oli mukana, joka voi osoittaa ja sanoa: - Katso tuonne! Ja sitten hän selitti mistä milloinkin oli kysymys.
    Tai jos itse ihmettelin jotakin, niin hän selitti.

    Kävimme monissa batiikkiliikkeissä. Ostin kaftaanin ja pari saronkia. Oikeastaan naisten saronkia ei sanota sarongiksi vaan sillä on muu nimi, jota en nyt muista. Miesten lannevaate on saronki.
    Vierailimme batiikki- ja käsityökeskuksessa ja katselimme taitavia batiikin tekijöitä työssään.

    Kävimme myös monessa kultasepän liikkeessä. Sriyani on ihastunut kultakoruihin. Minä tyydyin vaan katselemaan.

    Kaduilla ja toreilla on sitten KAIKKEA myytävänä.
    Jotkut tekevät käsitöitään turistien katsellessa. Ostin pienen puisen naamarin, koska siinä oli niin ihanat värit. Naamarin tarkoitus on suojella minua pahoilta voimilta. Taidan laittaa sen ulko-ovelle!

    Värikkäintä on katsella kaikkia hedelmäkojuja ja mausteitten myyntipaikkoja.
    Kävimme myös teetehtaalla ja tietenkin ostin aitoa Ceylonin teetä ison pussillisen, jota saan nauttia pitkään!
    Sriyani neuvoi, minkä verran teetä laitetaan veteen, että siitä tulee hyvää.

    Sitten olikin jäljellä retkemme tärkein kohde:
    Pyhän Hampaan Temppeli, jossa perimätietojen mukaan säilytetään Buddhan toista kulmahammasta.
    Temppeliin oli valtava jono turisteja.
    Kuljettajamme otti sandaalimme huostaansa ja menimme avojaloin temppeliin.
    Meillä oli kukkasia mukanamme (ostettu temppelin ulkopuolella olleelta myyjältä) ja laskimme ne alttarille.
    Sriyani teki buddhistisen kumarruksen, minä tyydyin muitten turistien tavoin hiipimään buddhan ohi huomaamattomasti.

    Olin nähnyt jo niin monta temppeliä, että tämä ei mielestäni poikennut kovinkaan paljoa muista.
    En vaan lakkaa ihmettelemästä sitä, kuinka paljon varoja on uhrattu tällaisten paikkojen koristeluun, käytetty kultaa ja muita kallisarvoisia aineita ja tarvikkeita, kun kansa on niin köyhää... Suuria patsaita on päällystetty kullalla, miehen korkuisia kynttilänjalkoja kullasta, seinät ja katotkin täynnä maalauksia, kaikki hyvin loisteliasta.

    Niin, ja se itse hammas sitten... Sitä emme saaneet nähdä. :)

    Päätimme jäädä Kandyyn yöksi ja Sriyanin ympäripuhumistaidolla löytyi täydestä hotellista meille huone!
    Sriyani selitti että yksityiskuljettajat nukkuvat jossakin henkilökunnan tiloissa,
    kun hätäilin että mihinkäs tuo kuljettaja...
    ei kai hänen tarvitse nukkua autossa.

    Niinpä sitten voimme taas mennä päivälliselle nauttimaan ihanasta ruoasta ja päivällisen jälkeen seuraamaan uima-allasalueelle pimeässä illassa kansantanssiesityksestä ja sitarimusiikista.

    Ihana SriLanka!
  17. www.tampere-talo.fi/

    Tampere-talon kotisivulta ehkä löydät tarvittavat tiedot.
  18. uuden kahvituvan aukeamista ja tuon seuraavan
    matkakertomukseni sinne.
    Tavataan!
  19. Olen tallentamassa vanhoja super 8-filmejä DVD:lle ja filmeistä näkee että omat vanhempani ovat vanhentuneet "ennen aikojaan".
    Elämä sodan jälkeisessä Suomessa ei ollut heidän sukupolvelleen helppoa ja on tietysti jättänyt jälkensä kaikin puolin.

    Olen kanssasi samaa mieltä kanssasi että elämässä kaikella tavalla mukana oleminen ei saa ihmistä jämähtämään paikoilleen.
    Hyvän olon tunne lähtee ihmisestä itsestään.
  20. ikä ole haitannut! 65 v tulee täyteen tasan kahden kuukauden päästä, mutta sattuuhan sitä
    että nuoremmaksi luullaan kun ei ole vielä sukat makkaralla ja hampaat yöllä vesilasissa :)

    Selväähän se että jos on otsa kurtussa, suupielet alaspäin niin näyttää seitsemältä vaikealta vuodelta.

    Positiivisuus heijastuu ihmisestä ja iloinen mieli pitää nuorena. Niin, ja nauru pidentää ikää.
    21. 109 / 127
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt