Suomi24 Keskustelut | mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

150

Kommenttia

2588

Hei tupaan!
Kiva nähdä että on jotakin "pysyväistä" kuten tämä Juttutupa!

Täällä naapurimaan itärannikolla on tänään aurinkoista, pari miinusastetta
vielä, mutta kääntyy varmaankin plussan puolelle iltapäivällä.
Aurinko tekee touhukkaaksi ja tämän päivän projektini on tuulettaa
vaatteita ja pestä ikkunat :D

Mutta ensin menen lenkille, siellä on loikittava myrskyssä kaatuneitten
puitten yli. Mutta köykäisesti kuin "kauris" hyppelehdin ja hyräilen....

Ja sitten mentiin taas! Hyvää mieltä teillekin!
24.01.2005 11:45
SkillaNin perässä, hakemaan punaisia poskia ja kirkkaita silmiä!
Sitten jaksetaan aloittaa iltaa kohti uusi Juttutupakin...eikös vaan SkillaN?
Laitetaan tulppaaneja maljakoihin, kevät on tulossa!
Minullakin on keittiön päydällä maljakossa iso kimppu ihanan värisiä tulppaaneja.
Piristävät kummasti mieltä!
Hyvää päivän jatkoa kaikille!
23.01.2005 11:17
Täällä 70+ palstalla olen vaan kurkannut Juttutupaan, muuta en ole
ehtinyt lukemaan, joten oli hyvä kun huomautit, niin tiedämme
että señora lyyli on jalkeilla! Kyllä hän tänne löytää, kunhan alkaa toipua
kovasta lääkityksestä ja pöpöistä.

Minäkin olen päässyt hiekkakirpuista eroon :D
Ovat tuhat kertaa inhottavampia kuin itikat.
22.01.2005 19:02
Olen tehnyt saman havainnon, että pieni kehasteleminen saa apurit ylittämään oman itsensä ja kykynsä ;) - Muistahan käydä puristelemassa välillä muskeleitakin ja ihastele kuinka vahva
apulaisesi onkaan!
22.01.2005 17:35
taso parani heti huomattavasti oman viestisi ansiosta!
22.01.2005 12:38
Kyllähän täällä aina tulee piipahdettua.
Monella on varmaankin muita kiireitä,
ehkäpä pienoista kevätväsymyksen alkuakin.
Tai jos on ollut paha flunssa niin ei ehkä jaksa itse kirjoitella.
Pidetään vaan tupaa pystyssä, aina tänne tulijoita on!
Sisäänlämpiämisestä syytetään, mutta kyllähän tänne
kipinämikot ovat tervetulleita. :D
Ainoa ehto on että käyttäytyvät kunnolla...
22.01.2005 11:29
Viime kesänä otin time-outin keskustelupalstoilta ja maalasin 70-luvulta peräisin olevan keittiöni.
Tummentuneet mäntypanelit saivat uuden värin ja tulos oli kuin olisi sytyttänyt valot pimeään.

Varmasti sinunkin uurastuksesi talossasi tuo hyvän mielen kunhan tulokset alkavat näkyä!

Kuume tarttui minuunkin ja aloitan pikkuhiljaa sisustuksen uusimisen.
Verhoilla ja muilla tekstiileillä saa nopeasti vaihtelua. Ostin SriLankalla seinävaatteen, missä on sininen elefantti... Sen laitan raameihin ja sänkyni viereen että näkee missä sininen elefantti nukkuu :D Ja niin edelleen...
22.01.2005 11:21
Tuli mieleeni Eeva Kilven runo "Laulu rakkaudesta"
kun kerroit niin kauniisti vaimosi syntymäpäivästä!
Moni on tämän runon lukenut, mutta kannattaa palauttaa mieliin välillä...

Kaikkea hyvää teille vanhuuden tiellä!

--------------------------------------------------
Ja eräänä päivänä
me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,
minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä
ja reumatismini sinun noidannuoltasi vasten,
emme erkane konsana ei.
Ja rakas, sinä unohdat rytmihäiriösi,
hengenahdistuksesi
ja kuolion
joka sydämessäsi jo on
ja minä unohdan katarrini, levottomat jalkani
ja sen alituisen kalvamisen vasemmalla puolella
ja tulkohon hallat ja harmit ja muut.
Minun rintani tyhjät ja litteät
ota käsiisi rakas
sillä eräänä päivänä kun katsot ne riippuvat pitkinä,
rakastatko minua silloin
tula tuulan tuli toi?
Herra, opeta meitä hyväksymään vanhojen rakkaus,
nuorten rakkaus, keski–ikäisten ihmisten rakkaus,
rumien rakkaus, lihavien rakkaus, köyhien rakkaus,
huonosti puettujen rakkaus
ja yksinäisten rakkaus.
Opeta meidät hyväksymään rakkaus,
me niin pelkäämme sitä.
Ja sinä otat käsiisi minun rintani,
minun venyneet litteät rintani
ja kosketat huulillasi kurttuisia nipukoita
ja kaihi silmissäsi sinä sairaspaikkaa odotellessasi
hapuilet sokeana luokseni,
tunnustelet minua käsimielin.
Tunnustele vaa:
kaikkien näitten ryppyjen alla se olen minä,
tähän valepukuun elämä meidät viimein pakotti,
mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun.
Ja minun kyhmyni painautuvat sinun kuoppiisi,
sinun ryppysi minun uurteisiini
ja kärsimystesi äärellä minä rukoilen hiljaa kuolemaasi.
On kirkkaana päivä ja ilta.

.............
22.01.2005 11:09
Äiti oli aina vaikuttanut olevan tietämätön "pääasiansa" kauneudesta, vaikka isä oli kertonut hänelle kuinka hän rakastui ensin hiuksiin ja sitten hiusten kantajaan! Aina kun äiti avasi hiuksensa niin isän silmissä oli aitoa ihailua ja hän muisti myös sanoa, että vieläkin ovat hiuksesi kauniit.

Sairaalassa äiti sai kuulla monelta saman asian ja huomasi että isän sanat eivät olleet pelkkää imartelua.
Sen jälkeen äiti kuherteli tyytyväisenä kun isä tuli silittelemämään hänen kiharoitaan...
18.01.2005 09:21
on samantapaista kuin tapaisi naapureita tuolla postilaatikolla tai lumitöissä,
tai kylän pienessä putiikissa käydessä, jolloin vaihdetaan hyvät päivät,
kertoillaan kuulumisia, jutellaan niitä näitä.

Ei tuolla kaupoillakaan ole ilmoitustaululla kylttiä: PÄIVÄN PUHEENAIHE...
Paitsi, jos on sattunut jotakin, josta puhutaan enemmän jonkin aikaa.
Näinhän on täällä juttutuvassakin ja mielestäni kiva tulla juttelemaan ja
"ilmoittautumaan" että on vielä toisten mukana.
17.01.2005 08:55
Jotkut ovat kuin kuttuja: jos eivät pahaa tee niin ajattelevat kumminkin!

Ilkeät ajatukset ja puheet eivät Juttutuvan tarkoitusta kaada!
Joka täällä usein käy, jättää myös puumerkkinsä vieraskirjaan.
Minäkin olen käynyt jo yli 20 kertaa, liitettäköön tilastoihin :DD
17.01.2005 08:47
vielä tuosta äidin hiusten koosta.
Hän oli kaihileikkauksessa 77-vuotiaana ja oli saanut sairaalassa määräyksen pestä hiuksensa.

Kun hän sitten oli ollut selvittelemässä hiuskuontaloansa, oli huoneeseen sattunut tulemaan hoitaja. Hän oli seissyt vähän aikaa ovella ja palannut kiireesti käytävälle huutelemaan: - Tulkaa tytöt äkkiä katsomaan, minkälaiset hiukset tällä rouvalla on! Ette ole ikinä nähneet tällaisia!

Äidin sängyn ympärillä oli parveillut koko osaston henkilökunta, joku oli hakenut föönin ja auttanut hiusten kuivattamisessa (ensimmäisen kerran äidin elämässä), eihän hiukset olisi leikkaukseen mennessä muuten ehtineetkään kuivaa!
15.01.2005 10:42
Ei ole vaikuttanut. Kuvat kertovat puolestaan vieläkin.
14.01.2005 22:00
Kuinka on ensimmäinen viikko mennyt?
Tarvitsetko apua ongelmien ratkomisessa?

Käänny luottamuksella puoleemme, niistämme nenusi, syötämme, juotamme,
annamme sinun lepäillä turvallisesti po(l)vellamme ja
muutenkin yritämme helpottaa oloasi olemalla tällaisia curling-mummoja!
Eli lakaisemme edellä että olosi olisi helpompaa!
14.01.2005 21:58
Äidin hiukset olivat niin paksut että niistä tuli kaksi ranteen vahvuista lettiä,
vaikka olisi kuinka tiukkaan letittänyt.
Hän kietoi letit pään ympäri, ainakin kun oltiin peltotöissä.
Useimmiten hän laittoi nutturalle niskaan. Nuttura oli yhtä suuri kuin hänen päänsä!
Ja tietenkin se painoi, mutta taitoi painaa oikeaan suuntaan, koska hänellä oli aina
niin hyvä ryhti.

Voi vaan kuvitella minkälaista oli hoitaa sellainen tukka kesällä työaikaan!
Eihän hiukset ehtineet koskaan kuivaa.
Jos eivät olleet hikiset, niin sitten märät pesun jäljeltä.
14.01.2005 20:21
Perheessäni meitä oli 5 lasta, kaikilla muilla käkkäräpäät niinkuin äidillä,
paitsi minulla :( joka olin saanut piikkisuorat hiukset isän puolelta.
Onneksi hiusten laatu on muuten äidin perintöä, karkeata ja paksua,
kampaajan painajainen.

Äidin hiuksista olen muistaakseni kertonut täällä aikaisemmin, että hänen hiuksiaan
ei ole koskaan leikattu.
Kun hän oli vielä nuori ja kampasi tukkaansa niin hiukset lepäsivät hänen jaloissaan
lattialla ja hän voi piiloutua kiharaiseen "hiustelttaansa".
Kyllä äidillä oli tosi upea tukka ja herätti huomiota vielä vanhoilla päivilläkin.
14.01.2005 17:43
Niin tuli ennen huokaistua, kun oli vielä hamsterinkehässä mukana.
Nyt ei enää tarvitse, kaikki päivät ovat kuin juhlan aattoja!
Voiko asiat olla paremmin?

SkillaN, minäkin kävin eilen kampaajalla.
Lyhyeksi leikatut hiukset ovat
ikääntyvän naisen halvin kasvojen kohotus :D!
Ne tekee ryppyisestäkin naamasta vähän virkeämmän näköisen.
Kaukana on ne ajat kun tummat
hiukset ulottuivat puoleen selkään ja niitä laittaessa oli aamulla noustava
pari tuntia ennen töihin lähtöä ylös!
Jos nyt antaisin hiusteni kasvaa samalla tavalla niin olisin noita-akan näköinen.

Muistattehan tytöt, nuo panssarinkoviksi spreijatut korkeat kampaukset
ja taidokkaat nutturat! Kun tuulisena aamuna töihin mennessä olin ehtinyt joen
yli menevälle sillalle, niin tuuli painoi kampaukseni kallelleen :(#&V@##+!
Nuorena saattoi kampauskin olla huolen aihe!

Hyvää päivän jatkoa kaikille tuvassa kävijöille!
14.01.2005 09:20
Oli myrskyinen yö, vieläkin tuulee. Puita kaatuu kuin tulitikkuja...
Olen lähdössä kaupunkiin ja jännitän jo vähän etukäteen, onko paljonkin
puita tuon pikkutien tukkeena.
Ehkä jää kaupunkireissu tekemättä.

Muuten on paljon plussa-asteita, aivan kevään tuntoista!
Pitäkäähän patoja kuumana, tulen ehkä iltapuolella kurkkaamaan!
13.01.2005 10:13
on röörit tukossa, ei lähde viestit liikkeelle.
Täytyy soittaa nuohoojalle...
11.01.2005 10:37
Tänään leikkivät oppilaat tietsikoitten kanssa tunneilla... Minä jäin kiinni jännityssarjoja lukiessa, joihin olin niin keskittynyt etten kuullut kun opettaja kysyi minulta jotakin...
11.01.2005 10:34