Juuri näin, mutta kun yhdet ja samat ihmiset ja nimimerkit yrittävät
jyrätä toisen maan rakoon, niin jos vähänkään ihmisessä on jäljellä
oikeudentuntoa ja myötäelämisen tuntoa, ei voi vaan sivusta kat-
sella kuinka toista ihmistä höykytetään julkisella palstalla.

Osoita viisautesi niille, jotka niitä todella tarvitsevat!
Muuten... Saanko kertoa salaisuuden?

Samantapainen näky, kuin lauantai-iltana/yönä 6.9, tapahtui
tänä aamuna klo 10 aikaan.
Istuin tässä tietokoneen ääressä. Laitoin riviin näytön reunaan Ruotsin radio
P4-ohjelma, Musikkrysset, sitten poikani Chatt.

Musiikkiristikon ratkominen alkoi. Poikani ja vaimonsa ilmaantuivat chatille,
heillä oli kamera päällä, minäkin näppäsin oman kameran päälle.
Niin me sitten ratkoimme yhdessä musiikkiristikkoa, äänet (ja KUVA) päällä,
juttelimme viikon tapahtumista. Näin aivan selvästi miniäni käden, kun hän
täytti ristikkoa, näin myös poikani ja heidän ragdoll-kissansa. Ja heidän läppä-
rinsä! Aivan uskomatonta! Kuinka tämän voi selittää? Ehdotuksia?

Ajattelin, että uskaltaakohan tästä mainita Suomi24:llä ollenkaan.
Tulee varmaan irvailuja että Ruotsin tv lähettää, vai oliko se vallan
Taka-Hikiän paikallisuutiset.

Mutta kaikki tänä aamuna tapahtunut tapahtui saman tietokoneen
äärellä kuin lauantaiyönä 6.9, joka oli aivan pieni lähetys, mutta pystyin
kuitenkin "chattailemaan" ketjuun koko ajan. Ne "puheenvuorot" ovat
ketjussa vieläkin tallessa, niitä ette voi kiistää, että kirjoitin samaan
aikaan kun viestejä katosi. Moderaattori luki paperista erästäkin viestiä
ja heitti sen sitten kädestään menemään. Totesi vaan, että siinäkään ei
ollut mitään vikaa, mutta nyt se katoaa. Ja se lappu oli A5-arkki.

Tellukalla on suuri osuus juuri noihin kadonneisiin viesteihin.
Juuri nyt ei poistoja tapahdu niin tiuhaan, mutta v---uilu palstoilla on
lisääntynyt.
Hyvää huomenta erittäin hyvin nukutun yön jälkeen!
Siitä on kauan että olisin yön yli selvinnyt yhdellä vessareissulla.

demeter1:n jutteli alavireisyydestä. Siihen voi vaikuttaa oma terveyden-
tilakin, mutta itse olen huomannut, että pelkästään vierailu Suomi24:llä ei
mikään "ilopilleri". Olen samaa mieltä kuin demeterin äiti: "vanha ihmi-
nen ei kaipaa muuta kuin rauhaa". Kun elämä on tasapainossa, niin on hyvä
olla. Olen kiitollinen myös siitä, ettei ole mitään kiputiloja.
Minulle olisi tehty aikapäiviä erilaisia leikkauksia, mutta olen ajatellut että
en jaksa kuntoutusaikojen pituutta ja jos ei ole hengenvaaraa ilman leik-
kausta niin vien vaivani hautaan asti. Kilpirauhasleikkausta on ehdotettu
jo vuosi sitten, mutta olen sanonut että odotellaan vielä, jos ei nielemiseen
ala vaikuttaa pahemmin, kuin mitä se tekee tällä hetkellä.

En yleensä näe unta edesmenneestä isästäni, joka aina osasi löytää nega-
tiivisistakin asioista jotakin positiivista, mutta viime yönä isä ilmaantui
iso sadetakki päällään, naureskeli ja sanoi menevänsä rannalle soittamaan
sadetakilla "Kumbaya, my Lord". Ajattelin, että onkohan siellä veteraani-
kuoro odottelemassa häntä ja isä vetää soolon bassollaan.

Elämän reunassa kiinni pysymiseen meillä taitaa olla kaikilla omat keinomme.
Minulla on arkirutiinit, joista pidän kiinni "rystyset valkoisena". Yritän tehdä
ainakin yhden tärkeän asian päivässä. Joskus (lue: useimmiten) tulee tehtyä
kaikki "tärkeät" asiat samana päivänä, eli antaa mennä kun on alamäki, lauloi
entisen kotikaupunkini poika Irwin. Kyllä sitten seuraavana päivänä tuntee
kropassaan, että eilen oli alamäki. :) Mutta siitä vaan ylös, ulos ja lenkille!
Oliko se joku

Tänään aion laittaa kesävaatteet talvisäilöön ja otan villahousut ja muut talvi-
vaatteet "naftaliinista" tuulettumaan. Eilen oli navakka tuuli ja parvekkeella
tuulettui talvitakkeja ja - jakkuja.
Sitten seuraa pakastekaapin ja jääkaapin suursiivous. Viikonloppuna suur-
ostokset ja ensi viikko menee lokakuun ruokien valmistuksessa ja leipomisessa.
Sillä tavalla saan "luppoaikaa" lukemiseen, musiikkiharrastukselle (soitan luurit
korvilla, jos ei naapuri tykkää kun soitan jazzia) ja muille harrastuksille.

Niin se tämäkin päivä starttaa. Täytyy antaa itselleen pieni potku kannikoille,
niin ikiliikkuja lähtee käyntiin!
Touhukasta torstaita ja iloista mieltä! Aurinko paistaa varmaan siellä Suomessa,
kuin täälläkin!