Kiikkustuoli/nojatuoli, miten vaan;)D

Reippaasti alkaa lauantaihuomen, parvekkeella jo ilmaa haistelee kaikki tekstiilit mitkä irrallisia ovat.
Pilvinen päivä, kuinkas muuten, onhan tähänkin jo totuttu ja olihan aurinkoa yllin kyllin koko kesä.
Mainitsin nojatuolinkin, jos ahdasta kiikussa tulee.

Kovin sekavaksi meni taas edellinen ketju, tivattiin sitä sun tätä, ymmärtämättä kuitenkaan kovinkaan paljoa, mutta eihän ketju jatku, ellei tyhjää puhettakin synny.
Olisi suotavaa, että korpikirjailija oman ketjun laittaisi, niin paljon viestejä hänen avullaan ketjuun tulee, varmaan menestys olisi hänen ketjunsa, jos menestys nyt mitään merkkaa, tuskin sen vuoksi ketjuja avataan.
Itse en pitkistä ketjuista välitä, on iin hankala etsiä vastauksia, mihin pitäisi vastata.

Mitäs sitä nyt arjen elämästä haastaisi, että ketju sellaisena pysyisi.
Vaikeaksi menee, jos sisältö pitäisi vaan arkea koskettaa, vaikka pääasia onkin, kyllä kaikki arkeen jotenkin liittyy, päivän uutiset ovat myös arjen asiaa.
Tänä aamuna luin jostakin, että pääministerin palkka on yli 18,000 kuukaudessa, heräsi epäily, mihin kaiken tuon saakaan tuhlattua?
Saahan sitä ihmetellä, vaikka ei minua koskisikaan, minun tarpeisiin ei millään kuluisi, koska en mitään uuttakaan halua.
Onneksi ei ole minun murheeni.

Pitänee vielä mainita, että kyllä ne kaikki asiat mitä kerroin kuuluvat velvoiteisiin , ellei halua nimeään velkojien kirjaan.

Nyt taitaa olla jo nimeksi aihetta viestejä laittaa, tosin moni arkinen asia jäi kertomatta, mutta jatkakaa toiset kirjoittajat.
Oikein mukavaa ja leppoisaa lauantaipäivää, jatketaan Sopuisasti.

292

2689

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mukavia tällaiset aloitukset, yksinäinen saa kuulla mitä muille ihmisille kuuluu :) Sataa tänä aamuna, taas. Kun iltapäivällä lakkaa, haen pihalta viimeisiä kesäkukkia maljakkoon, niin saan luontoa sisälle. Piristävät arjenkin keskellä.

    • Sataa täälläkin. Häytynee lähteä sadetakin ostoon. Ollaan sitten koiran kanssa samikset keltaisessa sadetakeissa :). Syksyllä sateiden todennäköisyys suuri ja lenkillä pitää käydä kolmesti päivässä koiran kanssa joten sadetakki tulee tarpeeseen. Kumppanit ovat vähän kulahtaneet ja ottaneet väriä vuosien saatossa mutta ehjät vielä. Ei tarvitse pyörän sisäkumipailoilla vielä paikkailla :).

      Talon vierestä kulkevalle hiekkatielle on luvissa katuvalot syksyn kuluessa. Se onkin ollut pimeä pätkä kulkea aikaisin aamulla ja myöhemmin illalla etenkin talvisaikaan.

      Kävin eilen vaihtamassa hautausmaalla kesäkukat callunoihin ja keraamisen enkelin lyhtyyn johon laitoin led-kynttilän hämäräkytkimellä. Lyhty roikkuu samassa koukussa missä aiemmin kesäkukka. Kotiin haaveilen talolyhtyä toisen kaveriksi ihan vain sisustuksen vuoksi.

      Eilen juhlistimme kesäleskenä olevan siskonmiehen synttäreitä kahvittelun merkeissä. Hain lähileipomomyymälästä gluteiinittoman vadelmakakun. Ai että oli hyvää.

      Leppoisaa lauantaita kaikille siitä nauttiville.

      • Anonyymi

        Kiitos nauruista Siili. KIROtusvirheet on palstan suola.

        "Kumppanit ovat vähän kulahtanee"


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos nauruista Siili. KIROtusvirheet on palstan suola.

        "Kumppanit ovat vähän kulahtanee"

        😃 no joo. Pikkasen sanoma myös muutti muotoaan. Mutta eipä silti, kumppanikin on vähän kulahtanut vuosien saatossa kuten itsekin mutta siitä ei ollut tarkoitus kirjoittaa.


      • Siili25 kirjoitti:

        😃 no joo. Pikkasen sanoma myös muutti muotoaan. Mutta eipä silti, kumppanikin on vähän kulahtanut vuosien saatossa kuten itsekin mutta siitä ei ollut tarkoitus kirjoittaa.

        PS. Väriä kumppani ei sentäs ole vaihtanut vuosienkaan kuluessa:).


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        PS. Väriä kumppani ei sentäs ole vaihtanut vuosienkaan kuluessa:).

        Kyllä minun kumppani on aivan harmaantunut, taivaansiniset silmätkin haaltuneet vetisiksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minun kumppani on aivan harmaantunut, taivaansiniset silmätkin haaltuneet vetisiksi.

        Ai. Minun kumppanini on kalju ja silmien väri ei ole haalistunut.
        Toki parta on harmaa.


      • Anonyymi

        Käytä pilkkuja tekstissäsi, on hankalaa lukea ilman niitä.
        MIkä on tuo :) -merkki, näkyy outona tietokoneen näytöllä, kuuluu ennemmin teinipuolelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Käytä pilkkuja tekstissäsi, on hankalaa lukea ilman niitä.
        MIkä on tuo :) -merkki, näkyy outona tietokoneen näytöllä, kuuluu ennemmin teinipuolelle.

        No jaa. Minä taidankin olla ikuinen teini, kuori vain rapistuu😂.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytä pilkkuja tekstissäsi, on hankalaa lukea ilman niitä.
        MIkä on tuo :) -merkki, näkyy outona tietokoneen näytöllä, kuuluu ennemmin teinipuolelle.

        Voihan sellaisen tekstin ohittaa, jossa ei ole tarpeeksi pilkkuja,,,,,
        Olemmeko noin taitamattomia, emme osaa pilkuttaa, ja toiset ei osaa lukee :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voihan sellaisen tekstin ohittaa, jossa ei ole tarpeeksi pilkkuja,,,,,
        Olemmeko noin taitamattomia, emme osaa pilkuttaa, ja toiset ei osaa lukee :)

        Osaamme viilata pilkkuja :⁠-⁠).
        En kyllä ymmärrä mistä tuosta tekstistäni pilikku puuttui? Ainakaan niin että tekstin ymmärtämistä ois haitannut?


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Osaamme viilata pilkkuja :⁠-⁠).
        En kyllä ymmärrä mistä tuosta tekstistäni pilikku puuttui? Ainakaan niin että tekstin ymmärtämistä ois haitannut?

        Tässäpä korjattuna:

        Sataa täälläkin. Häytynee lähteä sadetakin ostoon. Ollaan sitten koiran kanssa samikset keltaisessa sadetakeissa :). Syksyllä sateiden todennäköisyys suuri,
        ja lenkillä pitää käydä kolmesti päivässä koiran kanssa,
        joten sadetakki tulee tarpeeseen. Kumppanit ovat vähän kulahtaneet ja ottaneet väriä vuosien saatossa mutta ehjät vielä. Ei tarvitse pyörän sisäkumipailoilla vielä paikkailla :).

        Talon vierestä kulkevalle hiekkatielle on luvissa katuvalot syksyn kuluessa. Se onkin ollut pimeä pätkä kulkea aikaisin aamulla ja myöhemmin illalla,
        etenkin talvisaikaan.

        Kävin eilen vaihtamassa hautausmaalla kesäkukat callunoihin ja keraamisen enkelin lyhtyyn,
        johon laitoin led-kynttilän hämäräkytkimellä.
        Lyhty roikkuu samassa koukussa,
        missä aiemmin kesäkukka. Kotiin haaveilen talolyhtyä toisen kaveriksi ihan vain sisustuksen vuoksi.

        Eilen juhlistimme kesäleskenä olevan siskonmiehen synttäreitä kahvittelun merkeissä. Hain lähileipomomyymälästä gluteiinittoman vadelmakakun. Ai että oli hyvää.

        Leppoisaa lauantaita kaikille siitä nauttiville.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässäpä korjattuna:

        Sataa täälläkin. Häytynee lähteä sadetakin ostoon. Ollaan sitten koiran kanssa samikset keltaisessa sadetakeissa :). Syksyllä sateiden todennäköisyys suuri,
        ja lenkillä pitää käydä kolmesti päivässä koiran kanssa,
        joten sadetakki tulee tarpeeseen. Kumppanit ovat vähän kulahtaneet ja ottaneet väriä vuosien saatossa mutta ehjät vielä. Ei tarvitse pyörän sisäkumipailoilla vielä paikkailla :).

        Talon vierestä kulkevalle hiekkatielle on luvissa katuvalot syksyn kuluessa. Se onkin ollut pimeä pätkä kulkea aikaisin aamulla ja myöhemmin illalla,
        etenkin talvisaikaan.

        Kävin eilen vaihtamassa hautausmaalla kesäkukat callunoihin ja keraamisen enkelin lyhtyyn,
        johon laitoin led-kynttilän hämäräkytkimellä.
        Lyhty roikkuu samassa koukussa,
        missä aiemmin kesäkukka. Kotiin haaveilen talolyhtyä toisen kaveriksi ihan vain sisustuksen vuoksi.

        Eilen juhlistimme kesäleskenä olevan siskonmiehen synttäreitä kahvittelun merkeissä. Hain lähileipomomyymälästä gluteiinittoman vadelmakakun. Ai että oli hyvää.

        Leppoisaa lauantaita kaikille siitä nauttiville.

        No kiitos. Hyvä kun korjasit muutaman pilkun puutteet :). Pahoittelut jos teksti oli liian vaikeaselkoista sinun ymmärtää:).


    • Anonyymi

      Arkiset asiat ovat enemmistöä omassa elämässäni.
      Juhlahetket harvinaista herkkua, jos näitä onnellisena
      uusiin aamuihin heräämisiä ei lasketa.
      Eiliset ikkunan pesut, ja tämän päivän pakolliset,
      Tiskikone, puhtaat pois, pestäville tilaa.
      Syötävää omaan suuhun, ja uutta ostamaan,
      elämässä ruoka on kuitenkin elämän kannalta
      yksi välttämättömyys, kun muistaa lisäksi nesteytyksen tärkeyden.
      Olen joutunut joskus tiputukseen, kun keho kuivui.
      Seurausta, kun ei tykkää juoda skumppaa muiden mukana.

      Kauppakierros, ja hiukan samalla jalkaliikuntaa.
      Vesipullo, hanasta vettä, kuuluu aina kauppakassiini kotoa lähtiessä.

    • Anonyymi

      Noin isosta palkasta maksetaan yli puolet veroa. Isopalkkaiset myös sijpittavat, eivät kanna ruokakauppaan kaikkia rahojaan.Sijoitetut rahat työllistävät ihmosiä. Myös kulutus työllistää.

      • Anonyymi

        18,00€/kk Ei siitä veroa mene


    • Anonyymi

      Aamupäivää ! "Joka aamu on armo uus", sanoisi Makriina ja tosiaan tuntuu kuin hän olisi vielä mukana. "Kun ystäväsi kuolee, hän palaa sinuun kuolemaan" (päivän sitaatti Pablo Nerudalta..)).
      Minusta tuo lause kuvaa hyvin suruprosessia. Vie aikansa ennen kuin ihminen ymmärtää,
      mitä menetti "etten sua enää nää".
      Eilen oli keväällä menehtyneen veljeni syntymäpäivä, huomenna pari vuotta sitten kuolleen lankoni ja 23.9. vanhemman veljeni syntymäpäivä.

      Elämä autioituu mutta ilmeisesti jälkeenjäävien tehtävä olisi jatkaa, pitää huolta ainakin niistä, jotka kokivat saman menetyksen.

      Tietysti ihmiset saattavat surra eri tavoin, eriaikaisestikin. Tove Janssonin Kesäkirja-elokuvassa surutyö oli kuvattu niin hienovaraisesti, että meidän teoria surutyön kulusta tuntui melkein ahdistavalta, että sitäkäkään emme opettamatta osaa...

      "Hiljaisuus, luonto, lähimmäiset" - Helena Anhavan runosta tuttu kolmiyhteys on ollut ainakin minulle apuna menetyksissä. Ja tietysti taas ne kirjat..))

      Samalla tavalla ajattelen: kyllä meidän arkeen kuuluu myös ympäröivä maailma, sen tapahtumat ja myös ne ajatukset, mielikuvat ja tunteet mitä niistä syntyy. Ei me olla pelkkiä suorittajia. Jos olisimme, arki luultavasti olisikin yhtä tylsää toistoa ja ankeutuisi vuosi vuodelta kun toimintakyky heikkenee.

      Eino Leino osasi jo kaivata sitä "hengen aurinkoa" mikä parhaimmillaan "säihkyy harmaahapsissa", siis meissäkin. Sitä tahtoisin etsiä. Näinkin pitkään eläneenä meillä olisi mielestäni mahdollisuus sitä löytää ja kokea - ainakin silloin tällöin..))

      Mukavaa lauantaipäivää ja säihkettä silmään..))
      demeter1

      • Anonyymi

        Ihmisen elämästä sanoi Dalai Lama:

        Ihminen uhraa terveytensä hankkiakseen rahaa.
        sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä.
        Hän on niin keskittynyt tulevaisuuteen, ettei hän osaa nauttia tästä päivästä.
        Ihminen ei osaa elää tässä päivässä eikä tulevaisuudessakaan.
        Hän elää kuin ei ikinä kuolisi ja kuollessaan hän ei ole ehtinyt elää.


        Siinäpä meille viikonlopun ajatuksia! Nautitaan tästä syyskuun viikonlopusta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen elämästä sanoi Dalai Lama:

        Ihminen uhraa terveytensä hankkiakseen rahaa.
        sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä.
        Hän on niin keskittynyt tulevaisuuteen, ettei hän osaa nauttia tästä päivästä.
        Ihminen ei osaa elää tässä päivässä eikä tulevaisuudessakaan.
        Hän elää kuin ei ikinä kuolisi ja kuollessaan hän ei ole ehtinyt elää.


        Siinäpä meille viikonlopun ajatuksia! Nautitaan tästä syyskuun viikonlopusta!

        Kiitos tuosta sitaatista, Ano 11.30. Etuoikeutettuja olemme, tämä päivä on meidän..))
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen elämästä sanoi Dalai Lama:

        Ihminen uhraa terveytensä hankkiakseen rahaa.
        sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä.
        Hän on niin keskittynyt tulevaisuuteen, ettei hän osaa nauttia tästä päivästä.
        Ihminen ei osaa elää tässä päivässä eikä tulevaisuudessakaan.
        Hän elää kuin ei ikinä kuolisi ja kuollessaan hän ei ole ehtinyt elää.


        Siinäpä meille viikonlopun ajatuksia! Nautitaan tästä syyskuun viikonlopusta!

        Kannattaa pitää mielessä tuo Dalai Laman kuolematon aforismi. Kuka dalai-lamoista sen sanoi?
        @demeter, kiitos myös noista ajatuksista ylläolevassa viestissäsi. Minäkin olen muistellut Taivaansinisille niityille siirtyneitä yhdessä tyttären kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tuosta sitaatista, Ano 11.30. Etuoikeutettuja olemme, tämä päivä on meidän..))
        demeter1

        Tuo ylläoleva putkahti esiin FB:n muistoista.
        Tuli tässä mieleen, että olin tuomiokirkossamme 1988
        Dalai Laman vieraillessa Ruotsissa ja kaupungissamme.
        Taisi olla jo lokakuuta, koska alkoi sataa hiljalleen lunta
        kun tulimme kirkosta ulos ja Dalai Lamalla oli toinen olka-
        pää paljaana, oranssiin chubaan eli munkkikaapun kun oli
        pukeutunut.
        Suuret lumihiutaleet laskeutuivat hänen olkapäälleen.
        Hän vaan hymyili.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ylläoleva putkahti esiin FB:n muistoista.
        Tuli tässä mieleen, että olin tuomiokirkossamme 1988
        Dalai Laman vieraillessa Ruotsissa ja kaupungissamme.
        Taisi olla jo lokakuuta, koska alkoi sataa hiljalleen lunta
        kun tulimme kirkosta ulos ja Dalai Lamalla oli toinen olka-
        pää paljaana, oranssiin chubaan eli munkkikaapun kun oli
        pukeutunut.
        Suuret lumihiutaleet laskeutuivat hänen olkapäälleen.
        Hän vaan hymyili.

        Tuo Dalai Lamaa koskeva lähti MdK:n koneelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo Dalai Lamaa koskeva lähti MdK:n koneelta.

        No niin lähti. Dalain käsi näkyi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niin lähti. Dalain käsi näkyi.

        MdK on yksi rekatuista, joka enimmäkseen kirjoittaa anona. Intti kyllä voimakkaasti palstalle tullessaan ettei koskaan anona kirjoita. Rumasti solvasi anoja. Kertoisi suoraan, että kirjoittaa anona ja sillä selvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen elämästä sanoi Dalai Lama:

        Ihminen uhraa terveytensä hankkiakseen rahaa.
        sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä.
        Hän on niin keskittynyt tulevaisuuteen, ettei hän osaa nauttia tästä päivästä.
        Ihminen ei osaa elää tässä päivässä eikä tulevaisuudessakaan.
        Hän elää kuin ei ikinä kuolisi ja kuollessaan hän ei ole ehtinyt elää.


        Siinäpä meille viikonlopun ajatuksia! Nautitaan tästä syyskuun viikonlopusta!

        Ei kovinkaan moni terveyttään uhraa hankkiakseen rahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kovinkaan moni terveyttään uhraa hankkiakseen rahaa.

        Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Yleisimpiä syitä siihen olivat tuki-ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveydelliset sairaudet.

        Työelämä on kuluttavaa nykyään ja monet sairastuvat rahaa hankkiessaan.
        Työkyvyttömyyseläkkeellä oli v.2024 178 000 henkilöä.

        kylmätotuus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo Dalai Lamaa koskeva lähti MdK:n koneelta.

        Tunnistin tyylisi, Mdk.Mdk. Itse olen joutunut Dalai Laman kohdalla tyytymään kirjoihin, mutta hyvä niinkin.
        Äiti Amman halattavaksi pääsin sentään..))


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Kannattaa pitää mielessä tuo Dalai Laman kuolematon aforismi. Kuka dalai-lamoista sen sanoi?
        @demeter, kiitos myös noista ajatuksista ylläolevassa viestissäsi. Minäkin olen muistellut Taivaansinisille niityille siirtyneitä yhdessä tyttären kanssa.

        Niin, Paloma, heistä - poisnukkuneista - saa voimaa jos/kun pitää kanavat auki..))


      • Anonyymi kirjoitti:

        No niin lähti. Dalain käsi näkyi.

        Voi olla että jonkun käsi ei kohta näy! :))


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Voi olla että jonkun käsi ei kohta näy! :))

        Ei olematonta voi muut nähdä kuin Sinä, 6.9.2025
        Uskokoon ken haluaa.
        Ei se uudelleen voi näkyä.))))))


    • Anonyymi

      Säätilan tuntiennusteita tihrustanut. Klo 14 poutaantuu ja sitten vien matot tuulettumaan narulle. Muuttopuuhissa olen kuin linnut konsanaan, kuunvaihteessa tapahtuu. Matot pesin kesällä, ovat olleet pussissa ja nyt aion ne raikastaa, kun tuulee.

      Kumppanit ovat siilillä kulahtaneet. Kyllä se näillä kymmenillä niin on, jos ylipäätään kumppania enää on.
      Minä olen kumeja vaalinut huolella kesän aikana etteivät pääse hapertumaan. Pyörä on parkissa tuossa rapun vieressä. Iltapäivisin aurinko alkaa paistaa siihen ja paistaa laskuunsa asti. Minä kääntelen pyörää eri suuntiin ettei paiste haperruta kumeja. Hullun hommaa. Helpommalla pääsisin jos taluttaisin sen pyörän varastoon tai vaikkapa puun alle varjoon. Mutta, kun on helppo polkaista siitä rapuilta suoraan kauppaan ja kauppakassi siirtyy omin voimin helposti siitä sisälle purettavaksi.

      Syksy on saapunut, luonnon väritys on alkanut.

    • Huomenta Korvesta@

      Ohjeistukset luettu.

      "Olisi suotavaa, että korpikirjailija oman ketjun laittaisi."

      Älä unta nää.

      "Vaikeaksi menee, jos sisältö pitäisi vaan arkea koskettaa"

      Miten olisi katse kohti maailman tapahtumia. Onko Ranskan presitentin vaimo mies? Gaasan kurjuuteen, köyhiltä leikkauksiin ja päättäjien palkkoihin. Katri Helenan fanipaitaan ja Melanian iltapukuun.

      "Itse en pitkistä ketjuista välitä, on iin hankala etsiä vastauksia, mihin pitäisi vastata."

      Ethän sinä vastaa kuin kylmätotuuden ja minun sinulle esittämiin kysymyksiin.

      Noin ne asiat hovissa muuttuu.

      No, tästä uuteen päivään vettä sataa.

      • Yritän kovasti jättää teidät molemmat omaan fiksuun seuraanne, joskus vaan menee yli ymmärryksen ja puolustettava on itseään.

        En kovin tietävä ja osaava ole, mutta kysymykset jopa minun mielestä keksityiltä tuntuu. mutta jätän tähän, varmaan vastaus tulee.

        Vastaan monellekin joilla on jotain oikeaa asiaa, ei vaan aloittajan virheiden etsimistä


      • Hil-la kirjoitti:

        Yritän kovasti jättää teidät molemmat omaan fiksuun seuraanne, joskus vaan menee yli ymmärryksen ja puolustettava on itseään.

        En kovin tietävä ja osaava ole, mutta kysymykset jopa minun mielestä keksityiltä tuntuu. mutta jätän tähän, varmaan vastaus tulee.

        Vastaan monellekin joilla on jotain oikeaa asiaa, ei vaan aloittajan virheiden etsimistä

        No, virheitä teemme kaikki ja niistä olisi itsekunkin opittava. Hymiöt ja kehut lie mieleisiä, nostaen mielialaa, kritiikki ei ole kivaa, koska en minä mutta muut.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Yritän kovasti jättää teidät molemmat omaan fiksuun seuraanne, joskus vaan menee yli ymmärryksen ja puolustettava on itseään.

        En kovin tietävä ja osaava ole, mutta kysymykset jopa minun mielestä keksityiltä tuntuu. mutta jätän tähän, varmaan vastaus tulee.

        Vastaan monellekin joilla on jotain oikeaa asiaa, ei vaan aloittajan virheiden etsimistä

        Kirjoitit pakollisista velvoitteista ennen vanhaan.
        Minä puolestani pyysin sinua kertomaan, mitä ne pakolliset velvoitteet olivat.
        Kysymykseeni sinä vastasit:" Verot, puhelin, televisio, tietokone, yhtiövastike, ruoka, lääkkeet jne."

        Tietokoneita ei varmasti ollut kenelläkään ja harvassa perheessä televisiotakaan oli ennen vanhaan.
        Toki tuo ennen vanhaan on epämääräinen käsite, mutta tuskinpa sillä tarkoitetaan 1980-lukua ja sen jälkeistä aikaa.

        Mielestäni luettelit nykypäivän "velvoitteita", etkä mitään velvoitteita, joita oli ennen vanhaan.
        Jäin siis ilman vastausta ja niin jäi joku toinenkin velvoitteista kysellyt.

        Jos et ymmärtänyt selkeää kysymystä, niin turha siitä on minua syyttää.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitit pakollisista velvoitteista ennen vanhaan.
        Minä puolestani pyysin sinua kertomaan, mitä ne pakolliset velvoitteet olivat.
        Kysymykseeni sinä vastasit:" Verot, puhelin, televisio, tietokone, yhtiövastike, ruoka, lääkkeet jne."

        Tietokoneita ei varmasti ollut kenelläkään ja harvassa perheessä televisiotakaan oli ennen vanhaan.
        Toki tuo ennen vanhaan on epämääräinen käsite, mutta tuskinpa sillä tarkoitetaan 1980-lukua ja sen jälkeistä aikaa.

        Mielestäni luettelit nykypäivän "velvoitteita", etkä mitään velvoitteita, joita oli ennen vanhaan.
        Jäin siis ilman vastausta ja niin jäi joku toinenkin velvoitteista kysellyt.

        Jos et ymmärtänyt selkeää kysymystä, niin turha siitä on minua syyttää.

        kylmätotuus

        Jo on sinun elämä vaikeaa, kun et suomi24 -palstalta saa nyhdettyä mieleistäsi vastausta yli 85-vuotiaalta.
        Hanki elämä, kylmätotuus!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitit pakollisista velvoitteista ennen vanhaan.
        Minä puolestani pyysin sinua kertomaan, mitä ne pakolliset velvoitteet olivat.
        Kysymykseeni sinä vastasit:" Verot, puhelin, televisio, tietokone, yhtiövastike, ruoka, lääkkeet jne."

        Tietokoneita ei varmasti ollut kenelläkään ja harvassa perheessä televisiotakaan oli ennen vanhaan.
        Toki tuo ennen vanhaan on epämääräinen käsite, mutta tuskinpa sillä tarkoitetaan 1980-lukua ja sen jälkeistä aikaa.

        Mielestäni luettelit nykypäivän "velvoitteita", etkä mitään velvoitteita, joita oli ennen vanhaan.
        Jäin siis ilman vastausta ja niin jäi joku toinenkin velvoitteista kysellyt.

        Jos et ymmärtänyt selkeää kysymystä, niin turha siitä on minua syyttää.

        kylmätotuus

        "Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta ja viisautta – mutta myös tilanteita, joissa yksinäisyys ja osattomuuden tunne voivat hiipiä arkeen. Tutkimusten mukaan yhteisöön kuuluminen, yhdessä tekeminen ja merkitykselliset ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia ja suojaavat jopa sairauksilta.

        Onni vahvistuu yhteisissä hetkissä – kahvikupin äärellä, metsäpolulla, kulttuuritapahtumassa tai naapurin kanssa kuulumisia vaihtaessa."
        Miksei myös suomi24 80+ palstalla kun annetaan sille mahdollisuus.

        Kylmätotuus, miten kannat kortesi kekoon omalta osaltani tässä yhteisössä?

        Ylläoleva lainaus Vanhustyön keskusliiton sivuilta.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Yritän kovasti jättää teidät molemmat omaan fiksuun seuraanne, joskus vaan menee yli ymmärryksen ja puolustettava on itseään.

        En kovin tietävä ja osaava ole, mutta kysymykset jopa minun mielestä keksityiltä tuntuu. mutta jätän tähän, varmaan vastaus tulee.

        Vastaan monellekin joilla on jotain oikeaa asiaa, ei vaan aloittajan virheiden etsimistä

        Hillakin alkaa änkyräksi paljastua näemmä.


      • Siili25 kirjoitti:

        "Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta ja viisautta – mutta myös tilanteita, joissa yksinäisyys ja osattomuuden tunne voivat hiipiä arkeen. Tutkimusten mukaan yhteisöön kuuluminen, yhdessä tekeminen ja merkitykselliset ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia ja suojaavat jopa sairauksilta.

        Onni vahvistuu yhteisissä hetkissä – kahvikupin äärellä, metsäpolulla, kulttuuritapahtumassa tai naapurin kanssa kuulumisia vaihtaessa."
        Miksei myös suomi24 80 palstalla kun annetaan sille mahdollisuus.

        Kylmätotuus, miten kannat kortesi kekoon omalta osaltani tässä yhteisössä?

        Ylläoleva lainaus Vanhustyön keskusliiton sivuilta.

        Hienoja ajatuksia ja muistutuksia, Siill25. Vanhustyön Keskusliitto ja Ikäinstituutti tekevät merkittävää työtä meidän vanhusten hyväksi. Ikäinstitutti tuli minulle tutummaksi, mutta nyt tuo järjestötyökin on harrastuksena hiipunut.
        En sentään vielä sano kuten mielenterveyskuntoutujilla oli tapana sano: "Ahdistus yhdistää mutta yhdistys ahdistaa"...))


      • demeter1 kirjoitti:

        Hienoja ajatuksia ja muistutuksia, Siill25. Vanhustyön Keskusliitto ja Ikäinstituutti tekevät merkittävää työtä meidän vanhusten hyväksi. Ikäinstitutti tuli minulle tutummaksi, mutta nyt tuo järjestötyökin on harrastuksena hiipunut.
        En sentään vielä sano kuten mielenterveyskuntoutujilla oli tapana sano: "Ahdistus yhdistää mutta yhdistys ahdistaa"...))

        Yhdistystoiminta ei ole minunkaan juttuni. Nyt eläkkeellä ollessa ja ennen kuin jäin eläkkeelle päätin että mihinkään yhdistystoimintaan tai vapaaehtoistoimintaan en lähde mukaan, toki ajamiaan asioita seuraan. Mieluummin nyt eläkkeellä kuljen itsekseni omia polkujani ilman aikataulutusta tai velvoitteita ja olisin mieluummin myös saamapuolella:).


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        "Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta ja viisautta – mutta myös tilanteita, joissa yksinäisyys ja osattomuuden tunne voivat hiipiä arkeen. Tutkimusten mukaan yhteisöön kuuluminen, yhdessä tekeminen ja merkitykselliset ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia ja suojaavat jopa sairauksilta.

        Onni vahvistuu yhteisissä hetkissä – kahvikupin äärellä, metsäpolulla, kulttuuritapahtumassa tai naapurin kanssa kuulumisia vaihtaessa."
        Miksei myös suomi24 80 palstalla kun annetaan sille mahdollisuus.

        Kylmätotuus, miten kannat kortesi kekoon omalta osaltani tässä yhteisössä?

        Ylläoleva lainaus Vanhustyön keskusliiton sivuilta.

        Nuoremmilla ihmisillä voi olla paljon enemmän elämänkokemuksia ja viisauttakin kuin vanhoilla ihmisillä.

        Ei sellaiset yhteiset hetket tuo onnea, joissa yhtä henkilöä kiitellään ja pokkuroidaan sanoipa hän mitä hyvänsä. Hännystely jatkuu, vaikka hän puhuisi asioita, joissa ei ole mitään perää.

        Ihminen, joka ei siedä hiventäkään itseensä ja mielipiteisiinsä kohdistuvaa aiheellista kritiikkiä tai eriäviä näkemyksiä asioista, on huonolla itsetunnolla varustettu.

        Keskustelussa minä pidän tärkeänä, että jokainen keskustelija saa esittää oman mielipiteensä, perustella sen tarvittaessa ja lisäksi pysytään faktoissa.
        Täällä noilla asioilla ei ole mitään merkitystä.

        Kummallakohan meistä on enemmän elämänkokemusta ja viisautta, sinulla vai minulla?
        Minulla on ainakin elettyjä vuosia enemmän kuin sinulla "palstan kuopuksella".
        Eipä taida löytyä mittaria, millä ne mittaisimme.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Yhdistystoiminta ei ole minunkaan juttuni. Nyt eläkkeellä ollessa ja ennen kuin jäin eläkkeelle päätin että mihinkään yhdistystoimintaan tai vapaaehtoistoimintaan en lähde mukaan, toki ajamiaan asioita seuraan. Mieluummin nyt eläkkeellä kuljen itsekseni omia polkujani ilman aikataulutusta tai velvoitteita ja olisin mieluummin myös saamapuolella:).

        Vapaaehtoistoimintaan ei haluta osallistua, mutta samaiset henkilöt ihmettelevät, miksi ei löydy porukkaa esim. ystävätoimintaan, joka keskittyy yksinäisten vanhusten luona käynteihin.
        Päivitellään vaan, miten paljon yksinäisiä vanhuksia Suomessa on, joiden luona ei kukaan käy.

        kylmätotuus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vapaaehtoistoimintaan ei haluta osallistua, mutta samaiset henkilöt ihmettelevät, miksi ei löydy porukkaa esim. ystävätoimintaan, joka keskittyy yksinäisten vanhusten luona käynteihin.
        Päivitellään vaan, miten paljon yksinäisiä vanhuksia Suomessa on, joiden luona ei kukaan käy.

        kylmätotuus

        Itse olen omassa piirissäni kyllä löytänyt ymmärrystä sille että miksi ei esim. ystävätoimintaan aleta. Ihan heidän oman kokemuksensa kautta. Kaikki ei halua eläkkeellejäännin jälkeen sitoutua eikä kaikista siihen edes ole. Eivätkä kaikki vanhukset halua vierasta ihmistä " ystäväksi".

        Vanhusten määrä lisääntyy entisestään. Omaisia velvoitetaan enemmän hoitamaan omat vanhuksensa kun yhteiskunnan resurssien ei katsota riittävän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nuoremmilla ihmisillä voi olla paljon enemmän elämänkokemuksia ja viisauttakin kuin vanhoilla ihmisillä.

        Ei sellaiset yhteiset hetket tuo onnea, joissa yhtä henkilöä kiitellään ja pokkuroidaan sanoipa hän mitä hyvänsä. Hännystely jatkuu, vaikka hän puhuisi asioita, joissa ei ole mitään perää.

        Ihminen, joka ei siedä hiventäkään itseensä ja mielipiteisiinsä kohdistuvaa aiheellista kritiikkiä tai eriäviä näkemyksiä asioista, on huonolla itsetunnolla varustettu.

        Keskustelussa minä pidän tärkeänä, että jokainen keskustelija saa esittää oman mielipiteensä, perustella sen tarvittaessa ja lisäksi pysytään faktoissa.
        Täällä noilla asioilla ei ole mitään merkitystä.

        Kummallakohan meistä on enemmän elämänkokemusta ja viisautta, sinulla vai minulla?
        Minulla on ainakin elettyjä vuosia enemmän kuin sinulla "palstan kuopuksella".
        Eipä taida löytyä mittaria, millä ne mittaisimme.

        kylmätotuus

        Vaikea sanoa kummalla enemmän elämänkokemusta, emme tunne toisiamme emmekä tiedä toistemme taustoja. Varmaan viisautta sinulla tietenkin enemmän. Voisin kuvitella.

        Itse kuitenkin perään tällä palstalla
        samaa kunnioitusta ikäihmistä kohtaan mitä livessäkin. Totuus ei aina ole itsetarkoitus ja vaikka mitä ajattelisi voisi pitää suutaan supussa. Palstan ilmapiirin ja osallistujien hyvinvoinnin vuoksi.


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Vaikea sanoa kummalla enemmän elämänkokemusta, emme tunne toisiamme emmekä tiedä toistemme taustoja. Varmaan viisautta sinulla tietenkin enemmän. Voisin kuvitella.

        Itse kuitenkin perään tällä palstalla
        samaa kunnioitusta ikäihmistä kohtaan mitä livessäkin. Totuus ei aina ole itsetarkoitus ja vaikka mitä ajattelisi voisi pitää suutaan supussa. Palstan ilmapiirin ja osallistujien hyvinvoinnin vuoksi.

        Kunnioitus on aika vahva ilmaisu, joten en käytä sitä tässä tapauksessa.

        Arvostan ihmistä iästä riippumatta, kun hän on sen ansainnut.
        Rehellisyys on tärkein piirre ihmisessä, jota arvostan.
        Epärehelliseen ihmiseen en pysty luottamaan, enkä häntä arvostamaan.

        En tajua, miten epärehellisyyden tai asioiden vääristelyjen hyväksyminen lisäisi palstalaisten hyvinvointia. Ja tuskinpa minun tarvitsee sitä tajutakaan.
        Palstan ilmapiiriin minun kirjoitusteni vaikutus on vähäinen moneen muuhun tekijään verrattuna.

        kylmätotuus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kunnioitus on aika vahva ilmaisu, joten en käytä sitä tässä tapauksessa.

        Arvostan ihmistä iästä riippumatta, kun hän on sen ansainnut.
        Rehellisyys on tärkein piirre ihmisessä, jota arvostan.
        Epärehelliseen ihmiseen en pysty luottamaan, enkä häntä arvostamaan.

        En tajua, miten epärehellisyyden tai asioiden vääristelyjen hyväksyminen lisäisi palstalaisten hyvinvointia. Ja tuskinpa minun tarvitsee sitä tajutakaan.
        Palstan ilmapiiriin minun kirjoitusteni vaikutus on vähäinen moneen muuhun tekijään verrattuna.

        kylmätotuus

        Kirjoittajilta kuitenkin odottaisi myös tunneälyä ikäihmisten palstalla kirjoitettaessa ja sitä ei kaikilla ole vaikka kuinka viisaaksi itseään tituleeraisi.


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Kirjoittajilta kuitenkin odottaisi myös tunneälyä ikäihmisten palstalla kirjoitettaessa ja sitä ei kaikilla ole vaikka kuinka viisaaksi itseään tituleeraisi.

        Täällä jos missä se tunneäly olisi tärkeää.
        Kirjoittajat ovat erilaisia. Toiset kirjoittavat suurpiirteisemmin, toiset taas hiuksia halkovan, jopa kiusallisen yksityiskohtaisesti.
        Minun on vaikea uskoa, että kukaan valehtelisi tietoisesti, ainakaan tunnistettavana.
        Hienotunteisuus on kohteliaisuutta, sitä minä arvostan.


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Kirjoittajilta kuitenkin odottaisi myös tunneälyä ikäihmisten palstalla kirjoitettaessa ja sitä ei kaikilla ole vaikka kuinka viisaaksi itseään tituleeraisi.

        Tunneälyn puuttumisen olen minäkin huomannut.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Itse olen omassa piirissäni kyllä löytänyt ymmärrystä sille että miksi ei esim. ystävätoimintaan aleta. Ihan heidän oman kokemuksensa kautta. Kaikki ei halua eläkkeellejäännin jälkeen sitoutua eikä kaikista siihen edes ole. Eivätkä kaikki vanhukset halua vierasta ihmistä " ystäväksi".

        Vanhusten määrä lisääntyy entisestään. Omaisia velvoitetaan enemmän hoitamaan omat vanhuksensa kun yhteiskunnan resurssien ei katsota riittävän.

        Kyllähän selityksiä löytyy sille, miksi ei ystävätoimintaan osallistuta. Yleisinpiä syitä lienevät kuitenkin aikamme ilmiöt: välinpitämättömyys ja itsekkyys.

        Ystävätoiminta ja omista vanhemmista huolehtiminen ovat eri asioita.

        Vapaaehtoistoiminnassa on valinnanvaraa ja sopivaa puuhaa löytyy jokaiselle halukkaalle.

        Suomen valtiolla ja kunnilla on rahaa hyvään vanhustenhoitoon, jos päättäjät niin haluavat.

        kylmätotuus


    • Anonyymi

      ”Olisi suotavaa, että korpikirjailija oman ketjun laittaisi, niin paljon viestejä hänen avullaan ketjuun tulee, varmaan menestys olisi hänen ketjunsa, jos menestys nyt,,,”
      Ja häijyys senkun hillalla jatkuu. Voi ,voi!

    • Anonyymi

      Sä voisit vaihteeks olla pari kuukautta poissa tältä palstalta. Sun naukumiset on nähty ja kuultu.

      • Anonyymi

        Aloittajalleko toiveesi esitit?


    • Anonyymi

      Katos vaan. Onhan sadepäivä ajanut ilkeilevät provoilijat liikkeelle. Ehkä löytyy jankuttavia vastaan väittäjiä.
      Nähdään, kun oikea aurinko taas paistaa 🌞☀️

    • Etelärannikollakin on ollut syksyisen sateista, mutta lämpötilat lähes kesäisiä. Europeana-ryhmäruusut kukkivat heleänpunaisina aina pakkasiin asti, vaaleanpunaiser maapeittoruusut samoin, molemmat uskollisia kukkijoita jo puutarhan perustamisesta saakka. Kesäkukatkin ovat kuosissaan, varsinkin katosten alla olevat, eivät ole sateessa ränsistyneet. Kukintansa ohittaneita perennoja olen siistinyt, hennompia varsia silppuan mullan sekaan. Olen hankkinut jo kukkasipulit, mutta vielä on liian aikaista istuttaa, voisivat alkaa työntää vartta. Koetan etsiä aina uusia valkeiden narsissien sipuleita , niissä on jotain niin herkkää ja ovathan narsissit puutarhan sissejä, puolustavat muita kasveja myyriltä ja peuroilta ja tyytyvät vaatimattomiin oloihin.

      Keinutuoli on minulle mieleinen livessäkin. Sain imetystuoliksi esikoisen synnyttyä appivanhemmilta heidän jalaskeinunsa, joka ei vie kovin paljoa tilaa ja keinuva liike on hallittu. Tuoliin teetettiin uudet isommat pehmusteet ja siihen kuuluu myös rahi jalkatueksi. Siinä on ihana paitsi imettää vauvaa, tuudittaa häntä uneen, lukea pienokaisille satuja ja laulella. Nyt siinä on taas tavanomaiset pehmusteet ja neulon siinä, kun katselen telkkaria, ja antaahan sen keinuva liike rentoutusta koko keholle. Lukemiseen minulla on vanha mutta pari kertaa uudelleen verhoiltu lepotuoli valoisassa ikkunaerkkerissä, kuin lämmin syli torkkupeittoon kääriytyneenä.

      Viikkorutiini rullaa, uimahallin vesijumppa ja diakoniapiiri kerran viikossa , lukupiiri kerran kuussa. laulupiiri joka toinen viikko. Noin kerran kuussa tavataan lasten perheitä, nykyisin käymme enemmän niissä lounailla, ennen tulivat useammin tänne mummolaan, kun pesueet olivat koossa. Nuoret omissa opiskelubokseissaan asuvat lastenlapset käyvät myös omia aikojaan ja heidän kanssan tavataan myös Helsingin ravintoloissa, samalla tulee kulttuurinnälkääkin tyydytettyä, jossain näyttelyssä tai vaikka RSO:n kenraaliharjoituksissa. Viikonloppuihin yritän hiukan saada juhlan tuntua, kauniin tuoreen kukkakimpun keittiön pöydälle, saunailtaan hyvää iltapalaa ja tunnelmaa, sunnuntaina meillä saa jälkiruokaa ja välillä käydään kotikirkon messussa. Lokakuussa on taas useammat synttärit ja sitten isänpäivä, itsenäisyyspäivä , siitä taas alkaa joulun tunnelmoinnit.

      Mutta ohjeena tässäkin ketjussa oli, että tartu hetkeen, nauti elämästä tässä ja nyt. Toisaalta kiva, kun on jotain mukavaa odotettavaa. Tasapaino kaikessa on hyväksi, elämän eri osa-alueet huomioiden. Kahvin keittoon tästä, on omena-puolukkaiirakkaakin.

      Voikaa hyvin!

      • Anonyymi

        Ihania asioita on odotettavissa, ja jokaisessa päivässä tapahtuu monta kivaa asiaa, kunhan
        osaamme itse olla vastaanottavaisia kaikille asioille ja hetkille.
        Itselleni yksi kaukana asuva lapsenlapsi on tulossa koko viikoksi seurakseni.

        Vaikka itselläni on laaja suku, tulee nykyisin yhä harvemmin pidettyä yhteyttä.
        Sellainenkin ihme tapahtui, serkkuni suunnittelee isoja syntymäpäiviä ja lupasi kutsua
        kaikki serkukset koolle, jopa lapset ja heidän jälkeläisensä.
        Siitähän tuleekin ihan sukukokous.

        Nyt on ollut muistoja meidän serkusten yhteisistä lapsuus ja nuoruus ajoista, kunnes
        naimakaupat ja työt hajotti meidät pitkin maita ja mantuja.
        Ilon pisaroita muidenkin päiviin.


    • Anonyymi

      Ihan ihana päivä on taas tänään. Lohikeittoa kera ruisleivän nautimmi. Nyt luemme kumpikin kaikkea kiintoisaa netin syövereistä. Kummallakin ovat omanlaisensa kiinnostuksen kohteet ja niitä näyttää riittävän. Eipä juuri mitään ikävää, koska maailmassa on niin runsaasti kaikkea neutraalia ja positiivista.

      Satun olemaan kyllä sellainen kovis, ettei minuun negatiivisetkaan asiat netistä tarku, toki niitä vältän.

    • Normal-kauppaketju on innostanut nuoret, heräteostoksille ehkäpä meidät vanhatkin.

      Kävin siis ostoksilla, minulla oli selkeä kuva mitä etsin. Hiusten leikkuu välineitä ja löytyihän niitä. Purkkia ja purnukkaa riitti hiplailla mutkittelevillä käytävillä. Parfyymi tuoksui, näytepullot olivat osin tyhjiä. Nuorten tyttöjen kirkaisuja, ihanaa, eikö....

      Hinnat olivat halpoja joten lankeaminen heräteostoihin vaanii. Pidin kiinni ostoslistastani ja onnistuin välttämään kiusaukset. Vertailin hintoja, huomasin, että esim. astianpesutabletit olivat ehkä jopa kalliinpia kuin vastapäisessa marketissa.

      Eli halpojen heräteostosten seassa oli myös katteellista tavaraakin.

      No, nyt on hiustenleikkaussakset, kammat ja hoitoaineet kasassa. Mieheni pitkähköksi kasvaneiden hiuksien leikkuu on iltaohjelmassa.

      Miten sitä teillä lauantai-iltaa vietetään. Tietty Elämäni Biisi kuulunnee illan ohjelmaan?

      • Anonyymi

        Elämäni Biisin katsoin tietenkin.
        Uusi tulokas Henri Piispanen ja Suvi Teräsniska olivat mielestäni illan parhaat esiintyjät.

        Ensimmäisen kerran ko. ohjelman historiassa kukaan vierailijoista ei saanut pisteen pistettä. En muuten saanut minäkään, vaan kaikki arvaukseni menivät mönkään.

        kylmätotuus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Elämäni Biisin katsoin tietenkin.
        Uusi tulokas Henri Piispanen ja Suvi Teräsniska olivat mielestäni illan parhaat esiintyjät.

        Ensimmäisen kerran ko. ohjelman historiassa kukaan vierailijoista ei saanut pisteen pistettä. En muuten saanut minäkään, vaan kaikki arvaukseni menivät mönkään.

        kylmätotuus

        Ensimmäistä kertaa pelasin Elämäni Biisin kotipeliä. Olin hämilläni tuloksesta ei yhtään oikein. Ensimmäisen biisin arvaus Ewalle ja viimeisen biisin arvaus Jukka H. lle tuntui oikealta ja oli väärä joten se vei muutkin arvaukset pieleen.

        Aijon jatkaa kotipelin pelaamista se tekee ohjelmasta vielä mielenkiintoisamman kuin vain katselu ja kuuntelu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämäni Biisin katsoin tietenkin.
        Uusi tulokas Henri Piispanen ja Suvi Teräsniska olivat mielestäni illan parhaat esiintyjät.

        Ensimmäisen kerran ko. ohjelman historiassa kukaan vierailijoista ei saanut pisteen pistettä. En muuten saanut minäkään, vaan kaikki arvaukseni menivät mönkään.

        kylmätotuus

        Voi olla, ettei ole suotavaa laittaa tänne musiikkia, mutta laitanpahan kuitenkin.

        Suvi Teräsniska: Oblivion

        https://www.youtube.com/watch?v=zB4hiK4Avp8

        kylmätotuus


    • Anonyymi

      noinkin isompana sen voi jo ymmärtää että koko maailma on kakkaa, the world is bullshit, sonnin ulostetta, jäniksen papanoita koko maailma on sitä.

      kissan pissiä ja koieiwn kakkaa, sekä sonnin uloastetta jossa rämmimme.

      • Anonyymi

        Maailma on vitsi, jota tosikot eivåt vain ymmärrä, sanoi Kari Suomalainen.


    • Syksy on tullut todella luoksemme, vettä joka päivä sataa ja sienet kasvaa.
      Syksyn väritkin joka päivä lisääntyy, katselen vaahteroita takapihalla, punaisesta se alkaa ja sitten värikirjo kasvaa.
      Istahdin illalla saunan jälkeen telkkarin ääreen ja selailin kanavia, Elämäni biisi sattui näkymääni, katselin ja kuuntelin, en lämminnyt, ainoa oli Teräsniskan esitys, jossa oli jotain.
      Aika harvoin suomen kanaville pysähdynkään ja päivällä eksyin toiselle tangomarkkinoilta kuvattuun.
      Aika mitään sanomaton, naiset antoivat hyvän palautteen, mutta miesten osuus oli heikko.
      No minulla kaiketi huono musiikkimaku.

      Tytär sadetta karkuun tuli mökiltä ja toi herkkutatteja muutaman,
      saan niistä maistiaisia tämän kesän sienistä, kurkkasin heti olivatko puhtaita, no olivat kyllä.
      Lupaili kerätä suolasieniäkin ainakin pienen satsin jouluherkukseni.
      Keitin punajuuria ja eilen paistoin niitä kuin pihvejä ja olipa makuelämys vaihteeksi.

      Demeterillä noita kirjailijoiden kuolemattomia lausahduksia riittää ja toistenkin viisaudet puhuttaa.
      Paljon ajattelemisen aiheita maailmalta kuulee, viisaat elämää nähneet niitä meille muistutukseksi aikaan on saanut, mietittävää riittää.
      Jospa oppisi jotain, muistaen , että maailma ei aina ole sitä mitä minä ajattelen, ei läheskään.
      Luin juuri tietojen lehdestä senkin, että jo 40 vuotiaasta alkaen aivot pienenevät, mitä sitten onkaan yli poulet vanhemmalla, onko enää mitään ja kuitenkin tässä vaan tyhmyyksiä naputtelen.
      Ehkä pitäisi pyytää anteeksi olemassa oloani, mutta itsekäs olen ja täällä vaan viisaampia häiritsen.

      Parrastakin joku puhui, tuli mieleeni mieheni parta, hänellä sellainen oli ja minusta se teki hänestä miehekkään näköisen.
      Sitten eräänä päivänä hän naureskeli kotiin tullessaan, minä kysymään miksi naurat, no etkä huomaa, partani on pois, en todellakaan huomannut asiaa, sen verran se ulkoinen olemus kiinnosti.
      Parta sopii joillekin, kun se on siististi huollettu.

      Ramoona herkisti mielen muistoihin kiikkutuolista ja sen hyvänolon tunteeseen, olen aina tykännyt minäkin, tosin itsellä ei sellaista ole ollut.
      Kerran kirpputorilla näin vanhan hyvin minun makuuni sopivan kiikun, mutta jäin miettimään sen sijoitusta ja seuraavan kerran, kun menin ostamaan, se olikin hävinnyt, harmitti kovasti.
      Kiikkustuoli vaatii tilaa olemassa ololleen, ehkä sama tässäkin kiikussa, kirjoittelu olisi oltava sopivaa kiikun hyvänolon tuottamiseen.

      Iloa rintaan, vaikka sydän märäntyisi, no onhan sanonta tuokin, mutta ilo olisi hyväksi kyllä koko kehollemme, siis siihen pyritään.
      Leppoisaa sunnuntaipäivää.

      • Anonyymi

        Iltapäivää ! Aika hyvin pitävät paikkansa nuo Forecan paikkakuntakohtaiset sääennusteet, niin tänäänkin, paistetta luvattiin koko päiväksi.

        Onnekas olet Hil-la, kun pääset sienistäkin nauttimaan. Minulla on mennyt heikommin. Pihasienet eivät tänä vuonna ole mieleisiäni, en edes tunnista kaikkia ja eilinenkin sain metsästä "vain" kehnäsieniä, mistä tietysti tykkään, mutta muutakin olisi saanut olla..))
        Näin krantuksi sitä on yltäkylläisyyden keskellä tullut.

        Aivotietous taitaa olla aika ajankohtainen aihe tänä päivänä. Eikös nyt ole Alzheimer-viikkokin meneillään ?
        Olin viime viikolla Aivoliiton järjeställä luennolla ja aika ikäviä uutisia siellä kuulin: yhä nuoremmat sairastuvat ja myös syrjäytyvät työelämästä ja AVH (aivoverenkierto)
        sairausien hoito tulee kuulemma jo nyt kalliimmiksi kuin mikään muun sairauden hoito.

        Itselleni tuosta illasta jäi käteen ennen muuta yöunen tärkeys. Riittävän yöunen takaamiseksi muistutettiin terveiden elämäntapojen lisäksi myös rutiinien tärkeydestä. Ei siis mitään fiilis-pohjalta elämistä eikä päikkäreitä, vaan säännöllinen elämänrytmi takaamaan riittävän laadukkaita yöunia.

        Kai näiden tietoiskujen heikkous on siinä, että vaikka tietoa on tarjolla, voimia puuttuu ja sitä muutoksiin tarvitaan. Ja erityisesti meidän iässä "terveellinen" ja kurinalainen elämä voi näyttäytyä myös aika tylsänä ja me valitsemme sittenkin sen "vähemmän terveellisen" josta koemme saavamme enemmän nautintoa.
        Eikös se "elämästä nauttiminen" ole tänä päivänä jo melkein kansalaisvelvollisuus ? ..))
        Carpe diem jne...

        Leppoisaa sunnuntaipäivää !
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Aika hyvin pitävät paikkansa nuo Forecan paikkakuntakohtaiset sääennusteet, niin tänäänkin, paistetta luvattiin koko päiväksi.

        Onnekas olet Hil-la, kun pääset sienistäkin nauttimaan. Minulla on mennyt heikommin. Pihasienet eivät tänä vuonna ole mieleisiäni, en edes tunnista kaikkia ja eilinenkin sain metsästä "vain" kehnäsieniä, mistä tietysti tykkään, mutta muutakin olisi saanut olla..))
        Näin krantuksi sitä on yltäkylläisyyden keskellä tullut.

        Aivotietous taitaa olla aika ajankohtainen aihe tänä päivänä. Eikös nyt ole Alzheimer-viikkokin meneillään ?
        Olin viime viikolla Aivoliiton järjeställä luennolla ja aika ikäviä uutisia siellä kuulin: yhä nuoremmat sairastuvat ja myös syrjäytyvät työelämästä ja AVH (aivoverenkierto)
        sairausien hoito tulee kuulemma jo nyt kalliimmiksi kuin mikään muun sairauden hoito.

        Itselleni tuosta illasta jäi käteen ennen muuta yöunen tärkeys. Riittävän yöunen takaamiseksi muistutettiin terveiden elämäntapojen lisäksi myös rutiinien tärkeydestä. Ei siis mitään fiilis-pohjalta elämistä eikä päikkäreitä, vaan säännöllinen elämänrytmi takaamaan riittävän laadukkaita yöunia.

        Kai näiden tietoiskujen heikkous on siinä, että vaikka tietoa on tarjolla, voimia puuttuu ja sitä muutoksiin tarvitaan. Ja erityisesti meidän iässä "terveellinen" ja kurinalainen elämä voi näyttäytyä myös aika tylsänä ja me valitsemme sittenkin sen "vähemmän terveellisen" josta koemme saavamme enemmän nautintoa.
        Eikös se "elämästä nauttiminen" ole tänä päivänä jo melkein kansalaisvelvollisuus ? ..))
        Carpe diem jne...

        Leppoisaa sunnuntaipäivää !
        demeter1

        Kyllä!
        Alzheimer-viikko vuonna 2025 on osa laajempaa Muistiviikkoa, joka vietetään 15.–21. syyskuuta 2025 Maailman Alzheimer-päivän (21. syyskuuta) ympärillä.

        Kivaa kun joitain noita luentoja voi seurata halutessaan teamsin kautta kotoa käsin. Aina ei ole mahdollisuus täältä periferiasta lähteä paikan päälle kuuntelemaan näitä huippuasiantuntijoita.

        Joskus tuntuu että muistin ja aivoterveydenkin eteen olisi pitänyt panostaa jo huomattavasti aiemmin kuin viimeisillä vuosikymmenellä. Omalle kohdalleni olen ajatellut että tärkeintä on kuitenkin tehdä nykyhetkestä mahdollisimman hyvä. Ei otsa kurkussa ja hampaat irvessä vaan elämästä myös nauttien. Tyytyväisyyttä ja ilon hetkiä päivään,m nekin auttavat pitämään terveyttä yllä.

        Tuttavani toimii muistiyhdistyksessä/ muistiliitossa ja postaa minulle kutsuja ja infoa innokas kun on. Suurimpaan osaan kuitenkin vastaan et ei kiitos nyt ei jaksa/ kiinnosta. Ja sen verran tuttu että kehtaa sanoa. 😀


      • Siili25 kirjoitti:

        Kyllä!
        Alzheimer-viikko vuonna 2025 on osa laajempaa Muistiviikkoa, joka vietetään 15.–21. syyskuuta 2025 Maailman Alzheimer-päivän (21. syyskuuta) ympärillä.

        Kivaa kun joitain noita luentoja voi seurata halutessaan teamsin kautta kotoa käsin. Aina ei ole mahdollisuus täältä periferiasta lähteä paikan päälle kuuntelemaan näitä huippuasiantuntijoita.

        Joskus tuntuu että muistin ja aivoterveydenkin eteen olisi pitänyt panostaa jo huomattavasti aiemmin kuin viimeisillä vuosikymmenellä. Omalle kohdalleni olen ajatellut että tärkeintä on kuitenkin tehdä nykyhetkestä mahdollisimman hyvä. Ei otsa kurkussa ja hampaat irvessä vaan elämästä myös nauttien. Tyytyväisyyttä ja ilon hetkiä päivään,m nekin auttavat pitämään terveyttä yllä.

        Tuttavani toimii muistiyhdistyksessä/ muistiliitossa ja postaa minulle kutsuja ja infoa innokas kun on. Suurimpaan osaan kuitenkin vastaan et ei kiitos nyt ei jaksa/ kiinnosta. Ja sen verran tuttu että kehtaa sanoa. 😀

        Korjaan: ei otsa kurkussa vaan kurtussa😄


    • Heräsin aikaiseen aamulla puhdistamaan viisi litraa puolukoita jotka mies oli poiminut lähimetsästä muutama päivä sitten. Olemme puolukoiden suurkuluttajia, mutta tähän saakka ei ole vielä tarvinnut ostaa kaupasta puolukkasurvosta meidän talouteen, kyllä se niinon että ahkera siippa on kodin komistus!

      Nyt puolukat ovat pakkasessa, tomaatit kerätty kasvihuoneesta kypsymään sisätiloissa, ja laadin mainostekstiä kirjakauppavierailuun Tukholmassa.

      Duolingon pöllö huutaa puhelimessa naama punaisena että minua et kyllä lyö laimin kovin pitkään! (Opiskelen duolingon sovelluksella italiaa, jos vaikka jossain toisessa elämässä tulisin vielä sitä tarvitsemaan; ei vaiskaan, ihan vain huvikseni ja aivojeni verryttelemiseksi)

      Kohta alkaa lähetys Tokiosta (Yleisurheilun MM-kisat) joten jätän teidät rauhaan muutamaksi tunniksi :))
      Hyvää sunnuntaita !

      • Anonyymi

        Raihnas siippa on kodin rumistus.😫


      • Meillä on hyvä työnjako keittiössä. Valmistan ruuat, mies kattaa pöydän ja hoitaa lopputyöt. Esipesee astiat. Minä täytän tiskikoneen ja mies tyhjentää koneen pesun jälkeen.

        Emme kykene marjametsään. Rekotorilta ostamme lähituottajien marjat, kalat jne.

        Prisman pakasteista haemme satunnaiset puutteet.

        No, tänään olisi rästitöitä vaan kun laiskuus iski.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Meillä on hyvä työnjako keittiössä. Valmistan ruuat, mies kattaa pöydän ja hoitaa lopputyöt. Esipesee astiat. Minä täytän tiskikoneen ja mies tyhjentää koneen pesun jälkeen.

        Emme kykene marjametsään. Rekotorilta ostamme lähituottajien marjat, kalat jne.

        Prisman pakasteista haemme satunnaiset puutteet.

        No, tänään olisi rästitöitä vaan kun laiskuus iski.

        Onneks minun tiskikone pärjää ilman esipesijää.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Meillä on hyvä työnjako keittiössä. Valmistan ruuat, mies kattaa pöydän ja hoitaa lopputyöt. Esipesee astiat. Minä täytän tiskikoneen ja mies tyhjentää koneen pesun jälkeen.

        Emme kykene marjametsään. Rekotorilta ostamme lähituottajien marjat, kalat jne.

        Prisman pakasteista haemme satunnaiset puutteet.

        No, tänään olisi rästitöitä vaan kun laiskuus iski.

        Kohtelias tapa, ei aina omahyvyys ensimmäisenä.
        Muuttuneita mimmejä, nämä.
        Miestäkin voi palstalaisille kehua.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Meillä on hyvä työnjako keittiössä. Valmistan ruuat, mies kattaa pöydän ja hoitaa lopputyöt. Esipesee astiat. Minä täytän tiskikoneen ja mies tyhjentää koneen pesun jälkeen.

        Emme kykene marjametsään. Rekotorilta ostamme lähituottajien marjat, kalat jne.

        Prisman pakasteista haemme satunnaiset puutteet.

        No, tänään olisi rästitöitä vaan kun laiskuus iski.

        Onneks meillä on varaa kampaajaan ja parturiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onneks meillä on varaa kampaajaan ja parturiin.

        No, teini ikäisenä olin parturi-kampaajaopissa ja omaan vieläkin parturoinnin kykyjä.

        Kotona käy kaikki ; ))

        Itse olen lopettanut kampaajalla käynnin koska hiukseni vaalentuvat itsekseen.

        Säästäähän omatoimisuus8 siltä osin kuin kykenee rahaa.


    • Anonyymi

      pyörätuoli!

    • Suloista sunnuntaita!

      Aamulenkki on tehty ja oli hauskuuksia horisontissa, kun
      naapuritalon pääty, 3 kerrosta korkea, oli saanut seinämaa-
      lauksen. Siinä on valkoinen hirvi ja kaksi keijukaista.
      Vahinko ettei voi laittaa kuvaa. Täytyy sanoa, että se piristää
      vanhustentaloa mukavasti. Houkuttelee ehkä vanhoja otta-
      maan rollaattorit esille ja kiertävät korttelin nähdäkseen
      maalauksen.

      Siinä se aamupäivä on mennyt mukavissa merkeissä ja odotte-
      len tulevaa suurella mielenkiinnolla. Hauskuuksia horisontissa! 😊

      Hil-la kirjoitti aikaisemmin velvotteista. Velvoitteista, jotka kauan
      sitten olivat miesten velvotteita, niinkuin talousasiat, laskujen
      maksamiset jne. Naiset olivat kotirouvia, tai niinkuin oma äitini,
      maalaistalon emäntä. Nyt on naisten osattava tehdä kaikkea,
      jopa maksaa laskuja.

      Naisia yritettiin ”työllistää” kaikella tavalla kotivuosien aikana.
      Oli jopa oppaita, missä neuvottiin jos ei itse älynnyt, kuinka ko-
      tityöt tehdään, missä järjestyksessä, millä tavalla. Siinä oppi,
      pyyhitäänkö pölyt ennenkuin lattia on siivottu. Pyykinpesusta
      ja jälkikäsittelystä oli ohjeet esim. kuinka tyynyliinojen nauhat
      ”kruusataan”. Sitä varten oli oma työkalukin. 😊
      Siisti koti oli naisen kunnia. Kun siihen vielä lisättiin hyvä ruon-
      laittotaito ja leivonnaiset, niin mies oli tehnyt todellisen löydön!

      Oli rumaa, jos maalla asuva perheenäiti olisi lähtenyt ”lenkille”.
      Siitä olisi ollut kylän tietotoimistoilla omat mielipiteensä ”lais-
      kasta” emännästä, jolla on aikaa lorvailla. Ainakin piti kävellä
      topakasti ikäänkuin antaakseen vaikutelman, että nyt on kiire.
      Mihinkähän sillä nyt on meno? 😊
      Jopa vaatetustakin sai ajatella. Naimisissa olevan naisen mekon-
      helma ei saanut nousta polven yläpuolelle. Hiuksensa maalais-
      naiset peittivät huivilla. Hiukset olivat useimmiten pitkät, mutta
      ei vapaasti roikkuvia niinkuin nykyajan naisilla on. Hiukset olivat
      letillä, kiedottu pään ympäri tai niskassa nutturalla.

      Tulihan sitten ”polkkatukka” muotiin, mutta sitä leikkausta aina-
      kin tätini katui, kun mummo kuoli ja hän oli omasta mielestään
      niin ”riettaan näköinen” hautajaisissa. Laittoi hatun suruharsoi-
      neen päähänsä, peittääkseen kampauksensa arvostelijoitten
      silmiltä.

      Tällaista tuli mieleen, että naisten asema on monella tavalla
      muuttunut, mutta kyllä julkkisnaisia vieläkin höyhennetään ja
      tutkitaan tarkkaan, miltä he näyttävät, mitä on päällä, niinkuin
      nyt Melania Trumpin keltainen mekko, joka on ollut huomion
      kohteena. Mutta keltainenhan on huomioväri liikenteessäkin.
      Heippa tällä kertaa!

      • Kiva lukea noista entisvanhaisista odotuksista naisille :). Eikös jossain vaiheessa ehkä vähän myöhemmin värjätty huulia punaisella kreppipaperilla,m kulmakarvojen hiilellä ja hiuksia taivutettu kuumennetulla uunikoukulla?


      • Anonyymi

        ”Nyt on naisten osattava tehdä kaikkea,jopa maksaa laskuja”

        No ei siihen munia tarvita ,kun laskut maksaa kuka vaan!


      • Siili25 kirjoitti:

        Kiva lukea noista entisvanhaisista odotuksista naisille :). Eikös jossain vaiheessa ehkä vähän myöhemmin värjätty huulia punaisella kreppipaperilla,m kulmakarvojen hiilellä ja hiuksia taivutettu kuumennetulla uunikoukulla?

        Hyvä huomio siili@

        Olen lukenut ristiriitaisena "velvotteista", enkä ole pystynyt soveltamaan sanaa lukemiini kommentteihin.

        Odotukset esim.
        "Rooli: rooliodotus, eli tietyn roolin mukaiset odotukset."


      • Siili25 kirjoitti:

        Kiva lukea noista entisvanhaisista odotuksista naisille :). Eikös jossain vaiheessa ehkä vähän myöhemmin värjätty huulia punaisella kreppipaperilla,m kulmakarvojen hiilellä ja hiuksia taivutettu kuumennetulla uunikoukulla?

        En tiedä. mitä konsteja naiset käyttivät. Åitini ei käyttänyt mitään, mutta
        hänellä oli niin upeat hiukset, ettei kyllä muuta tarvinnutkaan.

        Kun sitten itse lähdin maailmalle ja ostin huulipunaa ja punaista kynsi-
        lakkaa, niin isä maalaisjunttina totesi: - Tyttö on suanu suu- ja sorkkatauvin!


      • korppis kirjoitti:

        Hyvä huomio siili@

        Olen lukenut ristiriitaisena "velvotteista", enkä ole pystynyt soveltamaan sanaa lukemiini kommentteihin.

        Odotukset esim.
        "Rooli: rooliodotus, eli tietyn roolin mukaiset odotukset."

        Velvoite tai odotus, tärkeintä lienee että lukija ymmärtää mitä asiaa tarkoitetaan.


      • Siili25 kirjoitti:

        Kiva lukea noista entisvanhaisista odotuksista naisille :). Eikös jossain vaiheessa ehkä vähän myöhemmin värjätty huulia punaisella kreppipaperilla,m kulmakarvojen hiilellä ja hiuksia taivutettu kuumennetulla uunikoukulla?

        Tuosta kuumennetusta uuninkoukusta tuli mieleen että kokeilin jossakin sellaisia "piipparautoja", mutta taisin kuumentaa liikaa kun hiukset kärähtivät latvoista.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Tuosta kuumennetusta uuninkoukusta tuli mieleen että kokeilin jossakin sellaisia "piipparautoja", mutta taisin kuumentaa liikaa kun hiukset kärähtivät latvoista.

        Mummoni aikoinaan kertoi olleensa piikana vuoden jossain maatalossa kortteeria ja ruokaa vastaan. Pesti kesti vuoden ja sen päätteeksi sai palkaksi paperikengät.

        Muistan kuinka mummoni ihasteli meidän tyttöjen kenkiä, sellaiset olisi hänkin aikanaan halunnut. Ja muutoinkin elää elämää jota pari sukupolvea nuoremmat tytöt ja naiset.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        En tiedä. mitä konsteja naiset käyttivät. Åitini ei käyttänyt mitään, mutta
        hänellä oli niin upeat hiukset, ettei kyllä muuta tarvinnutkaan.

        Kun sitten itse lähdin maailmalle ja ostin huulipunaa ja punaista kynsi-
        lakkaa, niin isä maalaisjunttina totesi: - Tyttö on suanu suu- ja sorkkatauvin!

        Hauska mies ollut tuo isäsi kirjoitustesi perusteella 😆.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ”Nyt on naisten osattava tehdä kaikkea,jopa maksaa laskuja”

        No ei siihen munia tarvita ,kun laskut maksaa kuka vaan!

        Níin, eihän siihen munia tarvittukaan, mutta se lompakko,
        se oli yleensä isännän takataskussa. :)


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Kiva lukea noista entisvanhaisista odotuksista naisille :). Eikös jossain vaiheessa ehkä vähän myöhemmin värjätty huulia punaisella kreppipaperilla,m kulmakarvojen hiilellä ja hiuksia taivutettu kuumennetulla uunikoukulla?

        ja nyt kiharretaan hiuksia aamutakin vyöllä.


      • Siili25 kirjoitti:

        Velvoite tai odotus, tärkeintä lienee että lukija ymmärtää mitä asiaa tarkoitetaan.

        Velvoite viittaa pakkoon, lain kuuliaisuuteen kun taas odotukset vapaaehtoisuuteen, joita voi ja saa kyseenalaistaa.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Velvoite viittaa pakkoon, lain kuuliaisuuteen kun taas odotukset vapaaehtoisuuteen, joita voi ja saa kyseenalaistaa.

        Tietysti nuo sanat merkitsee ihan eri asioita. Älytöntä niitä mitenkään rinnastaa.


      • korppis kirjoitti:

        Hyvä huomio siili@

        Olen lukenut ristiriitaisena "velvotteista", enkä ole pystynyt soveltamaan sanaa lukemiini kommentteihin.

        Odotukset esim.
        "Rooli: rooliodotus, eli tietyn roolin mukaiset odotukset."

        Suomenkieli on niin monisävyinen, että saattaa olla vaikea erottaaa
        kaikista hienoimmat sävyt, esim. mikä ero on velvoitteella ja velvollisuudella.
        Mikä niistä on enemmän lakiin sidottu, mikä taas sopimusluonteinen

        Leskillä on maksuasiat muuttuneet sekä velvoitteiksi että velvollisuudeksi
        maksaa laskut ajoissa. Niin minä ymmärtäisin. Saatan olla väärässä, mutta
        "varmuuden välttämiseksi" minun laskuni ovat suoraveloituksessa siltä
        varalta, että satun olemaan sairaalassa tms mutta olen kuitenkin täyttänyt
        velvoitteeni ja velvollisuuteni.

        En yhtään ihmettele että ulkomaalaisten on vaikea ymmärtää suomenkielen
        eri sävyjä, kun itsekin saa välillä raapia päätään ja miettiä mitähän tuokin
        tarkoittaa.


      • Siili25 kirjoitti:

        Mummoni aikoinaan kertoi olleensa piikana vuoden jossain maatalossa kortteeria ja ruokaa vastaan. Pesti kesti vuoden ja sen päätteeksi sai palkaksi paperikengät.

        Muistan kuinka mummoni ihasteli meidän tyttöjen kenkiä, sellaiset olisi hänkin aikanaan halunnut. Ja muutoinkin elää elämää jota pari sukupolvea nuoremmat tytöt ja naiset.

        Minulla on hatara muisti, että äidillä oli paperikengät sota-aikana.
        Niitä ei pidetty vesisateella! :D Nätit ne kyllä oli.


      • Anonyymi

        Kiitos, että kirjoitit miesten ja naisten velvoitteista ennen vanhaan!

        Nykyisin naiset valitettavasti hoitavat monessa perheessä sekä miesten että naisten velvollisuudet oman ansiotyönsä lisäksi.

        kylmätotuus


      • korppis kirjoitti:

        Velvoite viittaa pakkoon, lain kuuliaisuuteen kun taas odotukset vapaaehtoisuuteen, joita voi ja saa kyseenalaistaa.

        Onkohan nuo velvoite ja odotus viime vuosina lähentyneet toisiaan? Velvoite muuttunut odotukseksi jonka seurauksena ei aiheudu mitään sanktioita. "Kuri" löystynyt ja vapautunut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ja nyt kiharretaan hiuksia aamutakin vyöllä.

        Ei onnistune ihan lyhyisiin hiuksiin.


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Ei onnistune ihan lyhyisiin hiuksiin.

        Kyllä tuo pitkätukka-villitys saisi mennä ohi, kun ei naiset osaa hiuksistaan
        tehdä kunnon kampausta. Pääasia, että se raahottaa levällään. Onko se
        "naisellisen" näköistä, niinkuin naiset itse väittävät, että on oltava naisellisen
        näköinen. - Kyllä nainen on naisellinen, vaikka kaljupäänä, esim. jos on joutu-
        nut syöpälääkitykseen ja menettänyt tukkansa.

        Tänään on vaikea löytää kampaajaa, joka osaisi leikata hiukset nätisti lyhyeksi.
        Paras mahdollisuus on kysellä parturi-kampaamoista, missä leikataan sekä
        miesten että naisten hiuksia. Sellaisen kampaajan löysin ja hän osaa leikata
        tällaiset harjakset, kuin minullakin on, oikein nätisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, että kirjoitit miesten ja naisten velvoitteista ennen vanhaan!

        Nykyisin naiset valitettavasti hoitavat monessa perheessä sekä miesten että naisten velvollisuudet oman ansiotyönsä lisäksi.

        kylmätotuus

        Siinä ei jää lapsille tarpeeksi aikaa eikä voimia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Nyt on naisten osattava tehdä kaikkea,jopa maksaa laskuja”

        No ei siihen munia tarvita ,kun laskut maksaa kuka vaan!

        Jopa maksaa laskuja!!!!
        1969 alkaen vaimoni hoiti perheemme kaiken maksuliikenteen 2002 saakka.
        Perheemme kaikki varat ovat aina olleet yhteisessä käytössä ilman kummankaan kontrollia.
        Niukkana aikana käytettiin rahaa vain todella välttämättömään. Löysempänä aikana tarpeelliseen ja kertynyttä liikkumavaraa meille molemmille yhteiseen tyydyttävään.
        Kumpikaan ei ole koskaan käyttänyt mihinkään sen vuoksi jos, ja kun, sitä on sattunut olemaan.
        "Turhuuteen" tuhlaamisen kohteena on ollut yhteinen kiinnostuksemme kohde. Matkustelu.
        Voi!Voi! Kukaan tuttu ei ole nähnyt!


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Hauska mies ollut tuo isäsi kirjoitustesi perusteella 😆.

        Haaskoja ne on kaikki savolaiset :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä ei jää lapsille tarpeeksi aikaa eikä voimia.

        Molemmilla vanhemmilla on töiden lisäksi usein niin paljon omia harrastuksia ja muita menoja, että lapsille ei enää aikaa riitä.

        Juice teki tuosta aiheesta laulun kauan sitten. Laulun sanat ovat koskettavat ja todet.

        Juice: Pikkuneiti ja vaari
        https://www.youtube.com/watch?v=OOQ-28-ViMs

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo pitkätukka-villitys saisi mennä ohi, kun ei naiset osaa hiuksistaan
        tehdä kunnon kampausta. Pääasia, että se raahottaa levällään. Onko se
        "naisellisen" näköistä, niinkuin naiset itse väittävät, että on oltava naisellisen
        näköinen. - Kyllä nainen on naisellinen, vaikka kaljupäänä, esim. jos on joutu-
        nut syöpälääkitykseen ja menettänyt tukkansa.

        Tänään on vaikea löytää kampaajaa, joka osaisi leikata hiukset nätisti lyhyeksi.
        Paras mahdollisuus on kysellä parturi-kampaamoista, missä leikataan sekä
        miesten että naisten hiuksia. Sellaisen kampaajan löysin ja hän osaa leikata
        tällaiset harjakset, kuin minullakin on, oikein nätisti.

        Olen 70+ ja pitkät hartioille ulottuvat hiukset pidän auki. Jos jonkun mielestä se ei käy, niin ei liikuta minua. En myöskään hirvittele, jos jollakin on hiukset lähteneet syöpähoitojen seurauksena. Ei meidän pidä turhaan karsinoida, minkä näköisenä saa esiintyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Haaskoja ne on kaikki savolaiset :)

        Savolainen nuorimies oli tansseissa, haki nättiä tyttöä tanssimaan ja alkoi
        kohta latoa kohteliaisuuksia tytölle:
        - Kyllä neeti on haaskan näkönen, että ossoohii olla!

        Mitähän varten se neeti häeppäs? Ee ollu ies kunnolla piässy alakuun,
        ku lähti jo livohkaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen 70 ja pitkät hartioille ulottuvat hiukset pidän auki. Jos jonkun mielestä se ei käy, niin ei liikuta minua. En myöskään hirvittele, jos jollakin on hiukset lähteneet syöpähoitojen seurauksena. Ei meidän pidä turhaan karsinoida, minkä näköisenä saa esiintyä.

        En minäkään tule liikuttuneeksi. :)


    • Huomasin tuolla ylempänä niitä tavallisia ivailuja.

      Minulla on ollut mielenkiintoisia keskusteluja viimeaikaisten
      tapahtumien tiimoilta vähän korleammalle tasolle. En tarkoita
      Dalai Lamaa tai Ylläpitoa.

    • Anonyymi

      Forecan ennustuksista juuri Ylönen ja Pirkkalainen keskustelivat noista myrsky ennustuksista. Hilla viittasi Forecaan ja säähän.
      Jossain oli liiterin ovi lentänyt irti. Paikkakunta meni ohi, mutta paljon sähkökatkoja, tuuli oli jo yön aikana aiheuttanut. Yli 20 metriä sekunnissa olevia tuulia luvassa myös maa-alueille. Pörssisähkön hinta alhaalla ja vaikuttaahan se kaiken jaettavan sähkön hintaankin jollain tasolla.
      Vaikka vesisateita on ollut kautta maan, vesien pinta on alhaalla, syy kuuma ja kuiva kesä, josta johtuvaa haihtumisvajetta ei nämäkään sateet ole vielä korvanneet.

      Ilmasto on eräs asia joka on yhä ihmiselle hallitsematon.
      Maapallolla on erilaisia tilanteita, taitaa suurin ongelma olla juuri veden puute.
      Sateita ei vain saada käännettyä kuiville aavikoille ja aroille, joissa viljaa ei saada kasvatettua ja ihmisillä on nälkä.

      Kerroin täällä jo tulevista syntymäpäivistä, sukukokous samalla, mutta eilen juttelimme ja totesimme, että ei ole paljon hyväkuntoisia ikäisiämme, osa on haudassa, osa muutti jo nuorena ulkomaille.
      Olihan se silloin -50 luvulla keino sekin, päästä työelämään kiinni.
      Ikääntyneenä siteen vain haurastuvat.

      Joillakin suvuilla on usein noita sukukokouksia, ja harmittaa, kun ei ole tullut oman suvun kanssa sellaisia aloitettua.
      Onko teidän sukunne tapa kokoontua yhteen muutoinkin kun synttärit ja hautajaiset?
      .

      • Huomenta, Mauri myrskyn tuloa odotellaan, vielä ei kovin voimilla rynnistä, mutta saapa nähdä mihin pystyy, toivotaan kuitenkin, että säästyisimme suurilta vahingoilta.
        Saattaa kuitenkin tuhoa saada aikaan, routaa maasta puuttuu ja puut melkoisen täydessä lehdessä, hyvä kohde tuulelle riehua.
        Viikko alkaa siis myrskyten luonnon puolesta, mutta olisipa kaikilla hyvä päivä tulossa.

        Alzheimer-viikko meni, mutta tauti monella seuraa ja pysyy, lääkkeitä hoitoon ei ole löydetty.
        Demeter kertoi luennosta jossa kerrottiin elämän tyylinkin jotenkin vaikuttavan, ainakin yöuni olisi oltava levollinen ja riittävä.
        Elämän säännöllisyys myös yksi hyvä neuvo, uskon että nämä keinoja mitkä osin apua antavat, asiaa ennakoiden.
        Tavat joihin helposti tottuu, minä ainakin päivittäiset rutiinit helposti saan tehtyä, ehkä vähän liiankin kirjaimellisesti niitä toteutan.
        Illalla kellon lähetessä kymmentä, silmät tuppaavat sulkeutua ja sänkyyn päästyäni, hyvän asennon saatuani, uni vie mennessään.
        Kovin rauhallisesti en nuku, paljon unia katselen, mutta tunteja kuitenkin se kahdeksan tulee täyteen.
        Katkoja muistamisessa tapahtuu, mutta sitkeästi muistiini yritän pois kadonneen löytää ja tuleehan se jonkun ajan jälkeen.

        Noinhan se on, vettä ja sen saantia on vaikea pakolla saada aikaan,, meillä joskus liikaa, toisaalla ei edes juomiseen meinaa riittää.
        Pientä esimakua saatiin kesällä, kun kuivuus monia viikkoja kesti, miten se vaikuttaakin siellä missä ei vettä juuri koskaan saada.
        Onnellisessa asemassa siinäkin suhteessa olemme.
        Noista sukukokouksista minäkin olen haaveillut ja lapsille puhunutkin, mutta ei tunnu aika riittävän, hautajaisiakin on ruvettu vaan perheen piirissä toteuttamaan.
        Tarmokkaita ihmisiä tarvittaisiin, jotka saisivat aikaan jotain, minunkin jälkeläisillä ainainen kiire, tiloja olisi missä kokoontumisia voisi järjestää, mutta aikaa ei ole.

        Laskujen maksuista olette myös jutustelleet, oikein piti miettiä, että miten se meidän perheessä olikaan, muistelen, että minä ne hoisin, taisi olla laina minkä mieheni maksoi, se oli hänen huolensa, toki kulut maksettiin sieltä tililtä missä rahaa oli.
        Kaikki muut lahjat ja niihin verrattavat oli minun maksuja, niihin ei mieheni puuttunut, kummallakin oli itsenäinen hallinta tileihinsä, jos toiselta loppui apua löytyi.
        En koskaan tiennyt mieheni pankkitilin saldoa, en kysynyt, ei hänkään minun tilini tietoja perännyt, asiat hoitui kohtuullisesti.

        Noista sanomisistani on takerruttu sanoihin, jotka minusta ovat aivan selkeitä.
        Velvoite on pakko hoitaa, velvollisuus on toimia oikein, siis lainkirjaimen mukaisesti.
        Näitä sanoja mitä kirjotuksissani vilahtelee, voitte mielenne mukaan arvostella, niitä vaan tulee, ymmärtäkää omalla tavallanne.
        Elämän koulussa ei kaikkea opita, näillä vaan mennään loppuun asti.

        Noista sota-ajan puutteista muistan minäkin puukengät ja myös paperiset sellaiset ,kankaita ei saanut ja salatansseja pidettiin.

        Nyt sienikastikkeen tekoon ja siihen lisänä punajuuret, perunat ja porkkanoita, aika terveellistä, eikö?
        Kestäkäähän pystyssä, jos ulos menette, hyvää päivän jatkoa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, Mauri myrskyn tuloa odotellaan, vielä ei kovin voimilla rynnistä, mutta saapa nähdä mihin pystyy, toivotaan kuitenkin, että säästyisimme suurilta vahingoilta.
        Saattaa kuitenkin tuhoa saada aikaan, routaa maasta puuttuu ja puut melkoisen täydessä lehdessä, hyvä kohde tuulelle riehua.
        Viikko alkaa siis myrskyten luonnon puolesta, mutta olisipa kaikilla hyvä päivä tulossa.

        Alzheimer-viikko meni, mutta tauti monella seuraa ja pysyy, lääkkeitä hoitoon ei ole löydetty.
        Demeter kertoi luennosta jossa kerrottiin elämän tyylinkin jotenkin vaikuttavan, ainakin yöuni olisi oltava levollinen ja riittävä.
        Elämän säännöllisyys myös yksi hyvä neuvo, uskon että nämä keinoja mitkä osin apua antavat, asiaa ennakoiden.
        Tavat joihin helposti tottuu, minä ainakin päivittäiset rutiinit helposti saan tehtyä, ehkä vähän liiankin kirjaimellisesti niitä toteutan.
        Illalla kellon lähetessä kymmentä, silmät tuppaavat sulkeutua ja sänkyyn päästyäni, hyvän asennon saatuani, uni vie mennessään.
        Kovin rauhallisesti en nuku, paljon unia katselen, mutta tunteja kuitenkin se kahdeksan tulee täyteen.
        Katkoja muistamisessa tapahtuu, mutta sitkeästi muistiini yritän pois kadonneen löytää ja tuleehan se jonkun ajan jälkeen.

        Noinhan se on, vettä ja sen saantia on vaikea pakolla saada aikaan,, meillä joskus liikaa, toisaalla ei edes juomiseen meinaa riittää.
        Pientä esimakua saatiin kesällä, kun kuivuus monia viikkoja kesti, miten se vaikuttaakin siellä missä ei vettä juuri koskaan saada.
        Onnellisessa asemassa siinäkin suhteessa olemme.
        Noista sukukokouksista minäkin olen haaveillut ja lapsille puhunutkin, mutta ei tunnu aika riittävän, hautajaisiakin on ruvettu vaan perheen piirissä toteuttamaan.
        Tarmokkaita ihmisiä tarvittaisiin, jotka saisivat aikaan jotain, minunkin jälkeläisillä ainainen kiire, tiloja olisi missä kokoontumisia voisi järjestää, mutta aikaa ei ole.

        Laskujen maksuista olette myös jutustelleet, oikein piti miettiä, että miten se meidän perheessä olikaan, muistelen, että minä ne hoisin, taisi olla laina minkä mieheni maksoi, se oli hänen huolensa, toki kulut maksettiin sieltä tililtä missä rahaa oli.
        Kaikki muut lahjat ja niihin verrattavat oli minun maksuja, niihin ei mieheni puuttunut, kummallakin oli itsenäinen hallinta tileihinsä, jos toiselta loppui apua löytyi.
        En koskaan tiennyt mieheni pankkitilin saldoa, en kysynyt, ei hänkään minun tilini tietoja perännyt, asiat hoitui kohtuullisesti.

        Noista sanomisistani on takerruttu sanoihin, jotka minusta ovat aivan selkeitä.
        Velvoite on pakko hoitaa, velvollisuus on toimia oikein, siis lainkirjaimen mukaisesti.
        Näitä sanoja mitä kirjotuksissani vilahtelee, voitte mielenne mukaan arvostella, niitä vaan tulee, ymmärtäkää omalla tavallanne.
        Elämän koulussa ei kaikkea opita, näillä vaan mennään loppuun asti.

        Noista sota-ajan puutteista muistan minäkin puukengät ja myös paperiset sellaiset ,kankaita ei saanut ja salatansseja pidettiin.

        Nyt sienikastikkeen tekoon ja siihen lisänä punajuuret, perunat ja porkkanoita, aika terveellistä, eikö?
        Kestäkäähän pystyssä, jos ulos menette, hyvää päivän jatkoa.

        Eikö se nyt ole liian tuhtia syömistä yhdellä kertaa kun on kolmea eri juuresta. Viheralaatti kurkulla ja tomaatilla olisi terveellisempi vaihtoehto perunoitten lisäksi. Sienikastikkeessasi on varmaankin rasvaa paistoon ja kermaa lisäksi. Onko sienissä mitää ravinteita tai proteiinia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se nyt ole liian tuhtia syömistä yhdellä kertaa kun on kolmea eri juuresta. Viheralaatti kurkulla ja tomaatilla olisi terveellisempi vaihtoehto perunoitten lisäksi. Sienikastikkeessasi on varmaankin rasvaa paistoon ja kermaa lisäksi. Onko sienissä mitää ravinteita tai proteiinia?

        Punajuuret, perunat ja porkkanat samalla kertaa ruoan kylkeen on minunkin herkkuani. Usein pilkon lämpimän ruoan kylkeen porkkanaa, punajuurta, lanttua ja punasipulia uunipellille, lorautan oliiviöljyä, suolaa ja pippuria päälle ja eiku uuniin. Että on hyvää ja terveellistäkin. Joskus korvaan itse tehdyt pakasteuunijuureksilla.

        Tomaatti, kurkku jääsalaatti käy sekin mutta siihen kyllästyy jos pelkästään sitä syö.

        Onko kohteliasta arvostella toisten ruokia ja vielä aiheetta. Hyvää mieltäkö tuolla haluat palstalle tuottaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se nyt ole liian tuhtia syömistä yhdellä kertaa kun on kolmea eri juuresta. Viheralaatti kurkulla ja tomaatilla olisi terveellisempi vaihtoehto perunoitten lisäksi. Sienikastikkeessasi on varmaankin rasvaa paistoon ja kermaa lisäksi. Onko sienissä mitää ravinteita tai proteiinia?

        Kyllä juurekset ovat vitamiinirikkaita, ei niitä tarvitse kilokaupalla kerralla syödä.
        Sienet ovat oikein hyvä proteiinilähde. Niissä on myös kivennäisaineita ym.
        Maistuis minulle hyvin tuo Hillan lounas :)


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, Mauri myrskyn tuloa odotellaan, vielä ei kovin voimilla rynnistä, mutta saapa nähdä mihin pystyy, toivotaan kuitenkin, että säästyisimme suurilta vahingoilta.
        Saattaa kuitenkin tuhoa saada aikaan, routaa maasta puuttuu ja puut melkoisen täydessä lehdessä, hyvä kohde tuulelle riehua.
        Viikko alkaa siis myrskyten luonnon puolesta, mutta olisipa kaikilla hyvä päivä tulossa.

        Alzheimer-viikko meni, mutta tauti monella seuraa ja pysyy, lääkkeitä hoitoon ei ole löydetty.
        Demeter kertoi luennosta jossa kerrottiin elämän tyylinkin jotenkin vaikuttavan, ainakin yöuni olisi oltava levollinen ja riittävä.
        Elämän säännöllisyys myös yksi hyvä neuvo, uskon että nämä keinoja mitkä osin apua antavat, asiaa ennakoiden.
        Tavat joihin helposti tottuu, minä ainakin päivittäiset rutiinit helposti saan tehtyä, ehkä vähän liiankin kirjaimellisesti niitä toteutan.
        Illalla kellon lähetessä kymmentä, silmät tuppaavat sulkeutua ja sänkyyn päästyäni, hyvän asennon saatuani, uni vie mennessään.
        Kovin rauhallisesti en nuku, paljon unia katselen, mutta tunteja kuitenkin se kahdeksan tulee täyteen.
        Katkoja muistamisessa tapahtuu, mutta sitkeästi muistiini yritän pois kadonneen löytää ja tuleehan se jonkun ajan jälkeen.

        Noinhan se on, vettä ja sen saantia on vaikea pakolla saada aikaan,, meillä joskus liikaa, toisaalla ei edes juomiseen meinaa riittää.
        Pientä esimakua saatiin kesällä, kun kuivuus monia viikkoja kesti, miten se vaikuttaakin siellä missä ei vettä juuri koskaan saada.
        Onnellisessa asemassa siinäkin suhteessa olemme.
        Noista sukukokouksista minäkin olen haaveillut ja lapsille puhunutkin, mutta ei tunnu aika riittävän, hautajaisiakin on ruvettu vaan perheen piirissä toteuttamaan.
        Tarmokkaita ihmisiä tarvittaisiin, jotka saisivat aikaan jotain, minunkin jälkeläisillä ainainen kiire, tiloja olisi missä kokoontumisia voisi järjestää, mutta aikaa ei ole.

        Laskujen maksuista olette myös jutustelleet, oikein piti miettiä, että miten se meidän perheessä olikaan, muistelen, että minä ne hoisin, taisi olla laina minkä mieheni maksoi, se oli hänen huolensa, toki kulut maksettiin sieltä tililtä missä rahaa oli.
        Kaikki muut lahjat ja niihin verrattavat oli minun maksuja, niihin ei mieheni puuttunut, kummallakin oli itsenäinen hallinta tileihinsä, jos toiselta loppui apua löytyi.
        En koskaan tiennyt mieheni pankkitilin saldoa, en kysynyt, ei hänkään minun tilini tietoja perännyt, asiat hoitui kohtuullisesti.

        Noista sanomisistani on takerruttu sanoihin, jotka minusta ovat aivan selkeitä.
        Velvoite on pakko hoitaa, velvollisuus on toimia oikein, siis lainkirjaimen mukaisesti.
        Näitä sanoja mitä kirjotuksissani vilahtelee, voitte mielenne mukaan arvostella, niitä vaan tulee, ymmärtäkää omalla tavallanne.
        Elämän koulussa ei kaikkea opita, näillä vaan mennään loppuun asti.

        Noista sota-ajan puutteista muistan minäkin puukengät ja myös paperiset sellaiset ,kankaita ei saanut ja salatansseja pidettiin.

        Nyt sienikastikkeen tekoon ja siihen lisänä punajuuret, perunat ja porkkanoita, aika terveellistä, eikö?
        Kestäkäähän pystyssä, jos ulos menette, hyvää päivän jatkoa.

        Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa lääkettä, mutta oireita helpottavia- ja tautia hidastavia lääkkeitä on.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, Mauri myrskyn tuloa odotellaan, vielä ei kovin voimilla rynnistä, mutta saapa nähdä mihin pystyy, toivotaan kuitenkin, että säästyisimme suurilta vahingoilta.
        Saattaa kuitenkin tuhoa saada aikaan, routaa maasta puuttuu ja puut melkoisen täydessä lehdessä, hyvä kohde tuulelle riehua.
        Viikko alkaa siis myrskyten luonnon puolesta, mutta olisipa kaikilla hyvä päivä tulossa.

        Alzheimer-viikko meni, mutta tauti monella seuraa ja pysyy, lääkkeitä hoitoon ei ole löydetty.
        Demeter kertoi luennosta jossa kerrottiin elämän tyylinkin jotenkin vaikuttavan, ainakin yöuni olisi oltava levollinen ja riittävä.
        Elämän säännöllisyys myös yksi hyvä neuvo, uskon että nämä keinoja mitkä osin apua antavat, asiaa ennakoiden.
        Tavat joihin helposti tottuu, minä ainakin päivittäiset rutiinit helposti saan tehtyä, ehkä vähän liiankin kirjaimellisesti niitä toteutan.
        Illalla kellon lähetessä kymmentä, silmät tuppaavat sulkeutua ja sänkyyn päästyäni, hyvän asennon saatuani, uni vie mennessään.
        Kovin rauhallisesti en nuku, paljon unia katselen, mutta tunteja kuitenkin se kahdeksan tulee täyteen.
        Katkoja muistamisessa tapahtuu, mutta sitkeästi muistiini yritän pois kadonneen löytää ja tuleehan se jonkun ajan jälkeen.

        Noinhan se on, vettä ja sen saantia on vaikea pakolla saada aikaan,, meillä joskus liikaa, toisaalla ei edes juomiseen meinaa riittää.
        Pientä esimakua saatiin kesällä, kun kuivuus monia viikkoja kesti, miten se vaikuttaakin siellä missä ei vettä juuri koskaan saada.
        Onnellisessa asemassa siinäkin suhteessa olemme.
        Noista sukukokouksista minäkin olen haaveillut ja lapsille puhunutkin, mutta ei tunnu aika riittävän, hautajaisiakin on ruvettu vaan perheen piirissä toteuttamaan.
        Tarmokkaita ihmisiä tarvittaisiin, jotka saisivat aikaan jotain, minunkin jälkeläisillä ainainen kiire, tiloja olisi missä kokoontumisia voisi järjestää, mutta aikaa ei ole.

        Laskujen maksuista olette myös jutustelleet, oikein piti miettiä, että miten se meidän perheessä olikaan, muistelen, että minä ne hoisin, taisi olla laina minkä mieheni maksoi, se oli hänen huolensa, toki kulut maksettiin sieltä tililtä missä rahaa oli.
        Kaikki muut lahjat ja niihin verrattavat oli minun maksuja, niihin ei mieheni puuttunut, kummallakin oli itsenäinen hallinta tileihinsä, jos toiselta loppui apua löytyi.
        En koskaan tiennyt mieheni pankkitilin saldoa, en kysynyt, ei hänkään minun tilini tietoja perännyt, asiat hoitui kohtuullisesti.

        Noista sanomisistani on takerruttu sanoihin, jotka minusta ovat aivan selkeitä.
        Velvoite on pakko hoitaa, velvollisuus on toimia oikein, siis lainkirjaimen mukaisesti.
        Näitä sanoja mitä kirjotuksissani vilahtelee, voitte mielenne mukaan arvostella, niitä vaan tulee, ymmärtäkää omalla tavallanne.
        Elämän koulussa ei kaikkea opita, näillä vaan mennään loppuun asti.

        Noista sota-ajan puutteista muistan minäkin puukengät ja myös paperiset sellaiset ,kankaita ei saanut ja salatansseja pidettiin.

        Nyt sienikastikkeen tekoon ja siihen lisänä punajuuret, perunat ja porkkanoita, aika terveellistä, eikö?
        Kestäkäähän pystyssä, jos ulos menette, hyvää päivän jatkoa.

        Ihanaa ruokaa laitat, tulee jo sienikastikkeen tuoksu nenään! Ihanat punajuuret
        ja porkkanat... nami-nami! :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Punajuuret, perunat ja porkkanat samalla kertaa ruoan kylkeen on minunkin herkkuani. Usein pilkon lämpimän ruoan kylkeen porkkanaa, punajuurta, lanttua ja punasipulia uunipellille, lorautan oliiviöljyä, suolaa ja pippuria päälle ja eiku uuniin. Että on hyvää ja terveellistäkin. Joskus korvaan itse tehdyt pakasteuunijuureksilla.

        Tomaatti, kurkku jääsalaatti käy sekin mutta siihen kyllästyy jos pelkästään sitä syö.

        Onko kohteliasta arvostella toisten ruokia ja vielä aiheetta. Hyvää mieltäkö tuolla haluat palstalle tuottaa?

        Oho! Luulin olleeni kirjautunut mutta enpä näköjään ollutkaan🤔.
        Tuo kommentti siis minun.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, Mauri myrskyn tuloa odotellaan, vielä ei kovin voimilla rynnistä, mutta saapa nähdä mihin pystyy, toivotaan kuitenkin, että säästyisimme suurilta vahingoilta.
        Saattaa kuitenkin tuhoa saada aikaan, routaa maasta puuttuu ja puut melkoisen täydessä lehdessä, hyvä kohde tuulelle riehua.
        Viikko alkaa siis myrskyten luonnon puolesta, mutta olisipa kaikilla hyvä päivä tulossa.

        Alzheimer-viikko meni, mutta tauti monella seuraa ja pysyy, lääkkeitä hoitoon ei ole löydetty.
        Demeter kertoi luennosta jossa kerrottiin elämän tyylinkin jotenkin vaikuttavan, ainakin yöuni olisi oltava levollinen ja riittävä.
        Elämän säännöllisyys myös yksi hyvä neuvo, uskon että nämä keinoja mitkä osin apua antavat, asiaa ennakoiden.
        Tavat joihin helposti tottuu, minä ainakin päivittäiset rutiinit helposti saan tehtyä, ehkä vähän liiankin kirjaimellisesti niitä toteutan.
        Illalla kellon lähetessä kymmentä, silmät tuppaavat sulkeutua ja sänkyyn päästyäni, hyvän asennon saatuani, uni vie mennessään.
        Kovin rauhallisesti en nuku, paljon unia katselen, mutta tunteja kuitenkin se kahdeksan tulee täyteen.
        Katkoja muistamisessa tapahtuu, mutta sitkeästi muistiini yritän pois kadonneen löytää ja tuleehan se jonkun ajan jälkeen.

        Noinhan se on, vettä ja sen saantia on vaikea pakolla saada aikaan,, meillä joskus liikaa, toisaalla ei edes juomiseen meinaa riittää.
        Pientä esimakua saatiin kesällä, kun kuivuus monia viikkoja kesti, miten se vaikuttaakin siellä missä ei vettä juuri koskaan saada.
        Onnellisessa asemassa siinäkin suhteessa olemme.
        Noista sukukokouksista minäkin olen haaveillut ja lapsille puhunutkin, mutta ei tunnu aika riittävän, hautajaisiakin on ruvettu vaan perheen piirissä toteuttamaan.
        Tarmokkaita ihmisiä tarvittaisiin, jotka saisivat aikaan jotain, minunkin jälkeläisillä ainainen kiire, tiloja olisi missä kokoontumisia voisi järjestää, mutta aikaa ei ole.

        Laskujen maksuista olette myös jutustelleet, oikein piti miettiä, että miten se meidän perheessä olikaan, muistelen, että minä ne hoisin, taisi olla laina minkä mieheni maksoi, se oli hänen huolensa, toki kulut maksettiin sieltä tililtä missä rahaa oli.
        Kaikki muut lahjat ja niihin verrattavat oli minun maksuja, niihin ei mieheni puuttunut, kummallakin oli itsenäinen hallinta tileihinsä, jos toiselta loppui apua löytyi.
        En koskaan tiennyt mieheni pankkitilin saldoa, en kysynyt, ei hänkään minun tilini tietoja perännyt, asiat hoitui kohtuullisesti.

        Noista sanomisistani on takerruttu sanoihin, jotka minusta ovat aivan selkeitä.
        Velvoite on pakko hoitaa, velvollisuus on toimia oikein, siis lainkirjaimen mukaisesti.
        Näitä sanoja mitä kirjotuksissani vilahtelee, voitte mielenne mukaan arvostella, niitä vaan tulee, ymmärtäkää omalla tavallanne.
        Elämän koulussa ei kaikkea opita, näillä vaan mennään loppuun asti.

        Noista sota-ajan puutteista muistan minäkin puukengät ja myös paperiset sellaiset ,kankaita ei saanut ja salatansseja pidettiin.

        Nyt sienikastikkeen tekoon ja siihen lisänä punajuuret, perunat ja porkkanoita, aika terveellistä, eikö?
        Kestäkäähän pystyssä, jos ulos menette, hyvää päivän jatkoa.

        Aamupäivää ! Sinun arjen kuvauksesi, Hil-la, tuli kyllä mieleeni kun elämäntavoista puhuttiin tuolla luennolla. Ne sopivat kyllä malliksi minullekin ja varmasti täällä on muitakin, joille jämpti järjestys on luontaista.
        Minulle ei ole ollut, vähän boheemi olen aina ollut, "omatuulonen" kuvasi anoppi aikanaan..))

        Nyt olen kuitenkin noudattanut (lähes) säännöllistä elämänrytmiä ja ainakin yöunien osalta on tapahtunut huomattavaa paranemista: syvä univaihe on pidentynyt ja yöheräämisen jälkeen olen saanut jatkoa ilman parin tunnin valvomista. Saa nähdä miten mummon käy jatkossa..))

        Kiinnostavaa kuvausta (Mdk.Mdk) naisenelämästä silloin "ennenvanhaan"... Oliko kaikki ennen paremmin ? Ei varmasti kaikki, mutta jotakin mielestäni oli. Yleinen ilmapiiri ei ollut yhtä kilpailuhenkinen kuin se on nykyisin. "Kaveria ei jätetä" on muuttunut muotoon
        "kaverille ei jätetä", naisten keskinäinen solidaarisuus on muuttunut vastakkainasetteluksi, myötätunto on pehmoilua, kovuus vahvuutta...

        Sama havainto minulla, mistä täälläkin on ollut puhetta: työelämä tahtoo viedä nuorten perheiden voimat, isovanhemmat jäävät syrjään, ellei heistä ole konkreettista apua omaan arkeen.
        Ja nyt vielä tahdotaan siirtää vanhusten hoitovastuuta omaisille, vaikka sitä tai taida kumpikaan osapuoli pitää hyvänä ratkaisuna.

        Tuo sanoihin takertuminen, mikä täälläkin on vallannut alaa, aiheuttaa helposti sen, että alkaa melkein neuroottisesti tarkkailemaan omaa viestiään ja kadottaa sen myötä kirjoittamisen ilon. Vai minulleko vain käy niin ?

        Ja kun vielä esitetään se "totuudellisuuden" vaatimus niin hiljenee sitä vähemmästäkin, ei siksi, että katsoisi olevansa alimittainen vaan siksi että katsoo kaikessa vajavuudessaankin olevansa ihmisenä yhtä arvokas (tai arvoton) kuin kuka tahansa muukin.

        Hyvää alkanutta viikkoa kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se nyt ole liian tuhtia syömistä yhdellä kertaa kun on kolmea eri juuresta. Viheralaatti kurkulla ja tomaatilla olisi terveellisempi vaihtoehto perunoitten lisäksi. Sienikastikkeessasi on varmaankin rasvaa paistoon ja kermaa lisäksi. Onko sienissä mitää ravinteita tai proteiinia?

        Voi veikkoset ,teen usein kanan kanssa uunijuureksi,todella herkullisia . Aina on mukana porkkana, lanttu, punajuuri ,peruna ja sipuli. Ei yhtään tuhtia ,herkullista. Olemme molemmat ns normaalipaipainoisia,,,minäkin 165cm ja 59,5 kg ollut jo kymmeniä vuosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa lääkettä, mutta oireita helpottavia- ja tautia hidastavia lääkkeitä on.

        Onko sinunnläheiselläsi kokemuksia, että hidastaisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aamupäivää ! Sinun arjen kuvauksesi, Hil-la, tuli kyllä mieleeni kun elämäntavoista puhuttiin tuolla luennolla. Ne sopivat kyllä malliksi minullekin ja varmasti täällä on muitakin, joille jämpti järjestys on luontaista.
        Minulle ei ole ollut, vähän boheemi olen aina ollut, "omatuulonen" kuvasi anoppi aikanaan..))

        Nyt olen kuitenkin noudattanut (lähes) säännöllistä elämänrytmiä ja ainakin yöunien osalta on tapahtunut huomattavaa paranemista: syvä univaihe on pidentynyt ja yöheräämisen jälkeen olen saanut jatkoa ilman parin tunnin valvomista. Saa nähdä miten mummon käy jatkossa..))

        Kiinnostavaa kuvausta (Mdk.Mdk) naisenelämästä silloin "ennenvanhaan"... Oliko kaikki ennen paremmin ? Ei varmasti kaikki, mutta jotakin mielestäni oli. Yleinen ilmapiiri ei ollut yhtä kilpailuhenkinen kuin se on nykyisin. "Kaveria ei jätetä" on muuttunut muotoon
        "kaverille ei jätetä", naisten keskinäinen solidaarisuus on muuttunut vastakkainasetteluksi, myötätunto on pehmoilua, kovuus vahvuutta...

        Sama havainto minulla, mistä täälläkin on ollut puhetta: työelämä tahtoo viedä nuorten perheiden voimat, isovanhemmat jäävät syrjään, ellei heistä ole konkreettista apua omaan arkeen.
        Ja nyt vielä tahdotaan siirtää vanhusten hoitovastuuta omaisille, vaikka sitä tai taida kumpikaan osapuoli pitää hyvänä ratkaisuna.

        Tuo sanoihin takertuminen, mikä täälläkin on vallannut alaa, aiheuttaa helposti sen, että alkaa melkein neuroottisesti tarkkailemaan omaa viestiään ja kadottaa sen myötä kirjoittamisen ilon. Vai minulleko vain käy niin ?

        Ja kun vielä esitetään se "totuudellisuuden" vaatimus niin hiljenee sitä vähemmästäkin, ei siksi, että katsoisi olevansa alimittainen vaan siksi että katsoo kaikessa vajavuudessaankin olevansa ihmisenä yhtä arvokas (tai arvoton) kuin kuka tahansa muukin.

        Hyvää alkanutta viikkoa kaikille,
        demeter1

        Demeter 1 otti esille mm tuon yhteiskunnan tahdon siirtää
        vanhusten hoitovastuun omaisille.

        Se on niinkuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Muistan 40-luvun,
        kun isän äiti sairastui, eikä kukaan omaisista tarjoutunut hän-
        tä hoitamaan. Äiti, joka oli miniä, teki aran tarjouksen, että jos
        hänen hoitonsa ei pahalle tuntuisi, niin hän hoitaisi mummon.

        Niin alkoi vuoden mittainen hoitovastuu. Ei mitään apuvälineitä,
        ei pyykkikonetta, ei mitään. Kun sitten loppuaikoina meni sekä
        hyvät että pahat alle muutaman kerran päivässä, niin tiesi hoita-
        neensa anoppia. Siinä sivussa lapsilauma, navettatyöt ja muut
        kotityöt hoidettavana. Ja se alituinen pyykinpesu.
        Äiti oli laiha kuin ”luuviulu”, ei ruoka maistunut, eikä ehtinyt rau-
        hassa syödäkään, kun aina piti olla kuulolla, jos mummo huusi
        hänen nimeään kamaristaan. Silloin oli kiire. –

        Tuo sanoihin tarttuminen pistää silmään. Varsinkin kun itse
        yrittää säilyttää oman äidinkielensä ja sitten väärennetään tai
        ollaan ymmärtävinään väärin, se kertoo enemmän sanojen vastaan-
        ottajasta.
        Juuri edellistä kappaletta kirjoittaessa olin jo jatkamassa muiste-
        luani äidin raatamisesta, kun otinkin tekstin pois, juuri siitä syystä,
        että sitä varmasti tultaisiin tonkimaan ”asiantuntijataholta”.
        Siis olkoon kertomatta.

        Onhan tässä juuri paljastunut sellainenkin asia että eräs tekstini
        hävisi palstalta, ei poistettuna vaan piilotettuna oman käden oikeu-
        della. Se oli sitten ”maustettu ja höystetty” ja laitettu anonyyminä
        erääseen riitaketjuun ja nimetty minut persuksi, Keskisarjan kannat-
        tajaksi.
        Siinä oli tällainen esittely:
        ”Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidan-
        lietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun
        keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.”
        + perässä linkki 20 v vanhaan tekstiini, joka koski työttömyyttä.
        En ole kirjoitellut 70+ :lla enkä lietsonut riitaa millään palstalla.

        Löysin sen piilotetun tekstini ja laitoin esille uudestaan, ja suo-
        eistin pahimpia mutkia väärennöksessä.
        Kirjoittaminen on helppoa, jos ei joku tee sitä vaikeaksi.
        Sananvapauden nimissä voi tehdä sekä hyvää että pahaa.


      • Meillä oli tapaamisia aikaisemmin, kun vanhemmat sukulaiset olivat vielä elossa,
        Tavallisesti kokoontumiset tapahtuivat jonkun vanhemman syntymäpäivien aikaan.

        Sitten kun vanhat jo olivat tuonilmaisissa, jatkettiin serkkujen kesken.
        Ja nyt on vanhin serkku 89, sairastaa alzheimeria ja muittenkin serkku-
        jen terveydentila on sellainen, ettei kukaan enää jaksa omin neuvoin
        matkustaa. Monta serkkua on myös jo joukosta poissa.
        Nuorempaa polvea ei nämä tapaamiset jaksa kiinnostaa niin paljoa. etttä
        tarjoutuisivat auttamaan tapaamisissa. Eli tavataan muutamia, jos on
        mahdollista, joukkotapaamiset ovat jääneet.

        Muistan viimeisen serkkutapaamisen Pielavedellä, joka oli ikimuistoinen.
        Käytiin läpi monta lapsuusmuistoja ja naurettiin niin, että kuului varmaan
        järven yli toiselle puolelle.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Demeter 1 otti esille mm tuon yhteiskunnan tahdon siirtää
        vanhusten hoitovastuun omaisille.

        Se on niinkuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Muistan 40-luvun,
        kun isän äiti sairastui, eikä kukaan omaisista tarjoutunut hän-
        tä hoitamaan. Äiti, joka oli miniä, teki aran tarjouksen, että jos
        hänen hoitonsa ei pahalle tuntuisi, niin hän hoitaisi mummon.

        Niin alkoi vuoden mittainen hoitovastuu. Ei mitään apuvälineitä,
        ei pyykkikonetta, ei mitään. Kun sitten loppuaikoina meni sekä
        hyvät että pahat alle muutaman kerran päivässä, niin tiesi hoita-
        neensa anoppia. Siinä sivussa lapsilauma, navettatyöt ja muut
        kotityöt hoidettavana. Ja se alituinen pyykinpesu.
        Äiti oli laiha kuin ”luuviulu”, ei ruoka maistunut, eikä ehtinyt rau-
        hassa syödäkään, kun aina piti olla kuulolla, jos mummo huusi
        hänen nimeään kamaristaan. Silloin oli kiire. –

        Tuo sanoihin tarttuminen pistää silmään. Varsinkin kun itse
        yrittää säilyttää oman äidinkielensä ja sitten väärennetään tai
        ollaan ymmärtävinään väärin, se kertoo enemmän sanojen vastaan-
        ottajasta.
        Juuri edellistä kappaletta kirjoittaessa olin jo jatkamassa muiste-
        luani äidin raatamisesta, kun otinkin tekstin pois, juuri siitä syystä,
        että sitä varmasti tultaisiin tonkimaan ”asiantuntijataholta”.
        Siis olkoon kertomatta.

        Onhan tässä juuri paljastunut sellainenkin asia että eräs tekstini
        hävisi palstalta, ei poistettuna vaan piilotettuna oman käden oikeu-
        della. Se oli sitten ”maustettu ja höystetty” ja laitettu anonyyminä
        erääseen riitaketjuun ja nimetty minut persuksi, Keskisarjan kannat-
        tajaksi.
        Siinä oli tällainen esittely:
        ”Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidan-
        lietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun
        keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.”
        perässä linkki 20 v vanhaan tekstiini, joka koski työttömyyttä.
        En ole kirjoitellut 70 :lla enkä lietsonut riitaa millään palstalla.

        Löysin sen piilotetun tekstini ja laitoin esille uudestaan, ja suo-
        eistin pahimpia mutkia väärennöksessä.
        Kirjoittaminen on helppoa, jos ei joku tee sitä vaikeaksi.
        Sananvapauden nimissä voi tehdä sekä hyvää että pahaa.

        Miten näillä palstoilla voi piilottaa kirjoitetun tekstin?
        Ei kai sellaista voi tapahtua kuin unessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aamupäivää ! Sinun arjen kuvauksesi, Hil-la, tuli kyllä mieleeni kun elämäntavoista puhuttiin tuolla luennolla. Ne sopivat kyllä malliksi minullekin ja varmasti täällä on muitakin, joille jämpti järjestys on luontaista.
        Minulle ei ole ollut, vähän boheemi olen aina ollut, "omatuulonen" kuvasi anoppi aikanaan..))

        Nyt olen kuitenkin noudattanut (lähes) säännöllistä elämänrytmiä ja ainakin yöunien osalta on tapahtunut huomattavaa paranemista: syvä univaihe on pidentynyt ja yöheräämisen jälkeen olen saanut jatkoa ilman parin tunnin valvomista. Saa nähdä miten mummon käy jatkossa..))

        Kiinnostavaa kuvausta (Mdk.Mdk) naisenelämästä silloin "ennenvanhaan"... Oliko kaikki ennen paremmin ? Ei varmasti kaikki, mutta jotakin mielestäni oli. Yleinen ilmapiiri ei ollut yhtä kilpailuhenkinen kuin se on nykyisin. "Kaveria ei jätetä" on muuttunut muotoon
        "kaverille ei jätetä", naisten keskinäinen solidaarisuus on muuttunut vastakkainasetteluksi, myötätunto on pehmoilua, kovuus vahvuutta...

        Sama havainto minulla, mistä täälläkin on ollut puhetta: työelämä tahtoo viedä nuorten perheiden voimat, isovanhemmat jäävät syrjään, ellei heistä ole konkreettista apua omaan arkeen.
        Ja nyt vielä tahdotaan siirtää vanhusten hoitovastuuta omaisille, vaikka sitä tai taida kumpikaan osapuoli pitää hyvänä ratkaisuna.

        Tuo sanoihin takertuminen, mikä täälläkin on vallannut alaa, aiheuttaa helposti sen, että alkaa melkein neuroottisesti tarkkailemaan omaa viestiään ja kadottaa sen myötä kirjoittamisen ilon. Vai minulleko vain käy niin ?

        Ja kun vielä esitetään se "totuudellisuuden" vaatimus niin hiljenee sitä vähemmästäkin, ei siksi, että katsoisi olevansa alimittainen vaan siksi että katsoo kaikessa vajavuudessaankin olevansa ihmisenä yhtä arvokas (tai arvoton) kuin kuka tahansa muukin.

        Hyvää alkanutta viikkoa kaikille,
        demeter1

        Minulla on yksi "huoli" noista nuorista perheistä.
        Ymmärrän kyllä hyvin työssäkäyvien nuorten vanhempien paineet, sekä työssä että kotona.
        Vaatii hyvää suunnittelua, että arkipäivä luistaa, varsinkin jos lapset ovat sen ikäisiä, että
        harrastavat jotakin, jonne on kuskattava ja käytävä hakemassa.

        Mutta sitten olen katsellut monta kertaa lenkillä ollessani, kun ulkona
        on äitejä pienen lapsen kanssa, mutta näyttää että äidillä ja lapsella ei
        ole keskenään mitään vuorovaikutusta.
        Äiti näpyttelee kännykkäänsä, lapsi istuu vaunussa, katselee ympärilleen.
        Kukaan ei puhu lapselle, että hän oppisi edes tietämään mitä hän näkee
        ympärillään. Lapsi tarvitsee kielivaraston ja kuinka sen saa, jos kukaan ei
        opeta? - Puhutaan sitten kuinka huono kielitaito lapsilla on kun aloittavat
        koulun. En yhtään ihmettele, jos ensimmäisinä lapsuusvuosina ei aktiivi-
        sesti puhuta ja kerrota lapselle. Parasta olisi, jos opettaisi lapselle myös
        eri sanojen synonyymejä.

        Omalla kohdallani oli tavoitteena ehtiä opettaa pojallemme riittävästi
        suomea ruotsin rinnalla. Joskus meni 3-4-vuotiaalta opitut sanat sekaisin.
        Kun opetin että kimalainen on "humla" ruotsiksi, niin eräänä päivänä hän
        hihkaisi ulkona ollessamme: - Mamma, täällä pensaassa on humalainen!
        Minä syöksyin katsomaan ja näin "humalaisen". :)
        Mutta kielitaito on pojalla kiitettävä. Itsekin hän on hyvillään, että on
        voinut jutella suomalaisten sukulaisten kanssa ja varsinkin kun vielä ehti
        jutella isovanhempiensa kanssa.


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Demeter 1 otti esille mm tuon yhteiskunnan tahdon siirtää
        vanhusten hoitovastuun omaisille.

        Se on niinkuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Muistan 40-luvun,
        kun isän äiti sairastui, eikä kukaan omaisista tarjoutunut hän-
        tä hoitamaan. Äiti, joka oli miniä, teki aran tarjouksen, että jos
        hänen hoitonsa ei pahalle tuntuisi, niin hän hoitaisi mummon.

        Niin alkoi vuoden mittainen hoitovastuu. Ei mitään apuvälineitä,
        ei pyykkikonetta, ei mitään. Kun sitten loppuaikoina meni sekä
        hyvät että pahat alle muutaman kerran päivässä, niin tiesi hoita-
        neensa anoppia. Siinä sivussa lapsilauma, navettatyöt ja muut
        kotityöt hoidettavana. Ja se alituinen pyykinpesu.
        Äiti oli laiha kuin ”luuviulu”, ei ruoka maistunut, eikä ehtinyt rau-
        hassa syödäkään, kun aina piti olla kuulolla, jos mummo huusi
        hänen nimeään kamaristaan. Silloin oli kiire. –

        Tuo sanoihin tarttuminen pistää silmään. Varsinkin kun itse
        yrittää säilyttää oman äidinkielensä ja sitten väärennetään tai
        ollaan ymmärtävinään väärin, se kertoo enemmän sanojen vastaan-
        ottajasta.
        Juuri edellistä kappaletta kirjoittaessa olin jo jatkamassa muiste-
        luani äidin raatamisesta, kun otinkin tekstin pois, juuri siitä syystä,
        että sitä varmasti tultaisiin tonkimaan ”asiantuntijataholta”.
        Siis olkoon kertomatta.

        Onhan tässä juuri paljastunut sellainenkin asia että eräs tekstini
        hävisi palstalta, ei poistettuna vaan piilotettuna oman käden oikeu-
        della. Se oli sitten ”maustettu ja höystetty” ja laitettu anonyyminä
        erääseen riitaketjuun ja nimetty minut persuksi, Keskisarjan kannat-
        tajaksi.
        Siinä oli tällainen esittely:
        ”Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidan-
        lietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun
        keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.”
        perässä linkki 20 v vanhaan tekstiini, joka koski työttömyyttä.
        En ole kirjoitellut 70 :lla enkä lietsonut riitaa millään palstalla.

        Löysin sen piilotetun tekstini ja laitoin esille uudestaan, ja suo-
        eistin pahimpia mutkia väärennöksessä.
        Kirjoittaminen on helppoa, jos ei joku tee sitä vaikeaksi.
        Sananvapauden nimissä voi tehdä sekä hyvää että pahaa.

        Kun et ymmärrä, niin et ymmärrä.

        Tässähän se viestisi on!
        Olet jopa itse siihen alkuun jotain sepittänyt,
        En ole Tellukka!
        Älä joka asiasta häntä syytä! Sinulla vaon ei ole täällä YSTÄVIÄ.
        Monellakin on varmasti syytä näpäyttää Sinua.

        Viestisi on tässä.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19097023/tyottomyys-20-v-sitten---onko-kasitykset-muuttuneet

        Suomi24/Yhteiskunta/Maailmanmenoa
        Työttömyys....

        Anonyymi-ap
        2025-09-18 14:20:34

        Lieneekö tämä se joka on kadonnut!

        Tuskin tiedät itsekään mi on hukassa ja minne olet kirjoittanut,

        Ajattelin etsiä avuksesi,... vaikka emme kuulu samaan kastiin.


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Demeter 1 otti esille mm tuon yhteiskunnan tahdon siirtää
        vanhusten hoitovastuun omaisille.

        Se on niinkuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Muistan 40-luvun,
        kun isän äiti sairastui, eikä kukaan omaisista tarjoutunut hän-
        tä hoitamaan. Äiti, joka oli miniä, teki aran tarjouksen, että jos
        hänen hoitonsa ei pahalle tuntuisi, niin hän hoitaisi mummon.

        Niin alkoi vuoden mittainen hoitovastuu. Ei mitään apuvälineitä,
        ei pyykkikonetta, ei mitään. Kun sitten loppuaikoina meni sekä
        hyvät että pahat alle muutaman kerran päivässä, niin tiesi hoita-
        neensa anoppia. Siinä sivussa lapsilauma, navettatyöt ja muut
        kotityöt hoidettavana. Ja se alituinen pyykinpesu.
        Äiti oli laiha kuin ”luuviulu”, ei ruoka maistunut, eikä ehtinyt rau-
        hassa syödäkään, kun aina piti olla kuulolla, jos mummo huusi
        hänen nimeään kamaristaan. Silloin oli kiire. –

        Tuo sanoihin tarttuminen pistää silmään. Varsinkin kun itse
        yrittää säilyttää oman äidinkielensä ja sitten väärennetään tai
        ollaan ymmärtävinään väärin, se kertoo enemmän sanojen vastaan-
        ottajasta.
        Juuri edellistä kappaletta kirjoittaessa olin jo jatkamassa muiste-
        luani äidin raatamisesta, kun otinkin tekstin pois, juuri siitä syystä,
        että sitä varmasti tultaisiin tonkimaan ”asiantuntijataholta”.
        Siis olkoon kertomatta.

        Onhan tässä juuri paljastunut sellainenkin asia että eräs tekstini
        hävisi palstalta, ei poistettuna vaan piilotettuna oman käden oikeu-
        della. Se oli sitten ”maustettu ja höystetty” ja laitettu anonyyminä
        erääseen riitaketjuun ja nimetty minut persuksi, Keskisarjan kannat-
        tajaksi.
        Siinä oli tällainen esittely:
        ”Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidan-
        lietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun
        keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.”
        perässä linkki 20 v vanhaan tekstiini, joka koski työttömyyttä.
        En ole kirjoitellut 70 :lla enkä lietsonut riitaa millään palstalla.

        Löysin sen piilotetun tekstini ja laitoin esille uudestaan, ja suo-
        eistin pahimpia mutkia väärennöksessä.
        Kirjoittaminen on helppoa, jos ei joku tee sitä vaikeaksi.
        Sananvapauden nimissä voi tehdä sekä hyvää että pahaa.

        Teidän Ruotsissa asuvien kirjoitukset ovat mielestäni erinomaista suomenkieltä ja kun viesteihin vielä lisää ajattelun ja ilmaisun selkeyden niin outoahan se on, jos/kun viestit tulkitaan "väärin" , Mdk-Mdk.

        Tahallista tai tahatonta, ikävän yleinen ilmiö se kuitenkin on näillä alustoilla. Oikaisu/puolustautuminen ei juuri kannata. Yleensä siitä seuraa vain lisää eripuraa ja loputonta jankkaamista.

        Oletko varma, että tuo siteeraamasi teksti koski sinua ? Minulle tulee kyllä mieleen toinen kirjoittaja 70+:lla.

        Tuo poistettujen viestien selkkaus on sellainen, mihin en ainakaan minä pysty ottamaan kantaa. Digimaailma, sen sisältö ja mahdollisuudet ovat minulle verrattain vieraita enkä edes tahdo tutustua siihen enempää kuin on pakko - arjen asioita hoitaessa.

        Miten sitten käykään kun tekoäly yleistyy ? Täytynee siirtyä kynän ja paperin aikaan..))
        demeter1


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Demeter 1 otti esille mm tuon yhteiskunnan tahdon siirtää
        vanhusten hoitovastuun omaisille.

        Se on niinkuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Muistan 40-luvun,
        kun isän äiti sairastui, eikä kukaan omaisista tarjoutunut hän-
        tä hoitamaan. Äiti, joka oli miniä, teki aran tarjouksen, että jos
        hänen hoitonsa ei pahalle tuntuisi, niin hän hoitaisi mummon.

        Niin alkoi vuoden mittainen hoitovastuu. Ei mitään apuvälineitä,
        ei pyykkikonetta, ei mitään. Kun sitten loppuaikoina meni sekä
        hyvät että pahat alle muutaman kerran päivässä, niin tiesi hoita-
        neensa anoppia. Siinä sivussa lapsilauma, navettatyöt ja muut
        kotityöt hoidettavana. Ja se alituinen pyykinpesu.
        Äiti oli laiha kuin ”luuviulu”, ei ruoka maistunut, eikä ehtinyt rau-
        hassa syödäkään, kun aina piti olla kuulolla, jos mummo huusi
        hänen nimeään kamaristaan. Silloin oli kiire. –

        Tuo sanoihin tarttuminen pistää silmään. Varsinkin kun itse
        yrittää säilyttää oman äidinkielensä ja sitten väärennetään tai
        ollaan ymmärtävinään väärin, se kertoo enemmän sanojen vastaan-
        ottajasta.
        Juuri edellistä kappaletta kirjoittaessa olin jo jatkamassa muiste-
        luani äidin raatamisesta, kun otinkin tekstin pois, juuri siitä syystä,
        että sitä varmasti tultaisiin tonkimaan ”asiantuntijataholta”.
        Siis olkoon kertomatta.

        Onhan tässä juuri paljastunut sellainenkin asia että eräs tekstini
        hävisi palstalta, ei poistettuna vaan piilotettuna oman käden oikeu-
        della. Se oli sitten ”maustettu ja höystetty” ja laitettu anonyyminä
        erääseen riitaketjuun ja nimetty minut persuksi, Keskisarjan kannat-
        tajaksi.
        Siinä oli tällainen esittely:
        ”Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidan-
        lietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun
        keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.”
        perässä linkki 20 v vanhaan tekstiini, joka koski työttömyyttä.
        En ole kirjoitellut 70 :lla enkä lietsonut riitaa millään palstalla.

        Löysin sen piilotetun tekstini ja laitoin esille uudestaan, ja suo-
        eistin pahimpia mutkia väärennöksessä.
        Kirjoittaminen on helppoa, jos ei joku tee sitä vaikeaksi.
        Sananvapauden nimissä voi tehdä sekä hyvää että pahaa.

        Että löysit ihan esittelyn.

        Kiinnostuin niin paljon tuosta viestistä ja esittelystä ja jakamisesta,
        että ajattelin kaivaa koko jutun esiin.

        Viestisi on linkkinä jaettu ketjuun:
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18995836/80v-palsta-ei-ole-pilalla-hallitus--ja-persuvihaajan-takia-

        Tässä linkki.
        -----------------------------------------------------------------------------------------------------------
        Anonyymi
        2025-09-20 18:42:58
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidanlietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.

        Lue lisää
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19092280/tyottomyys-20-v-sitten----onko-kasitykset-muuttuneet
        Keskisarjan kannattaja.

        Äänestä
        Kommentoi
        --------------------------------------------------------------------------
        Linkki on siis lisätty edellisen kommentin perään.

        Jos nyt muutkin näkisivät, että olet kehitellyt asiaan oman päätelmäsi - esittelyksi,
        tuon edellisen viestin alkutekstin.
        Mitään etuselityksiä linkissä ei ole.

        Vain kaksi sanaa ; Keskisarjan kannattaja.
        ei kysymys eikä huutomerkkiä perässä.

        Enkä edelleenkään ole T -a


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinunnläheiselläsi kokemuksia, että hidastaisi.

        Veljelläni on myönteisiä kokemuksia noista lääkkeistä.


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Demeter 1 otti esille mm tuon yhteiskunnan tahdon siirtää
        vanhusten hoitovastuun omaisille.

        Se on niinkuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Muistan 40-luvun,
        kun isän äiti sairastui, eikä kukaan omaisista tarjoutunut hän-
        tä hoitamaan. Äiti, joka oli miniä, teki aran tarjouksen, että jos
        hänen hoitonsa ei pahalle tuntuisi, niin hän hoitaisi mummon.

        Niin alkoi vuoden mittainen hoitovastuu. Ei mitään apuvälineitä,
        ei pyykkikonetta, ei mitään. Kun sitten loppuaikoina meni sekä
        hyvät että pahat alle muutaman kerran päivässä, niin tiesi hoita-
        neensa anoppia. Siinä sivussa lapsilauma, navettatyöt ja muut
        kotityöt hoidettavana. Ja se alituinen pyykinpesu.
        Äiti oli laiha kuin ”luuviulu”, ei ruoka maistunut, eikä ehtinyt rau-
        hassa syödäkään, kun aina piti olla kuulolla, jos mummo huusi
        hänen nimeään kamaristaan. Silloin oli kiire. –

        Tuo sanoihin tarttuminen pistää silmään. Varsinkin kun itse
        yrittää säilyttää oman äidinkielensä ja sitten väärennetään tai
        ollaan ymmärtävinään väärin, se kertoo enemmän sanojen vastaan-
        ottajasta.
        Juuri edellistä kappaletta kirjoittaessa olin jo jatkamassa muiste-
        luani äidin raatamisesta, kun otinkin tekstin pois, juuri siitä syystä,
        että sitä varmasti tultaisiin tonkimaan ”asiantuntijataholta”.
        Siis olkoon kertomatta.

        Onhan tässä juuri paljastunut sellainenkin asia että eräs tekstini
        hävisi palstalta, ei poistettuna vaan piilotettuna oman käden oikeu-
        della. Se oli sitten ”maustettu ja höystetty” ja laitettu anonyyminä
        erääseen riitaketjuun ja nimetty minut persuksi, Keskisarjan kannat-
        tajaksi.
        Siinä oli tällainen esittely:
        ”Ikävä kyllä 70v palstalle on pesiytynyt täysin maaninen riidan-
        lietsoja, elää omissa harhoissaan aivan täysin ja tuhoaa muuun
        keskustelun loputtomilla propagandaketjuillaan hallitusta vastaan.”
        perässä linkki 20 v vanhaan tekstiini, joka koski työttömyyttä.
        En ole kirjoitellut 70 :lla enkä lietsonut riitaa millään palstalla.

        Löysin sen piilotetun tekstini ja laitoin esille uudestaan, ja suo-
        eistin pahimpia mutkia väärennöksessä.
        Kirjoittaminen on helppoa, jos ei joku tee sitä vaikeaksi.
        Sananvapauden nimissä voi tehdä sekä hyvää että pahaa.

        No kidding!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teidän Ruotsissa asuvien kirjoitukset ovat mielestäni erinomaista suomenkieltä ja kun viesteihin vielä lisää ajattelun ja ilmaisun selkeyden niin outoahan se on, jos/kun viestit tulkitaan "väärin" , Mdk-Mdk.

        Tahallista tai tahatonta, ikävän yleinen ilmiö se kuitenkin on näillä alustoilla. Oikaisu/puolustautuminen ei juuri kannata. Yleensä siitä seuraa vain lisää eripuraa ja loputonta jankkaamista.

        Oletko varma, että tuo siteeraamasi teksti koski sinua ? Minulle tulee kyllä mieleen toinen kirjoittaja 70 :lla.

        Tuo poistettujen viestien selkkaus on sellainen, mihin en ainakaan minä pysty ottamaan kantaa. Digimaailma, sen sisältö ja mahdollisuudet ovat minulle verrattain vieraita enkä edes tahdo tutustua siihen enempää kuin on pakko - arjen asioita hoitaessa.

        Miten sitten käykään kun tekoäly yleistyy ? Täytynee siirtyä kynän ja paperin aikaan..))
        demeter1

        Funtsin tässä että onko meillä myöskin keskustelussa "leikkaaja keskellämme"?
        Leikkaaja, joka näpsäyttää viestejä mielensä mukaan poikki, lisää vähän omiansa
        mausteeksi ja soppa on valmis. Bon appétit! :)


    • Anonyymi

      Tuli hyvä mieli heti kännykän avattuani. Serkkuni ja hänen veljentyttärensä ovat palanneet turvallisesti Suomeen matkaltaan Papua Uuden Guinean viidakoista. Luin juuri heidän välilaskustaan Singaporen kauniiseen, siistiin kaupunkiin. Erilaisuus elämän menossa on valtavan suuri. Viidakon yksinkertainen, mutta rakastava yhteisöllisyys kontra Singaporen pilvenpiirtäjät, hektinen liikenne ja hotellin ylelliset olosuhteet.

      Muistot palasivat mieleeni Kauko Idän matkaltamme ja Singaporen hotellin runsaasta kahviaamiaisesta. Oli erilaisia nyyttejä (herkullisia) tuoreita hedelmiä ja puuroja jne.

      Okey nyt takaisin arkeen, koleaan Korpeen ja aamukahvin keittoon.


      Korppis

      • Hyvän huomenen toivotukset myös täältä lahden takaa!

        Heräsin, kun ulkoa kuului siivouskoneitten jyrinää.
        Syyssiivoukset ovat käynnissä. Kadut jynssätään perusteellisesti.
        Ehkä olisivat voineet hiukan odottaa, jos se hirmumyrsky tästäkin
        ohi pyyhältää. Voi tippua puista oksia, saattaa kaatua kokonaisia
        puitakin ja muuta roskaa leviää kaduille. – Mutta aikataulut on tie-
        tenkin merkitty kunnan kalenteriin ja sitä ei myrskyt muuta.

        Yösateita on ollut täällä meidän seuduilla, päivällä paistaa aurinko.
        Sää on sellainen kuin Italiassa Garda-järven ympärillä: yöllä sataa
        ja päivällä paistaa. Eilenkin oli +22º Parvekkeella kukat ovat par-
        haimmillaan kun on sopiva lämpötila ja lasit suojaavat tuulen riepo-
        tukselta.

        Hiil-la kertoi rutiineistaan. Minulla on myös tarkat rutiinit, joista pi-
        dän kiinni. Uskon, että rutiinit auttavat paljon, kun muisti alkaa pet-
        tää, niin arkipäivä toimii jonkunlaisella sisäänrakennetulla automaa-
        tilla.
        Näin viikon alussa tuntuu, että sunnuntai vielä jatkuu. Kaikki suu-
        remmat työt olen tehnyt loppuviikosta. Voisihan sitä aloittaa viikon
        pesemällä pyykkejä, mutta jostakin syystä haluan että kaikki työt on
        tehty, kun viikko loppuu. 😊 Sitten voi aloittaa uuden viikon uusilla
        projekteilla.

        Tällä viikolla tulee aamurutiineihin uusi lisä. Aamulenkiltä tullessa
        poikkean p-paikan toisella puolella olevan vanhustentalon kuntosa-
        lille. Olen kaivannut niitä aikoja kun kävin säännöllisesti salilla.
        Naapuri kertoi tästä kuntosalista, että mekin saamme sitä käyttää.
        Ja taidamme olla ainoat vanhukset, jotka sitä käyttävät. – Minun täy-
        tyy vaan malttaa siirtää aamulenkkiäni muutamalla tunnilla eteen-
        päin ja menen sen lämmittelykierroksen jälkeen salille.

        Tarmokasta maanantaita!


    • Aurinkoinen, tuulinen aamupäivä alavirralla ja yölämpö onnyt laskusuunnassa, tänä aamuna oli vain 9 astetta mittarissa kun tulin alakertaan kahdeksan jälkeen.
      Rutiineista puhutte; minullakin ne ovat iskostuneet tietynlaiseen kuvioon ja maanantiaamuna kerään aina pyykit ja laitan ensimmäisen koneellisen pyörimään, nyt tosin vainjoka toinen viikko. Järjestyskin on sama: ensin valkopyykki, jonka saan narulle ulos liehumaan, enne kuin aurinko menee pilveen,

      Aloitin uuden rutiinin tänä aamuna tai toivon että siitä tulee rutiini: kirjoitan kalenteriini muistilistan asioista joita minun pitäisi tehdä tällä viikolla: vähän tärkeysjärjestyksessä.
      Tämän viikon työjärjestys:
      Tuo huonekasvit sisälle. Loma loppuu pian, pakkasyöt lähenevät!
      Laadi materiaali kulttuuri.se:n kotisivun pitäjälle joka tekee ilmoituksen kirjaesittelystäni Suomalaisessa kirjakaupassa Tukholmassa. Tietoa kirjasta ja kirjailijasta. Kuvia.
      Jääkapin sulatus ja siivoaminen. Takaseinään on ilmestynyt jäätä ja joku kummallinen möykky. Mitähän sen sisään kätkeytyy?
      Pyykki
      Swifferointi
      Tee säilöttyjä vihreitä tomaatteja kotikokin ohjeiden mukaan?
      Palauta Punainen peura kirjastoon tänään lukupiirin yhteydessä.

      Jumppatuokio tai lyhyt kävelylenkki ennen brunssia
      Italian opinnot ennen kuin pöllö muuttuu siniseksi.

      Hyvää alkuviikkoa, meillä täällä kaikki hyvin ja hommat hanskassa, kuten äitivainaa (kevyet mullat) tapasi sanoa.

      • Muistatkohan sinä vielä loppuviikosta minne ole muistilistasi kirjoittanut.
        Jos Hillan ehtii alkaa uuden ketjun, niin on sinulla etsimistä sitten, että missä se muistilistasi onkaan ja mitä pitikään tehdä.

        Ei sinulla oslisi vaikka kynää ja paperia muistilistaa varten.


      • Anonyymi
        Tellukka kirjoitti:

        Muistatkohan sinä vielä loppuviikosta minne ole muistilistasi kirjoittanut.
        Jos Hillan ehtii alkaa uuden ketjun, niin on sinulla etsimistä sitten, että missä se muistilistasi onkaan ja mitä pitikään tehdä.

        Ei sinulla oslisi vaikka kynää ja paperia muistilistaa varten.

        Ennen brunssia pitää muistaa se joka aamuinen juttutuokio ystävättären kanssa. Onko se ennen sitä Italian oppituntia? Aika huono muisti on jos se joka aamuinen nveljumppakin pitää kirjoittaa muistiin vai onko se nyt muuttunut vaihtoehtoiseksi lenkin kanssa? Koska se lutunen liehuletti nukkuu myöhään, lähteekö hän lenkkiseuraksi jo ennen heräämistään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen brunssia pitää muistaa se joka aamuinen juttutuokio ystävättären kanssa. Onko se ennen sitä Italian oppituntia? Aika huono muisti on jos se joka aamuinen nveljumppakin pitää kirjoittaa muistiin vai onko se nyt muuttunut vaihtoehtoiseksi lenkin kanssa? Koska se lutunen liehuletti nukkuu myöhään, lähteekö hän lenkkiseuraksi jo ennen heräämistään?

        Kyllä on taas lapsellista kommentointia. Aikuiset ihmiset? Hävetkää


      • Kirjoitan tähän jatkoa "muuttotarinaan".

        Yksi juttu näissä muutoissa on kielitaito ja sopeutumiskyky
        eri olosuhteisiin. Kun on nuori, voi oppia vieraan kielen no-
        peasti ja sopeutuu uusiin oloihin, sulautuu kulttuurielämään
        ja sosiaaliseen kanssakäyntiin.

        Joskus haaveena on, ainakin alkuvuosina, muuttaa takaisin
        kotimaahan.
        Siihenkin taitaa olla "parasta ennen"-päivä. Jos on asunut
        ulkomailla pitkään, on samalla myös alkanut irtaantua omis-
        ta juuristaan. Jossakin vaiheessa alkaa tuntua, että toinen
        jalka on toisessa maassa ja tuntee molempien maitten veto-
        voiman yhtä vahvana.
        Jossain vaiheessa on päätettävä, mihin jää kun vanhuus tulee.
        Ensimmäinen päätös oli tehtävä: Käykö lapsi suomalaista vai
        ruotsalaista koulua. Se vuosi oli 1972. Silloin tuntui kuin olisi
        kasvi, joka on kaivettu juuriltaan, viety vieraaseen maaperään,
        jossa se pysyy hengissä mutta kukoistaisi ehkä paremmin alku-
        peräisessä kasvuympäristössään.

        Sitten tuli vuosi 2015.

        Itselläni oli naiivi usko, että kun osaa kielen, kaikki muu on vaan
        pelkkää huvia: jäljellä olevien sukulaisten tapaamiset, vanhat
        työkaverit.
        En ajatellut että oli kaikki käytännön asiat omalla vastuullani:
        talon myynti, oli päästävä eroon kaikesta, mikä ei rivitaloasun-
        toon mahtuisi, siivous, tontin siistiminen. Ei sekään, että olin
        kaihin takia puolisokea. Tai että kaiken ruumiillisen rasituksen
        takia alkoi artrosiset polvet, lonkkanivelet ja nilkat pettää.
        Kaikki muuttuisi hyväksi, jos vaan pysyisin hengissä muuton yli.

        Tuli arkipäivä muuton jälkeen.
        Ajoin kylille ostoksille, mutta olisin tarvinnut joka asialle op-
        paan mukaani. Suomi elää yltäkylläisyydessä ja kun meni esim.
        meijerituoteosastolle, niin maitotuotteita oli tarjolla kattoon asti,
        enkä nähnyt lukea kaihin turmelemilla silmilläni, mitä purkeissa
        oli.
        Eräänä pivänä etsin kananmunia, enkä löytänyt. Uskaltauduin
        häiritsemään henkilökuntaa ja sain vastaukseksi ärähdyksen:
        "Siinähän niitä on ihan selkäsi takana"! Hämäläiset eivät ole
        tunnettuja ystävällisyydestään vieraita kohtaan.

        Toinen juttu oli tutustuminen mediaan tv:n ja lehtien kautta.
        Kaikki nimet olivat tietenkin vuosikymmenien aikana menneet
        uusiksi, toki joitakin vanhoja nimiä vielä näki. Yhteiskunta oli
        muuttunut täydellisesti. Siitä olin nähnyt vain vilahduksen työ-
        reissuilla tai lomilla käydessäni. Yksinkertaisinkaan sanaristikon
        ratkaisu ei onnistunut. On tiedettävä niin paljon suomalaisista
        muusikoista, poliitikoista, julkkiksista, paikoista ym.

        Ainoa, mikä on yleismaailmallista on kulttuuri.
        Musiikkia ymmärretään kaikilla kielillä, samoin taidetta - olipa
        se sitten maalauksia tai veistoksia tai jotain muuta.
        Suomi on myös luentojen luvattu maa. Monta mielenkiintoista
        luentoa ehdin kuunnella.

        Olin parantunut fyysisistä vaivoistani ja mietiskelin, olisinko
        tyytyväinen eläessäni tietyllä tavalla henkisessä tyhjiössä. Jos
        olisin vielä nuori, niin tarmoa olisi opettaa "vanha koira istumaan
        uudella tavalla", mutta nyt en enää jaksaisi. Vanhimmat sukulai-
        set ovat kuolleet, serkut ja sisarukset + minä itse ja vanhat työ-
        kaverit ovat vuorossa. Ja nuori sukupolvi eroaa omasta ikäluo-
        kastani sillä tavalla, että heillä on omat kaveripiirinsä, eivätkä pidä
        yhteyttä vanhempiin sukulaisiinsa, tuskin tietävät nimiä.

        Päätin palata takaisin Ruotsiin missä olen asunut suurimman osan
        elämästäni. En ole päätöstäni katua. Eikä tarvitse voivotella vuosien
        päästä, mitä olisi tapahtunut jos olisin muuttanut kotiin.
        Sitä ei tiedä ennenkuin kokeilee! Vuosi oli 2019.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Kirjoitan tähän jatkoa "muuttotarinaan".

        Yksi juttu näissä muutoissa on kielitaito ja sopeutumiskyky
        eri olosuhteisiin. Kun on nuori, voi oppia vieraan kielen no-
        peasti ja sopeutuu uusiin oloihin, sulautuu kulttuurielämään
        ja sosiaaliseen kanssakäyntiin.

        Joskus haaveena on, ainakin alkuvuosina, muuttaa takaisin
        kotimaahan.
        Siihenkin taitaa olla "parasta ennen"-päivä. Jos on asunut
        ulkomailla pitkään, on samalla myös alkanut irtaantua omis-
        ta juuristaan. Jossakin vaiheessa alkaa tuntua, että toinen
        jalka on toisessa maassa ja tuntee molempien maitten veto-
        voiman yhtä vahvana.
        Jossain vaiheessa on päätettävä, mihin jää kun vanhuus tulee.
        Ensimmäinen päätös oli tehtävä: Käykö lapsi suomalaista vai
        ruotsalaista koulua. Se vuosi oli 1972. Silloin tuntui kuin olisi
        kasvi, joka on kaivettu juuriltaan, viety vieraaseen maaperään,
        jossa se pysyy hengissä mutta kukoistaisi ehkä paremmin alku-
        peräisessä kasvuympäristössään.

        Sitten tuli vuosi 2015.

        Itselläni oli naiivi usko, että kun osaa kielen, kaikki muu on vaan
        pelkkää huvia: jäljellä olevien sukulaisten tapaamiset, vanhat
        työkaverit.
        En ajatellut että oli kaikki käytännön asiat omalla vastuullani:
        talon myynti, oli päästävä eroon kaikesta, mikä ei rivitaloasun-
        toon mahtuisi, siivous, tontin siistiminen. Ei sekään, että olin
        kaihin takia puolisokea. Tai että kaiken ruumiillisen rasituksen
        takia alkoi artrosiset polvet, lonkkanivelet ja nilkat pettää.
        Kaikki muuttuisi hyväksi, jos vaan pysyisin hengissä muuton yli.

        Tuli arkipäivä muuton jälkeen.
        Ajoin kylille ostoksille, mutta olisin tarvinnut joka asialle op-
        paan mukaani. Suomi elää yltäkylläisyydessä ja kun meni esim.
        meijerituoteosastolle, niin maitotuotteita oli tarjolla kattoon asti,
        enkä nähnyt lukea kaihin turmelemilla silmilläni, mitä purkeissa
        oli.
        Eräänä pivänä etsin kananmunia, enkä löytänyt. Uskaltauduin
        häiritsemään henkilökuntaa ja sain vastaukseksi ärähdyksen:
        "Siinähän niitä on ihan selkäsi takana"! Hämäläiset eivät ole
        tunnettuja ystävällisyydestään vieraita kohtaan.

        Toinen juttu oli tutustuminen mediaan tv:n ja lehtien kautta.
        Kaikki nimet olivat tietenkin vuosikymmenien aikana menneet
        uusiksi, toki joitakin vanhoja nimiä vielä näki. Yhteiskunta oli
        muuttunut täydellisesti. Siitä olin nähnyt vain vilahduksen työ-
        reissuilla tai lomilla käydessäni. Yksinkertaisinkaan sanaristikon
        ratkaisu ei onnistunut. On tiedettävä niin paljon suomalaisista
        muusikoista, poliitikoista, julkkiksista, paikoista ym.

        Ainoa, mikä on yleismaailmallista on kulttuuri.
        Musiikkia ymmärretään kaikilla kielillä, samoin taidetta - olipa
        se sitten maalauksia tai veistoksia tai jotain muuta.
        Suomi on myös luentojen luvattu maa. Monta mielenkiintoista
        luentoa ehdin kuunnella.

        Olin parantunut fyysisistä vaivoistani ja mietiskelin, olisinko
        tyytyväinen eläessäni tietyllä tavalla henkisessä tyhjiössä. Jos
        olisin vielä nuori, niin tarmoa olisi opettaa "vanha koira istumaan
        uudella tavalla", mutta nyt en enää jaksaisi. Vanhimmat sukulai-
        set ovat kuolleet, serkut ja sisarukset minä itse ja vanhat työ-
        kaverit ovat vuorossa. Ja nuori sukupolvi eroaa omasta ikäluo-
        kastani sillä tavalla, että heillä on omat kaveripiirinsä, eivätkä pidä
        yhteyttä vanhempiin sukulaisiinsa, tuskin tietävät nimiä.

        Päätin palata takaisin Ruotsiin missä olen asunut suurimman osan
        elämästäni. En ole päätöstäni katua. Eikä tarvitse voivotella vuosien
        päästä, mitä olisi tapahtunut jos olisin muuttanut kotiin.
        Sitä ei tiedä ennenkuin kokeilee! Vuosi oli 2019.

        Tämä oli todella hieno ja valaiseva kertomus muuton dynamiikasta kun muuttaja ei ole enää ihan nuori.
        Kopioin tämän nyt talteen täältä ja palaan asiaan.


    • Anonyymi

      Olipa muuten mukavan leppoisa kirja,Jaana Tapion kirjoittama: NÄIN ON HYVÄ. Suosittelen.

      • Anonyymi

        Kävin katsomassa esittelyn. Kertoo Annasta joka saa perinnöksi vanhan talon ja muuttaa sinne. Sopeutuu kylän elämään ja löytyy Jussi. Kirjoittaja on Loimaalainen fil. maisteri. Voisin katsella kirjastosta, kiinnostaa. Ihana kansikuva.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kävin katsomassa esittelyn. Kertoo Annasta joka saa perinnöksi vanhan talon ja muuttaa sinne. Sopeutuu kylän elämään ja löytyy Jussi. Kirjoittaja on Loimaalainen fil. maisteri. Voisin katsella kirjastosta, kiinnostaa. Ihana kansikuva.

        Minä laitan kirjastoon tuosta varauksen kuhan saa luettua ensin seitsemän sisaren sarjan. Kiva kun täällä saa aina vinkkejä kirjoista.


    • Anonyymi

      Hyvä kirja, kuuntelin myös minä.

      • Huomenta, tiistai on vuorossa ja Mauri myrskystä olemme selvinneet, ainakin siltä näyttää, puiston puut säilyivät pystyssä, samoin naapuritalon pihan vanhat kuuset ja koivut.
        Mittailen niitä aina silmilläni ja ajattelen, että jos tien yli kaatuvat, rikkovat meidänkin taloa.

        Noista ruokailuista on mielipiteitä esiin tullut, itse en jaksa suuriakaan miettiä mikä olisi minulle parasta, syön mihin halut viittaa, mieliteotkin alkavat hävitä, ruoka ei oikein maistu.
        Siksi yritän laittaa aina sellaista mikä mielihaluja tavoittelee., usein nuo juurekset kuitenkin tuntuu parhaimmilta.
        Tänään teen Lindstömin pihvejä, saan loput punajuuret taikinaan ja sipulirenkaita sitten pihvien päälle. tuntuu makuaistitkin nousevan, kun näistä puhun.
        Pakkasia joudun järjestelemään, että saan pihvejä sopimaan ja odottamaan vuoroaan, sen verran runsaasti niitä teen.
        Puolukkasurvokset otan jääkaappiin, säilyvät sielläkin.
        Minä kuvittelen, että juureksia ei liikaa syö koskaan, onko kaikki terveellistä en sitä mieti, jos maistuu, jossakin vaiheessa suu ja vatsa sanoo kiitos ei enää.
        Salaattia teen harvoin, syön kurkut kurkkuina ja salaatin leivän päällä.
        Tomaatteja laitan keittoihin ja kastikeihin runsaasti.
        Tein punasipulipikkelsiä, ja maistuipa hyvältä sekin.

        Mdk.mdk kertoili haluavansa kaiken puuhastelun selväksi loppuviikkoon, minulla juuri loppuviikko työllistää, torstai tai perjantai kauppa-asiat, ja tori, lauantaina siivous ja sitten sunnuntai ja alkuviikko pieniä puuhia tehden.
        Nyt varmaan alkaa Skippo pelit kesiviikkoisin ja siinä yksi meno talven ajaksi.
        Paljon jää aikaa uusia asioita yrittää tehdä, jos tai kun niitä keksin.

        Kukkivat pelargoniat minäkin nostin ikkunalaudoille, niin paljon nuppuja, jospa jaksaisivat sisälläkin kukkia.
        Kukinnan lopulla sitten komeroon ja kuivamaan, kunnes keväällä taas ikkunalaudoille leikattuna, toivoen, että kasvu alkaa.
        Näin sitä vaan elää kuvitellen elämän jatkuvan edelleen.

        Pitäisi yrittää taas kirjojen lukuakin, jospa keskittyminen olisi parantunut ja muistaisin lukemani sivut kerralla, harmittaa, kun sekin viihdyke on tipotiessään.
        Olen onnellinen, kun tietokoneen välityksellä saan seurattua taitajien musiikki esityksiä ja idän näyttelijöiden ilmeikkäitä ja taidokkaita esityksiä.

        Lasten kasvatuksesta en osaa ottaa mitään omaksi taidokseni, he vain kasvoivat, tehden virheitä ja onnistuen, kuitenkin asiansa hoitavia ovat tänä päivänä.

        Nyt päivän touhuihin, aina jotain kivaakin tapahtuu, samaa toivottelen teille kaikille.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, tiistai on vuorossa ja Mauri myrskystä olemme selvinneet, ainakin siltä näyttää, puiston puut säilyivät pystyssä, samoin naapuritalon pihan vanhat kuuset ja koivut.
        Mittailen niitä aina silmilläni ja ajattelen, että jos tien yli kaatuvat, rikkovat meidänkin taloa.

        Noista ruokailuista on mielipiteitä esiin tullut, itse en jaksa suuriakaan miettiä mikä olisi minulle parasta, syön mihin halut viittaa, mieliteotkin alkavat hävitä, ruoka ei oikein maistu.
        Siksi yritän laittaa aina sellaista mikä mielihaluja tavoittelee., usein nuo juurekset kuitenkin tuntuu parhaimmilta.
        Tänään teen Lindstömin pihvejä, saan loput punajuuret taikinaan ja sipulirenkaita sitten pihvien päälle. tuntuu makuaistitkin nousevan, kun näistä puhun.
        Pakkasia joudun järjestelemään, että saan pihvejä sopimaan ja odottamaan vuoroaan, sen verran runsaasti niitä teen.
        Puolukkasurvokset otan jääkaappiin, säilyvät sielläkin.
        Minä kuvittelen, että juureksia ei liikaa syö koskaan, onko kaikki terveellistä en sitä mieti, jos maistuu, jossakin vaiheessa suu ja vatsa sanoo kiitos ei enää.
        Salaattia teen harvoin, syön kurkut kurkkuina ja salaatin leivän päällä.
        Tomaatteja laitan keittoihin ja kastikeihin runsaasti.
        Tein punasipulipikkelsiä, ja maistuipa hyvältä sekin.

        Mdk.mdk kertoili haluavansa kaiken puuhastelun selväksi loppuviikkoon, minulla juuri loppuviikko työllistää, torstai tai perjantai kauppa-asiat, ja tori, lauantaina siivous ja sitten sunnuntai ja alkuviikko pieniä puuhia tehden.
        Nyt varmaan alkaa Skippo pelit kesiviikkoisin ja siinä yksi meno talven ajaksi.
        Paljon jää aikaa uusia asioita yrittää tehdä, jos tai kun niitä keksin.

        Kukkivat pelargoniat minäkin nostin ikkunalaudoille, niin paljon nuppuja, jospa jaksaisivat sisälläkin kukkia.
        Kukinnan lopulla sitten komeroon ja kuivamaan, kunnes keväällä taas ikkunalaudoille leikattuna, toivoen, että kasvu alkaa.
        Näin sitä vaan elää kuvitellen elämän jatkuvan edelleen.

        Pitäisi yrittää taas kirjojen lukuakin, jospa keskittyminen olisi parantunut ja muistaisin lukemani sivut kerralla, harmittaa, kun sekin viihdyke on tipotiessään.
        Olen onnellinen, kun tietokoneen välityksellä saan seurattua taitajien musiikki esityksiä ja idän näyttelijöiden ilmeikkäitä ja taidokkaita esityksiä.

        Lasten kasvatuksesta en osaa ottaa mitään omaksi taidokseni, he vain kasvoivat, tehden virheitä ja onnistuen, kuitenkin asiansa hoitavia ovat tänä päivänä.

        Nyt päivän touhuihin, aina jotain kivaakin tapahtuu, samaa toivottelen teille kaikille.

        Hyvät huomenet!

        Nyt meinasi käydä köpelösti, kun nukutti niin makeasti, että kello oli jo
        yli puoli kahdeksan, kun heräsin. Minulla on makuukamari aivan pimeä:
        sälekaihtimet kiinni ja sen päällä vielä pimentävä rullaverho, Silmien
        päällä vielä unisuoja. En voi nukkua valoisassa huoneessa, paitsi päikkärit,
        jolloin voi nukahtaa vaikka nojatuoliin, jos sitä on kallistanut vähän taak-
        sepäin. Viime yö oli poikkeuksellisen hyväuninen yö.

        Sängystä ja aamupesuista selvittyä vilkaisin lämpömittariin, joka näyttää
        pikkuhiljaa muuttuvan kylmämittariksi. Näytti vaan +6º klo 8.
        Vaatetta sen mukaan päälle ja päätin, että tänä päivänä on se päivä kun
        lämpimät takit ja jakut on otettava tuuletettavaksi. Niitä voi tarvita pian.

        Oli epätavallisen paljon ihmisiä liikkeellä (niin tietenkin kun olin itse "myö-
        hässä"); opiskelijoita isoissa laumoissa pyörineen yliopistolle menossa,
        muita koululaisia odottelemassa bussejaan, pienemmät vanhemman
        saattelemana ala-asteen kouluille ja sitten kaikista pienimmät vaunussa
        menossa "tarhaan" eli esikouluun, niinkuin niitä vanhoja lastentarhoja
        tänään kutsutaan. Koko tulevaisuuden kirjo siinä silmien edessä.

        Mutta minä - mennyttä sukupolvea edustavana - kävelin vielä ripeästi,
        salaiset varustukset (polvi- ja säärituet) piilossa, nautin kirpeästä syys-
        aamusta, joka antaa hyvän alkusysäyksen tällekin päivälle.
        Kun tulin takaisin ja laitoin aamu-tv päälle, niin sattui sopivasti tv-tohtori
        kertomaan lenkkien positiivisesta vaikutuksesta pidentää ikää. Hän
        sanoi, että jokainen lenkillä oltu tunti pidentää ihmisen ikää vastaavasti
        tunnilla.
        Siinä onkin tällaiselle numeronörtille nyt laskutehtävä, kuinka paljon olen
        mahdollisesti vuoden sisällä säästänyt "elämänpankkiin"...
        Jaksetaan elää!


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Hyvät huomenet!

        Nyt meinasi käydä köpelösti, kun nukutti niin makeasti, että kello oli jo
        yli puoli kahdeksan, kun heräsin. Minulla on makuukamari aivan pimeä:
        sälekaihtimet kiinni ja sen päällä vielä pimentävä rullaverho, Silmien
        päällä vielä unisuoja. En voi nukkua valoisassa huoneessa, paitsi päikkärit,
        jolloin voi nukahtaa vaikka nojatuoliin, jos sitä on kallistanut vähän taak-
        sepäin. Viime yö oli poikkeuksellisen hyväuninen yö.

        Sängystä ja aamupesuista selvittyä vilkaisin lämpömittariin, joka näyttää
        pikkuhiljaa muuttuvan kylmämittariksi. Näytti vaan 6º klo 8.
        Vaatetta sen mukaan päälle ja päätin, että tänä päivänä on se päivä kun
        lämpimät takit ja jakut on otettava tuuletettavaksi. Niitä voi tarvita pian.

        Oli epätavallisen paljon ihmisiä liikkeellä (niin tietenkin kun olin itse "myö-
        hässä"); opiskelijoita isoissa laumoissa pyörineen yliopistolle menossa,
        muita koululaisia odottelemassa bussejaan, pienemmät vanhemman
        saattelemana ala-asteen kouluille ja sitten kaikista pienimmät vaunussa
        menossa "tarhaan" eli esikouluun, niinkuin niitä vanhoja lastentarhoja
        tänään kutsutaan. Koko tulevaisuuden kirjo siinä silmien edessä.

        Mutta minä - mennyttä sukupolvea edustavana - kävelin vielä ripeästi,
        salaiset varustukset (polvi- ja säärituet) piilossa, nautin kirpeästä syys-
        aamusta, joka antaa hyvän alkusysäyksen tällekin päivälle.
        Kun tulin takaisin ja laitoin aamu-tv päälle, niin sattui sopivasti tv-tohtori
        kertomaan lenkkien positiivisesta vaikutuksesta pidentää ikää. Hän
        sanoi, että jokainen lenkillä oltu tunti pidentää ihmisen ikää vastaavasti
        tunnilla.
        Siinä onkin tällaiselle numeronörtille nyt laskutehtävä, kuinka paljon olen
        mahdollisesti vuoden sisällä säästänyt "elämänpankkiin"...
        Jaksetaan elää!

        Täälläkin +7 astetta aamulenkillä ja tuntui toooosi kylmältä. Hain säiliöstä pari lämpimämpää takkia parvekkeelle tuulettumaan ja inventoin pitkien kalsareiden tilanteen vaatekaapista. Muutoinkin saanee kesävaatteita laittaa jo talvisäilöön.

        Tänään kuitenkin paistaa aurinko. Eilinen päivä oli niin epävakaisen sateinen jotta kun lähdit lenkille ja ei satanut puolessa välin satoi vettä tuulen myötä vaakatasossa.
        Mutta sellaista tämä Suomen syksy on.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Hyvät huomenet!

        Nyt meinasi käydä köpelösti, kun nukutti niin makeasti, että kello oli jo
        yli puoli kahdeksan, kun heräsin. Minulla on makuukamari aivan pimeä:
        sälekaihtimet kiinni ja sen päällä vielä pimentävä rullaverho, Silmien
        päällä vielä unisuoja. En voi nukkua valoisassa huoneessa, paitsi päikkärit,
        jolloin voi nukahtaa vaikka nojatuoliin, jos sitä on kallistanut vähän taak-
        sepäin. Viime yö oli poikkeuksellisen hyväuninen yö.

        Sängystä ja aamupesuista selvittyä vilkaisin lämpömittariin, joka näyttää
        pikkuhiljaa muuttuvan kylmämittariksi. Näytti vaan 6º klo 8.
        Vaatetta sen mukaan päälle ja päätin, että tänä päivänä on se päivä kun
        lämpimät takit ja jakut on otettava tuuletettavaksi. Niitä voi tarvita pian.

        Oli epätavallisen paljon ihmisiä liikkeellä (niin tietenkin kun olin itse "myö-
        hässä"); opiskelijoita isoissa laumoissa pyörineen yliopistolle menossa,
        muita koululaisia odottelemassa bussejaan, pienemmät vanhemman
        saattelemana ala-asteen kouluille ja sitten kaikista pienimmät vaunussa
        menossa "tarhaan" eli esikouluun, niinkuin niitä vanhoja lastentarhoja
        tänään kutsutaan. Koko tulevaisuuden kirjo siinä silmien edessä.

        Mutta minä - mennyttä sukupolvea edustavana - kävelin vielä ripeästi,
        salaiset varustukset (polvi- ja säärituet) piilossa, nautin kirpeästä syys-
        aamusta, joka antaa hyvän alkusysäyksen tällekin päivälle.
        Kun tulin takaisin ja laitoin aamu-tv päälle, niin sattui sopivasti tv-tohtori
        kertomaan lenkkien positiivisesta vaikutuksesta pidentää ikää. Hän
        sanoi, että jokainen lenkillä oltu tunti pidentää ihmisen ikää vastaavasti
        tunnilla.
        Siinä onkin tällaiselle numeronörtille nyt laskutehtävä, kuinka paljon olen
        mahdollisesti vuoden sisällä säästänyt "elämänpankkiin"...
        Jaksetaan elää!

        Tuli muuten mieleen parvekekukistani, että laitoin pelargonoita
        korkeaan koriin keväällä joskus toukokuussa. Joulukukista oli
        sipuleita jäljellä ja otin kolme hyasintin sipulia ja piilotin ne pelar-
        gonioitten lehtien suojaan "keräämään voimaa" kesän aikana.
        Mutta hämmästykseni oli suuri kun juhannuksen aikaan pilkisti
        jotakin valkoista pelargonian lehtien välistä - hyasintit kukkivat!

        Kuinka se voi olla mahdollista, että ne kuivat sipulivat, jotka istutin
        toukokuussa, alkoivat kukkia niin lyhyessä ajassa?

        Nyt olen pttanut sipulit talteen ja ajattelin yrittää istuttaa ne joskus
        loka-marraskuussa täällä sisätiloissa. Käytän samaa K-raudasta osta-
        maani kukka-alustaa, jossa se salaisuus piilee. Hauskuuksia horisontissa!

        Onko muilla vastaavia kokemuksia? Orkideani ovat nyt uhmaiässä, eivät
        kuki, mutta lykkäävät ilmajuuria niin maan vietävästi, että niistä saa pian
        virkata verkon ympärille. :) Olen saanut neuvon, että odotellaan vaan, niin
        kyllä ne kohta haluavat kukkia.


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Tuli muuten mieleen parvekekukistani, että laitoin pelargonoita
        korkeaan koriin keväällä joskus toukokuussa. Joulukukista oli
        sipuleita jäljellä ja otin kolme hyasintin sipulia ja piilotin ne pelar-
        gonioitten lehtien suojaan "keräämään voimaa" kesän aikana.
        Mutta hämmästykseni oli suuri kun juhannuksen aikaan pilkisti
        jotakin valkoista pelargonian lehtien välistä - hyasintit kukkivat!

        Kuinka se voi olla mahdollista, että ne kuivat sipulivat, jotka istutin
        toukokuussa, alkoivat kukkia niin lyhyessä ajassa?

        Nyt olen pttanut sipulit talteen ja ajattelin yrittää istuttaa ne joskus
        loka-marraskuussa täällä sisätiloissa. Käytän samaa K-raudasta osta-
        maani kukka-alustaa, jossa se salaisuus piilee. Hauskuuksia horisontissa!

        Onko muilla vastaavia kokemuksia? Orkideani ovat nyt uhmaiässä, eivät
        kuki, mutta lykkäävät ilmajuuria niin maan vietävästi, että niistä saa pian
        virkata verkon ympärille. :) Olen saanut neuvon, että odotellaan vaan, niin
        kyllä ne kohta haluavat kukkia.

        Pikkuflamingonkukkani alkoi kukkimaan.
        Ostin rustasta kesäkukkia a 0,20 € . Ulkona menestyivät viikon verran, sisällä kukkivat vieläkin.

        Korppis


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pikkuflamingonkukkani alkoi kukkimaan.
        Ostin rustasta kesäkukkia a 0,20 € . Ulkona menestyivät viikon verran, sisällä kukkivat vieläkin.

        Korppis

        Se on tyylikäs kukka. Vaatiiko paljon kastelua? Sehän on trooppinen
        kasvi, ajattelin että se varmaan vaatii suihkutusta tms.


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Se on tyylikäs kukka. Vaatiiko paljon kastelua? Sehän on trooppinen
        kasvi, ajattelin että se varmaan vaatii suihkutusta tms.

        Mieheni hoitaa kukkamme. Tarkistaa päivittäin
        veden tarpeen ja lisää tarvittaessa.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieheni hoitaa kukkamme. Tarkistaa päivittäin
        veden tarpeen ja lisää tarvittaessa.

        Korppis

        Jokainen tekee mihin pystyy.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen tekee mihin pystyy.

        Olen hyvin kiitollinen kivasta siivoojastamme, imuri surisee yläkerrassa. Alakerta on siivottu ja saunan sekä kylpyhuoneen lattiakaivot puhdistettu.

        Palveluita voi ostaakin.


    • Illankorvaa keski-Suomesta.
      Hetki vierähtänyt täällä käynnistä, aika kulkee lentäen touhutessa ja sukulaisten seurassa.
      Olen tässä nyt muutaman päivän Kisun kanssa kahdestaan.

      Ulkona on jo pussipimeää.
      Sunnuntai-iltapäivällä läksin alatalolle, piti vain käydä emmeitä viemässä.
      Terassille päästyäni kuulin kurkien tulevan, pari auraa tuli peräkkäin.
      Ilma oli suotuisa, niinpä ajattelin, etten lähdekään minnekään, niitä varmasti tulee lisää.
      Rupesin sitten ajankulukseni teräsharjalla kesäkeittiön savupiipun tiilisaumoja putsaamaan sammaleesta.
      Ja tulihan niitä, kurkia 10 erikokoisia auroja lisää. Ääntä pitaen. Komia oli näky.

      Tuota pikkumökin lattiaa piti pojan kanssa uusia, alettiin jo, kunnes havaitsimme, että kaiteissakin on jo lahoa.
      Niinpä päätimme laittaa ensi keväänä koko terassin uusiksi.

      Vanhimmalla pojanpojallani on 3 alle kouluikäistä tytärtä, Tammikuussa tulee 4 lapsi, nyt poika.
      Hän on sitten 6:s lapsenlastenlapseni.

      Tuosta Dalai Lamasta tuli mieleeni, kun kerrottiin, että, kun Kiinalaiset kutsuivat hänet neuvotteluihin, hän kysyi neuvoa valtion oraakkelilta, joka sanoi, lähde, lähde jo tänä iltana ja piirsi kartan, missä oli oikotie Intian rajalle.
      Niin sitten tapahtui, seuruetta suojasi 500 Tiibetin armeijan sotilasta.
      Intia otti Laman vastaan.

      Puolukkametsässä on kanssa aikaa kulunut ja niitä työstäessä, huomenna pitäisi olla pouta, joten vielä menen.
      Käyhän se vähän koipiin tuo metsässä rämmintä.
      Yöllä sain vasempaan reiteen kamalan krampin, meinasin ihan kiljaista.
      Magnesiajuomaa laitoin tänään.
      Käsivarretkin ovat ruvenneet vähän oireilemaan. Se taitaa olla oma vika, kun kaikenmoista pitää olla hääräämässä.

      Minulle jäi taas tuo ´´puuhevonen´´ kun hihna rupesi autosta vinkumaan, poika vei auton, lupasi vaihtaa vesipunpun , hihnan ja kiristäjän. Kyllä se siitä.

      • Anonyymi

        Onpa omituinen juttu.
        Kiina kutsuu Dalai Laman neuvotteluihin.
        Hän lähtee Intiaan, joka ottaa hänet vastaan.


      • Pilvetön taivas, tuuli kyllä muistuttaa olemassa olostaan, sää viileni kovasti, meillä sisällä kyllä lämmin, patterit hehkuttavat lämpöä.
        Syksyssä sekin mukava tunne, kun koti tuntuu entistä enemmän hyvän olon tyyssijana, kunnes talven tullen on jo totuttu lämpimään sisätilaan.
        Tytär ja vävy kävivät pitkästä aikaa kahvilla ja siinä sitten kuulumisia vaihdeltiin, kertoivat raivaavansa mökiltä tavaraa jätesäkkiin, pari säkillistä jo täynnä.
        Kumma tapa se olikin ennen , että mökille kaikki kotona tarpeeton hilattiin, nyt sitten sieltä hankalammin niitä pois hävitetään.
        Heillekin ikää kertyy ja saaressa oleva mökki alkaa käydä väsyttäväksi hoitaa ja ylläpitää, jälkeläisillä omat mökit, kauppaamaan varmaan joutuvat

        Eliaana kertoilit noista kivuista mitä aina vaan lisää ilmestyy, kädet minullakin on ruvenneet puutumaan ja kyselinkin tyttäreltä kilon painoja, jotka mieheni joskus minulle teki, on ehkä jo kierrätykseen joutuneet, lupasivat etsiä.
        Olivat niin käteen käyvät, metalliset, työmaallaan mieheni ne sorvasi.
        Muistan pienen morttelin, hiukan yli sentin mittaisen, senkin sorvasi avioliiton alkuaikoina, sekin on kadonnut, harmi.
        Varmaan luet myös paljon, tuo kertomasi Dalai Laman matkasta sen kertoi.
        Sinulla tuo poika on aarre, kun kaiken huoltaa ja kaverina rakentelee, minun pojalla ei aika riitä, yli puolivuotta odotellut keittiön lattian laittamista, kai pitää turvautua ulkopuolisen apuun.
        Pojan tyttären mies on firman rakennusmies ja hänen työnsä myös työllistää, kaupungin laiturit jatkuvasti huoltoa kaipaavat, nyt vielä se uusi koti jotain pientä hommaa lisää.
        Jospa odotan kärsivällisesti, minä en tykkää asioiden siirtymistä, mikä on tehtävä, olisi heti tehtävä.

        Minun elämän "pankki" ei lenkeistä täyty, en millään saa itseäni lähtemään, vain nuo pakolliset jaksan, kälyni soitti ja kutsui käymään, hävettää, kun en saa itseäni kadun yli luokseen menemään.
        Voimistelut kyllä sitkeästi joka aamu teen, siihen se sitten jääkin.
        Kälyni kertoili hyvin ajan kuluvan, no se ainakin hyvä hänen kohdallaan, että ei tunne yksinäisyyttä.
        Ruokaa ei laita, tytär yrittää käydessään pakkaseen tehdä, mutta sanoi mielellään käyvänsä syömässä ulkona, sekin saattaa hyvää tehdä, kun vielä pystyy.
        Telkkaria ei päivällä näe, illalla vähän kuitenkin, surullista kaiken kaikkiaan, kertoili lääkärissä käyneensä, mutta ei muistanut minkä vuoksi, tytär aina mukana.

        Minulle on iloa tästä tietokone annista, Facebookista kuuntelen musiikkia, ison Straus orkesterin soittamana, Andre Rievin johtamana, upeaa ja yleisö elää mukana.
        Toinen uusi tuttavuus aivan mahtavan laulajan anti, Dimas Kudaihbergerin aivan upea laaja äänilajin anti.
        Monia muita ihania lauluryhmiä ja yksittäisiä laulajia, Elviksenkin lauluja taitavasti toistavat.
        Musiikki antaa paljon, en mitään sinfonioita kuuntele, en ymmärrä, mutta musiikissa on kaikille jotakin.

        Kuuntelin eilen radiosta älykännyköiden ja tietokoneen käytön paheksuntaa, no syyllistyn kyllä tietokoneen katseluun, selailuun paljonkin, mutta näin jotenkin pysyn ajan hengessä.
        Puhelin on vaan soittoja varten., telkkari sitten myös yksi seuraani liittyvä, hyvinkin paljon.
        Väitettäköön mitä tahansa, mutta aina jotakin virikkeitä antavat, ainakin minulle.

        Jospa tältä aamulta riittää tämä itsensä purkaminen, eipä kukaan livenä elävä näitä harmeja joudu kuuntelemaan, harmeja sanon, kuitenkin iloja vaan melkein etsin näistäkin laitteista.
        Hyvää ja iloista päivää.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Pilvetön taivas, tuuli kyllä muistuttaa olemassa olostaan, sää viileni kovasti, meillä sisällä kyllä lämmin, patterit hehkuttavat lämpöä.
        Syksyssä sekin mukava tunne, kun koti tuntuu entistä enemmän hyvän olon tyyssijana, kunnes talven tullen on jo totuttu lämpimään sisätilaan.
        Tytär ja vävy kävivät pitkästä aikaa kahvilla ja siinä sitten kuulumisia vaihdeltiin, kertoivat raivaavansa mökiltä tavaraa jätesäkkiin, pari säkillistä jo täynnä.
        Kumma tapa se olikin ennen , että mökille kaikki kotona tarpeeton hilattiin, nyt sitten sieltä hankalammin niitä pois hävitetään.
        Heillekin ikää kertyy ja saaressa oleva mökki alkaa käydä väsyttäväksi hoitaa ja ylläpitää, jälkeläisillä omat mökit, kauppaamaan varmaan joutuvat

        Eliaana kertoilit noista kivuista mitä aina vaan lisää ilmestyy, kädet minullakin on ruvenneet puutumaan ja kyselinkin tyttäreltä kilon painoja, jotka mieheni joskus minulle teki, on ehkä jo kierrätykseen joutuneet, lupasivat etsiä.
        Olivat niin käteen käyvät, metalliset, työmaallaan mieheni ne sorvasi.
        Muistan pienen morttelin, hiukan yli sentin mittaisen, senkin sorvasi avioliiton alkuaikoina, sekin on kadonnut, harmi.
        Varmaan luet myös paljon, tuo kertomasi Dalai Laman matkasta sen kertoi.
        Sinulla tuo poika on aarre, kun kaiken huoltaa ja kaverina rakentelee, minun pojalla ei aika riitä, yli puolivuotta odotellut keittiön lattian laittamista, kai pitää turvautua ulkopuolisen apuun.
        Pojan tyttären mies on firman rakennusmies ja hänen työnsä myös työllistää, kaupungin laiturit jatkuvasti huoltoa kaipaavat, nyt vielä se uusi koti jotain pientä hommaa lisää.
        Jospa odotan kärsivällisesti, minä en tykkää asioiden siirtymistä, mikä on tehtävä, olisi heti tehtävä.

        Minun elämän "pankki" ei lenkeistä täyty, en millään saa itseäni lähtemään, vain nuo pakolliset jaksan, kälyni soitti ja kutsui käymään, hävettää, kun en saa itseäni kadun yli luokseen menemään.
        Voimistelut kyllä sitkeästi joka aamu teen, siihen se sitten jääkin.
        Kälyni kertoili hyvin ajan kuluvan, no se ainakin hyvä hänen kohdallaan, että ei tunne yksinäisyyttä.
        Ruokaa ei laita, tytär yrittää käydessään pakkaseen tehdä, mutta sanoi mielellään käyvänsä syömässä ulkona, sekin saattaa hyvää tehdä, kun vielä pystyy.
        Telkkaria ei päivällä näe, illalla vähän kuitenkin, surullista kaiken kaikkiaan, kertoili lääkärissä käyneensä, mutta ei muistanut minkä vuoksi, tytär aina mukana.

        Minulle on iloa tästä tietokone annista, Facebookista kuuntelen musiikkia, ison Straus orkesterin soittamana, Andre Rievin johtamana, upeaa ja yleisö elää mukana.
        Toinen uusi tuttavuus aivan mahtavan laulajan anti, Dimas Kudaihbergerin aivan upea laaja äänilajin anti.
        Monia muita ihania lauluryhmiä ja yksittäisiä laulajia, Elviksenkin lauluja taitavasti toistavat.
        Musiikki antaa paljon, en mitään sinfonioita kuuntele, en ymmärrä, mutta musiikissa on kaikille jotakin.

        Kuuntelin eilen radiosta älykännyköiden ja tietokoneen käytön paheksuntaa, no syyllistyn kyllä tietokoneen katseluun, selailuun paljonkin, mutta näin jotenkin pysyn ajan hengessä.
        Puhelin on vaan soittoja varten., telkkari sitten myös yksi seuraani liittyvä, hyvinkin paljon.
        Väitettäköön mitä tahansa, mutta aina jotakin virikkeitä antavat, ainakin minulle.

        Jospa tältä aamulta riittää tämä itsensä purkaminen, eipä kukaan livenä elävä näitä harmeja joudu kuuntelemaan, harmeja sanon, kuitenkin iloja vaan melkein etsin näistäkin laitteista.
        Hyvää ja iloista päivää.

        Hyvää huomenta Punahilkka!
        Miltä se maisuu kahvitilkka? - Noin tapaamme aloittaa sis-
        kon kanssa puhelut lauantaiaamuisin, kun kerromme toisil-
        lemme, kuinka viikko on kulunut. Ja miltä seuraavan viikon
        ohjelma tulee näyttämään, jos sitten toteutuu, on monesta
        asiasta kiinni, esimerkiksi terveydentilasta.
        Veljen kanssa juttelen Formuloista, rakennustöistä, moottori-
        pyöristä, matkoista.

        Täällä oli vaan +7º kun rupesin tekemään uloslähtöä ja kat-
        soin mittaria, lisäsin pipon asuuni, kun näin että tuulee vaaka-
        suoraan.
        Juuri nyt kuuluu kauhea jylinä ilmassa. Se on tavallista tässä
        kaupungissa, mutta nyt kai sitten nuo drooni-välikohtaukset
        Kastrupin lentokentän yläpuolella ja Norjassa ovat vaikuttaneet
        siihen, että täälläkin ollaan extra valppaina.

        Dalai Lamasta tuli mieleen, että hän pakeni Intiaan 1959, missä
        hän sai poliittisen turvapaikan. Ulkomailta käsin hän sitten yritti
        vaikuttaa tibetiläisten itsenäisyyteen.
        Hän levitti myös matkoillaan elämänfilosofiaansa. Buddhalai-
        suus ei ole varsinainen uskonto, vaan elämänviisautta levittävä
        yhteisö.

        Joskus 2004, kun olin Sri Lankalla, menimme buddhalaistemppe-
        liin, missä meidän piti ensinnäkin vannoa noudattavamme 5 eri
        sääntöä. Meidän piti lausua munkin perässä ja luvata että emme
        tapa, emme varasta, emme petä puolisoamme, emme valehtele,
        emmekä käytä alkoholia.
        Silloin oli se tsunami-aika, tulimme kotiin yöllä, kun tilanne oli
        pahimmillaan Aasiassa. Joskus ei lottomiljoona päihitä elämän-
        voittoa.

        Syksy on tosiaan ”kodikas” vuodenaika. Voi rakentaa pehmeän,
        lämpoisen pesän. Voi vaihtaa hieman lämpöisempiin väreihin teks-
        tiileissä. Ottaa esille lämmittäviä hartialiinoja tai shaaleja.
        Ripottelen ohuita peitteitä lähettyville, jos tv:tä katsoessa haluaa
        jotakin lämmintä polvilleen, joita saattaa jumottaa. Silloin voisi olla
        kiva jos omistaisi sylikissan tai -koiran.

        Nyt rupean värkkäämään asetelmia, kun keräsin värikkäitä vaahte-
        ranlehtiä lenkillä. Ainakin yksi asetelma onnistuu aina: otan 1 kukan
        maljakon, laitan siihen värikkään ”vaahteranlehtitupsun”, ehkä pelar-
        gonian lehtiä alle. Vaahteranlehdet yksinkin riittävät, ovat kauniita.

        Värikästä päivää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää huomenta Punahilkka!
        Miltä se maisuu kahvitilkka? - Noin tapaamme aloittaa sis-
        kon kanssa puhelut lauantaiaamuisin, kun kerromme toisil-
        lemme, kuinka viikko on kulunut. Ja miltä seuraavan viikon
        ohjelma tulee näyttämään, jos sitten toteutuu, on monesta
        asiasta kiinni, esimerkiksi terveydentilasta.
        Veljen kanssa juttelen Formuloista, rakennustöistä, moottori-
        pyöristä, matkoista.

        Täällä oli vaan 7º kun rupesin tekemään uloslähtöä ja kat-
        soin mittaria, lisäsin pipon asuuni, kun näin että tuulee vaaka-
        suoraan.
        Juuri nyt kuuluu kauhea jylinä ilmassa. Se on tavallista tässä
        kaupungissa, mutta nyt kai sitten nuo drooni-välikohtaukset
        Kastrupin lentokentän yläpuolella ja Norjassa ovat vaikuttaneet
        siihen, että täälläkin ollaan extra valppaina.

        Dalai Lamasta tuli mieleen, että hän pakeni Intiaan 1959, missä
        hän sai poliittisen turvapaikan. Ulkomailta käsin hän sitten yritti
        vaikuttaa tibetiläisten itsenäisyyteen.
        Hän levitti myös matkoillaan elämänfilosofiaansa. Buddhalai-
        suus ei ole varsinainen uskonto, vaan elämänviisautta levittävä
        yhteisö.

        Joskus 2004, kun olin Sri Lankalla, menimme buddhalaistemppe-
        liin, missä meidän piti ensinnäkin vannoa noudattavamme 5 eri
        sääntöä. Meidän piti lausua munkin perässä ja luvata että emme
        tapa, emme varasta, emme petä puolisoamme, emme valehtele,
        emmekä käytä alkoholia.
        Silloin oli se tsunami-aika, tulimme kotiin yöllä, kun tilanne oli
        pahimmillaan Aasiassa. Joskus ei lottomiljoona päihitä elämän-
        voittoa.

        Syksy on tosiaan ”kodikas” vuodenaika. Voi rakentaa pehmeän,
        lämpoisen pesän. Voi vaihtaa hieman lämpöisempiin väreihin teks-
        tiileissä. Ottaa esille lämmittäviä hartialiinoja tai shaaleja.
        Ripottelen ohuita peitteitä lähettyville, jos tv:tä katsoessa haluaa
        jotakin lämmintä polvilleen, joita saattaa jumottaa. Silloin voisi olla
        kiva jos omistaisi sylikissan tai -koiran.

        Nyt rupean värkkäämään asetelmia, kun keräsin värikkäitä vaahte-
        ranlehtiä lenkillä. Ainakin yksi asetelma onnistuu aina: otan 1 kukan
        maljakon, laitan siihen värikkään ”vaahteranlehtitupsun”, ehkä pelar-
        gonian lehtiä alle. Vaahteranlehdet yksinkin riittävät, ovat kauniita.

        Värikästä päivää!

        Kirjauduin kyllä, mutta ei lyönyt läpi. MdK siis yllöolevan kirjoittaja.
        Heippa!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa omituinen juttu.
        Kiina kutsuu Dalai Laman neuvotteluihin.
        Hän lähtee Intiaan, joka ottaa hänet vastaan.

        Eipä tuossa mitään kummaa, niin Lama lähti aikoinaan maanpakoon Tiibetistä.
        Kiinalaisten tarkoitus tuskin oli neuvotella, vaan ottaa Lama kiinni.


      • Anonyymi

        Jopas olettekin siunattu suku, kun noin paljon jälkikasvua jo neljännessä polvessa ja uusi jäsen tulossa. Onneksi olkoon Eliaana ja koko jälkikasvusi!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jopas olettekin siunattu suku, kun noin paljon jälkikasvua jo neljännessä polvessa ja uusi jäsen tulossa. Onneksi olkoon Eliaana ja koko jälkikasvusi!

        Kiitos, minä se vaan tein yhden, mutta hän tekikin neljä.
        Nyt niistä neljästä 1 on tehnyt 2 ja toiselle tulee tämä neljäs.

        Enpä tuota olisi aikoinaan uskonut, että monta lapsenlastenlastakin tulen näkemään elämässä.

        Tulin juuri metsästä marjasta, 10 astetta lämmintä, aurinkokin paistaa, ihan sopiva marjastusilma.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Eipä tuossa mitään kummaa, niin Lama lähti aikoinaan maanpakoon Tiibetistä.
        Kiinalaisten tarkoitus tuskin oli neuvotella, vaan ottaa Lama kiinni.

        Jaa, ei tuo oikein viisaalta vaikuta - pitäisi kai tuntea asian konteksti.


      • Eliaana kirjoitti:

        Kiitos, minä se vaan tein yhden, mutta hän tekikin neljä.
        Nyt niistä neljästä 1 on tehnyt 2 ja toiselle tulee tämä neljäs.

        Enpä tuota olisi aikoinaan uskonut, että monta lapsenlastenlastakin tulen näkemään elämässä.

        Tulin juuri metsästä marjasta, 10 astetta lämmintä, aurinkokin paistaa, ihan sopiva marjastusilma.

        Minun isosiskoni täytti 87 vuotta. Hänkin on 4-sukuketjun vanhin,
        alituisesti on pikkutöppösiä tai muuta kutomassa. Rakastettu isomummi!
        Siskoni oli lapsirakas jo nuorena tyttönä. Kun hän oli lomilla kotona, niin
        hän kävi hakemassa naapurin 9-lapsisesta perheestä pari pienintä "hoi-
        toonsa"! :)


    • Hilla kertoi lastensa avusta, minkin saan huomenna esikoisen luokseni. Teemme syystöitä mökillä, ehkä piipahdamme perjantai iltana oktoberfestareilla.

      Aloitin maanantaina alakerran siivoamisen imiroimalla tilat ja tarkoitukseni oli jatkaa tiistaina, onneksi siivooja soitti, että pääsee tänään tulemaan. Tein muita rästitöitä eilen.

      Mdk, kertoi säästyneensä ajoissa turvaan tsumanita.

      Mekin lensimme Hong Kongista Hollantiin ja korona seurasi perässä.

      Tänään jatkuu Kalkkisillan venetsialaisten maalausprojekti.

      Sattumia ja suojelua.

      Suojelua päiväänne.

    • Jatketaanpa tuohon edelliseen, kun jotenkin kotoisenoloista kerrontaa. Pienen lenkin tein minäkin ja vaihdoin lippiksen tupsumyssyyn, joka peittää korvatkin. Puhalteli sen verran kolkonviileästi kaakosta, että oli saatava korvat peittoon. Aurinko lämmitti, mutta ei niin paljon enää.
      Päivän pääurakkana jääkaapin siivous ja pakastelokaren sulattaminen. Kaikenlaista purkin ja purnukanpohjaa, joista ennen parastata-päiväys on ummessa, mutta poiskaan ei ole raskinut heittää... ongelmana se että teennämä tällaiset työt normaalisti talvella kun voin nostella pakasteet ja kylmätavarat verannan pöydälle, jossa ne pärjäävät muutaman tunnin, nyt ulkolämpötila on kymmenisen astetta ja onneksi on toinen, pieni jääkaappi jossa on pakasteosasto ja arkkupakastin (sekin piripintaan täytetty nyt.
      (Heh, mies tuli auttamaan irroittelemaan jäitä pakastelokerosta...ei voi sanoa että jokainen tekee mitä osaa, me tässä iässä osaamme kyllä jo aika paljon, mutta lomitamme toinen toisiamme)
      Ruotsin televisiossa hallituspuolueen johtaja ja demarien johtaja keskustelivat, mutta minulta jäi katsomatta. Aamun Facessa oli tulikivenkatkuine vastinensosiaalisihteeriltä, joka sanoi että Uffen jutut olivat valheita valheiden päälle pinottuna, mitä tulee toimeentulotuen myöntämiseen ja millä perusteilla; prosessi on monimutkainen ja tuet eivät kasaudu pinoon, kuten hallitus väittää, ja se mitä jää kunkaikki vähennykset on tehty ei ole niin suuri että kannattaisi missään nimessä jättäytyä elämään niiden varaan.
      Joopa, nyt takaisin "hellan ja nyrkin väliin". (Mies kanteli juuri valtavan kuorman jäätä ulos ovesta vihanneslaatikossa. )

      • Meillä on vaalivuosi edessä ja on luvattava yhdeksän hyvää ja kahdeksan
        kaunista ennen vaaleja. Jännittävää nähdä, vaihtuuko hallitus. Toivottavasti.


    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Jostakin syystä mieleni on nyt apeutunut, vaikka yöunet ovat parantuneet ja lihaskuntokin kohonnut, Sofian 20-minuuttinen aamujumppa sujuu ja tunnenkin, että runko on vahvistunut ja hauis löytynyt.
      Ehkä pettymys siitä, että suuniteltu marjamatka kotipaikkakunnalle peruuntui, vaikuttaa taustalla, "tänne, tänne jäädä täytyy, syksyhyn ja ikävään"" kuten paimentytöllekin kävi..))

      Onhan elämässä vielä runsaasti ilon aiheita, jos niitä alkaa ynnäämään. Listaaminen vaan tuntuu tekohengitykseltä tällä hetkellä. Viimeksi eilen kyllä kevensin mieltäni tutulle, joka oli juuri saanut masennusdiagnoosin naisystävältään. Se irtoaa nykyisin helposti kun oletusarvo kaikille on "positiivisuus"..))

      Saattaa myös olla, että kilpirauhanen taas kenkkuilee ja se aiheuttaa näitä mielialan muutoksia. Harmi tuli myös siitä, että kolestrolilääkekokeilu, lääkkeen vaihtaminen toiseen ei onnistunut, statiinia tarvitaan kun pieni aivoinfarkti, seitsemän vuotta sitten, on läpikäyty. Eli kahdesta pahasta täytyy valita.

      Olin pari viikkoa ilman lääkitystä ja kyllä tuli minunkin kohdallani todistettua, että lihaskivut johtuvat suurelta osin niistä. Niitä ei alkuun ollut, mutta kun vahvuutta lisätiin ne alkoivat. Tietysti vuosiakin on tullut lisää ja paha on sanoa, mistä mikin vaiva milloinkin johtuu. Vai onko vanhuus sittenkin kaikkien muutosten takana ?

      Eikä hätä ole tietenkään tämän näköinen, kivut eivät vaadi lääkitystä eivätkä estä liikkumista, joten turha valittaa..))

      Muiden elämänkuvaukset kuitenkin virkistävät mieltä ja ihmisyhteys on kai sittenkin se paras lääke vaivaan kuin vaivaan. Sen on varmasti jokainen meistä joskus kokenut.

      Hyvän syyspäivän toivotukset kaikille,
      demeter1

    • Kolea tuuli viilentää aurinkoista päivää ja riipii koivunlehtiä, vaahteroissa, pihlajissa ja haavoissa alkaa hiukan ruskan värejä näyttäytyä. Villiviinit komeilevat karmiinin hehkussaan. Viikonlopuksi ja ensi viikoksi on kuitenkin luvassa tyynempää, aurinkoista ja 15-16 plussaa, joten syyspurjehdusta suunnitellaan, saadaan nuoria mukaan. Vene nostetaan talvitelakalle yleensä lokakuun aikana, joskus ihan lopussa, merihän säilyy pitkään avoimena ja kuin lämpöpatterina mantereellekin.

      Poimin lyhtykoisoista oransseja lyhtyjä, kuivuivat parissa päivässä ja täytin ison lasipurkin niillä. Hauraitahan ne ovat, mutta sain ujutetuksi hennon ledvaloketjun sinne väliin, kivan näköinen tuli. Vaahteranlehtiä taas kerään, kunhan saavat kunnon ruskavärin, teen nippuja ja kiinnitän kranssinpohjaan. Ostin tarjouksesta 3-vanaisen lila-valkean orkidean, kukkii taas siihen asti kun alkaa joulukukkasesonki. En onnistu kukittamaan uudelleen, olen muutenkin turhan innokas kastelija, varsinkin lepokaudella pitäisi tosiaan aina kokeilla, onko veden lisäys tarpeen. Pihalta saa vielä syysasterikimppuja, niiden värit hivelevät silmää. Sidon usein kookkaita vihreitä lehtiä kimppujen ympärille, esimerkiksi kuunliljasta ja vuorenkilvestä, talvella jopa peikonlehdestäni, rentoja rönsymäisiä oksia vaikkapa seppelvarvusta ja muratista, jota minulla on paljon myös kesäkukka-asetelmissa, heinät taas antavat keveyttä.

      Meillä vaihdettiin vanhat aikansa palvelleet kylmälaitteet non-frosteihin, joita ei tarvitse sulattaa. Vain yksi apupakastin on vanhaa tekniikkaa, tarpeen kun saadaan hirvenlihaa eikä isoa kaappipakastinta ole vielä tarpeeksi vajutettu. Meilläkin yhä enemmän harrastettu toinen toistemme vakiotöitten haltuunottoa. Kun ikä alkaa lähennellä kasikymppiä, voi toinen yhtäkkiä olla "pois pelistä" joko lopullisesti tai tilapäisesti. Talo on 2000-luvulla rakennettu, itse suunniteltu ja valvottu, tiedetään molemmat tarkkaan mitä materiaaleja sisältää ja miten talotekniikkaa pitää käyttää ja hoitaa. Osaa ainakin oikeasta paikasta apua tarvittaessa hälyyttää. Moottorisaha on muut vastaavat järeät työkoneet on kyllä minulta kielletty ja suosiolla olen ne aina jättänyt rauhaan. Kumpikin koettaa säilyttää ajokorttinsa, tosin minun pitäisi enemmän ajaa, että tuntuma säilyisi. Vaatehuolto taitaa olla miehelle hankalin asia, siihen ei saa edes ulkoa kovin helposti pätevää apua kuten vaikka siivoukseen. Ehkä myös se naisen käden kosketus esimerkiksi juuri kukkien, tekstiilien ja muun tunnelman luomisessa on vaikeasti korvattavissa. Hilla kertoi miehensä sorvaamasta minimorttelista, mikä harmi ettei niin suloinen esine se ole tallessa. Minun mieheni on kauan harrastanut varsinkin laivojen pienoismalleja ja metallisorvilla tehnyt yksityiskohtia, ja kerran sain lahjaksi messinkisen pienen ruorirattaan , joka käy kaulakoruksi.

      Punajuuret ovat minunkin herkkua aina kesän pieninä keitetyistä voin kanssa nautituista, syksyn punajuuripihveihin, joulun rosolliin, talven punajuuri-sinihomejuusto-laatikkoon ja pakkaspäivien borssikeittoon. Lindströmin pihvit olenkin unohtanut, niitä äiti joskus teki, pitääkin kaivaa resepti esiin. Porkkanaa meilläkin kuluu paljon, vrsinkin näin syksyllä kun ovat vielä mehevän makeita. Taidankin leipoa porkkanaraastetta sisältävän piirakan nuoria varten , pinnalle appelsiinituorejuustokuorrutus, mustikka- ja omenapiirakalla on koko loppukesä ja alkusyksy jo herkuteltu.

      Viihtyisiä syystunnelmia!

    • Anonyymi

      Tältä päivältä jäi päiväunet pois kun mieli on pirteempä. Joku terveyslehti varoitti ottamasta liikaa päivänokosia.
      Pitää jonkun verran yrittää liikkua päivällä. Muuten saa valvoa aamuyön puolelle.
      . leskimies.

      • Anonyymi

        En tunne leskimiestä, mutta kiva havaita, että muutkin palstalaiset liikkuu päivällä.
        Tein pienen päivälenkin, mittari näyttää 4932 askelta.

        Koko päivän olen liikkunut, kävin ensiksi kauppakierroksen ja pesutuparamppaamiset alakertaan kolmeen kertaan, lenkille laitoin piruuttaan mittarin päälle.
        Ei liikunta saa olla urakka, sehän on harrastus, tuottaa hyvän mielen ja sydämelle tarpeellista rasitusta.
        Kuvat ja ääni ei täällä käy, mutta vihellän muutaman nuotin.

        Rauhallista iltapuhdetta porukat.


    • Anonyymi

      Hillan kirjoitusta odottelen, joten nostin ketjun, sillä se oli painunut liian alas.

      • Anonyymi

        Pitää olla "vipinää", jotta ketju pysyy esillä - rauhansanomat ovat sitä yhtä ja samaa.


      • Huomenta, olipa mukava heti koneen aukaistua saada tieto, että joku odottaa tuntematta asiaa mitenkään, silti ilahdutti.
        Nämä iloiset viestit aina mieltä nostaa ja aurinkokin ilmaantui, päivästä tulee vähän lämpimämpi, kuin pari viimeistä päivää on ollut.
        Ei vielä talven tuloon kuitenkaan, muistan syksyn jolloin 15 lokakuuta tuli pysyvä lumi .pitäisi kunnon routa ensin saada.

        Kuuntelin taas radiosta tilaisuuksista, mitä kaupungit ja kunnat pitävät milloin minkin juhlavuoden kunniaksi ja juhlissa tarjoillaan jopa alkoholia, niistä tulevat kustannukset on tullut huomatuiksi ja sitä paheksutaan näinä aikoina.
        Ainahan on kiva juhlia, ainakin kun yhteisestä pussista kustannukset maksetaan, nyt kuitenkin tätäkin asiaa on ruvettu kyseenalaistamaan, mielestäni aihetta on.
        Toinen mielestäni hyvin tärkeä on myös tuo ruuan hukkaan laittaminen, aivan mittavia on luvut mitä kertoilivat.
        Itselleni on täysin selvä, että suunnittelen ruokailuni niin, ettei hukkaan jää pois heitettävää.

        Keittiöviemäri tässä välissä aukaistiin, oli tukos mikä vaati järeämmän laitteiston, jäteauto kuitenkin putket sai vetäviksi.
        Vanha talo ja vanhat putket, oli vuosien saatossa kerääntynyt useamman kodin tukoksen aiheuttajat, pannuhuoneesta löytyi tukot.
        Nyt taas vesi iloisesti juoksee.

        Demeter alakulosuutta tuntee, se on niin, että aina ei syytäkään löydy, kun mieli maata mataa, tietäen kuitenkin, että ohi menee, kun aikansa odottaa.
        Minä en tuosta kilpirauhasen vaivastani ole mitään oireita huomannut, tai sitten en ymmärrä yhdistää siihen mitään, lääke vain aamuisin ja sitten koko vaiva unohtuu.
        Kyllä niillä mietteillä lääkkeiden sopivuuksistakin pahaa mieltä lisää, jos ei sopivaa löydy.
        Huomenna kaikki voi olla toisin, joten hyvää mieltä etsimään.

        Ramaoonalla noita mahdollisuuksia roppakaupalla saada kädentaitoja käyttöön.
        Pihasta löytyy niin paljon kaunista ja metsästä lisää, oikein sormia syyhyttää minullakin, mutta mahdollisuuksia puuttuu ja totta jos puhun, entisiäkin pitäisi raaskia pois viskata.

        Eliaana noita jälkeläisiään laski, minäkin otin sormet mukaan, kun laskua suoritin, 16 kaikkiaan sain lastenlastenlasten lapsen määräksi, no onhan meillä ikäeroakin jonkun verran.
        Neljä sinkkua vielä, heiltä voi hyvinkin nopsaan luku lisääntyä. pieniä on kuusi.
        Nyt pitäisi pöytää suurentaa jo huimasti jos saman pöydän ääreen mahtuisi ruokailemaan, ei huonetilakaan riittäisi.
        On tässä mummolla /isomummolla/ miten paljon niitä mummouksia riittääkään, aina mielessä miten jälkipolvi selviää.

        Lenkit ja liikkumisen tärkeys mielessä yritän minäkin pieniä liikkumisia haalia, mutta isot ei houkuta, kun henki ei meinaa sujuvasti kulkea.
        Noista päiväunista toisaalla kehotetaan, toisaalla kielletään, voihan olla että unet yöllä karkaa.
        No minulla ei murhetta siitäkään, uni tulee ja torkut istualtani päivällä tulee tahtomattani.

        Minä aina sulattelen pakkasia vuorotellen kun vähän tyhjentyvät, talvella yleensä ne sulatan parveke hyvänä apuna.
        Nyt tuli taas luettavaa, kuka jaksaa loppuun asti, pakkoahan ei ole.
        Syksyistä päivää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää olla "vipinää", jotta ketju pysyy esillä - rauhansanomat ovat sitä yhtä ja samaa.

        Heh, ainakin minulle niillä rauhansanomilla on isompi merkitys kuin ketjun esillä pysymisellä, Ano 9.07...))

        "Vipinä" tietysti koukuttaa, voi antaa hetkellistä voimantuntoakin, mutta ei taida sittenkään tarjota kovin ravitsevaa elämänsisältöä näillä vuosin, minulle ainakaan..))
        Tai sitten vanha äitini oli väärässä, kun totesi: "vanha ihminen ei kaipaa muuta kuin rauhaa".

        "Mielenrauhaa" toivotti Ruben Stillerinkin aina ohjelmansa päätteeksi. Ja oli ohjelmansa aikaan vielä verrattain nuori mies....
        demeter1


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, olipa mukava heti koneen aukaistua saada tieto, että joku odottaa tuntematta asiaa mitenkään, silti ilahdutti.
        Nämä iloiset viestit aina mieltä nostaa ja aurinkokin ilmaantui, päivästä tulee vähän lämpimämpi, kuin pari viimeistä päivää on ollut.
        Ei vielä talven tuloon kuitenkaan, muistan syksyn jolloin 15 lokakuuta tuli pysyvä lumi .pitäisi kunnon routa ensin saada.

        Kuuntelin taas radiosta tilaisuuksista, mitä kaupungit ja kunnat pitävät milloin minkin juhlavuoden kunniaksi ja juhlissa tarjoillaan jopa alkoholia, niistä tulevat kustannukset on tullut huomatuiksi ja sitä paheksutaan näinä aikoina.
        Ainahan on kiva juhlia, ainakin kun yhteisestä pussista kustannukset maksetaan, nyt kuitenkin tätäkin asiaa on ruvettu kyseenalaistamaan, mielestäni aihetta on.
        Toinen mielestäni hyvin tärkeä on myös tuo ruuan hukkaan laittaminen, aivan mittavia on luvut mitä kertoilivat.
        Itselleni on täysin selvä, että suunnittelen ruokailuni niin, ettei hukkaan jää pois heitettävää.

        Keittiöviemäri tässä välissä aukaistiin, oli tukos mikä vaati järeämmän laitteiston, jäteauto kuitenkin putket sai vetäviksi.
        Vanha talo ja vanhat putket, oli vuosien saatossa kerääntynyt useamman kodin tukoksen aiheuttajat, pannuhuoneesta löytyi tukot.
        Nyt taas vesi iloisesti juoksee.

        Demeter alakulosuutta tuntee, se on niin, että aina ei syytäkään löydy, kun mieli maata mataa, tietäen kuitenkin, että ohi menee, kun aikansa odottaa.
        Minä en tuosta kilpirauhasen vaivastani ole mitään oireita huomannut, tai sitten en ymmärrä yhdistää siihen mitään, lääke vain aamuisin ja sitten koko vaiva unohtuu.
        Kyllä niillä mietteillä lääkkeiden sopivuuksistakin pahaa mieltä lisää, jos ei sopivaa löydy.
        Huomenna kaikki voi olla toisin, joten hyvää mieltä etsimään.

        Ramaoonalla noita mahdollisuuksia roppakaupalla saada kädentaitoja käyttöön.
        Pihasta löytyy niin paljon kaunista ja metsästä lisää, oikein sormia syyhyttää minullakin, mutta mahdollisuuksia puuttuu ja totta jos puhun, entisiäkin pitäisi raaskia pois viskata.

        Eliaana noita jälkeläisiään laski, minäkin otin sormet mukaan, kun laskua suoritin, 16 kaikkiaan sain lastenlastenlasten lapsen määräksi, no onhan meillä ikäeroakin jonkun verran.
        Neljä sinkkua vielä, heiltä voi hyvinkin nopsaan luku lisääntyä. pieniä on kuusi.
        Nyt pitäisi pöytää suurentaa jo huimasti jos saman pöydän ääreen mahtuisi ruokailemaan, ei huonetilakaan riittäisi.
        On tässä mummolla /isomummolla/ miten paljon niitä mummouksia riittääkään, aina mielessä miten jälkipolvi selviää.

        Lenkit ja liikkumisen tärkeys mielessä yritän minäkin pieniä liikkumisia haalia, mutta isot ei houkuta, kun henki ei meinaa sujuvasti kulkea.
        Noista päiväunista toisaalla kehotetaan, toisaalla kielletään, voihan olla että unet yöllä karkaa.
        No minulla ei murhetta siitäkään, uni tulee ja torkut istualtani päivällä tulee tahtomattani.

        Minä aina sulattelen pakkasia vuorotellen kun vähän tyhjentyvät, talvella yleensä ne sulatan parveke hyvänä apuna.
        Nyt tuli taas luettavaa, kuka jaksaa loppuun asti, pakkoahan ei ole.
        Syksyistä päivää!

        Kiitos Hil-la ja kiitos myös niille kirjoittajille/lukijoille, joiden uskon valitusvirttäni kuulleen eilen ja silläkin tavoin minua rohkaisseen.
        Niin vain muuttui mieleni laatu ja kykenin kevein mielin menemään pihatöihin...
        Kuka vielä väittää, ettei ihmisyhteydessä ole voimaa ? ..))

        Eilen Hil-la kirjoitit telkkarin ja somen käytöstä ja siitä, että ne nahdään jotenkin kielteisessä valossa - ainakin joissakin piireissä. Lasten ja nuorten kohdalla hyvin ymmärrän tuon rajoittamisen tarpeen. Meidän ikäisillä en pitäisi sitä pahana. Meidän aivot ovat jo kehittyneet, meillä on "medialukutaitoa", eikö vain ?

        Yhteydenpidossa modernit viestimet palvelevat meitä hienosti ja halvalla..)) Tietysti liika on liikaa missä tahansa toimessa ja painopisteen siirto elävästä elämästä someen ei tietenkään voi olla hyväksi kenellekään. Siinäkin uskon meidän ikäisten olevan vahvoilla, arkijärki on suojanamme.
        Tänään on minulla vuorossa kyläkerho ja kaunis sää sattui vielä matkantekoon. Kiva nähdä tuttuja taas.
        Mukavaa torstaipäivää kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heh, ainakin minulle niillä rauhansanomilla on isompi merkitys kuin ketjun esillä pysymisellä, Ano 9.07...))

        "Vipinä" tietysti koukuttaa, voi antaa hetkellistä voimantuntoakin, mutta ei taida sittenkään tarjota kovin ravitsevaa elämänsisältöä näillä vuosin, minulle ainakaan..))
        Tai sitten vanha äitini oli väärässä, kun totesi: "vanha ihminen ei kaipaa muuta kuin rauhaa".

        "Mielenrauhaa" toivotti Ruben Stillerinkin aina ohjelmansa päätteeksi. Ja oli ohjelmansa aikaan vielä verrattain nuori mies....
        demeter1

        Hyvää huomenta erittäin hyvin nukutun yön jälkeen!
        Siitä on kauan että olisin yön yli selvinnyt yhdellä vessareissulla.

        demeter1:n jutteli alavireisyydestä. Siihen voi vaikuttaa oma terveyden-
        tilakin, mutta itse olen huomannut, että pelkästään vierailu Suomi24:llä ei
        mikään "ilopilleri". Olen samaa mieltä kuin demeterin äiti: "vanha ihmi-
        nen ei kaipaa muuta kuin rauhaa". Kun elämä on tasapainossa, niin on hyvä
        olla. Olen kiitollinen myös siitä, ettei ole mitään kiputiloja.
        Minulle olisi tehty aikapäiviä erilaisia leikkauksia, mutta olen ajatellut että
        en jaksa kuntoutusaikojen pituutta ja jos ei ole hengenvaaraa ilman leik-
        kausta niin vien vaivani hautaan asti. Kilpirauhasleikkausta on ehdotettu
        jo vuosi sitten, mutta olen sanonut että odotellaan vielä, jos ei nielemiseen
        ala vaikuttaa pahemmin, kuin mitä se tekee tällä hetkellä.

        En yleensä näe unta edesmenneestä isästäni, joka aina osasi löytää nega-
        tiivisistakin asioista jotakin positiivista, mutta viime yönä isä ilmaantui
        iso sadetakki päällään, naureskeli ja sanoi menevänsä rannalle soittamaan
        sadetakilla "Kumbaya, my Lord". Ajattelin, että onkohan siellä veteraani-
        kuoro odottelemassa häntä ja isä vetää soolon bassollaan.

        Elämän reunassa kiinni pysymiseen meillä taitaa olla kaikilla omat keinomme.
        Minulla on arkirutiinit, joista pidän kiinni "rystyset valkoisena". Yritän tehdä
        ainakin yhden tärkeän asian päivässä. Joskus (lue: useimmiten) tulee tehtyä
        kaikki "tärkeät" asiat samana päivänä, eli antaa mennä kun on alamäki, lauloi
        entisen kotikaupunkini poika Irwin. Kyllä sitten seuraavana päivänä tuntee
        kropassaan, että eilen oli alamäki. :) Mutta siitä vaan ylös, ulos ja lenkille!
        Oliko se joku

        Tänään aion laittaa kesävaatteet talvisäilöön ja otan villahousut ja muut talvi-
        vaatteet "naftaliinista" tuulettumaan. Eilen oli navakka tuuli ja parvekkeella
        tuulettui talvitakkeja ja - jakkuja.
        Sitten seuraa pakastekaapin ja jääkaapin suursiivous. Viikonloppuna suur-
        ostokset ja ensi viikko menee lokakuun ruokien valmistuksessa ja leipomisessa.
        Sillä tavalla saan "luppoaikaa" lukemiseen, musiikkiharrastukselle (soitan luurit
        korvilla, jos ei naapuri tykkää kun soitan jazzia) ja muille harrastuksille.

        Niin se tämäkin päivä starttaa. Täytyy antaa itselleen pieni potku kannikoille,
        niin ikiliikkuja lähtee käyntiin!
        Touhukasta torstaita ja iloista mieltä! Aurinko paistaa varmaan siellä Suomessa,
        kuin täälläkin!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos Hil-la ja kiitos myös niille kirjoittajille/lukijoille, joiden uskon valitusvirttäni kuulleen eilen ja silläkin tavoin minua rohkaisseen.
        Niin vain muuttui mieleni laatu ja kykenin kevein mielin menemään pihatöihin...
        Kuka vielä väittää, ettei ihmisyhteydessä ole voimaa ? ..))

        Eilen Hil-la kirjoitit telkkarin ja somen käytöstä ja siitä, että ne nahdään jotenkin kielteisessä valossa - ainakin joissakin piireissä. Lasten ja nuorten kohdalla hyvin ymmärrän tuon rajoittamisen tarpeen. Meidän ikäisillä en pitäisi sitä pahana. Meidän aivot ovat jo kehittyneet, meillä on "medialukutaitoa", eikö vain ?

        Yhteydenpidossa modernit viestimet palvelevat meitä hienosti ja halvalla..)) Tietysti liika on liikaa missä tahansa toimessa ja painopisteen siirto elävästä elämästä someen ei tietenkään voi olla hyväksi kenellekään. Siinäkin uskon meidän ikäisten olevan vahvoilla, arkijärki on suojanamme.
        Tänään on minulla vuorossa kyläkerho ja kaunis sää sattui vielä matkantekoon. Kiva nähdä tuttuja taas.
        Mukavaa torstaipäivää kaikille,
        demeter1

        Yhteydenpidosta halvalla.
        Tuttuni on kahden viikon lomamatkalla Espanjassa. Miehensä kotona koiravahtina.
        Päivittäin watsupin kautta videopuhelut kuulumisista. Myös me soitettiin kerran ja päivittäin viestit kulkee eestaas.

        Mites ennen vanhaan ois yhteyttä pidetty kun ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita.

        Miten hän nyt kun yhtään pilikkua en mihinkään väliin laittanut. Saapiko selvää😄.

        Huomenta verikokeisiin ja keskiviikkona toimenpiteeseen. Pelottaa ja jännittää vähän mutta jospa kaikki menee hyvin ammattilaisten käsissä.

        Torstai on toivoa täynnä.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Hyvää huomenta erittäin hyvin nukutun yön jälkeen!
        Siitä on kauan että olisin yön yli selvinnyt yhdellä vessareissulla.

        demeter1:n jutteli alavireisyydestä. Siihen voi vaikuttaa oma terveyden-
        tilakin, mutta itse olen huomannut, että pelkästään vierailu Suomi24:llä ei
        mikään "ilopilleri". Olen samaa mieltä kuin demeterin äiti: "vanha ihmi-
        nen ei kaipaa muuta kuin rauhaa". Kun elämä on tasapainossa, niin on hyvä
        olla. Olen kiitollinen myös siitä, ettei ole mitään kiputiloja.
        Minulle olisi tehty aikapäiviä erilaisia leikkauksia, mutta olen ajatellut että
        en jaksa kuntoutusaikojen pituutta ja jos ei ole hengenvaaraa ilman leik-
        kausta niin vien vaivani hautaan asti. Kilpirauhasleikkausta on ehdotettu
        jo vuosi sitten, mutta olen sanonut että odotellaan vielä, jos ei nielemiseen
        ala vaikuttaa pahemmin, kuin mitä se tekee tällä hetkellä.

        En yleensä näe unta edesmenneestä isästäni, joka aina osasi löytää nega-
        tiivisistakin asioista jotakin positiivista, mutta viime yönä isä ilmaantui
        iso sadetakki päällään, naureskeli ja sanoi menevänsä rannalle soittamaan
        sadetakilla "Kumbaya, my Lord". Ajattelin, että onkohan siellä veteraani-
        kuoro odottelemassa häntä ja isä vetää soolon bassollaan.

        Elämän reunassa kiinni pysymiseen meillä taitaa olla kaikilla omat keinomme.
        Minulla on arkirutiinit, joista pidän kiinni "rystyset valkoisena". Yritän tehdä
        ainakin yhden tärkeän asian päivässä. Joskus (lue: useimmiten) tulee tehtyä
        kaikki "tärkeät" asiat samana päivänä, eli antaa mennä kun on alamäki, lauloi
        entisen kotikaupunkini poika Irwin. Kyllä sitten seuraavana päivänä tuntee
        kropassaan, että eilen oli alamäki. :) Mutta siitä vaan ylös, ulos ja lenkille!
        Oliko se joku

        Tänään aion laittaa kesävaatteet talvisäilöön ja otan villahousut ja muut talvi-
        vaatteet "naftaliinista" tuulettumaan. Eilen oli navakka tuuli ja parvekkeella
        tuulettui talvitakkeja ja - jakkuja.
        Sitten seuraa pakastekaapin ja jääkaapin suursiivous. Viikonloppuna suur-
        ostokset ja ensi viikko menee lokakuun ruokien valmistuksessa ja leipomisessa.
        Sillä tavalla saan "luppoaikaa" lukemiseen, musiikkiharrastukselle (soitan luurit
        korvilla, jos ei naapuri tykkää kun soitan jazzia) ja muille harrastuksille.

        Niin se tämäkin päivä starttaa. Täytyy antaa itselleen pieni potku kannikoille,
        niin ikiliikkuja lähtee käyntiin!
        Touhukasta torstaita ja iloista mieltä! Aurinko paistaa varmaan siellä Suomessa,
        kuin täälläkin!

        Tuolla välissä taisi olla muistitauko, kun muistelin, kuka se sanoikaan:
        "Ylös, ulos ja lenkille". - Liian myöhään muistin, että se oli Niilo Tarvajärvi.
        Yritin palauttaa nimeä mieleeni, että se oli joku Karvajävi... ei se nyt
        varmaan ollut mikään Tarviskarva, mutta Tarvajärvi kolahti sitten paikoilleen! :)


      • Anonyymi
        Siili25 kirjoitti:

        Yhteydenpidosta halvalla.
        Tuttuni on kahden viikon lomamatkalla Espanjassa. Miehensä kotona koiravahtina.
        Päivittäin watsupin kautta videopuhelut kuulumisista. Myös me soitettiin kerran ja päivittäin viestit kulkee eestaas.

        Mites ennen vanhaan ois yhteyttä pidetty kun ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita.

        Miten hän nyt kun yhtään pilikkua en mihinkään väliin laittanut. Saapiko selvää😄.

        Huomenta verikokeisiin ja keskiviikkona toimenpiteeseen. Pelottaa ja jännittää vähän mutta jospa kaikki menee hyvin ammattilaisten käsissä.

        Torstai on toivoa täynnä.

        Tsemppiä siilille tulevaan. Hyvin se menee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tsemppiä siilille tulevaan. Hyvin se menee.

        Kiitos paljon.🙏


    • Tuota minäkin olen ihmetellyt että miten me yleensäkin selvittiin hengissä ja pärjättiin ennen älykännyköitä ja nettiä, whats appia ja meseä, kun ei tiedetty edes missä mennään ja kuka mitäkin puuhaa ja missä puolella maailmaa huitelee.

      Whats app ryhmän, johon kuuluu lähin perhe ja sitten tarpeen mukaan muitakin aktivoimme päivää ennen kuin porukat lähtevät matkalle; seuraamme reaaliajassa matkustajien elämää jo ennen lentokentälle lähtöä Sitten seuraa muutaman tunnin uutispimennys, ellei ole välilaskuja ja sitten valokuvat hotellihuoneesta, aamiaislautasesta, katuelämää, ostoksia jne mitä nyt milloinkin matkustajat tekevät lomamatkallaan ja sitten taas kotiinlähtö ja paluu turvallisesti. Ne jotka ovat jääneet kotiin kertovat väliin kotimaan kuulumiset, sään ja mitä haluavat tuliaisiksi. Meidän nuoruudessamme ei mitään raportoitu, mentiin vain ja sitten kerrottiin, kun joskus tultiin kotiin ja tavattiin .
      Aika hienoa, mutta vähän hektistä myös.

      Nyt minultakin on askel vähän hidastunut, mutta yritän pysyä mukana, Katselen valokuvia ja kuvaan itsekin mielelläni muidenottamia kuvia, mutta mitään himoa pitemmille matkoille ei ole enää. Olen kyllä sitä mieltä että vanha ihminen kaipaa muutakin kuin rauhaa, siis vaihtelua, virikkeitä ja viihtyisiä hetkiä rakkaiden ja ystävien parissa, muttaennen kaikkea mielenrauhaa. Itselleni taas ei tunnu kaaos enää sopivan, kaipaan ennakolta odotettua, rutiineja, järjestystä ja turvallisuutta.

      • Anonyymi

        Eiköhän ne matkalla olijat halua hetken olla irrallaan ja lomalla äitimuorin höpinöistä ja tuliaistoiveista. Tuliaiset on jo aatamin aikaa, nyt saa kaikkea Suomestakin. En kuvittele että minunkaan reissut jo lapsesta asti ulkomaille päässeitä lapsiani ja lapsenlapsiani kiinnostaa, ehditään jutella kun kotiudun. Hotellin aamiaiset on jo ihan tavallinen asia, joillekkin se voi olla hienouden huippu.

        Mitenkä sinä aina niin lähtemistä ja reissaamista ja uusia kulttuureja imevä olet yhtäkkiä jämähtänyt kotiin ? Näyttää kyllä että se askel on jo lähes pysähtynyt .
        Rauhaa voi kokea läheisten rakkaiden ja hyvien ystävien seurassa. Se on mielentila .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän ne matkalla olijat halua hetken olla irrallaan ja lomalla äitimuorin höpinöistä ja tuliaistoiveista. Tuliaiset on jo aatamin aikaa, nyt saa kaikkea Suomestakin. En kuvittele että minunkaan reissut jo lapsesta asti ulkomaille päässeitä lapsiani ja lapsenlapsiani kiinnostaa, ehditään jutella kun kotiudun. Hotellin aamiaiset on jo ihan tavallinen asia, joillekkin se voi olla hienouden huippu.

        Mitenkä sinä aina niin lähtemistä ja reissaamista ja uusia kulttuureja imevä olet yhtäkkiä jämähtänyt kotiin ? Näyttää kyllä että se askel on jo lähes pysähtynyt .
        Rauhaa voi kokea läheisten rakkaiden ja hyvien ystävien seurassa. Se on mielentila .

        Jospa ne jotka matkustavat ovat itse kiinnostuneita jakamaan väliaikatietoja ja kuvia kotiin jääneiden kanssa? Tyttären anoppi on aina ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla linjalla, minä seuraan lähinnä sivusta ja kommentoin valokuvia. Muut ryhmän jäsenet ovat mukana vaihtelevalla intensiteetillä,, mutta kyllä aloite ryhmän avaamisesta tähän tarkoitukseen ontullut matkustajilta, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan kotiinjääneiden kanssa. Siinä perheessä ollaan jo pitkään tehty monta ulkomaanmatkaa vuosittai, jopa pojatkinovat matkustaneet enemmän kuin mummo konsanaan.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Jospa ne jotka matkustavat ovat itse kiinnostuneita jakamaan väliaikatietoja ja kuvia kotiin jääneiden kanssa? Tyttären anoppi on aina ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla linjalla, minä seuraan lähinnä sivusta ja kommentoin valokuvia. Muut ryhmän jäsenet ovat mukana vaihtelevalla intensiteetillä,, mutta kyllä aloite ryhmän avaamisesta tähän tarkoitukseen ontullut matkustajilta, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan kotiinjääneiden kanssa. Siinä perheessä ollaan jo pitkään tehty monta ulkomaanmatkaa vuosittai, jopa pojatkinovat matkustaneet enemmän kuin mummo konsanaan.

        Kokemus se on lentokenttäkin ja hotelliaamiaisen syönti, jos ei paremmasta ymmärrä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kokemus se on lentokenttäkin ja hotelliaamiaisen syönti, jos ei paremmasta ymmärrä.

        Jospa kysymys ei olekaan siitä, että ettei paremmasta ymmärrä tai kokee jonkun aamiaisen mainitsemisen arvoisena asiana. Jospa jotkut haluavat vain olla enemmän läsnä rakkaiden ihmisten elämässä, kertoa että kaikki meni hyvin taas, lento oli ajoissa, hotellihuone odotusten mukainen? Jakaa arkipäiväänsä rakkaittensa kanssa ilman kehuskelua, vinoilua, mitätöimistä?
        Luulenpa että sinulla ano ja minulla ei ole mitään toisillemme kerrtottavaa,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän ne matkalla olijat halua hetken olla irrallaan ja lomalla äitimuorin höpinöistä ja tuliaistoiveista. Tuliaiset on jo aatamin aikaa, nyt saa kaikkea Suomestakin. En kuvittele että minunkaan reissut jo lapsesta asti ulkomaille päässeitä lapsiani ja lapsenlapsiani kiinnostaa, ehditään jutella kun kotiudun. Hotellin aamiaiset on jo ihan tavallinen asia, joillekkin se voi olla hienouden huippu.

        Mitenkä sinä aina niin lähtemistä ja reissaamista ja uusia kulttuureja imevä olet yhtäkkiä jämähtänyt kotiin ? Näyttää kyllä että se askel on jo lähes pysähtynyt .
        Rauhaa voi kokea läheisten rakkaiden ja hyvien ystävien seurassa. Se on mielentila .

        Olen saanut olla Facen kautta, serkkuni ja hänen veljentytären matkalla Papua Uudessa Guineassa. Olen tutkaillut jokaisen ruoka-annoksen mielenkiinnolla, samoin kuin viidakossa elämisestä, meidän oloihin verrattuna.

        Matkakertomukset ovat avartavia jos haluaa ne jakaa, mutta jos ei niin mikäpä hänesdä.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Olen saanut olla Facen kautta, serkkuni ja hänen veljentytären matkalla Papua Uudessa Guineassa. Olen tutkaillut jokaisen ruoka-annoksen mielenkiinnolla, samoin kuin viidakossa elämisestä, meidän oloihin verrattuna.

        Matkakertomukset ovat avartavia jos haluaa ne jakaa, mutta jos ei niin mikäpä hänesdä.

        Olette hehkutelleet netin hyvistä puolista.
        Tilasin 13.8.25 hyvin uskottavalta näyttävän nettifirmalta tuotteen, jota en ole saanut.
        Maksoin visalla. Visalta maksettuja ostoja voi hakea takaisin reklamaation jälkeen.
        Sen reklamaation teko on tehty vaikeaksi.
        Olen nyt pari päivää taivastellut reklamaation kanssa, en kyennyt. Esikoinen tulee onneksi tänään joten saan apua.

        Kysymyksessä on vain 29 € ostos, mutta periaatteessa pyydän maksun palautusta.

        Nettikaupan teko on helppoa, mutta rikollisten saaminen vastuuseen on tehty lähes mahdottomaksi.

        No, katsotaan, olen ennenkin saanut rahani takaisin, joku voisi sanoa, että mitätön summa, mutta niista pienistä summista kertyy joillekin hyvä elanta. En ole valmis sitä maksamaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kokemus se on lentokenttäkin ja hotelliaamiaisen syönti, jos ei paremmasta ymmärrä.

        Metropolien kentät oheispalveluineen ovat mahtavia, lennot kaukomatkojen ensimmäisessä luokassa ja lounge palvelut ovat kertomisen arvoisia jokaiselle joilla on mahdollisuus ne kokea. Vaikka happamia olisivatkin kuin pihlajanmarjat.


      • Vielä 50-luvulla, oltiin melko täydellisesti erotettuja muusta maailmasta
        mitä informaatioon tulee. Oli radio, lehdet, kirjeet, postikortit matkoilta
        ja tietenkin paikallisuutiset: kylien omat tietotoimistot, juoruakat.
        Siinäpä ne sen ajan informaatiolähteet olivatkin. Kuitenkin tultiin toimeen.
        Meidän kylällä asui elokuvateatterin omistaja. Hänellä oli kylän ainoa puhe-
        lin, josta käytiin soittamassa esim. kätilölle. Tai papille jos joku kuoleva halusi
        saada ehtoollisen. Täti, jonka talo oli järven rannalla, saattoi huutaa järven
        toisella puolella pyykkiä pesevälle emännälle: "Hyppee venneeseen, minä
        keittee ropsautan nuotiokahvit tässä rannalla!" Mikähän herkku saisi tänä-
        päivänä jättämään pyykinpesun kesken ja soutamaan järven yli? Kahvi oli
        sota-aikana sellainen herkku, kun muuten juotiin korviketta. - Ei ollut tätillä
        kännykkää, mutta oli kuuluva "iäni", jolla hän ohjaili töistä tulevaa väkeä ilta-
        puolella: Sinä käyt nostamassa perunoita ruokaa varten, joku sai mennä vie-
        mään hikistä hevosta uimaan, joku kävi katsomassa oliko kanat munineet ja
        otti munat talteen, joku sai tuoda hellapuita tullessaan. Aika oli käytettävä
        tehokkaasti hyväkseen. Olin joskus todistamassa tätä työnjakoa. Pellolta
        tuleva porukka pysähtyi nähdessään pienen tätini seisovan rappusilla, kädet
        puuskassa ja huuteli käskyjään. (Ne ei kuullostaneet anelulta tai pyynnöiltä! :))


    • Anonyymi

      Tämä on ketju jossa keskustelut rönsyilee. Aloittaja ei ota osaa keskusteluihin. Aamuisin pistäytyy kertomassa säätilan ja mitä ruokaa valmistaa. Joskus pahoittelee kun joku ottaa tilan haltuun, pyytää häntä poistumaan ja aloittamaan oman ketjun. Seuraavana aamuna taas uusi sääkatsaus ja kauppareissu. Keskustelijat vetävät ketjua.

    • Hienoa että Hilla jaksaa tehdä aloituksia, kun luin ketjua niin tulin siihen tulokseen että itse en haluaisi montakaan aloitusta tehdä.
      Jossain mainittiin että voisi käydä vanhusten luona heitä piristämässä kun ovat yksinäisiä.
      Uskon todella että yksinäisyyttäkin on, jos se ei ole vapaaehtoista niin varmasti raskasta.
      Itse en haluaisi mistään hinnasta ketään vapaaehtoista kyläilemään luonani.
      Enkä myöskään halua sitoutua mihinkään vapaaehtoistyöhön ym..
      On elämän aikana ollut niin paljon velvoitteita että riittää minun osaltani.
      En tarkoita ettenkö arvostaisi heitä jotka jaksavat.
      Mökillä vieläkin aikaa vietämme kissani kanssa, on suunnitelmissa muuttaa keskustaan, mutta lupailivat vielä leudompia ilmoja joten taidan vielä katsella mökin ikkunasta.
      En juuri käy netissä, nyt avasin netin kun tuttavan mökki oli pantu myyntiin ja tietokoneelta näkee kuvat paremmin. Uteliasko?
      Kyllä sen huomaa että ikää on tullut taas vuosi lisää, väsyn helpommin. Akillesjänteen katkeaminen vaikutti tosi paljon henkisesti ja ruumiillisesti. Ei toivu kuten nuorempana.
      Mukavia syyspäiviä kaikille.

      • Huomenta, sää näyttää ihan kivalta, pitänee se kertoa, vaikka jossakin ketjussa mainittiin, ettei muuta tapahdu ketjussamme kuin sään ja ruokailun kerronta, siis aloittajan taholla.
        Niin se on, mutta eikös livenäkin säästä aloiteta keskustelu ja sitten edetään sairauksiin;)
        Aika vaaraton keskustelun aihe sää on.

        Radiosta kerrottua, nyt kännykiellon uusimpia tapoja saada kännykkä koulussa käyttöön, kekseliäisyys kukkii, on se niin tärkeä kapine, että keinoja monia löytyy sen käyttöön, useampia kännyköitä ostetaan, vaatteisiin piilotetaan.
        Myös vatsatauti on lisääntynyt, vessaan on usein asiaa ja sielläpä voi kännyköitä käyttää.
        Onpa aika keksintö koko kännykkä, soittamaan pääsyä tai pelaamaan pääsyä ei voi estää.
        Uusi vahdittava muun lisäksi opettajille.

        Nyt huomasin, että tuossa ylempänä onkin se viesti missä osuuttani ketjuun hieman mainittiin, no totta joka sana, noinhan minä toimin.
        Mieleeni ei tule muuta kertaa kuin korpikirjailijaa kehotin aloittamaan oman ketjun, syystä että oli tyytymätön ketjun antiin, aivan samoin kuin sinäkin ano 16,02.
        Olen sanonut, useankin kerran, että ketjuun kirjoittaa kuka haluaa, mitä haluaa, minulla ei mitään konstia asiaa muuttaa.
        Myös pilkkujen ja muiden virheiden tapahtuminen sallitaan, sillä tekstin ymmärtää, vaikka näitäkin puutteita löytyy.
        Minusta tapahtumia on riittämiin, on mdk.mdk hersyvine viesteineen ja demeter samoin kuin Palomakin asiallisia viestejä laittavia.
        Korpikirjailijakin viestiä laittaa, vaikka tylsäksi ketjua mainitsikin., hyvä niin.
        Tarkoitus ei liene , että minä joka viestiin vastaan, olen näin aamulla virkeimmilläni ja osuuteni ketjuun annan, aloituksen lisänä.
        Tuntuu, että minun osuuteni jo aivan liiankin paljon ärsytystä aikaan saa, aina uutta ketjua alkaessani.
        Väittelemään en mielelläni kenenkään kanssa jatkuvasti rupea, toivon koko asian jäävän unholaan, arjen äänellä on tarkoitus kirjoitella.

        Avaruuteen on taas lähetetty raketti ja avaruus täyttyy romusta, tosin kai niillä jotain hyvääkin aikaan saadaan ihmiselon hyödyksi.

        Liekko, onko niin , että on tarpeellinen määrä ihmiskavereista saatu ja nyt riittää se oma seura, en minäkään ketään tuntematonta seurakseni kaipaa.
        Aika rientää radiosta maailman menoa kuunnellen ja tietokone melkein kaverista käy. siksi täällä sinnikkäästi vaan kirjoittelen.

        Eiköhän taas pituutta ja aihetta arvosteluun asti, siitä vaan tyytymättömyys kehiin.
        Minä siirryn päivän puuhiin, voin käydä kurkkaamassa, mutta en ehkä viestiä jaksa laittaa, jos ei kerrottavaa ilmaannu.
        Hyvää ja mukavaa viestittelyä.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, sää näyttää ihan kivalta, pitänee se kertoa, vaikka jossakin ketjussa mainittiin, ettei muuta tapahdu ketjussamme kuin sään ja ruokailun kerronta, siis aloittajan taholla.
        Niin se on, mutta eikös livenäkin säästä aloiteta keskustelu ja sitten edetään sairauksiin;)
        Aika vaaraton keskustelun aihe sää on.

        Radiosta kerrottua, nyt kännykiellon uusimpia tapoja saada kännykkä koulussa käyttöön, kekseliäisyys kukkii, on se niin tärkeä kapine, että keinoja monia löytyy sen käyttöön, useampia kännyköitä ostetaan, vaatteisiin piilotetaan.
        Myös vatsatauti on lisääntynyt, vessaan on usein asiaa ja sielläpä voi kännyköitä käyttää.
        Onpa aika keksintö koko kännykkä, soittamaan pääsyä tai pelaamaan pääsyä ei voi estää.
        Uusi vahdittava muun lisäksi opettajille.

        Nyt huomasin, että tuossa ylempänä onkin se viesti missä osuuttani ketjuun hieman mainittiin, no totta joka sana, noinhan minä toimin.
        Mieleeni ei tule muuta kertaa kuin korpikirjailijaa kehotin aloittamaan oman ketjun, syystä että oli tyytymätön ketjun antiin, aivan samoin kuin sinäkin ano 16,02.
        Olen sanonut, useankin kerran, että ketjuun kirjoittaa kuka haluaa, mitä haluaa, minulla ei mitään konstia asiaa muuttaa.
        Myös pilkkujen ja muiden virheiden tapahtuminen sallitaan, sillä tekstin ymmärtää, vaikka näitäkin puutteita löytyy.
        Minusta tapahtumia on riittämiin, on mdk.mdk hersyvine viesteineen ja demeter samoin kuin Palomakin asiallisia viestejä laittavia.
        Korpikirjailijakin viestiä laittaa, vaikka tylsäksi ketjua mainitsikin., hyvä niin.
        Tarkoitus ei liene , että minä joka viestiin vastaan, olen näin aamulla virkeimmilläni ja osuuteni ketjuun annan, aloituksen lisänä.
        Tuntuu, että minun osuuteni jo aivan liiankin paljon ärsytystä aikaan saa, aina uutta ketjua alkaessani.
        Väittelemään en mielelläni kenenkään kanssa jatkuvasti rupea, toivon koko asian jäävän unholaan, arjen äänellä on tarkoitus kirjoitella.

        Avaruuteen on taas lähetetty raketti ja avaruus täyttyy romusta, tosin kai niillä jotain hyvääkin aikaan saadaan ihmiselon hyödyksi.

        Liekko, onko niin , että on tarpeellinen määrä ihmiskavereista saatu ja nyt riittää se oma seura, en minäkään ketään tuntematonta seurakseni kaipaa.
        Aika rientää radiosta maailman menoa kuunnellen ja tietokone melkein kaverista käy. siksi täällä sinnikkäästi vaan kirjoittelen.

        Eiköhän taas pituutta ja aihetta arvosteluun asti, siitä vaan tyytymättömyys kehiin.
        Minä siirryn päivän puuhiin, voin käydä kurkkaamassa, mutta en ehkä viestiä jaksa laittaa, jos ei kerrottavaa ilmaannu.
        Hyvää ja mukavaa viestittelyä.

        Hil-la!
        Juuri noin se keskustelu alkaa! Soitin aamulla serkku"tytölle"
        ja tietysti juttelu alkoi kertomalla miltä sää näyttää Savonpuo-
        lella ja miltä se näyttää täällä naapurissa. Todettiin, että samat
        on näkymät.

        Siirryttiin ajankohtaiseen terveydentilaan. Hän kertoi olleensa
        äskettäin leikkauksessa ja on juuri nyt sairaskirjoilla. Koska meil-
        lä molemmilla on samantapaiset leikkaukset takanapäin, kerroin
        hänelle, että minyt hyysättiin synnytysosastolle kun kirurgilla oli
        täyttä. Eräs ystävä halusi tulla vierastunnilla käymään ja kysyi
        osastoa. Vastasin että synnytysosasto, mutta vesi ei vielä ole
        mennyt! Antaas kattoo! -
        Siinä sitten naurettiin ja jutut senkun paranivat.

        Totta on myös tuo uusien kavereiden hankkiminen. Vanhat riittää
        hyvin ja onneksi on tämä nykyajan tekniikka, joka paljon kaverin
        asemaa korvaa, eikä jauha riitaa, toimii pienellä sormen näpäy-
        tyksellä. Joskus se tympääntyy ja menee ikäänkuin ummelle, enkä
        minä uskalla mennä sen sisuksia tonkimaan.
        Poika käydessään tyhjentelee sitten pois kaiken tarpeettoman ja
        niin yhteistyö kaverin kanssa toimii jälleen moitteettomasti.
        Poika on ikäänkuin "valtakunnansovittelija" tietokoneen ja minun
        välillä silloin, kun ristiriitaa syntyy.

        Viikonloppu on alkanut vauhdikkaasti vanhasta tottumuksesta:
        Petivaatteet parvekkeella tuulettumassa, lakanapyykki koneessa
        ja juuri nyt kuulen että linko on käynnissä, joten lähden tästä levit-
        tämään pyykkia kuivumaan.
        Palaillaan! :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hil-la!
        Juuri noin se keskustelu alkaa! Soitin aamulla serkku"tytölle"
        ja tietysti juttelu alkoi kertomalla miltä sää näyttää Savonpuo-
        lella ja miltä se näyttää täällä naapurissa. Todettiin, että samat
        on näkymät.

        Siirryttiin ajankohtaiseen terveydentilaan. Hän kertoi olleensa
        äskettäin leikkauksessa ja on juuri nyt sairaskirjoilla. Koska meil-
        lä molemmilla on samantapaiset leikkaukset takanapäin, kerroin
        hänelle, että minyt hyysättiin synnytysosastolle kun kirurgilla oli
        täyttä. Eräs ystävä halusi tulla vierastunnilla käymään ja kysyi
        osastoa. Vastasin että synnytysosasto, mutta vesi ei vielä ole
        mennyt! Antaas kattoo! -
        Siinä sitten naurettiin ja jutut senkun paranivat.

        Totta on myös tuo uusien kavereiden hankkiminen. Vanhat riittää
        hyvin ja onneksi on tämä nykyajan tekniikka, joka paljon kaverin
        asemaa korvaa, eikä jauha riitaa, toimii pienellä sormen näpäy-
        tyksellä. Joskus se tympääntyy ja menee ikäänkuin ummelle, enkä
        minä uskalla mennä sen sisuksia tonkimaan.
        Poika käydessään tyhjentelee sitten pois kaiken tarpeettoman ja
        niin yhteistyö kaverin kanssa toimii jälleen moitteettomasti.
        Poika on ikäänkuin "valtakunnansovittelija" tietokoneen ja minun
        välillä silloin, kun ristiriitaa syntyy.

        Viikonloppu on alkanut vauhdikkaasti vanhasta tottumuksesta:
        Petivaatteet parvekkeella tuulettumassa, lakanapyykki koneessa
        ja juuri nyt kuulen että linko on käynnissä, joten lähden tästä levit-
        tämään pyykkia kuivumaan.
        Palaillaan! :)

        Miksi kirjautuminen ei näy?
        /MdK syyllinen ylläolevaan viestin.


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Miksi kirjautuminen ei näy?
        /MdK syyllinen ylläolevaan viestin.

        Olisi se tunnistetu sinun näpeiltäsi ilman erityistä ilmoitusta.
        Kukaan muu ei noin monta kertaa ole synnytysosastolla ollut näin pienen ajan sisällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisi se tunnistetu sinun näpeiltäsi ilman erityistä ilmoitusta.
        Kukaan muu ei noin monta kertaa ole synnytysosastolla ollut näin pienen ajan sisällä.

        Ai, palstan oma päivänsädekin on herännyt levittämään
        tunnelmaa! :))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisi se tunnistetu sinun näpeiltäsi ilman erityistä ilmoitusta.
        Kukaan muu ei noin monta kertaa ole synnytysosastolla ollut näin pienen ajan sisällä.

        On tuota tapahtunut muillekin.
        Minä liukastuin viime marraskuussa ja minulta murtui nilkka.
        Muualla ei ollut tilaa ja jouduin synnytysosastolle kahdeksi yöksi
        odottamaan lääkärin päätöstä leikataanko vai ei.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, sää näyttää ihan kivalta, pitänee se kertoa, vaikka jossakin ketjussa mainittiin, ettei muuta tapahdu ketjussamme kuin sään ja ruokailun kerronta, siis aloittajan taholla.
        Niin se on, mutta eikös livenäkin säästä aloiteta keskustelu ja sitten edetään sairauksiin;)
        Aika vaaraton keskustelun aihe sää on.

        Radiosta kerrottua, nyt kännykiellon uusimpia tapoja saada kännykkä koulussa käyttöön, kekseliäisyys kukkii, on se niin tärkeä kapine, että keinoja monia löytyy sen käyttöön, useampia kännyköitä ostetaan, vaatteisiin piilotetaan.
        Myös vatsatauti on lisääntynyt, vessaan on usein asiaa ja sielläpä voi kännyköitä käyttää.
        Onpa aika keksintö koko kännykkä, soittamaan pääsyä tai pelaamaan pääsyä ei voi estää.
        Uusi vahdittava muun lisäksi opettajille.

        Nyt huomasin, että tuossa ylempänä onkin se viesti missä osuuttani ketjuun hieman mainittiin, no totta joka sana, noinhan minä toimin.
        Mieleeni ei tule muuta kertaa kuin korpikirjailijaa kehotin aloittamaan oman ketjun, syystä että oli tyytymätön ketjun antiin, aivan samoin kuin sinäkin ano 16,02.
        Olen sanonut, useankin kerran, että ketjuun kirjoittaa kuka haluaa, mitä haluaa, minulla ei mitään konstia asiaa muuttaa.
        Myös pilkkujen ja muiden virheiden tapahtuminen sallitaan, sillä tekstin ymmärtää, vaikka näitäkin puutteita löytyy.
        Minusta tapahtumia on riittämiin, on mdk.mdk hersyvine viesteineen ja demeter samoin kuin Palomakin asiallisia viestejä laittavia.
        Korpikirjailijakin viestiä laittaa, vaikka tylsäksi ketjua mainitsikin., hyvä niin.
        Tarkoitus ei liene , että minä joka viestiin vastaan, olen näin aamulla virkeimmilläni ja osuuteni ketjuun annan, aloituksen lisänä.
        Tuntuu, että minun osuuteni jo aivan liiankin paljon ärsytystä aikaan saa, aina uutta ketjua alkaessani.
        Väittelemään en mielelläni kenenkään kanssa jatkuvasti rupea, toivon koko asian jäävän unholaan, arjen äänellä on tarkoitus kirjoitella.

        Avaruuteen on taas lähetetty raketti ja avaruus täyttyy romusta, tosin kai niillä jotain hyvääkin aikaan saadaan ihmiselon hyödyksi.

        Liekko, onko niin , että on tarpeellinen määrä ihmiskavereista saatu ja nyt riittää se oma seura, en minäkään ketään tuntematonta seurakseni kaipaa.
        Aika rientää radiosta maailman menoa kuunnellen ja tietokone melkein kaverista käy. siksi täällä sinnikkäästi vaan kirjoittelen.

        Eiköhän taas pituutta ja aihetta arvosteluun asti, siitä vaan tyytymättömyys kehiin.
        Minä siirryn päivän puuhiin, voin käydä kurkkaamassa, mutta en ehkä viestiä jaksa laittaa, jos ei kerrottavaa ilmaannu.
        Hyvää ja mukavaa viestittelyä.

        Tämän aloituksesi ensimmäisessä kirjoituksessasi kirjoitit näin:" Olisi suotavaa, että korpikirjailija oman ketjun laittaisi, niin paljon viestejä hänen avullaan ketjuun tulee......".
        Siis syynä toiveeseesi korpikirjailijan häipymisestä aloituksestasi oli viestien määrä, eikä ko. nimimerkin tyytymättömyys ketjun antiin.

        Minun muistini mukaan kehotit jo kerran aiemmin korpikirjailijaa lähtemään pois Nojatuoli-aloituksestasi.

        Voisit myös esittää toiveen poistua ketjustasi niille Anoille, jotka syytävät ala-arvoisia, henkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistettuja viestejään aloituksiisi.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän aloituksesi ensimmäisessä kirjoituksessasi kirjoitit näin:" Olisi suotavaa, että korpikirjailija oman ketjun laittaisi, niin paljon viestejä hänen avullaan ketjuun tulee......".
        Siis syynä toiveeseesi korpikirjailijan häipymisestä aloituksestasi oli viestien määrä, eikä ko. nimimerkin tyytymättömyys ketjun antiin.

        Minun muistini mukaan kehotit jo kerran aiemmin korpikirjailijaa lähtemään pois Nojatuoli-aloituksestasi.

        Voisit myös esittää toiveen poistua ketjustasi niille Anoille, jotka syytävät ala-arvoisia, henkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistettuja viestejään aloituksiisi.

        kylmätotuus

        Lisään vielä, että kukaan ei voi väittää edellistä kommenttiani kiusaamiseksi, vaan se on minun näkemykseni ja mielipiteeni asioista. Oikeus oman mielipiteen ilmaisuun pätee myös tässä aloituksessa.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tuota tapahtunut muillekin.
        Minä liukastuin viime marraskuussa ja minulta murtui nilkka.
        Muualla ei ollut tilaa ja jouduin synnytysosastolle kahdeksi yöksi
        odottamaan lääkärin päätöstä leikataanko vai ei.

        Toivottavasti olet nainen, etkä ronski mies! :) Täällä joutuu menemään
        ruokasaliin syöntien aikana. Herättäisi huomiota, jos joukkoon ilmestyisi
        parrakas "ensisynnyttäjä" ja kahmisi munia (kanan) karvaisilla käsillään!


    • Tuossa tulin puolelta päivin asioilta.
      Piti apteekkiinkin mennä, kun eilen yritin uusia verenpainereseptiä, eikä vaan onnistunut.
      Ennen ei mitään hämminkiä ole ollut.
      Ajattelin, että olisiko syy siinä, kun 2 vuoden reseptiin oli merkitty 800 kpl ja kone sanoi, että resepti ei enää voimassa.
      Apteekki-ihminen sanoi, että siinä on kyllä 4kk aikaa senkin jälkeen, kun voi uusia.
      No hän sai sen uusittua. Pari euroa se maksoi.

      Käväisin litran hakemassa puolukoita, sain maijaan sopivan määrän yhteensä.
      Tuossa se nyt kiehuu.

      Tuolla talvikotikerrostalossa alkaa lämpöputkiremontti maanantaina. Sivuovesta kulku, etupiha pois käytöstä vallan.
      Olemme kaukolämpönaimisissa naapuritalon kanssa ja nyt tulee lämpöputkiero.

      Promesan jälkeen lähden tuonne ´´alamaailmaan.´´
      Silloin, kun oli hirveästi yöllä satanut, oli vesi nuossut niin, että vene oli irti ja laiturinkyljessä kiinni.
      Onneksi tuuli kävi niin, ettei päässyt karkuun.
      Pitänee tehdä varmistus sillekin asialle.

      Että mua nauratti tuo, poika on valtakunnansovittelija itsen ja koneen välillä.
      Ihan sama juttu täällä, mulla se vaan on pojanpoika.

      Ai niin sää meinasi unohtua.
      Komiasti paistaa, eikä yhtään tuuleeja asteitakin +14.

      Leppoisaa päivän jatkoa.

      • Olipa hyvä. Eliaana, että satuit tulemaan koneesi ääreen ja kerroit
        apteekkireissusta. Minulla äkkäsi heti päähän, että yksi lääke on loppu
        sunnuntaina ja lähdin siitä paikasta käväisemään apteekissa, joka
        onneksi on vaan hissimatkan päässä.

        Tiedän muuten, millaista on kun on jokin remppajuttu käynnissä, mutta
        sitten on taas kotoisaa, kun kaikki on taas päiväntasalla!
        Hyvää viikonloppua!


    • Anonyymi

      Tässä asumassani kerrostalossa tuli myös kaukolämpöero keväällä ja aloitettiin poraukset maalämpöön siirtymiseksi. Nyt on työt myös pihan kunnostuksesta saatu loppuun. Etupiha oli käyttökiellossa, roskiksellekin piti kiertää kadun kautta.

      Nyt talomme on siis naimisissa maalämmön kanssa. Kai sitä lämpöä riittää moneksikymmeneksi vuodeksi kun niin kalliiseen souviin ryhtyivät. Ja tulee lämpö niin halvaksi ettei vastikkeita koroteta, vaan kaukolämpöerosta syntyneillä säästöillä maksetaan laina pois.

      Mira

    • Anonyymi

      Tulin rannasta ja alatalolta vähän ennen puoli6tta, siellä hommaillen yhtä ja toista.
      15 min päästä ulko-ovi kolisi ja eteisestä kuului ´´hyvää iltaa´´ kuka kumma tulee tähän aikaan perjantai-iltana..
      Menin tietysti katsomaan. Sähkäri tuli sähkömittarilootaa vaihtamaan.

      Toki osasin odottaa että tässä kuussa tulee, mutta ihmettelin aikaa, sanoi, että heillä on työaika klo20,00:n.
      Sanoin, no siitä sitten vaan. eipä se kauaa kestänyt.

      Ensin ajattelin saunan lämmittää alatalolla, kun piti olla 15 astetta ja aurinkoinen paistaa, vaan sitten klo 15 jälkeen lämpö putos12:sta asteeseen ja veti pilveen.
      Niinpä nyt on sauna täällä ylämökillä päällä.

      Ilta pimenee, Väinö on ulkona.
      Oli päivällä sisällä, kun asioilla kävin.
      Lähti sitten ulos. Menin käymään jätepisteellä ja kun tulin ja astuin ulos autosta, tuli
      bioastian takaa suureen ääneen naukuen.
      Illalla kun tulin alhaalta, olin ollut poissa 2 tuntia. Kyyryssä keskellä pihaa kököttää ja tuijottaa.
      Naksukuppi on aina terassilla jos olen poissa, että ruuasta ei ole kysymys.

      Hyviä unia ja mukavia syyspäiviä itse kullekin, lukijoille ja kommentoijille.

      • Anonyymi

        Eikös olekin kiva kun on alataloa ja ylätaloa ja asuntoja siellä sun täällä. Kyllä kelpaa kun on varallisuutta.


      • Anonyymi

        Siis ed.kommentti Eliaana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös olekin kiva kun on alataloa ja ylätaloa ja asuntoja siellä sun täällä. Kyllä kelpaa kun on varallisuutta.

        Niinhän sitä luulisi. mutta kun vanhaksi tulee, niin jos ei olisi näitä verojen kyttääjiä, aikaa sitten jo olisin siirtänyt kaiken jälkeläiselle.
        Ei ne omistusasunnotkaan ole mikään taivas, aina jotain remppaa, aina lisää rahaa sinne tänne.
        Juuri kun olen saanut vähän säästöön, niin kattoremppaa, ikkunaremppaa, parvekeremppaa.
        tällä hetkellä talotekniikkaremppaa, lämpöputkiremppaa.
        Joskus tulee mieleen, että helpommalla pääsisisi, kun ei olisi missään mitään.
        Se on hyvä puoli omalta maalta, ettei kukaan voi sinua ajaa pois sieltä.


    • Illan korvaa@

      Ihana päivä Nuaksen rannalla. Olen hyvin tyytyväinen tämän päivän antiin.

      Teimme esikoisen kanssa syystöitä. Poika siivosi kattoja ja rännejä minä touhuilin  laiturilla vesipumpun ja -tikkaiden nostossa. Pihakin saatiin kertaalleen haravoitua ja lehtisäkit vietyä puutarhajätteiden keräyspaikalle.

      Välillä kahviteltiin kinuskipullien kera.

      Nyt poskia polttaa ja selkää särkee, vaan sehän on merkki, että on vielä elossa.

    • Lauantaiaamu ja kivan näköisenä tämä alkaakin, hyvin nukuin yön, no unia tietenkin katselin, mites muuten.
      Myyjäisiä ystävien kanssa järjestelin, ihmettelen mistä näitä aiheita löytyykään.
      Arvelen eilen tehneeni uuden tossun mallin löytäneenä tältä koneelta, sen valmistumisen. usein tein malleja käsityökerholaisille ja kaupan käynnin lisäämistä toivoen.

      Eilen kuuntelin radiota tapani mukaan ja tekoäly ja sen vaikutuksista kertoilivat.
      Kauhulla ajattelen tämänkin kasvamista ja epäilyttää kohta kaikki, kun aitojen myyntiä voi lisätä tekoälyn avulla, siis tavallaan huijata.
      Tarkkana pitää olla, jos meinaa aidon ihmisen tekemän löytää.
      Pieniä virheitä on etsittävä, jopa varpaiden lukumäärästä, toivottavasti en joudu tähän hommaan enää opettelemaan.
      Nyt koulussakin joutuvat tarkastamaan aineiden omasta päästä tulevia, vai onko tekoäly mukana.
      Kerrottiin, että varmuus on tipotiessään, tekoälyä joka paikassa.

      Katselin eilistä kauppalaskua, mikä on noussut nousemistaan, vielä vuosi sitten viikko kassillinen maksoi noin 35 euroa, sitten nousi 50 euroon ja eilen jopa 60 euroa, kuvittelin tai jostakin luin, että hinnat pitäisi laskusuunnassa olla ?
      Ostokseni melko samanlaisina toimii joka viikko.

      Nyt mietittäväksi tuli myös lattiaremonttini, jonka luulin itse aiheuttaneeni, putken tyhjennyksen jälkeen totesi putkimies, että tiiviste oli vettä tihkunut jo pidemmän ajan ja siitä syystä on parketti ruvennut kupruilemaan.
      Lattian korjaamista olin jo puhunut poikani kanssa, mutta se vaan on viivästynyt, nyt sitten ilmenikin syy moiseen .
      Pitänee kysellä maksumieheksi joutuvaa, epäilen , että minun tuurillani se olen minä, onneksi keittiö on pieni.
      Ei tämä omistusasunnon pitokaan tule ilmaisena, vahingoista joutuu useinkin maksamaan, kuten Eliaanakin totesi.
      Meillä on nuo sähkömittarit vaihdettu jo aikapäiviä sitten ja muitakin helposti korjattavaa on kuntoon laitettu, viimeinen isompi lasku oli tontin omaksi osto, joka ison loven pussiin tekikin, neliöiden mukaan maksettiin, isoimpiin kuuluu minunkin asunto,
      Maksettava vaan on, onneksi en velkaan tarvinnut turvautua, se tarkkaan pidetty talous hyödyn toi.
      Vanha talo, aina korjauksia vaatii, mutta se on elämää.

      Näin on aamupäivä jo pitkällä, yhden kirjoituksen jo avaruuteen lennätin, lopetan nyt , että en enää joudu alusta aloittamaan, heippa ja kivaa päivää toivottelen.

      • Anonyymi

        Laiantaiaamua täältä lahden takaa!
        Hyvin nukutti ja ennenkuin nousin sängystä , niin ehdin jo mietiskellä, mitä
        "hyödyllistä" voisin tehdä huvin lisäksi. Ehkäpä pestä ikkunat sisältäpäin
        ainakin, kun en jaksa enää suuria ikkunoita "muljauttaa" nurin, että voisin
        pestä ulkopuolelta. Monta syytä jättää ulkopuolet pesemättä: lokkien
        räiskäyttämät käyntikortit on rankkasateet huuhdellut pois. Alvar Aaltokin
        sanoi, että likaisten ikkunoiden läpi valo siivilöityy kauniisti! Voihan sitä
        laittaa valkoiset sälekaihtimet vähän raolleen, niin siivilöityminen on tehok-
        kaampaa.

        Päivän aamulenkki tehty +6º lämpötilassa. Pipo oli päässä ja sormikkaat
        käsissä eka kertaa. Tapasin vaan yhden ihmisen lenkillä. Yleensä koirien
        ulkoiluttajat ovat liikkeellä aamuisin, niin nytkin, eläkeläismummo niinkuin
        minäkin. Koiralla ei ollut kiire, nuuski hanakasti kaikkien tolppien ympäri.
        Moikkasimme ja totesin hänelle että koira lukee viimeisimmät uutiset
        Koirauutisista.

        Olen ehtinyt soittaa siskolle ja olemme kertoneet kuulumiset, mitä viikon
        aikana on jaksanut tehdä. Sisko on myös "ikiliikkuja". Kutomista tuntuu
        riittävän. Lapsenlapsiparvi lisääntyy poikavauvalla. Eläkeläisuutiset live.

        Nyt odottelen musiikkiristikon alkamista radiosta. Kuuntelen sitä tieto-
        koneelta pojan ja miniän kanssa ja voimme laittaa kamerat päälle ja nähdä
        toisemme. Tämä on vähän sama juttu kuin se kuuluisa viestienpoisto-
        tilaisuus 6.9, jota vieläkin irvaillaan netillä. Musiikkiristikko livenä.

        Uutiset menossa ja musiikkilähetys alkaa kohta.
        Hyvää launtain jatkoa, palaillaan! :)


    • Anonyymi

      Aamupäivää ! Pari lämmintä ja kaunista syyspäivää on saatu täällä lahjaksi. Kai se on tuonut muitakin kulkijoita "omalle" metsäpolulleni. Koiran ulkoilluttajia he yleensä ovat. Ystävällistä väkeä, katsovat jopa kohti, joku saattaa nyökätäkin tervehdykseksi. Jos lemmikki reagoi saatetaan vaihtaa muutama sanakin keskenämme.

      Pihatöissä olen nyt yrittänyt uurastaa, lähinnä tätä viidakkoani perata. Tämän "ison" tontin toinen pää on tosiaan "luonnontilassa", vesakkoa ja rehevää aluskasvillisuutta.

      Sain lopulta aikaiseksi hälyttää tutun "puumiehen" apuun. Naapuri kauhisteli operaation hintaa: 1200 euroa. Hän ihmetteli myös "mikseivät pojat"...))
      Jonakin vuonna toinen poika tuota raivausta tekikin, mutta nyt kun tiedän kumpaisenkin työtilanteen, olen sanonut, että parempi heidän on auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua minua enemmän - työkseen auttavat ja kun vielä ottaa lukuun lapsiperheiden arjen haasteet niin eipä siihen tahdo lisäkuormaa kasata.

      Kivaa jutustelua oli täällä välillä ja sitten taas "ääni kellossa" muuttui. Jokin yksittäinenkin tylytys saa paljon aikaan.
      Oikein kävin muistelemaan, miten oli ennen. Laskin, että olen itse kirjoitellut täällä viitisentoista vuotta, ikäryhmissä 60+;sta alkaen.

      Kuten moni muukin etsiydyin 80+:aan rauhallisemman ilmapiirin vuoksi, vähemmän kilpailua ja kiivailua, enemmän kerronnallisuutta.
      Onhan niitä vieläkin, mutta tuo lyhytsanainen tylytys ja virheiden osoittelu on minusta kyllä lisääntynyt. Että jostakin kirjoituksesta, esimerkkinä vaikka Hil-lan aamunavaukset, löydetään aina jokin yksityiskohta, vaikka yksi sanankin, mitä lähdetään revittelemään ja rakennetaan siitä murskaava arvio tai johtopäätös sen kirjoittajasta.

      Jokainen varmasti tietää, että täydellistä harmoniaa ei näillä alustoilla saavuteta, mutta jos tuo sotaisuus voittaa ystävällisyyden, peli ollaan mielestäni menetetty.
      Vähän typerästi ajattelen myös kokonaisuudesta: "jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei niin kirkkaita ne vaaleatkaan ois" - näinhän Räsymatto-iskelmässä vakuuteltiin..))

      Tietysti näin pysyy sanomaan vain se, jota ei ole "paljon kiusattu" ...
      Jatkuvan maalituksen kohteeksi joutunut ajattelee ja kokee tietysti toisin.
      Tsemppiä heille. Ilkeäisikö sanoa: "kaikki mikä ei tapa, vahvistaa"...

      Ai niin. Hintojen noususta olen tehnyt saman havainnon kuin Hil-la. Olen yrittänyt pitää itseni hintatietoisena, se on hyvä tapa lisätä suunnitelmallisuutta ja harkintaa ostoissa.

      Onneksi kulutan niin vähän, että talouteni on toistaiseksi pysynyt tasapainossa.
      Kesäaika on jopa lisännyt taloudellista hyvinvointiani, kun sähkölasku on vain vähän toistasataa kuukaudessa, ( talvisaikaan se on 500-600 euroa ).
      Ja kuten kerrostaloasujilla, myös omakotitalossa riittää kustannuksia, kalliita peruskorjauksiakin aika ajoin.

      Meillä kuitenkin on tiettävästi kaikilla katto pään päällä, lämmintäkin, ja ruokaakin taitaa olla riittävästi - mikäs hätä meillä, maailman onnellisimmalla kansalla..))

      Hyvää lauantaipäivää kaikille,
      demeter1

      • Anonyymi

        Kävin kasvo-jalkahoidossa hintaan 160 euroa.
        On ehkä hinnat vähän nousseet.
        Nyt on aikaa hoitaa kauneutta
        Seuraavaksi kampaajalle ja hierojalle.
        Vuokralla kun asuu peruskorjatussa kerrostalossa, huoltoporukka hoitaa ulkotyöt ja sisällä vaadittavat työt.
        Laittamalla vain viestin sähköpostiin

        Senkun vain maksaa vuokran ja sähkölaskun.
        Sähkölasku noin 40€/kk
        Helppoa kuin heinänteko
        Tällainen asuminen ja eläminen on ihan parasta eläkeläiselle, lähellä keskustaa.
        Palvelut lähellä.
        Lähden ulos syömään ystävien seurassa.
        Tukka hyvin ja rokex ranteessa.
        Tämä on sitä lauantain huumaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kävin kasvo-jalkahoidossa hintaan 160 euroa.
        On ehkä hinnat vähän nousseet.
        Nyt on aikaa hoitaa kauneutta
        Seuraavaksi kampaajalle ja hierojalle.
        Vuokralla kun asuu peruskorjatussa kerrostalossa, huoltoporukka hoitaa ulkotyöt ja sisällä vaadittavat työt.
        Laittamalla vain viestin sähköpostiin

        Senkun vain maksaa vuokran ja sähkölaskun.
        Sähkölasku noin 40€/kk
        Helppoa kuin heinänteko
        Tällainen asuminen ja eläminen on ihan parasta eläkeläiselle, lähellä keskustaa.
        Palvelut lähellä.
        Lähden ulos syömään ystävien seurassa.
        Tukka hyvin ja rokex ranteessa.
        Tämä on sitä lauantain huumaa

        Samoin täällä. Kun tulee lapset kylään, eivät joudu rännin putsaukseen vaan seurustellan ja syödään hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin täällä. Kun tulee lapset kylään, eivät joudu rännin putsaukseen vaan seurustellan ja syödään hyvin.

        En ymmärrä sitä,miksi aikuisten lasten pitää huolehtia vanhempiensa mökeistä ja asunnoista?
        Eikö heille pidä suoda oma elämä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin täällä. Kun tulee lapset kylään, eivät joudu rännin putsaukseen vaan seurustellan ja syödään hyvin.

        AIna on ollut ja aina varmaan tulee olemaan erillaisia lapsia. Toiset auttavat vanhempiaan, toiset menee passattavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ymmärrä sitä,miksi aikuisten lasten pitää huolehtia vanhempiensa mökeistä ja asunnoista?
        Eikö heille pidä suoda oma elämä.

        Etkö koskaan auttanut omia vanhempiasi?

        Miksi muuten aikuisten lasten pitää mennä vanhemmilleen kylään, eikö ne voisi elää omaa elämäänsä ja tapailla ikäisiään.?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AIna on ollut ja aina varmaan tulee olemaan erillaisia lapsia. Toiset auttavat vanhempiaan, toiset menee passattavaksi.

        Toisten vanhemmat ostavat palveluita jos eivät itse jaksa/ halua tehdä . Yhdessä voi sukupolvet viihtyä ja , olla avuksi muutenkin kuin raskaita töitä tekemällä. Digi asioissa lastenlapset on avuksi. Jos ei jaksa laittaa ruokaa jälkikasvulleen voi mennä vaikka ravintolaan. Meillä nuoret polvet auttaa käydessään ruuan laitossa , tekee mielellään vaikka kaikki tarjottavat ja ostaisi tarvikkeetkin mutta me maksetaan ne . Käydään otse paljon nuorten luona syömässä ja koira on joskus meillä hoidossa. Mutta ei me koskaan mitään remppaa tai raivausta heille järjestetä. Heilläkin on akateemiset työt, virkistäytyvät urheilun ja luonnon ja kulttuurin parissa ja omilla mökeillään on töitä tarpeeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö koskaan auttanut omia vanhempiasi?

        Miksi muuten aikuisten lasten pitää mennä vanhemmilleen kylään, eikö ne voisi elää omaa elämäänsä ja tapailla ikäisiään.?

        Autoin vanhempaani sairaustapauksissa.
        Vein lääkäriin, sairaalaan, hain sieltä pois.
        Tein hakemuskaavakkeita jne
        En huoltanut mökkiä, se oli heidän.
        Sovittu oli, että jos he eivät itse pysty mökistä huolehtimaan, he myyvät sen pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kävin kasvo-jalkahoidossa hintaan 160 euroa.
        On ehkä hinnat vähän nousseet.
        Nyt on aikaa hoitaa kauneutta
        Seuraavaksi kampaajalle ja hierojalle.
        Vuokralla kun asuu peruskorjatussa kerrostalossa, huoltoporukka hoitaa ulkotyöt ja sisällä vaadittavat työt.
        Laittamalla vain viestin sähköpostiin

        Senkun vain maksaa vuokran ja sähkölaskun.
        Sähkölasku noin 40€/kk
        Helppoa kuin heinänteko
        Tällainen asuminen ja eläminen on ihan parasta eläkeläiselle, lähellä keskustaa.
        Palvelut lähellä.
        Lähden ulos syömään ystävien seurassa.
        Tukka hyvin ja rokex ranteessa.
        Tämä on sitä lauantain huumaa

        = Rolex ranteessa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AIna on ollut ja aina varmaan tulee olemaan erillaisia lapsia. Toiset auttavat vanhempiaan, toiset menee passattavaksi.

        Riippuu kasvatuksesta


    • Aurinkoista päivää Korvesta@

      Esikoinen siivosi eilen kännykkääni, valokuvia joita oli useammassa paikassa poistettiin, loppui gmailin valitus, että pian en olisi pystynyt maileja lähettämään.

      Valokuvia selatessani tuli eteen vanhoja kuvia kesämökiltä. Hyvin mökin vanha ulkonäkö saati sisätilat kelpasivat toistakymmentä vuotta sitten, jolloin isoja remppoja ei vielä oltu tehty. Nyt mökki näyttää kivalta, kiitos ikkuna-ovi, -sisätila ja kattorempasta.

      Laskeskelin kuluja, paljon on rahaa palanut, mutta kyllä mökkipuuhastelu antaa paljon fyysisiä ja henkisiä voimia. On sanottu, että Suomi on onnellinen maa, sillä suomalaiset ovat mökkiläiskansaa.

      Poika lähti jo mökille yhden varaston remppasuunnitelmaa tekemään. Lähdemme sinne kohta pullapussin kanssa kahvittelemaan.
      Tänään otan rennosti, kastelen kukkaset ja lepään. Eilinen uurastus herätteli yöllä muutaman kerran, jalkoja veti suonella.

      Nyt mökille, tyytyväisyyttä ammentamaan.

      • Anonyymi

        Suomalaiset on luontokansaa. Mökin työleiri on kaukana aidosta luonnosta. Mieluummin satsaan kokovuotiseen asuntoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset on luontokansaa. Mökin työleiri on kaukana aidosta luonnosta. Mieluummin satsaan kokovuotiseen asuntoon.

        Piikki se on pienikin piikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset on luontokansaa. Mökin työleiri on kaukana aidosta luonnosta. Mieluummin satsaan kokovuotiseen asuntoon.

        Savotaksi sitä monet kutsuvat. Tulevat sitten mukamas kaupunkiin lepäämään.
        Joopa joo, kun on rivitalo-osake, siellä rempat odottavat.
        Fysiikka pettää ja sydäntahdistimia asennetaan.
        Kun ei voi yhtään levätä ja elää huolettomasti.
        Viimeksi yksi tällainen uurastaja sai tajuttomuuskohtauksen veneessä, verkkoja laskiessaan.
        Loppuelämä menikin sitten sairaalassa ja hoitokodissa.
        Työn raskaan raatajat.
        Kaikki pitää vielä kirjoittaa palstalle työn lomassa.
        Kuinka paljon olen taas rehkinyt
        Saako tästä joku jotain kiksejä?
        Relatkaa nyt te ikäihmiset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Savotaksi sitä monet kutsuvat. Tulevat sitten mukamas kaupunkiin lepäämään.
        Joopa joo, kun on rivitalo-osake, siellä rempat odottavat.
        Fysiikka pettää ja sydäntahdistimia asennetaan.
        Kun ei voi yhtään levätä ja elää huolettomasti.
        Viimeksi yksi tällainen uurastaja sai tajuttomuuskohtauksen veneessä, verkkoja laskiessaan.
        Loppuelämä menikin sitten sairaalassa ja hoitokodissa.
        Työn raskaan raatajat.
        Kaikki pitää vielä kirjoittaa palstalle työn lomassa.
        Kuinka paljon olen taas rehkinyt
        Saako tästä joku jotain kiksejä?
        Relatkaa nyt te ikäihmiset.

        Istun mökin terassilla, keitin juuri kahvia. Poika purkaa vanhan varaston lattiaa, minulla ole asiaa noihin hommiin. Ei sitä nyt valmiiksi saada, menee ensi kesään. Poika tyķkää työnsä vastapainoksi tehdä näitä raskaampia töitä.

        Suomalaiset ovat remppakansaa sanopa anot mitä hyvänsä, puuhastelusta saamme voimia. vastoinkäymisistä huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Savotaksi sitä monet kutsuvat. Tulevat sitten mukamas kaupunkiin lepäämään.
        Joopa joo, kun on rivitalo-osake, siellä rempat odottavat.
        Fysiikka pettää ja sydäntahdistimia asennetaan.
        Kun ei voi yhtään levätä ja elää huolettomasti.
        Viimeksi yksi tällainen uurastaja sai tajuttomuuskohtauksen veneessä, verkkoja laskiessaan.
        Loppuelämä menikin sitten sairaalassa ja hoitokodissa.
        Työn raskaan raatajat.
        Kaikki pitää vielä kirjoittaa palstalle työn lomassa.
        Kuinka paljon olen taas rehkinyt
        Saako tästä joku jotain kiksejä?
        Relatkaa nyt te ikäihmiset.

        Pienen rentoutuksen lomassa noteeraan, että olen alkanut tyhjentää
        pakastinta. Alimmasta korista löytyi 4 kpl lohifileitä ja puoli pussia
        parsakaalia.
        Ihanaa! Pohja alkaa paistaa ja pääsen kohta pakastinta täyttämään!
        Ripautin jäisten lohipalojen päälle hieman suolaa, sekoitin pestoa ja
        netraalia tuorejuustoa (tavallisesti salaattijuustoa) ja vetäisin sekoi-
        tuksen fileitten päälle ja muotti uuniin.
        Kiehautin parsakaalit ja annoin hautua kuumassa vedessä muutaman
        minuutin. Tein perunamuusia Lidlin muusipulverista, kun ei ollut kotona
        perunoita enkä viitsinyt niitten takia lähteä kauppaan.
        Teen mainosta Lidlin muusille, koska se on parasta pulverimuusia.
        Kun on yksin niin ei kannata ruveta keittämään yhtä tai kahta perunaa,
        vaan kätevintä on tehdä pulverimuusia. Hyvä klöntti voita muusin se-
        kaan pitää virtaviivaisuuden kunnossa! Mielestäni muut pulverimuusit
        ovat kuin tapettiliisteriä. - Hamstrasin kesällä muutamia Mashed Potato-
        laatikoita, kun oli kyytiä kaupungin toiselle reunalle.
        Hyvin maistui pestolohi tälläkin kertaa!

        /MdK


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Istun mökin terassilla, keitin juuri kahvia. Poika purkaa vanhan varaston lattiaa, minulla ole asiaa noihin hommiin. Ei sitä nyt valmiiksi saada, menee ensi kesään. Poika tyķkää työnsä vastapainoksi tehdä näitä raskaampia töitä.

        Suomalaiset ovat remppakansaa sanopa anot mitä hyvänsä, puuhastelusta saamme voimia. vastoinkäymisistä huolimatta.

        Jos juttelisit sen poikasi kanssa välillä, kun hn ehtii kahville istahtaa. Eikös se ole tärkeää olla yhdessä kun harvoin tapaa. Meillä nämä henkisen työn tekijä pojat menee Lappiin vaeltamaan vapaiillaan vaimojensa kanssa, maastopyöräilemään ja polkujuoksuille. Perhekeskeisiä ovat, harrastavat lastenlastensa kanssa esim melontaa ja kuskaavat jalkapallo treeneihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos juttelisit sen poikasi kanssa välillä, kun hn ehtii kahville istahtaa. Eikös se ole tärkeää olla yhdessä kun harvoin tapaa. Meillä nämä henkisen työn tekijä pojat menee Lappiin vaeltamaan vapaiillaan vaimojensa kanssa, maastopyöräilemään ja polkujuoksuille. Perhekeskeisiä ovat, harrastavat lastenlastensa kanssa esim melontaa ja kuskaavat jalkapallo treeneihin.

        Ei se poika ehdi mitään kahvia hörppäämään, kun on täysi hönkä päällä.
        Kaikki lomansa raataa jossain jatkuvassa korjaamistarpeessa olevassa mökinpahassa.
        Olisi varmasti jotain mukavampaakin olemista ja elämistä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Istun mökin terassilla, keitin juuri kahvia. Poika purkaa vanhan varaston lattiaa, minulla ole asiaa noihin hommiin. Ei sitä nyt valmiiksi saada, menee ensi kesään. Poika tyķkää työnsä vastapainoksi tehdä näitä raskaampia töitä.

        Suomalaiset ovat remppakansaa sanopa anot mitä hyvänsä, puuhastelusta saamme voimia. vastoinkäymisistä huolimatta.

        Köyhät on remppakansaa. Varakkaammat teettää ammattilaisilla ja saa verovähennykset. Sinä ainakin sanoit väsyneesi eilisestä raatamisesta eikä se moneen kertaan leikattu lonkkakaan taida tykätä tuosta rehkimisestä. Särkylääkkeitä syöt ilmoituksesi mukaan julmetut määrät , et ehkä tajua kipua. Kipu varoittaa että kaikki ei ole hyvin, pitää hellittää. Mädäntyneen lattian purku tuskin käy virkistymisestä edes meidän lapsille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos juttelisit sen poikasi kanssa välillä, kun hn ehtii kahville istahtaa. Eikös se ole tärkeää olla yhdessä kun harvoin tapaa. Meillä nämä henkisen työn tekijä pojat menee Lappiin vaeltamaan vapaiillaan vaimojensa kanssa, maastopyöräilemään ja polkujuoksuille. Perhekeskeisiä ovat, harrastavat lastenlastensa kanssa esim melontaa ja kuskaavat jalkapallo treeneihin.

        Ehtoo päivää@

        Noinko huolestunut olet puheväleistämme, älä me ollaan tuon tuosta turpakäräjillä. Torstaina kun tuli keskustelimme yömyöhään. Kahvipöydässä tänään teimme jatkosuunitelmia varaston lattian korjauksesta. Minä entisöijänä lupasin hioa ja maalata varastohyllyn.

        Lapin ja Euroopan cityt kuuluvat esikoisen ja hänen vaimonsa jokavuotiseen ohjelmaan. Kohta suuntaavat Firenzeneen.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Ehtoo päivää@

        Noinko huolestunut olet puheväleistämme, älä me ollaan tuon tuosta turpakäräjillä. Torstaina kun tuli keskustelimme yömyöhään. Kahvipöydässä tänään teimme jatkosuunitelmia varaston lattian korjauksesta. Minä entisöijänä lupasin hioa ja maalata varastohyllyn.

        Lapin ja Euroopan cityt kuuluvat esikoisen ja hänen vaimonsa jokavuotiseen ohjelmaan. Kohta suuntaavat Firenzeneen.

        Firenzene mahtaakin olla ihan Afrikassa asti, kun ei näy Euroopan kartalla. Toivottavasti siellä on upea lentokenttä. Lapin citystäkään en ole kuullut. Kaipa se on ihan uutta, kun en ole käynyt kymmeneen vuoteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pienen rentoutuksen lomassa noteeraan, että olen alkanut tyhjentää
        pakastinta. Alimmasta korista löytyi 4 kpl lohifileitä ja puoli pussia
        parsakaalia.
        Ihanaa! Pohja alkaa paistaa ja pääsen kohta pakastinta täyttämään!
        Ripautin jäisten lohipalojen päälle hieman suolaa, sekoitin pestoa ja
        netraalia tuorejuustoa (tavallisesti salaattijuustoa) ja vetäisin sekoi-
        tuksen fileitten päälle ja muotti uuniin.
        Kiehautin parsakaalit ja annoin hautua kuumassa vedessä muutaman
        minuutin. Tein perunamuusia Lidlin muusipulverista, kun ei ollut kotona
        perunoita enkä viitsinyt niitten takia lähteä kauppaan.
        Teen mainosta Lidlin muusille, koska se on parasta pulverimuusia.
        Kun on yksin niin ei kannata ruveta keittämään yhtä tai kahta perunaa,
        vaan kätevintä on tehdä pulverimuusia. Hyvä klöntti voita muusin se-
        kaan pitää virtaviivaisuuden kunnossa! Mielestäni muut pulverimuusit
        ovat kuin tapettiliisteriä. - Hamstrasin kesällä muutamia Mashed Potato-
        laatikoita, kun oli kyytiä kaupungin toiselle reunalle.
        Hyvin maistui pestolohi tälläkin kertaa!

        /MdK

        Otin lohipaloja pakkasesta. Laitoin maustumaan. Kuorin perunoita ja porkkanoita, teen perunaporkkanamuusia. Lohen lypsennän uunissa. Kaprista ja voisulaa pöytään ja syömään ; ))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Firenzene mahtaakin olla ihan Afrikassa asti, kun ei näy Euroopan kartalla. Toivottavasti siellä on upea lentokenttä. Lapin citystäkään en ole kuullut. Kaipa se on ihan uutta, kun en ole käynyt kymmeneen vuoteen.

        Maantietoa ala wiki ; )

        Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki. Se sijaitsee Arnojoen varrella vajaat 300 kilometriä Roomasta pohjoiseen.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Maantietoa ala wiki ; )

        Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki. Se sijaitsee Arnojoen varrella vajaat 300 kilometriä Roomasta pohjoiseen.

        Kyllä kaikki tietää missä on Firenze. mutta sinun poika meneekin kaupunkin nimeltä Firenzene.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Köyhät on remppakansaa. Varakkaammat teettää ammattilaisilla ja saa verovähennykset. Sinä ainakin sanoit väsyneesi eilisestä raatamisesta eikä se moneen kertaan leikattu lonkkakaan taida tykätä tuosta rehkimisestä. Särkylääkkeitä syöt ilmoituksesi mukaan julmetut määrät , et ehkä tajua kipua. Kipu varoittaa että kaikki ei ole hyvin, pitää hellittää. Mädäntyneen lattian purku tuskin käy virkistymisestä edes meidän lapsille.

        Olet kiva keskustelukumppani, eikös sinunkin suupielet ole hymyn virneessä, minun on.

        Nyt kuitenkin otan ettoset, lähdemme illalla porukalla ulos; ))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Köyhät on remppakansaa. Varakkaammat teettää ammattilaisilla ja saa verovähennykset. Sinä ainakin sanoit väsyneesi eilisestä raatamisesta eikä se moneen kertaan leikattu lonkkakaan taida tykätä tuosta rehkimisestä. Särkylääkkeitä syöt ilmoituksesi mukaan julmetut määrät , et ehkä tajua kipua. Kipu varoittaa että kaikki ei ole hyvin, pitää hellittää. Mädäntyneen lattian purku tuskin käy virkistymisestä edes meidän lapsille.

        Kun on ostanut joskus mökin ja rahaa siihen laittanut, ei siitä voi luopua.
        Aina joku paikka hajoaa. Sitten vaan jälkikasvu lattioita repimään auki.
        Ja korjaamaan ja siivoamaan.
        Mitä iloa tuottaa tuollainen ikuinen remppakohde.
        Ikäihminen on ihan puhki kaikkine vaivoineen.
        Ja lisää kolotuksia ja valituksia pukkaa iän mukana.
        Voi kättä voi jalkaa
        Kalliiksi tulee pullakahvit mökkipahassa.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olet kiva keskustelukumppani, eikös sinunkin suupielet ole hymyn virneessä, minun on.

        Nyt kuitenkin otan ettoset, lähdemme illalla porukalla ulos; ))

        Ettekö te ole kokoajan ihan pihalla.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Ehtoo päivää@

        Noinko huolestunut olet puheväleistämme, älä me ollaan tuon tuosta turpakäräjillä. Torstaina kun tuli keskustelimme yömyöhään. Kahvipöydässä tänään teimme jatkosuunitelmia varaston lattian korjauksesta. Minä entisöijänä lupasin hioa ja maalata varastohyllyn.

        Lapin ja Euroopan cityt kuuluvat esikoisen ja hänen vaimonsa jokavuotiseen ohjelmaan. Kohta suuntaavat Firenzeneen.

        Jos ovat taiteesta kiinnostuneita, niin Firenzessä aika kuluu pian. Uffici-
        galleriassa menee päivä helposti, samoin Galleria dell´ Accademiassa,
        missä voi ihailla mm. Michelangelon David-patsasta, joka on n 5 m korkea.

        Mieleeni on jäänyt Firenzestä, kaikesta taiteesta huolimatta, silta
        Ponte Veccio, joka menee Arnon yli. Sillalla oli vieri vieressä kultaseppien
        liikkeitä. Jokaisen liikkeen ulkopuolella seisoi aseistettu vahti. Sisään ei
        liikkeissä päästetty enempää kuin pari asiakasta kerrallaan.

        Se oli minusta outoa. Vuosi oli 1986, mutta nyt ummärtää 40 v myöhemmin,
        kun täällä ”rauhallisessa” pohjolassakin saatetaan tehdä ryöstöjä keskellä
        kirkasta päivää kultasepänliikkeissä. Italiassa se oli jo silloin arkipäivää.

        Turvallista matkaa klassiseen Italiaan!


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Jos ovat taiteesta kiinnostuneita, niin Firenzessä aika kuluu pian. Uffici-
        galleriassa menee päivä helposti, samoin Galleria dell´ Accademiassa,
        missä voi ihailla mm. Michelangelon David-patsasta, joka on n 5 m korkea.

        Mieleeni on jäänyt Firenzestä, kaikesta taiteesta huolimatta, silta
        Ponte Veccio, joka menee Arnon yli. Sillalla oli vieri vieressä kultaseppien
        liikkeitä. Jokaisen liikkeen ulkopuolella seisoi aseistettu vahti. Sisään ei
        liikkeissä päästetty enempää kuin pari asiakasta kerrallaan.

        Se oli minusta outoa. Vuosi oli 1986, mutta nyt ummärtää 40 v myöhemmin,
        kun täällä ”rauhallisessa” pohjolassakin saatetaan tehdä ryöstöjä keskellä
        kirkasta päivää kultasepänliikkeissä. Italiassa se oli jo silloin arkipäivää.

        Turvallista matkaa klassiseen Italiaan!

        Iltaa@

        En ole lähdössä Firenzeen, vaan poikani ja hänen vaimonsa.

        Olen matkustaessani bongaillut eri taideaarteita. Louvressa ihmettelin mikä tekee Mona Lisan maalauksen arvokkaaksi.

        Amsterdamin Rijksmuseum oli mykistyttävä.
        Etenkin Rembrandt teokset tekivät minuun vaikituksen.

        No, näistä voisi kertoa pitkäänkin, mutta koska olen lukihäiriöinen taiteen ja taiteilijoiden nimien kirjoitus on vaikeaa ja vie aikaa. Muistoissa kaikki pysyy selkeänä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Iltaa@

        En ole lähdössä Firenzeen, vaan poikani ja hänen vaimonsa.

        Olen matkustaessani bongaillut eri taideaarteita. Louvressa ihmettelin mikä tekee Mona Lisan maalauksen arvokkaaksi.

        Amsterdamin Rijksmuseum oli mykistyttävä.
        Etenkin Rembrandt teokset tekivät minuun vaikituksen.

        No, näistä voisi kertoa pitkäänkin, mutta koska olen lukihäiriöinen taiteen ja taiteilijoiden nimien kirjoitus on vaikeaa ja vie aikaa. Muistoissa kaikki pysyy selkeänä.

        Ymmärsin sen ja kirjoitinkin: "Jos ovat taiteesta kiinnostuneita..."

        Ihana matka heillä edessä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärsin sen ja kirjoitinkin: "Jos ovat taiteesta kiinnostuneita..."

        Ihana matka heillä edessä!

        Meillä täällä kiikkutuolissa toivottavasti tulossa myös virtuaalinen taidematka, kun korppiksen poika jakaa elämykset äitinsä kautta meille. Ei taida kenenkään muun lapset matkailla, kun eivät koskaan kerro.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Jos ovat taiteesta kiinnostuneita, niin Firenzessä aika kuluu pian. Uffici-
        galleriassa menee päivä helposti, samoin Galleria dell´ Accademiassa,
        missä voi ihailla mm. Michelangelon David-patsasta, joka on n 5 m korkea.

        Mieleeni on jäänyt Firenzestä, kaikesta taiteesta huolimatta, silta
        Ponte Veccio, joka menee Arnon yli. Sillalla oli vieri vieressä kultaseppien
        liikkeitä. Jokaisen liikkeen ulkopuolella seisoi aseistettu vahti. Sisään ei
        liikkeissä päästetty enempää kuin pari asiakasta kerrallaan.

        Se oli minusta outoa. Vuosi oli 1986, mutta nyt ummärtää 40 v myöhemmin,
        kun täällä ”rauhallisessa” pohjolassakin saatetaan tehdä ryöstöjä keskellä
        kirkasta päivää kultasepänliikkeissä. Italiassa se oli jo silloin arkipäivää.

        Turvallista matkaa klassiseen Italiaan!

        Ja mikä kaikkein parasta, kaikki mainitsemasi paikat ovat kävelyetäisyydellä Santa Maria Novella-asemalta. Tein oman kävelyennätykseni kolme vuotta sitten Firenzessä, jota en ole ylittänyt sen jälkeen, 16 000 askelta askelmittarissa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Ja mikä kaikkein parasta, kaikki mainitsemasi paikat ovat kävelyetäisyydellä Santa Maria Novella-asemalta. Tein oman kävelyennätykseni kolme vuotta sitten Firenzessä, jota en ole ylittänyt sen jälkeen, 16 000 askelta askelmittarissa.

        No ompa kiva, voit paloma täydentää korppiksen pojan reissun kuvausta . Saadaan kaikki palstalla tutustua tuohon Firenzeneen. Tuskin nämä palstajuntit on siellä päinkään käyneet, saati ne junttimaiset lapsensa ja lapsenlapsensa. Nehän ei käy edes äitinsä luona raatamassa ja mätälattioita pullapalkalla purkamassa. Hyiiiii!


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Ja mikä kaikkein parasta, kaikki mainitsemasi paikat ovat kävelyetäisyydellä Santa Maria Novella-asemalta. Tein oman kävelyennätykseni kolme vuotta sitten Firenzessä, jota en ole ylittänyt sen jälkeen, 16 000 askelta askelmittarissa.

        Taidat olla melko laiska kävelemään, jos tuo 16 000 askelta on ennätyksesi.


    • Anonyymi

      Kaunista syyspäivää kaikille. Heräsin aamukahville kymmenen maissa. Lounaaksi söimme lohta, kera porkkaan ,perunan parsan,tietysti ruiskeipä ja vesi kyytipoikana. Miten tavallinen helppo ruoka voi ollakin niin taivaallisen hyvää.
      Kone pesi 2 satsia petivaatteita, 60 ja 90 asteessa. On se helppoa.
      Nyt tiskikone touhuaa ja sitten eiku lenkille, sinitaivaan ja auringon alle.

    • Kirjoitan vielä pienen viestin tv-ohjelmien lomassa.

      Täällähän on yritetty tehdä minusta enemmän tai vähemmän höperöä
      Tellukan & Co:n toimesta. Tuo tapahtuma kolme viikkoa sitten 6.9
      lauantai-iltana/yönä oli ketjun Kommentteja katoaa viestien poiston
      yhteydessä, kun satuin olemaan tietokoneellani ja siihen tuli hetkeksi kuva
      ja ääni. Minä pystyin kommentoimaan tapahtumia koko ajan kirjoittamalla
      ketjuun. Ääntäni ei tietenkään kuulunut, kun omassa tietokoneessani ei ollut
      ääni päällä.
      Kommentteja katoaa-ketjussa on yli 300 viestiä. Enimmäkseen pilkka-
      viestejä ja omia vastaväitteitäni ja todisteena "keskustelun" kulku viesteittäin.

      Nyt on jossakin ollut väite "MdK:n kulissien kaatumisesta", mutta siihen
      väitteeseen puututtiin seuraavalla viestillä:
      ----------------------------------------------------------------------------------------------
      MdK:n kulissitko kaatuivat 6.9.? Tellukan käsikö kaatoi? Tuo oli uutta tietoa. Wlan ja olemattoman pojan ääni oli tiedossa.

      Kyllä se wifi meni kiinni Uudellamaalla kokeilumielessä.
      ----------------------------------------------------------------------------------------------

      Hi-hi! Arvatkaa, nautinko minä! - Hyvää yötä!

      • Anonyymi

        Laitas jo päätä tyynyyn ja ota ne lääkkeet ennenkun ryöpsähtää taas yli.
        Siinä ketjun alussakin oli ihan normaalia palstakommentointia palstan keskustelijoitten kesken ilman kuvaa, eikä sen kummempaa.
        Tule jo järkiisi! Tai turha tuota kai enää on toivoakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitas jo päätä tyynyyn ja ota ne lääkkeet ennenkun ryöpsähtää taas yli.
        Siinä ketjun alussakin oli ihan normaalia palstakommentointia palstan keskustelijoitten kesken ilman kuvaa, eikä sen kummempaa.
        Tule jo järkiisi! Tai turha tuota kai enää on toivoakaan.

        Ei muuta kuin "upp på hästen igen" Tellukka, niinkuin sanomme täällä
        lahden takana. Uusia uhreja löytyy. :)

        /MdK


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitas jo päätä tyynyyn ja ota ne lääkkeet ennenkun ryöpsähtää taas yli.
        Siinä ketjun alussakin oli ihan normaalia palstakommentointia palstan keskustelijoitten kesken ilman kuvaa, eikä sen kummempaa.
        Tule jo järkiisi! Tai turha tuota kai enää on toivoakaan.

        Miksi ihmeessä tuo mdk-nikki ei pääse tuosta unikuvasta eroon?
        Eikö löydy totuudenpuhujaa kotioloista. Sanoisin suoraan, että stop tykkänään tuollaiseen jorinaan
        Myöntäisi reilusti itselleen, että näki näköharhoja unessa.
        Ja lopettaisi koko aiheesta kirjoittamisen.
        Loukkaa kirjoittamisellaan T-nikkiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ihmeessä tuo mdk-nikki ei pääse tuosta unikuvasta eroon?
        Eikö löydy totuudenpuhujaa kotioloista. Sanoisin suoraan, että stop tykkänään tuollaiseen jorinaan
        Myöntäisi reilusti itselleen, että näki näköharhoja unessa.
        Ja lopettaisi koko aiheesta kirjoittamisen.
        Loukkaa kirjoittamisellaan T-nikkiä.

        :)))) On se niin väärin Tellukkaa kohtaan, kun se on niin kankkusessa
        vai miksi ne hänen kaverit sanoo, että siihen naiseen viuna uppoaa,
        ettei erota Ylläpidon "asiallisia viestejä, kiitos!" omista pskaviesteistään
        toisessa kädessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        :)))) On se niin väärin Tellukkaa kohtaan, kun se on niin kankkusessa
        vai miksi ne hänen kaverit sanoo, että siihen naiseen viuna uppoaa,
        ettei erota Ylläpidon "asiallisia viestejä, kiitos!" omista pskaviesteistään
        toisessa kädessä.

        Nekö hänen kaveritkin pitävät puheita koneellasi, jossa ei ole ääni päällä, mutta silti ääniä kuuluu.
        "... kun satuin olemaan tietokoneellani ja siihen tuli hetkeksi kuva
        ja ääni. Minä pystyin kommentoimaan tapahtumia koko ajan kirjoittamalla
        ketjuun. Ääntäni ei tietenkään kuulunut, kun omassa tietokoneessani ei ollut
        ääni päällä."
        Mistä ne äänet pystyy kuulumaan muualta kuin omien korviesi välistä kun ei koneessa ole ääni päällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nekö hänen kaveritkin pitävät puheita koneellasi, jossa ei ole ääni päällä, mutta silti ääniä kuuluu.
        "... kun satuin olemaan tietokoneellani ja siihen tuli hetkeksi kuva
        ja ääni. Minä pystyin kommentoimaan tapahtumia koko ajan kirjoittamalla
        ketjuun. Ääntäni ei tietenkään kuulunut, kun omassa tietokoneessani ei ollut
        ääni päällä."
        Mistä ne äänet pystyy kuulumaan muualta kuin omien korviesi välistä kun ei koneessa ole ääni päällä.

        Hänelle mikään ei näytä olevan mahdotonta.?
        Teko äly! Joukossamme taitaa olla Tekoäly.
        A1 luokkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        :)))) On se niin väärin Tellukkaa kohtaan, kun se on niin kankkusessa
        vai miksi ne hänen kaverit sanoo, että siihen naiseen viuna uppoaa,
        ettei erota Ylläpidon "asiallisia viestejä, kiitos!" omista pskaviesteistään
        toisessa kädessä.

        Aina olisi kyettävä olemaan todistajia sanotulle, ja tapahtuneele!

        Missä MDK:n todistus tai todistajat, ei ole kuulunut?

        Missä ja kuka todistaa Sinun viestissä olevan edes hitunen totuutta?

        Lopettakaa jo, munaatte itsenne.
        Tellukka ei ole tehnyt mitään sääntöjen vastaista! Hän on täällä mukana, ei poistettuna!

        Hän ei ole viestien poistaja.
        Moderaattorit erikseen, eikä heitäkään näe kenenkään ruudulla.
        Toivoisi heidän enemmänkin poistavan vääriä syytöksiä, mutta he eivät
        toimi tuomareina kenenkään riidoissa.

        Apua on toinen puoli huutanut, se on asia erikseen ja palvelimen juttuja.



        Täällä sallitaan totuuden sanominen ja sen saa sanoa
        kun pysyy ohjeissa ja säännöissä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Laitas jo päätä tyynyyn ja ota ne lääkkeet ennenkun ryöpsähtää taas yli.
        Siinä ketjun alussakin oli ihan normaalia palstakommentointia palstan keskustelijoitten kesken ilman kuvaa, eikä sen kummempaa.
        Tule jo järkiisi! Tai turha tuota kai enää on toivoakaan.

        Ei kai vaan T.tä vi----anut? :))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ihmeessä tuo mdk-nikki ei pääse tuosta unikuvasta eroon?
        Eikö löydy totuudenpuhujaa kotioloista. Sanoisin suoraan, että stop tykkänään tuollaiseen jorinaan
        Myöntäisi reilusti itselleen, että näki näköharhoja unessa.
        Ja lopettaisi koko aiheesta kirjoittamisen.
        Loukkaa kirjoittamisellaan T-nikkiä.

        Opettele lukemaan. Juttu on päivänselvä. Selitys tuli juuri sopivaan aikaan.
        Häpeä on teidän!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nekö hänen kaveritkin pitävät puheita koneellasi, jossa ei ole ääni päällä, mutta silti ääniä kuuluu.
        "... kun satuin olemaan tietokoneellani ja siihen tuli hetkeksi kuva
        ja ääni. Minä pystyin kommentoimaan tapahtumia koko ajan kirjoittamalla
        ketjuun. Ääntäni ei tietenkään kuulunut, kun omassa tietokoneessani ei ollut
        ääni päällä."
        Mistä ne äänet pystyy kuulumaan muualta kuin omien korviesi välistä kun ei koneessa ole ääni päällä.

        Oletko joskus ottanut puhelimesi äänen pois ja soitat kaverille,
        Kokeilepa, voit yllättyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aina olisi kyettävä olemaan todistajia sanotulle, ja tapahtuneele!

        Missä MDK:n todistus tai todistajat, ei ole kuulunut?

        Missä ja kuka todistaa Sinun viestissä olevan edes hitunen totuutta?

        Lopettakaa jo, munaatte itsenne.
        Tellukka ei ole tehnyt mitään sääntöjen vastaista! Hän on täällä mukana, ei poistettuna!

        Hän ei ole viestien poistaja.
        Moderaattorit erikseen, eikä heitäkään näe kenenkään ruudulla.
        Toivoisi heidän enemmänkin poistavan vääriä syytöksiä, mutta he eivät
        toimi tuomareina kenenkään riidoissa.

        Apua on toinen puoli huutanut, se on asia erikseen ja palvelimen juttuja.



        Täällä sallitaan totuuden sanominen ja sen saa sanoa
        kun pysyy ohjeissa ja säännöissä!

        Sepä se, mutta kun se totuus on joillekin hyvin veeeenyvä käsite ja olen
        huomannut että se sovitetaan hyvin tarkasti itselle sopivaksi, vai kuinka T?


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Oletko joskus ottanut puhelimesi äänen pois ja soitat kaverille,
        Kokeilepa, voit yllättyä.

        Puhut tietokoneesta!
        Äänet pois päältä.
        Kuulit äänet ja näit kuvat!

        Nyt vaihdoitkin puhelimen kaverisoittoon.
        Ovat täysin eri asiaa, mutta turhaa näkyjen näkijälle on totuutta sanoa.

        Kellokoskellakin jotkut onkivat
        ja saivat kaloja tyhjästä pesuvadista, kun yksi niin todisti.

        Äänettömästä tietokoneesta kuuluu ääni, kun sinä sen todistat.
        Pitääkö minunkin uskoa.
        Äänettömällä tietokoneella kuunneltu musiikki ei häiritse naapureita!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhut tietokoneesta!
        Äänet pois päältä.
        Kuulit äänet ja näit kuvat!

        Nyt vaihdoitkin puhelimen kaverisoittoon.
        Ovat täysin eri asiaa, mutta turhaa näkyjen näkijälle on totuutta sanoa.

        Kellokoskellakin jotkut onkivat
        ja saivat kaloja tyhjästä pesuvadista, kun yksi niin todisti.

        Äänettömästä tietokoneesta kuuluu ääni, kun sinä sen todistat.
        Pitääkö minunkin uskoa.
        Äänettömällä tietokoneella kuunneltu musiikki ei häiritse naapureita!

        Ei jaksa taas vääntää rautalangasta,
        Sinulla on paha vika korvien välissä, muuta ei voi sanoa. Phtyi!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aina olisi kyettävä olemaan todistajia sanotulle, ja tapahtuneele!

        Missä MDK:n todistus tai todistajat, ei ole kuulunut?

        Missä ja kuka todistaa Sinun viestissä olevan edes hitunen totuutta?

        Lopettakaa jo, munaatte itsenne.
        Tellukka ei ole tehnyt mitään sääntöjen vastaista! Hän on täällä mukana, ei poistettuna!

        Hän ei ole viestien poistaja.
        Moderaattorit erikseen, eikä heitäkään näe kenenkään ruudulla.
        Toivoisi heidän enemmänkin poistavan vääriä syytöksiä, mutta he eivät
        toimi tuomareina kenenkään riidoissa.

        Apua on toinen puoli huutanut, se on asia erikseen ja palvelimen juttuja.



        Täällä sallitaan totuuden sanominen ja sen saa sanoa
        kun pysyy ohjeissa ja säännöissä!

        Anonyymi
        2025-09-26 14:11:01

        MdK:n kulissitko kaatuivat 6.9.? Tellukan käsikö kaatoi?
        Tuo oli uutta tietoa. Wlan ja olemattoman pojan ääni oli tiedossa.

        Kyllä se wifi meni kiinni Uudellamaalla kokeilumielessä.

        --------------------------------------------------------------------

        Että silleen! Nenillenne saitte, pskanpuhujat! :)


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Ei kai vaan T.tä vi----anut? :))

        mdk.mdk
        korostetusti, nimimerkkisi pitää kirjoittaa kaksinskertaisesti, mutta kommenttisi vaikuttaa yksinkertaiselta.

        Jos me täällä uskomme uniisi, tai harhanäkyysi, mikä se sitten lieneekään, niin meidät kaikki voi säilöä saman tietokoneen ääreen.
        Nämme kuvia joita ei olemassa, (mielenkiintoista) näemme johtoja ja käsiä ( hmmm.) näemme ihmisiä työnsä ääressä, ( suomi24 moderaattorit) ja hän joka kaiken näki, kuuli ja kertoi meille tulee tarjoamaan meille uuden tulevaisuuden!

        Taivaan portilla tavataan, sanoi vaari , mutta vaari ei tiennyt tästä joukkoomme soluttautuneesta tekoälystä. Jos olisi tiennyt, istuisi vielä tuolissaan telkkaria tuijottaen, kun hän oli niin kovin kiinnostunut Tv lähetyksistä, että katsoi pimeää ruutua ja nukkui kuin tukki, istuallaan.
        Aamulla kertoi kuinka hevosetkin karkasivat kun joku sammutti valot.

        Kuinka vaarille ja palstalaisen nähneelle sattuukin niin kummallisia juttuja!
        Äimän käkenä ihmetellään jo monella suunnalla.

        Ota tämä nyt ihan huumorina, eihän näkyihin voi vakavasti suhtautua, eihän?


      • Anonyymi kirjoitti:

        mdk.mdk
        korostetusti, nimimerkkisi pitää kirjoittaa kaksinskertaisesti, mutta kommenttisi vaikuttaa yksinkertaiselta.

        Jos me täällä uskomme uniisi, tai harhanäkyysi, mikä se sitten lieneekään, niin meidät kaikki voi säilöä saman tietokoneen ääreen.
        Nämme kuvia joita ei olemassa, (mielenkiintoista) näemme johtoja ja käsiä ( hmmm.) näemme ihmisiä työnsä ääressä, ( suomi24 moderaattorit) ja hän joka kaiken näki, kuuli ja kertoi meille tulee tarjoamaan meille uuden tulevaisuuden!

        Taivaan portilla tavataan, sanoi vaari , mutta vaari ei tiennyt tästä joukkoomme soluttautuneesta tekoälystä. Jos olisi tiennyt, istuisi vielä tuolissaan telkkaria tuijottaen, kun hän oli niin kovin kiinnostunut Tv lähetyksistä, että katsoi pimeää ruutua ja nukkui kuin tukki, istuallaan.
        Aamulla kertoi kuinka hevosetkin karkasivat kun joku sammutti valot.

        Kuinka vaarille ja palstalaisen nähneelle sattuukin niin kummallisia juttuja!
        Äimän käkenä ihmetellään jo monella suunnalla.

        Ota tämä nyt ihan huumorina, eihän näkyihin voi vakavasti suhtautua, eihän?

        Yritä, yritä nyt toistaa teesiäsi Argumentum ad nauseam tarpeeksi kauan,
        ehkä se lopulta muuttuu päässäsi totuudeksi.

        Taisi Uudenmaan viesti yllättää ikävästi?


      • Anonyymi
        mdk.mdk kirjoitti:

        Yritä, yritä nyt toistaa teesiäsi Argumentum ad nauseam tarpeeksi kauan,
        ehkä se lopulta muuttuu päässäsi totuudeksi.

        Taisi Uudenmaan viesti yllättää ikävästi?

        Voi, voi, Yritä nyt ymmärtää itseäsi.?

        Minä yritin kuunnella uutisia telkkarista, Wlan ja Hifi päällä, piuhat molemmista päistä paikoillaan mutta ei tullut ääntä, ei sitten millään,
        Olikin äänettömällä)!

        Kerro nyt viimeinkin, kuinka se sinun telkkarin kokoinen näyttä toimii,
        kun kuulet ja näet?
        Asennettiinko siihen A1 vai sinuunko se A1 ympättiin.

        Uudenmaan viesti ei ole ainakaan minulle tullut, mutta se lienen sinulle tarkoitettukin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi, voi, Yritä nyt ymmärtää itseäsi.?

        Minä yritin kuunnella uutisia telkkarista, Wlan ja Hifi päällä, piuhat molemmista päistä paikoillaan mutta ei tullut ääntä, ei sitten millään,
        Olikin äänettömällä)!

        Kerro nyt viimeinkin, kuinka se sinun telkkarin kokoinen näyttä toimii,
        kun kuulet ja näet?
        Asennettiinko siihen A1 vai sinuunko se A1 ympättiin.

        Uudenmaan viesti ei ole ainakaan minulle tullut, mutta se lienen sinulle tarkoitettukin?

        Ei se ”Uudenmaan viesti” mistään ylläpidolta tullut, vaan tavallisen kommentoijan näpeistä siihen ketjuun, niinkuin muutkin sen ketjun viestit, tarkoituksenaan kertoa, että se oli hän, joka teki niitä kokeiluja, josko viestit jäävät paremmin poistumatta kun kokeilee laittaa Wi-fin päälle tai pois :) Yhden sairaan päässä se muuttui viestilsi Ylläpidolta. Naurattaa …


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ”Uudenmaan viesti” mistään ylläpidolta tullut, vaan tavallisen kommentoijan näpeistä siihen ketjuun, niinkuin muutkin sen ketjun viestit, tarkoituksenaan kertoa, että se oli hän, joka teki niitä kokeiluja, josko viestit jäävät paremmin poistumatta kun kokeilee laittaa Wi-fin päälle tai pois :) Yhden sairaan päässä se muuttui viestilsi Ylläpidolta. Naurattaa …

        Ymmärsin ja tiedän, se viesti ei ollut ylläpidolta!
        Ylläpito ei vastaa palstalla!

        Nämä viime päivien uudet "näin kun ..." jutut kuuluvat sarjaan, "kuinka minulle sattuu .."
        Tarinoita joissa voi pieni prosentti olla totta ja loput televisiossa meitä viihdyttäneen humoristin hassutteluja!
        Kääntyy niin, että hän on kaiken nähnyt ja kokenut ennen tunnettua koomikkoa.
        Kuminaama joka tarinoineen ei unohdu!
        tämä toinen, saisi unohtua vihdoinkin., mutta hänen päässään
        syttyy / syntyy noita ihmeellisyyksiä joita ainakaan minä en ota todesta.

        Nyt kun ei viihdy palstalla, ( tuntee olevana häiritty ) voi omakustanteena julkaista nämä tarinat ja mennä Kirjamessuille paasaamaan totuuksista joita kukaan ei uskonut!
        Ystävänsä on jo luvannut olla siellä!


    • Anonyymi

      Vaimoni ei pitänyt Firenzestä. Olimme majoittuneet halpisaluelle ja hiipatessamme rt.
      -asemalta alkuillasta hotskua kohden alkoivat alueen nymfit virittelevään ansojaan jollon vaimooni iski joku sihinä kramppi.
      Silta business miehineen jäi mieleeni.

      Olimme vain läpikulkumatkalla. Yksi yöpyminen penskat mukana.
      Varsinaisena tavoitteena Venetsia josta paluu Lombardian alueen kautta Nizzaan.
      80-luvun alkua.

      • Minä olin reissussa juuri Tjernobylin onnettomuuden aikoihin 1986, Italiassa
        katsottiin kauhuissaan kaikkia autoja, joita tuli pohjoismaista, missä tiedettiin
        radioaktiivisuuden lisääntyneen.
        Italia on hyvien pastaruokien luvattu maa, mutta silloin ei saatu edes tuoreita
        vihanneksia ruokapöytään, kaikki oli säilykkeitä. Venetsiassa vietiin tuoreita
        salaatteja ja tomaatteja kondoleilla jonnekin kaatopaikalle. - Roomassa olisi
        kulunut enemmänkin aikaa. Colosseumiin emme päässet, kun sitä oltiin juuri
        ruvettu korjailemaan. Saimme kurkistella oviaukoista sisälle ja yritimme kuvi-
        tella miltä siellä näytti kun oli gladiattoritaistelut menossa.

        Olin paikalla Sienan tuomiokirkossa, kun sisälle tuotiin valkoinen hevonen.
        Se oli ilmeisesti Palio-hevoskilpailun voittaja. Voittajahevosta juhlittiin
        uskonnollisin menoin, se oli jopa torille asetetun pitkän ruokapöydän ääressä
        kunniavieraana! :) Tori oli erikoinen, simpukanmuotoinen, kalteva. Ajattelin,
        että tuosta hevosjutusta olisi isäni erikoisesti pitänyt, niin rakkaita kuin hevoset
        olivat hänelle.

        Verona oli tietysti pakollinen käyntipaikka (Romeon ja Julian parveke) siellä.
        Pisan kallellaan oleva torni piti myös nähdä. Järkyttävin paikka oli Pompeji
        ja sen historia.

        Jos vielä jaksaisi tehdä saman matkan uudestaan, niin varmaan katsoisi näke-
        määnsä toisella tavalla, Nyt saa tyytyä katselemaan kuvia albumeistaan. Onneksi
        olen kirjoittanut aika tarkkaan kaiken näkemäni. Nyt noteeraukset ovat hyvä
        tuki muistille.


      • mdk.mdk kirjoitti:

        Minä olin reissussa juuri Tjernobylin onnettomuuden aikoihin 1986, Italiassa
        katsottiin kauhuissaan kaikkia autoja, joita tuli pohjoismaista, missä tiedettiin
        radioaktiivisuuden lisääntyneen.
        Italia on hyvien pastaruokien luvattu maa, mutta silloin ei saatu edes tuoreita
        vihanneksia ruokapöytään, kaikki oli säilykkeitä. Venetsiassa vietiin tuoreita
        salaatteja ja tomaatteja kondoleilla jonnekin kaatopaikalle. - Roomassa olisi
        kulunut enemmänkin aikaa. Colosseumiin emme päässet, kun sitä oltiin juuri
        ruvettu korjailemaan. Saimme kurkistella oviaukoista sisälle ja yritimme kuvi-
        tella miltä siellä näytti kun oli gladiattoritaistelut menossa.

        Olin paikalla Sienan tuomiokirkossa, kun sisälle tuotiin valkoinen hevonen.
        Se oli ilmeisesti Palio-hevoskilpailun voittaja. Voittajahevosta juhlittiin
        uskonnollisin menoin, se oli jopa torille asetetun pitkän ruokapöydän ääressä
        kunniavieraana! :) Tori oli erikoinen, simpukanmuotoinen, kalteva. Ajattelin,
        että tuosta hevosjutusta olisi isäni erikoisesti pitänyt, niin rakkaita kuin hevoset
        olivat hänelle.

        Verona oli tietysti pakollinen käyntipaikka (Romeon ja Julian parveke) siellä.
        Pisan kallellaan oleva torni piti myös nähdä. Järkyttävin paikka oli Pompeji
        ja sen historia.

        Jos vielä jaksaisi tehdä saman matkan uudestaan, niin varmaan katsoisi näke-
        määnsä toisella tavalla, Nyt saa tyytyä katselemaan kuvia albumeistaan. Onneksi
        olen kirjoittanut aika tarkkaan kaiken näkemäni. Nyt noteeraukset ovat hyvä
        tuki muistille.

        Osittain samoissa paikoissa kiertelimme mekin 2005. lasten ja tyttären miehen ja anopin kanssa , Veronassa oli hotellimme ja sieltä teimme päivän retkiä Venetsiaan, Lago di Gardaan, vuorille ja maaseudulle.
        Firenzen ja Pisan matka oli kolme vuotta sitten, sisareni kanssa, lensimme Helsingistä Bolognaan ja liikuimme sieltä junalla, eteenpäin, majoitukseemme Livornossa ja sieltä taas lasteni serkun opastamana edelleen junalla Pisaan ja Firenzeen. Samalla tuli kuljettua Italian punaisessa pikajunassa Apenniininien ali yhdessä hujauksessa..
        Suunnittelen vielä yhtä matkaa Italiaan ja silloin aion puhua auttavasti Italiaa .


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Osittain samoissa paikoissa kiertelimme mekin 2005. lasten ja tyttären miehen ja anopin kanssa , Veronassa oli hotellimme ja sieltä teimme päivän retkiä Venetsiaan, Lago di Gardaan, vuorille ja maaseudulle.
        Firenzen ja Pisan matka oli kolme vuotta sitten, sisareni kanssa, lensimme Helsingistä Bolognaan ja liikuimme sieltä junalla, eteenpäin, majoitukseemme Livornossa ja sieltä taas lasteni serkun opastamana edelleen junalla Pisaan ja Firenzeen. Samalla tuli kuljettua Italian punaisessa pikajunassa Apenniininien ali yhdessä hujauksessa..
        Suunnittelen vielä yhtä matkaa Italiaan ja silloin aion puhua auttavasti Italiaa .

        Italia on helppoa suomalaiselle, sekä ääntää että oppia.
        Eräänä päivänä päätimme mennä eräälle saarelle ja jonotimme lippu-
        jonossa. Pyysin: - Due biglietti di andata e ritorno... Liput tuli.
        Perässä oli muita turisteja ja pyysivät minua auttamaan lipunostossa. :)

        Ruokien tilaaminen onnistui hyvin, välttelin kanaruokia, "non pollo"!
        Lehtiä osasin myös ostaa, kyselin ruotsalaisia päivälehtiä, siihen aikaan
        luettiin paperilehtiä, ei ollut kännyköitä, ei tietokoneita.

        Italialaiset ovat auttavaisia ja iloisia. Veljeni ei osaa italiaa, mutta
        hänellä on keksekiäisyyttä. Hän kertoi kerran, että hänen moottori-
        pyörästään alkoi loppui bensa. Hän pysähtyi huoltoasemalle ja selitti
        pojalle, joka tuli pumpulle: Bensino finito, propello stoppo! :)
        - Si, si! oli poika vastannut nauraen ja tankkasi veljen pyörän.


    • Anonyymi

      Kun luen tätä palstaa, niin on tämä täynnä kateellisia umpi-ilkeitä ihmisiä. Varsinkin näitä paria nimimerkillistä kohtaan, jotka kirjoittavat omia elämänsä tapahtumia. Joka asiaan tartutaan ja irvaillaan mitä inhottavimmin.
      Vaan eihän tätä ole pakko lukea. Kiinnostaa vaan, mitä uutta nämä piruilevat "vanhukset" taas ovatkaan suoltaneet kateellisten sielujensa syvyyksistä!
      Kateus ja kaunahan näitä kirjoituksia saa aikaan.

      • Anonyymi

        Mitähän kadehtimista näissä elämänsä ja lastensakkin elämän tilittäjissä on? ihan tavallisia raihnaitamummoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän kadehtimista näissä elämänsä ja lastensakkin elämän tilittäjissä on? ihan tavallisia raihnaitamummoja.

        Minusta on mukava tavata, nähdä ja kuulla elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä.
        Kanssaihmisen onni ei ole minulat pois. Päin vastoin.
        Kaikki ei tietenkään ole pelkkää myötämäkeä mutta perusasenne ratkaisee.
        Onneksi perustyytymättömät joilla ei koskaan mikään ole hyvin, ovat harvassa.
        Peruspessimismi ei ole harvinaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on mukava tavata, nähdä ja kuulla elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä.
        Kanssaihmisen onni ei ole minulat pois. Päin vastoin.
        Kaikki ei tietenkään ole pelkkää myötämäkeä mutta perusasenne ratkaisee.
        Onneksi perustyytymättömät joilla ei koskaan mikään ole hyvin, ovat harvassa.
        Peruspessimismi ei ole harvinaista.

        Eipä näiden palstahehkutusten perusteella voi päätellä, kuka on aidosti onnellinen, tasapainoinen ja peruspositiivinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän kadehtimista näissä elämänsä ja lastensakkin elämän tilittäjissä on? ihan tavallisia raihnaitamummoja.

        Niin, ainahan sitä voi heittää jonkun ilkeän kommentin ohikulkeissaan
        näille raihnaisille mummoille.


    • Viikonloppu takana, mieluisia tapahtumia ja tietty kaiken hyvän keskellä myös yksi ikävä.

      Mökki laitettu talvikuntoon. Jätimme vielä pihalle puutarhakalusteita kauniiden päivien toivossa.
      Mökin varaston lattiapuut poistettu. Keväällä uuden lattian teko. Luulin, että sieltä löytyisi muutakin poisheitettävää kuin lattian lahot puut, mutta ei, hyödyllisiä tarvikkeita suurin osa.  Autoni täyttyi siellä olleista vanhoista suksista, jotka vien huomenna kierrätykseen. Sekäjätettä kertyi vain yksi säkki.

      Illalla lähdimme kuuntelemaan irkkumusaa, mahtava musiikkipläjäys, tykättiin. Miehelläni on korvakuulokkeet jotka hän poisti koska  istuttiin lähellä orkesteria.  No, toinen kuuloke oli pudonnut pubin lattialle. Haimme sen tänään, mutta ikävä kyllä se oli mennyt rikki. Onneksi toimi, mutta pitää löytää varaosa.

      Näin ne iloiset ja vähemmän iloiset asiat nostavat ja laskevat mielialojamme.

      Esikoiseni lähti kotimatkalle, aikoi piipahtaa veljensä luona Kuopiossa. Lähetin kuopukselle terveiseni, että josko kävisi lataamassa äitiin positiivista energiaa kuten isoveljensä.

      • Anonyymi

        Kyllä se elämän onni ja energia pitää läytää omasta itsestä ja omasta olemisesta. ja elämästä, ei se ole lasten tehtävä. Normaalistihan heill on jo omat lapset ja jo lastenlapsetkin tässä iässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se elämän onni ja energia pitää läytää omasta itsestä ja omasta olemisesta. ja elämästä, ei se ole lasten tehtävä. Normaalistihan heill on jo omat lapset ja jo lastenlapsetkin tässä iässä.

        Juuri näin! Näin sitä taas yksi ilkimys vähättelee kaikkea, mistä toinen saa mielihyvää.
        Tämä just on sitä kadehtimista ja ilkeilyä, mistä tuolla oli kyse aiemmin.
        Kysymys lasten ja lastenlasten osuudesta on monella iso asia ja elämän onni, niinkuin moni on täällä kirjoittanutkin.
        Vaan ei se kaikille käy. Kirjoitti KK mistä tahansa asiasta elämässään, ilkeillään hänelle.
        Ettekö itse huomaa lainkaan tätä asiaa, mikä juuri kertoo teidän tai jonkun kateudesta ja vähättelystä toisen elämän onnea kohtaan!?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin! Näin sitä taas yksi ilkimys vähättelee kaikkea, mistä toinen saa mielihyvää.
        Tämä just on sitä kadehtimista ja ilkeilyä, mistä tuolla oli kyse aiemmin.
        Kysymys lasten ja lastenlasten osuudesta on monella iso asia ja elämän onni, niinkuin moni on täällä kirjoittanutkin.
        Vaan ei se kaikille käy. Kirjoitti KK mistä tahansa asiasta elämässään, ilkeillään hänelle.
        Ettekö itse huomaa lainkaan tätä asiaa, mikä juuri kertoo teidän tai jonkun kateudesta ja vähättelystä toisen elämän onnea kohtaan!?

        Ei hänellä ole lastenlapsia joita voisi kadehtia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin! Näin sitä taas yksi ilkimys vähättelee kaikkea, mistä toinen saa mielihyvää.
        Tämä just on sitä kadehtimista ja ilkeilyä, mistä tuolla oli kyse aiemmin.
        Kysymys lasten ja lastenlasten osuudesta on monella iso asia ja elämän onni, niinkuin moni on täällä kirjoittanutkin.
        Vaan ei se kaikille käy. Kirjoitti KK mistä tahansa asiasta elämässään, ilkeillään hänelle.
        Ettekö itse huomaa lainkaan tätä asiaa, mikä juuri kertoo teidän tai jonkun kateudesta ja vähättelystä toisen elämän onnea kohtaan!?

        Huomenta aurinkoisesta Korvesta@

        Kiitos, rakkaus kantaa, Lapset ovat lahjoja niin isälle kuin äidille. Lapsilani on lämpimät välit minuun, että isäänsä. Tapaavat meitä molempia säännöllisesti. Esikoinen on perinyt organisointi kykynsä minulta, auttaa isäänsä erilaisissa laki-ja paperihommissa minua myös fyysisissä että paperihommissa.

        Nytkin päivitimme rantatonttini asiat. Jos minusta aika jättää hänellä on kokonaiskäsitys omaisuudestani jota pystyy vaivatta käsittelemään.

        Elän toivossa ja rukoilen, että toiveemme toteutuu, saan mummotettavan, poikain leluvaraston oven avaajan tai nukkekoteihini leikkijän.

        Toivon saavani tulevaisuuteen enempi positiivisuutta nyt kun alan olla mieheni asiain pääsääntöinen hoitaja, eikä ne välttämättä ole helppoja tehtaviä.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta aurinkoisesta Korvesta@

        Kiitos, rakkaus kantaa, Lapset ovat lahjoja niin isälle kuin äidille. Lapsilani on lämpimät välit minuun, että isäänsä. Tapaavat meitä molempia säännöllisesti. Esikoinen on perinyt organisointi kykynsä minulta, auttaa isäänsä erilaisissa laki-ja paperihommissa minua myös fyysisissä että paperihommissa.

        Nytkin päivitimme rantatonttini asiat. Jos minusta aika jättää hänellä on kokonaiskäsitys omaisuudestani jota pystyy vaivatta käsittelemään.

        Elän toivossa ja rukoilen, että toiveemme toteutuu, saan mummotettavan, poikain leluvaraston oven avaajan tai nukkekoteihini leikkijän.

        Toivon saavani tulevaisuuteen enempi positiivisuutta nyt kun alan olla mieheni asiain pääsääntöinen hoitaja, eikä ne välttämättä ole helppoja tehtaviä.

        " Jos minusta aika jättää hänellä on kokonaiskäsitys" ja kukahan se sanoi, jos minä kuolen`"?

        Anteeksi "korppis", kun silloin kirjoitin nimmarillani sinun osallistumisen "Nojatuoliin", vai mikä se kiikku silloin oli, niin epäiltiin, etä olin unohtanut sulkea nikkini.

        Sitä en ollut unohtanut, vaan tiesin, että tästä tulee "kalapaliikki" ja nyt onneksi MDK hieman tasoittaa sitä.

        Sitäpaitsi voisin todellakin samaistua "korppiksen" kirjoituksiin monessakin mielessä, joten anteeksi vain. vaikka mieheni kuolemaa et kovin arvostanut. koska olinhan jo kirjoittanut rumasti miestäni, mutta kerrankos sitä sattuu kun on yhdessä elänyt 58 vuotta.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta aurinkoisesta Korvesta@

        Kiitos, rakkaus kantaa, Lapset ovat lahjoja niin isälle kuin äidille. Lapsilani on lämpimät välit minuun, että isäänsä. Tapaavat meitä molempia säännöllisesti. Esikoinen on perinyt organisointi kykynsä minulta, auttaa isäänsä erilaisissa laki-ja paperihommissa minua myös fyysisissä että paperihommissa.

        Nytkin päivitimme rantatonttini asiat. Jos minusta aika jättää hänellä on kokonaiskäsitys omaisuudestani jota pystyy vaivatta käsittelemään.

        Elän toivossa ja rukoilen, että toiveemme toteutuu, saan mummotettavan, poikain leluvaraston oven avaajan tai nukkekoteihini leikkijän.

        Toivon saavani tulevaisuuteen enempi positiivisuutta nyt kun alan olla mieheni asiain pääsääntöinen hoitaja, eikä ne välttämättä ole helppoja tehtaviä.

        Eikös se ole positiivista kun on ikään kuin työsuhdeasunto?


      • Kristiina23 kirjoitti:

        " Jos minusta aika jättää hänellä on kokonaiskäsitys" ja kukahan se sanoi, jos minä kuolen`"?

        Anteeksi "korppis", kun silloin kirjoitin nimmarillani sinun osallistumisen "Nojatuoliin", vai mikä se kiikku silloin oli, niin epäiltiin, etä olin unohtanut sulkea nikkini.

        Sitä en ollut unohtanut, vaan tiesin, että tästä tulee "kalapaliikki" ja nyt onneksi MDK hieman tasoittaa sitä.

        Sitäpaitsi voisin todellakin samaistua "korppiksen" kirjoituksiin monessakin mielessä, joten anteeksi vain. vaikka mieheni kuolemaa et kovin arvostanut. koska olinhan jo kirjoittanut rumasti miestäni, mutta kerrankos sitä sattuu kun on yhdessä elänyt 58 vuotta.

        Olen kauan aikaa ymmärtänyt että puhuipa sinusta pää tai pers...kuuluu ruplatus wifillä tai ilman ; D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös se ole positiivista kun on ikään kuin työsuhdeasunto?

        No, on pysyvä sopimus. Ei tarvii taivasalla taivastella.


    • Huomenta ja hyvää mieltä alkavaan viikkoon!
      Kyllä se vaan niin on että pienikin hyväntuulen ja kiitollisuuden ilmaisu saa vastakaikua runsaasti palstalla. Ei ehkä sitä mitä olisi toivonut, mutta jospa olisi koettava positiivisena se että"vielä se valittaa; on se elossa".

      Konnat ovat olleet liikkeellä somessa; FB-tililleni oli ilmestynyt uusi omistaja joka vaihtoi kielen heti turkiksi ja väännettiin kättä muutama tunti eillen kene tili tää nyt on: vaihdoin salasanaa ainakinkaksikymmentä kertaa ja hän vaihtoi takaisin. Lopulta sain tilin oman hallintaani ja poistin epäilyttävän uuden ystäväprofiilin. Olen myös kiristänyt tilini turvallisuutta ja tarkoituksena on olla lentämättä lankaan uudelleen, kun lapsuudenystävä kysyy mesessä puhelinnumeroa. No se vielä, mutta kun alkaa tulemaan linkkejä ja onnenpyöriä ja seuraavaksi kysymys missä pankissa on tilisi, että voimme panna voittosummasi 5000 euroa sinne niin kaikki punaiset lamput syttyivät. Että jos joku minun FB-kavereistani oli saanut kysymyksen puhelinnumerosta tai linkin whats appiin, niin ei muuta kuin roskikseen.
      Tänään on Mikonpäivä, eli Mikkelinmessu ja perinteinen sadonkorjuukauden päätöspäivä meidän pohjoisilla leveysasteillamme. Meillä tosin peruna vielä osittain maassa ja saa olla kunnse maahan tulee routaa. Punajuuret, porkkanat ja sipulit, sekä ne vähät kurpitsat hain sisään tänä aamuna, mutta mies kääntää varmaan viikolla kasvimaan, niin kyllä niitä vielä löytyy mullan kätköstä. Mitään taloudellista hyötyähänei tällaisesta harrasteluviljelystä ole, mutta on se niinmukavaa pureskella oman maan porkkanaa/
      Maaruskaakaan ei ole tarvinnut lähteä etsimään kaukaa: pihamännyn alla pensasmustikat ovat saaneet upean syysasun.
      Uusi kirjoitusprojekti on lähtenyt käyntiin, mutta tämä ei ole ny mikään lonkalta kirjoitettu satu, vaan sukukronikka joka pohjautuu suvumme naisten selviytymiseen maahanmuutosta ja sopeutumiseen uuteen kieli-ja kulttuuriympäristöön. Ei sitä tarvitse kenenkään lukea, omaksi ilokseni sen kirjoitan.

      • Poikani varoitti, että onhan googletilini alasana vahva, sillä jos joku pääsee googletilille pääsee hän muihinkin googlen kautta oleviin tileihin, mm. faceen, instaan, sähköpostiin, blogiin jne.

        Facetililläni olevat henkilöt tunnen, en ota kaveriksi tuntemattomia. Eikä minulla ole tällä hetkellä kuin noin 70-facetuttua.

        On todella oltava varovainen. En enää osta netistä tuotteita. Yksi ostos on ollut matkalla jo puolitoista kuukautta ;)


    • Anonyymi

      Millä kielellä oli liikkeellä?

      • ihan loistavan (liian) hyvällä suomen kielellä Sitten se vaihtui turkkiin, kunmenin asetuksiin

        Minun olisi pitänyt arvata, että jos se näyttää liian hyvältä se on tekoälyn kädenjälkeä ja hälytyskellot olisi pitäneet alkaa soimaan. Kaikille teille jotka olette mun FB-kavereita: en lähetä viestejä joissa kysyn puhelinnumeroa enkä laita mitään linkkejä kilpailuihin.

        Tarvii varmaan vaihtaa googletilini salasana myös.
        Whats appiin ei ol tullut ongelmaa kuitenkaan.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        ihan loistavan (liian) hyvällä suomen kielellä Sitten se vaihtui turkkiin, kunmenin asetuksiin

        Minun olisi pitänyt arvata, että jos se näyttää liian hyvältä se on tekoälyn kädenjälkeä ja hälytyskellot olisi pitäneet alkaa soimaan. Kaikille teille jotka olette mun FB-kavereita: en lähetä viestejä joissa kysyn puhelinnumeroa enkä laita mitään linkkejä kilpailuihin.

        Tarvii varmaan vaihtaa googletilini salasana myös.
        Whats appiin ei ol tullut ongelmaa kuitenkaan.

        "On todella oltava varovainen. En enää osta netistä tuotteita. Yksi ostos on ollut matkalla jo puolitoista kuukautta ;)"
        Jos on tilannut esim. Hobby Hallista, sieltä kestää tuotteen tuleminen monta kuukautta.
        Tilasin sieltä edulliset jouluverhot jo nyt että saan ne jouluksi ikkunaan


      • Anonyymi kirjoitti:

        "On todella oltava varovainen. En enää osta netistä tuotteita. Yksi ostos on ollut matkalla jo puolitoista kuukautta ;)"
        Jos on tilannut esim. Hobby Hallista, sieltä kestää tuotteen tuleminen monta kuukautta.
        Tilasin sieltä edulliset jouluverhot jo nyt että saan ne jouluksi ikkunaan

        Äiti tilasi aina Hobby Hallista kaikenlaista rihkamaa, vieläkö sieltä tilataan tavaraa nykyaikanakin? Minä en ole nähnyt yhtään ainoaa Hobby Hallin mainosta täällä ja netti aivan pursuaa kaikenlaista kiinalaista halpakamaa temut ja sheinit ovat tainneet viedä Hobby Hallin markkinaosuuden ja hukuttaa sen kokonaan.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Äiti tilasi aina Hobby Hallista kaikenlaista rihkamaa, vieläkö sieltä tilataan tavaraa nykyaikanakin? Minä en ole nähnyt yhtään ainoaa Hobby Hallin mainosta täällä ja netti aivan pursuaa kaikenlaista kiinalaista halpakamaa temut ja sheinit ovat tainneet viedä Hobby Hallin markkinaosuuden ja hukuttaa sen kokonaan.

        Se on suomalainen yritys, että josko se ei markkinoi "ulkomailla".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on suomalainen yritys, että josko se ei markkinoi "ulkomailla".

        Hobby Hall ei ole suomalainen.
        Joulukuussa 2019 uutisoitiin, että Hobby Hallin omistus siirtyy kokonaan Viroon Wraith Invest OÜ:lle
        Huhtikuussa 2021 Hobby Hall ilmoitti ostavansa Keski- ja Itä-Eurooppaan keskittynyt pääomasijoitusyhtiö Mid Europa Partners, ja kauppaan kuuluvat myös virolaiset Hansapost ja Kaup24, latvialaiset 220.lv ja xnet.lv sekä liettualainen pigu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on suomalainen yritys, että josko se ei markkinoi "ulkomailla".

        mihin ihmeeseen viestini oikein katosi? Kirjoitin vain että guuglasin ja firma on alunperin liettualaisen siirtolaisen perustama amerikkalaine n yritys. Mitä sensuroitavaa taas siinä oli?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hobby Hall ei ole suomalainen.
        Joulukuussa 2019 uutisoitiin, että Hobby Hallin omistus siirtyy kokonaan Viroon Wraith Invest OÜ:lle
        Huhtikuussa 2021 Hobby Hall ilmoitti ostavansa Keski- ja Itä-Eurooppaan keskittynyt pääomasijoitusyhtiö Mid Europa Partners, ja kauppaan kuuluvat myös virolaiset Hansapost ja Kaup24, latvialaiset 220.lv ja xnet.lv sekä liettualainen pigu.

        Jep, olet oikeassa. Itse olin 4 vuotta vanhoilla tiedoilla.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        mihin ihmeeseen viestini oikein katosi? Kirjoitin vain että guuglasin ja firma on alunperin liettualaisen siirtolaisen perustama amerikkalaine n yritys. Mitä sensuroitavaa taas siinä oli?

        Kysyppä ystävättäreltäsi MdK:lta 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysyppä ystävättäreltäsi MdK:lta 😂

        MdK ei halua Paloman olevan tänään palstalla, koska hän haluaa olla Paloman tilalla se, joka heiluttaa puupäätä nurkan takaa :))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MdK ei halua Paloman olevan tänään palstalla, koska hän haluaa olla Paloman tilalla se, joka heiluttaa puupäätä nurkan takaa :))

        Luultavasti MdK sen poistatti, koska kirjoitti:

        "Paloman täytyy saada vetää henkeä jonkun aikaa!
        Minä näytän sillä aikaa puupäätä aitan nurkalta, niin
        saavat häiriköt kolauttaa siihen."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luultavasti MdK sen poistatti, koska kirjoitti:

        "Paloman täytyy saada vetää henkeä jonkun aikaa!
        Minä näytän sillä aikaa puupäätä aitan nurkalta, niin
        saavat häiriköt kolauttaa siihen."

        Laittoiko hän Paloman lomalle, että itse erottuisi paremmin?


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Äiti tilasi aina Hobby Hallista kaikenlaista rihkamaa, vieläkö sieltä tilataan tavaraa nykyaikanakin? Minä en ole nähnyt yhtään ainoaa Hobby Hallin mainosta täällä ja netti aivan pursuaa kaikenlaista kiinalaista halpakamaa temut ja sheinit ovat tainneet viedä Hobby Hallin markkinaosuuden ja hukuttaa sen kokonaan.

        Tilasin Hobby Hallista monenlaisia tuotteita 1970-1990-luvuilla ja kaikki ostamani tavarat olivat laadukkaita-eivät mitään rihkamaa.
        Kanta-asiakkaana sain ilmaiseksi mm. astioita ja liinavaatteita, jotka ovat edelleen käytössä, ja lähes uudenveroisia.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laittoiko hän Paloman lomalle, että itse erottuisi paremmin?

        Jännää, kun täällä "nerot spekuloivat"! :)


    • Anonyymi

      Pidä avonainen akkuna!

    • Anonyymi

      Pihamme omenapuut eivät antaneet tänä vuonna paljon satoa. Makeita syötäviä nekin vähät. Hiukan aikaista lajia. Ehkä viimeistä satoa olen niitä ehkä nauttimassa.
      Muutto hoivakotiin on vireillä.
      Ilkivallantekijät ovat kylällä joka tontille kurkkimassa. Mm. viikate lähti niiden mukaan.
      , vanha miesomistaja

      • Ei ollut omenasato parhaasta päästä. tänävuonna.Joskus vuosia sitten, meidän vanhalla autiooksi jääneellä kotitilallamme kävi varkaita x2.

        Kaikki kelpasi , veivät vanhan halkomakoneen, joka oli hajoomista vaille.
        Vanhan moottorisahan, joka ei toiminut.
        Pojan amerikanraudasta joka oli talviteloilla, kaiuttimet, nurkassa oli minun sirkkelini, jota ei pystynyt siitä saamaan.
        Niinpä pystyimme sirkkelini pelastamaan, koska varkaat tulivat myös toisen kerran.
        Kukkopilli, vaasi muitä älyttömiä tavaroita, sokeria pitkin pöytää, kuvittelikovatko, että on huumeita.
        No poliisi kävi ja kirjasi asian, ei siitä sitten muuta.


    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - Patteriauto syttyi parkkihallissa Tampereella - 50 autoa LUNASTUKSEEN!

      "Palon aikaan parkkihallissa oli 90 autoa, joista noin 50 tuhoutui palossa korjauskelvottomiksi. Lisäksi palo vaurioitti
      Maailman menoa
      256
      45623
    2. Kristillisistä Siionisteista asiallista tietoa Hesarissa.

      KD ja Persut ovat kaiken takana avoimesti!
      Maailman menoa
      44
      11359
    3. Persut JYTKYTTÄÄ ylös, ohi kepun! +2,1 %

      Persut palasi kolmen suurimman joukkoon ja on matkalla kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Sosialistit ovat syöksy
      Maailman menoa
      221
      10961
    4. Sanna Marin saa ylistystä Hillary Clintonilta

      Jos joku ei tiedä kuka tämä rouva Hillary Clinton on, niin kerrottakoon "fun fact", eli hän on se keneltä Donald Trump
      Maailman menoa
      38
      9775
    5. Ja jälleen uusi latauksessa olleen sähköauton palo! Nyt Keravan Prisman parkkihallissa.

      IS 3.10.2025 Latauksessa ollut sähköauto syttyi yöllä tuleen Keravan Prisman parkkihallissa, Keski-Uudenmaan pelastusla
      Maailman menoa
      90
      8618
    6. Gallup, PS:lle JÄRISYTTÄVÄ nousu, SDP suurin laskija

      https://yle.fi/a/74-20186114 PS kovaa vauhtia nousemassa ennen 2027 vaaleja suurimmaksi puolueeksi. Nyt mennään jo etua
      Maailman menoa
      277
      6664
    7. Kalja-Kristus Kutsuu Luokseen

      Nyt on Oikea Hetki Ottaa Ryppyys Vastaan! Lue Pelastusryyppy ja tee Promillista elämäsi Herra! Pelastusryyppy on teksti
      Maailman menoa
      2
      3325
    8. Perussuomalaisiin minä luotan

      Bensaa raaskii taas tankata ja ensi vuonna laskee ruoan verotus. Nämä muutokset parantavat pienituloisten asemaa.
      Maailman menoa
      13
      2594
    9. Persut on SYYLLISIÄ KAIKKEEN NEGATIIVISEEN SUOMESSA

      , ne haluaa neuvostoliiton putinin kanssa takaisin, shit voi valvoa kaikkea ja kaikkia, no tietty makeeta mannaa itselle
      Perussuomalaiset
      2
      2583
    10. Jos mä joisin

      Itteni känniin nyt, voi olla että mä tunnustaisin sulle kuinka ihastunut oon ollu suhun viimeiset 2 vuotta. Eikä mua pys
      Ikävä
      44
      2350
    Aihe