pernaail

pernaail profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 24v sitten
90 aloitusta · 332 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Vain 12 prosenttia kotitalouksien menoista kuluu ruokaan. Silloin ruoka on todella halpaa. Kaikkeen muuhun kulutukseen menee suurin osa tuloista.
Asia on kuten kuvailitMaapallolla tehdään nyt ruokaa niin halvalla, että se ei ole kestävän kehityksen mukaista. Ryöstöviljely johtaa tilanteeseen , jossa viljely on mahdolista enää vain viileämmillä leveysasteilla, kuten pohjolassa.

Maan eroosio ja suolaantuminen on vakava uhka ruoan tuotannolle nykyisillä parhaimmilla alueilla kuten Etelä- Euroopassa , Etelä-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja vastaavissa ilmasto-olosuhteissa. Ylikansoittuminen on todellinen uhka alhaisemman kehitystason maissa.

Tätä taustaa vasten Suomenkin ruoantuotanto nousee käsittämättömän korkeaan arvoon ja hintaan jo lähimmän 50 vuoden aikana.Hintamekanismi on täysin samanlainen öljyn hinnan nousun kanssa. Kun öljyn pumppaaminen vähentyi raaka-ainevarojen ehtyessä, hinta nousi suhteettoman korkealle.

Ruoan kohdalla on vielä vaikeampaa keksiä korvaavia tuotteita kuin fossiilisen öljyn kohdalla.

Ruoan hintaa nostaa tulevaisuudessa vielä kova kilpailu ilmastonmuutoksen hidastamisen raaka-aineista. Ruoan sijasta on kannattavampaa tehdä biopolttoaineita ja kasvihuonekaasuja vähentävä viljely alentaa satoja ja nostaa sitä kautta ruoan hintaa.

Tämä kehitys sataa jussien laariin ja maataloustuet käyvät tarpeettomiksi. Raaka-aine myydään sille , joka maksaa siitä eniten. Kilpailuasetelma kääntyykin toisin päin . Ostajat kilpailevat kuka maksaa tuottajalle eniten.
Tökkäsi silmään tuo ilmaisu tuottavaa työtä. Kaupungeissa tehtävä työ on suurimmalta osaltaan palveluiden tuottamista; pese sinä minun paitani niin minä korjaan sinun pesukoneesi; siinähän sitä on tuottavaa työtä kerrakseen.

Tenttikysymys: mitkä seuraavista tuotannonaloista tuottavat uutta rahaa eivätkä vain vaihda olemassa olevaa rahaa ?

Palvelusektori on yksi tuotannonaloista, joihin kansantalous usein jaetaan. Samassa luokittelussa kaksi muuta kansantalouden tuotantosektoria ovat alkutuotanto ja teollisuus.

Vastaus lienee selvä punaisimmillekin silmille.

Se, että alkutuotannon rahallinen arvo on pieni, ei merkitse sen vähäisempää arvoa. On myös huomattava, että alkutuotannolle jaettavat tuet kuuluvat rahalliseen kokonaisarvoon.

Tuottajan on saatava panostuksestaan sille kuuluva raha vaikka kuluttaja ei sitä pystykään maksamaan. Valtion on subventoitava kuluttajia maataloustukien muodossa.

Kukahan nämäkin palkat maksaa ?

http://www.stat.fi/artikkelit/2005/art_2005-09-28_004.html?s=3

Palvelualan työntekijätkö verotuksessaan tai palvelualan työntekijät palkallaan ?
Harva hävittäjälentäjä pystyy enää siviilissä jatkamaan lentämistä. On nimittäin sen verran kuluttavaa ja kuormittavaa nykyajan taistelulentäminen, ei tarvitse kenenkään kadehtia.
Mene itse hävittäjän puikkoihin vetämään pimeässä ja sumussa miljoonaa pelkkien mittareiden varassa. Saa kokeilla jokainen, joka tuota työtä kadehtii, siitä vaan pääsykokeisiin, hopi hopi...
Perehdy tuohon esitykseeni tarkemmin. Huomaat, että kun todelliset kustannukset (ilmastonmuutos) lasketaan mukaan, niin suomalainen tuotanto on halvin.

Nythän ruoantuotanto muualla ei perustu kestävän kehityksen malliin. Se on todellista ryöstöviljelyä ja maailman perinnön tuhoamista. Perehdy myös esim. Argentiinan, Brasilian, Kiinan ,Yhdysvaltojen jne. ruoantuotantoon:

http://www.goveg.com/factoryFarming.asp
Tuo juuri onkin se asia , mikä suomalaisessa yhteiskunnassa mättää. Kaupungeissa asuvat ihmiset ovat niin totaalisesti pihalla luonnosta kaikilla tasoilla. Samoin luonnonvarojen hoidosta ja hyödyntämisestä heillä ei ole alkeellisintakaan teoriatietoa puhumattakaan käytännön tiedoista ja taidoista.

Sitten puhutaan suulla suuremmalla julkisesti tällaisilla eväillä varustettuina, jotka ovat yhtä runsaat kuin vesilasi ja kainuun sanomat ruokana.

He luulevat Suomessa olevan muka tehotuotantoa. Suomessa maataloustuotanto on kokonaisuudessaan luomua verrattuna esim. USA:an , Brasiliaan, Argentiinaan jne. Julkisuudessa on esitelty amerikkalaista maidontuotantoa. Siinä tuottajahinta on painettu 16 sentiin ja yksikkökoot liikkuvat tuhannessa lehmässä. Tuotantokulut ovat n. 25 sentin tietämillä, joten edes 1000 lehmän yksikkö ei tuo kannattavuutta. Näyttää siltä, että vaikka olisi miljoona lehmää, niin maidontuotanto ei kannata. Välikädet rahastavat voitot matkalla kuluttajalle.

Ruoka ei saa maksaa mitään ja valtion pitää senkin vähän hinnan maksaa kuluttajan puolesta.

Tuossa olisi vähä matskua kaupuntilaisille siitä, miten halpaa ja hyvää maailmanmarkkinahintaista lihaa tuotetaan:

http://www.goveg.com/factoryFarming.asp
Tässä tulee todellinen uutinen:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/830545

Joten turhaa riemuitsit, sinun kaltaiset omaa pesää likaavat valehtelijat myrkyttävät koko yhteiskunnan. Jos kateudeltasi ja kaunaltasi pystyisit ymmärtämään lukemaasi, voisit tutustua eläintilojen omavalvontaohjeisiin ja koko tuotantoketjun laatuvaatimuksiin. Mutta se olisikin jo liikaa vaadittu, eihän noita kaunasuomuja saa millään putoamaan silmistä.
Esitän ruoalle hiilidioksidi ja metaaniveroa. Se toimii siten, että kuluttaja maksaa ruoassaan lisähintaa sen mukaan kuinka paljon raaka-aineen tuottamisesssa on kerrytetty kasvihuonekaasuja.

Kasvihuonekaasuja kertyy lannoitteiden valmistamisessa, polttoaineiden polton yhteydessä (maanviljely ja rahtiliikenne, myös laivat, lentokoneet), kasvinsuojeluaineiden valmistamisessa ja levittämisessä jne. Tase tulisi siis laskea ruoan koko elinkaarelta. Laskelman perusteeksi otetaan EU:n CAP:n viitesatotasot. Siis mitä suurempi taso, sitä suurempi KH-kaasujen tuotto.

Tämä malli olisi Suomelle edullinen monessakin kohtaa, kuten pitääkin. Puhtaasta tuotannosta pitää maksaa, hyvä on kalliimpaa kuin huono.

Suomessa EU:n viitesadot, lue tuet, ovat alueen pienimmmät. Kavinsuojeluaineiden käyttö ja kastelu vähäisintä Unionin alueella. Lannoitteiden käyttö laskee entisestään Suomessa. Yhtenä laskuperiaatteena tulee olla eläintiheys koko maan pinta-alaan suhteutettuna. Siis mitä suurempi suhteellinen tiheys, sitä kuormittavampi tuotanto on alueella , ja sitä suurempi KHK-vero ruoan hintaan.

Ainoat epäedulliset osat Suomelle ovat viljan kuivauskustannukset ja pitkät etäisyydet. Tämä negatiivinen suure on korjattavissa sillä, että palataan lähijalostus ja -ruokajärjestelmään. Infrastruktuuri on edelleen olemassa ja se saadaan käyttöön pienellä tuunauksella.

Tämä malli on vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä tulevaisuuden neuvotteluissa Unionin virkamiesten kanssa. Sehän on selvää, että alkutuotannon kylkeen tulee uusia verenimijöitä ja tämä KHK-verojärjestelmä on yksi niistä.
Niinhän se on, että kuluttajalla ei ole muuta vastuuta kuin ostaa mahdollisimman halvalla. Maataloustuotteissa itse raaka-aine ei saa maksaa mitään. Siitä pitävät huolen tehokkaasti jalostus , kauppa ja muut välikädet.

Se, että raaka-aine on tuotettu mahdollisimman vähällä hiilidioksidi ja muilla päästöillä pitäisi näkyä raaka-aineen hinnassa. Ja sen myötä myös lopputuotteen hinnassa ilman, että kauppa ym. hyötyvät siitä yhtään aikaisempaa enempää.

Kuluttajan ilmastovastuu näkyy kalliimmalla ostetussa ruoassa. Ei siinä, että besserwisseroidaan meille tuottajille miten pitäisi viljellä talkoilla.
Toinen vaihtoehto on se, että maksatte maatalouden alkutuotteista niille kuuluvan hinnan. Silloin emme tarvitse tukea. Nyt valtio maksaa puolestanne ruoan hinnasta suurimman osan.
http://pekka.vihera.net/pdf/itameri/TSvastine.030607.jul.pdf
Lisäisin keskusteluun uuden näkökulman. Kuluttajat haluavat entistä halvempaa ruokaa, elintarvikeyritykset ja kauppa entistä suurempia katteita. Maanviljelijöiden tulo on entisestäänkin pienentynyt. Tästä kokonaisuudesta tulee ainoastaan siihen johtopäätökseen, että ympäristön tila tulee huonontumaan entisestään.

Kuluttajien on aivan turha tulla urputtamaan vesien pilaantumisesta yhtään mitään ennen kuin tuottajille maksetaan lisää rahaa. Nykyinen ympäristötuki on naurettavan pieni, se ei riitä mihinkään.

Ratkaisuna on maataloustuotteille maksettava kymmenkertainen hinta, jolloin tilaa kohti tarvitsee tuottaa niin vähän, että vesistökuormitusta ei synny. Kuluttajien on opittava elämäntapa, johon sisältyy vastuu ympäristön tilasta. Muusta kuluttamisesta on tingittävä, jotta ruoka voidaan tuottaa kestävän kehityksen periaatteella.
Suomen suot toimivat hiilinieluna lisääntyvän puuston ansiosta. Näin ollen kun ojitukset kuivattavat suota, niin siellä olevan puuston kasvu kiihtyy ja hiilen sidonta kasvaa.

http://www.skogsbruket.fi/soiden_kasvihuonekaasutase

Suon ennallistamisessa menee ilmeisesti muutamia vuosia ennenkuin KHK-tase kääntyy positiiviseksi. Onko kyse vuosikymmenistä ?

Todennäköisesti, kun kaikki arvot eurotetaan , niin päädytään ennallistamisen sijasta muihin ratkaisuihin.
Työllistämisen näkökulma on tutkimisen arvoinen, maaseutu kaipaa työtä. On kuitenkin tutkittava tarkaan ne perusteet, joilla Luonnonsuojeluliitto määrittelee ojitukset kannattamattomiksi. Jos alue ei ole turvetuotannolla kannattava, niin on selvitettävä voidaanko alue hyödyntää esim. ruokohelpiviljelyllä. Hyvien kulkuyhteyksien lähellä olevat kannattaisi ensisijaisesti ottaa viljelykäyttöön . Kauempana olevia alueita voisi sitten tarkastella muista näkökohdista, joista tärkein tulisi olla taloudellinen.

Onhan näihin ojituksiin aikanaan upotettu rahaa , sijoitus on hyödynnettävä tavalla tai toisella.

SLL: soiden ennallistaminen hyödyttäisi työllisyyttä, suoluonnon suojelua, soiden virkistyskäyttöä ja ilmastonsuojelua. Miten Suomi voi saada hyötyä soiden hiilinielusta ? Jos tämä uusi hiilen sitomiskapasiteetti voidaan hyödyntää päästökaupassa, niin silloin ennallistaminenkin syrjäisillä suoalueilla olisi hyväksyttävissä. Ja nimenomaan sen jälkeen kun kuitupuusto on poistettu.

Kannatan valtion hiili-investointeja kotimaahan, en Kiinaan.
Puhut näköjään 30 vuotta vanhoilla tiedoilla, aika on kuule muuttunut . Mene tutustumaan yläkoulun tai lukion liikunnanopetukseen, niin huomaat missä mennään. PÄIVITÄ TIETOSI JA ASENTEESI !
Idea ei olekaan minun vaan Kaskisista kajahtaa-liikkeen esille tuoma aloite. Taustalla vaikuttaa mm. Juha Mieto.

Olisiko sitten parempi, että miljoonaluokan investointi, Metsä Botnian sellutehdas lopetetaan ja tehdaslaitteisto romutetaan. Miljoonat häviävät kankkulan kaivoon.

http://www.botnia.com/default.asp?path=1,66,73,77

Liikevoitto vuonna 2007 oli 200 miljoonaa euroa.
Eikö mitään saisi yrittää tässä tilanteessa ?
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/talous/2008/11/747737

Olisiko sittenkin paras vaihtoehto valmistaa kaikki Uruguayssa ? Halpa työvoima , nopeasti kasvava eucalyptus ja halpa merirahti ovat huomattavia etuja. Mikä mahtaa olla kestävän kehityksen saldo tässä yhtälössä?

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=106291&tstart=0
Turve todellakin työllistää maaseudulla ja se onkin yksi cityvihreiden kompastuskivi. Kaikkien pitäisi asua kaupungeissa Soinivaara-ideologian mukaisesti. Lipponen puhui impivaaralaisuudesta , me maaseudulla voisimme puhua soinivaaralaisuudesta , joka edustaa meille keskuskomiteajohtoista suunnitelmataloutta. Kaikki määräysvalta ja viisaus asuu suurissa kaupungeissa, varsinkin (Hell)(sin)skissä.

Jyväskylässä keskustellaan paikallisdemokraattisesti:

http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelu/suomen-energianhuollossa-tarvitaan-jatkossakin-turvetta/52898
Esitä vasta-argumentteja, ei tuollainen kiroilu tee vaikutusta, hiekkalaatikkomeininkiä...

Tarvitaan muitakin perusteluita, kuin se, että uhanalaisia soita on suojeltava, mittaamattomia luontoarvoja, neitseellisiä soita, jne... ja mitä sitten ?

Suoalaa on suojeltuna 1,13 miljoonaa hehtaaria ja turvetuotantoalaa 65 000 hehtaaria. Siis tuotannossa on 0,6 prosenttia koko suoalasta. Kyselin taannoin teidän kunkin luontosuhdetta suoluontoon. Ei tullut minkään näköistä vastausta, ilmeisesti siksi, että suoluontoon ei ole mitään suhdetta. Pitäisi vain suojella lisää , miksi ?

Kohta EU tekee laskelmat, että Suomi päästää metaania ja typpioksudiilia niin ja niin paljon soiden kautta. Sitten komissio vaatii leikkauksia ja päästömaksuja. Nythän näitä kaasuja ei tarvitse raportoida, mutta Suomi tekee sen vapaaehtoisesti, MIKSI ?
Toisaalta on hyvä, että turve lasketaan tällä hetkellä fossiilisten luokkaan. Nyt lienee meneillään tarkastelujakso, jonka kuluessa määritetään kunkin valtion KHK-tase ? Vai onko ?

Jos on ,niin sitten on edullista Suomelle laskea mahdollisimman korkea negatiivinen tase. Tällöin saamme vähennysvelvoitteeksi tietyn prosentin, joka täyttyy sillä kun laskennassa otetaan huomioon turpeen elinkaarilaskelma, ja nimenomaan oikealla päästökertoimella, ei nykyisellä.

Tämä edellyttää tietenkin turpeen polton lisäämistä ja silloin on otettava käyttöön kaikki päästöjä lisäävät suot esim. suopellot. Uusien turpeennostotekniikoiden käyttö, jälkikäyttö metsittämällä tai ruokohelpiviljelyllä on todella ilmastohyödyllinen ja dynaaminen tapa hyödyntää omaa öljyämme. Nyt on vain heitettävä romukoppaan vanhat luutuneet asenteet ja alamaiskansamentaliteetti. Nykymaailmassa pärjäävät vain rationaalisesti ajattelevat ja toimivat, eivät muut valtiot huolehdi meidän hyvinvoinnistamme.

"Ensi vaiheessa ilmastosopimuksessa
sovittiin metsittämisen ja metsiin liittyvien
maankäyttömuutosten olevan hiilinielun
laskentaperusteena. Tämä on
Suomen kannalta epäedullista, koska
metsäpinta-alamme vuosittain hieman
pienenee, vaikka metsien hiilivarasto
kasvaisikin."

Yo. lainauksen mukaan metsittäminen kannattaa. Siitä seuraa se, että päätehakkuuvaiheeseen kasvaneet metsät kannattaa hakata, koska ne eivät enää sido hiiltä. Hakkuutähteet käytetään bioenergiaksi, jolloin KHK-tase pysyy hallinnassa. Avohakkuun jälkeen metsän istutus paakkutaimilla, niin alue kääntyy hiilinieluksi muutamassa vuodessa.

Miksi istuttaa metsää kehitysmaihin kun voimme saada itse täyden hyödyn ? Hyöty tulee päästölaskennassa , työllistävänä vaikutuksena sekä saha- ja puunjalostusteollisuuden kotimaisen raaka-aineen muodossa.
6 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt