ferguson.ff

Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

6

  1. No voi herranjestas sentään. Eikö vieläkään ole kenellekään kelvannut, kauhia taakka on sinulle annettu siitä moottoripyörästä.
    Ilmeisesti vain minä voin sinut siitä lopultakin vapahtaa.
  2. Hei martta0

    Tuo höyryasia askarruttaa vieläkin mieltäni.

    Varmaan kaiken voi osoittaa kuten on....

    Jos viitsit niin kirjoita osoitteeseen: [email protected]

    Eli olen se laskutaidoton pähkääjä. Kerron sitten lisää asiasta.
  3. Nimenomaan ymmärtäminen, eli mistä kaavassa on kyse. En pidä muistamisesta, että muistaa vain ulkoa jonkin asian. Jospa tuohon joskus perehdyn, asiat on kyllä yleensä sitten helppoja kun vain opettelee asian ytimen. Tuo neliömomentin kasvaminen on looginen selitys, mutta jos tuo alkuperäinen profiili käännetään niin että reunaetäisyys on 20, pysyy neliömomentti samana, vai kuinka?
    Jakajana (2000x20), eli lopputulos pienempi.

    Maalaisjärki sanoo että pitkä sivu kyljessä on vahvempi.

    Täytyy kai ottaa tuo asia tutkittavaksi jotta ymmärrän.
  4. En ole matematiikkaan kovasti perehtynyt, enkä ymmärrä kaavaa kovin paljoa enkä ole yrittänytkään.

    Mutta kun vilkaisin niin vaikuttaa oudolta:

    Fmax = 4 x Iz x sigmasallittu /(L x e) = 4 x 61812 x 175 / (2000 x 15) = 1442,28 N = 1,44 kN

    Kaavan tulos on sitä pienempi mitä suurempi on jakaja.

    Eli loogista että mitä suurempi pituus (2000) sitä pienempi kestävyys. Mutta eikö taas lujuus kasva jos keskietäisyys (15) kasvaa. Kaavassa (2000x15) molempien arvojen kasvaminen pienentää lopputulosta.

    Varmaan kaavan ymmärtäminen selittäisi asian.
  5. Niin. Toki puristuspuolella kyse on nurjahtamisesta. Eipä lattarauta tai pelti kestä paljoa puristusta kun nurjahtaa.

    Eipä rekenteeni vielä tällä kertaa kuitenkaan vaadi korkeampaa matematiikkaa.
  6. Kummallinen ajatus että jos ei ulkoa muista jotain arvoa, ei ole valmiuksia mitään laskeakaan. No se oli "terästää" miehen (voi olla kyseessä nörttikin) mielipide se.

    Minun tapauksessani ei niin ihmeellisestä laskemisesta ole kysymys. Jos vaikka 4 metriä pitkille palkeille pitää olla tietty kestävyys keskikohdassa, sekä vahvistetaan rakenne kolmion muotoisella tuennalla, joka keskeltä on siis korkeimmillaan.
    Eli mitä suurempi on kolmion kulma ja korkeus, sen suuremman voiman kestää. Tuosta kompromissi painon ja mallin suhteen.

    Perusfysiikkaa voimavektoreilla, sama koskisi putkeakin, mutta jos ajattelee putken vääntymistä, taitaa "notkahdus tapahtua puristavalla puolella, niinhän putki murtuu.
    Tuohon tilanteeseen ei kyllä jouduta, joten sen voi jättää huomiotta.

    Eli tämä johtunee siitä, että teräs kestää enemmän vetoa kuin puristusta.

    Ajatusta jatkaen kuitenkin tulee mieleen vaikkapa 50x50x3 vääntyminen kun sitä kuormittaa keskeltä.
    Pituus vaikkapa neljä metriä.
    Jos haluisi vahvistaa tasapaksuisena, pitäisi hitsata lattarautaa puristuspuolelle.
    Vahvin painoon nähdn saataisiin kun vetopuolella ohempi latta, puristuspuolella paksumpi latta ja sivut ohuet, eli ilman vahvistusta.
    Eikö näin?
    7. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt