Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Laitanpa tähän tuon kierolierotehtävän laskutoimituksenkin, kun muut ovat antaneet vain lopputuloksen. Funktio p() tarkoittaa jonkin tapahtuman todennäköisyyttä.

    p(kiero)×p(kiero puhuu totta) + p(liero)×p(liero puhuu totta) =

    0,7×0,1 + 0,3×0,3 = 0,07 + 0,09 = 0,16

    Eli siis 16% tulee, ihan niinkuin tuossa jo kerrottiinkin.

    Näissä todennäköisyyslaskennan harjoitustehtävissä on muuten ominaisena piirteenä tavaton epärealistisuus. Todellisuus on liian monimutkaista alkeiskurssien harjoitustehtäville ja pitkällekin kehitetyt laskelmat joutuvat käyttämään karkeasti yksinkertaistettuja malleja.
  2. Kai: «…tyydyn vain toteamaan, että kun ne tieteen tutkijat ovat niin naiveja, etteivät tajua, millaisia yksinkertaisia kysymyksiä pitäisi selvittää perustaksi ennen kuin tehdään kauas menneisyyteen vieviä päätelmiä, agnostisismini on aivan loistava ratkaisu, koska se antaa minulle halutessani olla okana lihassa niin evoluution kannattajille kuin kreationisteillekin.»

    Pitäisikö tieteen tekeminen pysäyttää, kunnes on vastattu filosofien tietoteoreettisiin ikuisuuskysymyksiin? Jos niin olisi tehty, tietäisimme hurjan paljon vähemmän.

    Me joudumme tyytymään todennäköisyyksiin ehdottoman varmojen asioiden sijaan. Eri selitysvaihtoehdoilla on tässä suhteessa eroja. On käytännöllistä käyttää todennäköisintä vaihtoehtoa.

    Rehellisen ihmisen kannattaa olla tietoinen taustaoletuksistaan ja myöntää ne. Tieteen kärjestä on tullut niin erikoistunutta ja maallikoille vaikeasti lähestyttävää, että useimmilla meistä on yhtenä taustaoletuksena jonkin valitsemamme inhimillisen lähteen luotettavuus. Ja niitäkin voidaan kyllä vertailla.

    En hyväksy väitettäsi, että tieteen tutkijat olisivat niin naiveja, etteivät ymmärtäisi vastaamattomia tietoteoreettisia kysymyksiä. Niihin pysähtyminen vain olisi kovin epäkäytännöllistä.

    Ja lopuksi, agnostikko voi olla ihan täysillä, vaikka tekisi kuinka paljon tiedettä. Voi mainiosti olla jopa fundamentalistiuskovainen, kunhan noudattaa luonnontieteen yleisiä periaatteita.

    Asia valottuu aika hyvin lukaisemalla vaikkapa Wikipedian artikkelin tutkimusetiikasta ja varsinkin sen kappale tutkimusetiikasta ja tieteestä. Se on aika lyhyt luettava ja sopii siksi laiskemmallekin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimusetiikka#Tutkimusetiikka_ja_tiede
  3. kerettiläinen--: «Uskohan on nimenomaan uskon asia eli sitä ei voi todistaa todeksi millään faktoilla, kuten ei myöskään sitä, että Raamattu on Jumalan Sanaa...sekin on puhtaasti uskon asia...»

    Tämä on minusta suhteellisen terve muotoilu.

    Sen lisäksi voisi huomioida vanhojen kertomusten myyttisen käytön, joka on ihan arvokas asia sekin. Myytin käyttäminen asioiden selventämiseksi ei edellytä kyseisen tarinan pitämistä historiallisesti totena eikä edes tarinan hahmojen olemassaoloon tarvitse uskoa.