v.aari

Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Tuosta kahvinkeitintapauksesta muistin heti Kari Suomalaisen piirroksen, joka muuten on valittu hänen tuotantonsa toiseksi suosituimmaksi.

    http://www.youtube.com/watch?v=YwngLSTE3aUt=1m20s
  2. Adventtiairut: «Tästä olisin kuitenkin lähtökohtaisesti hivenen eri mieltä. Tiede ja uskonto eivät mielestäni tule kohtaamaan milloinkaan, koska uskonto ei hyväksy tieteen tutkimusmetodeja, eikä tiede pidä asioita uskon varaisina.»

    Mikään yleisesti käytetty uskonnon määritelmä ei edellytä tuollaista. Se on totta, että tieteeseen ei kuulu se metodi, että asia tulisi todistetuksi sillä, että se lukee jossakin kirjassa.

    «Uskonto jo sanana kertoo sen, että on vain uskottava, mitä jossain kirjassa on kirjoitettu tai mikä on jonkun ns. profeetan kynästä lähtenyt.»

    Suomen kielen sana uskonto on minusta epäonnistunut – ainakin jos sen on tarkoitus vastata latinan sanaa religio.

    Etymologisesti religio on "uudelleen sitomista" tai "uudelleen yhdistämistä" ja sanan syvin merkitys viittaakin oman alkuperänsä ja suurempaan kokonaisuuteen kuulumisensa etsimistä. Ja siitä luontevasti seuraa hartauden harjoitus, sosiaalisuus ja myös heikompiosaisten auttaminen.

    Sanakirjamerkityksissä itse asiassa listan ykkösenä ei ole "uskonto", vaan "perusteellisuus, tunnollisuus, tarkkuus, täsmällisyys, uskollisuus, rehellisyys".

    Minä pidän fundamentalistista kirjaan uskomista vain yhtenä uskonnon monista ilmentymistä ja suoraan sanottuna aika sairaana sellaisena. Kristinuskon tiettyjen haarojen ja Islamin vaikutuksesta tuo piirre on saanut ansiottoman suuren huomion ja jotkut erehtyvät pitämään sitä uskonnon ytimenä.

    "Uskonnollinen väite" syntyy vain silloin, kun mytologisia käsitteitä väärinkäytetään sekoittamalla ne yleiskieliseen todellisuuden kuvaukseen ja aletaan riidellä havaintopohjaisen tiedon kanssa. Terve mytologian käyttö tarjoaa mahdollisuuden heijastaa tiettyyn sanastoon ja käsitteistöön sellaisia kokemuksellisia asioita, joista on muuten hankala keskustella.

    «Ja mistäkö syystä tiede ja kristinusko eivät lyö kättä toisilleen? Siitä syystä, että tiede etsii elämän syntyä äärettömän pienistä asioista ja niiden vuorovaikutuksesta, kun taasen uskonnot puhuvat jumalasta, joka on kristinuskossa määritetty äärettömän suureksi ja mystiseksi.»

    Tiede tutkii kaiken kokoisia asioita. Olennaista on se, että voidaan tehdä objektiivisia ja toistettavissa olevia havaintoja, joilla sitten voidaan testata teorioita.

    Sikäli olet oikeassa, että tieteelle on ominaista etsiä vastauksia varsin yksityiskohtaisiin kysymyksiin, kuhunkin kerrallaan. Niin kauan kuin ensisijaisesti tuumailtiin korkean tason filosofisia ja metafyysisiä kysymyksiä, tiede ei edistynyt. Tässäkin on olennaista objektiivinen havaittavuus ja toistettavuus. Korkean tason kysymyksiä on vaikea muotoilla siten, että varmasti puhutaan samasta asiasta.
  3. Ainakin joitakin vuosikymmeniä sitten kunnianloukkausasioissa oli suuri merkitys sillä, pystyikö osoittamaan sanoneensa taikasanat "minun mielestäni". Silloin kyse ei ollut kategorisesta loukkaavasta väitteestä, vaan mielipiteen ilmaisemisesta ja se taas on perustuslain 12§ suojaamana sallittua.
  4. Huomasin, että haastateltu entinen jehovantodistaja on luopunut kaikenlaisesta uskonnosta. Monet lahkoista lähtijät jäävät kuitenkin jonkin sortin kristityiksi.

    Mahtaisiko tuosta löytyä tilastotietoa? En heti keksi, mistä etsisin.
  5. Myös Raamatusta löytyy paljon väkivaltaa ja sitä on käytetty oikeuttamaan hyvinkin raakaa touhua.

    Uskonnoilla on taipumus laimentua vanhetessaan. Mutta toisaalta ennustaminen on vaikeaa eikä menneisyys tarkkaan ottaen toistu koskaan.

    Ehkä kysymys on minulla pikemminkin varovaisesta toiveesta, että Islam lähtisi lientymään kohti rauhanomaisempaa tyyliä. Eihän sen kehityksestä varmuudella tiedä.
  6. Katsoin ja minusta se näytti kyllä ihan vain toivottujen elämyksien tarjoamiselta heikompiosaisille.

    http://areena.yle.fi/1-2449126?start=32m32s

    Jos tuossa näkee kehitysvammaisten laittamista tykinruuaksi, katsojalla pitää olla kyllä aika voimakas ennakkokäsitys.

    Mutta mitä tykkäsit linkkaamastani sarjakuvasta ja siitä, miten tärkeää on olla kaikessa oikeassa?
  7. Islamin tunnustajien enemmistö vierastaa jihadin tulkitsemista toisiin ihmisiin kohdistuvaksi väkivallaksi. Heille se on ennen muuta sisäistä kilvoittelua.

    Jos katsotaan koko historiaa, kristinuskon nimissä on tapettu kansaa ihan siinä kuin islaminkin nimissä. Molemmissa leireissä on tapana argumentoida tätä vastaan sillä, että ne väkivaltaiset eivät olekaan "oikeita" uskovia.

    On lisäksi huomattava, että islam on kristinuskoa 600 vuotta nuorempi uskonto ja on syytä odottaa sen muuttuvan suvaitsevammaksi ajan mittaan. Myös fundamentalismi luultavasti laimenee ja jäljelle jää lähinnä mytologiaa ja tapakulttuuria, kuten kristinuskossakin on tapahtunut.

    Paljon riippuu siitä, miten vaurauden jakautuminen ihmiskunnassa kehittyy. Köyhyys johtaa heikkoon sivistystasoon ja se myös altistaa vihalle paremmin pärjäileviä kansoja ja niiden hallituksia ja myös uskontoja kohtaan.

    Miten köyhyyttä ja sen tuottamia jännitteitä sitten voidaan helpottaa? Se ei ole ihan yksinkertainen juttu valitettavasti. Esimerkiksi kehitysavun kanssa on käynyt toistuvasti niin, että onkin tullut rahoitetuksi kohdemaan rikkaita ja valtaapitäviä ja pahimmassa tapauksessa aseistautumista.
  8. suomi24 alusta näemmä katkaisee linkin huutomerkin kohdalta. Pelkkä klikkaus ei siis riitä, vaan pitää kopioida URL.
  9. Tarkoitatko tämän päiväistä ohjelmaa? Pikkumaisuuden uhallakin korjaan kirjoitusasusi, pitää olla Enbuske eikä Embuske. Löytyy paremmin, kun kirjoittaa oikein.

    Kenties tämä:
    http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003/huomenta-suomi/516907/ratkaisijat-jehovan-todistajista-eronnut

    Enbuske on suomeksi katajapensas. Viittaa aromaattisuuteen ja sitkeyteen… Katsotaanpa, onko mies nimensä mittainen.
  10. Adventtiairut: Ymmärrän mainiosti vastauksesi. Kysymykseni oli kuitenkin suunnattu hiukan toisaalle.

    Kun etsitään selitystä sille, mistä kaikki on tullut, päädytään tavallisesti johonkin "alkuun" tai ainakin varhaisimpaan tapahtumaan tai syyhyn, josta ei enää päästä pidemmälle taaksepäin ajassa ja syy-seuraus-ketjussa.

    Kyseenalaistin sen, että Jumala olisi välttämättä mikään lopullinen vastaus. Voidaan aina kysyä, mistä se Jumala sitten tulla tupsahti ja palataan samaan tietämättömyyden tilanteeseen, mistä alun perin lähdettiinkin. Niinpä kysymykseni näköjään toimii tarkoitetulla tavalla vain kohdistettuna niille, jotka uskovat Jumalaan kaiken alullepanijana.

    Ennen kaikkea ristiriitoja ja loogisia ongelmia tulee siinä tapauksessa, että uskotaan äärettömän pitkään aikaan. Se on hämmentävä miettimisen tulos, koska ajattelumme tavallisesti pohjautuu lausumattomaan oletukseen äärettömästä ja molempiin suuntiin samanlaisena jatkuvasta ajasta.

    Ajatuksellinen ja filosofinen loikka ulos tästä aika-avaruudesta on huikea ja hiukan pelottavakin. Se on kuitenkin tie, jolle tieteen tulokset viitoittavat.

    Törmäämme siis sekä tieteen että uskonnon keinoin johonkin äärettömän paljon suurempaan kuin mitä voimme käsittää. Olisiko tässä mahdollisuus paiskata kättä ja olla kerrankin edes jostakin samaa mieltä?
  11. Maan magneettikentän muutoksien seuranta on pitkän aikavälin puuhaa. Pari vuosisataa on aivan riittämätön näyte ekstrapolointeihin. Planeettamme ulommassa ytimessä velloo sula raudan ja nikkelin seos. Konvektiovirtauksen muutokset ovat aika kaoottisia. Pidän luultavimpana, että Maan magneettikentässä ehtii vielä minun elinaikanani tapahtua muutosta muuhunkin päin kuin tasaista heikkenemistä. Navatkin voivat tehdä kuperkeikan.

    Eri kirjoittajien tyylieroista en kirjoittele enempää ja hiukan kadun sitäkin, mitä tuli kirjoitetuksi. Vastatkoon jokainen omista jutuistaan. Uskon, että vaikuttimet ovat lähes poikkeuksetta hyviä ja kannatettavia.
  12. Jyrki. Mikset hiffaa?

    Mikä sitä ilmakehää pitelisi paikallaan, jos Maa pyörii? Kyllä se pyörii mukana siinä kuin vedet ja risut ja männynkävytkin.
  13. Hei, sä olet laittanut nuo jo aika monta kertaa.

    Jankutus ei muuta hölynpölyä totuudeksi.
  14. Kova poika olet kysymyksiä paukuttamaan.

    Ajattelet siis, että jokin "voima" saa aikaan ilmakehän. Ja sitten kysyt, että mikä voima.

    Pitäisi tarkentaa aika paljon kysymystä, jotta siihen voisi vastata. Kaikkien merkitysmahdollisuuksien läpikäyminen olisi kohtuuttoman työlästä suhteessa tuohon kysymysten heittelyn helppouteen.

    On kosmologinen teoria, jossa on tunnetut puutteensa. Se esittelee alkuaineiden syntyä. Ja sitten on kehitelty malleja tähtien ja planeettojen synnystä. Kyllä siellä on ihan hyviä ehdotuksia sillekin, mikä on alkuaineiden jakauma täällä meidän tutulla Maa-planeetalla.

    Tiedätkö itse vastauksen tuohon kysymykseesi? Luultavasti ainakin tiedät minua paremmin, mitä oikeastaan olit kysymässä.
  15. Kiitos. Tuntuu kuin olisi taas kiinteää maata jalkojen alla.
  16. Oletko vielä muiden kummallisten uskomusten lisäksi ilmastodenialistikin? Siltähän tuo vaikutti.

    Miten sitten nappaa maansäteily, E-koodien turmiollisuus, raakamaidon ihannointi, homeopatia, pyramidien maaginen vaikutus, astrologia, … Listaa voisi jatkaa. Kelpaako kaikki, kunhan se ei ole tieteen tunnustamaa?
  17. Minun havaintoni BM'n kirjoituksista on kyllä erilainen. Hän tuntuu tiedostavan ihan hyvin sen, miten tiede toimii ja missä merkityksessä sen tuottama tieto on totta. Samoin hän on toistuvasti tuonut esiin sen, minkä minäkin, että tiede ei ota kantaa asioihin, joista ei voida tehdä objektiivisia havaintoja. Jos sanoo omana mielipiteenään sotkematta asiaan tiedettä, ettei Jumalaa ole, se on sitten jokaisen oma asia.

    Meillä on hiukan tyylieroa, mutta erot mielipiteissä ja uskomuksissa ovat hyvin vähäisiä.

    Mikä muuten sinun mielestäsi sitten on luonnonlaki? Eikö tarkkaan ottaen ole niin, että kukaan ei tiedä, mitkä tieteellisistä teorioista ja hypoteeseista ovat luonnonlakeja?

    Kuitenkin siinä, miten huolellisesti mitäkin teoriaa on testattu, on suuria eroja. Jotkin teoriat ovat hyvin vahvoja, mutta ankaran filosofisesti ei ole ehdotonta varmuutta siitä, onko kyse luonnonlaista.

    Minulla on sellainen perustelematon intuitiivinen uskomus, että tiede ei ole tuottanut ainuttakaan teoriaa, joka olisi aivan syvintä pohjaa myöten luonnonlaki. Yksinkertaistuksilla mennään. Mutta poikkeamat käytännön sovelluksissa saadaan niin pieniksi, että voimme saada hyvin hämmästyttäviä juttuja toimimaan.

    Hauskana esimerkkinä voisi veivata tuota aiemmin esillä ollutta kysymystä siitä, mikä on maapallon pyörimisliikkeen tuottama pintanopeus.

    Tietenkin se on koordinaatiston valinnasta kiinni. Jos ruuvaamme koordinaattiakselimme maan pintaan kiinni, se ei tietenkään liiku mihinkään. Planeettojen ja muiden taivaankappaleiden radat muuttuvat silloin aika vaikeaselkoisiksi vinkuroiksi. Senhän vuoksi Kopernikus esitti matemaattiseksi apuneuvoksi laskemista ikään kuin Maa pyörisi ja kiertäisi Aurinkoa. Hän säästyi kirkon tuomiolta, koska ei väittänyt asiaa luonnonfilosofiseksi tosiasiaksi, vaan vain laskentakikaksi.

    Mutta käytännöllisemmin, tarkastelemmeko aurinkovuorokautta, sideeristä vuorokautta vai huomioidaanko prekessioliikekin inertiaalikoordinaatiostoa määritettäessä? Vai yrittäisimmekö jopa huomioida auringon kiertoliikkeen Linnunradan keskuksen ympäri? Taitaa viime mainittu tipahtaa mittaustarkkuuden ulkopuolelle sen verran rankasti, ettei sitä tarvitse miettiä. Mutta periaate on silti periaate. Luonnonlaki on ehdottoman tosi juttu eikä mikään summittainen malli.

    Ja sitten on huomattava tietysti se, että aurinkovuorokauden pituus ei ole vakio, koska Maan rata Auringon ympäri on hiukan elliptinen. Myös Kuulla on oma häiriövaikutuksensa. Ja jos oikein hyttysiä kuurnitaan, pitäisi ottaa muiden planeettojen vaikutuskin huomioon. Ja jos pelleillään, on huomioitava koko universumin kaikkien massiivisten kokkareiden yhteisvaikutus. Sitä ei taatusti kukaan ratkaise matemaattisesti suljetussa muodossa koskaan.

    Sitten tulee planeetan muodon poikkeaminen pallosta ja tarkemmin katsoen ellipsoidistakin. Parhaat geoidimallitkin ovat likiarvoja. Ja tietenkin pitäisi määrittää, kuinka korkealla ollaan merenpinnasta. Eikä se merenpinnan tasokaan ole mikään tarkka luonnonvakio.

    Mutta kunnon soppa tästä saadaan sitten, kun kysytään, missä inertiaalijärjestelmässä tuon liikkeen havaitsija on. Kunnon hifistelijä kaivaa perstaskustaan esiin yleisen suhteellisuusteorian, pudottaen valtaosan asian miettijöistä kuin enon veneestä.

    Kuitenkin olennainen kysymys oli se, että pitäisikö täällä tuon pyörimisliikkeen vuoksi olla pintanopeuden mukainen myrskytuuli vai ei. Jos ei tätä kohtaa käsitä oikein, on ihan turha ottaa esiin hienoviritteisempiä kysymyksiä. Ja siksi me voimme ihan hyvin puhua arkisessa ja käytännöllisessä keskustelussa faktoista ja virheellisistä uskomuksista.
  18. No joo. Pitäisi sanoa leveyspiirin kosini eikä kosinilaki, jos porukassa on matematiikan lukijoita. Se ei kai ollut kovin olennaista. Jokaisella erityisalalla on omat yleiskieltä tarkemmat terminologiansa.

    Kyselin kommentteja siinä toivossa, että mahdollisimman moni sanoutuisi irti näistä kaikkein sairaimmista uskomuksista. Ja kun niitä ei juurikaan tullut, vaan pikemminkin tiedettä valikoivasti hyväksikäyttävää tieteenvastaisuutta, alkoi näyttää melko epätoivoiselta.

    Ymmärrän kyllä, ettei täällä voi yksittäinen keskustelija velvoittaa muita vastaamaan mielipidetiedusteluun. Joudun tulkitsemaan hiljaisuutta ja sehän on tunnetusti hyvin luovaa puuhaa.

    Olisi kyllä jännä saada hiukan otantaa vaikkapa tämmöiselle tutkimukselle:

    1) Pyöriikö tämä asumamme planeetta Maa akselinsa ympäri? Kyllä / Ei / En tiedä
    2) Onko Auringossa massaa vain pinnalla siten, että sen sisus on hyvin kevyt tai ontto? Kyllä / Ei / En tiedä
    3) Ovatko lentokoneiden perässä näkyvät juovat merkki siitä, että on käynnissä salainen ohjelma ihmisten myrkyttämiseksi? Kyllä / Ei / En tiedä

    Kun oikein täikammalla tarkistelee kysymysten sanamuotoja, niitä voisi varmaankin parannella. Mutta homman idea kai tuli selväksi.
  19. Kommenttien niukkuuden ja niiden harvojen kommenttien sisällön perusteella alkaa näyttää siltä, että palstan uskovaiset tosiaankin jakavat Jyrkin näkemykset salaliitoista ja omaperäisestä fysiikasta, joita ovat muun muassa se, että Aurinko on oikeasti ontto ja että Maa ei oikeasti pyöri.

    En ollenkaan ihmettele, että sivistys ohjaa pois tuollaisesta uskomisesta.

    Olen aliarvioinut fundamentalistiuskovien sekopäisyyden. Ajatus surettaa ja kauhistuttaa. Minun mielestäni nykyisen koulutuksen ja tiedon saatavuuden aikana tuollainen hullutuksiin uskominen edellyttää psykoosin tasoista mielenhäiriötä. En mainitse nimiä. Vastatkoon jokainen omista uskomuksistaan.
  20. Niin mitä siitä?

    Maan kehänopeus on päiväntasaajalla 1666,67 km/h ja hidastuu siitä kosinilain mukaisesti kohti napoja mentäessä. Navoilla kehänopeus on nolla.

    Lentokoneiden nopeudet ovat kasvaneet ensimmäisten lentokoneiden rakentamisen jälkeen varsin paljon. Tämänhetkinen ennätys, jos ei avaruussukkuloita lasketa mukaan, saavutettiin jo vuonna 1976 ja se on noin 3530 km/h. Liikennelentokoneiden matkanopeudet ovat haarukassa 870 – 930 km/h.

    Mitä yrität todistella sillä, että jonkin lentokoneen nopeus on hitaampi kuin Maan pinnan kehänopeus?
    21. 199 / 267
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt