lampinajadi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

1399

  1. Ihan rauhallisesti hevonen kiinni jos irti pääsee, ja takaisin satulaan. On totta että joillekin tulee kammo putoamisesta, mutta se riippuu ihan ihmisestä. Jotkut voivat pudota todella pahastikin eivätkä ole siitä millänsäkään, kun taas joku toinen saa kammon vaikka ei sattuisi yhtään. Putoamista ei kannata hävetä, kokeneetkin tippuvat satulasta silloin tällöin. Itselläni on lähemmäs 30v kokemus enkä tunne ainuttakaan ratsastajaa joka ei olisi koskaan pudonnut hevosen selästä.

    Tällä en tarkoita, että sieltä nyt jatkuvasti ihmiset kupsahtelisivat maahan, vaan että kaikille se jossain vaiheessa tapahtuu. Muuan vanha tallitoveri kutsui sitä joskus "ratsastajan kasteeksi". :)
  2. Samaa mieltä. N. 150cm olisi sopiva.
  3. Toistan: ei syö ellet anna sen syödä. Ja siis mitä nurmikkoa tarkoitat? Jollain pellolla voi kyllä ratsastaa jos saa pellon omistajalta luvan, mutta millään puiston nurmikolla ei ole suotavaa ratsastella, koska nurmikko on sellaisissa paikoissa niin pehmeää että siihen jäisi syvät kavionjäljet mikä pilaisi nurmikon. Ja kuten jo sanoin, maapohjainen paikka on liukas märällä kelillä mikä voi olla vaarallista jos hevoselta luistaa jalat alta.

    Virkistäpä vähän muistiani: Kuinka pitkä olet? Vaikuttaa siihen minkä kokoinen hevonen olisi sinulle sopiva.
  4. Ehdinkin jo ihmetellä tuota nimimerkkiä...

    Kaikki alkaa perusasioista, eli oikeasta ratsastusasennosta, siitä, miten hevonen laitetaan liikkeelle ja pysäytetään ja miten se käännetään, ja miltä ylipäänsä tuntuu istua hevosen selässä sen liikkuessa.

    Sen jälkeen on hyvin vaikea sanoa mitä tulee seuraavaksi, kun se riippuu niin paljon opettajasta. Toiset aloittavat ravityöskentelyn, ja kun ihmiset pysyvät selässä putoamatta, aloitetaan laukkaaminen, kun taas toiset haluavat opettaa ratsastusteiden kuviot ennen laukkaharjoituksia.

    Jotkut haluavat opettaa kouluratsastusta hieman pidempään ennen kuin aloittaa estepuolen paerusasioita, toiset siirtyvät esteisiin nopeammin. Riippuu siitäkin, miten oppilas tai ryhmä edistyy. Eli sen tarkempaa määritelmää sille mitä opetetaan missäkin järjestyksessä ei ole, kuin että "ensin perusasiat ja sitten hiljalleen vaativampiin tehtäviin".
  5. Enpä tiedä. Jos hevosista ei osaa edes perusasioita, olisi hölmön hommaa ostaa oma. Onhan se mahdollista jos on rahaa ja saa apua kuten sanoit, mutta ei siinä silti mitään järkeä ole. Jo siitäkään syytä, että jos täysin kokematon hommaa hevosen ja huomaa esim vuoden kuluessa ettei se olekaan ruusuilla tanssimista, hän menettää kiinnostuksensa ja hevonen menee myyntiin. Mutta ne joilla on jo kokemusta enemmän, vaikka muutaman vuoden verran, he tietävät jo suurin piirtein mitä se on ja tietävät ainakin jossain määrin mihin ovat ryhtymässä.

    Valmius omaan hevoseen taas ei minusta ole millään tavalla kiinni vanhemmista. Jos lapsen taidot ja vastuuntunto riittävät siihen että hän pystyisi itsenäisesti pitämään huolta hevosesta (toki apua aina joskus tarvitsee, mutta noin yleisesti ottaen), hän olisi valmis omaan hevoseen vaikka lupaa sen oman hankkimiseen ei saisikaan. Lapsen valmius omaan hevoseen ja vanhempien lupa ja maksuvalmius ovat kaksi eri asiaa vaikka kulkevatkin käsi kädessä.

    Mutta tuosta opinto-osasta olen kyllä samaa mieltä. Tottahan opiskelijakin voi hevosen omistaa, mutta hankalaa se voi olla, ja juuri sitä minäkin yritin sanoa. Sen takia minusta onkin hyvä ajatella asioita hieman pidemmälle jo etukäteen, että voi tarvittaessa suunnitella asioita myös hevosen suhteen.

    Ja toistan sen mitä ponin koosta jo sanoinkin, eli riippuu ponista jääkö pieneksi vai ei. Jos poni on lähellä hevoskokoa, vaikka 145cm, sillä voi vielä helposti ratsastaa 170cm normaalipainoinen ihminen. Mutta naisten keskimääräinen pituus jää hiukan sen alle, joten suurimmilla poneilla todennäköisesti voi ratsastaa vielä aikuisenakin säännöllisesti.

    Olet silti oikeassa siinä, että ponit jäävät liian usein pieneksi. Jos haluaa pelata varman päälle, hevonen olisi parempi vaihtoehto, mutta jos pitää poneista, niin ne isoimmat käyvät oikein hyvin.
  6. Periaatteessa kenttä voi olla vaikka maapohjainenkin, mutta kesällä se kovettuu kivikovaksi eikä siinä silloin ole viisasta juoksuttaa hevosta, ja taas sateisilla ilmoilla se liejuuntuu ja muuttuu todella liukkaaksi. Ruohoa hevonen ei siitä syö ellet anna sen syödä. Sepeli taas... No, kuten mörrinkäinen sanoi, liian isot kivet voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, ja pienikin sepeli voi mennä kengän väliin mikä voi aiheuttaa kipua hevoselle. Sen takia hiekka on parasta. Ei filleriä, se on samantien liejua kun ensimmäöisen kerran sataa vettä, mutta esim salaojahiekka olisi aivan oivalllista.

    Mikä satulaon hyvä, niin ihan makuasia. Meillä on ollut wintecin kevyitä yleissatuloita mikä riittää mainiosti jos tarkoituksena on harrastaa sekalaista ratsastusta. Jos haluaa painottua johonkin suuntaan, esim kouluun, on hyvä hankkia myös koulusatula. Tai estepuolella estesatula. Maastoiluun on yleissatula ollut hyvä. Satulamerkeistä en osaa sanoa tarkemmin, kuten sanottu, meillä on suosittu winteciä.
  7. Aitaus mielletään enimäkseen tarhaksi, ainakin meillä päin, mutta se voi tarkoittaa mitä tahansa aidattua aluetta joka on hevoselle tarkoitettu. Pohja voi toki olla pelkkä maapohja, mutta kuten sanottu, mitä pienempi tila, sen helpommin se liejuuntuu kun maa käy märäksi.
  8. Useimmat laittavat hiekkaa. Mutta kannattaa salaojittaa hyvin jos vain mahdollista, muuten sekin helposti liejuuntuu. En tiedä onko laitumesta olemassa jotain lakia kun meidän ei ole koskaan tarvinnut asiaa ajatella. Henk koht pidän laidunta ehdottomana, mutta kuten sanottu, tiedän muutaman joilla ei ole. Niillä on kuitenkin isot tarhat, joten hevosilla on tilaa juosta kunnolla niin halutessaan, mikä on yksi syy siihen että pidän laidunta tärkeänä. Hevosen pitäisi voida "oikoa jäseniään" halutessaan mikä on hankalaa jos tarha on kovin pieni. Jos hevonen ei pääse purkamaan energiaansa tarhassa tai laitumella, se helposti alkaa purkaa sitä ratsastaessa ja/tai käsiteltäessä, mikä sitten johtaa ongelmakäyttäytymiseen hevosen turhautuessa.
  9. Ei haittaa, veljesi kasvaa myös. Parempi teille molemmille, että hevonen on aluksi hiukan iso, kuin se että se jäisi muutamassa vuodessa liian pieneksi. Toki hevosen kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa, mutta jos haluaa nimenomaan ratsastaa, kannattaa ottaa hiukan iso hevonen, niin se ei jää pieneksi vaikka itselle tulisikin pituutta vielä vähän lisää. Etenkin jos hevonen tulisi lähinnä sinulle itsellesi, on tärkeää ottaa sen kokoinen ratsu mikä on sinulle sopiva. Olisi järjetöntä ostaa poni joka olisi sopivan kokoinen veljellesi, kun se olisi sinulle liian pieni jo alunperinkin.
  10. Oletko kokeillut pitää kädessäsi pitkää raippaa niin että se on kädessäsi samalla lailla kuin ratsastaessa? Siis osoittaa taaksepäin. Kun poni hyppää pystyyn, napauta sitä terävästi takalistolle, sinun ei tarvitse edes kääntyä, vaan pelkkä ranneliike riittää siihen että raippa yltää poniin. Kun hevosta tai ponia nappaisee muutaman kerran takalistolle sen alkaessa hyppiä, ne tavallisesti siitä tokenevat aika nopeasti.

    Miten oikein talutat sitä jos se pääsee kolhimaan sinua selkään? Pidä se lyhyessä narussa vieressäsi äläkä päästä sitä pitkään naruun taaksesi.

    Toinen mitä tulee mieleen, että saako se väkirehua? Jos saa, kokeile jättää se kokonaan pois, koska tuo käytös saattaa olla ylimääräisen energian purkamista. Se on kuitenkin vielä varsa ja niiden energiavarasto on ehtymätön.

    Ratsastat vähän turhan nuorella ponilla. Minä en päästäisi edes pikkulasta alle nelivuotiaan shettiksen selkään, ne kehittyvät hitaasti. Oletko varma ettei se pure siksi että siihen sattuu? Minkä kokoinen poni on ja minkä kokoinen olet itse?
  11. Minulla ei ole ponia tarjolla, mutta ehdottaisin silti, että etsisit ponia 130cm ylöspäin. Alat olla hiukan pitkä ratsastamaan 120cm ponilla. Varsinkin jos suunnittelet pidempiaikaista vuokraamista, kannattaa ottaa isompi, tai se jää sinulle nopeasti pieneksi.

    Onnea etsintään! Osaat jo sen verran paljon että onkin hyvä hetki aloittaa vuokraaminen. :)
  12. N. 150cm olisi sopiva. Painosi kävisi vielä isolle ponillekin, mutta olet sen verran pitkä, että hevonen olisi parempi. Aika hyvä nyrkkisääntö on, että jos hevosen selkä on oman leuan tasolla, se on sopivan kokoinen. Jos on isompi, ei haittaa, mutta mielellään ei kovin paljon pienempi.
  13. Ei mitenkään. Se on pieni tarhaksikin. Siitä mitä siellä alunperin kasvaa, hevonen syö osan ja lopun se tallaa jalkoihinsa siellä kuljeksiessaan. Ja koska tila on pieni, siellä ei ehdi kasvaa mitään ennen kuin hevonen jo taas tallaa sen. Tuon kokoinen alue on syöty tyhjiin alle viikossa, ja sen jälkeen se on pelkkä savipohjainen pieni tarha joka muuttuu kuralammikoksi sadekeleillä kun hevonen velloo maan ja veden sekaisin. En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta...
  14. Säännölliseen ratsastukseen isompi olisi parempi. Painosi ei ole ongelma, mutta olet aika pitkä noinkin pienelle ponille. Alat näyttää vähän hassulta sen selässä, varsinkin jos yhtään tuosta vielä kasvat. Satunnaisesti voisit sillä mennäkin, mutta mieluummin ei enää säännöllisesti.
  15. Ei siihen taida olla mitään yleismittaa, tarhojen koko riippuu hyvin usein siitä, kuinka suureksi ne on mahdollista tehdä. En tiedä onko siihen olemassa omia säädöksiään... Minusta tarhan pitäisi olla väh. 20x20m että hevosella on tilaa vähän juoksennellakin halutessaan, isompi, jos laidunta ei ole. Mutta se on vain minun mielipiteeni. Olen nähnyt tarhoja jotka ovat vain muutaman hevosenmitan kanttiinsa, mutta jos hevonen haluaisi juoksennella, joko ilokseen tai talvella lämpimikseen, siihen ei ole tilaa niin pienessä tarhassa. Se ei ole hyvä, siihen nähden että useimmat hevoset viettävät tarhassa suurimman osan päivää.
  16. Taajamissa täytyy aina katsoa tapauskohtaisesti voiko hevosen ottaa vai ei. Jos naapureita on "heti seinän takana", lupaa ei välttämättä saa, tai jos esim lantalalle ei löydy sopivaa paikkaa tms. En itsekään tiedä kaikkea, kun me asumme maalla, mutta eiköhän kunnantalolta saa tietoa jos käy sieltä kyselemässä. Ainakin osaavat sieltä kertoa, mistä voi kysellä jos he eivät tiedä.
    Taajamassa voi myös olla hankalaa löytää tilaa tarpeeksi suurelle tarhalle, laitumesta puhumattakaan. Tosin tiedän hevosia joilla ei ole laidunta ja niille sitten niitetään heinää tai niitä syötellään, mutta itse pidän kunnollisen kokoista laidunta tärkeämpänä kuin toista hevosta.

    Mistä pääsemmekin hevosen pitämiseen yksin... Siinä on kahta kuppikuntaa. Toiset vaahtoavat siitä että hevonen on laumaeläin ja ehdottomasti on oltava toinenkin hevoseläin jne, mutta mm. itse olen omakohtaisesti todennut, että hevonen voi olla onnellinen vaikka olisikin ilman hevosseuraa. Tiedän muutamankin tapauksen, jossa poni tai hevonen on ollut jollain tallilla hoidossa, ja on sitten karannut sieltä ja palannut kotiin missä ei muita hevosia ole. Ja joskus aiemmin täällä ilmoittautui pari muutakin joilla on samanlaisia kokemuksia.
  17. Sikäli kun tiedän, tontin koolla ei ole lain mukaan muuta merkitystä kuin se, että sinne pystyy lain puitteissa tekemään asianmukaiset sisä- ja ulkoilutilat hevoselle ja lantalan niin ettei se häiritse naapureita, ja jos oikein muistan, niin viittä metriä lähemmäksi tonttien rajaa ei saa rakentaa. Eli kaiken pitäisi mahtua tarpeeksi kauas tontin rajoista. Ja jos ajattelit laitumen koon kannalta, niin en tiedä onko siitäkään mitään virallista lakia olemassa. Tiedän pari hevosta joilla ei ole laidunta ollenkaan, vaan niitä joko syötellään lähistöllä tai sitten niille niitetään heinää tarhaan kesäaikaan.

    Ja jos naapurit asuvat lähellä, voi olla että heiltä on pyydettävä suostumus hevosen ottamiseen, kai lantalan hajun takia. Meidän ei tarvinnut, kun lähimmät naapurit asuivat kilometrin päässä, joten en tiedä millä etäisyydellä niitä lupia tarvitsee alkaa kysellä. Luulisin, että sekin selviäisi sieltä kunnantalolta.
  18. Oikein hyvin pärjäät tuon kokoisella ponilla. Kovin paljon pienempää ei kannata ostaa, mutta ei se nyt parista sentistä kiinni ole.

    Mitä sitten hevosen pito kotona vaatii, riippuu hyvin pitkälti siitä, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Mitä vähemmän rahaa, sen enemmän se tietää työtä. Jos on esim varaa tehdä asialliset aidat laitumen ja tarhan ympärille, ne maksavat kertaostoksena paljon, mutta kestävät sitten vuosikausia. Jos tekee aidat luonnonpuusta omasta metsästä, niitä saa olla uusimassa vuoden parin välein, mutta ei maksa mitään. Meillä on paimentikuista aidat laitumella ja keräämme ne pois talveksi tai ne ovat pätkissä kun kevät tulee, ja pystytämme sitten ne uudelleen heti kun lumet sulavat niin että tikut uppoavat maahan. Eli siinä on oma vaivansa. Ja aidat on syytä kiertää läpi päivittäin että ovat vielä pystyssä, meillä ainakin peurat pätkivät tikkuja joskus oikein urakalla.

    Sitten ovat peltojen mahdollinen "viljely" mikä ottaa oman osansa ajasta ja rahasta. Meillä on laitumena pari hehtaaria kesantopeltoa ja siitä alkaa syksyllä olla syötävät aika vähissä, mutta kuten sanottu, sitä ei ole viljelty, joten heinän määrä ei ole optimaalinen rikkaruohojen ja pensaiden takia. Viljellyllä pellolla riittäisi ruokaa pidemmäksi aikaa, mutta niinä vuosina kun pelto on kynnetty ja kylvetty, hevosta ei käsittääkseni voi pellolle laittaa, koska heinä ei ole ehtinyt kasvattaa kunnollisia juuria, ja siellä tallaava hevonen sotkisi kasvavan heinän jalkoihinsa.

    Hevosen pito sinänsä ei kotona paljon maksa, heiniin menee muutama kymppi kuussa ja turpeesen vielä vähemmän jos itse hakee suoraan suolta (meillä pidetään reilusti turvetta ja kulutus on kuution verran kuukaudessa, maksaa n. 15e/m3). Kengitykset ovat meillä päin satasen verran kerralta, riippuen siitä tarvitaanko uusia kenkiä tai talvisin tilsakumeja. Meillä riittää kengitys neljä kertaa vuodessa, mutta useimmat täytyy kengittää useammin.

    Sitä en sitten osaa sanoa paljonko hevonen tekee lisää sähkö- ja vesimaksuihin, kun meillä ne menevät samaan laskuun talon kanssa. Mutta eivät ne yhteensäkään mitään huimia summia ole.

    Mitä sitten on "perustamismaksuja", niin jos haluaa kunnon kentän, siihen uppoaa helposti tuhansia euroja kertaostoksena, samoin jos tarhat laittaa salaojittaen ja hiekka/sepelipohjalle. Ota myös huomioon mahdolliset ympäristömääräykset mm. lantalan suhteen. En tiedä asutko maalla vai taajamassa, mutta ainakin taajamissa on joskus hyvinkin tarkaa se, millainen lantalan on oltava. Maalla ei niin tarkkaa ole, meilläkin on vain yksi poni, ja lantalaa on pidetty siinä missä on ollut sopiva monttu maassa. Enkä ainakaan muista, että siihen olisi kummempia lupia kyselty. Joko niitä ei tarvittu kun hevonen meille tuli, tai sitten olemme ympäristörikollisia, en tiedä. Mutta jostain kunnantalolta tai ympäristölautakunnasta luulisi tietoja löytyvän. Hyvä niistä on selvää ottaa ettei tule jälkeenpäin ikäviä yllätyksiä.

    Tallissa on omat säädöksensä korkeudesta ja neliömääristä hevosen kokoon nähden, ja sitten on huomioitava myös tallin vesihuolto. Jos tulee automaattikuppi, putket jäätyvät talvisin helposti eristeistä huolimatta, joten kannattaa miettiä, onko kantovesi mahdollisesti parempi ratkaisu. Vaivaa on enemmän, mutta sitten ei tarvitse olla huolissaan siitä, jäätyvätkö putket vai eivät.

    Entä tarvitseeko hevonen hoitajaa? Mitä tapahtuu, jos loukkaat itsesi tai sairastut niin ettet pysty hevosta hoitamaan tai joudut/haluat lähteä reissuun? Kuka huolehtii siitä silloin?

    Ai niin, palaanpa vähän asioissa taaksepäin: sekä laitumella että tarhassa on hyvä olla myös varjoa mihin hevonen pääsee kesäaikaan suojaan auringolta. Eli ellei pellolla ja tarhassa kasva puita, yritä saada aidattua myös metsää sen verran että poni voi suojautua sinne kuumimmaksi ajaksi.

    Ja vielä toinenkin juttu: osa ihmisistä pitää meteliä siitä, ettei hevosta voi ottaa ellei ota toistakin. Ne ovat laumaeläimiä jne. Mutta meillä on pärjännyt yksin oikein loistavasti, samoin tunnen monta muuta hevosta ja ponia jotka ovat tyytyväisiä oloonsa vaikka muita hevoseläimiä ei talossa olekaan, ja jotka ovat jopa karanneet hoitopaikoista missä on muita hevosia ja palanneet kotiin missä ovat yksin.

    Tässä kai ne pääkohdat, ainakaan näin äkkiseltään ei tule muuta mieleen. Tuli pitkä ja sekava vastaus, mutta toivottavasti sait jotain tolkkua siitä mitä yritin sanoa. :)
  19. Totta. Mullekin käy niin jos syön jäätelöä liian nopeasti. Pään viilentämiseen riittää totta puhuen se, että pitää hiukset märkänä. Veden haihtuminen viilentää, ja kuumalla ilmalla kastelen sen takia päätäni tämän tästä. Samoin meillä kastellaan kaikki elukatkin samasta syystä ja ovat osoittaneet olevansa tyytyväisiä. Helpottaa se viilennys niidenkin oloa. :)
  20. Ei tuo trollilta kuulostakaan. :)

    Minusta mietteesi eivät kuulosta ollenkaan pahalta. Ratsastustaitosi riittää oikein hyvin peruskiltille ponille, ja jos hoitopuolellakin on perusasiat hallinnassa ensiapua myöten, saat ainakin minun ääneni ponin puolesta. Kovin pitkää kokemusta sinulla ei ole, mutta valmennustallilla apu on koko ajan lähellä kun sitä tarvitset, joten opit kyllä nopeasti. Mutta mitä tapahtuu, kun lähdet opiskelemaan ja luultavasti muutat toiselle paikkakunnalle. Mitä teet, jos et voikaan ottaa ponia mukaasi (ei esim löydy tallipaikkaa tms)? Ne asiat voivat tuntua kaukaiselta vielä tässä vaiheessa, mutta aika kuluu uskomattoman nopeasti ja siksi niitäkin on syytä harkita jo ennen hevosen ostamista.

    Yli 140cm on järkevä valinta, poni ei jää ainakaan ihan heti pieneksi.
    21. 33 / 70
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt