lampinajadi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

1399

  1. Hyvä periaate. Kun heppa tottuu nuoresta asti kaikenlaiseen "älyttömään"; se ei ala myöhemminkään loikkia uusien ja outojen juttujen edessä. Katsoo vain, että "mitähän sinä nyt taas olet keksinyt?". :)
  2. En ehkä ihan kolme atuntia ratsastaisi vielä tässä vaiheessa kun kuntoa on kohotettu vasta vuoden vaihteesta asti, mutta toisaalta, jos ottaa kevyemmin ja hevonen vaikuttaa pirteältä, niin mikä ettei.

    Mutta kuten Kasiro sanoi, seuraavana päivänä sitten hyvin kevyesti. Kokonaan ei saa jättää seisomaan tai sen lihakset kipeytyvät.

    Hyppään tapani mukaan sivuun aiheesta:

    Kasiro, jos vielä seuraat tätä ketjua, miten imuriprojekti oriin kanssa etenee?
  3. Asun länsi-suomessa, tarkemmin sanottuna pirkanmaalla.

    Ja Tarkkailija on oikeassa, minullekin arabi on yleensä ihan vain arabi. Hyvin harvoin tulee käytetyä tuota pidempää nimitystä.

    Hyvä, Tutsina! En tullutkaan ajatelleeksi murre-erojen mahdollisuutta. :)
  4. En ole koskaan tullut katsoneeksi pussiruokien painoja, mutta meillä kissa söi 4pss märkää päivässä + reilu ruokalusikallinen raakaa kanan tai naudan lihaa, kunnes vähensi määrän 3:een 9kk iässä. Lisäksi saa edelleen myös raakaa lihaa. Raksuja on aina ollut saatavilla koko ajan ja niitä rouskuttelee enemmän tai vähemmän tasaisesti pitkin päivää.

    Minusta kissalle, varsinkin nuorelle, voi antaa ruokaa suunnilleen niin paljon kuin se jaksaa syödä, kunhan huolehtii siitä, ettei se ala lihoa. Jos paino alkaa nousta, määrää voi aina vähentää.
  5. Jotkut kissat ilmeisesti kärsivät jos ne luovutetaan liian aikaisin, mutta eivät läheskään kaikki. Jos kissat saisivat poikkeuksetta traumoja siitä että ne luovutetaan jo parikuisina, niin miten ihmeessä maailmassa on enää yhtään täysijärkisiä kissoja, kun tuo 3kk luovutusikä tuli voimaan vasta vähän aikaa sitten. Sitä ennen kissat luovutettiin parikuisina ja ihan normaaleja kissoja niistä aina tuli. Minä ottaisin ihan surutta 8vk pennun. Hyvähän se on pennulle jos se saa olla emon kanssa kauemmin, mutta olen silti sitä mieltä, että se on suurelta osin turhaa vouhotusta. Tästä nimenomaisesta lausunniosta tulee takuulla sanomista, mutta siinäpähän tulee. Edelliset kissamme tulivat parikuisina ja niistä tuli ihan normaaleja kissoja ilman häiriökäyttäytymistä ym merkkejä liian aikaisesta luovutuksesta. Nykyinen tuli kolmekuisena, ja ainoa ero on se, että meiltä jäi paras pentuaika näkemättä.

    Mutta voithan sinä kysyä pennun omistajalta, suostuisiko hän pitämään sitä sinulle vähän pidempään. Ellei suostu, voit sitten päättää, otatko kylmästi alaikäisen pennun kuten minä tekisiin, ja tarjoaisit sille hyvän elämän, vai annatko sen kuolla koska luovutus on liian aikaisin nykymittapuun mukaan.
  6. Oppii toki, mutta mitä itse olen joskus sitä touhua seurannut, niin ei se ero mitenkään päätä huimaava ollut. Mutta jos muilla on toisenlaisia kokemuksia, niin hyvähän se vain. Joskus on mukava olla väärässä. :)

    On siinä kuitenkin iso ero, hoitaako hevosen täysipainoisesti päivittäin itsehoitotallilla, vai kerran viikossa ratsastuskoulussa tm täysihoitotalllissa, jossa talli tekee suurimman osan työstä, kuten ruokinnat joissa aloittajakin sanoi taritsevansa vielä apua.

    Tytöt osaavat jo perusasiat, saman minkä he oppisivat kerran viikossa vuokraamallakin. He hyötyisivät enemmän yp-hevosesta koska toimisivat sen kanssa paljon aktiivisemmin. Varsinkin jos he saisivat hevosen omistajalta apua kun sitä tarvitsevat.

    Olet kuitenkin oikeassa siinä, että suokki on jo aika iäkäs ja sen takia kannattaa harkita onko se paras vaihtoehto. Yleisellä tasolla, jos vaihtoehtoina on yp ja vuokra, niin suosittelen mieluummin yp:tä, mutta hevosen kunto vuokraajan tarpeisiin nähden on toki otettava huomioon. On parempi vuokrata kerran viikossa tervettä, hyväkuntoista hevosta kuin ottaa ylläpitoon hevonen jolla voi vain vähän käpytellä sinne tänne. No, oppisihan siinä sairaanhoitoa, mutta se taas ei vastaa alkuperäistä tarkoitusta.
  7. Älä viitsi vääristellä puheitani. Totta kai ratsu- ja ravityypin roduissa on eroja, mutta ei sillä lailla, että ravirotuinen hevonen ei esimerkiksi oppisi laukkaamaan molempiin suuntiin tai menemään pohkeenväistöä vain siksi että se on ravirotua. Mikä tahansa hevonen oppii temput jos ne sille opettaa, mutta eri asia on, kuinka tyylikkäästi se pystyy niistä suoriutumaan. Ravirotuinen hevonen ei rakenteensa takia liiku koskaan yhtä sulavasti kuin ratsurotuinen (esim laukassa), mutta se oppii siitä huolimatta ja tekee liikkeet niin hyvin kuin sen rakenne antaa myöten.

    Lueskele sen sijaan vähän rotuoppia. Puoliverinen hevonen ON lämminverinen. Googlaapa huviksesi lämminveriset ratsut ja selaa vaikkapa wikipediaa. Siellä(kin) sanotaan selvällä suomenkielellä, että lämminveriset hevoset jaetaan kahteen alatyyppiin, täysverisiin ja puoliverisiin (meidän suunnallamme tämä on hevosalan perusasioita). Olet itse sanonut, että puoliveriset ovat parhaita ratsuja, etkä varmaankaan ala väittää, että esim täysiverinen arabi kuuluisi oikeastaan raviradoille. Miten voit siis väittää, että täysiverisen ja puoliverisen, joista molemmat ovat siis ratsuja, yhteisnimitys tarkoittaisikin ravihevosta, vieläpä jotain tiettyä rotua?

    Juuri tuollainen asioiden vääristely saa aikaan sen, että kokemattomat ihmiset eivät enää tiedä, voiko lämminverisillä hevosilla ratsastaa ollenkaan. Kun yksi ratsuksi sopimaton rotu kohotetaan tarkoittamaan koko hevosryhmää. Teillä päin ehkä tarkoitetaan ravuria kun puhutaan lämppäristä, mutta meilläpäin puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, eli lämminverinen tarkoittaa (lähinnä) täysi- tai puoliveristä ratsua (yleensä puoliveristä), eikä todellakaan ravuria tai varsinkaan mitään tiettyä rotua. Jos kyse on ravurista, se mainitaan erikseen.

    Entä miksi kukaan ostaisi hevosen joka ei rotunsa puolesta ole ykkösluokan ratsu? Johtuisiko mitenkään siitä, että suurin osa ihmisistä haluaa nimenomaan harrasteratsun eivätkä edes halua pyrkiä kovin korkealle tasolle? Suurimmalle osalle riittää että hevonen osaa perusasiat koulussa ja hyppää jonkin korkuisia esteitä, ja siihen käy hienosti ravirotuinenkin hevonen kuten sanoit itsekin. Totta kai ne pitää kouluttaa kunnolla, mutta niin täytyy mikä tahansa hevonen, ratsurotuinenkin. Kuinka pitkälle sen kouluttaa, riippuu sitten omistajasta itsestään.

    Näillä sivustoilla on usein kyselty, mikä olisi sopiva rotu milloin kenellekin. Olet itsekin sanonut, ettei kannata tuijottaa rotua, vaan sitä mitä haluaa hevosen kanssa tehdä. Että mistä tahansa rodusta löytyy hyviä ja huonoja yksilöitä. Nyt kuitenkin olet rajaamassa pois hyvien hevosten joukosta et vain rotua, vaan kokonaista hevosryhmää sanomalla, että lämppärit ovat ravureita eivätkä kelpaa kunnon ratsuiksi. Milloin mielesi muuttui? Vedätkö nyt takaisin kaiken mitä olet aiemmin asiasta sanonut neuvona muille ihmisille?

    Ehkä minä nyt vuorostani vääristelen, mutta siltä nuo sinun juttusi nyt kuitenkin kuulostavat.
  8. Taipuu huonosti. Se kaatuu kaarteissa sisäänpäin juuri sen takia. Avuksi kiemuraurat. Mahdollisimman paljon kaarevia uria, kuinka tiukkoja kaaria, sen mukaan miten hevonen pystyy niitä menemään. Työskentelyä ympyrällä (ei kovin kauaa kerralla etttei hevonen väsy), pujottelua esim estetolppien välistä yms.

    Mitä tulee kiitämiseen, oletko varma, ettet vedä sitä suusta? Hevosen kanssa on turha kiskoa kilpaa, sillä ihminen häviää siinä varmasti. En tiedä miten tarkkaan ottaen sitä pidättelet, mutta älä vedä ohjista kuin lyhyen hetken kerrallaan. Jos jäät vetämään ohijsta kaikin voimin, hevonen joko puree kiinni kuolaimeen, turtuu siihen tai kiristää vauhtiaan päästäkseen karkuun suussa tuntuvaa kipua. Jälkimmäinen on tyypillistä herkkäsuisille hevosille. Tee lyhyitä pidätteitä, ja ellei se auta, tee voltti tai vaikka useita. Kaarevalla uralla hevosen ei ole niin helppo kaahailla.

    Tulee myös mieleen, että se saa liikaa kauraa tm väkirehua. Sen kunto on kohonnut joten se ei enää tarvitse niin paljon kauraa jaksaakseen. Kaahailu voi hyvin olla ylimääräisen energian purkamista. Vähennä väkirehun määrää, sanotaan puoleen nykyisestä ja katso mitä tapahtuu. Heinää normaalisti.
  9. Ihmetyttää suuresti eräiden ihmisten mielipiteet siitä, että lämppärit olisivat automaattisesti joko ex ravureita tai muuten vain jotain kolmannen luokan koneja jotka nyt vain kantavat ihmisen selässään. Muistakaa, että suurin osa lämminverisistä roduista on jalostettu nimenomaan ratsuiksi jotka eivät ikimaailmassa pärjäisi raviradoilla vaikka niitä varsasta asti siihen kouluttaisi. Yhdelläkään kansainvälisen huipputason kentällä ei kylmäverisiä ole, vaan kaikki ovat poikkeuksetta lämminverisiä (sivuuttaen tässä tarkemman erottelun lämppärin, täykkärin ja puoliverisen välillä). Minulle ainakin on ihan turha tulla selittämään ettei lämppäreistä olisi ratsuiksi, sillä sellaiset puheet ovat pelkkää puppua, anteeksi vain. Ne lämppärirodut jotka todellakin on jalostettu nimenomaan raviurheiluun, ovat vain pieni murto-osa lämminveristen rotujen kirjosta, ja niistäkin saa kelvollisia ratsuja jos ne siihen koulutetaan.

    Ja mitä tulee exarin vastaukseen, hän antaa ymmärtää, että hevosen taidot olisivat ainakin jossain määrin kiinni rodusta. No, ei todellakaan ole, vaan se on kiinni koulutuksesta. Mm laukkaaminen molempiin suuntiin on sellainen taito, että sen oppii mikä tahansa hevosrotu, myös sellainen joka on jalostettu ravuriksi. Kuten nimim. huhhuuh sanoi, lämppärit ovat ihan tavallisia hevosia. Rotuun katsomatta.
  10. Riippuu kaverista. Jos kaikki menee hyvin, yhteistyö on saumatonta eikä ongelmia tule.
    Mutta jos ei mene, voi tulla riitoja suunnilleen kaikesta mahdollisesta. Kuka maksaa mitäkin kuluja, kuinka hevosta pitäisi hoitaa tai kuka milloinkin on ratsastusvuorossa. Erimielisyyksiä voi tulla ruokinnasta, pitäisikö jotakin antaa enemmän vai vähemmän tai voiko yleensä antaa ollenkaan. Ja niin edelleen. Jos sukset menevät ristiin, on saman tekevää mitä tekee tai ei tee, se voi olla toisen mielestä väärin joka tapauksessa. Tai jos kummallakaan ei ole varaa pitää hevosta yksin ja sen takia se on hankittu kimpassa jonkun kanssa, miten käy jos toinen yhtäkkiä vaikka muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ilmoittaa ettei enää haluakaan pitää hevosta yhdessä kenenkään kanssa. Hevosesta joutuu sitten luopumaan sekin joka haluaisi sen vielä pitää.

    Henkilökohtaisesti en ottaisi kimppahevosta edellämainituista syistä, mutta toisaalta tiedän kaveruksia joilla on ollut kimppahevosia jo vuosia ilman mitään ongelmia. Kumpi sitten painaa enemmän, toivo onnistuneesta yhteispelistä hevosen suhteen, vai riski siitä että jokin menee pieleen ja yhteistyö katkeaa.
  11. Jos haluaa oppia kunnolla hoitamaan, on ihan turhaa vuokrata kerran viikossa. Siinä ei opi juuri sen enempää kuin jos ratsastaisi kerran viikossa ratsastuskoulun hevosella. Varsinainen oppiminen sekä ratsastuksesa että hoitamisessa alkaa vasta sitten kun saa hevosen josta vastaa itse täysipainoisesti, olipa kyseessä ylläpitohevonen tai oma.

    Jos suokilla voi kuitenkin hypätä, se voi ollakin hyvä vuojravaihtoehto kesäksi. Aloittaja ei kertonut kuinka korkeita esteitä on hypännyt, mutta viiden vuoden ratsastuksella (etenkin jos ratsastuskoulussa) tuskin kauhean korkeita. Kannattaa kysyä suokin omistajalta miten sitä voi käyttää. Voihan olla ettei aloittaja ole itsekään hypännyt korkeampaa kuin mitä suokilla saa hypätä.

    Mutta jos hyppäämistä on jo rajoitettu, sitä ei luultavasti saa muutenkaan kovin paljon rasittaa, joten kannattaa joka tapauksessa miettiä, vastaako sen kunto sitä mitä aloittaja hevoselta haluaa. Nuorempaa hevosta voi käyttää vapaammin.
  12. Osaat siis suunnilleen sen mitä keskiverto ratsastuskoulussa oppiikaan. Hyvä hetki aloittaa ponin tai hevosen vuokraaminen. Kannattaa silti jatkaa tunneilla käymistäkin. Yksityistunneilla oppii parhaiten, mutta ne myös maksavat enemmän.
  13. Muutama asia:

    1. Hevosen tärkein ruoka on heinä. Sitä ei saa jättää pois aamuruuasta. Ruokinnassa kaurat ym koristukset ovat pelkkä lisuke, se ei saa olla pääasiallista ruokaa millekään hevoseläimelle (sairastuu). Hyvällä säällä voit antaa kaurat (jos hevonen sitä tarvitsee) sisälle, ja viedä sen sitten ulos syömään aamuheiniä ennen kuin lähdet kouluun. Kesällä hevonen viihtyy ulkona paremmin viileällä, kun itikoita on vähemmän. Anna reilusti heinää aamuruuaksi, jos ruokintaväli päiväruokaan on noin pitkä.

    2. Tuolla aikataululla hevonen ei pääse hyvälläkään säällä ulos paljon sen enempää. Se sekoaa sukkiinsa ellei pääse ulos enempää kuin puolitoista tuntia tarhassa ja ratsastus. Sen on saatava olla ulkona mahdollisimman paljon. Huonot ilmat ovat asia erikseen, silloin ei heppakaan halua ulos, mutta hyvillä ilmoilla älä pidä sisällä noin paljon. Vie se ulos ennen kouluunlähtöä. Ja mikä on kenellekin huono sää? Pieni tihkusade ei hevosta häiritse, ja sillehän voi aina laittaa sadeloimen. Jos on kuuma päivä, ota sisälle syömään päiväheinät, niin saa vähän vilvoitella ennen ratsastusta.

    3. Et voi lähteä ratsastamaan noin pian päiväruuan jälkeen. Siltä menee ainakin tunnin verran saada syötyä, eikä täydellä vatsalla ole hyvä lähteä liikkeelle. Jos itse käyt syömässä ja lähdet sitten juoksemaan, vatsaasi alkaa sattua. Hevoselle käy aivan samoin. Ruokaa olisi hyvä sulatella pari tuntia ennen ratsastusta, eli jos ruoka on kolmelta, lähde ratsastamaan vasta kuuden aikoihin. Ei se nyt minuutin tarkkaa ole, mutta puolitoista tuntia syömiseen ja sulatteluun on liian lyhyt aika. En suosittele.

    4. Karsina kannattaa siivota ennen ratsastusta, niin hevonen pääsee sitten puhtaaseen karsinaan lepäämään eikä sinun tarvitse alkaa siivota kun olet jo väsynyt ratsastuksen jäljiltä. Voit tehdä sen sillä välin kun hevonen syö päiväheiniään. Sen jälkeen sitten läksyt.

    5. Varusteet kannattaa huoltaa heti ratsastuksen jälkeen. Kura yms lähtee aika helposti, mutta hiki on viheliäistä putsata jos se ehtii kuivua.

    Tässä vaiheessa kello on luultavasti lähempänä kahdeksaa, joten anna iltaheinät ja mahdoliset kaurat. Iltaruuan voi antaa noin tunnin kuluttua ratsastuksesta, kun hevonen on ehtinyt jäähtyä.

    Huomautan myös, että sinulla on aika tiukka aikataulu. Todennäköisesti et pysty siinä pysymään, mutta voit pitää sitä tavoitteena.

    Ja kyllä, tämä aikataulu on itsehoitotallia varten. Täysihoitotallissa saa kait itsekin siivota karsinaa ja tarhata, mutta työntekijät hoitavat tarhaukset, ruokinnat ja karsinan siivoukset sellaiseen aikaan kun ihmiset ovat töissä ja koulussa, joten he ehtivät tehdä kaiken ennen kuin pääset tallille asti.
  14. Loimista olen samaa mieltä Katherinen kanssa. Ei tarvitse noin paljon sadeloimia. Ruokinnan ymmärsin samalla lailla kuin Zarakin. Että aamuruoka talliin, päivällä tarhassa vapaa heinä ja sitten vielä iltaheinät talliin. Minusta ok. Muut pöperöt sen mukaan mitä poni tuntuu tarvitsevan. Jos pääsee kesällä vapaasti laitumelle, ei tarvitse kivennäistä noin paljon, ainakaan päivittäin. Pellavakaan ei ole välttämätöntä, mutta ei siitä haittaakaan ole, kunhan ei anna liikaa. Saattaa poni mennä kuralle kun pellava liukastaa suolistoa.

    Ei tosiaan ole mitään järkeä ruokkia hevosia eri aikaan. Miksi et tekisi yhteistyötä äitipuolesi kanssa? Se kumpi on kotona ruokinta-aikaan, antaisi sapuskat molemmille. Olisi helpompaa kummallekin, eikä kummankaan hevosen tarvitsisi katsella kuivin suin vierestä kun toinen syö.
  15. Ei se hevosen omistaminen mitään leikkimistä olekaan. :)

    Täysihoitotallissa ei todellakaan tarvitse juuri muuta kuin hoitaa hevosen liikutus. Siellä ei opi hoitamaan hevosta täysipainoisesti, koska talli tekee suurimman osan työstä. Sen takia en varauksetta allekirjoita sitä, että täysihoitotalli olisi ehdoton ensimmäiselle hevoselle. Se, ettei kotona olisi muita hevosihmisiä, ei ole suora este hevosen ottamiselle. Talli kuin talli, siellä on aina porukkaa jolta voi pyytää apua kun sitä tarvitsee, ja siellä on myös helpompi ajoittaa esim ruokinnat sen mukaan mikä itselle sopii.

    Hoidon kannalta yleisesti täysihoitotalli on helpompi juuri siksi, että se on niin huoleton (mistä syystä se myös maksaa enemmän). Riittää kun liikuttaa hevosen, muusta ei tarvitse huolehtia (paitsi tietysti hevosen varusteet). Toisaalta itsehoitotalli on helpompi sikäli, että aikatauluja on helpompi junailla oman maun mukaan. Eli käytännössä se kumpi on helpompi, riippuu siitä, miltä kannalta asiaa ajattelee.

    Mutta se on kyllä totta, että tallilla kuluu todella paljon aikaa, itsehoitotallilla vielä enemmän kuin täysihoitopaikassa. Siinä ei jää paljonkaan aikaa kavereille tai matkailulle, kun joskus pitäisi levätäkin, ja rahat tuntuvat olevan aina lopussa. Joudut luopumaan paljosta, jos saat oman hevosen. Mutta toisaalta... Se Oma on sen kaiken arvoinen!
  16. Sooh! Nimim ei ei ei olisi voinut ilmaista asian kohteliaamminkin, mutta periaatteessa hän on oikeassa. Minäkään en päästäisi kolmivuotiaan selkään edes pikkulapsia, ja sinun kokoistasi en päästäisi selkään vaikka poni olisi aikuinen ja kuinka vankkarakenteinen hyvänsä. Sen selkä todellakin tulisi todennäköisesti kipeäksi, jos nousisit sen selkään. Lihasten täytyy tottua rasitukseen jotta ne kestäisivät, mutta kerran viikossa on liian harvoin sitä ajatellen. En todellakaan halua loukata, mutta tuo poni on oikeasti liian pieni sinun kokoisellesi.

    Jos oletetaan että poni painaisi 100kg (ei aavistustakaan mikä on oikea paino tuon kokoiselle ponille), niin sinun 60kg on 60% ponin omasta painosta. Eli sama asia, kuin jos itse ottaisit selkääsi repun joka painaa 36kg ja lähtisit puolen tunnin kävelylle. Aivan varmasti olisit maitohapoilla sen jälkeen, vaikka tekisit kyseisen lenkin kerran viikossa. Oikealla harjoittelulla tottuisit siihen kyllä (ts painoa lisättäisiin vähän kerrassaan sen mukaan mikä tuntuu sopivalta), mutta kerran viikossa ei riitä, ja päivittäin et pystyisi lenkkiä tekemään, siinäkään tapauksessa, että pystyisit edes sängystä nousemaan. Lihaksesi eivät ehtisi palautua vuorokaudessa tai vielä parissakaan. Kuten ei poninkaan.

    Suosittelen painokkaasti, ettet ratsastaisi shetulla! Jos haluat ratsastaa, hanki sitä varten isompi ratsu, olisi parempi sekä sinulle että ponille.

    Heinämäärä kuulostaisi toimivalta, ja ainahan sitä voi vähentää jos poni alkaa lihoa. Pellavan ja kivennäisten kanssa kannattaa itse seurailla mikä määrä tuntuu hyvältä. Ole varovainen pellavan kanssa. Jotkut ponit menevät siitä kuralle jos saavat sitä liikaa. Se auttaa karvaa kiiltämään upeasti, mutta se myös voitelee suolistoa, mikä saattaa aiheuttaa sen, että ruoka tulee pikavauhtia pihalle.
  17. Jos jatkuvasti aikoisit tehdä tuollaisia päiviä, väsyisit väistämättä ennemmin tai myöhemmin. Ajattele asiaa sen mukaan miten koulupäiväsi sallivat/vaativat. Siihen tapaan, että ennen kouluun lähtöä ruokit hevosen, tarkistat että se on kaikin puolin kunnossa, ja sään salliessa viet tarhaan (paljonko tähän menee aikaa, riippuu sinusta itsestäsi). Talvisin, jos on kovin kylmä, sen voi jättää sisällekin. Hevonenkaan ei viihdy ulkona kurjalla säällä, vaikka olisi miten loimitettu.
    Kun tulet koulusta, annat päiväruuan ja siivoat karsinan. Ruuan voi antaa sisälle tai ulos, mikä itseä enemmän miellyttää. Jos tuot hevosen sisälle syömään, karsina kannattaa siivota ensin. Huonolla säällä tietysti mieluummin sisälle. Jos hevonen on kotitallissa, sinulla olisi hyvä tilaisuus käydä syömässä ja tehdä läksyt kun karsina on siivottu - säästäisi aikaa illalla. Jos taas hevonen on jollain muulla tallilla, voit syödä eväitä, ja läksytkin voi tehdä siellä. Lapsena minä tein useinkin läksyni tallilla, enkä ollut ainoa.

    Kun hevonen on sulatellut ruokaansa pari tuntia, sen voi liikuttaa. Tietenkin harjauksen ja kavioiden putsaukset yms mukaanluettuna mennen tullen. Samalla näet (jälleen) ettei se ole saanut haavoja tms tarhassa ollessaan ja ratsastuksen aikana. Liikutuksen jälkeen kun hevonen on huollettu ja laitettu talliin tai tarhaan tilanteesta riippuen, seuraa varustehuolto, eli pyyhkäiset hien ja kuran pois suitsista ja satulasta ja tarkistat että ne ovat kunnossa. Ettei niihin ole tullut esim kulumia jotka voisivat hiertää hevosta. Heti liikutuksen jälkeen ei ole hyvä antaa ruokaa. Vettä voi antaa normaalisti, mutta sen on oltava LÄMMINTÄ! Kylmä vesi kuumissaan olevalle hevoselle voi aiheuttaa ns kylmänähkyn.

    Sen jälkeen voit mennä kotiin siihen asti että tulee iltaruokinnan aika. Miten hevosen ruokkiikin, ruokinnat kannattaa jakaa mahdollisimman tasaisille väleille. Esim aamuruoka kuudelta, päiväheinät kahdelta ja iltaruoka kahdeksalta. Ei ole niin pikkutarkkaa. Illalla kannattaa antaa enemmän heinää kuin muilla aterioilla, niin hevoselle ei tule nälkä pitkän yön aikana.
  18. Ei kannata laittaa samaan tarhaan. Olen hoitanut sekä vuohia että lampaita, ja molemmilla on taipumusta puskemiseen sekä leikkiessään että suuttuessaan. Hevoset ja sarvipäät voivat satuttaa toisiaan todella pahasti, joten ei missään nimessä kannata laittaa samaan tilaan. On vain turha turvallisuusriski!

    Vierekkäin käy kyllä kuten Kasiro sanoi.
  19. En tuosta valjakkoajosta juuri mitään tiedä, mutta kai sitä voi harrastaa muutenkin kuin shettishdistyksen kautta tai kilpailumielessä. Tai kilpailujen suhteen luulisi olevan sellaisiakin ponikisoja ja -luokkia joihin voi osallistua rotuvapaasti.

    Ja tosiaan tavallinen ajo ja poniagility ovat kumminkin vapaita harastuksia.

    En tosiaan yleensä suosi pikkuponeja, mutta kyllä niistäkin voi saada hienoja lemmikkejä jos ne saa pysymään kurissa - viitaten tällä Katherinen toteamukseen shetujen luonteesta - ja niille keksii tarpeeksi tekemistä, mitä aloittaja on tarkkaan ajatellutkin.
  20. Ratsastuskokemuksesta olen samaa mieltä Katherinen kanssa. Siinä sitä parhaiten oppii kun on oma jolla voi harjoitella päivittäin, tietysti lepopäivät huomioon ottaen.

    Täysihoitotallin paremmuutta en välttämättä allekirjoita. Siinä on se hyvä puoli että se ei todellakaan vaadi niin paljon hoidollista osaamista (kuten Katherine sanoikin) ja mahdollistaa siten hevosen hankkimisen hieman aikaisemmin. Mutta se sama asia on myös huono puoli. Keskimääräisessä ratsastuskoulussa ei juurikaan tuota hoitopuolta opi koska kaikki opetus keskittyy ratsastukseen. Jos sitten joku hankkii hevosen ja vie sen täysihoitotalliin koska ei itse osaa kunnolla hevosta hoitaa, hän ei opi edelleenkään, koska talli tekee suurimman osan työstä.

    Onhan täyshoitotalli sikälikin hyvä, että hevonen on huoleton pitää siellä, kun "joku sen hoitaa kumminkin" ja omistajalta säästyy aikaa kun hänen ei tarvitse kuin liikuttaa hevonen. Mutta toisaalta, miksi ottaa hevosta ollenkaan ellei sille ole tarpeeksi aikaa?

    Jos haluaa oppia hoitamaan hevosta täysipainoisesti, niin silloin joku muu kuin täyshoitotalli on luultavasti parempi, koska hevonen on hoidettava itse, ja aina löytyy joku jolta kysyä neuvoa sitten kun itsellä menee sormi suuhun. Hevosen hoito ja ratsastus; molemmat oppii parhaiten oman kanssa tekemällä.
    21. 37 / 70
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt