ptjp

Vapaa kuvaus

Aloituksia

24

Kommenttia

303

  1. Totta tosiaan HASO:n tätä Vartiokylän rivarikohdetta - http://www.haso.fi/kohteet/linnanherrantie-28 - ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon (johtuen kaiketi siitä, että Helenin lämpöputket ei nähtävästi ulotu tuonne asti keskelle pientaloaluetta).

    http://www.haso.fi/sites/default/files/files/kohde/yhtion_esite_pohjakuvineen_2.pdf - ... Lämmitys - Ensimmäisessä kerroksessa on osittain varaava sähkölämmitys (lattialämmitys) ja toisessa kerroksessa suora sähkölämmitys (patterit). Pesu- ja löylyhuoneissa on osittain varaava mukavuuslattialämmitys.
  2. Ks: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14045122/tan-vastikkeiden-nousuvauhti
  3. Ei tuo linkki enää toiminutkaan. Mutta tämän TA:n talon kolmioista oli siis kyse: http://ta.fi/asumismuodot/asumisoikeus/kohdeluettelo/kohde/335/Helsinki Merikorttitie 3
  4. Itse asun HASO:lla, joten ei omakohtaista kokemusta TA:sta. Mitä ASO-markkinoita olen kuitenkin jo aika pitkään seurannut, niin TA:n vastikkeet näyttäisivät ainakin uusissa ja uudehkoissa taloissa sijoittuvan selvästi edullisimman HASO:n ja sitten niiden ihan tolkuttomia vastikkeita Helsingissä perivien muiden ASO-pelurien väliin. TA:stä kuitenkin ainakin väitetään, että vaikka ihan aluksi ja ehkä vielä alkuvuosina vastikkeet pysyisivät siedettävinä, niin TA:n meininki olisi kuitenkin "hitaasti kiiruhtaen" kohottaa Helsingissä vastikkeet ennen pitkään ainakin hyvin lähelle Avainta ja Asuntosäätiö-Asokoteja - joiden vastikkeissahan ei ole mitään tolkkua täällä Helsingissä (kun ovat keränneet aivan tolkuttomia "korjausvarauksia" ihan vaan konserniensa kassojen pelivaroiksi - ja ristisubventoineet maakuntakohteidensa vastikkeita). Mene ja tiedä, että noinko TA toimii - vai olisiko niin, että halutuimmissa kohteissa kyllä, mutta esim täällä syrjemmällä Vuosaaressa TA:n vastikkeet pysyisivät pidempäänkin kohtuullisina?

    Mutta mitä erityisesti tuohon TA:n Merikorttitien kohteeseen tulee, niin olen tässä ihmetellyt sitä, että miksihän siellä aika ajoin vapautuu juuri noita pieniä kolmiota (joista yleisesti pitäisi oleman kovakin pula), niin että suoraan TA:n jonosta ei niille ottajaa löydy, vaan ne joudutaan laittamaan yleiseen hakuun. Niin kuin tämä: http://ta.fi/vapaat-asunnot/asunto/hid/5271/Asumisoikeus-Helsinki-Vuosaari-Merikorttitie 3

    Ei ainakaan niiden alakerran päiväpalvelukeskuksen (vai mikä se nyt on) mummojen ja pappojen luulisi ketään häiritsevän. Ja muutenkinhan tuo on samaan aikaan sekä jo pahimmalta Kalvikintien melulta kivasti suojassa oleva talo - mutta silti ihan siinä 560:n pysäkkien kohdalla. Ja Lidlkin siinä kivasti ihan naapurissa.
  5. Spurtin rakennuslupa EI todellakaan ole vielä ollut rakennuslautakunnassa. Sen sijaan lautakunta hyväksyi Vienanpuiston rakennusluvan 15.9. kokouksessaan - ja siitä ei myöskään kukaan valittanut. Ja niinpä Vienanpuiston kuviot on nyt selvillä:

    http://www.skanska.fi/fi/Media/Uutinen/?nid=jU1SIjK9 - ...ATT rakennuttaa Mellunkylään yhteensä 250 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Skanska ja ATT allekirjoittivat esisopimuksen asuntojen rakentamisesta maaliskuussa 2015, ja varsinainen urakkasopimus on solmittu 10.12.2015.

    ”...Hankkeen rakennusluvat myönnettiin tavoiteaikataulussa, ja on hienoa päästä vihdoin rakentamaan laadukkaita koteja. Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on tässä kohteessa turvattu runkovaiheen jälkeen asennettavalla kiinteällä sääsuojalla. Asumisoikeusasuntojen myynti aloitetaan ensi vuoden tammi-helmikuussa”, kertoo ATT:n projektipäällikkö Jarkko Liuska...
  6. ...läpitalon kämpillä tarkoitin tietty tuon HASO Vienanpuiston kerrostalo-osan läpi meneviä kämppiä. Nuo tämän HASO -kohteen rivarit tuossa pihan puolella ovat sitten puolestaan toki oikein hyvin liikenteen melulta suojassa.
  7. Mitä HASO:n lähiökohteisiin tulee, niin veikkaanpa että tammi-helmikuussa hakuun tulevan 160 asunnon HASO Vienanpuiston kaikki isommat kämpät ei todellakaan mene heti ensimmäisessä haussa - vallankin kun noissa Vienanpuiston isommissa läpitalon kämpissä suurin osa ikkunoista avautuu länteen Kontulantielle päin (joskin välissä on onneksi sentään vihersuojakaista, jossa kulkee kävely-/pyöräilyraitti - ja on siinä jopa jokunen puukin). Ks:

    http://www.skanska.fi/fi/Media/Uutinen/?nid=jU1SIjK9 - Skanska käynnistää 250 asunnon rakentamisen Helsingin asuntotuotantotoimistolle Mellunkylään alkuvuodesta 2016

    (Tuossa Skanskan tiedotteen kuvituskuvassa HASO Vienanpuisto on tuo pitkä Kontulantien varressa oleva talo ja rivarit sen itäpuolella - ja tontin eteläosassa tuo lyhyempi talo ja pieni rivaripätkä on sitten 90 asunnon Heka Vuokkiniemenkatu.)

    Lisää havainnekuvia löytyy täältä:

    http://www.hel.fi/static/public/hela/vipa60201VH1_Toimitusjohtaja/Suomi/Paatos/2015/Att_2015-06-22_Tj_49_Pk/EA0AAA0F-BF94-46BC-AD84-659CF70FB55E/Liite.pdf
  8. http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/3a/3a855e8ca98bd14e293f09eb007acbda2998cabe.pdf - Hankeselostus - Helsingin Asumisoikeus Oy Spurtti

    (Spurtilla on kuitenkin rakennuslupa vasta haussa - joten mahdollinen sitä koskeva valitus voi aikataulua vielä viivästyttää.)
  9. Kyllä, myös jo tuo määräaikainen kuntoutustuki (jolta useimmiten kai kuitenkin siirrytään sitten työkyvyttömyyseläkkeelle) oikeuttaa tuohon sinkuille selvästi hövelimpään eläkkeensaajan asumistukeen. Ks: http://www.kela.fi/elakkeensaajan-asumistuki_suhde-muihin-etuuksiin

    Tosin HASO:nkin asuntoja hakevat varmasti myös monet niin hyvätuloisetkin eläkeläiset, että nämä asumistukiasiat eivät heitä kyllä koske. Kun päälle 55 vuotiaillehan ei ole enää ASO-asuntoihin omaisuusrajaa, niin vallankin moni lapseton hyvän työuran tehnyt seniori voipi esim. eläkkeelle siirtyessään hankkia omistusasunnon tilalle ASO-asunnon - ja ostaa vapautuneella pääomalla vaikka kämpän Espanjasta. Esim. itse asun sellaisessa HASO:n talossa, jossa asuu sangen paljon eläkeläisiä, joista ainakin joillakuilla on aika kivat autotkin. Ja mm talon pienelle vedenkulutukselle yksi selitys lienee se, että moni eläkeläisasukas viettää hyvinkin paljon aikaa muualla kuin täällä Helsingin kodissaan - alkaen ihan vaan tiuhasta matkailusta päätyen sellaiseen kuvioon, johon kuuluu sekä oma asunto Espanjassa että kesämökki Suomessa - joiden välillä Stadin kämpässä käydään jopa vain pari kertaa vuodessa mennen tullen pika pikaa kääntymässä. Ja tällaista kuviota elävät eläkeläiset preferoivat usein hyvinkin pieniä kaupunkiasuntoja - vallankin juuri silloin kun kyse on oman asunnon yhtiövastiketta kuitenkin merkittävästi isompaa jatkuvaa vastikekulua aiheuttavasta ASO-asunnosta.

    Niinpä Sandiksen pienimpiä asuntoja hakevien ei vielä eläkeiän lähelläkään olevien on parasta vain toivoa, että hyvätuloiset ja hyvinkin jo 90-luvulla ASO-numeron hakeneet seniorit eivät rohmua Stadin "piipahdusasunnoikseen" kaikkia noita tämän(kin) talon vain muutamia hassuja 40 m2 pikkuyksiöitä.
  10. Eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen tasoissa olennainen erohan on yksinasuvien kohdalla - koska eläkkeensaajien asumistuessa ei tehdä eroa sinkun ja pariskunnan välillä. Niinpä yleinen asumistuki olisi ollut eläkeläispariskunnalle ihan OK - mutta yksinasuvan eläkeläisen kohdalla Helsingissä hyväksyttävät asumismenot olisivat pudonneet ~662€/kk:sta 508€/kk -tasolle!! Ja tämä asia liittyy kyllä tähän tämän ketjun varsinaiseen Sandis -aiheeseenkin, koska HASO:n asuntojen hakijoissa on paljon eläkeläisiä (joilla usein huippunumerot 90-luvulta) - joista monilla vaikka tuo ASO-maksu säästössä olisikin, niin eläke on kuitenkin niin pieni, että he ovat oikeutettuja asumistukeen. Ja kun tätä asiaa peilataan nyt sitten Sandiksen asuntovalikoimaan, niin kun yleisessä asumistuessa sinkuilla maksimituen rajan alle jäävät vain 40 m2 yksiöt, niin nyt sittenkin säilyvässä eläkeläisten asumistuessa taas jopa 56,0 m2 kaksiotkin mahtuvat sinkkuraamiin!!

    Tällä uutisella eläkkeensaajien asumistuen säilymisestä voi siis olla konkreettisia vaikutuksia jo nyt ihan tähän, että minkä kokoisiin tämän HASO Sandiksenkin asuntoihin kovin - varsinkin tosi hyvien numeroiden - kysyntäpaine kohdistuu.
  11. No ei mulla nyt kyllä muuta agendaa noissa esimerkeissä ollut kuin se, että sekä SAK:n että tietenkin vallankin Vuokralaiset ry:n edustajat valittelevat tämän tästä pääkaupunkiseudun hirmuisia asumiskustannuksia - ja vaativat että asialle pitää tehdä jotain. Kun sitten noita puheevuoroja vertaa Asuntosäätiön touhuihin, niin kyllä tuossa mielestäni jonkinmoisen ristiriidan voi nähdä. MLL ja Väestöliitto taasen ovat aikoinaan lähteneet Asuntosäätiötä perustamaan edistääkseen lapsiperheille sopivien asuntojen rakentamista - ja invalidiliitto tietenkin omalle jäsenistölleen sopivien asuntojen rakentamista. Ja noissa suhteissahan tilanne pääkaupunkiseudulla on säätiön perustamisvuodesta 1951 edistynyt huikeasti silloista tilannetta parempaan suuntaan - isoja perheasuntoja on jopa erityisen hyvin saatavilla ja uudet asunnot on nekin jo hyvän aikaa tehty esteettömiksi. Tämä ei kuitenkaan lämmitä SAK:n ja Vuokralaiset ry:n pääkaupunkiseudun jäsenistössä vahvasti edustettuina olevia vähävaraisia sinkkuja ja pienperheitä - ja aivan erityisen vähän näille on iloa Asuntosäätiön omasta asuntotuotannosta.
  12. No niinpä tosiaan: http://www.avainasumisoikeus.fi/fi/helsingin-gunillankallio Avaimet touhuja ei ollut tullutkaan pitkään aikaan tarkemmin seurattua - sen koommin kun herra Liukku sen omaksi bisneksekseen Avarasta lähtiessään itselleen mukaan nappasi. Tosin hyvin vastaavanlaisen tempunhan teki jo paljon tuota aiemmin Keskustapuolueen talouspäällikkönä toiminut herra Vähätiitto -napatessaan itselleen ihan koko TA-ryppään omaksi kivaksi imperiumikseen. Että näin näitä "yleishyödyllisiä" asuntoasioita on Suomessa hoidettu. Ja silti kaikkein kovimmat ASO-vastikkeet uusissa kohteissa taitaa olla Asuntosäätiöllä (jolla siis nykyään Asokoditkin) - jonka taustayhteisöjä ovat mm SAK ja Vuokralaiset ry!!!
  13. Tuo sallittu äkkiseltään ihan reippaalta näyttävä voittoprosentti ei kuitenkaan selitä ASO-yhtiöiden useimmiten sangen korkeita vastikkeita, sillä yhtiöiden SIJOITETUT OMAT PÄÄOMAT - joille vain voittoa saa siis maksaa - ovat naurettavan pieniä. Tämän ASO-kuvion jujuhan on juuri siinä, että aso-kiinteistöihinhän yhtiöiden omistajien ei ole tarvinnut sijoittaa itse lainkaan pääomaa - kun korkotukilainojen lisäksi tarvitut omarahoitusosuudet on kerätty kokonaan asukkailta aso-maksuina. Kääntöpuoli on sitten se, että nyt tähän päivään mennessä kertyneistä valtavista omaisuusmassoista ei saa omistajille irrottaa voittoina latin latia (siis näkyvänä voitonjakona - konsernien omien huolto- ja isännöintiyhtiöiden kautta taiten piilotetusti tapahtuva mahdollinen tuottojen herutus on sitten asia erikseen...).

    Ks esim: https://www.asokodit.fi/attachements/2014-06-19T11-23-3261.pdf - Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2013 - ... Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä - Emoyhtiön tilikauden voitto on 1 926 106,87 € (921 360,37 €). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 965 335,24 € (94 185,24 €). Osinkona jaetaan 13,45 € (13,45 €) / osake eli yhteensä 94 185,24 € (94 185,24 €) ja jätetään omaan pääomaan 1 831 921,63 € (827 175,13 €)... (kun taseen loppusumma 31.12.2013 oli puolestaan 1 164 M€)
  14. No nytpä tämä jo näkyy täällä: http://www.att.hel.fi/fi/asumisoikeusasunnot/helsingin-asumisoikeus-oy-sandis
  15. Tuo Pihlajanmarja näkyykin olevan jo haettavissakin - 30.6 klo 12 - asti, ks: http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&id=86

    Ja samoin 30.6. klo 12 asti haettavissa näkyy olevan myös tämä uusi Pukinmäen kohde Eskolantie: http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&id=87

    (Näitä kohteita en ollutkaan tuossa aiemmin Asuntotuotantoimiston hankepäätöksistä sattunutkaan löytämään.)
  16. Etelä-Myllypuron puutaloalueelle HASO Ratasmylly, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/3e/3ecd6dfb0f6a1aa1e63a50dbf060edae821298bb.pdf

    Laajasaloon Kruunuvuorenrantaan HASO Gunilla, ks: http://www.hel.fi/static/public/hela/Asuntotuotantotoimikunta/Suomi/Paatos/2013/Att_2013-04-17_Asuntk_5_Pk/42591C2E-EF7E-4E66-8004-5622F6514DD7/Liite.pdf

    Mellunkylään Viitankruununtielle HASO Linnanpelto, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/3f/3f21ceb8fa3f832036881375fbe796d82b57dc65.pdf

    Tapulikaupunkiin HASO Tuulaakipuisto, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/02/0229ec9cc78a626be74eb65a9723b89aaf95cef4.pdf

    + myös Tapulikaupunkiin (em. viereen) HASO Syökärinpuisto, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/f0/f062d2e78381825540f09238ac6a877c108c4bbc.pdf

    (nuo nyt löytyivät äkkiseltään googlaamalla)
  17. Fortumin osakkuus Fennovoimassa kieltämättä voisi "sumealla logiikalla" ehkä jopa TEM:n energiaosaston juristien - ja oikeuskanslerinkin - silmissä vaikuttaa siten, että AES-2006-hankkeen ei enää katsottaisi rikkovan Fennovoiman PAP:n "henkeä".

    Myös poliittisille päättäjille ja suurelle yleisöllekin em. tulkinta olisi itse asiassa aika helppoakin perustella siten, että koska Fennovoima tosiaan oli tyhjästä aloitteleva ydinvoimayhtiöaspirantti, niin se oli PAP-hakemuksessaan ymmärtänyt sen, että sen on parasta rajata toimittaja- ja laitostyyppivaihtoehtonsa vain sellaisiin, joista yhtiön silloisella ydinvoimayhtiöosakkaalla E.ON:llä oli yhtäältä kotimaastaan Saksasta (KWU&Siemens=> Framatome=> Areva / mm. Isar 2 & Gundremmingen B+C) ja toisaalta Ruotsista (Asea/ABB-ATOM=> Westinghouse=> Toshiba-Westinghouse / Oskarshamn 1-3) hyvinkin vankkaa kokemusta. Niinpä jos poistuneen E.ON:n tilalle Fennovoima saisi jotenkin houkuteltua Fortumin, niin voitaisiin - ehkä juridisestikin - katsoa mahdolliseksi tuokin, että Fennovoima päätyisikin AES-2006-vaihtoehtoon - koska nyt tässä uudessa tilanteessa myöskin sen toimittajasta ja teknologiasta olisi nyt puolestaan tosiaankin Fortumilla runsaastikin ja hyvin monipuolista kokemusta.

    Mutta miten ihmeessä yhtäältä TVO:n OL4:sessa isolla osuudella mukana jo oleva - ja toisaalta omalle Loviisa 3:llekin yhä lupaa kärkkyvä - Fortum voitaisiin houkutella mukaan Fennovoiman osakkaaksi? Ainoa kuvio, jolla kuvittelisin sen voivan olla mahdollista, olisi sellainen, jossa Hanhikivi 1 ja Loviisa 3 - hankkeet koplattaisiinkin siten yhteen, että a) Fennovoimasta tehtäisiinkin Fortumin tytäryhtiö siten, että Fortumille tulisi siihen 51%:n osuus - ja Voimaosakeyhtiö SF:lle jäisi 49% - mutta samalla toisaalta b) Fortum perustaisi Loviisa 3 -hanketta varten erillisen tytäryhtiön - johon siihenkin VSF tulisi 49%:n vähemmistöosakkaaksi! Tällainen kuvio voisi nähdäkseni parhaiten varmistaa sekä HK1:sen toteuttamisen, että sen perään myös sitten LO3:senkin toteuttamisen - koska LO3:sta tulisikin nyt niin osakkuuskuvioltaan kuin teknis-taloudellisena hankkeenakin niin kiinteästi Fennovoiman hankkeeseen kytkeytyvä, että jo olisi ihme, jos ensi vaalien jälkeen "yhteiskunnan kokonaisedun" ei katsottaisi nyt sitten jo vihdoinkin puoltavan jatkoksi myös LO3:sen hyväksymistä.
  18. Fennovoiman PAP:ssä (- toisin kuin muuten TVO:n PAP:ssä -) nimenomaan ON rajattu ne laitosvaihtoehdot, joiden joukosta yhtiö hakemuksessaan muitta mutkitta vakuutti laitosvalintansa aikovansa tehdä, ks:

    http://www.tem.fi/files/26805/PAP_FV_040510_final.pdf#page=9

    "...Yhtiö on valinnut hankkeeseen kolme vaihtoehtoa ydinvoimalaitosyksiköksi:
    ranskalais-saksalaisen Arevan EPR:n (European Pressurized Water Reactor) ja
    Kerenan (aiemmin SWR 1000, Siederwasserreaktor) sekä japanilaisen Toshiban
    ABWR:n (Advanced Boiling Water Reactor)..."

    (Eikä siis niin minkäänlaista mainintaa siitä, että yhtiö saattaisi tuonnempana ottaa harkittavakseen vielä jotain ihan muitakin toimittaja- ja/tai laitostyyppivaihtoehtoja.

    Koska poliittisessa päätöksenteossa periaatepäätöshakemuksia arvioidaan mitä vain hakemuksessa ilmi tuotuja seikkoja huomioon ottavalla kokonaisharkinnalla, niin ei ole suinkaan merkityksetön seikka tuo, että untuvikkoyhtiö Fennovoima sitoutui valitsemaan laitostyyppinsä juuri nimenomaan ilmoittamiensa vaihtoehtojen joukosta - yhtiöhän kun hehkutti joka käänteessä sitä, että se harkitsee vain näitä kolmea vaihtoehtoa siksi, että a) ne perustuvat kaikki koeteltuun tekniikkaan - ja b) mikään niistä ei vaatisi enää ainakaan kovin mittavia muutoksia täyttääkseen kaikki STUKin turvallisuusvaatimukset.

    Vetoaminen siihen, että Fortumin periaatepäätöstä vartenhan STUK teki alustavan turvallisuusarvioin myös tuosta venäläisten AES-2006 -laitoksestakin - eikä nähnyt mahdottomaksi sitä, että siitäkin voitaisiin suomalaisia vaatimuksia vastaava laitos muokata - ei siis pitäisi Fennovoimaa auttaa. Poliittisen harkinnan kannalta on ihan eri asia se, että vanha ydinvoima- ja vieläpä nimenomaan venäläislaitososaaja - Fortum ilmoitti harkitsevansa vanhojen VVER-yksikköjensä korvaamista uudella isommalla VVER-tekniikkaan pohjautuvalla yksiköllä - ja sitten taas se, että tosiaan ihan tyhjästä liikkelle lähtenyt Fennovoima olisi moista - hyvinkin mittavia muutoksia vaativaa - harjoitusta ilmoittanut aikovansa harkita. Niinpä vaikka Fennovoimalla oli kyllä alustavissa selvittelyissä silläkin mukana tuo venäläisten AES-2006, niin se ei kuitenkaan uskaltanut laittaa sitä enää itse PAP-hakemukseensa mukaan. Ja kun Fennovoiman kohdalla jäi se poliittinen harkinta tekemättä, että olisiko ylipäätään heidän koko PAP-hakemuksensa mennyt edes läpikin, jos yhtiö kokemattomuudesta huolimatta olisi ilmoittanut haluvansa pitää vaihtoehtojensa joukossa myös tämän tosiaan paljon ja erittäinkin mittavia muutoksia vielä vaativan venäläislaitostyypin, niin eihän tämä nyt käy, että Fennovoima nyt jälkeenpäin kuitenkin tällaiseen erittäin "haasteelliseen" laitosvaihtoehtoon voisi PAP:stään poiketen sittenkin voida päätyä.)
  19. Fennovoiman periaatepäätöksessä ei ole mukana venäläistä vaihtoehtoa - eikä mainintaa siitä, että jokin muukin laitostyyppi saattaisi tulla kyseeseen, kuin PAP:ssä mainitut Arevan EPR ja Kerena sekä Toshiban ABWR. Ja niinpä jo syksyllä näin:

    http://hbl.fi/nyheter/2012-11-28/ot-och-vbl-fennovoima-overvager-bantat-kraftverk

    "...På Arbets- och näringsministeriet, som övervakar Fennovoimas tillstånd, är man inte helt avvisande. Överingenjör Jorma Aurela säger till ÖT och Vbl att bolaget måste följa miljötillståndet och statsrådets beslut från 2010.

    – Fennovoima kan inte byta leverantör eller typ av kraftverk..."

    (Näin nähtiin TEM:ssä siis vielä viime syksynä. Mutta ehkäpä ministeritasolla "hyvät veljet" joustavat tässäkin asiassa taas kerran Fennovoiman hyväksi - kuten jo itse PAP:ssäkin "joustettiin" yhtiöltä tyystiin puuttuneen ydinjäteratkaisun kohdallakin...)
  20. Vastikkeenmaksuvelvollisuus loppuu ennen kolmen kuukauden irtisanomisajan loppuun kulumista vain siinä tapauksessa, että ko. aso-asunnolle löytyy sangen nopeasti uusi asukas ja aso-oikeuden haltija, jolla on mahdollisuus ja halukkuus lunastaa aso-osuus, ottaa asunto hallintaansa ja alkaa puolestaan hän maksaa siitä vastiketta jo ennen em. edellisen asukkaan kolmen kuukauden irtisanomisajan päättymistä. Mutta siis mitään velvollisuutta ei nopeastikaan löytyneellä uudella asukkaalla ole ottaa hänelle tarjottua aso-asuntoa vastaan ennen em. kolmen kuukauden edellisen asukkaan irtisanomisajan loppuun kulumista.

    Eli parasta vaan varautua siihen, että hyvinkin todennäköisesti tuon kolme kuukautta (tai ainakin hyvin lähelle sitä) joutuu vastiketta irtisanomastaan aso-asunnosta vielä maksamaan - riippumatta siitä, kuinka nopeasti on asunnosta itse pois muuttanut.
    21. 15 / 16
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt